(1)

On tärkeää varmistaa, että unionin rahoituspalvelulainsäädäntö soveltuu digiaikaan ja että sillä edistetään kansalaisten hyväksi toimivaa tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa taloutta muun muassa mahdollistamalla innovatiivisten teknologioiden käyttö. Unionilla on toimintapoliittinen intressi läpimurtoteknologioiden tutkimiseen, kehittämiseen ja käyttöönoton edistämiseen rahoitusalalla, hajautetun tilikirjan teknologian (DLT) käyttöönotto mukaan luettuna. Kryptovarat ovat yksi hajautetun tilikirjan teknologian tärkeimmistä sovelluksista rahoitusalalla.

(2)

Suurin osa kryptovaroista jää unionin rahoituspalvelulainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle ja ne aiheuttavat haasteita muun muassa sijoittajansuojalle ja markkinoiden luotettavuudelle, energiankulutukselle ja rahoitusvakaudelle. Sen vuoksi tällaiset kryptovarat edellyttävät erityistä unionin tason sääntelykehystä. Sen sijaan osa kryptovaroista voidaan katsoa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/65/EU (4) määritellyiksi rahoitusvälineiksi. Silloin kun kryptovarat luokitellaan mainitun direktiivin mukaisiksi rahoitusvälineiksi, tällaisten kryptovarojen liikkeeseenlaskijoihin ja niihin liittyvää toimintaa harjoittaviin yrityksiin sovelletaan mahdollisesti kaikkea unionin rahoituspalvelulainsäädäntöä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 236/2012 (5), (EU) N:o 596/2014 (6), (EU) N:o 909/2014 (7) ja (EU) 2017/1129 (8) sekä direktiivit 98/26/EY (9) ja 2013/50/EU (10) mukaan luettuina.

(3)

Rahoitusvälineiden niin kutsutun tokenisaation, joka tarkoittaa digitaalista rahoitusvälineiden arvon kirjausta hajautettuihin tilikirjoihin tai perinteisten omaisuuserien liikkeellelaskua tokenisoidussa muodossa hajautettuun tilikirjaan perustuvaa liikkeeseenlaskua, tallentamista ja siirtämistä varten, odotetaan avaavan mahdollisuuksia parantaa tehokkuutta kaupankäyntiprosessissa ja sen jälkeisessä toiminnassa. Koska luottoriskeihin ja likviditeettiin liittyvät perustavanlaatuiset kompromissit pätevät myös tokenisoituneessa maailmassa, tokeneihin perustuvien järjestelmien menestys on kuitenkin ainakin toistaiseksi riippuvainen siitä, miten hyvin ne sopivat yhteen perinteisten tilipohjaisten järjestelmien kanssa.

(4)

Unionin rahoituspalvelulainsäädäntöä ei suunniteltu hajautetun tilikirjan teknologiaa ja kryptovaroja silmällä pitäen, ja se sisältää säännöksiä, jotka saattavat estää hajautetun tilikirjan teknologian käytön tai rajoittaa sitä rahoitusvälineiksi katsottavien kryptovarojen liikkeeseenlaskussa, kaupankäynnissä ja toimituksessa. Tällä hetkellä ei ole myöskään hajautetun tilikirjan teknologiaa käyttäviä toimiluvan saaneita rahoitusmarkkinainfrastruktuureja, jotka tarjoaisivat kaupankäynti- tai toimituspalveluja taikka tällaisten palvelujen yhdistelmää rahoitusvälineiksi katsottaville kryptovaroille. Tällaisten kryptovarojen jälkimarkkinoiden kehittymisestä voisi koitua monenlaisia etuja, kuten kaupankäynnin ja toimituksen tehostuminen sekä niihin liittyvän avoimuuden ja kilpailun lisääntyminen.

(5)

Samaan aikaan sääntelyssä on aukkoja, jotka johtuvat hajautetun tilikirjan teknologian ja rahoitusvälineiksi katsottavien kryptovarojen käyttöön liittyvistä oikeudellisista, teknologisista ja toiminnallisista erityispiirteistä. Esimerkiksi rahoitusvälineiksi katsottavien kryptovarojen perustana oleville protokollille ja älysopimuksille ei ole asetettu avoimuutta, luotettavuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Taustalla oleva teknologia voi myös aiheuttaa uudenlaisia riskejä, joihin ei puututa riittävän tehokkaasti nykyisissä säännöissä. Unionissa on kehitetty useita hankkeita rahoitusvälineiksi katsottavilla kryptovaroilla käytävää kauppaa ja kaupan jälkeisiä palveluja ja toimintoja varten, mutta vain harvat niistä ovat jo toiminnassa ja nekin ovat kattavuudeltaan rajallisia. Kuten Euroopan keskuspankin (EKP) arvopapereita ja vakuuksia koskevien markkinainfrastruktuurien neuvonantoryhmä ja maksuja koskevien markkinainfrastruktuurien neuvonantoryhmä ovat tuoneet esiin, hajautetun tilikirjan teknologian käyttö toisi myös mukanaan samankaltaisia haasteita kuin mitä perinteinen teknologia kohtaa, kuten pirstaloitumiseen ja yhteentoimivuuteen liittyvät ongelmat, minkä lisäksi se voi luoda uusiakin haasteita esimerkiksi tokenien oikeudellisen pätevyyden suhteen. Koska rahoitusvälineiksi katsottavilla kryptovaroilla käytävästä kaupasta ja kaupan jälkeisistä palveluista ja toiminnoista on saatu vain vähän kokemusta, tällä hetkellä on ennenaikaista tehdä unionin rahoituspalvelulainsäädäntöön merkittäviä muutoksia, jotka mahdollistaisivat kyseisten kryptovarojen ja niiden taustalla olevan teknologian täysimääräisen hyödyntämisen. Samaan aikaan rahoitusvälineiksi katsottavien kryptovarojen rahoitusmarkkinainfrastruktuurin luomista rajoittavat tällä hetkellä unionin rahoituspalvelulainsäädäntöön sisältyvät vaatimukset, jotka eivät sovellu hyvin rahoitusvälineiksi katsottaviin kryptovaroihin tai hajautetun tilikirjan teknologian käyttöön. Esimerkiksi vähittäissijoittajilla on yleensä suora pääsy kryptovarojen kauppapaikoille, kun taas perinteisiä kauppapaikkoja vähittäissijoittajat voivat käyttää yleensä vain rahoituksen välittäjien kautta.

(6)

Jotta rahoitusvälineiksi katsottavia kryptovaroja ja hajautetun tilikirjan teknologiaa voitaisiin kehittää siten, että samalla säilytetään sijoittajansuojan, markkinoiden luotettavuuden, rahoitusvakauden ja avoimuuden korkea taso, ja jotta vältetään eri maiden sääntelyerojen hyväksikäyttö ja sääntelyaukot, olisi hyödyllistä luoda hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmä tällaisten DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien testaamiseksi, jäljempänä ’pilottijärjestelmä’. Pilottijärjestelmän olisi mahdollistettava se, että tietyt DLT-pohjaiset markkinainfrastruktuurit vapautetaan väliaikaisesti joistakin unionin rahoituspalvelulainsäädännön vaatimuksista, jotka saattaisivat muutoin estää ylläpitäjiä kehittämästä ratkaisuja rahoitusvälineiksi katsottavilla kryptovaroilla käytävää kauppaa ja liiketoimien toimitusta varten, heikentämättä mitään perinteisiin markkinainfrastruktuureihin tällä hetkellä sovellettavia vaatimuksia tai suojatoimia. DLT-pohjaisilla markkinainfrastruktuureilla ja niiden ylläpitäjillä olisi oltava käytössä hajautetun tilikirjan teknologian käyttöön liittyvät riittävät suojatoimet tehokkaan sijoittajansuojan varmistamiseksi, mukaan lukien selkeästi määritellyt asiakasvastuuketjut toimintahäiriöistä aiheutuvien menetysten tapauksessa. Pilottijärjestelmän olisi myös tarjottava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (11) perustetulle Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) (ESMA) ja toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuus oppia pilottijärjestelmästä ja hankkia kokemusta rahoitusvälineiksi katsottaviin kryptovaroihin ja niiden perustana olevaan teknologiaan liittyvistä mahdollisuuksista ja erityisistä riskeistä. Pilottijärjestelmästä saatujen kokemusten olisi autettava löytämään mahdollisia konkreettisia ehdotuksia sopivaksi sääntelykehykseksi, jotta voidaan tehdä unionin lainsäädäntöön kohdennettuja mukautuksia, jotka koskevat DLT-pohjaisten rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskua, säilyttämistä ja hoitoa, kauppaa ja toimitusta.

(7)

Pilottijärjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi DLT-pohjaisille markkinainfrastruktuureille olisi luotava oma asema unionin tasolla, jotta varmistetaan, että unioni voi toimia tokenisoidussa muodossa olevien rahoitusvälineiden alalla johtoasemassa ja edistää tällaisten varojen jälkimarkkinoiden kehittymistä. DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin aseman olisi oltava vapaaehtoinen, eikä se saisi estää rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja, kuten kauppapaikkoja, arvopaperikeskuksia ja keskusvastapuolia, kehittämästä kaupankäyntiin liittyviä ja kaupan jälkeisiä palveluja ja toimintoja kryptovaroille, jotka katsotaan rahoitusvälineiksi tai jotka perustuvat hajautetun tilikirjan teknologiaan, unionin voimassa olevan rahoituspalvelulainsäädännön mukaisesti.

(8)

DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien olisi otettava kaupankäynnin kohteeksi tai kirjattava hajautettuun tilikirjaan ainoastaan DLT-pohjaisia rahoitusvälineitä. DLT-pohjaisten rahoitusvälineiden olisi oltava kryptovaroja, jotka katsotaan rahoitusvälineiksi ja jotka lasketaan liikkeeseen, siirretään ja tallennetaan käyttämällä hajautettua tilikirjaa.

(9)

Unionin rahoituspalvelulainsäädännön on tarkoitus olla neutraalia, niin että siinä ei suosita tietyn teknologian käyttöä. Siksi viittauksia tietyntyyppiseen hajautetun tilikirjan teknologiaan on syytä välttää. DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien ylläpitäjien olisi varmistettava, että ne pystyvät noudattamaan kaikkia sovellettavia vaatimuksia käytetystä teknologiasta riippumatta.

(10)

Tätä asetusta sovellettaessa olisi otettava huomioon teknologianeutraaliuden, oikeasuhteisuuden, tasapuolisten toimintaedellytysten ja ”sama toiminta, samat riskit, samat säännöt” -periaatteet, jotta varmistetaan, että sääntely-ympäristö antaa markkinatoimijoille mahdollisuuden innovoida, jotta ylläpidetään avoimuutta, tasapuolisuutta, vakautta, sijoittajansuojaa, vastuuvelvollisuutta ja markkinoiden luotettavuutta koskevia arvoja ja jotta varmistetaan yksityiselämän ja henkilötietojen suoja, jotka taataan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa.

(11)

Pilottijärjestelmään pääsyä ei saisi rajoittaa vakiintuneisiin toimijoihin, vaan sen olisi oltava avoin myös uusille toimijoille. Yhteisö, jolla ei ole asetuksen (EU) N:o 909/2014 tai direktiivin 2014/65/EU mukaista toimilupaa, voisi hakea mainitun asetuksen tai mainitun direktiivin mukaista toimilupaa ja samanaikaisesti tämän asetuksen mukaista erityislupaa. Tällaisissa tapauksissa toimivaltainen viranomainen ei saisi arvioida, täyttääkö tällainen yhteisö asetuksen (EU) N:o 909/2014 tai direktiivin 2014/65/EU vaatimukset, joista on haettu poikkeusta tämän asetuksen nojalla. Tällaisten yhteisöjen olisi voitava ylläpitää ainoastaan DLT-pohjaisia markkinainfrastruktuureja tämän asetuksen mukaisesti, ja niiden toimilupa olisi peruutettava niiden erityisluvan voimassaolon päätyttyä, elleivät yhteisöt esitä asetuksen (EU) N:o 909/2014 tai direktiivin 2014/65/EU mukaista kattavaa toimilupapyyntöä.

(12)

DLT-pohjainen markkinainfrastruktuuri käsittää DLT-pohjaiset monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät, DLT-pohjaiset selvitysjärjestelmät ja DLT-pohjaiset kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmät. DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien olisi voitava tehdä yhteistyötä muiden markkinatoimijoiden kanssa hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien innovatiivisten ratkaisujen testaamiseksi rahoituspalvelujen arvoketjun eri segmenteissä.

(13)

DLT-pohjaisen monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän olisi oltava monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä, jota ylläpitää sellainen sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä, joka on saanut toimiluvan direktiivin 2014/65/EU mukaisesti ja erityisluvan tämän asetuksen mukaisesti. Luottolaitoksen, jolla on direktiivin 2013/36/EU mukainen toimilupa ja joka tarjoaa sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa, olisi sallittava ylläpitää DLT-pohjaista monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ainoastaan silloin, kun sillä on direktiivin 2014/65/EU mukainen lupa toimia sijoituspalveluyrityksenä tai markkinoiden ylläpitäjänä. DLT-pohjaisiin monenkeskisiin kaupankäyntijärjestelmiin ja niiden ylläpitäjiin olisi sovellettava kaikkia vaatimuksia, joita sovelletaan monenkeskisiin kaupankäyntijärjestelmiin ja niiden ylläpitäjiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (12), direktiivin 2014/65/EU tai muun sovellettavan unionin rahoituspalvelulainsäädännön mukaisesti, lukuun ottamatta vaatimuksia, joiden osalta toimivaltainen viranomainen on myöntänyt poikkeuksen tämän asetuksen mukaisesti.

(14)

Käyttämällä hajautetun tilikirjan teknologiaa, jossa kaikki liiketoimet kirjataan hajautettuun tilikirjaan, voidaan nopeuttaa kaupankäyntiä ja toimitusta ja yhdistää ne lähes reaaliaikaisiksi ja mahdollistaa kaupankäynnin ja kaupankäynnin jälkeisten palvelujen ja toimintojen yhdistäminen. Käytetystä teknologiasta riippumatta kaupankäynnin ja kaupankäynnin jälkeisten toimintojen yhdistäminen yhdessä ainoassa yhteisössä ei kuitenkaan ole mahdollista nykyisten sääntöjen mukaan johtuen politiikkavalinnoista, jotka liittyvät riskeihin erikoistumiseen ja toimintojen eriyttämiseen kilpailun lisäämiseksi. Pilottijärjestelmästä ei saisi tulla ennakkotapausta, jolla perustellaan kaupankäynnin ja kaupankäynnin jälkeisten toimintojen erottamisen tai rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurien toimintaympäristön perusteellinen uudistaminen. Kun otetaan huomioon hajautetun tilikirjan teknologian mahdolliset hyödyt kaupankäynnin ja toimituksen yhdistämisessä, on kuitenkin perusteltua sisällyttää pilottijärjestelmään nimenomaan tähän erikoistunut DLT-pohjainen markkinainfrastruktuuri eli DLT-pohjainen kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmä, joka yhdistää toimintoja, joita tavallisesti hoitavat sekä monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät että arvopapereiden selvitysjärjestelmät.

(15)

DLT-pohjaisen kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmän olisi oltava joko DLT-pohjainen monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä, jossa yhdistetään sekä DLT-pohjaisen monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän että DLT-pohjaisen selvitysjärjestelmän palvelut ja jota ylläpitää sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä, joka on saanut tämän asetuksen mukaisen erityisluvan ylläpitää DLT-pohjaista kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmää, tai DLT-pohjainen selvitysjärjestelmä, jossa yhdistetään sekä DLT-pohjaisen monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän että DLT-pohjaisen selvitysjärjestelmän palvelut ja jota ylläpitää sellainen arvopaperikeskus, joka on saanut tämän asetuksen mukaisen erityisluvan ylläpitää DLT-pohjaista kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmää. Luottolaitoksen, jolla on direktiivin 2013/36/EU mukainen toimilupa ja joka tarjoaa sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa, olisi sallittava ylläpitää DLT-pohjaista kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmää ainoastaan silloin, kun sillä on direktiivin 2014/65/EU mukainen lupa toimia sijoituspalveluyrityksenä tai markkinoiden ylläpitäjänä. DLT-pohjaista kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmää ylläpitävään sijoituspalveluyritykseen tai markkinoiden ylläpitäjään olisi sovellettava kaikkia DLT-pohjaisiin monenkeskisiin kaupankäyntijärjestelmiin sovellettavia vaatimuksia, ja DLT-pohjaista kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmää ylläpitävään arvopaperikeskukseen olisi sovellettava kaikkia DLT-pohjaiseen selvitysjärjestelmään sovellettavia vaatimuksia. Koska DLT-pohjainen kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmä antaisi sijoituspalveluyritykselle tai markkinoiden ylläpitäjälle mahdollisuuden tarjota myös toimituspalveluja ja arvopaperikeskukselle mahdollisuuden tarjota myös kaupankäyntipalveluja, on tarpeen, että myös sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät noudattavat DLT-pohjaiseen selvitysjärjestelmään sovellettavia vaatimuksia ja arvopaperikeskukset noudattavat DLT-pohjaiseen monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään sovellettavia vaatimuksia. Koska arvopaperikeskuksiin ei sovelleta tiettyjä direktiivin 2014/65/EU mukaisia toimilupaa ja toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia niiden tarjotessa sijoituspalveluja tai harjoittaessa sijoitustoimintaa asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukaisesti, pilottijärjestelmässä on aiheellista omaksua samanlainen lähestymistapa sekä sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien että DLT-pohjaista kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmää ylläpitävien arvopaperikeskusten osalta. Sen vuoksi DLT-pohjaista kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmää ylläpitävä sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä olisi vapautettava joistakin asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukaisista toimilupaa ja toiminnan järjestämistä koskevista vaatimuksista, sillä sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän edellytetään noudattavan direktiivin 2014/65/EU mukaisia toimilupaa ja toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia. Käänteisesti DLT-pohjaista kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmää ylläpitävä arvopaperikeskus olisi vapautettava joistakin direktiivin 2014/65/EU mukaisista toimilupaa ja toiminnan järjestämistä koskevista vaatimuksista, sillä arvopaperikeskuksen edellytetään noudattavan asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukaisia toimilupaa ja toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia. Tällaisten poikkeusten olisi oltava väliaikaisia, ja niitä ei saisi soveltaa pilottijärjestelmän ulkopuolella toimivaan DLT-pohjaiseen markkinainfrastruktuuriin. ESMAn olisi voitava arvioida asetuksen (EU) N:o 909/2014 nojalla hyväksyttyjä tietojen säilyttämistä ja operatiivisia riskejä koskevia teknisiä standardeja sen varmistamiseksi, että niitä sovelletaan oikeasuhteisesti sijoituspalveluyrityksiin ja markkinoiden ylläpitäjiin, jotka ylläpitävät DLT-pohjaista kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmää.

(16)

DLT-pohjaisten kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmien ylläpitäjien olisi voitava hakea samoja poikkeuksia, jotka ovat DLT-pohjaisten monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja DLT-pohjaisten selvitysjärjestelmien ylläpitäjien saatavilla, edellyttäen, että ne noudattavat poikkeuksiin liitettyjä ehtoja ja mahdollisia toimivaltaisten viranomaisten edellyttämiä korvaavia toimenpiteitä. DLT-pohjaisten kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmien saatavilla oleviin poikkeuksiin, kyseisiin poikkeuksiin liittyviin ehtoihin ja korvaaviin toimenpiteisiin olisi sovellettava samankaltaisia näkökohtia kuin DLT-pohjaisiin monenkeskisiin kaupankäyntijärjestelmiin ja DLT-pohjaisiin selvitysjärjestelmiin sovellettaviin poikkeuksiin ja niihin liittyviin ehtoihin ja korvaaviin toimenpiteisiin.

(17)

Jotta voidaan lisätä joustoa asetuksen (EU) N:o 909/2014 tiettyjen vaatimusten soveltamisessa DLT-pohjaista kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmää ylläpitäviin sijoituspalveluyrityksiin tai markkinoiden ylläpitäjiin ja samalla varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset sellaisten arvopaperikeskusten kanssa, jotka tarjoavat toimituspalveluja pilottijärjestelmän puitteissa, DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää tai DLT-pohjaista kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmää ylläpitäville arvopaperikeskuksille sekä DLT-pohjaista kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmää ylläpitäville sijoituspalveluyrityksille tai markkinoiden ylläpitäjille olisi voitava myöntää tiettyjä poikkeuksia mainitun asetuksen sellaisten vaatimusten soveltamisesta, jotka koskevat toimituspuutteiden ehkäisemistä ja korjaamista, osallistumista ja avoimuutta koskevia vaatimuksia ja vaatimuksia käyttää tiettyjä tietoliikennemenettelyjä osallistujien ja muiden markkinainfrastruktuurien kanssa. Kyseisten poikkeusten myöntämiseen olisi liitettävä ehtoja, mukaan lukien tiettyjä vähimmäisvaatimuksia ja mahdollisia toimivaltaisen viranomaisen edellyttämiä korvaavia toimenpiteitä, jotta täytettäisiin niiden asetuksen (EU) N:o 909/2014 säännösten tavoitteet, joiden osalta poikkeusta haetaan, tai jotta turvattaisiin sijoittajansuoja, markkinoiden luotettavuus tai rahoitusvakaus. DLT-pohjaisen kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmän ylläpitäjän olisi osoitettava, että haettu poikkeus on oikeasuhteinen ja perusteltavissa hajautetun tilikirjan teknologian käytöllä.

(18)

DLT-pohjaisen selvitysjärjestelmän olisi oltava sellainen selvitysjärjestelmä, jota ylläpitää asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukaisesti toimiluvan saanut arvopaperikeskus, joka on saanut erityisluvan ylläpitää DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää tämän asetuksen mukaisesti. DLT-pohjaiseen selvitysjärjestelmään ja sitä ylläpitävään arvopaperikeskukseen olisi sovellettava asetuksen (EU) N:o 909/2014 ja muun sovellettavan unionin rahoituspalvelulainsäädännön kaikkia asiaankuuluvia vaatimuksia, lukuun ottamatta vaatimuksia, joiden osalta on myönnetty poikkeus tämän asetuksen mukaisesti.

(19)

Jos EKP ja kansalliset keskuspankit tai muut vastaavanlaista toimintaa harjoittavat jäsenvaltioiden instituutiot tai muut julkiset elimet, joiden vastuulla on julkisen velan hoitaminen tai jotka osallistuvat sen hoitoon unionissa, ylläpitävät DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää, niitä ei olisi velvoitettava hakemaan toimivaltaiselta viranomaiselta erityislupaa, jotta niille myönnettäisiin tämän asetuksen mukainen poikkeus, koska tällaisten yhteisöjen ei tarvitse raportoida toimivaltaisille viranomaisille tai noudattaa niiden ohjeita ja niihin sovelletaan vain joitakin asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukaisia vaatimuksia.

(20)

Pilottijärjestelmän luominen ei saisi vaikuttaa EKP:n ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän kansallisten keskuspankkien tehtäviin ja vastuisiin, jotka on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 4 ja joita ovat maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen sekä selvitys- ja maksujärjestelmien tehokkuuden ja vakauden varmistaminen unionissa ja kolmansien maiden kanssa.

(21)

Tässä asetuksessa säädetystä valvonnasta vastuussa olevien tahojen nimeäminen on perusteltua pilottijärjestelmän erityispiirteiden ja riskien vuoksi. Sen vuoksi pilottijärjestelmän valvontarakennetta ei olisi pidettävä ennakkotapauksena mahdollisille unionin rahoituspalvelulainsäädännön tuleville säädöksille.

(22)

DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien ylläpitäjien olisi oltava vastuussa, jos menetetään varoja, vakuuksia tai DLT-pohjainen rahoitusväline. DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin ylläpitäjän vastuu olisi rajoitettava menetetyn omaisuuserän markkina-arvoon menetyksen aiheutumisajankohtana. DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin ylläpitäjän ei olisi oltava vastuussa tapahtumista, jotka eivät johdu ylläpitäjästä, erityisesti tapahtumista, joista ylläpitäjä osoittaa, että ne eivät liity sen toimintaan, mukaan lukien ongelmat, jotka ovat seurausta ulkoisesta tapahtumasta, johon se ei ole voinut kohtuudella vaikuttaa.

(23)

Jotta voitaisiin mahdollistaa innovointi ja kokeilut vakaassa sääntely-ympäristössä vaarantamatta sijoittajansuojaa, markkinoiden luotettavuutta ja rahoitusvakautta, DLT-pohjaisessa markkinainfrastruktuurissa kaupankäynnin kohteeksi otettavien tai kirjattavien rahoitusvälineiden tyypit olisi rajoitettava osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin ja sellaisten yhteissijoitusyritysten osuuksiin, joihin sovelletaan pelkkien toteutuspalvelujen suorittamista koskevaa poikkeusta direktiivin 2014/65/EU mukaisesti. Tässä asetuksessa olisi asetettava raja-arvoja, joita voitaisiin alentaa tietyissä tilanteissa. Jotta erityisesti vältetään rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit, DLT-pohjaisessa markkinainfrastruktuurissa kaupankäynnin kohteeksi otettujen tai kirjattujen DLT-pohjaisten rahoitusvälineiden yhteenlaskettua markkina-arvoa olisi rajoitettava.

(24)

Jotta voidaan päästä lähemmäksi tasapuolisia toimintaedellytyksiä direktiivissä 2014/65/EU tarkoitetussa perinteisessä kauppapaikassa kaupankäynnin kohteeksi otettujen rahoitusvälineiden kanssa ja varmistaa sijoittajansuojan, markkinoiden luotettavuuden ja rahoitusvakauden korkea taso, kaupankäynnin kohteeksi DLT-pohjaisessa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai DLT-pohjaisessa kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmässä otettuihin DLT-pohjaisiin rahoitusvälineisiin olisi sovellettava asetuksen (EU) N:o 596/2014 säännöksiä, joilla kielletään markkinoiden väärinkäyttö.

(25)

DLT-pohjaisen monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän hakemuksesta toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava myöntää yksi tai useampi väliaikainen poikkeus, jos ylläpitäjä täyttää tällaisille poikkeuksille asetetut ehdot sekä tässä asetuksessa säädetyt lisävaatimukset hajautetun tilikirjan teknologian käytöstä aiheutuvien uusien riskien huomioon ottamiseksi. DLT-pohjaisen monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän olisi myös noudatettava kaikkia toimivaltaisen viranomaisen edellyttämiä korvaavia toimenpiteitä sen säännöksen tavoitteiden saavuttamiseksi, jonka soveltamisesta on haettu poikkeusta, tai sijoittajansuojan, markkinoiden luotettavuuden tai rahoitusvakauden turvaamiseksi.

(26)

DLT-pohjaisen monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän hakemuksesta toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava myöntää poikkeus direktiivin 2014/65/EU mukaisesta välittämisvelvoitteesta. Perinteiset monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät voivat hyväksyä jäseniksi tai osallistujiksi ainoastaan sijoituspalveluyrityksiä, luottolaitoksia ja muita henkilöitä, joilla on riittävät kaupankäyntivalmiudet ja kaupankäyntitaidot ja jotka huolehtivat asianmukaisista toimintajärjestelyistä ja resursseista. Sitä vastoin monille kryptovarojen kauppapaikoille pääsee ilman välittäjää ja monet niistä tarjoavat vähittäisasiakkaille suoran pääsyn. Niinpä yksi mahdollinen sääntelyeste DLT-pohjaisten rahoitusvälineiden monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien kehittämiselle voi olla direktiivin 2014/65/EU mukainen välittämisvelvoite. DLT-pohjaisen monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän hakemuksesta toimivaltaisen viranomaisen olisi siksi voitava myöntää väliaikainen poikkeus kyseisestä välittämisvelvoitteesta tarjotakseen vähittäissijoittajille suoran pääsyn kauppapaikalle ja antaakseen näille mahdollisuuden käydä kauppaa omaan lukuunsa edellyttäen, että käytössä on riittävät sijoittajansuojaa koskevat suojatoimet, että kyseiset vähittäissijoittajat täyttävät tietyt ehdot ja että ylläpitäjä noudattaa kaikkia mahdollisia toimivaltaisen viranomaisen vaatimia täydentäviä sijoittajansuojatoimenpiteitä. Vähittäissijoittajien, joilla on suora pääsy DLT-pohjaiseen monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään jäseninä tai osallistujina välittämisvelvoitetta koskevan poikkeuksen nojalla, ei olisi katsottava olevan direktiivissä 2014/65/EU tarkoitettuja sijoituspalveluyrityksiä ainoastaan sen perusteella, että nämä ovat DLT-pohjaisen monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän jäseniä tai osallistujia.

(27)

DLT-pohjaisen monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän hakemuksesta toimivaltaisten viranomaisten olisi myös voitava myöntää poikkeus asetuksen (EU) N:o 600/2014 liiketoimista ilmoitettavia tietoja koskevista vaatimuksista edellyttäen, että DLT-pohjainen monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä täyttää tietyt edellytykset.

(28)

Jotta DLT-pohjaisen monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjälle voidaan myöntää poikkeus tämän asetuksen nojalla, sen olisi osoitettava, että haettu poikkeus on oikeasuhteinen ja rajoittuu hajautetun tilikirjan teknologian käyttöön sen liiketoimintasuunnitelmassa kuvatulla tavalla ja että haettu poikkeus koskee ainoastaan DLT-pohjaista monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää eikä sitä laajenneta muihin saman sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän ylläpitämiin monenkeskisiin kaupankäyntijärjestelmiin.

(29)

DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää ylläpitävän arvopaperikeskuksen hakemuksesta toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava myöntää yksi tai useampi väliaikainen poikkeus, jos se täyttää tällaisten poikkeusten myöntämiselle asetetut ehdot sekä tässä asetuksessa säädetyt lisävaatimukset hajautetun tilikirjan teknologian käytöstä aiheutuvien uusien riskien huomioon ottamiseksi. DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää ylläpitävän arvopaperikeskuksen olisi myös noudatettava kaikkia toimivaltaisen viranomaisen edellyttämiä korvaavia toimenpiteitä sen säännöksen tavoitteiden saavuttamiseksi, jonka soveltamisesta poikkeusta haettiin, tai sijoittajansuojan, markkinoiden luotettavuuden tai rahoitusvakauden turvaamiseksi.

(30)

DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää ylläpitäville arvopaperikeskuksille olisi voitava myöntää poikkeuksia tietyistä asetuksen (EU) N:o 909/2014 säännöksistä, jotka todennäköisesti luovat sääntelyesteitä DLT-pohjaisten selvitysjärjestelmien kehittämiselle. Poikkeusten olisi oltava mahdollisia esimerkiksi siltä osin, että arvopaperikeskuksiin sovellettavia mainitun asetuksen sääntöjä, joissa viitataan ’aineettoman muodon’, ’arvopaperitilin’ tai ’siirtomääräyksen’ käsitteisiin, ei sovelleta DLT-pohjaisia selvitysjärjestelmiä ylläpitäviin arvopaperikeskuksiin, pois lukien arvopaperikeskusten välisiä linkkejä koskevat vaatimukset, joita olisi sovellettava soveltuvin osin. ’Arvopaperitilin’ käsitteen osalta poikkeus kattaisi arvopapereiden kirjaamista, liikkeeseenlaskun jatkuvaa eheyttä ja tilien erottelua koskevat säännöt. Arvopaperikeskukset ylläpitävät arvopapereiden selvitysjärjestelmää hyvittämällä ja veloittamalla osallistujiensa arvopaperitilejä. Kahdenkertaisen tai moninkertaisen kirjanpidon arvopaperitilit eivät kuitenkaan aina ole mahdollisia DLT-pohjaisessa selvitysjärjestelmässä. DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää ylläpitävälle arvopaperikeskukselle olisi sen vuoksi voitava myöntää poikkeus asetuksen (EU) N:o 909/2014 säännöistä, joissa viitataan ’arvo-osuusmuodon’ käsitteeseen, jos tällainen poikkeus on tarpeen DLT-pohjaisten rahoitusvälineiden kirjaamiseksi hajautettuun tilikirjaan. DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää ylläpitävän arvopaperikeskuksen olisi kuitenkin varmistettava DLT-pohjaisten rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun eheys hajautetussa tilikirjassa ja eri osallistujille kuuluvien DLT-pohjaisten rahoitusvälineiden erottelu.

(31)

DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää ylläpitävään arvopaperikeskukseen olisi aina sovellettava asetuksen (EU) N:o 909/2014 säännöksiä, joiden mukaan arvopaperikeskus, joka ulkoistaa palveluja tai toimintoja kolmannelle osapuolelle, on yhä täysimääräisesti vastuussa kaikkien kyseisessä asetuksessa säädettyjen velvollisuuksiensa täyttämisestä ja sen on varmistettava, ettei mahdollinen ulkoistaminen johda sen vastuun siirtämiseen. Asetuksessa (EU) N:o 909/2014 sallitaan ainoastaan se, että DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää ylläpitävät arvopaperikeskukset ulkoistavat ydinpalvelun tai -toiminnon niiden saatua siihen luvan toimivaltaiselta viranomaiselta. DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää ylläpitävän arvopaperikeskuksen olisi siksi voitava hakea vapautusta tästä lupavaatimuksesta, jos se kykenee osoittamaan, että vaatimus on ristiriidassa sen liiketoimintasuunnitelmassa esitetyn hajautetun tilikirjan teknologian käytön kanssa. DLT-pohjaisen selvitysjärjestelmän toimintaan tai hajautetun tilikirjan teknologian käyttöön toimitusten suorittamisessa liittyvien tehtävien siirtämistä ei olisi pidettävä asetuksessa (EU) N:o 909/2014 tarkoitettuna ulkoistamisena.

(32)

Velvoite käyttää luottolaitosta tai sijoituspalveluyritystä välittäjänä, jotta estettäisiin vähittäissijoittajien suora pääsy arvopaperikeskuksen ylläpitämiin selvitys- ja toimitusjärjestelmiin, voi luoda sääntelyesteen sellaisten vaihtoehtoisten selvitysmallien kehittämiselle, jotka perustuvat hajautetun tilikirjan teknologiaan ja mahdollistavat vähittäisasiakkaiden suoran pääsyn järjestelmään. DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää ylläpitäville arvopaperikeskuksille olisi sen vuoksi voitava myöntää poikkeus siten, että direktiiviin 98/26/EY sisältyvän käsitteen ”osallistuja” katsotaan tietyin edellytyksin pitävän sisällään muita kuin kyseisessä direktiivissä tarkoitettuja henkilöitä. Kun DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää ylläpitävä arvopaperikeskus hakee poikkeusta asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukaisesta välittämisvelvoitteesta, sen olisi varmistettava, että henkilöt, jotka hyväksytään osallistujiksi, täyttävät tietyt edellytykset. DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää ylläpitävän arvopaperikeskuksen olisi varmistettava, että sen osallistujilla on riittävät valmiudet sekä riittävä pätevyys, kokemus ja tietämys kaupankäynnin jälkeisestä toiminnasta ja hajautetun tilikirjan teknologian toiminnasta.

(33)

Yhteisöt, jotka voivat osallistua asetuksen (EU) N:o 909/2014 soveltamisalaan kuuluvaan arvopaperikeskukseen, rinnastetaan yhteisöihin, jotka voivat osallistua direktiivin 98/26/EY mukaisesti nimettyyn ja ilmoitettuun arvopapereiden selvitysjärjestelmään, koska asetuksessa (EU) N:o 909/2014 edellytetään arvopaperikeskusten ylläpitämien arvopapereiden selvitysjärjestelmien nimeämistä ja ilmoittamista direktiivin 98/26/EY mukaisesti. Tämän mukaisesti hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvan arvopapereiden selvitysjärjestelmän ylläpitäjä, joka hakee vapautusta asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukaisista osallistumista koskevista vaatimuksista, ei olisi direktiivin 98/26/EY mukaisten osallistumista koskevien vaatimusten mukainen. Näin ollen tällaista arvopapereiden selvitysjärjestelmää ei voida nimetä eikä ilmoittaa kyseisen direktiivin mukaisesti, ja tämän vuoksi siihen ei tässä asetuksessa viitata ’DLT-pohjaisena arvopapereiden selvitysjärjestelmänä’, vaan DLT-pohjaisena selvitysjärjestelmänä. Tässä asetuksessa olisi annettava arvopaperikeskukselle mahdollisuus ylläpitää DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää, jota ei katsota direktiivin 98/26/EY mukaisesti nimetyksi arvopapereiden selvitysjärjestelmäksi, ja asetuksen (EU) N:o 909/2014 selvityksen lopullisuutta koskevista säännöistä olisi voitava poiketa, jos sovelletaan tiettyjä korvaavia toimenpiteitä, mukaan lukien erityiset korvaavat toimenpiteet maksukyvyttömyydestä aiheutuvien riskien vähentämiseksi, kun direktiivin 98/26/EY mukaisia maksukyvyttömyyssuojaan liittyviä toimenpiteitä ei sovelleta. Tällainen poikkeus ei kuitenkaan estäisi nimeämästä ja ilmoittamasta DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää, joka täyttää kaikki direktiivin 98/26/EY vaatimukset, arvopapereiden selvitysjärjestelmäksi kyseisen direktiivin mukaisesti.

(34)

Asetuksessa (EU) N:o 909/2014 kannustetaan toimittamaan liiketoimet keskuspankkirahassa. Jos käteissuoritus keskuspankkirahassa ei ole käytännöllinen ja mahdollinen, toimitus olisi voitava toteuttaa arvopaperikeskuksen omien tilien kautta mainitun asetuksen mukaisesti tai luottolaitoksessa avattujen tilien kautta, jäljempänä ’liikepankkirahassa’. Tätä säännöstä voi kuitenkin olla vaikea soveltaa DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää ylläpitävään arvopaperikeskukseen, koska arvopaperikeskuksen olisi tehtävä siirtoja käteistileillä samalla kun arvopapereiden luovutus kirjataan hajautettuun tilikirjaan. DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää ylläpitäville arvopaperikeskuksille olisi sen vuoksi myönnettävä väliaikainen vapautus mainitun asetuksen maksujen toteutusta koskevasta säännöksestä, jotta voidaan kehittää pilottijärjestelmän puitteissa innovatiivisia ratkaisuja helpottamalla liikepankkirahan saatavuutta tai ’sähköisen rahan tokenien’ käyttöä. Voitaisiin katsoa, että käteissuoritus keskuspankkirahassa ei ole käytännöllinen eikä mahdollinen, jos käteissuoritus keskuspankkirahassa ei ole mahdollinen hajautetussa tilikirjassa.

(35)

Asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukaisia maksujen toteutukseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan edelleen pilottijärjestelmän ulkopuolella, lukuun ottamatta vaatimuksia, jotka ovat osoittautuneet sellaisiksi, että niitä ei voida toteuttaa hajautetun tilikirjan teknologiaa käytettäessä. DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin ylläpitäjien olisi siksi kuvailtava liiketoimintasuunnitelmissaan, miten ne aikovat noudattaa asetuksen (EU) N:o 909/2014 IV osaston säännöksiä, jos ne jossain vaiheessa jättävät pilottijärjestelmän.

(36)

Asetuksessa (EU) N:o 909/2014 edellytetään, että arvopaperikeskus tarjoaa pääsyn toisille arvopaperikeskuksille ja muille markkinainfrastruktuureille syrjimättömästi ja avoimesti. Pääsyn tarjoaminen DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää ylläpitävään arvopaperikeskukseen voi aiheuttaa enemmän teknisiä hankaluuksia, rasitteita tai vaikeuksia, koska perinteisten järjestelmien yhteentoimivuutta hajautetun tilikirjan teknologian kanssa ei ole vielä testattu. DLT-pohjaiselle selvitysjärjestelmälle olisi siksi myös voitava myöntää poikkeus kyseisestä vaatimuksesta, jos se osoittaa, että tällaisen vaatimuksen soveltaminen on suhteetonta DLT-pohjaisen selvitysjärjestelmän toiminnan laajuuteen nähden.

(37)

Riippumatta vaatimuksesta, jota koskevaa poikkeusta haetaan, DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää ylläpitävän arvopaperikeskuksen olisi osoitettava, että haettu poikkeus on oikeasuhteinen ja perusteltavissa hajautetun tilikirjan teknologian käytöllä. Poikkeus olisi rajattava DLT-pohjaiseen selvitysjärjestelmään, eikä se saisi kattaa muita saman arvopaperikeskuksen ylläpitämiä selvitysjärjestelmiä.

(38)

DLT-pohjaisiin markkinainfrastruktuureihin ja niiden ylläpitäjiin olisi sovellettava lisävaatimuksia perinteisiin markkinainfrastruktuureihin verrattuna. Lisävaatimukset ovat tarpeen, jotta voidaan välttää riskit, jotka liittyvät hajautetun tilikirjan teknologian käyttöön tai DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin toimintatapaan. Siksi DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin ylläpitäjän olisi laadittava selkeä liiketoimintasuunnitelma, jossa esitetään yksityiskohtaisesti, miten hajautetun tilikirjan teknologiaa käytetään ja mitä oikeudellisia ehtoja sovelletaan.

(39)

DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien ylläpitäjien olisi tapauksen mukaan laadittava tai dokumentoitava käyttämänsä hajautetun tilikirjan teknologian toimintaa koskevat säännöt, mukaan lukien säännöt, jotka koskevat pääsyä hajautettuun tilikirjaan ja kaupankäynnin kohteeksi ottamista siinä, validointisolmujen osallistumista ja mahdollisiin eturistiriitoihin puuttumista, sekä riskinhallintatoimenpiteet.

(40)

DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin ylläpitäjä olisi velvoitettava tiedottamaan jäsenille, osallistujille, liikkeeseenlaskijoille ja asiakkaille siitä, miten se aikoo harjoittaa toimintaansa ja miten hajautetun tilikirjan teknologian käyttö eroaa siitä, miten perinteinen monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä tai arvopapereiden selvitysjärjestelmää ylläpitävä arvopaperikeskus tavallisesti tarjoaa palveluja.

(41)

DLT-pohjaisissa markkinainfrastruktuureissa olisi käytettävä hajautetun tilikirjan teknologian käyttöön liittyviä erikoistuneita ja luotettavia tietotekniikka- ja kyberjärjestelyjä. Tällaisten järjestelyjen olisi oltava oikeassa suhteessa DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin ylläpitäjän liiketoimintasuunnitelman luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen. Kyseisillä järjestelyillä olisi myös varmistettava tarjottujen palvelujen jatkuvuus ja jatkuva avoimuus, saatavuus, luotettavuus ja turvallisuus, mukaan lukien käytettävien älysopimusten luotettavuus, riippumatta siitä, onko DLT-pohjainen markkinainfrastruktuuri luonut ne itse vai onko ne luonut kolmas osapuoli ulkoistamismenettelyjen seurauksena. DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien olisi myös varmistettava hajautettuun tilikirjaan tallennettujen tietojen eheys, turvallisuus, luottamuksellisuus, saatavuus ja käytettävyys. DLT-pohjaisesta markkinainfrastruktuurista vastaavan toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava vaatia tarkastusta sen varmistamiseksi, että DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin tietotekniikka- ja kyberjärjestelyt ovat kokonaisuudessaan tarkoituksenmukaiset. DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin ylläpitäjän olisi vastattava tarkastuksen kustannuksista.

(42)

Jos DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin ylläpitäjän liiketoimintasuunnitelmaan sisältyy asiakkaiden varojen, kuten käteisen tai muiden rahavarojen, tai DLT-pohjaisten rahoitusvälineiden tai tällaisiin DLT-pohjaisiin rahoitusvälineisiin pääsykeinon, muun muassa salausavainten muodossa, säilyttäminen, DLT-pohjaisella markkinainfrastruktuurilla olisi oltava asianmukaiset järjestelyt kyseisten varojen suojaamiseksi. DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien ylläpitäjät eivät saisi käyttää asiakkaiden varoja omaan lukuunsa muutoin kuin asiakkaiden etukäteen antamalla nimenomaisella kirjallisella suostumuksella. DLT-pohjaisessa markkinainfrastruktuurissa olisi erotettava asiakkaiden varat ja DLT-pohjaiset rahoitusvälineet sekä keinot päästä käsiksi kyseisiin varoihin sen omista ja muiden asiakkaiden varoista. DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien yleisillä tietotekniikka- ja kyberjärjestelyillä olisi varmistettava, että asiakkaiden varat ovat suojassa petoksilta, kyberhyökkäyksiltä ja muilta vakavilta toimintahäiriöiltä.

(43)

Erityisluvan saadessaan DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien ylläpitäjillä olisi myös oltava valmiina uskottava irtautumisstrategia siltä varalta, että pilottijärjestelmä lakkautetaan, erityislupa tai jotkin myönnetyistä poikkeuksista peruutetaan tai tässä asetuksessa säädetyt raja-arvot ylittyvät. Tähän strategiaan olisi sisällyttävä niiden hajautettuun tilikirjaan perustuvan toiminnan siirtäminen tai palauttaminen perinteisiin markkinainfrastruktuureihin. Tätä tarkoitusta varten uusien toimijoiden tai DLT-pohjaisten kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmien ylläpitäjien, jotka eivät ylläpidä perinteistä markkinainfrastruktuuria, johon ne voisivat siirtää DLT-pohjaisia rahoitusvälineitä, olisi pyrittävä sopimaan järjestelyistä perinteisten markkinainfrastruktuurien ylläpitäjien kanssa. Tämä on erityisen tärkeää DLT-pohjaisten rahoitusvälineiden kirjaamisen suhteen. Arvopaperikeskuksiin olisi sen vuoksi sovellettava tiettyjä vaatimuksia tällaisten järjestelyjen käyttöön ottamiseksi. Lisäksi arvopaperikeskusten olisi sovittava järjestelyistä syrjimättömästi ja niiden olisi voitava periä kohtuullinen kaupallinen maksu todellisten kustannusten perusteella.

(44)

Erityisluvan myöntämisessä DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin ylläpitäjälle olisi noudatettava yleisesti ottaen samoja menettelyjä kuin myönnettäessä toimilupaa asetuksen (EU) N:o 909/2014 tai direktiivin 2014/65/EU nojalla. Hakijan olisi kuitenkin hakiessaan erityislupaa tämän asetuksen nojalla ilmoitettava, mitä poikkeuksia se aikoo hakea. Toimivaltaisen viranomaisen olisi annettava ESMAlle kaikki asiaankuuluvat tiedot ennen kuin se myöntää erityisluvan DLT-pohjaiselle markkinainfrastruktuurille. ESMAn olisi tarvittaessa annettava ei-sitova lausunto haetuista poikkeuksista tai hajautetun tilikirjan teknologian asianmukaisuudesta tämän asetuksen soveltamiseksi. Tällaista ei-sitovaa lausuntoa ei olisi pidettävä asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 tarkoitettuna lausuntona. ESMAn olisi lausuntoa valmistellessaan kuultava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia. ESMAn olisi ei-sitovalla lausunnollaan pyrittävä sijoittajansuojan, markkinoiden luotettavuuden ja rahoitusvakauden varmistamiseen. Tasapuolisten toimintaedellytysten ja terveen kilpailun varmistamiseksi sisämarkkinoilla ESMAn olisi ei-sitovalla lausunnollaan ja ohjeillaan pyrittävä varmistamaan eri toimivaltaisten viranomaisten myöntämien poikkeusten johdonmukaisuus ja oikeasuhteisuus unionissa, mukaan lukien arvioitaessa ylläpitäjien tämän asetuksen soveltamiseksi käyttämien erityyppisten hajautetun tilikirjan teknologioiden asianmukaisuutta.

(45)

Arvopapereiden kirjaaminen, arvopaperitilien hoito ja selvitysjärjestelmien hallinnointi ovat toimintoja, joihin sovelletaan kansallisen lainsäädännön, kuten yhtiöoikeuden ja arvopaperilainsäädännön, säännöksiä, joita ei ole yhdenmukaistettu. Sen vuoksi on tärkeää, että DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien ylläpitäjät noudattavat kaikkia sovellettavia sääntöjä ja antavat myös käyttäjilleen mahdollisuuden tehdä niin.

(46)

DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin ylläpitäjän jättämän hakemuksen tutkivalla toimivaltaisella viranomaisella olisi oltava mahdollisuus evätä erityislupa, jos on aihetta olettaa, että DLT-pohjainen markkinainfrastruktuuri ei pysty noudattamaan unionin lainsäädännössä säädettyjä sovellettavia säännöksiä tai unionin lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävän kansallisen lainsäädännön säännöksiä, tai jos on aihetta olettaa, että DLT-pohjainen markkinainfrastruktuuri olisi uhka sijoittajansuojalle, markkinoiden luotettavuudelle tai rahoitusvakaudelle, tai jos hakemus on yritys kiertää voimassa olevia vaatimuksia.

(47)

Toimivaltaisen viranomaisen DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin ylläpitäjälle myöntämässä erityisluvassa olisi ilmoitettava kyseiselle DLT-pohjaiselle markkinainfrastruktuurille myönnetyt poikkeukset. Tällaisen luvan olisi oltava voimassa koko unionin alueella mutta ainoastaan pilottijärjestelmän toiminnan ajan. ESMAn olisi julkaistava verkkosivustollaan luettelo DLT-pohjaisista markkinainfrastruktuureista ja luettelo kullekin niistä myönnetyistä poikkeuksista.

(48)

Erityisluvat ja poikkeukset olisi myönnettävä väliaikaisesti enintään kuudeksi vuodeksi erityisluvan myöntämispäivästä, ja niiden olisi oltava voimassa ainoastaan pilottijärjestelmän toiminnan ajan. Tämän kuuden vuoden ajanjakson olisi annettava DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien ylläpitäjille riittävästi aikaa mukauttaa liiketoimintamallinsa pilottijärjestelmän mahdollisiin muutoksiin ja toimia pilottijärjestelmän puitteissa kaupallisesti kannattavalla tavalla. Se antaisi myös ESMAlle ja komissiolle mahdollisuuden kerätä hyödyllisiä tietoja pilottijärjestelmän toiminnasta sen jälkeen, kun erityislupien ja niihin liittyvien poikkeuksien myöntämisessä on saavutettu kriittinen massa, ja raportoida niistä. Se antaisi lisäksi DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien ylläpitäjille aikaa toteuttaa tarvittavat toimet joko toimintansa lopettamiseksi tai siirtymiseksi uuteen sääntelykehykseen ESMAn ja komission julkaisemien kertomusten jälkeen.

(49)

Rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 909/2014 ja direktiivin 2014/65/EU soveltamista toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava valtuudet peruuttaa DLT-pohjaiselle markkinainfrastruktuurille myönnetty erityislupa tai mahdolliset poikkeukset, jos perustana olevassa teknologiassa tai DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin ylläpitäjän tarjoamissa palveluissa ja toiminnoissa on havaittu virhe, jos kyseinen virhe on merkittävämpi kuin kyseisten palvelujen ja toimintojen tuottama hyöty tai jos DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin ylläpitäjä on rikkonut toimivaltaisen viranomaisen myöntämiin lupiin tai poikkeuksiin liitettyjä velvoitteita tai jos DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin ylläpitäjä on kirjannut rahoitusvälineitä, jotka ylittävät tässä asetuksessa säädetyt raja-arvot tai jotka eivät täytä muita DLT-pohjaisiin rahoitusvälineisiin tämän asetuksen nojalla sovellettavia vaatimuksia. DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin ylläpitäjällä olisi toimintansa aikana oltava mahdollisuus hakea lisäpoikkeuksia alkuperäisen lupahakemuksen ajankohtana haettujen poikkeusten lisäksi. Tällaisessa tapauksessa lisäpoikkeuksia olisi haettava toimivaltaiselta viranomaiselta samalla tavoin kuin DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin alkuperäisen lupahakemuksen ajankohtana haettuja poikkeuksia.

(50)

Koska pilottijärjestelmässä DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien ylläpitäjät voisivat saada väliaikaisia poikkeuksia voimassa olevan unionin lainsäädännön tietyistä säännöksistä, niiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten ja ESMAn kanssa saamansa erityisluvan voimassaoloaikana. DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien ylläpitäjien olisi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille kaikista olennaisista muutoksista liiketoimintasuunnitelmaansa ja kriittiseen henkilöstöönsä, mahdollisista kyberhyökkäyksiä tai muita kyberuhkia, petoksia tai vakavia väärinkäytöksiä koskevista todisteista, kaikista muutoksista alkuperäisen erityislupahakemuksen yhteydessä toimitettuihin tietoihin, mahdollisista teknisistä tai toiminnallisista ongelmista, erityisesti hajautetun tilikirjan teknologian käyttöön liittyvistä ongelmista, sekä sijoittajansuojaan, markkinoiden luotettavuuteen tai rahoitusvakauteen kohdistuvista riskeistä, joita ei ollut ennakoitu erityisluvan myöntämisajankohtana. Jotta voidaan varmistaa sijoittajansuoja, markkinoiden luotettavuus ja rahoitusvakaus, kun erityisluvan myöntänyt toimivaltainen viranomainen saa ilmoituksen tällaisesta olennaisesta muutoksesta, sen olisi voitava vaatia DLT-pohjaista markkinainfrastruktuuria hakemaan uutta erityislupaa tai poikkeusta tai toteuttamaan aiheellisiksi katsomansa korjaavat toimenpiteet. DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien ylläpitäjien olisi lisäksi annettava pyynnöstä kaikki asiaankuuluvat tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle. Toimivaltaisten viranomaisten olisi toimitettava DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien ylläpitäjiltä saamansa tiedot ja korjaavia toimenpiteitä koskevat tiedot ESMAlle.

(51)

DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien ylläpitäjien olisi toimitettava säännöllisesti kertomuksia toimivaltaisille viranomaisilleen. ESMAn olisi järjestettävä keskusteluja kyseisistä kertomuksista, jotta kaikki toimivaltaiset viranomaiset kaikkialla unionissa saisivat kokemusta hajautetun tilikirjan teknologian käytön vaikutuksista ja jotta voidaan arvioida, onko unionin rahoituspalvelulainsäädäntöön tehtävä mukautuksia, jotka voivat olla tarpeen hajautetun tilikirjan teknologian laajemman käytön mahdollistamiseksi.

(52)

Pilottijärjestelmän aikana on tärkeää, että kehystä ja sen toimintaa seurataan ja arvioidaan usein, jotta DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien ylläpitäjille voidaan antaa mahdollisimman paljon tietoa. ESMAn olisi julkaistava vuosittain kertomuksia, jotta markkinatoimijat saavat paremman käsityksen markkinoiden toiminnasta ja kehityksestä ja jotta voidaan selkeyttää pilottijärjestelmän soveltamista. Näissä vuotuisissa kertomuksissa olisi esitettävä ajantasaiset tiedot merkittävimmistä suuntauksista ja riskeistä. Kyseiset vuotuiset kertomukset olisi toimitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

(53)

ESMAn olisi annettava komissiolle kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä kertomus, joka sisältää arvioinnin pilottijärjestelmästä. Komission olisi ESMAn kertomuksen perusteella laadittava kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Tässä kertomuksessa olisi arvioitava kustannuksia ja hyötyjä, joita aiheutuisi pilottijärjestelmän voimassaoloajan jatkamisesta, pilottijärjestelmän laajentamisesta muun tyyppisiin rahoitusvälineisiin, pilottijärjestelmän muuttamisesta muulla tavoin, pilottijärjestelmän muuttamisesta pysyväksi ehdottamalla asiaa koskevia muutoksia unionin rahoituspalvelulainsäädäntöön tai pilottijärjestelmän lakkauttamisesta. Kahden rinnakkaisen järjestelmän soveltaminen DLT-pohjaisiin ja muihin kuin DLT-pohjaisiin markkinainfrastruktuureihin ei ole toivottavaa. Jos pilottijärjestelmä on onnistunut, siitä voitaisiin tehdä pysyvä muuttamalla asiaa koskevaa unionin rahoituspalvelulainsäädäntöä siten, että luodaan yksi yhtenäinen kehys.

(54)

Unionin nykyisessä rahoituspalvelulainsäädännössä on havaittu joitakin mahdollisia puutteita, jotka liittyvät sen soveltamiseen rahoitusvälineiksi katsottaviin kryptovaroihin. Etenkään asetuksen (EU) N:o 600/2014 mukaiset tekniset sääntelystandardit, jotka liittyvät tiettyihin tiedonantovaatimuksiin sekä kauppaa edeltäviin ja kaupan jälkeisiin avoimuusvaatimuksiin, eivät sovellu hyvin rahoitusvälineisiin, jotka on laskettu liikkeeseen käyttämällä hajautetun tilikirjan teknologiaa. Hajautetun tilikirjan teknologiaa tai muuta vastaavaa teknologiaa käyttämällä liikkeeseen laskettujen rahoitusvälineiden jälkimarkkinat ovat vasta kehittymässä, minkä vuoksi ne voivat poiketa ominaisuuksiltaan perinteistä teknologiaa käyttävien rahoitusvälineiden markkinoista. Kyseisissä teknisissä sääntelystandardeissa vahvistettuja sääntöjä olisi sovellettava kaikkiin rahoitusvälineisiin käytetystä teknologiasta riippumatta. Sen vuoksi ESMAn olisi teknisten sääntelystandardien luonnosten laatimista koskevien asetuksessa (EU) N:o 600/2014 annettujen olemassa olevien valtuuksien nojalla tehtävä kattava arviointi kyseisistä teknisistä sääntelystandardeista ja ehdotettava tarvittavia muutoksia sen varmistamiseksi, että niissä vahvistettuja sääntöjä voidaan soveltaa tehokkaasti DLT-pohjaisiin rahoitusvälineisiin. Tätä arviointia tehdessään ESMAn olisi otettava huomioon DLT-pohjaisten rahoitusvälineiden erityispiirteet ja se, edellyttävätkö ne standardien mukauttamista, jotta mahdollistetaan tällaisten rahoitusvälineiden kehittäminen vaarantamatta asetuksen (EU) N:o 600/2014 nojalla hyväksytyissä teknisissä sääntelystandardeissa vahvistettujen sääntöjen tavoitteita.

(55)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska rahoituspalveluja koskeva unionin lainsäädäntö sisältää rahoitusvälineiksi katsottaville kryptovaroille tarkoitettujen DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien kehittämistä haittaavia sääntelyesteitä. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(56)

Tällä asetuksella ei rajoiteta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937 (13) soveltamista. Samaan aikaan direktiivin 2014/65/EU nojalla toimiluvan saaneiden yhteisöjen osalta olisi käytettävä mainitun direktiivin nojalla perustettuja mekanismeja asetuksen (EU) N:o 600/2014 tai direktiivin 2014/65/EU rikkomisista ilmoittamiseksi. Asetuksen (EU) N:o 909/2014 nojalla toimiluvan saaneiden yhteisöjen osalta olisi käytettävä mainitun asetuksen nojalla perustettuja mekanismeja mainitun asetuksen rikkomisista ilmoittamiseksi.

(57)

DLT-pohjaisten markkinainfrastruktuurien toimintaan voi liittyä henkilötietojen käsittelyä. Jos tämän asetuksen soveltamiseksi on tarpeen käsitellä henkilötietoja, kyseinen käsittely olisi suoritettava sovellettavan henkilötietojen suojaa koskevan unionin oikeuden mukaisesti. Tämä asetus ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2016/679 (14) ja (EU) 2018/1725 (15) soveltamista. Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 23 päivänä huhtikuuta 2021.

(58)

Asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetään siirtymäkaudesta, jonka aikana mainitun asetuksen mukaista syrjimätöntä pääsyä keskusvastapuoleen tai kauppapaikkaan ei sovelleta keskusvastapuoliin tai kauppapaikkoihin, jotka ovat hakeneet toimivaltaisilta viranomaisiltaan lupaa soveltaa siirtymäjärjestelyjä pörssilistattujen johdannaisten osalta. Siirtymäkausi, jonka aikana toimivaltainen viranomainen voi vapauttaa keskusvastapuolen tai kauppapaikan pörssilistattujen johdannaisten osalta syrjimätöntä pääsyä koskevien sääntöjen noudattamisesta, päättyi 3 päivänä heinäkuuta 2020. Markkinoiden lisääntynyt epävarmuus ja volatiliteetti vaikuttivat kielteisesti keskusvastapuolten ja kauppapaikkojen operatiivisiin riskeihin, ja sen vuoksi päivämäärää, josta alkaen uutta avoimen pääsyn järjestelmää sovelletaan pörssilistattuja johdannaisia koskevia kaupankäynti- ja määrityspalveluja tarjoaviin keskusvastapuoliin ja kauppapaikkoihin, lykättiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/23 (16) 95 artiklalla yhdellä vuodella eli 3 päivään heinäkuuta 2021 asti. Uuden avoimen pääsyn järjestelmän soveltamispäivän lykkäämiseen johtaneet syyt ovat edelleen olemassa. Lisäksi avoimen pääsyn järjestelmä voisi haitata kaupankäynnin ja innovoinnin edistämistä unionissa koskevien rinnakkaisten toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista, sillä se voisi estää pörssilistattuja johdannaisia koskevaa innovointia antamalla kilpailijoille, jotka hyötyvät avoimesta pääsystä, mahdollisuuden turvautua vakiintuneiden toimijoiden infrastruktuuriin ja investointeihin ja tarjota kilpailevia tuotteita alemmilla alkuvaiheen kustannuksilla. Sellaisen järjestelmän säilyttäminen, jossa johdannaiset määritetään ja niillä käydään kauppaa vertikaalisesti integroidussa yhteisössä, on myös pitkäaikaisten kansainvälisten suuntausten mukaista. Uuden avoimen pääsyn järjestelmän soveltamispäivää olisi sen vuoksi lykättävä vielä kahdella vuodella 3 päivään heinäkuuta 2023.

(59)

Direktiivissä 2014/65/EU oleva rahoitusvälineen määritelmä ei tällä hetkellä nimenomaisesti kata sellaisia rahoitusvälineitä, jotka on laskettu liikkeeseen käyttäen teknologiaa, joka tukee salattujen tietojen hajautettua tallentamista, eli hajautetun tilikirjan teknologiaa. Jotta voidaan varmistaa, että tällaisilla rahoitusvälineillä voidaan käydä kauppaa markkinoilla voimassa olevan oikeudellisen kehyksen mukaisesti, direktiivissä 2014/65/EU olevaa rahoitusvälineen määritelmää olisi muutettava niiden sisällyttämiseksi siihen.

(60)

Tässä asetuksessa vahvistetaan sääntelykehys DLT-pohjaisille markkinainfrastruktuureille, toimituspalveluja tarjoavat infrastruktuurit mukaan luettuina, mutta arvopaperikeskusten ylläpitämien arvopapereiden selvitysjärjestelmien yleisestä sääntelykehyksestä säädetään asetuksessa (EU) N:o 909/2014, johon sisältyy toimituskuria koskevia säännöksiä. Toimituskurijärjestelmä sisältää sääntöjä toimituspuutteista raportoinnista, rahaluonteisten seuraamusten keräämisestä ja jakamisesta sekä pakollisista korvausostoista. Asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukaisesti hyväksyttyjen teknisten sääntelystandardien nojalla toimituskuria koskevia säännöksiä sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2022. Sidosryhmät ovat kuitenkin esittäneet näyttöä, että pakolliset korvausostot voivat lisätä likviditeettipaineita ja nostaa niiden arvopapereiden hintaa, joihin kohdistuu korvausostoriski. Markkinoiden ollessa epävakaat tällaiset vaikutukset voivat lisääntyä entisestään. Tätä taustaa vasten asetuksessa (EU) N:o 909/2014 säädettyjen pakollisia korvausostoja koskevien sääntöjen soveltamisella voisi olla kielteinen vaikutus unionin pääomamarkkinoiden tehokkuuteen ja kilpailukykyyn. Tämä voisi puolestaan johtaa suurempiin osto- ja myyntitarjousten eroihin, vähentää markkinoiden toimivuutta ja vähentää kannustimia arvopapereiden lainaksiantamiseen arvopapereiden lainaus- ja repomarkkinoilla ja liiketoimien toimittamiseen unioniin sijoittautuneiden arvopaperikeskusten kanssa. Pakollisia korvausostoja koskevien sääntöjen soveltamisesta aiheutuvien kustannusten odotetaan sen vuoksi ylittävän mahdolliset hyödyt. Kun otetaan huomioon kyseiset mahdolliset kielteiset vaikutukset, asetusta (EU) N:o 909/2014 olisi muutettava siten, että kullekin toimituskuritoimenpiteelle voidaan vahvistaa eri soveltamispäivä, jotta pakollisia korvausostoja koskevien sääntöjen soveltamispäivää voidaan edelleen lykätä. Kyseisen lykkäyksen ansiosta komissio voisi asetuksen (EU) N:o 909/2014 tarkistamista koskevan tulevan lainsäädäntöehdotuksen yhteydessä arvioida, kuinka toimituskurikehystä ja erityisesti pakollisia korvausostoja koskevia sääntöjä olisi muutettava edellä mainittujen kysymysten huomioon ottamiseksi ja niiden ratkaisemiseksi. Lisäksi tällaisella lykkäyksellä varmistettaisiin, että markkinatoimijoille, mukaan lukien ne DLT-pohjaiset markkinainfrastruktuurit, joihin toimituskurijärjestelmää sovellettaisiin, ei koituisi kaksinkertaisia täytäntöönpanokustannuksia, jos kyseisiä sääntöjä muutetaan asetuksen (EU) N:o 909/2014 tarkistamisen seurauksena.

(61)

DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin toiminta ei saisi haitata jäsenvaltioiden ilmastopolitiikkaa. Siksi on tärkeää edistää edelleen vähäpäästöisten tai päästöttömien hajautetun tilikirjan teknologioiden kehittämistä ja niihin investoimista,