(1)

Euroopan talouden kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn vahvistaminen vihreän ja digitaalisen muutoksen avulla ovat olleet viime vuosina unionin johtotähtenä. Komission 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassa tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” esitettyyn Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2022/2481 (4) perustettuun digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmaan perustuvat vihreä ja digitaalinen siirtymä vauhdittavat kasvua ja unionin talouden nykyaikaistamista, kun ne avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja auttavat unionia saamaan kilpailuetua maailmanmarkkinoilla. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään etenemissuunnitelma, jolla puututaan ilmastoon ja ympäristöön liittyviin haasteisiin ja pyritään tekemään unionin taloudesta ilmastoneutraali ja kestävä oikeudenmukaisella ja osallistavalla tavalla. Digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmassa määritellään selkeä suunta unionin digitaaliselle muutokselle ja digitalisaatiotavoitteiden saavuttamiselle unionin tasolla vuoteen 2030 mennessä, mikä koskee erityisesti digitaalisia taitoja, digitaalisia infrastruktuureja sekä yritysten digitalisaatiota ja julkisten palvelujen digitalisointia.

(2)

Unionin teollisuus on osoittanut sisäänrakennetun häiriönsietokykynsä, mutta sen kilpailukyky täytyy varmistaa myös tulevaisuudessa. Korkea inflaatio, työvoimapula, covid-19-pandemian jälkeiset toimitusketjujen häiriöt, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, korkojen nousu sekä energiakustannusten ja tuotantopanosten hintojen kasvu heikentävät unionin teollisuuden kilpailukykyä ja ovat tuoneet esiin sen, miten tärkeää unionin on turvata avoin strateginen riippumattomuutensa ja vähentää strategista riippuvuuttaan kolmansista maista useilla toimialoilla. Kyseisten unionin teollisuuteen kohdistuvien paineiden ohella myös kilpailu pirstaleisilla maailmanmarkkinoilla on ollut kovaa eikä aina reilua. Unioni on jo käynnistänyt teollisuutensa tukemiseksi useita aloitteita, joita ovat esimerkiksi komission 1 päivänä helmikuuta 2023 antaman tiedonannon ”Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle” mukainen vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus puitteiden vahvistamisesta kriittisten raaka-aineiden turvatun ja kestävän tarjonnan varmistamiseksi (kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan nettonollateknologiatuotteiden valmistusekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (nettonollateollisuutta koskeva säädös), komission 17 päivänä maaliskuuta 2023 antaman tiedonannon ”Valtiontukitoimenpiteitä koskevat tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet talouden tukemiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan” mukaiset uudet valtiontukea koskevat tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet, neuvoston asetuksella (EU) 2020/2094 (5) perustettu Euroopan unionin elpymisväline ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/435 (6). Kyseiset ratkaisut tarjoavat nopeaa, kohdennettua ja joissakin tapauksissa tilapäistä tukea, mutta unioni tarvitsee rakenteellisemman ratkaisun teollisuudenalojensa investointitarpeisiin, jotta voidaan turvata yhteenkuuluvuus, luoda laadukkaita työpaikkoja ja säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla helpottaen samalla rahoituksen saantia. Unionin olisi pyrittävä estämään tuotannon siirtäminen muualle, siirtämään takaisin kriittisten teknologioiden tuotantolaitoksia kolmansista maista ja houkuttelemaan uusia tuotantolaitoksia, jotta voidaan ehkäistä strategisia riippuvuuksia.

(3)

Sisämarkkinat ovat tuoneet merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia etuja koko unionille, myös sen kansalaisille ja yrityksille. Vaikka kyseiset hyödyt tunnustetaan laajalti, on välttämätöntä jatkaa ratkaisujen etsimistä sisämarkkinoiden vielä hyödyntämättä olevan yhteiskunnallisen potentiaalin käyttöön saamiseksi. Sisämarkkinoiden täytyy yhä pystyä mukautumaan muuttuvaan geopoliittiseen dynamiikkaan, teknologiseen kehitykseen sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään samalla, kun niillä edistetään terveydenhuoltojärjestelmien muutosjoustavuutta väestön ikääntyessä ja parannetaan osaltaan unionin pitkän aikavälin kilpailukykyä ja tuottavuutta.

(4)

Digitaaliteknologioiden ja syväteknologisten innovaatioiden, puhtaiden ja resurssitehokkaiden teknologioiden sekä bioteknologioiden käyttöönotto ja laajentaminen unionissa on olennaisen tärkeää, jotta voidaan vähentää unionin strategisia riippuvuuksia ja tarttua vihreän ja digitaalisen siirtymän mahdollisuuksiin ja saavuttaa niiden tavoitteet ja siten varmistaa unionin suvereniteetti ja strateginen riippumattomuus ja edistää unionin teollisuuden kilpailukykyä ja sen kestävyyttä. Sen vuoksi tarvitaan välittömiä toimia kriittisten teknologioiden kehittämisen tai valmistuksen tukemiseksi unionissa, sillä kyseisissä teknologioissa ovat unionin ensisijaiset strategiset puutteet. Kriittisten teknologioiden kehittäminen ja valmistus nojaavat toisiinsa kytköksissä olevien, erikokoisissa yrityksissä, myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jäljempänä ’pk-yritykset’, eri toimialoilla ja yli rajojen toimivien talouden toimijoiden arvoketjuihin. Sen vuoksi unionin olisi turvattava myös kyseisten kriittisten teknologioiden arvoketjut ja niiden liitännäispalvelut, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä ja ominaisia kyseisten kriittisten teknologioiden kehittämis- tai valmistustoiminnalle, ja lujitettava niitä, jolloin vähennetään unionin strategisia riippuvuuksia ja säilytetään näin sisämarkkinoiden eheys, sekä puututtava nykyiseen työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen kyseisillä toimialoilla elinikäisen oppimisen, koulutushankkeiden ja oppisopimuskoulutuksen avulla sekä luomalla houkuttelevia ja laadukkaita työpaikkoja, jotka ovat kaikkien saavutettavissa.

(5)

Jotta teknologioita voitaisiin pitää kriittisinä, olisi edellytettävä, että ne joko tuovat sisämarkkinoille merkittävää potentiaalia omaavan innovatiivisen osatekijän tai että ne auttavat vähentämään tai ehkäisemään unionin strategisia riippuvuuksia. Arvioitaessa kriittisten teknologioiden taloudellista potentiaalia sisämarkkinoille olisi otettava huomioon, että yhdessä jäsenvaltiossa toteutetuilla toimenpiteillä voi olla heijastusvaikutuksia muissa jäsenvaltioissa. Arvioitaessa, auttaako jokin teknologia vähentämään tai ehkäisemään unionin strategisia riippuvuuksia, olisi otettava huomioon unionin tasolla toteutettu analyysi sellaisten riskien yksilöimiseksi, joilla on mahdollisia vaikutuksia koko unioniin. Komission olisi annettava ohjeistusta siitä, millä edellytyksillä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kolmen alan teknologioita voitaisiin pitää kriittisinä, sekä siitä, miten kyseisten teknologioiden kriittisinä pitämisen edellytykset voitaisiin täyttää, jotta voitaisiin edistää yhteistä tulkintaa niistä hankkeista, yrityksistä ja toimialoista, joita olisi tuettava asiaankuuluvista ohjelmista niiden ja tämän asetuksen yhteisten strategisten tavoitteiden perusteella. Komission olisi kyseisessä ohjeistuksessa myös selvennettävä edelleen arvoketjun käsitettä ja liitännäispalveluja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä ja ominaisia kyseisten lopputuotteiden kehittämiselle tai valmistukselle. Kyseisen ohjeistuksen ei tulisi vaikuttaa erityisohjelmia koskeviin muihin ohjeistuksiin.

(6)

Kriittisiä teknologioita on tarpeen tukea seuraavilla aloilla: digitaaliteknologiat ja syväteknologiset innovaatiot, puhtaat ja resurssitehokkaat teknologiat sekä bioteknologiat. Syväteknologisten innovaatioiden olisi ymmärrettävä tarkoittavan innovaatioita, joissa on potentiaalia tuottaa murroksellisia ratkaisuja huipputason tieteen, teknologian ja insinööritieteiden muodostamalta pohjalta, mukaan lukien innovaatiot, joissa yhdistyvät edistysaskeleet fysiikan, biologian ja digitaalitekniikan osa-alueilla. Digitaaliteknologioihin olisi sisällytettävä erityisesti teknologiat, joilla edistetään digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman tavoitteita ja päämääriä, sekä päätöksessä (EU) 2022/2481 määritellyt monikansalliset hankkeet. Puhtaisiin ja resurssitehokkaisiin teknologioihin olisi sisällytettävä erityisesti nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä määritellyt nettonollateknologiat. Bioteknologioiden olisi ymmärrettävä tarkoittavan tieteen ja teknologian soveltamista eläviin organismeihin sekä niiden osiin, tuotteisiin ja malleihin elävien tai elottomien materiaalien muuntamiseksi tietämyksen, tavaroiden ja palvelujen tuottamista varten, mukaan lukien taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimassa bioteknologian tilastollisessa määritelmässä tarkoitetut teknologiat samoin kuin 24 päivänä lokakuuta 2023 annetussa komission tiedonannossa ”Lääkepulaan puuttuminen EU:ssa” tarkoitetussa unionin kriittisten lääkkeiden luettelossa tarkoitetut lääkkeet ja niiden komponentit. Sellaisten hankkeiden, jotka tunnustetaan strategisiksi nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä, jos kyseiset hankkeet täyttävät nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä määritellyt häiriönsietokykyä ja kilpailukykyä koskevat perusteet, ja kriittisiä raaka-aineita koskevassa säädöksessä, olisi automaattisesti katsottava edistävän tämän asetuksen tavoitteita. Digitaaliteknologioita ja syväteknologisia innovaatioita, puhtaita ja resurssitehokkaita teknologioita sekä bioteknologioita, jotka ovat komission Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla hyväksymän Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen (IPCEI) kohteena, olisi pidettävä kriittisinä, ja tällaisen Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen soveltamisalaan kuuluville yksittäisille hankkeille olisi voitava myöntää rahoitusta asiaankuuluvan ohjelman sääntöjen mukaisesti, siltä osin kuin havaittua rahoitusvajetta ja tukikelpoisia kustannuksia ei ole vielä katettu kokonaan.

(7)

Teknologioiden kehittämis- ja valmistuskapasiteetin vahvistaminen unionissa ei ole mahdollista ilman huomattavaa määrää ammattitaitoista työvoimaa. Työvoimapula ja osaamisvaje ovat kuitenkin kasvaneet kaikilla toimialoilla, myös niillä, joita pidetään vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta keskeisinä, ja niiden odotetaan kasvavan entisestään väestörakenteen muutoksen myötä ja vaarantavan teknologioiden nousun tässä asetuksessa yksilöidyillä asiaankuuluvilla toimialoilla. Sen vuoksi on tarpeen saada lisää ihmisiä osallistumaan asiaankuuluvien toimialojen kannalta merkityksellisille työmarkkinoille erityisesti panostamalla oppimiseen ja elinikäiseen oppimiseen, parantamalla asiaankuuluvia taitoja sekä luomalla laadukkaita työpaikkoja ja oppisopimuskoulutuspaikkoja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville, muita heikommassa asemassa oleville nuorille. Tällaisella tuella täydennetään joitakin muita toimia, joiden tavoitteena on vastata EU:n osaamisohjelmasta 1 päivänä heinäkuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi” esitettyihin vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä johtuviin osaamistarpeisiin. Kyseisillä toimilla on tärkeä rooli siinä, että voidaan lisätä uudelleen- ja täydennyskoulutusmyönteisyyttä, parantaa unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä ja edistää laadukkaiden työpaikkojen luomista, jotta voidaan hyödyntää vihreän ja digitaalisen siirtymän koko potentiaali sosiaalisesti tasapuolisella, osallistavalla ja oikeudenmukaisella tavalla.

(8)

Vihreään ja digitaaliseen siirtymään tarvittavien investointien mittakaava edellyttää, että otetaan täysimääräisesti käyttöön rahoitus, joka on saatavilla nykyisistä unionin ohjelmista, myös niistä, joista myönnetään talousarviotakuu rahoitus- ja investointitoimille sekä rahoitusvälineiden ja rahoitusta yhdistävien toimien täytäntöönpanoon. Tällainen rahoitus olisi otettava käyttöön joustavammin, jotta voidaan tarjota oikea-aikaista ja kohdennettua tukea kriittisille teknologioille strategisilla toimialoilla. Sen vuoksi olisi perustettava Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline, jäljempänä ’STEP-kehysväline’, jonka olisi osaltaan tarjottava ratkaisu unionin investointitarpeisiin auttamalla kanavoimaan nykyiset unionin varat paremmin kriittisiin investointeihin, myös unionin laajuisiin ja rajatylittäviin hankkeisiin tehtäviin investointeihin, joiden tavoitteena on tukea kriittisten teknologioiden kehittämistä tai valmistusta strategisilla toimialoilla, samalla kun säilytetään tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla, turvataan yhteenkuuluvuus ja joiden tavoitteena on pyrkiä STEP-kehysvälineestä rahoitettujen hankkeiden maantieteellisesti tasapainoiseen jakautumiseen asiaa koskevien ohjelmien toimeksiantojen mukaisesti.

(9)

Tämän asetuksen mukaisten ohjelmien ja toimien täytäntöönpanon yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita kannustetaan edistämään ja pitämään ensisijaisina hankkeita nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä määritellyissä nettonollakiihdytyslaaksoissa sekä hankkeita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1056 (7) tarkoitettuun alueelliseen oikeudenmukaista siirtymää koskevaan suunnitelmaan sisältyvillä alueilla sekä vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla samoin kuin kehittyneemmillä alueilla jäsenvaltioissa, joiden keskimääräinen asukaskohtainen BKT on alle EU27-maiden keskiarvon ostovoimastandardina mitattuna ja kautta 2015–2017 koskevien unionin lukujen perusteella laskettuna.

(10)

STEP-kehysvälineellä olisi saatava käyttöön varoja nykyisistä unionin ohjelmista, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (8) perustettu InvestEU-ohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (9) perustettu Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/697 (10) perustettu Euroopan puolustusrahasto ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY (11) perustettu innovaatiorahasto, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 (12) perustetut Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja koheesiorahasto, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 (13) perustettu Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+),

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1056 (14) perustettu oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (15) perustettu elpymis- ja palautumistukiväline, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/522 (16) perustettu EU4Health-ohjelma ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (17) perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma. Kyseisistä ohjelmista käyttöön saataviin varoihin olisi yhdistettävä 1,5 miljardin euron lisärahoitus Euroopan puolustusrahastoon STEP-kehysvälineen tavoitteita edistäville hankkeille.

(11)

STEP-kehysvälineen tavoitteita edistäville hankkeille olisi myönnettävä suvereniteettimerkki edellyttäen, että hanke on arvioitu ja se täyttää Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Euroopan puolustusrahaston, innovaatiorahaston, EU4Health-ohjelman tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaisissa ehdotuspyynnöissä vahvistetut vähimmäislaatuvaatimukset, erityisesti tukikelpoisuus-, poissulkemis- ja myöntämisperusteet, riippumatta siitä, onko hanke saanut rahoitusta kyseisistä välineistä. Kyseiset vähimmäislaatuvaatimukset vahvistetaan korkealaatuisten hankkeiden yksilöimiseksi. Suvereniteettimerkki olisi myönnettävä kyseisten ohjelmien mukaisissa ehdotuspyynnöissä määriteltyjen erityisten tukikelpoisuusehtojen mukaisesti, ja näihin voi sisältyä maantieteellisiä rajoituksia, jos se on tarkoituksenmukaista ja siitä säädetään kyseisiä ohjelmia sääntelevissä säädöksissä. Valmistellessaan sellaisten ehdotuspyyntöjen soveltamisalaa, joissa voitaisiin myöntää suvereniteettimerkki, komission olisi tapauksen mukaan sisällytettävä niihin vaatimus ilmoittaa hanke-ehdotuksissa, miten niiden odotetaan edistävän teollisuuden toimijoiden paikallisverkostojen lujittamista ja jäsentämistä sekä työpaikkojen luomista. Kyseisten ehdotuspyyntöjen olisi oltava jatkuvasti avoimia, jos se on mahdollista ja aiheellista. Suvereniteettimerkkiä olisi käytettävä laatumerkkinä, jolla autetaan hankkeita houkuttelemaan julkisia ja yksityisiä investointeja todistamalla hankkeiden myötävaikutus STEP-kehysvälineen tavoitteisiin. Lisäksi suvereniteettimerkin olisi parannettava mahdollisuuksia saada unionin rahoitusta erityisesti helpottamalla kumulatiivisen tai yhdistetyn rahoituksen saantia useista unionin välineistä. Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava ottamaan suvereniteettimerkki huomioon, kun ne myöntävät rahoitustukea omien ohjelmiensa kautta.

(12)

Tätä varten olisi oltava mahdollista hyödyntää muita unionin ohjelmia varten tehtyjä arviointeja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (18) mukaisesti, jotta voidaan vähentää unionin varojen saajien hallinnollista taakkaa ja kannustaa ensisijaisiin teknologioihin tehtäviin investointeihin. Edellyttäen, että hankkeet ovat asetuksen (EU) 2021/241 säännösten mukaisia, jäsenvaltioiden olisi elpymis- ja palautumissuunnitelmiaan tarkistaessaan harkittava sellaisten hankkeiden sisällyttämistä, joille on myönnetty suvereniteettimerkki, ja niiden olisi voitava harkita hankkeiden sisällyttämistä päättäessään investointihankkeista, jotka rahoitetaan niiden direktiivin 2003/87/EY mukaisesti perustettuun modernisaatiorahastoon sisältyvästä osuudesta. Komission olisi otettava suvereniteettimerkki huomioon myös Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 5, jäljempänä ’EIP:n perussääntö’, 19 artiklassa määrätyssä menettelyssä ja asetuksessa (EU) 2021/523 säädetyssä politiikkojen noudattamista koskevassa tarkastuksessa. Lisäksi toteutuskumppaneita olisi vaadittava tarkastelemaan hankkeita, joille on myönnetty suvereniteettimerkki, jos ne kuuluvat niiden maantieteelliseen alueeseen ja toiminta-alaan mainitun asetuksen mukaisesti. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista ohjelmista vastaavien viranomaisten olisi harkittava tukea nettonollateollisuutta koskevan säädöksen ja kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen mukaisesti tunnistetuille strategisille hankkeille, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan ja joihin voitaisiin soveltaa kumulatiivista rahoitusta koskevia sääntöjä.

(13)

STEP-kehysväline olisi pantava täytäntöön vaikuttavalla, tehokkaalla, oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla. Tätä varten komissiolle olisi annettava tehtäväksi suvereniteettimerkin myöntäminen ja sen tunnetuksi tekeminen, uuden julkisesti saatavilla olevan verkkosivuston, jäljempänä ’suvereniteettiportaali’, hallinnointi sekä yhteydenpito kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja STEP-kehysvälineen tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkityksellisten sidosryhmien kanssa. Komission olisi myös edistettävä johdonmukaisuutta, yhtenäisyyttä, synergiaa ja täydentävyyttä unionin ohjelmien kesken STEP-kehysvälineen tavoitteita edistävien hankkeiden tukemiseksi.

(14)

Komission olisi perustettava suvereniteettiportaali, jossa annetaan tietoa STEP-kehysvälineen tavoitteita edistäviin hankkeisiin saatavilla olevasta tuesta. Jotta voitaisiin vastata unionin rahoitusohjelmista STEP-kehysvälineen hankkeisiin rahoitusta hakevien yritysten ja hankkeiden toteuttajien tarpeisiin, suvereniteettiportaalissa olisi esitettävä helposti saatavilla olevalla ja käyttäjäystävällisellä tavalla unionin talousarviosta saatavilla olevat STEP-kehysvälineen investointien rahoitusmahdollisuudet. Tähän olisi sisällyttävä tiedot suoraan hallinnoitavista unionin ohjelmista, joihin kuuluvat esimerkiksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, Euroopan puolustusrahasto, innovaatiorahasto, EU4Health-ohjelma ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, sekä muista unionin rahoituslähteistä, joita ovat esimerkiksi InvestEU-ohjelma, elpymis- ja palautumistukiväline, EAKR, koheesiorahasto, ESR+ ja JTF. Lisäksi suvereniteettiportaalin pitäisi auttaa lisäämään STEP-kehysvälineen investointien näkyvyyttä sijoittajille luettelemalla hankkeet, joille on myönnetty suvereniteettimerkki. Suvereniteettiportaalissa olisi myös lueteltava kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, jotka toimivat yhteyspisteinä STEP-kehysvälineen täytäntöönpanossa kansallisella tasolla. Komission olisi varmistettava suvereniteettiportaalin täydentävyys vastaavien portaalien kanssa ja vältettävä ylisääntelyä ja hallinnollista taakkaa.

(15)

Komission olisi seurattava STEP-kehysvälineen tavoitteiden täytäntöönpanoa, jotta voidaan tarkkailla edistymistä unionin toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kyseinen seuranta olisi toteutettava tavalla, joka on kohdennettu ja oikeassa suhteessa STEP-kehysvälineen puitteissa toteutettuihin toimiin, jotta vältetään ylisääntely ja hallinnollinen taakka, erityisesti rahoituksen saajien osalta. Vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi unionin kansalaisia kohtaan komission olisi raportoitava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle STEP-kehysvälineen tavoitteiden täytäntöönpanon edistymisestä asianomaisissa ohjelmissa, STEP-kehysvälineen kokonaismenoista ohjelmakohtaisesti eriteltyinä sekä STEP-kehysvälineen tuloksellisuudesta kyseisissä ohjelmissa vahvistettujen tulosindikaattoreiden perusteella. STEP-kehysvälineen laadullisesta ja määrällisestä panoksesta rajatylittäviin hankkeisiin sekä hankkeisiin jäsenvaltiokohtaisesti olisi annettava tietoa, jos sitä on saatavilla.

(16)

Vaikka STEP-kehysväline perustuu nykyisten ohjelmien uudelleenkohdentamiseen ja vahvistamiseen strategisten investointien tukemiseksi ja unionin strategisten riippuvuuksien vähentämiseksi, se on myös tärkeä keino testata mahdollisten uusien tukitoimien toteutettavuutta ja valmistelua suvereniteetin ja kilpailukyvyn tukemiseksi strategisilla toimialoilla sekä unionin teollisuuspolitiikan lujittamiseksi. STEP-kehysvälineen olisi erityisesti oltava yksi lähtökohta sille, että harkitaan mahdollisia samankaltaisia toimia, kuten Euroopan suvereniteettirahastoa.

(17)

Komission olisi toteutettava tämän asetuksen väliarviointi, jossa sen olisi arvioitava tämän asetuksen puitteissa toteutettujen toimien merkityksellisyyttä unionin strategisten riippuvuuksien vähentämisessä ja sen omavaraisuuden lujittamisessa. Komission olisi myös arvioitava, olisiko suvereniteettiportaalia mahdollista laajentaa niin, että siihen yhdistettäisiin kaikki nykyiset julkisesti saatavilla olevat verkkosivustot ja siinä annettaisiin tietoa suoran, yhteistyöhön perustuvan ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvista unionin ohjelmista yhdessä portaalissa, ja olisiko mahdollista ottaa käyttöön simulaattori, jotta hankkeiden toteuttajat voisivat saada viitteitä siitä, mistä unionin ohjelmista tai rahastoista juuri niiden hanke voisi saada tukea.

(18)

Innovaatiorahastosta tuetaan investointeja innovatiivisiin vähähiilisiin teknologioihin, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan. Innovaatiorahasto on sen vuoksi keskeinen väline tuettaessa kriittisten puhtaiden ja resurssitehokkaiden teknologioiden kehittämistä tai valmistusta unionissa. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan ehdotuspyyntöjä tai tarjouskilpailuja innovaatiorahaston puitteissa komission olisi otettava huomioon nettonollateollisuutta koskevan säädöksen nojalla strategisiksi tunnustetut hankkeet, joiden katsotaan edistävän STEP-kehysvälineen tavoitteita.

(19)

Jotta voitaisiin laajentaa tukimahdollisuuksia investoinneille, joilla pyritään lujittamaan teollisuuden kehittämistä ja arvoketjujen vahvistamista strategisilla toimialoilla, EAKR:stä myönnettävän tuen soveltamisalaa olisi laajennettava säätämällä EAKR:n mukaisista uusista erityistavoitteista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EU) 2021/1058 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060 (19) vahvistettujen menojen tukikelpoisuutta ja ilmastomenoja koskevien sääntöjen soveltamista. Strategisilla toimialoilla olisi myös oltava mahdollista tukea tuotannollisia investointeja muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin, säilyttäen kuitenkin painopisteen pk-yrityksissä, jos niillä voisi olla merkittävä vaikutus vähemmän kehittyneiden alueiden ja siirtymäalueiden kehitykseen sekä sellaisten jäsenvaltioiden kehittyneemmillä alueilla, joiden keskimääräinen asukaskohtainen BKT on alle EU27-maiden keskiarvon. Hallintoviranomaisia kannustetaan edistämään suurten yritysten ja paikallisten pk-yritysten, toimitusketjujen sekä innovointi- ja teknologiaekosysteemien välistä yhteistyötä. Näin voitaisiin lujittaa unionin yleistä kykyä vahvistaa asemaansa kyseisillä toimialoilla tarjoamalla kaikille jäsenvaltioille mahdollisuus tällaisiin investointeihin ja torjua siten erojen kasvamisen riskiä. Kyseisiin uusiin erityistavoitteisiin kohdennetut määrärahat olisi rajoitettava enintään 20 prosenttiin asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisista EAKR:n alustavista kansallisista määrärahoista.

(20)

Jotta voitaisiin säilyttää korkea tavoitetaso ilmastotavoitteiden saavuttamisessa koheesiopolitiikassa ja mahdollistaa samalla jousto koheesiorahaston ja EAKR:n välillä, se koheesiorahaston ilmastorahoitusosuuden määrä, joka ylittää 37 prosenttia sen kokonaismäärärahoista, olisi voitava ottaa huomioon laskettaessa EAKR:n ilmastorahoitusosuutta ja toisaalta se EAKR:n ilmastorahoitusosuuden määrä, joka ylittää 30 prosenttia sen kokonaismäärärahoista, olisi voitava ottaa huomioon laskettaessa koheesiorahaston ilmastorahoitusosuutta.

(21)

Myös JTF-rahaston tuen soveltamisalaa olisi laajennettava kattamaan suurten yritysten investoinnit tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin teknologioihin sekä korjaamaan kyseisten investointien toteuttamiseksi tarvittavan työvoiman ja osaamisen puutetta, kun suurten yritysten investoinneilla edistetään STEP-kehysvälineen tavoitteita, säilyttäen kuitenkin painopisteen pk-yrityksissä, edellyttäen, että tällaiset investoinnit ovat yhteensopivia siirtymistä ilmastoneutraaliuteen koskevan odotetun panoksen kanssa alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa asetuksen (EU) 2021/1056 mukaisesti. Kyseisille investoinneille myönnettävä tuki ei saisi edellyttää alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman tarkistamista, jos tällainen tarkistaminen liittyisi yksinomaan puuteanalyysiin, jolla investointi perustellaan työpaikkojen luomisen näkökulmasta. Muille yrityksille kuin pk-yrityksille myönnettävän tuen yhteydessä olisi otettava huomioon myös investoinnit, joilla edistetään oppisopimuskoulutuspaikkojen ja työpaikkojen luomista tai tarjotaan koulutusta uusien taitojen hankkimiseksi.

(22)

ESR+ on unionin tärkein rahasto investoinneille ihmisiin, ja sillä on merkittävä panos edistettäessä osaamisen kehittämistä. Jotta voitaisiin helpottaa ESR+:n käyttöä STEP-tavoitteisiin, ESR+-rahastoa olisi oltava mahdollista käyttää kattamaan investoinnit, joiden tavoitteena on tulevaisuuden työelämään valmis ammattitaitoinen ja sopeutumiskykyinen työvoima.

(23)

Jotta voitaisiin auttaa vauhdittamaan investointeja ja tarjota välittömästi varoja EAKR:stä, ESR+:sta ja JTF-rahastosta STEP-kehysvälineen tavoitteita tukeviin investointeihin, olisi säädettävä ylimääräisestä poikkeuksellisesta ennakkomaksusta, joka suoritetaan kertaluonteisena maksuna STEP-kehysvälineen tavoitteita tukeviin investointeihin liittyvien erityisten toimintalinjojen osalta. Ylimääräistä ennakkomaksua olisi sovellettava koko JTF-määrärahaan, kun otetaan huomioon tarve vauhdittaa sen täytäntöönpanoa ja JTF-rahaston vahvat yhteydet jäsenvaltioiden tukemiseen STEP-kehysvälineen tavoitteiden saavuttamisessa. Kyseisiin poikkeuksellisiin ennakkomaksuihin sovellettavien sääntöjen olisi oltava johdonmukaisia asetuksessa (EU) 2021/1060 vahvistettujen ennakkomaksuihin sovellettavien sääntöjen kanssa. Jotta voitaisiin lisäksi kannustaa kyseisten investointien käyttöönottoon ja nopeuttaa niiden täytäntöönpanoa, unionin yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärä olisi oltava mahdollista nostaa 100 prosenttiin STEP-kehysvälineen toimintalinjojen osalta. Hallintoviranomaisia olisi kannustettava STEP-kehysvälineen tavoitteiden täytäntöönpanossa soveltamaan tiettyjä sosiaalisia perusteita ja tekemään tunnetuksi myönteisiä sosiaalisia tuloksia, joita ovat esimerkiksi oppisopimuskoulutuspaikkojen ja laadukkaiden työpaikkojen luominen muita heikommassa asemassa oleville nuorille, erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/23/EU (20), 2014/24/EU (21) ja 2014/25/EU (22) säädettyjen sosiaalisten myöntämisperusteiden soveltaminen silloin, kun hankkeen toteuttaa kyseisten direktiivien soveltamisalaan kuuluva elin, ja sovellettavien palkkojen maksaminen työehtosopimusneuvotteluissa sovitun mukaisesti.

(24)

Asetusta (EU) 2021/1060 olisi muutettava, jotta hankkeet, joille on myönnetty suvereniteettimerkki, voisivat hyötyä unionin rahoituksen paremmasta saatavuudesta, ja olisi erityisesti helpotettava kumulatiivisen tai yhdistetyn rahoituksen saantia useista unionin välineistä. Tätä varten hallintoviranomaisten olisi oltava mahdollista myöntää tukea suoraan EAKR:stä tai ESR+:sta toimiin, joille on myönnetty suvereniteettimerkki.

(25)

Jotta voitaisiin vähentää hallinnollista taakkaa ja varmistaa STEP-kehysvälineen oikea-aikainen käyttöönotto, sovellettavista säännöistä poiketen olisi oltava mahdollista jättää asetuksessa (EU) 2021/1060 säädetyn EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston ja JTF:n väliarvioinnin ulkopuolelle toimintalinjoja, jotka on sisällytetty ohjelmaan STEP-kehysvälineen tavoitteita edistävien investointien huomioon ottamiseksi. Tällaisissa ohjelman muutoksissa olisi oltava mahdollista myös lopullisesti osoittaa koko joustomäärä tai sen osa vuosille 2026 ja 2027. Komission olisi hyväksyttävä yksinomaan STEP-kehysvälineen tavoitteita edistävien toimintalinjojen käyttöönottoon liittyvät ja 31 päivään elokuuta 2024 mennessä toimitetut ohjelman muutokset kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut ne. Lisäksi olisi oltava mahdollista tehdä vastaavia muutoksia asetuksessa (EU) 2021/1060 tarkoitettuihin kumppanuussopimuksiin ja saada niille nopeutetusti komission hyväksyntä.

(26)

Kauden 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanoa koskevaa sääntelykehystä on mukautettu viime vuosina, jotta jäsenvaltioille ja alueille on voitu tarjota lisää joustoa täytäntöönpanon osalta ja enemmän varoja covid-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutusten torjumiseksi. Kyseiset ohjelmakauden lopussa käyttöön otetut toimenpiteet edellyttävät riittävästi aikaa ja hallinnollisia resursseja, jotta niitä voidaan hyödyntää ja ne voidaan panna täytäntöön kaikilta osin, erityisesti silloin, kun jäsenvaltiot keskittävät resursseja STEP-kehysvälineen tavoitteisiin liittyvien kauden 2021–2027 toimenpideohjelmien tarkistamiseen. Jotta voidaan keventää ohjelmaviranomaisten hallinnollista taakkaa ja estää mahdollinen varojen menettäminen puhtaasti hallinnollisista syistä ohjelmien päättämisen yhteydessä, kauden 2014–2020 ohjelmien hallinnollisen päättämisen määräaikoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) N:o 1303/2013 (23) ja (EU) N:o 223/2014 (24) olisi pidennettävä. Erityisesti loppumaksatushakemuksen esittämisen määräaikaa olisi pidennettävä 12 kuukaudella. Lisäksi myös sulkemista koskevien asiakirjojen esittämisen määräaikaa olisi pidennettävä 12 kuukaudella. Kyseisten muutosten yhteydessä on aiheellista selventää, että tukikelpoisuusajan päättymiseen (vuoden 2023 loppuun) saakka ostettujen elintarvikkeiden ja materiaalien jakelun olisi voitava jatkua kyseisen päivämäärän jälkeen.

Unionin talousarvion moitteettoman toteuttamisen ja maksumäärärahojen enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi vuonna 2025 suoritettavien maksujen enimmäismääräksi olisi asetettava yksi prosentti ohjelmakohtaisesti neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (25) vahvistetun vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoista. Maksettavia määriä, jotka ylittävät yhden prosentin enimmäismäärän ohjelman määrärahoista rahastokohtaisesti vuonna 2025, ei saisi maksaa vuonna 2025 eikä sitä seuraavina vuosina, vaan ne käytettäisiin ainoastaan ennakkomaksujen tarkastamiseen ja hyväksymiseen sekä poistamiseen tileistä. Käyttämättömät määrät vapautetaan päättämishetkellä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisesti. Jotta voidaan varmistaa, että syrjäisimmät alueet voivat hyödyntää täysimääräisesti tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahastoista myönnettävää tukea, olisi selvennettävä, että asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 tarkoitetun jouston soveltamiseksi syrjäisimmille alueille myönnettävien erityisten lisämäärärahojen olisi katsottava olevan osa EAKR:n rahoitusosuutta samalle alueluokalle, johon asianomainen syrjäisempi alue. Erityisiin lisämäärärahoihin sovellettavista eri tukikelpoisuussäännöistä huolimatta tätä joustoa olisi oltava mahdollista soveltaa myös erityisten lisämäärärahojen ja muiden samalle alueluokalle kohdennettujen EAKR:n rahoitusosuuksien välillä ohjelman sisällä.

(27)

Ohjelmakaudelle 2014–2020 myönnetyt joustomahdollisuudet ovat auttaneet jäsenvaltioita niiden kriisi- ja elpymistoimissa sekä auttaneet niitä selviytymään lisärasituksesta, jonka Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on niiden julkiselle taloudelle aiheuttanut. Jotta jäsenvaltioiden olisi mahdollista selvitä jatkuvasta talousarviopaineesta, asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 säädetty mahdollisuus huomioon ottaen olisi säädettävä takautuvasti siitä, että mahdollisuus soveltaa unionin 100 prosentin osarahoitusosuutta koheesio-ohjelmiin ulotetaan koskemaan viimeistä tilivuotta, eli 1 päivänä heinäkuuta 2023 alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2024 päättyvää jaksoa, jolloin jäsenvaltioiden olisi annettava tämä komissiolle tiedoksi ennen viimeistä tilivuotta koskevan lopullisen välimaksatushakemuksen jättämistä, talousarviomäärärahojen mukaisesti ja käytettävissä olevien varojen rajoissa.

(28)

InvestEU-ohjelma on unionin lippulaivaohjelma, jolla edistetään investointeja ja erityisesti vihreää ja digitaalista siirtymää tarjoamalla kysyntälähtöistä rahoitusta, myös rahoitusta yhdistävien mekanismien avulla, ja teknistä apua. Tällainen toimintatapa auttaa houkuttelemaan lisää julkista ja yksityistä pääomaa nykyisissä politiikkaikkunoissa. Jotta voidaan varmistaa käytettävissä olevien varojen täysimääräinen hyödyntäminen ja edellyttäen, että toteutuskumppaneilla ei ole riittäviä valmiuksia käyttää niille varattua 25:tä prosenttia asetuksella (EU) 2021/523 perustetusta EU:n takuusta, komission olisi voitava myöntää yli 75 prosenttia EU:n takuusta EIP-ryhmälle. Tässä yhteydessä komission olisi kannustettava ja autettava muita toteutuskumppaneita kuin EIP-ryhmää hyödyntämään täysimääräisesti niiden käytettävissä oleva rahoitus. Jäsenvaltioita kannustetaan suorittamaan maksuja InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon, jotta voidaan tukea STEP-kehysvälineen tavoitteiden mukaisia rahoitustuotteita nykyisissä politiikkaikkunoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavien valtiontukisääntöjen soveltamista. Jäsenvaltioiden olisi oltava mahdollista sisällyttää elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa yhtenä toimenpiteenä käteismaksu InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osiota varten, jotta voidaan tukea STEP-kehysvälineen tavoitteita nykyisissä politiikkaikkunoissa. Tällainen lisärahoitusosuus STEP-kehysvälineen tavoitteiden tukemiseen voisi olla jopa 6 prosenttia niiden elpymis- ja palautumissuunnitelman InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon tarkoitetuista kokonaismäärärahoista. Olisi myös otettava käyttöön lisää joustoa ja selvennyksiä, jotta STEP-kehysvälineen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin. STEP-kehysvälineen tavoitteita edistävien hankkeiden olisi toteutettava toimia, joilla pyritään mahdollisimman hyvin varmistamaan, että investointikauden päättyessä katettuna on laaja valikoima aloja ja alueita ja on vältetty liiallinen alakohtainen tai maantieteellinen keskittyminen.

(29)

Horisontti Eurooppa -puiteohjelma on unionin tärkein tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma, ja siihen kuuluva Euroopan innovaationeuvosto (EIC) tarjoaa tukea erityisesti potentiaalisiin läpimurtoinnovaatioihin ja disruptiivisiin innovaatioihin, joilla on laajentumismahdollisuuksia mutta jotka voivat olla liian riskialttiita yksityisille sijoittajille. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa olisi säädettävä lisäjoustosta, jotta EIC:n Accelerator-välineestä voidaan tarjota pelkkää pääomatukea ei-pankkirahoituskelpoisille pk-yrityksille, myös startup-yrityksille, sekä ei-pankkirahoituskelpoisille pienille midcap-yrityksille, jotka harjoittavat innovointia, erityisesti niille, jotka toimivat STEP-kehysvälineestä tuettujen teknologioiden parissa, riippumatta siitä, ovatko ne aiemmin saaneet muun tyyppistä tukea EIC:n Accelerator -välineestä. Rahoitusvälineen, joka on osa Horisontti Eurooppa -ohjelman EIC Accelerator välinettä, jäljempänä ’EIC:n rahasto’, täytäntöönpano on tällä hetkellä rajattu enintään 15 euron investointimäärään poikkeustapauksia lukuun ottamatta, eikä siitä voida toteuttaa jatkorahoituskierroksia tai suurempia investointimääriä. Mahdollistamalla pelkkä pääomatuki ei-pankkirahoituskelpoisille pk-yrityksille ja pienille midcap-yrityksille poistettaisiin nykyinen markkinapuute, joka liittyy investointitarpeisiin erityisesti 15–50 miljoonan euron vaihteluvälillä. Kokemus on lisäksi osoittanut, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (26) perustettuun, Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvaan EIC:n pilottihankkeeseen sidottuja määriä ei ole käytetty täysimääräisesti. Asetusta (EU) 2021/695 olisi myös muutettava siten, että siinä otetaan huomioon Euroopan puolustusrahaston määrärahojen lisäys.

(30)

EIC:llä on ratkaiseva rooli alkurahoituksen tarjoamisessa nopeasti kasvaville startup-yrityksille ja pienille midcap-yrityksille. Erityistietämyksensä ansiosta EIC:llä on ihanteelliset edellytykset parantaa rahoitusmahdollisuuksia yrityksille, jotka etsivät pääomaa laajentaakseen toimintaansa alun innovointivaiheen jälkeen. Kun otetaan huomioon EIC:n rahaston keskeinen rooli STEP-kehysvälineen menestymisen kannalta, EIC:n toimintaa koskevia säännöksiä olisi selvennettävä.

(31)

Euroopan puolustusrahasto on johtava ohjelma, jolla parannetaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, innovointia, tehokkuutta ja teknologista riippumattomuutta ja lisätään siten unionin avointa strategista riippumattomuutta. Puolustusvoimavarojen kehittäminen on ratkaisevan tärkeää, koska se tukee unionin teollisuuden valmiuksia ja riippumattomuutta puolustustuotteiden kehittämisessä ja jäsenvaltioiden riippumattomuutta tällaisten tuotteiden loppukäyttäjinä. Sen vuoksi lisämäärärahat olisi asetettava saataville, jotta voidaan tukea hankkeita, joilla edistetään puolustussovellusten kehittämistä tämän asetuksen soveltamisalalla.

(32)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli vahvistaa unionin suvereniteetti ja turvallisuus, vauhdittaa unionin vihreää ja digitaalista siirtymää, vahvistaa sen kilpailukykyä sekä vähentää sen strategisia riippuvuuksia, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi,