Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 52006AR0053

Alueiden komitean lausunto aiheesta Euroopan parlamentin päätöslauselma vähemmistöjen suojelusta ja syrjinnän vastaisista politiikoista laajentuneessa Euroopan unionissa

EUVL C 229, 22.9.2006, p. 57–66 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

22.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 229/57

Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan parlamentin päätöslauselma vähemmistöjen suojelusta ja syrjinnän vastaisista politiikoista laajentuneessa Euroopan unionissa”

(2006/C 229/09)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan parlamentin 8. kesäkuuta 2005 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 265 artiklan neljännen kohdan nojalla tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

ottaa huomioon työvaliokuntansa 11. lokakuuta 2005 tekemän päätöksen antaa lausunnon valmistelu ”perustuslakiasiat ja eurooppalainen hallintotapa” -valiokunnan tehtäväksi,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselman vähemmistöjen suojelusta ja syrjinnän vastaisista politiikoista laajentuneessa Euroopan unionissa (T6–0228/2005),

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklan,

ottaa huomioon29. lokakuuta 2004 allekirjoitetun sopimuksen Euroopan perustuslaista ja erityisesti sen II osan muodostavan perusoikeuskirjan,

ottaa huomioon direktiivit 2000/43/EY ja 2000/78/EY rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevien yleisten puitteiden luomisesta,

ottaa huomioon antamansa lausunnon komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Syrjinnän torjuminen ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille — puitestrategia”, KOM(2005) 224 lopullinen sekä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi aiheesta ”Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi 2007 — Tavoitteena oikeudenmukainen yhteiskunta”, KOM(2005) 225 lopullinen — 2005/0107 (COD) (CdR 226/2005 fin),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselman homofobiasta Euroopassa (RSP/2005/2666),

ottaa huomioon lausuntonsa tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä laajentuneessa Euroopan unionissa koskevasta vihreästä kirjasta, KOM(2004) 379 lopullinen (CdR 241/2004 fin (1)),

ottaa huomioon perusoikeuksien parissa työskentelevien riippumattomien asiantuntijoiden verkoston suositukset, jotka on julkaistu asiakirjassa Thematic Comments No. 3: The Protection of Minorities in the European Union,

ottaa huomioon Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen (EUMC:n) selvitykset siirtolaisten, vähemmistöjen ja erityisesti romaniväestön tilanteesta,

ottaa huomioon”perustuslakiasiat, eurooppalainen hallintotapa sekä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue” -valiokunnan huhtikuun 7. päivänä 2006 yksimielisesti hyväksymän lausuntoluonnoksen (CdR 53/2006 rev. 1), jonka esittelijät olivat Mariborin kaupunginjohtaja Boris Sovič ja Baijerin hallituksen ministeri, ja valtionkanslian johtaja Eberhard Sinner,

sekä katsoo seuraavaa:

1)

Perusoikeuksien sekä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden arvostaminen on leimallisesti eurooppalainen voimavara, jota on suojeltava kaikilla Euroopan unionin alueilla, ja se on yksi AK:n keskeisistä tavoitteista.

2)

Sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaan, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kaikkia muotoja tulee vastustaa yhtä intensiivisesti, sillä kaikki asukkaat edistävät osaltaan Euroopan rikkautta.

3)

Vähemmistöjen suojelu ja syrjinnän vastaiset toimet ovat kaksi eri asiaa: yhtäläinen kohtelu ei ole erivapaus vaan kaikkien kansalaisten perusoikeus.

4)

Jokaisella yksilöllä on oltava oikeus olla erilainen, ja suvaitsevaisuuden ja arvostuksen on oltava vastavuoroisuuteen perustuva yleinen elämänasenne eikä vain joillekin myönnettävä oikeus.

5)

Paikallisviranomaisilla on tärkeä rooli pyrittäessä turvaamaan perusoikeuksiin kuuluva kokoontumisvapaus.

6)

Paikallisviranomaisilla on erityisvastuu hyvän esimerkin näyttämisestä ja hyvien käytänteiden edistämisestä.

7)

Paikallis- ja alueviranomaisilla on runsaasti toimivaltaa julkisten arkistojen (maistraatit), peruskoulutuksen, poliisiasioiden, terveydenhuollon sekä asumisen ja sosiaalipalveluiden alalla, joita ilman perusoikeuksia ei voitaisi turvata.

8)

Alueiden komitea on ryhtynyt Euroopan parlamentin pyynnöstä keräämään tietoa paikallis- ja aluetasolla toteutetuista alan hyvistä käytänteistä ja haluaa näin edistää tuntuvasti vähemmistöjen suojelua sekä syrjinnän vastaisia toimia.

hyväksyi yksimielisesti 14.—15. kesäkuuta 2006 pitämässään 65. täysistunnossa (kesäkuun 15. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon.

Alueiden komitea

1.   Yleistä

1.1

suhtautuu myönteisesti Euroopan parlamentin päätöslauselmaan ja yhtyy siinä esitettyyn kantaan, jonka mukaan jäsenvaltiot eivät ole toteuttaneet tyydyttävästi syrjinnän vastaisia toimia. Komitea toteaa kuitenkin, että vaikka toteutus vaihtelee etenkin jäsenvaltioittain siten, että tietyt niistä ovat edenneet toisia pidemmälle, EU, sen jäsenvaltiot sekä alue- ja paikallisviranomaiset ovat jo tuottaneet kattavan luettelon hyviä käytänteitä.

1.2

on yhtä mieltä Euroopan parlamentin kanssa siitä, että jäsenvaltioiden paikallis-, alue- ja keskushallinnon viranomaiset voisivat koordinoida entistä paremmin toimiaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaan, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kaikkien muotojen torjumiseksi, antisemitismi ja vähemmistöryhmiin sekä varsinkin romaniväestöön kohdistuvien hyökkäysten torjunta mukaan luettuna.

1.3

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on edessään kahdenlainen haaste: alue- ja paikallishallinto on ensinnäkin vastuussa siitä, että torjutaan syrjiviä käytänteitä ja että noudatetaan yhdenvertaisuuden periaatetta, jonka mukaan kaikilla on yhtäläiset yksilölliset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Ne kantavat toisaalta aktiivisen vastuun perusoikeuksien edistämisestä, vähemmistöjen kunnioittaminen mukaan luettuna.

1.4

painottaa, että paikallisviranomaisten toteuttamat toimet ja niiden noudattamat säännöt eivät saa olla oikeudellisesti eivätkä tosiasiallisesti syrjiviä ja niiden on edistettävä sosiaalista, taloudellista ja poliittista yhdentymistä.

1.5

toteaa, että köyhyys, sosiaalinen syrjäytyminen ja ghettoistuminen saattavat johtaa ääriliikkeiden syntyyn, ja katsoo, että tehokkaat alue- ja paikallistason integraatiotoimet — peruskoulutus ja asumistoimenpiteet mukaan luettuina — voivat olla avuksi torjuttaessa väkivaltaisten ääriliikkeiden syntyä ja että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä suurkaupunkien ghetoissa eläviin nuoriin.

1.6

toteaa, että useissa kaupungeissa ja kunnissa sekä monilla alueilla vähemmistöjen suojelua pyritään edistämään positiivisin toimin, jotka perustuvat monikulttuurisen yhteiskunnan periaatteeseen ja tietoisuuteen EU:n rikkaudesta ja moninaisuudesta. Komitea esittelee tämän lausunnon liitteenä jäsentensä kokoaman alustavan suppean luettelon paikallis- ja aluetason parhaista käytänteistä.

2.   Alueiden komitean kanta ja suositukset

2.1   Monimuotoisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen — hajautetut toimenpiteet

2.1.1

katsoo, että alue- ja paikallisviranomaisten tulee tuottaa lisäarvoa rasismin, antisemitismin, islamofobian, muukalaisvihan, homofobian ja vähemmistöryhmiin — varsinkin romaniväestöön ja unionin ulkopuolisten maiden kansalaisiin — kohdistuvien hyökkäysten torjuntaan edistämällä moninaisuutta ruohonjuuritasolla ja noudattamalla periaatetta, jonka mukaan moninaisuus tuottaa yhteiskuntaan hyvinvointia.

2.1.2

ehdottaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ryhtyisivät asianmukaisiin hajautettuihin toimiin tehostaakseen vähemmistöjen oikeuksien suojelua sekä torjuakseen rasismia ja muukalaisvihaa Euroopan kaupungeissa ja alueilla. Ne voisivat toimia muun muassa seuraavasti:

—

Perustetaan alueellisia ja kunnallisia syrjinnän vastaisia virastoja seuraamaan ja kartoittamaan syrjinnästä kärsiviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden tekemiä valituksia.

—

Jaetaan suurelle yleisölle perustietoa vähemmistöjen tilanteesta ja syrjinnän vastaisten toimien edistymisestä.

—

Järjestetään julkisia esittelytilaisuuksia, joissa kaupunkien, kuntien ja alueiden viralliset edustajat kertovat hyvistä käytänteistä.

—

Valjastetaan Europe Direct -yhteyspisteet edistämään vähemmistöjen oikeuksia ja syrjinnän vastaisia toimia.

—

Järjestetään tapahtumia ja juhlia, joissa pyritään kokoamaan yhteen samalla alueella vaikuttavia eri kulttuureja, perinteitä ja kieliryhmiä.

—

Järjestetään paikallis- ja aluehallinnolle sekä opettajille ja toimittajille tarkoitettua täydennyskoulutusta syrjinnän torjunnasta ja kaikkien kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta.

—

Tarjotaan hallintopalveluissa mahdollisesti syrjintää kohtaaville vähemmistöryhmien jäsenille yksinkertainen ja suora yhteys hallintoon.

2.1.3

kannattaa sitä, että parlamentti korostaa erityisesti romaniväestön tilannetta, ja katsoo, että romaniyhteisö on myös kokonsa ja erityispiirteidensä vuoksi erityisen suojelun tarpeessa.

2.1.4

katsoo, että romaniväestön integroituminen on tärkeä haaste alue- ja paikallisviranomaisille, ja kehottaa EU:n toimielimiä, jäsenvaltioiden hallituksia sekä paikallis- ja alueviranomaisia helpottamaan romaniväestön poliittista, sosiaalista ja taloudellista integraatiota yhteisesti kokonaisvaltaisin, hajautetuin toimin sekä edistämään samalla monimuotoisuuden ja suvaitsevaisuuden kunnioittamista. Komitea ehdottaa seuraavia paikallis- ja aluetason toimia:

—

Laaditaan joustavia koulutussuunnitelmia, joilla integroitumismahdollisuuksia parannetaan niin paljon kuin suinkin.

—

Vaihdetaan tietoa parhaista käytänteistä romaniväestön asuinkaupunkien ja -alueiden kesken.

—

Rahoitetaan kulttuuritapahtumia, joilla pyritään tekemään tunnetuksi romanikulttuurin perintöä ja perinteitä.

2.1.5

painottaa uskonnollisten ja etnisten ryhmien välisen vuoropuhelun merkitystä alue- ja paikallistasolla pyrittäessä välttämään ääriliikkeiden syntyä ja lokeroitumista. Vuoropuhelu saattaa myös auttaa ymmärtämään yleisesti Euroopan yhteiskuntien yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta.

2.1.6

painottaa Euroopan parlamentin tavoin, että homofobiasta Euroopassa on syytä olla erityisen huolestunut varsinkin, kun otetaan huomioon ”useissa EU:n jäsenvaltioissa tapahtuneet huolestuttavat seikat”.

2.2   Yhdenvertaisuusnormien ja -suunnitelmien noudattaminen ja edistäminen

2.2.1

katsoo, että palvelutuotannon yhdenvertaisuusnormien noudattaminen edellyttää, että paikallis- ja alueviranomaiset ryhtyvät asettamaan toiminnalleen tavoitteita ja indikaattoreita, joiden avulla olisi nykyistä helpompi mitata toimien edistymistä, ja toivoo saavansa antaa oman panoksensa kyseisten indikaattoreiden laatimiseen.

2.2.2

toteaa, että yhdenvertaisuusnormien ja -suunnitelmien avulla on tarkoitus saada aikaan yhteisöjen välisiä yhdenvertaisuusstrategioita sekä tukea rotujen, sukupuolten, vammaisten ja sukupuolisesti eri tavoin suuntautuneiden yhdenvertaisuutta. Normeissa ja suunnitelmissa myönnetään oikeudenmukaisen kohtelun ja paikallishallinnon palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden sekä yhdenvertaisten työllistymismahdollisuuksien merkitys. Ne on kehitetty välineeksi, jonka avulla paikallis- ja alueviranomaiset voivat ottaa sukupuoli-, rotu- ja vammaiskysymykset osaksi kunnallispolitiikkaa ja kunnan käytäntöjä kaikilla tasoilla.

2.2.3

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten olisi tarjottava kaikkien saatavilla olevia nykyistä laadukkaampia kunnallispalveluita, jotka vastaavat kaupunkien eri väestöryhmien ja yhteisöjen tarpeita, sekä luoda puitteet, joissa yhteisön yhteenkuuluvuus ja kestävyys voivat kukoistaa. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia jo toteutettuja parhaita käytäntöjä:

—

Annetaan oikeudellisia neuvoja yksilön oikeudellista asemaa koskevissa kysymyksissä.

—

Rahoitetaan kuntien vastaanottokeskuksia.

—

Perustetaan integroitumisfoorumeita, joissa käydään yleisökeskusteluja paikkakunnalla pitkään asuneiden ja sinne äskettäin muuttaneiden kesken.

—

Perustetaan neuvoa-antavia elimiä, jotka antavat neuvoja syrjinnän torjumisesta, ja palkataan erityisneuvojia huolehtimaan rotu- ja sukupuolisyrjinnästä.

2.3   Kieltenopetuksen ja koulutuksen saatavuus sekä työllistyminen

2.3.1

muistuttaa, että yleissivistävä koulutus on perusluonteinen keino kotouttaa vähemmistöt asuinmaansa yhteiskuntaelämään ja politiikkaan sekä opettaa suvaitsevaisuutta ja monimuotoisuuden kunnioittamista ja että paikallis- ja alueviranomaisilla on tällä osa-alueella elintärkeä tehtävä.

2.3.2

kehottaa Euroopan parlamentin tavoin jäsenvaltioita tekemään kaikkensa varmistaakseen, että pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien lapset integroidaan tehokkaasti koulutusjärjestelmiin. Viranomaisten tulisi myös osaltaan varmistaa, että vähemmistöjen jäsenille annetaan kaikki mahdollisuudet hankkia integraation onnistumisen edellytyksenä oleva kielitaito.

2.3.3

korostaa, että asuinyhteisön virallisen kielen riittävän taidon hankkiminen lisää vähemmistön mahdollisuutta integroitua yhteisöön, ja katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten olisi tarvittaessa taattava oman toimivaltansa puitteissa kotouttamisohjelmien toteutuminen muun muassa järjestämällä maksuttomia virallisten kielten vapaaehtoisia kursseja aina lastentarha-asteelta alkaen.

2.3.4

ilmaisee huolensa nuorisotyöttömyyden lannistavista vaikutuksista ja suosittaa positiivisten toimenpiteiden toteuttamista etenkin kaikkien epäedullisessa asemassa olevien ryhmien työllistämiseksi.

2.3.5

ehdottaa, että jäsenet ryhtyisivät verkostojensa kautta vaatimaan, että

—

kunnissa järjestetään vähemmistöryhmiin kuuluville henkilöille täydennyskoulutusta

—

perustetaan etnisten vähemmistöjen tai muiden epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien parhaille opiskelijoille tarkoitettu stipendijärjestelmä

—

järjestetään erityisiä maahanmuuttajien lapsille tarkoitettuja kielikursseja.

2.3.6

panee merkille alue- ja paikallistasolla nykyisin toteutetut hyvät koulutus- ja työllistämiskäytänteet, joista mainittakoon seuraavat:

—

Lapset voivat käydä koulua julkisissa oppilaitoksissa kansallisuudestaan riippumatta.

—

Kunnat tukevat kaikille maksutonta kieltenoppimista.

—

Myös vammaisilla, muilla kuin EU:n kansalaisilla ja ikääntyvällä väestönosalla on muiden kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet saada yleissivistävää koulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti.

—

Syrjintää pyritään torjumaan valistushankkeilla.

—

Järjestetään kursseja vähemmistöryhmien kielellä.

—

On luotu kotouttamistoimia edistäviä virtuaalitoimipisteitä.

—

Paikallistasolla on ryhdytty toimiin syrjinnän torjumiseksi työmarkkinoilla esimerkiksi toimittamalla työnantajille nimettömiä yksityiskohtaisia tietoja työnhakijoista siten, että tiedoista poistetaan hakijan sukunimi.

2.4   Asumispalvelujen ja julkisten palvelujen saatavuus

2.4.1

kehottaa jäsenvaltioita perustamaan kansallisen tietokannan tai laatimaan asuntotoimesta vastaaville viranomaisille valtakunnallisen ohjeiston hyvistä käytänteistä, jotta maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen asuntotilannetta koskevia tietoja pystytään keräämään järjestelmällisesti ja tarkasti.

2.4.2

kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia varmistamaan entistä ponnekkaammin, että syrjinnän vastaiset toimenpiteet pannaan täytäntöön, ja kiinnittämään erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

—

Perheet saavat kunnan asuntoja kansalaisuudesta riippumatta.

—

Asumisessa vältetään erillisryhmittelyä ja turvaudutaan tarvittaessa positiiviseen erityiskohteluun.

—

Laaditaan paikallis- ja aluetason toimintasuunnitelmia, joissa taataan asuntojen yhdenvertainen saatavuus.

2.4.3

tähdentää paikallis- ja alueviranomaisten toteuttamia hyviä käytänteitä, joilla pyritään varmistamaan kaikille kansalaisille asuntojen ja julkisten palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Tällaisia käytänteitä ovat muun muassa seuraavat toimet:

—

Kaikille väestöryhmille tarjotaan tekniset ja lailliset vakuudet sekä vakuutus.

—

Maahanmuuttajille ja unionin ulkopuolisten maiden kansalaisille annetaan kunnan vuokra-asuntoja.

—

Järjestetään neuvontapalveluja, joilla parannetaan pakolaisten ja maahanmuuttajien asunnonsaantia.

—

Käynnistetään voittoa tavoittelemattomia vuokra-asunto-ohjelmia.

—

Varmistetaan, että maahanmuuttajilla on tilaisuus osallistua asuntoasioita käsitteleviin julkisiin foorumeihin.

—

Varmistetaan, että jokaisella paikallisyhteisön jäsenellä on yhtäläiset mahdollisuudet saada yhtä laadukkaita julkisia palveluita.

2.5   Aktiivinen osallistuminen poliittiseen ja kansalaistoimintaan

2.5.1

kannustaa vähemmistöryhmien jäsenten osallistumista poliittiseen toimintaan kaikilla hallintotasoilla (paikallis-, alue-, valtio- ja unionitasolla) sekä erityisesti heidän aktivoimistaan paikallispolitiikassa. Tämän vuoksi paikallis- ja alueviranomaisten institutionaaliset rakenteet ja päätöksentekomenettelyt voisivat olla nykyistä avoimempia ja selkeämpiä, jotta ne kannustaisivat vähemmistöjä osallistumaan toimintaan ja edistäisivät rajoittamatonta kokoontumis- ja sananvapautta.

2.5.2

kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia rohkaisemaan etnisten maahanmuuttajaryhmien edustajia osallistumaan entistä vastuuntuntoisemmin jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien yhteiskunnalliseen toimintaan.

2.5.3

suhtautuu myönteisesti siihen, että useat kaupungit ja alueet ovat ryhtyneet erityistoimiin edistääkseen poliittisten oikeuksien hyödyntämistä:

—

On perustettu neuvontaelimiä.

—

Yksi tai useampi vähemmistöjen edustaja on kaupunginvaltuuston jäsen.

—

Vähemmistöihin kuuluvat kansalaiset osallistuvat täysipainoisesti kunnallisvaaleihin.

—

Kuntiin on luotu paikkoja, joissa paikallisväestö, maahanmuuttajat ja erilaisten epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien jäsenet voivat kokoontua yhdessä.

2.5.4

kehottaa ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin ja luomaan edellytykset, joiden ansiosta kansallisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä edustavat instituutiot voivat todella osallistua vähemmistöjen peruskoulutus- ja työllistämistoimien ja -ohjelmien laadintaan ja täytäntöönpanoon.

2.5.5

tähdentää kunnan ja alueen tiedotusvälineiden vastuuta edistettäessä suvaitsevaisuutta ja monimuotoisuuden kunnioittamista sekä tiedotusvälineiden osuutta varmistettaessa tehokas viestintä ja aktivoitaessa vähemmistöjä osallistumaan entistä vilkkaammin kunnallispolitiikkaan ja kansalaistoimintaan.

2.6   Tiedonkeruun tehostaminen alue- ja paikallistasolla

2.6.1

katsoo, että on olennaista kerätä etnisin perustein jaoteltua tietoa, jotta syrjinnän vastaisten toimien täytäntöönpanoa voidaan arvioida.

2.6.2

toistaa komissiolle antamansa kehotuksen julkaista kunnallisille työnantajille, palveluntarjoajille, kunnan tavara- ja palveluhankinnoista vastaaville henkilöille sekä kunnan koheesiopolitiikasta ja syrjinnän vastaisista toimista päättäville henkilöille tarkoitettu opas, jossa esitellään syrjinnän vastaisia hyviä käytänteitä. Tällaiseen oppaaseen olisi sisällytettävä maininta paikallisviranomaisten velvollisuuksista turvata perusoikeudet, myös kokoontumisvapaus, sekä paikallisviranomaisten erityisvastuusta näyttää hyvää esimerkkiä, kun on kyse seuraavien ilmiöiden torjunnasta: vihaa sisältävät palopuheet tai puheet, jotka todennäköisesti vahvistavat, levittävät tai edistävät rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä, homofobiaa tai muita syrjinnän tai suvaitsemattomuuteen pohjautuvan vihan muotoja. Komitea tarjoutuu avustamaan komissiota tiedonkeruussa alue- ja paikallistasolla.

2.6.3

katsoo, että tiedonkeruun, seurannan ja arvioinnin tehostaminen on tärkeää laadittaessa tehokkaita toimintalinjoja, joilla edistetään yhdenvertaisuutta ja puututaan kaikkinaiseen syrjintään. Komitea painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisille on tarjottava tilaisuus tuottaa yhdessä komission kanssa vertailukelpoista numerotietoa, jonka avulla nykyiset epäyhtäläiset käytännöt voidaan kartoittaa ja tuoda esiin.

3.   Loppuhuomautukset

3.1

tähdentää, että vähemmistöjen tehokkaan suojelun kannalta on tärkeää parantaa EU:n toimielinten, Euroopan neuvoston, YK:n ja Etyjin välistä yhteistyötä, ja korostaa kansalaisjärjestöjen sekä alue- ja paikallisviranomaisten kansallisten, ylikansallisten ja Euroopan laajuisten järjestöjen roolia kyseisessä prosessissa.

3.2

esittää toivomuksen, että alueellinen ulottuvuus otetaan nykyistä laajemmin huomioon Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen ja perusoikeuksien parissa työskentelevien riippumattomien asiantuntijoiden verkoston selvityksissä.

3.3

katsoo, että EU voisi täydentää jäsenvaltioiden paikallis-, alue- ja keskushallinnon toimia myöntämällä tarpeelliset määrärahat ja että jäsenvaltiot voisivat luovuttaa osan rakennerahastoja koskevasta päätösvallastaan paikallis- ja alueviranomaisille unionin noudattaman hajauttamispolitiikan mukaisesti.

3.4

kehottaa osoittamaan asianmukaiset määrärahat paikallis- ja aluetason toimiin, joilla pyritään torjumaan syrjintää ja varmistamaan, että kaikkien kansalaisten oikeudet turvataan.

Bryssel 15. kesäkuuta 2006

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Michel DELEBARRE

(1)  EUVL C 71, 22.3.2005, s. 62.

LIITE

VÄHEMMISTÖJEN SUOJELU ALUE- JA PAIKALLISTASOLLA: HYVIÄ KÄYTÄNTEITÄ (1)

Monet tässä esitellyistä vähemmistöjen tilan parantamiseen ja syrjinnän vastaisten toimien edistämiseen tähtäävistä alue- ja paikallistason hyvistä käytänteistä ovat tulleet esiin AK:n jäsenten, alue- ja paikallisviranomaisten, organisaatioiden ja yhdistysten toteuttaman kartoituksen yhteydessä. AK toivoo voivansa täydentää nyt esiteltävää suppeaa luetteloa ja hyödyntää sitä EU:n toimissa, joilla pyritään edistämään yhdenvertaisuusnormien noudattamista.

1.   Monimuotoisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen

—

Saksassa Baijerin foorumi on toteuttanut joukon toimia, joiden mottona on ollut ”integraatiovuoropuhelu” (kyseessä ovat julkiset keskustelutilaisuudet). Toimien tarkoituksena on lisätä syntyperäisten ja maahan muuttaneiden kansalaisten yhteyksiä sekä välttää kulttuuristen ja kielellisten ghettojen eli nk. rinnakkaisyhteiskuntien muodostuminen.

—

Ranskassa Corps-Nudsin kaupungissa uudet tulokkaat otetaan vastaan osana yhteisöä, ja heitä rohkaistaan osallistumaan kaikkeen kaupungin sosiaaliseen toimintaan. Lapset voivat lisäksi käydä koulua julkisissa oppilaitoksissa kansallisuudestaan riippumatta. Myös vammaisilla ja aikuisilla työnhakijoilla on oikeus julkiseen peruskoulutukseen elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti.

—

Bremenissä (Saksassa) on järjestetty useita integraatiopolitiikkaa käsitteleviä tapahtumia. Niille kaikille on yhteistä, että ne edistävät kulttuurien- ja uskontojen välistä vuoropuhelua yhtäältä muukalaisvihamielisyyden ja toisaalta radikalisoitumis- ja eriytymissuuntauksen torjumiseksi.

—

”Nuorten yö” järjestetään vuosittain Bremenin kaupungintalolla kansallissosialismin uhrien muistoksi. Kaikkien nuorten yö -tapahtumien tärkein tavoite on katsoa menneisyyteen ja sitoutua samalla humaanin nyky-yhteiskunnan kehittämiseen. Tapahtumaan osallistuu keskimäärin 3 000 ihmistä, joista kolme neljäsosaa on nuorisoa. Kunkin vuoden tapahtumalla on oma tunnuslauseensa, joka oli esimerkiksi viime vuonna ”romanien kohtaaminen”. Aikalaistodistajien puheenvuorojen, näyttelyjen ja keskustelufoorumien lisäksi tapahtumassa on myös teatteriesityksiä, urheilutapahtumia ja kaikkien musiikkisuuntausten konsertteja klassisesta musiikista hip hoppiin, jotta ne sopivat kaikkiin musiikkimakuihin ja kaikille ikäryhmille.

—

”Uskontojen kaupunkikartta”: yksi nuorison yö -tapahtuman tilaisuus toimii nykyään menestyksekkäästi jo itsenäisesti: uskontojen kaupunkikartta nuorilta nuorille. Eri uskontoja edustavat bremeniläisnuoret ovat käynnistäneet tämän hankkeen uskontojen välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi ja oman uskon ymmärtämiseksi paremmin. Tilaisuus tarjoaa kaikille Bremenin uskonnollisten ryhmien nuorille mahdollisuuden tutustua toisiinsa yhteisten tapahtumien aikana, vaihtaa näkemyksiä ja viettää aikaa yhdessä. Nuoret ovat kehittäneet vuorovaikutteisen Internet-portaalin, jossa on kaupungin kartta, johon on merkitty kunkin kaupunginosan kaikki kirkot, moskeijat ja seurakuntatilat. Lisäksi Internetissä on keskustelufoorumi, jossa nuoret voivat vaihtaa näkemyksiä Jumalasta ja kirjaimellisesti kaikesta maan ja taivaan välillä. Uskontojen kaupunkikartta on osoittanut, että nuoret haluavat käydä uskontojenvälistä vuoropuhelua. Tähän ei ole riittävästi mahdollisuuksia — uskontokunnittain jaotellussa — uskonnonopetuksessa. Nuoret haluavat tutustua muiden uskovien nuorten uskoon ja elämään ja käydä vuoropuhelua ”samalla tasolla”, ilman hierarkiaa ja auktoriteetteja.

—

”Bremenin Islam-viikko”: Bremenissä kiinnitetään erityishuomiota islaminuskoisten asukkaiden kotoutumiseen. Islam-viikon aikana muslimeilla on mahdollisuus esitellä uskoaan ja kulttuuriaan. Silloin jokainen voi tutustua islamiin, johon muslimit Bremenissä uskovat ja elävät uskoaan todeksi: lukuisat luennot, keskustelut ja näyttelyt kutsuvat hankkimaan tietoa, keskustelemaan ja tutustumaan epävirallisessa yhteydessä. Tarkoitus ei ole puhua muslimeista vaan puhua heidän kanssaan. Kriittiset kysymyksenasettelut eivät ole vain sallittuja vaan toivottuja.

—

”Paaston päätteeksi” -tapahtuma on vastaanotto Bremenin raatihuoneella: Ramadan-paastokuukauden lopuksi Bremenin osavaltion senaatti kutsuu kaupungin muslimiasukkaat vastaanotolle raatihuoneelle juhlimaan yhdessä muiden uskontokuntien edustajien kanssa paaston päättymisen juhlaa. Muslimit ottavat kutsun aina mielellään vastaan. Kutsu osoittaa, että muslimeja ja heidän kulttuuritaustaansa ja uskoaan arvostetaan kaupungissa.

—

”Oporto ilman rajoja” -aloite (Portugalissa) on strategia, jonka avulla analysoidaan, pohditaan ja käsitellään maahanmuuttoa kaupungissa. Työhön osallistuu 33 maahanmuuttajajärjestöä, jotka edustavat Oporton eri maahanmuuttajayhteisöjä. Aloitteeseen kuuluvalla toiminnalla on monia tavoitteita, joilla pyritään kaikkien toimijoiden yhtenäiseen ja osallistuvaan sosiaaliseen kehitykseen sosiaalisen koheesion ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Tässä asiakirjassa selostetaan kahta näistä toimista, koska ne ovat säännöllisesti toteutettavia ja osallistuvat maahanmuuttajajärjestöjen toimintaan suunnittelu-, kehitys- ja arviointivaiheissa.

—

”Tarina kerrottavaksi”: Aloitteen tavoite on etsiä ja kerätä näiden yhteisöjen kulttuuriperinnöstä kertovia merkittäviä tarinoita ja tuoda niitä laajan yleisön tietoon järjestämällä säännöllisesti vapaa-aika- ja iltaohjelmaa kaupungin merkittävissä paikoissa.

—

Yhteisöjen kohtaaminen: Tapahtuman päätavoite on auttaa vakauttamaan eri yhteisöjen välisiä suhteita sekä arvostaa ja edistää Oporton kaupungin kulttuurista monimuotoisuutta. Sosiokulttuurisissa ja tiedotustapahtumissa sekä paikalliset että ulkomaalaiset asukkaat osallistuvat näyttelyjen järjestämiseen ja kulttuuristen ja gastronomisten tuotteiden myyntiin. Tapahtuma järjestetään vuosittain jossakin kaupungin tunnetussa rakennuksessa, ja siihen osallistuu satoja ihmisiä.

—

Valloniassa (Belgiassa) Inter-Nation-ohjelma perustuu kulttuurienvälisyyteen ja erityisten ammattitaitojen hankkimiseen. Tavoitteena on, että sellaiset työnhakijat voivat löytää työtä, joiden osaamista ei vielä hyödynnetä riittävästi työmarkkinoilla. Erityisesti tulee korostaa maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden kulttuurienvälisiä taitoja kansainvälisessä työympäristössä. Samanaikaisesti Inter-Nation antaa yrityksille tilaisuuden löytää pätevää ja sitoutunutta työvoimaa.

—

Münchenin kaupunki on toteuttanut hankkeen nimeltä ”Yhdessä aktiivisia Neuperlachissa”. Sen puitteissa kunta on järjestänyt asukkaiden puutarhoissa yhteistä toimintaa saksalaisille ja alueella asuville maahanmuuttajille. Hanke lisää eri kulttuureja, etnisiä ryhmiä ja rotuja edustavien henkilöiden välistä kommunikointia ja integroitumista.

—

Alankomaissa Amsterdamin kaupunki on käynnistänyt hankkeen nimeltä ”Näkökulma toiseen maailmansotaan”. Sen tarkoituksena on torjua syrjintää ja antisemitismiä sekä lisätä suvaitsevaisuutta ja vastavuoroista kunnioitusta.

2   Yhdenvertaisuusnormien ja -suunnitelmien noudattaminen ja edistäminen

—

Espanjassa Madridin itsehallintoalue on laatinut alueellisen kotouttamissuunnitelman vuosiksi 2006–2008. Suunnitelmaa tukivat kaikki alueen yhteiskunnalliset sektorit, ja sen laatimiseen osallistui yli tuhat eri alojen edustajaa ja asiantuntijaa. Näin oli tarkoitus taata maahanmuuttajien kotouttaminen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun jokin Espanjan itsehallintoalueista osoittaa yli 4,4 miljardia euroa maahanmuuttajien kotouttamiseen. Kaikilla maahanmuuttajilla on hallinnollisesta statuksestaan riippumatta oikeus käyttää ilmaiseksi koulutuspalveluja sekä Madridin alueen terveydenhoitojärjestelmän palveluja samoin ehdoin kuin muillakin madridilaisilla. On myös perustettu maahanmuuttajien sosiaalitukikeskuksia, joilla tehostetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevan maahanmuuttajaväestön perusturvaverkkoa, sekä maahanmuuttajien osallistamis- ja kotouttamiskeskuksia, joilla edistetään, vahvistetaan ja havainnollistetaan maahanmuuttajayhteisöjen kulttuurista rikkautta.

—

Wienin kaupunki on perustanut kotouttamistoimia edistäviä virtuaalitoimipisteitä. Lisäksi on perustettu erityinen ”kotouttamis- ja monimuotoisuusosasto”, jonka tehtävänä on kehittää monimuotoisuuden hallinnointia sekä järjestää ja laajentaa neuvontapalveluja kaupunkiin asettautuneille uusille maahanmuuttajille. Osasto tekee yhteistyötä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa ja tukee kotouttamistoimia ja hankkeita, esimerkiksi kieltenopiskelua.

—

Italiaan on perustettu Emilia-Romagnan alueelle neuvoa-antavia syrjinnän vastaisia elimiä, ja paikallishallinto on palkannut rotu- ja sukupuolisyrjinnän alalla toimivaltaisia erityisneuvojia.

3   Kieltenopetuksen ja koulutuksen saatavuus sekä työllistyminen

—

Ranskassa Rennesin suurkaupunkialueella on tarjolla monenlaista toimintaa ja koulutusta uusien tulokkaiden integroimiseksi paikallisyhteisöön. Kaupungin vastaanottokeskuksen perustamiseen on lisäksi varattu erilliset määrärahat.

—

Wienin kaupunki tarjoaa uusille maahanmuuttajille lukutaidon opetusta sekä erityisesti naisille saksan kielen peruskursseja, joihin liittyy lasten päivähoitopalveluja.

—

Škocjanissa (Sloveniassa) kotouttamistoimia varten on laadittu ohjelma, jonka tarkoituksena on kertoa paikallisväestölle muukalaisvihasta.

—

Ranskassa Rhône-Alpesin prefektuuri on ryhtynyt torjumaan syrjintää työmarkkinoilla kannustamalla paikallisia työvoimaviranomaisia toimittamaan työnantajille nimettömiä yksityiskohtaisia tietoja työnhakijoista siten, että tiedoista poistetaan hakijan sukunimi.

4   Asumispalvelujen ja julkisten palvelujen saatavuus

—

Wienissä kaupungin julkiset palvelut ovat yhtäläisesti kaikkien yhteisön jäsenten saatavilla ja laadullisesti samanarvoisia kansalaisuudesta, sukupuolesta, rodusta tai uskonnosta riippumatta. Itävallan kunnat ovat lisäksi tukeneet ja rahoittaneet monialaisiin toimiin tähtääviä hankkeita. Wienin kaupunki tukee kulttuurista, kielellistä ja yhteisöllistä monimuotoisuutta, ja yhteisön kaikki jäsenet voivat saada oikeudellisia neuvoja yksilön oikeudellista asemaa koskevissa kysymyksissä.

—

Barcelonan kaupungissa julkiset palvelut ovat kaikkien kaupungissa kirjoilla olevien saatavilla, vaikka heillä ei olisikaan oleskeluun tarvittavia asiakirjoja. Katalonian paikallisviranomaiset pyrkivät mukauttamaan kaupungin nykyiset palvelut maahanmuuttajien tarpeisiin tarjoamalla erityisesti teknistä apua maahanmuuttajien vastaanottoon ja asettautumiseen, rahoittamalla monimuotois- ja kansalaistoimintaa sekä tarjoamalla tietoa päätöksenteon tueksi. Lisäksi Diputació de Barcelona on laatinut monimuotoisuus- ja kansalaisuussuunnitelman ja perustanut paikallisen monimuotoisuus- ja kansalaisuusverkoston.

—

Ranskassa Corps-Nudsin taajama toteuttaa asuntopolitiikkaa, jossa kunnallisia vuokra-asuntoja osoitetaan kansalaisuudesta riippumatta erityisryhmille, myös romaniväestölle.

—

Katalonian aluehallitus on perustanut ”sosiaalisin perustein myönnettävien asuntojen pörssin”, jolla pyritään tarjoamaan kaikille väestöryhmille entistä paremmat mahdollisuudet saada kunnollinen asunto, tekniset ja lailliset vakuudet, vakuutus ja enintään kuuden kuukauden mittainen vuokratakuu.

—

Itävallassa Salzburgin kaupunki sekä Kremsin ja Guntramsdorfin pikkukaupungit myöntävät maahanmuuttajille ja unionin ulkopuolisten maiden kansalaisille kunnan asuntoja. Neuvontapalveluista vastaava Wohndrehscheibe, joka pyrkii tarjoamaan pakolaisille ja maahanmuuttajille aiempaa paremmat asunnonsaantimahdollisuudet, oli vuonna 2004 ehdolla 107 muun ”parhaan käytänteen” kanssa Dubai International Award -palkinnon saajaksi.

—

Tšekissä on käynnistetty sosiaalinen asuntotuotanto-ohjelma. Se velvoittaa kunnat auttamaan sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevia ryhmiä tukemalla asuntojen uudisrakentamista ja tarjoamalla asukkaille sosiaalipalveluita.

—

Espanjassa Madridin itsehallintoalueella on ollut vuodesta 1994 käynnissä erityinen asuntovälitysohjelma, jolla tuetaan alueen maahanmuuttajaväestön asunnonsaantia. Sillä autetaan maahanmuuttajia saamaan kunnollinen asunto ja luodaan monenlaisia välitys- ja takuujärjestelmiä, joiden avulla kiinteistömarkkinoiden tarjonta saadaan maahanmuuttajien ulottuville. Ohjelmaan sisältyy myös yhteisasumisasuntojen hankkimista koskeva osa, ja sillä tuetaan sellaisten yhteisasumisryhmien muodostamista, jotka voivat saada vuokra- tai yhteisomistusasunnon.

—

Sloveniassa on käynnistetty ohjelma, jolla vauhditetaan voittoa tavoittelemattomien vuokra-asuntojen saatavuutta kunnissa vuonna 2005. Kuntia kehotetaan rakentamaan ja peruskorjaamaan vuokra-asuntoja, joilla ei tavoitella voittoa.

—

Gentin kaupungissa Belgiassa julkinen ja yksityinen sektori ovat allekirjoittaneet asuntopoliittisen syrjimättömyysjulistuksen varmistaakseen kaikkinaisen asumiseen liittyvän syrjinnän kitkemisen ja torjumisen.

—

Veronassa unionin ulkopuolisista maista peräisin oleville henkilöille asuntoja välittävä osuuskunta La casa per gli Extracomunitari tarjoaa maahanmuuttajille asuntoja ja varmistaa, että maahanmuuttajilla on tilaisuus osallistua asuntoasioita käsitteleviin julkisiin foorumeihin.

5   Aktiivinen osallistuminen poliittiseen ja kansalaistoimintaan

—

Italiassa Torinon kaupunki on myöntänyt äänioikeuden kunnallisvaaleissa kaikille sen alueella kirjoilla oleville ulkomaalaisille, jotka ovat asuneet siellä viimeiset kuusi vuotta.

—

Tanskassa kunnilla on maan kotouttamislain nojalla mahdollisuus perustaa kotouttamisneuvostoja, joilla on toimivalta laatia neuvoa-antavia selontekoja ylipäätään kunnan kotouttamisaloitteista ja -saavutuksista tai kunnan tarjoamista perehdyttämisohjelmista. Kotouttamisneuvostot koostuvat vähintään seitsemästä kunnanvaltuuston nimeämästä kuntalaisesta. Jäsenet nimetään paikallisten maahanmuuttaja- tai pakolaisjärjestöjen jäsenten keskuudesta. Lisäksi nimetään jäseniä, joilla on yhteyksiä koululautakuntiin tai muihin paikallisiin yhdistyksiin. Kotouttamisneuvostojen perustaminen mielletään ensi askeleeksi maahanmuuttajien ja pakolaisten integroimisessa politiikkaan. Kokemukset osoittavat, että monet kotouttamisneuvoston maahanmuuttaja- ja pakolaisjäsenet osallistuvat myöhemmin politiikantekoon virallisemmin esimerkiksi kunnanvaltuustossa. Kuutisenkymmentä tanskalaiskuntaa on perustanut integroitumisneuvoston.

—

Oportossa Portugalissa kaupungin ulkomaalaisyhteisöjen lautakunta on neuvoa-antava elin, joka raportoi kaupunginvaltuustolle. Sen tehtävänä on toimia interaktiivisena tiedotus- ja keskustelufoorumina Oportossa asuvien eri ulkomaalaisyhteisöjen välillä sekä näiden ja paikallisviranomaisten välillä. Lautakunnan kokouksissa paikallisviranomaiset kuulevat maahanmuuttajajärjestöjen mielipiteitä hankkeista, joita viranomaiset suunnittelevat kyseisten yhteisöjen kotouttamisen helpottamiseksi. Kokouksissa osallistujat myös keskustelevat pahimmista esteistä, jotka haittaavat järjestöjä niiden toteuttaessa omia hankkeitaan. Oporton ulkomaalaisyhteisöjä edustavat järjestöt ovat olleet alusta lähtien hyvin kiinnostuneita lautakunnasta. Tällä hetkellä yhteensä 13 järjestöä on edustettuna lautakunnassa; voidaankin sanoa, että paikallisviranomaiset ja hyvin edustava osa Oporton ulkomaalaisyhteisöstä tekevät aktiivista yhteistyötä. Lautakunta on herättänyt myös huomattavaa mielenkiintoa muissa instituutioissa: maahanmuutosta ja etnisistä vähemmistöistä vastaava päävaltuutettu osallistuu lautakunnan kokouksiin tarkkailijana. On siis luotu vakaa toimintaperusta, jonka pohjalta toimintaa toivotaan jatkossa voitavan laajentaa. Tämä neuvoa-antava elin on keskeinen osa Oporton kaupunginhallinnon pyrkimyksiä päästä lähemmäksi asukkaitaan ja osoittaa, kuinka tärkeänä hallinto pitää aktiivisen kansalaisuuden ja osallistavan demokratian edistämistä. Hallinnon tavoitteena on tehdä lautakunnasta kaupungissa asuvia ulkomaalaisyhteisöjä mahdollisimman hyvin edustava, ja yhä uusien järjestöjen toivotaan liittyvän siihen. Halukkaiden järjestöjen tulee lähettää hakemuksensa kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle.

—

Espanjassa Asturiasin aluehallitus myöntää kaikille alueellaan asuville henkilöille sosiaalietuudet, tukee henkilöresurssien kehittämistä teknisesti ja taloudellisesti ja on ryhtynyt ennalta ehkäiseviin toimiin edistääkseen monien sellaisten ryhmien sosiaalista osallistamista, jotka ovat joutuneet tai saattavat joutua syrjinnän kohteeksi. Alue on laatinut itselleen sosiaalisen osallistamisen suunnitelman, joka sisältää vähemmistöjen sosiaaliseen integroitumiseen tähtääviä erityistoimenpiteitä asumisen, peruskoulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden alalla.

—

Italiassa vähemmistöjen edustajia on Firenzen kaupunginvaltuustossa, esimerkiksi Toscanan senegalilaisyhteisön johtaja.

—

Saksassa kotoutumisen helpottamiseksi on Berliinissä otettu käyttöön järjestelmä, jossa seurataan säännöllisesti vähemmistöjen tilannetta. Berliinin kaupunki on perustanut ns. ”naapuruusrahaston”, joka on hyvä esimerkki yleisön osallistumista ja integraatiota lisäävästä mallista.

6   Romanivähemmistön suojelu

Belgia

—

Belgiassa tietyille kouluille myönnetään Flanderin parlamentin antaman asetuksen nojalla lisärahoitusta sen perusteella, kuinka monta epäsuotuisassa asemassa oleviin väestöryhmiin — romaniväestö mukaan luettuna — kuuluvaa oppilasta koulussa on.

—

Belgiassa Flanderin hallitus perusti vuonna 1997 Flanderin siirrettävien asumusten lautakunnan, jonka tarkoituksena on tehdä konkreettisia ehdotuksia asumiseen ja liikkuvalle väestönosalle tarkoitettuihin asuinpaikkoihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.

—

Flanderissa alueen integraatiokeskuksiin on perustettu Flanderin etnisten ja kulttuuristen vähemmistöjen hyväksi toteutettavia toimia koskevan asetuksen nojalla viisi ”liikkuvan väestön yksikköä”. Niiden tarkoituksena on arvioida vähemmistön hyväksi toteutettavia toimia ja panna niitä täytäntöön. Valloniaan perustettiin vuonna 2001 alueen liikkuvan väestönosan kontaktikeskus, joka valvoo kaikkia liikkuvaan väestönosaan liittyviä hankkeita sekä toimii välittäjänä liikkuvan väestönosan ja viranomaisten välillä.

Tšekki

—

Tšekissä on romaniväestön koordinaattoreita sekä alueilla että pääkaupungissa Prahassa, kun taas kuntatasolla romanit katsotaan kansalliseksi vähemmistöksi.

—

Tšekissä eräs rinnakkaiseloa edistävä kansalaisjärjestö ja Ostravan alueen poliisi järjestivät vuonna 2004 romanilapsille kesäleirin. Tarkoituksena oli parantaa poliisiviranomaisten ja romaniväestön välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä.

Ranska

—

Ranskassa muutamissa kouluissa on erityisopettaja, joka auttaa romanilapsia integroitumaan kouluyhteisöön. Osa koulubusseista on varattu romanikoululaisten kuljetukseen, ja samalla seurataan, että he ovat todella läsnä tunneilla.

Saksa

—

Saksassa Saksan romanien keskusneuvosto on kattojärjestö, johon kuuluu yhdeksän osavaltioissa toimivaa yhdistystä sekä useita alueellisia ja paikallisia yhdistyksiä. Se edustaa ja ajaa romaniyhteisön muodostamien komiteoiden etuja.

Kreikka

—

Patroksen kaupunki (Kreikassa) on ryhtynyt suojelemaan romanivähemmistöä monin tavoin, joista mainittakoon säännölliset lääkärintarkastukset ja rokotukset, paikallisen romaniväestön työllistämisohjelmat ja aktiivinen asuntopolitiikka kaupungin myöntämine vuokratukineen.

Unkari

—

Unkarissa Ozdin paikallishallinto ja paikallisen vähemmistön hallinto käynnistivät ohjelman erään äärimmäisen huonokuntoisen ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsivän alueen kunnostamiseksi.

Slovenia

—

Perustuslaissa taataan, että vähemmistöjen edustajat voivat käyttää asuinalueillaan omaa kieltään virkakielenä. Tämä pätee unkarilaiseen ja italialaiseen vähemmistöön. Molemmilla vähemmistöillä on myös omat edustajat Slovenian parlamentissa.

—

Hallitus valmistelee kansallisten vähemmistöjen viraston avulla oikeudellisia toimia, jotka koskevat maassa asuvan romaniväestön erityisasemaa ja -oikeuksia sekä suojelua. Se lienee tässä suhteessa EU-maiden edelläkävijä. Paikallista itsehallintoa ja paikallisvaaleja koskevien lakien mukaan Slovenian romaniväestö on voinut nykyisestä vaalikaudesta alkaen valita romaniväestön edustajia kunnanvaltuustoihin alueilla, joilla romanit kuuluvat kantaväestöön. Rogašovcin kunta toimeenpanee romaniväestön avustamiseen tähtäävän hallituksen ohjelman puitteissa oman ohjelman, joka koostuu julkisista aloitteista ”romaniväestöstä romaniväestölle”. Ohjelmaan kuuluu julkista rahoitusta hankkeille, joiden tavoitteena on ratkaista julkisten palvelujen infrastruktuurin ongelmia ja kasvatuksellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia kysymyksiä sekä tarjota oikeusapuapalveluja romaniväestölle.

—

Ljubljanassa sijaitseva peruskoulutuksen tutkimuslaitos on laatinut hankkeen romanilasten integroimisesta Slovenian valtavirtaiseen yleissivistävän koulutuksen järjestelmään. Hankkeen tavoitteena on parantaa romanilasten koulunkäyntimahdollisuuksia esikoulussa ja peruskoulun ala-asteella Dolenjskan alueella.

Espanja

—

Espanjassa Katalonian aluehallituksen käynnistämän Prolloguer-asunto-ohjelman tarkoituksena on tukea romaniväestöä ja muita syrjinnän kohteena olevia väestöryhmiä. Ohjelman logiikka on varsin yksinkertainen: ostetaan tyhjiä asuntoja, kunnostetaan ne ja vuokrataan ne maahanmuuttajille ja sosiaalisesti epäedullisessa asemassa olevien väestöryhmien jäsenille.

—

Madridin itsehallintoalueella on vuodesta 1999 toteutettu Itä-Euroopasta tulleiden etnisten vähemmistöjen sosiaalitukiohjelmaa (APOI). Kotouttaminen perustuu kolmen vaiheen toimiin: vastaanottovaihe, asettautumisvaihe, johon kuuluu aktiivinen työpaikan ja asunnon haku, sekä seurantavaihe. Ohjelman toimet jäsentyvät neljään tasoon: yksilön, perheen, ryhmän ja yhteisön tasoihin. Menettelytapa on aktiivinen ja osallistuva, ja ohjelman edunsaajat osallistuvat omaan kotoutumisprosessiinsa. Kohdattuihin ongelmiin etsitään yksilöllisiä ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja.

—

Espanjassa on perustettu Barcelonan kaupunginvaltuuston päätöksellä Barcelonan romaniyhteisön neuvosto. Se on neuvoa-antava elin, jonka tarkoituksena on parantaa kaupungissa asuvien romanien hyvinvointia ja elämänlaatua.

Yhdistynyt kuningaskunta

—

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on käynnistetty romanien ja liikkuvan väestönosan koulumenestystä tukeva hanke, jonka tarkoituksena on sitouttaa vanhemmat, haastatella lapsia ja muuttaa tai mukauttaa opetusohjelmia siten, että romaniväestön koulunkäynti lisääntyisi. Useimmilla paikallisviranomaisilla on liikkuvasta väestöstä huolehtiva koulutoimen edustaja, joka pyrkii edistämään romaniväestön peruskoulutusta. Eräässä koulussa on käynnistetty joustava avo-opetusohjelma, jossa opiskellaan luku- ja kirjoitustaitoa ja matematiikkaa ja harrastetaan ulkoilua. Eräässä kunnassa on tuotettu paketteja, joilla romanikoululaisia autetaan siirtymään peruskoulun ala-asteelta yläasteelle.

(1)  Lähteet: AK:n jäsenten keräämiä tietoja; perusoikeuksien parissa työskentelevien riippumattomien asiantuntijoiden verkoston suositukset, jotka on julkaistu asiakirjassa Thematic Comments No. 3: The protection of Minorities in the European Union sekä EUMC:n vuosikertomus, osa II Racism and Xenophobia in the EU Member States: trends, developments and good practice (2005).

Top