3.2.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 27/123

1.1

ETSK kehottaa EU:ta hyväksymään yhtenäisen lähestymistavan saarten integroimiseksi nykyistä paremmin sisämarkkinoihin, sillä se on keskeisen tärkeää pyrittäessä edistämään unionin yhteenkuuluvuutta ja talouskasvua ja saavuttamaan siten kaikki tarkistetun Lissabonin strategian tavoitteet. Tällainen integroitu lähestymistapa on sikäli perusteltu, että eroistaan (etenkin kokoeroista) huolimatta saarten kohtaamat perusongelmat ovat samat.

1.2

ETSK suosittaa, että yhteisön politiikoille muodostetaan integroidut kehykset, jotka kattavat kaikki Euroopan saaria koskevat ongelmat johdonmukaisella tavalla.

1.3

ETSK korostaa hyvän hallinnon tarvetta ratkaisun löytämiseksi ongelmiin, jotka koskevat muun muassa tiedotusta ja viestintää, tiedon määrällistä ja laadullista arviointia, yhteistä strategista näkemystä, verkottumista ja yhteenliittymien muodostumista tai kansalaisyhteiskunnan osallistumista. Kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi on siten tärkeää luoda tarvittavat hyvät olosuhteet, jotta saarten paikalliselimet voivat arvioida saariasemasta aiheutuvat kustannukset. Sen vuoksi saarilla on oltava käytettävissä sekä paikallisia tilastopalveluita että hintaindeksejä. Lopullisena tavoitteena olisi oltava kaikkien Euroopan unionin saarilla toimivien paikallisten tilastopalveluiden käyttämä yleinen arviointimenetelmä.

1.4

Täytäntöönpanon tasolla ETSK kehottaa arvioimaan kaikkien EU:n sisämarkkina-aloitteiden vaikutukset saariin, sisällyttämään kaikkiin EU:n politiikkoihin saarinäkökulman sekä yksinkertaistamaan etenkin pk-yrityksiä koskevia hallinnollisia menettelyjä.

1.5

Koska saavutettavuus ovat saarille erittäin tärkeä kysymys, ETSK korostaa hyvän alueellinen yhteyden merkitystä. Kyseistä välinettä olisi kehitettävä EU:ssa, ja sen käyttöä olisi hallinnoitava saarilta eikä mantereelta käsin.

1.6

ETSK kehottaa painokkaasti komissiota esittämään vuosittain Euroopan parlamentille, neuvostolle, alueiden komitealle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle raportin, jossa seurataan Euroopan saarten ongelmien ratkaisemiseksi toteutettuja toimenpiteitä ja arvioidaan niiden tehoa. Vuosiraporttiin olisi lisäksi sisällytettävä komission ehdotuksista kyseisiksi toimenpiteiksi. Voidaankin todeta, että tämän lausunnon tarkoituksena on käynnistää pitkäaikainen dynaaminen prosessi.

2.1

Eurostatin määritelmän mukaan

2.2

Määritelmää olisi kuitenkin tarkistettava ja uudistettava lähtien siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että saari on maa-alue, jonne ei pääse jalan. Kohdassa 2.1 annetulta määritelmältä puuttuu lisäksi oikeusperusta, ja sitä käytetään vain viitteellisesti sellaisen paremman määritelmän puuttuessa, jossa otetaan huomioon sellaisen laajentuneen Euroopan unionin uusi todellisuus, johon kuuluu saarijäsenvaltioita.

2.2.1

Saaria määriteltäessä olisi pidettävä mielessä myös Lissabonin sopimukseen liitetty julistus numero 33, jossa todetaan seuraavaa: ”(Hallitustenvälinen) konferenssi katsoo, että 174 artiklassa tarkoitetuilla saaristoalueilla voidaan tarkoittaa myös kokonaisia saarivaltioita edellyttäen, että tarvittavat edellytykset täyttyvät”.

2.3

EU:n nykyiset saarialueet ovat neljäntoista Euroopan unionin jäsenvaltion alueella. EU:n saarilla asuu noin 21 miljoonaa ihmistä. Saarialueet tarjoavat EU:lle mahdollisuuden taloudelliseen ja geopoliittiseen läsnäoloon maailman kaikilla valtamerillä sekä muodostavat aktiivisen raja-alueen usean mantereen kanssa.

2.4

Saaret ovat jäsenvaltioiden tavoin monimuotoisia. Sen vuoksi ETSK ehdottaa seuraavanlaista luokittelua.

2.4.1

Saaret eroavat toisistaan rakenteellisesti: eräät niistä ovat reuna-alueita, toiset ulkoalueita, joiden erityisasemasta määrätään EY:n perustamissopimuksessa (299 artiklan 2 kohdassa), eräät pieniä saaria (useilla saarilla asuu alle 50 henkeä) ja toiset suuria saaria.

2.4.2

Ne eroavat toisistaan myös institutionaaliselta asemaltaan: on saarivaltioita ja saarialueita kun taas eräät rannikon lähellä olevat saaret kuuluvat hallinnollisesti mantereella sijaitsevaan alueeseen.

2.5

Kaikista näistä eroista huolimatta saarilla on kuitenkin muun muassa kulttuuriin, koulutukseen, liikenteeseen ja ympäristöön liittyviä ominaispiirteitä, joiden ansiosta ne eroavat täysin mantereella sijaitsevista alueista. Kyseisiä ominaispiirteitä on syytä tarkastella lähemmin, jotta voidaan luoda näitä alueita koskeva politiikka, jossa huomioidaan toisaalta niiden yhteiset piirteet ja toisaalta ne erityispiirteet, joiden vuoksi yksittäisten saarten välillä saattaa olla mahdollisuuksiin ja haasteisiin liittyviä eroja. ETSK tarjoutuu palaamaan aiheeseen myöhemmin.

2.6

Saarilla on yhteisiä ominaispiirteitä, jotka liittyvät muun muassa kulttuuriin, koulutukseen, liikenteeseen (lisäkustannuksista aiheutuvat ongelmat) sekä ympäristöön.

2.7

Euroopan komissio käynnisti 20. marraskuuta 2007 julkaisemallaan tiedonannolla ”2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinat” keskustelun sisämarkkinoiden tulevaisuudesta (1). Asiaa tarkasteltaessa on kiinnitettävä huomiota myös saarten asemaan.

3.1

Sisämarkkinakysymyksiä ei tule käsitellä erillään aluepoliittisista kysymyksistä, koska käyttöön on otettu uudenlainen hallinnointimenetelmä (etenkin EU:n meripolitiikkaa käsittelevän vihreän kirjan yhteydessä), jolle on ominaista integroitu lähestymistapa. Sisämarkkinat eivät ole itseisarvo vaan keino palvella EU:n alueita ja kansalaisia.

3.2

Saaret ovat aina pyrkineet kehittymään sisämarkkinoilla. Siksi niiden on ennakoitava tulevia muutoksia.

3.3

Alepolitiikka on saarille hyödyllinen väline. Se on kuitenkin väline, jota on kehitettävä ja parannettava EU:n integroiduissa kehyksissä, jotta saarilla voisi olla entistä täysipainoisempi taloudellinen ja sosiaalinen rooli sisämarkkinoilla sen lisäksi että ne kuuluvat oikeudellisesti sisämarkkina-alueeseen. Tämä näkökohta olisi sisällytettävä myös tulevaa alueellista yhteenkuuluvuuspolitiikkaa koskeviin pohdintoihin, kun otetaan huomioon, että komission on kehitettävä kyseistä politiikkaa Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen.

3.4

Kyseiset yhteisön politiikkojen integroidut kehykset kattavat alue- ja koheesiopolitiikan lisäksi myös erityisesti seuraavat politiikanalat: liikenne, energia ja vesi, koulutus ja työvoima, tutkimus, teknologian kehittäminen ja innovointi, kilpailu, teollisuuspolitiikka, ympäristö sekä maatalous ja kalastus.

3.5

Saaria on tässä yhteydessä tarkasteltava ensiksi neljännen koheesiokertomuksen valossa.

3.5.1

Vaikka Euroopan unionin toimielimet kannattavat integroidun lähestymistavan soveltamista politiikkoihinsa, on yllättävää havaita, ettei komissio ole ilmeisesti tehnyt yhtenäistä analyysiä saarten ongelmista.

3.5.2

Komission näkemyksen mukaan saavutettavuus on ”erityisongelma”, jonka kanssa saarten on tultava toimeen.

3.5.3

Komissio on oikeassa korostaessaan saarten pienen väestömäärän aiheuttamaa ongelmaa. Saarten paikalliset markkinat ovat pienet, joten mittakaavaetujen puuttuminen rajoittaa saarille sijoittautuneiden pk-yritysten kasvumahdollisuuksia. Erityisesti tämä heikentää yritysten kykyä saada jalansijaa Euroopan markkinoilla.

3.5.4

Lisäksi useimmat saaret eivät voi toimia ainoastaan omien kotimarkkinoidensa varassa (2), sillä ne ovat useimmissa tapauksissa liian pienet pitääkseen pystyssä täysimittaista ja tehokasta taloutta. Tämän tosiasian vuoksi paikallisten pk-yritysten on ratkaistava ongelma viemällä tuotteitaan muille markkinoille.

3.5.5

Lisäksi on otettava huomioon saaristoasemaan liittyvät luonnolliset ongelmat. Merkittävästi muita alueita korkeammat kuljetuskustannukset heikentävät saarten kilpailukykyä. Tilanne, jossa korkeat kuljetuskustannukset saattavat suojella saarten markkinoita rajoittamalla mantereelta peräisin olevaa kilpailua, saattaa paradoksaalisesti johtaa monopolien kehittymiseen saarilla.

3.5.6

Saaristoasemaan liittyvät myös seuraavat ominaispiirteet (kyseiset ongelmat vaikuttavat ratkaisevasti myös saarten pitkän aikavälin kehitysnäkymiin):

3.5.7

Erityisesti saavutettavuuden osalta voidaan todeta seuraavaa:

3.6

Kaikki nämä tekijät korostavat sisämarkkinoihin integroitavien saarten heikkoa asemaa: niillä ei ole kaikkia tarvittavia edellytyksiä, jotta ne voisivat hyötyä täysimääräisesti noin 500 miljoonan kuluttajan muodostamien sisämarkkinoiden tuomista eduista.

3.6.1

EU:n olisi vältettävä kaikille sopivaksi tarkoitettua yhdenmukaista politiikkaa ja edistettävä edellä mainittua integroitua lähestymistapaa. Saarten ongelma ovat monimutkainen, koska ne kärsivät useista haitoista. Niiden on kuitenkin myös hyödynnettävä olemassa olevat voimavaransa, jotka voivat luoda perustan yhdennetylle sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. Tällaisia voimavaroja ovat muun muassa kalavarat, uusiutuvat energialähteet, matkailuun liittyvä taloudellinen toiminta, vahva kulttuuri-identiteetti sekä luonnon- ja kulttuuriperintö.

3.6.2

Lisäksi on syytä korostaa, että edellä mainittuun tiedonantoon ”2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinat” liittyvässä asiakirjassa komissio kannattaa ajatusta yleishyödyllisten palveluiden saatavuuden turvaamisesta kaikkialla Euroopan unionissa. Kuten komissio toteaa, kyseisten palveluiden saatavuus ”koko unionin alueella on olennainen tekijä EU:n alueellisen koheesion lisäämisessä”. Lisäksi se toteaa: ”Yleishyödyllisten palveluiden saatavuus asettaa usein haasteita erityisesti maantieteellisestä tai luonnonhaitasta kärsiville alueille, kuten syrjäisimmille alueille, saarille, vuoristoalueille, harvaan asutuille alueille ja ulkorajaseuduille, sillä ne sijaitsevat etäällä päämarkkinoista tai kuljetuskustannukset ovat korkeammat. Nämä erityistarpeet on otettava huomioon”. Komissio näyttää siis olevan erittäin hyvin perillä ongelmasta: sen vuoksi voidaan odottaa asiaa koskevia aloitteita.

3.7

Edellä mainituista syistä saarten integroiminen sisämarkkinoihin on ollut jatkuva ongelma Euroopan yhtenäisasiakirjan hyväksymisestä lähtien. Saaret ovat edelleen vaikeassa asemassa olevia alueita. Kuten edellä on todettu, useimmat niistä eivät voi toimia ainoastaan omien kotimarkkinoidensa varassa, vaan saarille sijoittautuneiden pk-yritysten on myytävä tuotteitaan ja palveluitaan Euroopan mantereelle. Saavutettavuuteen ja taloudellisen toiminnan yksipuolisuuteen liittyvät ongelmat haittaavat kuitenkin niiden kilpailukykyä.

3.8

Tätä taustaa vasten ETSK kehottaa, että tulevan lainsäädännön yhteydessä kaikki saaria koskevat aloitteet arvioidaan erityisesti. ETSK korostaa, että saarten ongelmiin on sovellettava integroitua lähestymistapaa, jotta voidaan erityisesti ottaa huomioon suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteet, koska saarten ongelmat vaativat näiden perusperiaatteiden soveltamista.

4.1

Kuten edellä on jo todettu, ETSK kehottaa, että Euroopan saarten ongelmiin aletaan soveltaa integroitua lähestymistapaa ja että tätä tarkoitusta varten yhteisön politiikoille muodostetaan integroidut kehykset.

4.2

Saaret on otettava huomioon sisämarkkinoiden tarkistuksen yhteydessä (8). Marraskuun 20 päivänä 2007 annetussa tiedonannossa vahvistetaan helmikuussa 2007 julkaistussa väliraportissa mainitut pk-yrityksiä suosivat suuntaviivat.

4.3

Pk-yrityksiä on kannustettava rajatylittävään toimintaan. Tämä vaatii sellaista alueellisen yhteyden mekanismia, jonka avulla voidaan helpottaa Euroopan saarten asukkaiden mahdollisuuksia päästä markkinoille joko oman (jäsen)valtionsa tai naapuri(jäsen)valtion kautta. Konkreettisia esimerkkejä tehokkaista toimista on olemassa. Niinpä Tanskassa sijaitseva Bornholmin saari hyötyy julkisista varoista tuetusta meriyhteydestä Ystadiin Ruotsiin. Myös Manner-Ranskan ja Korsikan välillä on alueellinen yhteys.

4.3.1

Kyseinen tuettu meriyhteys on parantanut Korsikan ja Manner-Ranskan välisiä kuljetusoloja. Vastaavanlaista yhteyttä kannattaisi varmasti kehittää myös Italian kanssa (Euroopan mantereelle pääse Korsikasta helpommin Italian kuin Ranskan kautta). Sen vuoksi ETSK:n mielestä olisi mielenkiintoista tutkia mahdollisuutta laajentaa kyseinen käytäntö koskemaan kaikkia Euroopan saaria ja ”yhteisöllistää” sen käyttö. Kokemus osoittaa lisäksi, että tällaisen välineen käyttöä olisi hallinnoitava saarilta eikä mantereelle käsin.

4.3.2

Alueellisen yhteyden yhteisöllistäminen olisi konkreettinen toimenpide rajatylittävän integraation edistämiseksi, kuten komissio korostaa tiedonannossaan ”2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinat”.

4.4

Osaamisyhteiskuntaan perustuvia sisämarkkinoita voidaan käyttää muun muassa uuden tiedon ja viestintäteknologian levittämiseen EU:ssa. Tämä taas voi tarjota todellisia mahdollisuuksia saarten talouselämän monipuolistamiseen.

4.5

On muistettava, että saarten ympäristö suosii innovaatiotoimintaa (esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden ja ”sinisen” bioteknologian käyttö). Saarilla on paljon liikkumavaraa, kun otetaan huomioon, että mainitussa neljännessä koheesiokertomuksessa taloudellinen suorituskyky ja innovaatiokyky yhdistetään toisiinsa.

4.6

Koska kalastusala on tärkeä useimmille saarille, saarten kalanviljelijät ja merikalastajat voivat olla kiinnostuneita bioenergian käytöstä. Asiaa koskevia aloitteita on tuettava julkisen politiikan keinoin. Saarten asukkaita on poliittisin toimin autettava hyödyntämään merten uusiutuvia luonnonvaroja (kuten aalloista ja merivirroista saatavaa energiaa ja erityisesti syrjäisimmillä alueilla valtamerten lämpöenergiaa).

4.7

Saarilla maataloutta harjoittavien viljelijöiden on voitava hyötyä YMP:n kahden pilarin joustavasta täytäntöönpanosta.

4.8

Tällainen synergia on erittäin tärkeää saarille, joiden maankäyttöön kohdistuu suuria paineita ja joiden maantieteellisestä asemasta johtuva riippuvuus fossiilisista polttoaineista hidastaa niiden kehitystä. Riippuvuutta olisi vähennettävä kehittämällä kyseisillä alueilla mahdollisia vaihtoehtoisia uusiutuvia energialähteitä. Saaret ovat tässä asiassa merkittäviä kokeilu- ja kehittämisalueita ja voivat siten hyödyttää koko Eurooppaa. Niinpä Réunionin saari ilmoitti äskettäin olevansa valmis sitoutumaan pelkästään uusiutuvien resurssien käyttöön tähtäävään politiikkaan. Merkittäviä merten uusiutuvia luonnonvaroja onkin jo kartoitettu. Toinen hyvä esimerkki on tuulienergia. Kanariansaariin kuuluvalla El Hierrolla käytettävä sähkö tuotetaan vuoteen 2009 menneessä kokonaan tuuli- ja vesivoiman yhdistelmällä.

4.9

Asianmukaiseen yhteisön sääntelyyn perustuvat sisämarkkinat (9) vaativat tutkimaan EU:n nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanotapoja sekä selvittämään, onko sillä saatu aikaan alun perin tarkoitettuja vaikutuksia. Kun otetaan huomioon edellä käsitellyt ongelmat, tällainen aloite vaikuttaisi varmasti myönteisesti saariin. Tässä yhteydessä voitaisiin ehkä käynnistää seuraava kokeiluhanke: Palveludirektiivin mukaan komissio toimittaa 28. joulukuuta 2011 alkaen joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kattavan kertomuksen direktiivin täytäntöönpanosta. Kertomuksessa voitaisiin soveltaa alueellista lähestymistapaa ja saarten asemaa voitaisiin verrata muiden alueiden tilanteeseen.

4.10

Kaikki nämä näkökohdat auttavat löytämään mahdollisia ratkaisuja saarten integroimiseksi tulevaisuudessa nykyistä paremmin sisämarkkinoihin. Integroitumisen onnistuminen riippuu houkuttelevuutta ja monipuolistamista koskevien kahden tavoitteen saavuttamisesta.

5.1

ETSK katsoo, että edellä mainittujen kahden tavoitteen saavuttaminen riippuu poliittisten toimien asianmukaisesta täytäntöönpanosta seuraavassa esitettävien kahden aloitteen mukaisesti.

5.1.1

Parannetaan saarten ja mantereen välisiä yhteyksiä liikenne- ja innovaatiopoliittisin keinoin.

5.1.1.1

Monet saarille sijoittautuneet yrittäjät valittavat, että heidän tuotteensa ovat mantereelle sijaitsevaan satamaan saapuessaan (kuljetuskustannusten vuoksi) muita tuotteita kalliimpia. Eräiden tutkimusten mukaan lisäkustannusten suuruus on jopa 20 prosenttia. Koska tuotteet poikkeavat toisistaan, asia olisi kuitenkin tutkittava perusteellisesti (käyttämällä esimerkiksi samoja menetelmiä kuin ulkoalueita koskevissa tutkimuksissa). Niinpä jotta tähän päästäisiin, on tärkeää luoda sellaiset hyvät edellytykset, joiden ansiosta saarten paikalliset laitokset kykenevät arvioimaan saariaseman aiheuttamat kustannukset. Siksi saarilla täytyy olla käytettävissä sekä paikalliset tilastopalvelut että hintaindeksit. Tämän prosessin päätteeksi olisi saatava aikaan yleiset arviointimenetelmät, joita EU:n saarien kaikki paikalliset tilastoyksiköt soveltaisivat.

5.1.1.2

Saarilla tarvitaan yleisesti ottaen tehokkaita yleishyödyllisiä palveluita.

5.1.2

Lainsäädännön parantamiseen tähtäävän aloitteen yhteydessä olisi alettava soveltaa maantieteellistä lähestymistapaa. Tämä merkitsee seuraavaa:

5.1.3

Euroopan unionin virkamiehiä olisi kannustettava harjoittelemaan saarilla, jotta he ymmärtäisivät tällaisten erityisalueiden todellisen tilanteen. Sen vuoksi ETSK kannattaa varauksettomasti ohjelmaa, jonka tarkoituksena on perehdyttää osallistujia yritystoimintaan (Enterprise Experience Program), ja kehottaa saarille sijoittautuneita pk-yrityksiä tarjoutumaan ottamaan vastaan Euroopan unionin virkamiehiä. Tämä tarjoaa virkamiehille myös mahdollisuuden keskustella saarten asukkaiden kanssa suoraan paikan päällä Euroopan unionia koskevista kysymyksistä. Ajacciossa 7.–8. huhtikuuta 2008 järjestetty valmisteluryhmän kokous osoitti tämän todeksi. EU:n politiikat ymmärretään paljon paremmin ja niistä keskustellaan enemmän, jos EU:n kansalaisten kanssa järjestetään tapaamisia jäsenvaltioissa.

5.1.4

Olisi korostettava alueellisen valtiontukipolitiikan merkitystä tulevaisuudessa. Tässä yhteydessä ETSK on tukenut varauksetta Euroopan parlamentin mietinnössä (esittelijä: Francesco Musotto) tehtyjä seuraavia ehdotuksia:

5.1.5

Saarille sijoittautuneiden pk-yritysten toimintamahdollisuuksia olisi parannettava.

5.1.5.1

Parannetaan pk-yritysten mahdollisuutta harjoittaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa esimerkiksi Jeremie-aloitteen kaltaisten välineiden avulla. Itse asiassa saarilla on suuri pula tutkijoista, laboratorioista ja patenteista. Yksityinen tutkimustoiminta on niin heikkoa, että olisi edistettävä julkista tutkimusta. Olisi myös tutkittava mahdollisuutta perustaa vapaa-alueita. Saaret ovat jääneet mantereesta jälkeen niitä tapauksia lukuun ottamatta, joissa viranomaiset ovat harjoittaneet määrätietoista politiikkaa tai joissa kyseessä on taloudellisesti niin tärkeä ala, että tutkimustoiminnan käynnistämisen tai tukemisen edellytyksenä oleva kynnys on ylittynyt. Kyseinen lähestymistapa on lisäksi sopusoinnussa perinnetiedon säilyttämisen kanssa, eikä kyseistä innovaatioulottuvuutta tule unohtaa.

5.1.5.2

Edistetään vientiä EU:n ulkopuolisiin valtioihin. On muistettava, että sisämarkkinoiden tarkistamista koskevassa väliraportissaan (helmikuu 2007) komissio kehottaa avaamaan tulevaisuudessa sisämarkkinat kaikille maailman maille. Kyseinen näkemys vahvistetaan tiedonannossa ”2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinat”, jossa komissio kehottaa ”laajentamaan yhtenäismarkkinoiden sääntelyaluetta”. Ajatus voitaisiin toteuttaa käynnistämällä yhteistyöohjelmia EU:n ja sen jäsenvaltioiden ja naapurimaiden välillä.

5.1.5.3

Hyödynnetään hyvin koulutettua työvoimaa. Nuoret muuttavat saarilta manneralueille saadakseen korkea-asteen koulutusta ja hyvät tulot. Vaikka bkt ei ole täydellinen indikaattori tai kriteeri, neljännessä koheesiokertomuksessa painotetaan, että bkt:n kasvu riippuu tuottavuudesta ja työssä käyvän väestön määrästä. ETSK pitää erittäin tärkeänä, että edistetään aloitteita yliopistojen ja muiden korkeakoulujen kehittämiseksi saarilla, sillä vain siten voidaan turvata saarten asukkaiden koulutustaso. Esimerkiksi sen jälkeen kun Korsikan yliopisto avattiin uudelleen vuonna 1981, se on kyennyt opiskelijamäärien lisääntymisen ansiosta kohentamaan alueen henkilöresurssien määrää ja laatua. Tilanteen parantuminen on korjannut jonkin verran työmarkkinoiden epätasapainoa sekä tukenut talouden eri alojen (mm. elintarvikejalostus, matkailu, tieto- ja viestintäteknologia) kasvua ja yritysten laajentumista.

5.1.5.4

Tukeudutaan saarten ominaispiirteisiin parhaiden kehityssuuntien löytämiseksi. Euroopan komissio korostaa meripolitiikkaa käsittelevässä vihreässä kirjassaan aivan oikein, että matkailutuotteiden ja -palveluiden monipuolistaminen voi parantaa rannikko- ja saarikohteiden kilpailukykyä. Koska monipuolistaminen liittyy innovaatiotoiminnan (muuhun kuin) teknologiseen ulottuvuuteen ja koska se on lisäksi sopusoinnussa saarten taloudellisen toiminnan yleisen monipuolistamistarpeen kanssa (useiden saarten ongelmana on matkailutoiminnan yksipuolisuus), se edellyttää seuraavia toimia:

6.1

ETSK ehdottaa seuraavien toimenpiteiden toteuttamista lainsäädäntömenettelyn yhteydessä:

6.1.1

Hankitaan mahdollisimman hyvät tiedot saarten tilanteesta. Saaria koskevan tiedon ajantasaistamisen ja lisätiedon keräämisen merkitystä ei voi kyllin korostaa, sillä se on välttämätöntä asianmukaisen julkisen politiikan harjoittamiselle (EU-, jäsenvaltio- ja aluetasolla). Kyseisen lähestymistavan olisi ensi kädessä perustuttava tapauskohtaiseen arviointiin, jonka yhteydessä otetaan huomioon muun muassa saarten sosiaalinen ja taloudellinen erityistilanne. Se antaisi myös mahdollisuuden pohtia bkt-kriteerin sopivuutta alueellisten ongelmien arvioimiseen.

6.1.1.1

Kaikkien saaria koskevien yhteisön politiikkojen suunnittelun ja täytäntöönpanon ennakkoedellytyksenä on siten riittävän ja luotettavan tilastotiedon sekä asiaankuuluvien indikaattorien olemassaolo. Bkt:hen sekä työttömyyslukuihin perustuvat kriteerit eivät tunnetusti ainakaan yksinään kykene tyydyttävästi selittämään saarialueiden olosuhteita eivätkä monimutkaisia mekanismeja, jotka erottavat saaret yhteisön muista osista.

6.1.1.2

Tilanne ei ole uusi. Asiaa on kuitenkin pitkään varjostanut se tosiseikka, että koska valtaosa EU:n saariväestöstä on joka tapauksessa saanut maksimitason tukea (tavoite 1), kyseisen monimutkaisen kysymyksen pohtimiselle ei juuri ole ollut käytännön perusteita. Laajentumisprosessi ja sen aiheuttama ”tilastovaikutus” (eli ennen heikommassa asemassa olleiden alueiden suhteellinen rikastuminen) ovat korostaneet tarvetta kuvailla saarialueiden tilanne ja tarpeet aikaisempaa parempien ja paremmin suunnattujen tilastollisten indikaattorien avulla.

6.1.1.3

Musotton esittelemässä mietinnössä ehdotetaan seuraavaa: ”[T]ulevat toimet olisi suunnattava sellaisten tilastollisten indikaattoreiden määrittämiseen, jotka sopivat paremmin antamaan selkeän tilastollisen kuvan kehitystasosta ja riittävästi tietoa alueista, joilla on maantieteellisiä haittoja ja luonnonhaittoja, ja etenkin alueista, joilla on monia vaikeuksia, kuten vuoristoalueet ja saaristot sekä alueet, jotka kärsivät kaksinkertaisesta eristäytyneisyydestä — – [N]äiden indikaattorien olisi myös mahdollistettava kyseisten alueiden ja EU:n muiden alueiden välisten erojen parempi arviointi”.

6.1.2

Perustetaan komissioon saaria käsittelevä yksiköiden välinen ryhmä yhdennetyn lähestymistavan varmistamiseksi saarten ongelmia tarkasteltaessa.

6.1.3

ETSK kehottaa paikallisviranomaisia ja kansalaisyhteiskuntaa tekemään yhteistyötä yhteisten kehitysstrategioiden laatimiseksi (ja tällaista yhteistyötä jo harjoittavia tahoja jatkamaan toimintaansa). On välttämätöntä, että saariyhteisöt hyödyntävät myönteisiä kumppanuuksia hankkeidensa suunnittelussa.

6.2

ETSK katsoo, että hyvän hallinnon varmistamiseksi saarten tilannetta olisi tarkasteltava säännöllisesti. Komitea pyytääkin komissiota esittämään vuosittain Euroopan parlamentille, neuvostolle, alueiden komitealle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle raportin, jossa seurataan Euroopan saarten ongelmien ratkaisemiseksi toteutettuja toimenpiteitä ja arvioidaan niiden tehoa. Vuosiraporttiin olisi lisäksi sisällytettävä komission ehdotuksista tällaisiksi toimenpiteiksi. Voidaankin todeta, että tämän lausunnon tarkoituksena on käynnistää pitkäaikainen dynaaminen prosessi.

7.1

Lopuksi voidaan todeta, että asianomaiset tahot saattavat päätyä tutkimaan kahta muuta tapaa integroida saaret nykyistä paremmin sisämarkkinoihin kuin edellä on esitetty.

7.2

Jäsenmaat, joissa on saaria tai jotka ovat saaria (Portugali, Espanja, Ranska, Italia, Kreikka, Malta, Kypros, Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti, Alankomaat, Tanska, Viro, Suomi, Ruotsi) voivat tiivistää yhteistyötään. Kyseisen ratkaisun soveltamien saattaa näyttää mahdottomalta, kun otetaan huomioon ennakkoedellytykset, joiden on täytyttävä, jotta Euroopan unionille voitaisiin luoda saaripolitiikka. Koska ehdotusten on tultava jäsenvaltioilta, olisikin valittava alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa Siksi tarvitaan paikallistason kehittämisstrategioita, kuten aikaisemmin on todettu. (Rakennerahastojen ohjelmakautta 2007–2013 varten laadittujen) toimenpideohjelmien voitaisiin tässä yhteydessä katsoa muodostavan hyvän perustan tulevalle kaudelle 2014–2020.

7.3

Lissabonin sopimuksen sekä EY:n perustamissopimuksen 158 artiklan tarkistamisen ansiosta Euroopan unionin tuleva lainsäädäntö voi parantaa nykyisiä ratkaisuja.

7.3.1

Lissabonin sopimuksella 158 artiklaan tehdään seuraavat muutokset:

7.3.2

Artiklan uudelleenmuotoilu on sopusoinnussa sen kanssa, että Lissabonin sopimuksen (kunhan se ensin ratifioidaan) ansiosta alueellisen ulottuvuuden katsotaan olevan Euroopan unionin yhteenkuuluvuuteen vaikuttava uusi tekijä. Tämän asian myöntäminen korostaa EU:n pyrkimystä ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon alueidensa todellinen tilanne. Tämä pyrkimys konkretisoituu tulevassa uudessa 158 artiklassa.

7.3.3

Alueellisen yhteenkuuluvuuden määritteleminen ei ole helppoa. Tuleva vihreä kirja tarjoaa varmasti kiinnostavan mahdollisuuden saada tietoa olemassa olevista eri lähestymistavoista. ETSK:n mielestä alueellisen yhteenkuuluvuuden pohtiminen merkitsee tässä yhteydessä sitä, että puhtaasti taloudellisten tilastojen lisäksi on otettava huomioon myös alueiden maantieteellinen todellisuus ja siitä johtuva haavoittuvuus, joka saattaa — tietyillä alueilla — uhata vakavasti taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisellä pyritään löytämään keinoja tehostaa yhteistyötä saarilla ja kaikkien alueiden välillä (olisi varmasti syytä kannattaa tämän tavoitteen toteuttamiseen tarkoitettujen rakennerahastovarojen lisäämistä tulevalla ohjelmakaudella vuoden 2013 jälkeen) sekä keino lisätä kaikkien asianomaisten tahojen (viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan) yhteistyötä asiaan liittyvien politiikkojen laatimisessa ja täytäntöönpanossa.