20.12.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/259

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1299/2013,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 178 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Tuon artiklan ja mainitun sopimuksen 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaan EAKR:n on myötävaikutettava alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen; tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.

(2)

EAKR:n, Euroopan sosiaalirahaston (ESR), koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston yhteiset säännökset vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 (3). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1301/2013 (4) vahvistetaan sitä koskevat erityissäännökset, millaisia toimia EAKR:stä voidaan rahoittaa, ja määritetään näiden toimien tavoitteet. Mainitut asetukset eivät sovellu täysin Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen erityispiirteisiin silloin, kun vähintään kaksi jäsenvaltiota tai yksi jäsenvaltio ja kolmas maa toimivat yhteistyössä. Sen vuoksi on tarpeen antaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen osalta erityissäännökset, jotka koskevat soveltamisalaa, maantieteellistä kattavuutta, määrärahoja, temaattista keskittämistä ja investointiprioriteetteja, suunnittelua, seurantaa ja arviointia, teknistä tukea, tukikelpoisuutta, hallinnointia, valvontaa ja nimeämistä, kolmansien maiden osallistumista sekä varainhoitoa.

(3)

Unionin koheesiopolitiikan antaman lisäarvon lisäämiseksi erityissäännöksillä olisi pyrittävä yksinkertaistamaan toimia huomattavasti kaikkien niissä mukana olevien, niin tuensaajien, ohjelmaviranomaisten, osallistuvien jäsenvaltioiden paikallisen, alueellisen tai kansallisen tason viranomaisten ja kolmansien maiden kuin komission osalta.

(4)	Unionin alueen kaikkia tasoja koskevan tasapainoisen kehityksen tukemiseksi olisi EAKR:stä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen osalta tuettava rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä.

(5)

Rajat ylittävällä yhteistyöllä olisi pyrittävä ratkaisemaan raja-alueiden yhteisesti todettuja ongelmia kuten: huonot yhteydet, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian ja liikenneinfrastruktuurin osalta, taantuvat paikalliset toimialat, epäasianmukainen liiketoimintaympäristö, paikallisten ja alueellisten hallintojen verkostojen puuttuminen, tutkimuksen ja innovoinnin vähäisyys sekä tieto- ja viestintäteknologian vähäinen hyödyntäminen, ympäristön pilaantuminen, riskien ehkäiseminen, kielteiset asenteet naapurimaan asukkaita kohtaan, ja pyrittävä hyödyntämään raja-alueiden vielä käyttämätön kasvupotentiaali (rajat ylittävän tutkimustoiminnan, innovointimahdollisuuksien ja klustereiden kehittäminen, rajat ylittävä työmarkkinoiden integrointi, oppilaitosten, myös yliopistojen, yhteistyö, terveydenhuoltolaitosten välinen yhteistyö) samalla kun kehitetään yhteistyöprosessia koko unionin yhdenmukaisen kehityksen varmistamiseksi.

(6)

Valtioiden välisellä yhteistyöllä olisi pyrittävä tehostamaan yhteistyötä toimilla, jotka johtavat unionin koheesiopolitiikan prioriteetteihin liittyvään yhdennettyyn alueelliseen kehittämiseen, ja niihin olisi kuuluttava myös rajat ylittävä merialueyhteistyö, joka ei kuulu rajat ylittävien yhteistyöohjelmien piiriin.

(7)

Alueiden välisellä yhteistyöllä olisi pyrittävä tehostamaan koheesiopolitiikkaa tukemalla alueiden välistä kokemusten vaihtoa temaattisista tavoitteista ja kaupunkialueiden kehittämisestä, mukaan lukien kaupunkien ja maaseudun väliset yhteydet, parantamaan alueellisten yhteistyöohjelmien ja toimien täytäntöönpanoa sekä edistämään alueellisen yhteenkuuluvuuden alan kehityssuuntausten analysointia tutkimusten, tiedonkeruun ja muiden toimenpiteiden avulla. Temaattisia tavoitteita koskevalla kokemusten vaihdolla olisi parannettava ensisijaisesti Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisten toimenpideohjelmien suunnittelua ja täytäntöönpanoa, mutta myös tarvittaessa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen liittyvien ohjelmien suunnittelua ja täytäntöönpanoa, mukaan lukien innovatiivisten tutkimuspainotteisten klustereiden välisen, osapuolia hyödyttävän yhteistyön sekä tutkijoiden ja tutkimuslaitosten välisen vaihdon edistäminen niin kehittyneillä kuin vähemmän kehittyneillä alueilla, ottaen huomioon kokemukset, joita on saatu tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman osa-alueilla "Osaavat alueet" ja "Lähentymisalueiden ja syrjäisimpien alueiden tutkimuspotentiaali".

(8)	Tukikelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava objektiiviset perusteet. Tätä varten tukikelpoiset alueet ja unionin tason alueet olisi nimettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (5) mukaisen yhteisen alueluokitusjärjestelmän perusteella.

(9)

Rajat ylittävällä yhteistyöllä olisi tuettava alueita, jotka sijaitsevat maa- tai merirajoilla. Aiemmilta ohjelmakausilta saadun kokemuksen perusteella komission olisi laadittava luettelo raja-alueiden yhteistyöohjelmista tukea saavista raja-alueista entistä yksinkertaisemmalla tavalla yhteistyöohjelmittain eriteltynä. Komission olisi tätä luetteloa laatiessaan otettava huomioon mukautukset, jotka ovat tarpeen ohjelmakaudeksi 2007–2013 vahvistettujen ohjelma-alueiden johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden takaamiseksi erityisesti maa- ja merirajoilla. Näillä mukautuksilla saatetaan pienentää tai laajentaa voimassa olevia ohjelma-alueita tai vähentää tai lisätä rajat ylittävien yhteistyöohjelmien määrää, samalla kun sallitaan mahdollinen maantieteellinen päällekkäisyys.

(10)

Komission olisi määriteltävä valtioiden välisen yhteistyön alueet ottamalla huomioon toimet, joita tarvitaan yhdennetyn alueellisen kehityksen edistämiseksi. Komission olisi näitä alueita määritellessään otettava huomioon aiemmista ohjelmista saadut kokemukset ja tarvittaessa makroalue- ja merialuestrategiat.

(11)	Sen varmistamiseksi, että kaikki unionin alueet voivat hyötyä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihdosta, alueiden välisten yhteistyöohjelmien olisi katettava koko unionin alue.

(12)

On aiheellista jatkaa tai tarvittaessa käynnistää rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä unionin naapureina olevien kolmansien maiden kanssa, koska tällainen yhteistyö on tärkeä aluepoliittinen väline ja sen on määrä hyödyttää kolmansien maiden rajanaapureina sijaitsevien jäsenvaltioiden alueita. Tästä syystä EAKR:stä olisi annettava tukea rajat ylittäville ja merialueita koskeville ohjelmille, jotka on perustettu eurooppalaisen naapuruuden välineen (ENI) nojalla eurooppalaisen naapuruuden välinettä kaudella 2014–2020 koskevan tulevan unionin säädöksen, jäljempänä 'ENI -säädös', mukaisesti sekä liittymistä valmistelevan välineen (IPA II) liittymistä valmistelevaa tukea kaudella 2014–2020 koskevan tulevan unionin säädöksen, jäljempänä 'IPA II -säädös', mukaisesti.

(13)

Sellaisten unionin ulkopolitiikan välineistä tuettujen ulkorajoja koskevien toimien, jotka kattavat sekä unionin sisä- että ulkopuolisia raja-alueita, lisäksi olisi oltava mahdollista, että EAKR:stä tukea saavat yhteistyöohjelmat kattavat alueita sekä unionin sisällä että tietyissä tapauksissa unionin ulkopuolella, jos unionin ulkopuolella sijaitsevat alueet eivät kuulu ulkopolitiikan välineiden piiriin joko siksi, että niitä ei ole määritelty edunsaajamaiksi, tai siksi, että tällaisia ulkopolitiikan yhteistyöohjelmia ei voida perustaa. On kuitenkin tarpeen varmistaa, että EAKR:stä kolmansien maiden alueella toteutettaviin toimiin annettava tuki hyödyttää ensisijaisesti unionin alueita. Komission olisi rajat ylittäviä ja valtioiden välisiä ohjelma-alueita koskevaa luetteloa laatiessaan sisällytettävä siihen nämä rajoitteet huomioiden myös kolmansien maiden alueita.

(14)

On tarpeen vahvistaa kullekin Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen osa-alueelle varatut määrärahat siten, että keskitytään edelleen merkittävästi rajat ylittävään yhteistyöhön, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion osuus rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä koskevista kokonaismääristä ja näiden osa-alueiden välisen joustavuuden jäsenvaltioille antamat mahdollisuudet, ja että syrjäisimpien alueiden yhteistyölle taataan riittävä rahoitus.

(15)

Unionin alueiden edun vuoksi olisi perustettava mekanismi, jolla EAKR:stä voidaan tukea ulkopolitiikan välineitä, kuten ENI:a ja IPA II:ta, myös silloin kun ulkopolitiikan yhteistyöohjelmia ei voida hyväksyä tai ne täytyy lopettaa. Tällä mekanismilla olisi pyrittävä optimoimaan näiden välineiden toiminta ja koordinoimaan ne mahdollisimman hyvin keskenään.

(16)

Pääosa EAKR:n rahoituksesta rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä koskeville ohjelmille olisi keskitettävä rajatulle määrälle temaattisia tavoitteita koheesiopolitiikan unionin laajuisten vaikutusten maksimoimiseksi. Keskittämisen olisi temaattisia tavoitteita koskevassa alueiden välisessä yhteistyössä kuitenkin näyttävä pikemminkin kunkin toimen tavoitteessa kuin temaattisten tavoitteiden määrän rajaamisessa, jotta tätä yhteistyötä voidaan hyödyntää parhaiten koheesiopolitiikan tehostamiseksi ensisijaisesti Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen ja lisäksi tarvittaessa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen puitteissa. Alueiden välisten muiden yhteistyöohjelmien osalta temaattisen keskittämisen olisi perustuttava kunkin ohjelman erityiseen soveltamisalaan.

(17)

Jotta saavutetaan älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävässä unionin strategiassa määritetyt päämäärät ja tavoitteet, EAKR:n olisi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen avulla myötävaikutettava seuraavien temaattisten tavoitteiden toteutumiseen: osaamiseen, tutkimukseen ja innovointiin perustuva talous, mukaan lukien tukemalla yritysten ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) yhteistyötä sekä edistämällä tieto- ja viestintäteknologioita koskevien rajat ylittävien tiedonvaihtojärjestelmien perustamista; vihreämmän, resurssitehokkaamman ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen, mukaan lukien kestävää rajat ylittävää liikkuvuutta edistämällä; sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen johtavan korkean työllisyyden tukeminen, mukaan lukien toimilla, joilla tuetaan kestävää matkailua, kulttuuria ja luonnonperintöä osana alueellista strategiaa, jolla pyritään työllisyyttä edistävään kasvuun; sekä hallinnollisten valmiuksien parantaminen. Temaattisten tavoitteiden mukaista luetteloa investointiprioriteeteista olisi kuitenkin mukautettava Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen erityistarpeisiin säätämällä täydentäviä investointiprioriteetteja, joilla annetaan mahdollisuus erityisesti oikeudellisen ja hallinnollisen yhteistyön, kansalaisten ja instituutioiden välisen yhteistyön sekä työllisyyden, koulutuksen, yhteisöjen integroitumisen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla tehtävän yhteistyön jatkumiseen rajat ylittävän yhteistyön puitteissa, sekä kehittämällä ja koordinoimalla makroalue- ja merialuestrategioita valtioiden välisen yhteistyön pohjalta. Lisäksi olisi määriteltävä erityisiä tai täydentäviä investointiprioriteetteja sellaisia tiettyjä alueiden välisiä yhteistyöohjelmia varten, joilla tuodaan esiin niiden erityistoimia.

(18)

Sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjumista koskevan temaattisen tavoitteen puitteissa on tämän tavoitteen käytännön merkityksen vuoksi tarpeen varmistaa, että EAKR:stä olisi Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakreivikuntien välisen, rauhaan ja sovintoon liittyvän rajat ylittävän ohjelman (PEACE) osalta tuettava myös asianomaisten alueiden sosiaalista ja taloudellista vakautta erityisesti toimilla, joilla edistetään yhteisöjen välistä yhteenkuuluvuutta. Kyseisen rajat ylittävän ohjelman erityispiirteiden vuoksi tiettyjä tässä asetuksessa olevia toimien valintaa koskevia sääntöjä ei saisi soveltaa tähän rajat ylittävään ohjelmaan.

(19)

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteessa yhteistyöohjelmien sisältöä koskevia vaatimuksia on aiheellista mukauttaa niiden erityispiirteisiin. Jotta ohjelma voidaan toteuttaa tehokkaasti osallistuvien jäsenvaltioiden alueella, kyseisten vaatimusten olisi näin ollen koskettava myös tiettyjä osa-alueita, kuten tarkastuksista ja valvonnasta vastaavia elimiä, yhteisen sihteeristön perustamista koskevaa menettelyä ja vastuiden kohdentamista rahoitusoikaisuissa. Jos jäsenvaltiot ja alueet osallistuvat makroalue- ja merialuestrategioihin, asianomaisissa yhteistyöohjelmissa olisi määrättävä, miten tukitoimilla voidaan edesauttaa näitä strategioita. Alueiden välisten yhteistyöohjelmien horisontaalisen luonteen vuoksi tällaisten yhteistyöohjelmien sisältö olisi lisäksi mukautettava erityisesti nykyisten Interact- ja Espon-ohjelmien tuensaajan tai tuensaajien määritelmän osalta.

(20)

Jotta voidaan tehostaa syrjäisimpiä alueita koskevien yhteistyöohjelmiin myönnettävän, tämän asetuksen nojalla hyväksyttävän EAKR:n tuen koordinointia Euroopan kehitysrahaston (EKR), ENI:n, IPA II:n ja Euroopan investointipankin (EIP) mahdollisen lisärahoituksen kanssa, tällaisiin yhteistyöohjelmiin osallistuvien jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden tai merentakaisten maiden tai alueiden, jälkimmäiset jäljempänä 'alueet', olisi perustettava kyseisten yhteistyöohjelmien koordinointimekanismeja koskevia sääntöjä.

(21)

On aiheellista ottaa kolmannet maat tai alueet mukaan jo yhteistyöohjelmien valmisteluvaiheeseen, jos ne ovat hyväksyneet kutsun osallistua tällaisiin ohjelmiin. Tässä asetuksessa olisi vahvistettava erityismenettelyjä tällaista mukaan ottamista varten. Kun kyseessä ovat yhteistyöohjelmat, joihin osallistuu syrjäisimpiä alueita ja kolmansia maita tai alueita, osallistuvien jäsenvaltioiden olisi vakiomenettelystä poiketen kuultava asianomaisia kolmansia maita tai alueita ennen ohjelmien toimittamista komissiolle. Jotta kolmannet maat tai alueet voisivat käytännössä osallistua paremmin yhteistyöohjelmiin, yhteistyöohjelmien sisältöä ja kolmansien maiden tai alueiden mahdollista rahoitusosuutta koskevat sopimukset olisi voitava tuoda esiin myös tällaisten kolmansien maiden tai alueiden kanssa pidettyjen neuvottelukokousten tai alueellisten yhteistyöjärjestöjen kokousten virallisesti hyväksytyissä pöytäkirjoissa. Kun otetaan huomioon yhteistyössä tapahtuvaa hallinnointia koskeva periaate ja yksinkertaistamisperiaate, toimenpideohjelmien hyväksyntämenettelyn olisi oltava sellainen, että komissio hyväksyy ainoastaan yhteistyöohjelmien keskeiset osat, kun taas ja osallistuvan jäsenvaltion tai osallistuvien jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä muut osat. Oikeusvarmuuden ja avoimuuden vuoksi on tarpeen varmistaa, että silloin kun osallistuva yksi tai useampi jäsenvaltio muuttaa yhteistyöohjelman jotakin osaa, joka ei edellytä komission hyväksyntää, kyseisen ohjelman hallintoviranomaisen ilmoittaa tällaisesta muutosta koskevasta päätöksestä komissiolle kuukauden kuluessa päivästä, jona muutosta koskeva päätös on tehty.

(22)

Euroopan rakenne- ja investointirahastojen olisi älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin strategian mukaisesti tarjottava yhdennetympi ja osallistavampi lähestymistapa paikallisten ongelmien ratkaisemiseen. Tällaisen lähestymistavan tehostamiseksi olisi EAKR:stä raja-alueille myönnettävä tuki koordinoitava maaseuturahastosta sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta myönnettävän tuen kanssa, ja tarvittaessa mukaan olisi otettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1302/2013 (6) mukaisesti perustettuja eurooppalaisia alueellisen yhteistyön yhtymiä, jäljempänä 'EAYY', silloin kun niiden tavoitteisiin kuuluu paikallinen kehittäminen.

(23)

Ohjelmakaudella 2007–2013 saadun kokemuksen perusteella toimien valintaperusteita olisi selkeytettävä ja tiukennettava, jotta varmistetaan, että valituksi tulee ainoastaan aidosti yhteisiä toimia. Syrjäisimpien alueiden ja kolmansien maiden tai alueiden välisten yhteistyöohjelmien erityisen toimintaympäristön ja niiden erityispiirteiden vuoksi näiden ohjelmien mukaisten toimien käsittelyä varten olisi vahvistettava kevennetyt yhteistyöedellytykset, ja niitä olisi mukautettava. Ainoan tuensaajien käsite olisi määriteltävä ja tällaisten tuensaajien olisi sallittava toteuttaa yhteistyötoimia yksinään.

(24)	Johtavilla tuensaajilla on kokonaisvastuu toimen täytäntöönpanosta, ja niiden tehtävät olisi määriteltävä.

(25)	Täytäntöönpanokertomuksia koskevat vaatimukset olisi mukautettava yhteistyön puitteisiin, ja niissä olisi otettava huomioon ohjelman täytäntöönpanon syklit. Järkevän hallinnoinnin takaamiseksi vuotuiset arviointikokoukset olisi voitava toteuttaa kirjallisessa menettelyssä.

(26)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisesti hallintoviranomaisen olisi varmistettava, että yhteistyöohjelmien arvioinnit toteutetaan arviointisuunnitelman perusteella ja että ne sisältävät näiden ohjelmien vaikuttavuuden, tehokkuuden ja vaikutusten arviointeja. Ohjelmakauden aikana olisi arvioitava vähintään kerran, miten myönnetty tuki on edistänyt ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Tällaisiin arviointeihin olisi sisällyttävä tietoa ohjelmakauden aikana ehdotetuista mukautuksista.

(27)

Ennen kuin jäsenvaltiot luonnostelevat yhteistyöohjelmansa, tämän asetuksen liitteessä olisi vahvistettava yleiset tuotosindikaattorit, joilla helpotetaan ohjelmien täytäntöönpanon arviointia ja jotka on mukautettu yhteistyöohjelmien erityispiirteisiin. Näitä indikaattoreita olisi täydennettävä ohjelmakohtaisilla tulosindikaattoreilla ja tarvittaessa ohjelmakohtaisilla tuotosindikaattoreilla.

(28)

Koska osallistujia on useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta ja hallinnolliset kustannukset ovat sen vuoksi erityisesti valvonnan ja kääntämisen osalta suuremmat, teknisen tuen menojen enimmäismäärän olisi oltava suurempi kuin Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteessa. Suurempien hallinnollisten kustannusten vastapainoksi jäsenvaltioita olisi kannustettava vähentämään mahdollisuuksien mukaan yhteisten hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvää hallinnollista taakkaa. Sellaisille yhteistyöohjelmille, joiden saama EAKR-tuki on rajallinen, olisi tehokkaiden teknisen tuen toimien riittävän rahoituksen varmistamiseksi osoitettava lisäksi teknistä tukea varten tietty vähimmäismäärä, joka voi olla yli 6 prosenttia.

(29)

Koska osallistuvia jäsenvaltioita on useampi kuin yksi, asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 vahvistettu yleinen sääntö, jonka mukaan kukin jäsenvaltio hyväksyy kansalliset menojen tukikelpoisuussäännöt, ei ole asianmukainen Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen osalta. Ohjelmakaudella 2007–2013 saadun kokemuksen perusteella olisi laadittava selkeä menojen tukikelpoisuussääntöjä koskeva hierarkia, jonka tavoitteena ovat unionin tasolla vahvistetut menojen tukikelpoisuussäännöt tai koko yhteistyöohjelmaa koskevat tukikelpoisuussäännöt, jotta vältetään mahdolliset ristiriitaisuudet ja epäjohdonmukaisuudet eri asetusten sekä asetusten ja jäsenvaltioiden säännösten välillä. Komission olisi erityisesti hyväksyttävä ohjelmakaudella 2007–2013 saadun kokemuksen perusteella menojen tukikelpoisuussäännöt tässä asetuksessa säädetyille kustannusluokille.

(30)

Koska toimien toteutukseen osallistuu usein henkilöstöä useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta ja kun otetaan huomioon niiden toimien määrä, joissa henkilöstökustannukset muodostavat merkittävän kustannuserän, olisi sovellettava kiinteämääräistä henkilöstökulukorvausta, joka perustuu yhteistyötoimien muihin välittömiin kustannuksiin, jolloin tällaisten toimien hallinnoinnissa vältytään erilliseltä kirjanpidolta.

(31)

Sääntöjä, jotka koskevat toimien sijaintia ohjelma-alueen ulkopuolella koskevaa joustoa, olisi yksinkertaistettava. Lisäksi on tuettava ja helpotettava erityisjärjestelyillä unionin naapureina olevien kolmansien maiden tai alueiden kanssa toteutettavaa tehokasta rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä, kun tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden alueiden kehitystä tuetaan tehokkaasti. Tästä syystä on poikkeuksellisesti tietyissä olosuhteissa asianmukaista sallia, että EAKR:stä tuetaan ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella ja naapureina olevien kolmansien maiden alueella toteutettavia toimia, kun niistä on hyötyä unionin alueille.

(32)	Jäsenvaltioita olisi rohkaistava uskomaan hallintoviranomaisen tehtävä jollekin EAYY:lle tai antaa tällaiselle yhtymälle vastuu sen yhteistyöohjelman osan hallinnoinnista, joka koskee kyseisen EAYY:n kattamaa aluetta.

(33)	Hallintoviranomaisen olisi perustettava yhteinen sihteeristö, jonka olisi muun muassa toimitettava tuen hakijoille tietoja, käsitellä hankehakemuksia ja avustaa tuensaajia toimien toteuttamisessa.

(34)

Hallintoviranomaisten olisi vastattava kaikista asetuksen (EU) N:o 1303/2013 säädetyistä tehtävistä, myös hallinnollisista tarkastuksista yhtenäisten standardien varmistamiseksi koko ohjelma-alueella. Jos EAYY nimetään hallintoviranomaiseksi, hallintoviranomaisen olisi kuitenkin suoritettava tällaiset tarkastukset tai vastattava niiden suorittamisesta ainakin niissä jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa tai alueilla, joiden edustajia on mukana EAYY:ssä, ja valvojia olisi käytettävä vain muissa jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa tai alueilla. Vaikka EAYY:tä ei nimetä tehtävään, osallistuvien jäsenvaltioiden olisi valtuutettava hallintoviranomainen suorittamaan kaikki ohjelma-alueen tarkastukset.

(35)	Todentamisviranomaisten olisi vastattava kaikista asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 säädetyistä todentamisviranomaisen tehtävistä. Jäsenvaltioiden olisi voitava nimetä hallintoviranomainen suorittamaan myös todentamisviranomaisen tehtävät.

(36)

Yhden ainoan tarkastusviranomaisen olisi vastattava kaikkien asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 säädettyjen tarkastusviranomaisen tehtävien suorittamisesta yhtenäisten standardien varmistamiseksi koko ohjelma-alueella. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tilintarkastajaryhmän olisi voitava avustaa ohjelman tarkastusviranomaista.

(37)

Unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi ja sen koheesiopolitiikan tehostamiseksi kolmansien maiden olisi sallittava osallistua IPA II:n ja ENI:n rahoitusosuuksien kautta valtioiden välisiin ja alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin. Tällaisista ohjelmista osarahoitetuissa toimissa olisi kuitenkin edelleen pyrittävä edistämään koheesiopolitiikan tavoitteita, vaikka ne pantaisiin täytäntöön osittain tai kokonaisuudessaan unionin alueen ulkopuolella. Tässä yhteydessä unionin ulkoisten toimien tavoitteiden edistäminen on pelkästään satunnaista, koska yhteistyöohjelmien painopiste olisi määritettävä koheesiopolitiikan temaattisten tavoitteiden ja investointiprioriteettien mukaisesti. Jotta varmistetaan kolmansien maiden tosiasiallinen osallistuminen yhteistyöohjelmiin, joita hallinnoidaan yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin periaatteen mukaisesti, ohjelmien täytäntöönpanon edellytykset olisi asetettava itse yhteistyöohjelmissa ja tarpeen mukaan myös komission, kunkin asianomaisen kolmannen maan hallituksen ja kyseisen yhteistyöohjelman hallintoviranomaisen tehtävistä vastaavan jäsenvaltion välillä tehdyssä rahoitussopimuksessa. Ohjelman täytäntöönpanon edellytysten olisi oltava sopusoinnussa sovellettavan unionin lainsäädännön ja tarvittaessa osallistuvien jäsenvaltioiden tämän lainsäädännön soveltamiseen liittyvän kansallisen lainsäädännön säännösten kanssa.

(38)	Sääntöjen vastaisesti maksettujen summien takaisinperinnän osalta olisi päätettävä selkeästä rahoitusvastuuketjusta tuensaajista johtavaan tuensaajaan ja hallintoviranomaiseen ja lopulta komissioon. Olisi säädettävä jäsenvaltioiden vastuusta silloin, kun takaisinperintä ei ole mahdollinen.

(39)

Ohjelmakaudella 2007–2013 saadun kokemuksen perusteella olisi säädettävä nimenomaisesta poikkeuksesta muussa valuutassa kuin eurossa aiheutuneen menon muuntamiseksi euroiksi; muuntokurssina olisi käytettävä kuukausittaista muuntokurssia, joka on mahdollisimman lähellä menon aiheutumisen ajankohtaa taikka sen kuukauden, jona meno toimitettiin tarkastettavaksi tai jonka aikana meno ilmoitettiin johtavalle tuensaajalle, muuntokurssia. Yhteisiä yhteistyötoimia koskevat rahoitussuunnitelmat, kertomukset ja kirjanpito olisi toimitettava yksinomaan euroina yhteiselle sihteeristölle, ohjelmaviranomaisille ja seurantakomitealle. Muuntokurssien oikeellisuus olisi tarkistettava.

(40)

Yhteisten tuotosindikaattorien muuttamista ja menojen tukikelpoisuutta koskevien erityissääntöjen määrittelemiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä tämän asetuksen liitteessä säädetyn yhteisten tuotosindikaattorien luettelon muuttamisen ja yhteistyöohjelmiin liittyvien menojen tukikelpoisuutta koskevien erityissääntöjen osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(41)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa rajat ylittävien alueiden ja valtioiden välisten alueiden luetteloiden ja kaikkien yhteistyöohjelmien luettelon laatimisen, kullekin yhteistyöohjelmalle EAKR:stä myönnettävän tuen kokonaismäärän, tukitoimien luokkia koskevan nimikkeistön ja yhteistyöohjelmien mallien sekä täytäntöönpanokertomusten osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (7) mukaisesti.

(42)	Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa yhteistyöohjelmien tiettyjen osien hyväksymisen ja näiden osien myöhempien muutosten osalta.

(43)

Tämä asetus ei saisi vaikuttaa sellaisen tuen jatkamiseen tai muuttamiseen, jonka komissio on hyväksynyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1080/2006 (8) tai muun 31 päivänä joulukuuta 2013 kyseiseen tukeen sovellettavan lainsäädännön nojalla. Tuota asetusta tai tuollaista muuta sovellettavaa lainsäädäntöä olisi siten sovellettava kyseiseen tukeen tai kyseisiin hankkeisiin 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen niiden sulkemiseen saakka. Asetuksen (EY) N:o 1080/2006 mukaisesti esitettyjen tai hyväksyttyjen tukihakemusten olisi pysyttävä voimassa.

(44)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen poistamalla keskeisintä alueellista epätasapainoa unionissa, vaan se voidaan alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden sekä jäsenvaltioiden ja alueiden rahoitusvarojen rajallisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(45)	Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) soveltamisala Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen osalta sekä annetaan mainittua tavoitetta koskevat erityissäännökset.

2.   Tässä asetuksessa määritellään Euroopan alueellista yhteistyö -tavoitetta koskevat EAKR:n ensisijaiset tavoitteet ja rakenteet sekä perusteet, joilla jäsenvaltiot ja alueet voivat saada tukea EAKR:stä, EAKR:sta annettavaan tukeen käytössä olevat rahoitusvarat ja niiden jakoperusteet.

Lisäksi siinä annetaan tarvittavat säännökset Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten toimenpideohjelmien, jäljempänä 'yhteistyöohjelmat', tehokkaan täytäntöönpanon, seurannan, rahoituksen hallinnoinnin ja valvonnan varmistamiseksi, myös siinä tapauksessa, että näihin yhteistyöohjelmiin osallistuu kolmansia maita.

3.   Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen ja sen mukaisiin yhteistyöohjelmiin sovelletaan asetusta (EU) N:o 1303/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1301/2013 I lukua, paitsi silloin kun tässä asetuksessa nimenomaisesti toisin säädetään ja kun näitä säännöksiä voidaan soveltaa ainoastaan Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen.

2 artikla

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen osa-alueet

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen perusteella EAKR:stä tuetaan seuraavia osa-alueita:

1)

vierekkäisten alueiden välinen rajat ylittävä yhteistyö, jolla edistetään yhdennettyä alueellista kehitystä kahden tai useamman jäsenvaltion maa- ja meriraja-alueiden välillä tai vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden sellaisen unionin ulkorajoihin rajoittuvan kolmannen maan, joka ei kuulu unionin ulkoisista rahoitusvälineistä tukea saavien ohjelmien piiriin, toisiinsa rajoittuvien rajaseutualueiden välillä;

2)

laajemmilla valtioiden rajat ylittävillä alueilla toteutettava valtioiden välinen yhteistyö, jossa on mukana kansallisia, alueellisia ja paikallisia kumppaneita, ja joka kattaa myös rajat ylittävän merialueiden yhteistyön silloin, kun se ei kuulu rajat ylittävään yhteistyöhön, ja jonka tavoitteena on parantaa kyseisten alueiden alueellista yhdentymistä;

3)

alueiden välinen yhteistyö, jonka tavoitteena on tehostaa koheesiopolitiikkaa edistämällä a) kokemusten vaihtoa, jossa keskitytään temaattisia tavoitteita koskevien hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja levittämiseen kumppaneiden kesken koko unionissa, mukaan lukien Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa tarkoitettu alueiden kehittämisen osalta, tarkoituksin siirtää ne ensisijaisesti Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisiin toimenpideohjelmiin, mutta tarvittaessa myös yhteistyöohjelmiin; b) kokemusten vaihto, joka koskee kaupunkialueiden kestävään kehitykseen liittyvien hyvien käytäntöjen tunnistamista, siirtämistä ja jakamista, kaupunki- ja maaseutualueiden väliset yhteydet mukaan lukien; c) kokemusten vaihto, joka koskee yhteistyöohjelmien ja -toimien täytäntöönpanoon sekä EAYY:iden käyttöön liittyvien hyvien käytäntöjen ja innovatiivisten toimintatapojen tunnistamista, siirtämistä ja jakamista; d) alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteisiin, mukaan lukien taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alueelliset näkökohdat, ja unionin alueen tasapainoiseen kehitykseen liittyvien kehityssuuntausten analysointi tutkimusten, tiedonkeruun ja muiden toimenpiteiden avulla.

3 artikla

Maantieteellinen kattavuus

1.   Rajat ylittävän yhteistyön osalta annettavan tuen piiriin kuuluvat unionin NUTS 3- tason alueet kaikilla sisäisillä maarajoilla ja sellaisilla ulkoisilla maarajoilla, jotka eivät kuulu unionin ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavien ohjelmien piiriin, sekä kaikki sellaiset NUTS 3 -tason alueet unionin merirajoilla, joiden välinen etäisyys on enintään 150 kilometriä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mukautuksia, jotka voivat olla tarpeen ohjelmakaudella 2007–2013 vahvistettujen ohjelma-alueiden johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden takaamiseksi.

Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen, jossa vahvistetaan luettelo tukea saavista, yhteistyöohjelmittain eritellyistä rajat ylittävistä alueista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 150 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Luettelossa on määriteltävä myös ne unionin NUTS 3 -tason alueet, jotka otetaan huomioon myönnettäessä EAKR:stä tukea rajat ylittävälle yhteistyölle kaikilla sisäisillä rajoilla sekä unionin ulkoisten rahoitusvälineiden piiriin kuuluvilla ulkorajoilla; näitä rahoitusvälineitä ovat esimerkiksi ENI-säädöksen perusteella ENI ja IPA II -säädöksen perusteella IPA II.

Jäsenvaltiot voivat rajat ylittävien yhteistyöohjelmien luonnoksia toimittaessaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja rajat ylittävien alueiden yhtenäisyyden varmistamiseksi pyytää, että muita NUTS 3 -tason alueita kuin ne, jotka on lueteltu toisessa alakohdassa tarkoitetussa päätöksessä, lisätään tiettyyn rajat ylittävän yhteistyön alueeseen.

Komissio voi yhden tai useamman asianomaisen jäsenvaltion jäsenvaltioiden pyynnöstä rajat ylittävän yhteistyön helpottamiseksi syrjäisimpien alueiden merirajoilla sisällyttää toisessa alakohdassa tarkoitetussa päätöksessä lueteltuihin rajat ylittäviin alueisiin, jotka voivat saada tukea asianomaisilta jäsenvaltioilta, syrjäisimpien alueiden enintään 150 kilometrin etäisyydellä toisistaan olevilla merirajoilla sijaitsevia NUTS 3 -tason alueita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen alakohdan säännösten soveltamista.

2.   Rajat ylittävissä yhteistyöohjelmissa voi olla mukana Norjan ja Sveitsin alueita sekä myös Liechtensteinin, Andorran, Monacon ja San Marinon sekä syrjäisimpien alueiden naapureina sijaitsevia kolmansia maita, joiden on kaikkien oltava NUTS 3 -tason alueita vastaavia alueita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista.

3.   Valtioiden välistä yhteistyötä varten komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen, jossa vahvistetaan luettelo tukikelpoisista valtioiden välisistä, yhteistyöohjelmittain eritellyistä alueista, jotka ovat NUTS 2 -tason alueita, ja varmistaa tuolloin tällaisen yhteistyön jatkuvuuden aiempiin ohjelmiin perustuvilla laajemmilla yhtenäisillä alueilla ottaen tarvittaessa huomioon makroalue- ja merialuestrategiat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 150 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Jäsenvaltiot voivat valtioiden välisten yhteistyöohjelmien luonnoksia toimittaessaan pyytää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa päätöksessä lueteltuihin alueisiin rajoittuvien muiden NUTS 2 -tason alueiden lisäämistä tiettyyn valtioiden väliseen yhteistyöalueeseen. Jäsenvaltioiden on perusteltava tällainen pyyntö.

4.   Rajoittamatta 20 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista valtioiden välisen yhteistyön ohjelmissa voi olla mukana alueita, jotka kuuluvat mihin tahansa seuraaviin kolmansiin maihin tai alueisiin:

a)	tämän artiklan 2 kohdassa luetellut tai tarkoitetut kolmannet maat tai niiden alueet; ja

b)	Färsaaret ja Grönlanti.

Rajoittamatta 20 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista valtioiden välisissä yhteistyöohjelmissa voi olla mukana myös sellaisten kolmansien maiden alueita, jotka saavat tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä; näitä rahoitusvälineitä ovat esimerkiksi ENI-säädöksen perusteella ENI, mukaan lukien asianomaiset Venäjän federaation alueet, ja IPA II -säädöksen perusteella IPA II. ENI:n ja IPA II:n tukea kyseisille ohjelmille vastaavat vuotuiset määrärahat annetaan käyttöön edellyttäen, että ohjelmissa käsitellään riittävästi asianomaisia ulkoisen yhteistyön tavoitteita.

Tällaisten alueiden on oltava NUTS 2 -tason alueita vastaavia alueita.

5.   Alueiden välisen yhteistyön osalta EAKR:n tuki kattaa koko unionin alueen.

Rajoittamatta 20 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista alueiden välisissä ohjelmissa voivat olla mukana tämän artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut kolmannet maat tai alueet kokonaisuudessaan tai osittain.

6.   Kolmansien maiden alueet tai 2 ja 4 kohdassa tarkoitetut alueet on tiedotustarkoituksessa mainittava 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa luetteloissa.

7.   Ohjelmien täytäntöönpanon tehostamiseksi syrjäisimmät alueet voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa sisällyttää yhteen ainoaan alueellisen yhteistyön ohjelmaan EAKR:stä rajat ylittävään ja valtioiden väliseen yhteistyöhön osoitetut määrät, mukaan lukien 4 artiklan 2 kohdassa säädetty lisämääräraha, noudattaen sääntöjä, joita sovelletaan kuhunkin näistä osoitetuista määristä.

4 artikla

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen määrärahat

1.   Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen määrärahat ovat 2,75 prosenttia EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston talousarviositoumuksiin ohjelmakaudella 2014–2020 käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista, jotka on esitetty asetuksen (EU) N:o 1303/2013 91 artiklan 1 kohdassa (niiden kokonaismäärä on 8 948 259 330 euroa), ja ne osoitetaan seuraavasti:

a)	74,05 prosenttia (eli yhteensä 6 626 631 760 euroa) rajat ylittävälle yhteistyölle;

b)	20,36 prosenttia (eli yhteensä 1 821 627 570 euroa) valtioiden väliselle yhteistyölle;

c)	5,59 prosenttia (eli yhteensä 500 000 000 euroa) alueiden väliselle yhteistyölle.

2.   Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten ohjelmien osalta syrjäisimmille alueille osoitetaan tukea vähintään 150 prosenttia niiden EAKR:stä ohjelmakaudella 2007–2013 yhteistyöohjelmiin saamasta tuesta. Lisäksi alueiden väliselle yhteistyölle kohdennetuista määrärahoista varataan 50 000 000 euroa syrjäisimpien alueiden yhteistyötä varten. Tähän lisämäärärahaan sovelletaan temaattisen keskittämisen osalta 6 artiklan 1 kohtaa.

3.   Komissio ilmoittaa kullekin jäsenvaltiolle sen osuuden 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettua rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä koskevista kokonaismääristä vuosittain eriteltynä. Jäsenvaltioittain tehtävässä erittelyssä perusteena käytetään 3 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen alueiden väestömäärää.

Kunkin jäsenvaltion on ensimmäisen alakohdan mukaisesti ilmoitettujen määrien perusteella ilmoitettava komissiolle, onko se käyttänyt ja miten se on käyttänyt 5 artiklassa säädettyä siirtomahdollisuutta ja miten varat ovat tämän seurauksena jakautuneet niiden rajat ylittävien ja valtioiden välisten ohjelmien kesken, joihin kyseinen jäsenvaltio osallistuu. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella päätöksen, jossa vahvistetaan luettelo kaikista yhteistyöohjelmista ja ilmoitetaan EAKR:n tuen kokonaismäärä ohjelmittain. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 150 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

4.   Komissio ja asianomaiset jäsenvaltiot vahvistavat EAKR:stä ENI:n mukaisille rajat ylittäville ja merialueita koskeville ohjelmille sekä IPA II:n mukaisille rajat ylittäville ohjelmille annettavan rahoitusosuuden. Kullekin jäsenvaltiolle vahvistettua EAKR:n rahoitusosuutta ei saa myöhemmin jakaa uudelleen asianomaisten jäsenvaltioiden kesken.

5.   EAKR:stä myönnetään tukea yksittäisille rajat ylittäville ja merialueita koskeville ENI:n ohjelmille ja rajat ylittäville IPA II:n mukaisille ohjelmille edellyttäen, että ENI:sta ja IPA II:sta myönnetään tukea vähintään vastaava määrä. Tähän vastaavuuteen sovelletaan ENI-säädöksessä tai IPA II -säädöksessä vahvistettua enimmäismäärää.

6.   EAKR:stä rajat ylittäville ja merialueita koskeville ENI:n ohjelmille ja rajat ylittäville IPA II:n mukaisille ohjelmille annettavaa tukea vastaavat vuotuiset määrärahat merkitään vuoden 2014 talousarviomenettelyssä kyseisten välineiden asianmukaisiin budjettikohtiin.

7.   Vuosina 2015 ja 2016 EAKR:stä sellaisille ENI:n ja IPA II:n mukaisille ohjelmille myönnettävä vuotuinen rahoitusosuus, joiden osalta komissiolle ei ole toimitettu 30 päivään kesäkuuta mennessä ENI:n mukaista rajat ylittävää tai merialueita koskevaa ohjelmaa ja IPA II:n mukaista rajat ylittävää ohjelmaa ja jota ei ole kohdennettu uudelleen toiselle samaan ulkoisten yhteistyöohjelmien luokkaan kuuluvalle ohjelmalle, kohdennetaan sellaisille 1 kohdan a alakohdan mukaisille sisäisille rajat ylittäville yhteistyöohjelmille, joihin yksi tai useampi asianomainen jäsenvaltio osallistuu.

Jos ENI:n mukaista rajat ylittävää ja merialueita koskevaa ohjelmaa ja IPA II:n mukaista rajat ylittävää ohjelmaa ei ole 30 päivään kesäkuuta 2017 mennessä edelleenkään toimitettu komissiolle, koko 4 kohdassa tarkoitettu näille ohjelmille jäljellä oleville vuosille vuoteen 2020 saakka myönnettävä EAKR:n rahoitusosuus, jota ei ole kohdennettu uudelleen toiselle samaan ulkoisten yhteistyöohjelmien luokkaan kuuluvalle ohjelmalle, kohdennetaan sellaisille 1 kohdan a alakohdan mukaisille sisäisille rajat ylittäville yhteistyöohjelmille, joihin yksi tai useampi asianomainen jäsenvaltio osallistuu.

8.   Komission hyväksymiä 4 kohdassa tarkoitettuja rajat ylittäviä ja merialueita koskevia ohjelmia ei jatketa, tai varojen kohdentamista ohjelmille vähennetään sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, erityisesti jos:

a)	yksikään ohjelmaan osallistuvista kumppanimaista ei ole allekirjoittanut asianomaista rahoitussopimusta ENI -säädöksen tai IPA II -säädöksen mukaisesti asetettuun määräaikaan mennessä, tai

b)	ohjelmaa ei voida toteuttaa suunnitellulla tavalla osallistuvien maiden välisissä suhteissa ilmenneiden ongelmien vuoksi.

Tällaisissa tapauksissa 4 kohdassa tarkoitettu EAKR-tuki, joka vastaa vuotuisia eriä, joita ei vielä ole sidottu, tai vuotuisia eriä, jotka on sidottu ja vapautettu kokonaan tai osittain saman varainhoitovuoden aikana ja joita ei ole kohdennettu uudelleen toiselle samaan ulkoisten yhteistyöohjelmien luokkaan kuuluvalle ohjelmalle, kohdennetaan sellaisille 1 kohdan a alakohdan mukaisille sisäisille rajat ylittäville yhteistyöohjelmille, joihin yksi tai useampi asianomainen jäsenvaltio osallistuu, jos kyseinen yksi tai useampi jäsenvaltio sitä pyytää.

9.   Komissio toimittaa vuotuisen yhteenvedon tämän artiklan mukaisesti EAKR:stä rahoitettavien ENI:n mukaisten rajat ylittävien ja merialueita koskevien ohjelmien sekä IPA II:n mukaisten rajat ylittävien ohjelmien rahoituksen toteuttamisesta asetuksen N:o 1303/2013 150 artiklan 1 kohdan nojalla perustetulle komitealle.

5 artikla

Siirtomahdollisuus

Kukin jäsenvaltio voi siirtää enintään 15 prosenttia kunkin 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetun osa-alueen määrärahastaan osa-alueesta toiseen.

II   LUKU

Temaattinen keskittäminen ja investointiprioriteetit

6 artikla

Temaattinen keskittäminen

1.   Vähintään 80 prosenttia EAKR:stä kullekin rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä koskevalle ohjelmalle annettavista tuista keskitetään enintään neljään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 9 artiklan ensimmäisessä kohdassa esitettyyn temaattiseen tavoitteeseen.

2.   Tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin voidaan valita kaikki asetuksen (EU) N:o 1303/2013 9 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetyt temaattiset tavoitteet.

7 artikla

Investointiprioriteetit

1.   EAKR edistää asetuksen (EU) N:o 1301/2013 3 artiklassa vahvistetun soveltamisalansa puitteissa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 9 artiklan ensimmäisessä kohdassa esitettyjen temaattisten tavoitteiden saavuttamista rajat ylittäviin, valtioiden välisiin ja alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin kuuluvilla yhteisillä toimilla. Niiden investointiprioriteettien lisäksi, joista on säädetty asetuksen (EU) N:o 1301/2013 5 artiklassa, EAKR:stä voidaan tukea myös seuraavia Euroopan alueellisen yhteistyön osa-alueisiin liittyvien temaattisten tavoitteiden investointiprioriteetteja:

a)

rajat ylittävässä yhteistyössä: i) kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen yhdentämällä rajat ylittäviä työmarkkinoita, mukaan lukien rajat ylittävä liikkuvuus, yhteiset paikalliset työllisyysaloitteet, tiedotus ja neuvontapalvelut ja yhteinen koulutus; ii) sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta edistämällä sukupuolten tasa-arvoa, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja yhteisöjen integroitumista yli rajojen; iii) investoiminen koulutukseen, mukaan lukien ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen kehittämällä ja toteuttamalla yhteisiä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiä; iv) viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen parantamalla oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä sekä kansalaisten ja instituutioiden välistä yhteistyötä;

b)	valtioiden välisessä yhteistyössä: viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen kehittämällä ja koordinoimalla makroalue- ja merialuestrategioita;

c)

alueiden välisessä yhteistyössä: viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen seuraavin toimin: i) hyvien käytäntöjen ja asiantuntemuksen levittäminen ja kaupunkialueiden kestävään kehitykseen liittyvien kokemusten vaihdosta saatujen tulosten hyödyntäminen, mukaan lukien kaupunkien ja maaseudun väliset yhteydet 2 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti; ii) kokemusten vaihdon edistäminen alueellisten yhteistyöohjelmien ja -toimien tehokkuuden ja EAYY:iden käytön lisäämiseksi 2 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti; iii) tietopohjan vahvistaminen koheesiopolitiikan tehokkuuden lisäämiseksi ja temaattisten tavoitteiden saavuttamiseksi analysoimalla kehityssuuntauksia 2 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti.

2.   Rajat ylittävän PEACE -ohjelman osalta sekä osana sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden ja syrjinnän torjumista koskevaa temaattista tavoitetta EAKR:llä edistetään myös asianomaisten alueiden sosiaalista ja taloudellista vakautta erityisesti toimilla, joilla edistetään yhteisöjen välistä yhteenkuuluvuutta.

III   LUKU

Ohjelmatyö

8 artikla

Yhteistyöohjelmien sisältö, hyväksyminen ja muuttaminen

1.   Yhteistyöohjelma koostuu toimintalinjoista. Toimintalinja vastaa yhtä temaattista tavoitetta, ja se käsittää yhden tai useamman kyseisen temaattisen tavoitteen investointiprioriteetin tämän asetuksen 6 ja 7 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen N:o 1303/2013 59 artiklan soveltamista. Tarvittaessa ja jotta voidaan lisätä sillä johdonmukaisen ja yhdennetyn lähestymistavan avulla olevaa vaikuttavuutta ja tehokkuutta älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi, toimintalinjaan voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa liittää yksi tai useampi täydentävä investointiprioriteetti muista temaattisista tavoitteista, jotta toimintalinjaa edistävä vaikutus olisi mahdollisimman suuri.

2.   Yhteistyöohjelmalla on edistettävä älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävää unionin strategiaa sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen saavuttamista, ja siinä on määritettävä:

a)

perustelut temaattisten tavoitteiden valinnalle, vastaavat investointiprioriteetit ja määrärahat ottaen huomioon asetuksen (EU) No 1303/2013 liitteessä I säädetty yhteinen strategiakehys, joka perustuu analyysiin koko ohjelma-alueen tarpeista ja näihin tarpeisiin vastaamiseksi valitusta strategiasta, jossa puututaan tarvittaessa rajat ylittävän infrastruktuurin puuttuviin yhteyksiin, ottaen huomioon asetuksen (EU) No 1303/2013 55 artiklan mukaisesti toteutetun ennakkoarvioinnin tulokset;

b)

kunkin toimintalinjan osalta, teknistä tukea lukuun ottamatta: i) investointiprioriteetit ja niitä vastaavat erityistavoitteet; ii) ohjelmatyön tulossuuntautuneisuuden vahvistamiseksi kunkin erityistavoitteen odotetut tulokset ja vastaavat tulosindikaattorit sekä perustaso ja tavoitearvo 16 artiklan mukaisesti, tarvittaessa määrällisinä; iii) kuvaus kunkin investointiprioriteetin mukaisesti tuettavien toimenpiteiden tyypistä ja esimerkeistä ja niiden odotetusta vaikutuksesta i alakohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien toimien valintaa ohjaavat periaatteet ja tapauksen mukaan pääasialliset kohderyhmät, erityiset kohdealueet, tuensaajien tyypit, rahoitusvälineiden suunniteltu käyttö ja suurhankkeet; iv) kunkin investointiprioriteetin yhteiset ja ohjelmakohtaiset tuotosindikaattorit, joiden odotetaan vaikuttavan tuloksiin, määrällinen tavoitearvo mukaan luettuna, 16 artiklan mukaisesti; v) määritellyt täytäntöönpanovaiheet sekä taloudelliset ja tuotosindikaattorit sekä, jos se on tarpeen, tulosindikaattorit, joita on määrä käyttää tuloskehyksen mukaisina välitavoitteina ja tavoitteina asetuksen (EU) N:o 1303/2013 21 artiklan 1 kohdan ja mainitun asetuksen liitteen II mukaisesti; vi) tarvittaessa yhteenveto teknisen tuen käyttöä koskevasta suunnitelmasta, mukaan luettuina tarvittaessa toimenpiteet ohjelmien hallintoon ja valvontaan osallistuvien viranomaisten ja tuensaajien hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi ja tarvittaessa toimet asiaankuuluvien kumppanien hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi, jotta ne voivat osallistua ohjelmien täytäntöönpanoon; vii) vastaavat tukitoimien luokat, jotka perustuvat komission hyväksymään nimikkeistöön, sekä suunnitelman mukaisten varojen ohjeellinen jakautuminen;

c)

kunkin tekniseen tukeen liittyvän toimintalinjan osalta: i) erityistavoitteet; ii) kunkin erityistavoitteen odotetut tulokset ja, silloin kun se on objektiivisesti perusteltua ottaen huomioon toimenpiteiden sisältö, vastaavat tulosindikaattorit sekä perustaso ja tavoitearvo 16 artiklan mukaisesti; iii) kuvaus tuettavista toimenpiteistä ja niiden odotetusta vaikutuksesta i alakohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen; iv) tuotosindikaattorit, joiden odotetaan vaikuttavan tuloksiin; v) vastaavat tukitoimien luokat, jotka perustuvat komission hyväksymään nimikkeistöön, sekä suunnitelman mukaisten varojen ohjeellinen jakautuminen; edellä olevaa ii alakohtaa ei sovelleta, jos unionin rahoitusosuus toimintalinjaan tai -linjoihin, jotka koskevat teknistä apua yhteistyöohjelmassa, ei ole suurempi kuin ylitä 15 000 000 euroa;

d)

rahoitussuunnitelma, joka sisältää seuraavat taulukot (ilman erittelyä osallistuvien jäsenvaltioiden mukaan): i) taulukko, joka sisältää asetuksen (EU) N:o 1303/2013 60, 120 ja 121 artiklassa säädettyjen rahoitusosuuksia koskevien sääntöjen mukaisesti EAKR:n tukeen varattujen kokonaismäärärahojen vuosikohtaisen jaon; ii) taulukko, jossa täsmennetään EAKR:n tuen ja kansallisen yhteisrahoituksen kokonaismäärärahat koko ohjelmakauden, yhteistyöohjelman ja kunkin toimintalinjan osalta. Niiden toimintalinjojen osalta, joissa yhdistetään eri temaattisiin tavoitteisiin kuuluvia investointiprioriteetteja, taulukossa on esitettävä tuen kokonaismäärärahat ja kansallinen yhteisrahoitus kunkin vastaavan temaattisen tavoitteen osalta. Mikäli kansallinen yhteisrahoitus koostuu julkisesta ja yksityisestä yhteisrahoituksesta, taulukossa esitetään rahoituksen viitteellinen jakautuminen julkisten ja yksityisten osuuksien kesken. Siinä annetaan tiedoksi ohjelmaan osallistuvien kolmansien maiden rahoitusosuus sekä EIP:n suunniteltu osallistuminen rahoitukseen;

e)	luettelo suurhankkeista, jotka on suunniteltu pantavaksi täytäntöön ohjelmakauden aikana.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, jotka sisältävät ensimmäisen kohdan b alakohdan vii alakohdassa ja c alakohdan v alakohdassa tarkoitetun nimikkeistön. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 150 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenetelmää noudattaen.

3.   Yhteistyöohjelmassa on sen sisältö ja tavoitteet huomioon ottaen esitettävä kuvaus aluekehitystä koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta, myös suhteessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin alueisiin ja aloihin, ottamalla huomioon osallistuvien jäsenvaltioiden kumppanuussopimukset, ja siitä on ilmettävä, miten tämä asianomainen yhteistyöohjelma vaikuttaa sen tavoitteiden ja odotettujen tulosten saavuttamiseen, sekä esitettävä tarvittaessa seuraavat:

a)	yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koskevien välineiden käyttöä koskeva lähestymistapa ja periaatteet sen täytäntöönpanon alueiden määrittämiseksi;

b)	niiden kaupunkialueiden määrittämistä koskevat periaatteet, joissa yhdennettyjä kestävää kaupunkikehitystä koskevia toimia aiotaan toteuttaa, sekä tällaisia toimia koskevat EAKR-tuen alustavat määrärahat;

c)	11 artiklassa tarkoitettua yhdennettyjen alueellisten investointien välineen käyttöä muissa kuin b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa koskeva lähestymistapa ja niiden alustavat määrärahat kustakin toimintalinjasta;

d)

jos jäsenvaltiot ja alueet osallistuvat makroalue- ja merialuestrategioihin, suunniteltujen tukitoimien yhteistyöohjelman mukainen vaikutus näihin strategioihin, asianomaisen jäsenvaltion osoittaman ohjelma-alueen tarpeista riippuen ja ottaen tarvittaessa huomioon näissä strategioissa määritetyt strategisesti tärkeät hankkeet.

4.   Yhteistyöohjelmassa on lisäksi esitettävä

a)

yhteistyöohjelmaa koskevat täytäntöönpanosäännökset, joissa i) yksilöidään hallintoviranomainen, todentamisviranomainen ja tarvittaessa tarkastusviranomainen; ii) yksilöidään yksi tai useampi elin, joka on nimetty suorittamaan valvontatehtäviä; iii) yksilöidään yksi tai useampi elin, joka on nimetty vastaamaan tarkastusten suorittamisesta; iv) säädetään yhteisen sihteeristön perustamista koskeva menettely; v) esitetään tiivistetty kuvaus hallinto- ja valvontajärjestelmistä; vi) esitetään jaottelu rahoitusvastuista osallistuvien jäsenvaltioiden välillä hallintoviranomaisen tai komission mahdollisesti tekemien rahoitusoikaisujen varalta;

b)	elin, jolle komissio suorittaa maksut;

c)

toimenpiteet, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 artiklassa tarkoitetut kumppanit osallistuvat yhteistyöohjelman valmisteluun, sekä näiden kumppanien asema yhteistyöohjelman valmistelussa ja täytäntöönpanossa, mukaan lukien niiden osallistuminen seurantakomiteaan.

5.   Yhteistyöohjelmassa on vahvistettava myös seuraavat seikat, ottaen huomioon kumppanuussopimusten sisältö ja jäsenvaltioiden institutionaaliset ja oikeudelliset puitteet:

a)

mekanismit, joilla varmistetaan tehokas koordinointi EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston, maaseuturahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston sekä muiden unionin ja kansallisten rahoitusvälineiden, mukaan lukien koordinointi ja mahdollinen yhdistäminen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 (9) mukaisen Verkkojen Eurooppa -välineen kanssa, samoin kuin Euroopan investointipankin (EIP), ENI:n, EKR:n ja IPA II:n kanssa, ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o 1303/2013 liitteen I säännökset, kun jäsenvaltiot ja kolmannet maat tai alueet osallistuvat yhteistyöohjelmiin, joihin sisältyy EAKR:n syrjäisimpien alueiden määrärahojen käyttö sekä EKR:n rahoitusta, ja asianmukaisen tason koordinointimekanismit, joilla helpotetaan näiden määrärahojen ja varojen käytön tehokasta koordinointia;

b)	yhteenveto tuensaajille aiheutuvan hallinnollisen taakan arvioinnista ja tarvittaessa hallinnollisen taakan keventämiseksi suunnitellut toimet ja näiden toimien alustava aikataulu.

6.   Edellä 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa, 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan i–vii alakohdassa, 3 kohdassa ja 5 kohdan a alakohdassa vaaditut tiedot on mukautettava 2 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdan mukaisiin yhteistyöohjelmien erityispiirteisiin. Edellä 2 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdan sekä 5 kohdan b alakohdan nojalla vaadittuja tietoja ei sisällytetä tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdan c ja d alakohdan mukaisiin yhteistyöohjelmiin.

7.   Kuhunkin yhteistyöohjelmaan on, tarvittaessa ja riippuen asian merkityksellisyyttä ohjelmien sisällön ja tavoitteiden kannalta koskevasta jäsenvaltion asianmukaisesta arviosta, sisällyttävä kuvaus

a)	erityistoimista, joilla toimien valinnassa otetaan huomioon ympäristönsuojelun vaatimukset, resurssitehokkuus, ilmastonmuutoksen lieventäminen ja siihen sopeutuminen, selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa sekä riskien ehkäiseminen ja riskinhallinta;

b)

erityistoimista, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja ehkäistään sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää yhteistyöohjelman valmistelussa, suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä erityisesti rahoituksen saannissa ottaen huomioon tällaisten syrjinnän vaarassa olevien kohderyhmien tarpeet ja etenkin vaatimukset, joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuudet;

c)	yhteistyöohjelman vaikutuksesta miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseen sekä tarvittaessa järjestelyt sukupuolinäkökohtien integroimiseksi ohjelman ja toimien tasolla.

Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohtaa ei sovelleta 2 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdan mukaisiin yhteistyöohjelmiin.

8.   Edellä olevan 2 artiklan 3 kohdan c ja d alakohdan mukaisissa yhteistyöohjelmissa on määriteltävä tuensaaja tai tuensaajat, ja niissä voidaan määritellä tuen myöntämismenettely.

9.   Ennen yhteistyöohjelman toimittamista komissiolle on siihen osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden tai alueiden, jos ne ovat hyväksyneet kutsun osallistua yhteistyöohjelmaan, vahvistettava kirjallisesti hyväksyvänsä yhteistyöohjelman sisällön. Hyväksyntä sisältää myös kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden tai alueiden sitoumuksen tarvittavan osarahoituksen järjestämiseen yhteistyöohjelman toteuttamiseksi ja soveltuvin osin sitoumuksen kolmansia maita tai alueita koskevaan rahoitusosuuteen.

Kun kyseessä ovat yhteistyöohjelmat, joihin osallistuu syrjäisimpiä alueita ja kolmansia maita tai alueita, ensimmäisestä alakohdassa säädetystä poiketen asianomaisten jäsenvaltioiden on kuultava kyseessä olevia kolmansia maita tai alueita ennen yhteistyöohjelmien toimittamista komissiolle. Tässä tapauksessa yhteistyöohjelmien sisältöä ja kolmansien maiden tai alueiden mahdollista rahoitusosuutta koskevat hyväksynnät voidaan esittää kolmansien maiden tai alueiden kanssa järjestettyjen neuvottelukokousten tai alueellisten yhteistyöjärjestöjen kokousten virallisesti hyväksytyissä pöytäkirjoissa.

10.   Osallistuvien jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden tai alueiden, jos ne ovat hyväksyneet kutsun osallistua yhteistyöohjelmaan, on laadittava yhteistyöohjelman luonnos komission hyväksymän mallin mukaisesti.

11.   Komissio hyväksyy 10 kohdassa tarkoitetun mallin täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 150 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

12.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen, jolla hyväksytään kaikki tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvat seikat, sen tulevat muutokset mukaan lukien, lukuun ottamatta tämän artiklan 2 kohdan b alakohdan vii alakohdan, 2 kohdan c alakohdan v alakohdan, 2 kohdan e alakohdan, 4 kohdan a alakohdan i alakohdan ja c alakohdan sekä tämän artiklan 5 ja 7 kohdan soveltamisalaan kuuluvia seikkoja, jotka kuuluvat edelleen osallistuvien jäsenvaltioiden vastuulle.

13.   Hallintoviranomaisen on annettava komissiolle tiedoksi mahdolliset päätökset, joilla muutetaan yhteistyöohjelman sellaisia osia, jotka eivät kuulu 12 kohdassa tarkoitetun päätöksen soveltamisalaan, kuukauden kuluessa päivästä, jona muuttamista koskeva päätös on hyväksytty. Muuttamista koskevassa päätöksessä on ilmoitettava sen voimaantulopäivä, joka ei saa olla aikaisempi kuin sen antamispäivä.

9 artikla

Yhteinen toimintasuunnitelma

Jos tuensaajana oleva EAYY panee täytäntöön asetuksen (EU) N:o 1303/2013 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisen toimintasuunnitelman, yhteistyöohjelman yhteisen sihteeristön henkilöstöstä ja EAYY:n yleiskokouksesta voi tulla asetuksen (EU) N:o 1303/2013 108 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ohjauskomitean jäseniä. EAYY:n yleiskokouksen jäsenet eivät saa muodostaa kyseisen ohjauskomitean enemmistöä.

10 artikla

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Rajat ylittävissä yhteistyöohjelmissa voidaan toteuttaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 32 artiklassa tarkoitettua yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä edellyttäen, että paikallisessa kehittämisryhmässä on edustajia vähintään kahdesta maasta, joista toinen on jäsenvaltio.

11 artikla

Yhdennetyt alueelliset investoinnit

Yhteistyöohjelmien osalta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun yhdennetyn alueellisen investoinnin hallinnon ja täytäntöönpanon toteuttavan välittävän toimielimen on oltava joko jonkin osallistuvan maan lainsäädännön mukaisesti perustettu oikeudellinen elin edellyttäen, että sen perustavat vähintään kahden osallistuvan maan viranomaiset tai elimet, taikka jokin EAYY.

12 artikla

Toimien valinta

1.   Yhteistyöohjelmien toimet valitsee asetuksen (EU) N:o 1303/2013 47 artiklassa tarkoitettu seurantakomitea. Seurantakomitea voi perustaa ohjauskomitean, joka toimii toimien valinnassa sen valvomana.

2.   Rajat ylittävään ja valtioiden väliseen yhteistyöhön valituissa toimissa on oltava tuensaajia vähintään kahdesta osallistuvasta maasta, joista vähintään yhden on oltava jäsenvaltio. Toimi voidaan toteuttaa vain yhdessä maassa edellyttäen, että sen osalta on yksilöity rajat ylittäviä tai valtioiden välisiä vaikutuksia ja hyötyjä.

Edellä 2 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetun alueiden välisen yhteistyön toimissa tuensaajia on oltava vähintään kolmesta maasta, joista vähintään kaksi on jäsenvaltioita.

Ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä edellytyksiä ei sovelleta Pohjois-Irlannin ja Irlannin raja-alueiden kreivikuntien välisen, rauhaa ja sovintoa edistävän 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rajat ylittävän PEACE -ohjelman mukaisiin toimiin.

3.   Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, EAYY tai muu jonkin osallistuvan maan lainsäädännön mukaisesti perustettu oikeussubjekti voi olla jonkin toimen ainoa tuensaaja edellyttäen, että sen perustavat rajat ylittävän ja valtioiden välisen yhteistyön osalta vähintään kahden osallistuvan maan viranomaiset tai elimet ja alueiden välisen yhteistyön osalta vähintään kolmen osallistuvan maan viranomaiset tai elimet.

Oikeussubjekti, joka panee täytäntöön tapauksen mukaan joko rahoitusvälineen tai rahasto-osuusrahaston, voi olla jonkin toimen ainoa tuensaaja ilman, että siihen sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä sen kokoonpanoa koskevia vaatimuksia.

4.   Tuensaajien on toimittava yhteistyössä toimien kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi niiden on toimittava yhteistyössä henkilöstön palkkaamisessa toimiin ja/tai niiden rahoittamisessa.

Syrjäisimpien alueiden ja kolmansien maiden tai niiden alueiden välisissä ohjelmissa tuensaajien on toimittava yhteistyössä ainoastaan kahdella ensimmäisessä alakohdassa mainitulla alalla.

5.   Hallintoviranomaisen on toimitettava kunkin toimen osalta sen johtavalle tai ainoalle tuensaajalle asiakirja, jossa määritetään toimelle asetetut tukiedellytykset mukaan lukien erityisvaatimukset, jotka koskevat osana toimea toimitettavia tuotteita tai suoritettavia palveluja, rahoitussuunnitelmaa ja toteuttamiselle asetettua aikarajaa.

13 artikla

Tuensaajat

1.   Jos yhteistyöohjelman jossakin toimessa on kaksi tai useampia tuensaajia, tuensaajien nimettävä joukostaan yksi johtava tuensaaja.

2.   Johtava tuensaaja:

a)	vahvistaa muiden tuensaajien kanssa järjestelyt sopimuksessa, joka sisältää muun muassa toimeen kohdennettujen varojen moitteettoman varainhoidon takaavat määräykset, mukaan lukien järjestelyt aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperimiseksi;

b)	vastaa koko toimen täytäntöönpanon varmistamisesta;

c)	varmistaa, että kaikkien tuensaajien esittämät menot ovat aiheutuneet toimen täytäntöönpanosta ja että menot vastaavat toimia, joista on sovittu kaikkien osallistuvien tuensaajien kesken, ja ovat hallintoviranomaisen 12 artiklan 5 kohdan nojalla toimittaman asiakirjan mukaisia;

d)	varmistaa, että yksi tai useampi valvoja on tarkastanut muiden tuensaajien esittämät menot silloin, jos hallintoviranomainen ei suorita tarkastusta 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3.   Jollei 2 kohdan a alakohdan mukaisesti säädetyissä järjestelyissä toisin määrätä, johtavan tuensaajan on varmistettava, että muut tuensaajat saavat rahastojen rahoitusosuuden kokonaisuudessaan mahdollisimman pian ja täysimääräisenä. Siitä ei saa vähentää tai pidättää mitään määriä eikä siitä saa periä mitään erityismaksuja tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja, jotka vähentäisivät muille tuensaajille maksettavia määriä.

4.   Johtavan tuensaajan on sijaittava yhteistyöohjelmaan osallistuvassa jäsenvaltiossa. Yhteistyöohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja kolmannet maat tai alueet voivat kuitenkin sopia, että johtava tuensaaja sijaitsee jossain kyseiseen yhteistyöohjelmaan osallistuvassa kolmannessa maassa tai alueella, edellyttäen että hallintoviranomainen on vakuuttunut siitä, että johtava tuensaaja voi suorittaa 2 ja 3 kohdassa määritellyt tehtävät ja että hallinnointia, tarkastuksia ja tilintarkastuksia koskevia vaatimuksia noudatetaan.

5.   Ainoan tuensaajan on oltava rekisteröity yhteistyöohjelmaan osallistuvassa jäsenvaltiossa. Se voi kuitenkin olla rekisteröity jäsenvaltiossa, joka ei osallistu ohjelmaan, edellyttäen, että 12 artiklan 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia noudatetaan.

IV   LUKU

Seuranta ja arviointi

14 artikla

Täytäntöönpanokertomukset

1.   Hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 1 kohdan mukaisesti vuotuinen täytäntöönpanokertomus viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2016 ja tämän jälkeen vuosittain viimeistään samana päivänä vuoden 2023 loppuun asti. Vuonna 2016 toimitettavan täytäntöönpanokertomuksen on katettava varainhoitovuodet 2014 ja 2015 sekä menojen tukikelpoisuuden alkamispäivän ja 31 päivän joulukuuta 2013 välinen aika.

2.   Komissiolle vuosina 2017 ja 2019 toimitettavien täytäntöönpanokertomusten osalta 1 kohdassa tarkoitettu määräpäivä on 30 päivä kesäkuuta.

3.   Vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa on esitettävä tietoja seuraavista osa-alueista:

a)	yhteistyöohjelman täytäntöönpano asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)	tarvittaessa suurhankkeiden ja yhteisten toimintasuunnitelmien valmistelun ja toteuttamisen edistyminen.

4.   Vuosina 2017 ja 2019 toimitettavissa vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa on esitettävä ja arvioitava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 4 ja 5 kohdassa vaaditut, tämän artiklan 2 kohdassa säädetyt tiedot sekä seuraavat tiedot:

a)	arviointisuunnitelman sekä arviointituloksiin perustuvien jatkotoimien toteuttamisessa saavutettu edistyminen;

b)	tulokset tiedotus- ja julkisuustoimenpiteistä, jotka on toteutettu osana viestintästrategiaa;

c)	kumppaneiden osallistuminen yhteistyöohjelman täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.

Vuosina 2017 ja 2019 toimitettavissa vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa voidaan esittää tietoja seuraavista seikoista ja arvioida seuraavia seikkoja, jollei kunkin yhteistyöohjelman sisällöstä ja tavoitteista muuta johdu:

a)	edistyminen, joka on saavutettu aluekehitykseen yhdennetyn lähestymistavan soveltamisessa, mukaan lukien kaupunkialueiden kestävä kehitys ja yhteistyöohjelman puitteissa toteutettu yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen;

b)	edistyminen sellaisten toimien täytäntöönpanossa, joilla parannetaan viranomaisten ja tuensaajien valmiuksia hallinnoida ja käyttää EAKR:ää;

c)	tarvittaessa toimien vaikutus makroalue- ja merialuestrategioihin;

d)	toteutetut erityistoimet, joilla edistetään miesten ja naisten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä, erityisesti vammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuuksia, sekä toteutetut järjestelyt, joilla varmistetaan sukupuolinäkökohtien huomioon ottaminen yhteistyöohjelmassa ja sen mukaisissa toimissa;

e)	toteutetut kestävää kehitystä tukevat toimet;

f)	sosiaalisen innovoinnin alaan kuuluvien toimien täytäntöönpanossa saavutettu edistyminen.

5.   Vuotuiset ja lopulliset täytäntöönpanokertomukset on laadittava komission täytäntöönpanosäädöksillä vahvistamien mallien mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 150 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

15 artikla

Vuotuinen arviointi

Vuotuinen arviointikokous järjestetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 51 artiklan mukaisesti.

Jos vuotuista arviointikokousta ei järjestetä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti, vuotuinen arviointi voidaan suorittaa kirjallisesti.

16 artikla

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen indikaattorit

1.   Tämän asetuksen liitteessä määriteltyjä yhteisiä tuotosindikaattoreita, ohjelmakohtaisia tulosindikaattoreita ja tarvittaessa ohjelmakohtaisia tuotosindikaattoreita käytetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 27 artiklan 4 kohdan ja tämän asetuksen 8 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan ii ja iv alakohdan sekä c alakohdan ii ja iv alakohdan mukaisesti.

2.   Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattorien perustasona käytetään nollaa. Näiden indikaattorien kumulatiiviset määrälliset tavoitearvot asetetaan vuodelle 2023.

3.   Investointiprioriteetteihin liittyvien ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien perustasot määräytyvät uusimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja tavoitteet asetetaan vuodelle 2023. Tavoitteet voidaan ilmaista määrällisesti tai laadullisesti.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti liitteessä esitetyn yhteisten tuotosindikaattorien luettelon muuttamiseksi sen mukauttamiseksi perustelluissa tapauksissa niin, että voidaan varmistaa ohjelman täytäntöönpanon edistymisen tehokas arviointi.

17 artikla

Tekninen tuki

EAKR:stä teknistä tukea varten osoitettavan tuen määrä voi olla enintään kuusi prosenttia yhteistyöohjelman kokonaistuen määrästä. Sellaisten ohjelmien osalta, joissa kokonaistuen määrä on enintään 50 000 000 euroa, EAKR:stä teknistä tukea varten myönnettävän tuen määrä on enintään seitsemän prosenttia kokonaistuen määrästä, mutta sen on kuitenkin oltava vähintään 1 500 000 euroa ja enintään 3 000 000 euroa.

V   LUKU

Tukikelpoisuus

18 artikla

Menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt

1.   Siirretään komissio valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa annetaan yhteistyöohjelmiin liittyvien menojen tukikelpoisuutta koskevat erityissäännöt henkilöstökustannusten, toimisto- ja hallintomenojen, matka- ja majoituskustannusten, ulkopuolisten asiantuntija- ja palvelukustannusten sekä laitemenojen osalta. Komissio antaa 29 artiklan mukaisesti annetut delegoidut säännökset yhtäaikaisesti tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 22 päivänä huhtikuuta 2014.

2.   Seurantakomiteaan osallistuvat jäsenvaltiot vahvistavat koko yhteistyöohjelmaa koskevat täydentävät menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 65–71 artiklassa, asetuksessa (EU) N:o 1301/2013, tässä asetuksessa tai tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä vahvistettujen taikka niiden perusteella annettujen tukikelpoisuussääntöjen soveltamista.

3.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 65–71 artiklassa, asetuksessa (EU) N:o 1301/2013, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä tai osallistuvien jäsenvaltioiden tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti yhdessä vahvistamissa säännöissä vahvistettujen tai niiden perusteella annettujen tukikelpoisuussääntöjen ulkopuolelle jääviin seikkoihin sovelletaan sen jäsenvaltion kansallisia sääntöjä, jossa meno aiheutuu.

19 artikla

Henkilöstökustannukset

Toimen henkilöstökustannukset voidaan laskea kiinteänä osuutena, joka voi olla enintään 20 prosenttia asianomaisen toimen välittömistä kustannuksista, toimen henkilöstökustannuksia lukuun ottamatta.

20 artikla

Yhteistyöohjelmien toimien sijaintiin perustuva tukikelpoisuus

1.   Sellaisten yhteistyöohjelmiin liittyvien toimien, joihin sovelletaan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia, on sijaittava unionin alueeseen kuuluvassa ohjelma-alueen osassa, jäljempänä 'ohjelma-alueen unionissa sijaitseva osa'.

2.   Hallintoviranomainen voi hyväksyä, että koko toimi tai sen osa toteutetaan ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	toimesta on hyötyä ohjelma-alueelle;

b)

yhteistyöohjelman perusteella ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella sijaitseviin toimiin osoitettu kokonaismäärä on enintään 20 prosenttia EAKR:n ohjelmatasolla myöntämästä tuesta tai enintään 30 prosenttia sellaisissa yhteistyöohjelmissa, joissa ohjelma-alueen unionissa sijaitseva osa muodostuu syrjäisimmistä alueista;

c)	yhteistyöohjelman viranomaiset vastaavat toimen hallinnointiin, valvontaan ja tarkastukseen liittyvistä hallinto- ja tarkastusviranomaisten velvollisuuksista, tai ne tekevät sopimuksia sen jäsenvaltion, kolmannen maan tai alueen viranomaisten kanssa, jossa toimi toteutetaan.

3.   Teknistä tukea, edistämistoimintaa ja valmiuksien kehittämistä koskevissa toimissa menoja voi aiheutua ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella edellyttäen, että 2 kohdan a ja c alakohdassa säädetyt ehdot täyttyvät.

VI   LUKU

Hallinnointi, valvonta ja nimeäminen

21 artikla

Viranomaisten nimeäminen

1.   Yhteistyöohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden on nimettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 123 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi yksi hallintoviranomainen, kyseisen asetuksen 123 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi yksi todentamisviranomainen ja kyseisen asetuksen 123 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi yksi tarkastusviranomainen. Hallintoviranomaisen ja tarkastusviranomaisen on sijaittava samassa jäsenvaltiossa.

Yhteistyöohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot voivat nimetä hallintoviranomaisen suorittamaan myös todentamisviranomaisen tehtävät. Tällaisella nimeämisellä ei ole vaikutusta yhteistyöohjelmassa määrättyyn rahoitusoikaisujen soveltamiseen liittyvään rahoitusvastuiden jaotteluun osallistuvien jäsenvaltioiden kesken.

2.   Komissio suorittaa maksut todentamisviranomaiselle, joka suorittaa pääsääntöisesti maksut johtavalle tuensaajalle asetuksen (EU) N:o 1303/2013 132 artiklan mukaisesti.

3.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 124 artiklassa säädetty menettely, jota noudatetaan hallintoviranomaisen, ja tapauksen mukaan todentamisviranomaisen, nimeämisessä, on toteutettava siinä jäsenvaltiossa, jossa viranomainen sijaitsee.

22 artikla

Eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä

Yhteistyöohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot voivat hyödyntää jotain eurooppalaista alueellisen yhteistyön yhtymää (EAYY) ja antaa sille vastuun kyseisen yhteistyöohjelman tai sen osan hallinnoinnista, erityisesti siirtämällä sille hallintoviranomaisen tehtävät.

23 artikla

Hallintoviranomaisen tehtävät

1.   Yhteistyöohjelman hallintoviranomaisen on suoritettava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklassa säädetyt tehtävät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan soveltamista.

2.   Hallintoviranomaisen on yhteistyöohjelmaan osallistuvia jäsenvaltioita ja yhteistyöhön mahdollisesti osallistuvia kolmansia maita kuultuaan perustettava yhteinen sihteeristö.

Yhteinen sihteeristö avustaa hallintoviranomaista ja seurantakomiteaa näiden suorittaessa tehtäviään. Se toimittaa potentiaalisille tuensaajille myös tietoa yhteistyöohjelmiin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista ja avustaa tuensaajia toimien toteuttamisessa.

3.   Jos jokin EAYY on nimetty hallintoviranomaiseksi, se suorittaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tarkastukset tai vastaa niiden suorittamisesta ainakin niissä jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa tai alueilla, joiden edustajia on mukana kyseisessä EAYY:ssä.

4.   Jos hallintoviranomainen ei suorita asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tarkastuksia koko ohjelma-alueella tai jos hallintoviranomainen ei suorita tarkastuksia niissä jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa tai alueilla, joiden edustajia on mukana EAYY:ssä 3 kohdan mukaisesti, tai niitä ei suoriteta sen vastuulla, kunkin jäsenvaltion tai kunkin kolmannen maan tai alueen, jos se on hyväksynyt kutsun osallistua yhteistyöohjelmaan, on nimettävä elin tai henkilö, jäljempänä 'valvoja', joka vastaa tällaisten tarkastusten tekemisestä alueellaan olevien tuensaajien osalta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuina valvojina voivat olla samat elimet kuin ne, jotka vastaavat tällaisten tarkastusten tekemisestä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen kuuluvissa toimenpideohjelmissa tai, kolmansien maiden osalta, samat elimet kuin ne, jotka vastaavat unionin ulkoisiin välineisiin liittyvien verrattavissa olevien tarkastusten tekemisestä.

Hallintoviranomaisen on varmistuttava siitä, että nimetty valvoja on tarkastanut kunkin tiettyyn toimeen osallistuvan tuensaajan menot.

Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että tuensaajan menot voidaan tarkastaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen tuensaaja on toimittanut asiakirjat.

Kukin jäsenvaltio tai kukin kolmas maa, jos se on hyväksynyt kutsun osallistua yhteistyöohjelmaan, vastaa omalla alueellaan tehdyistä tarkastuksista.

5.   Jos osarahoitettujen tuotteiden tai palvelujen toimitus on mahdollista tarkastaa ainoastaan koko toimen osalta, tarkastuksen suorittaa sen jäsenvaltion hallintoviranomainen tai valvoja, jossa johtava tuensaaja sijaitsee.

24 artikla

Todentamisviranomaisen tehtävät

Yhteistyöohjelman todentamisviranomaisen on suoritettava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 126 artiklassa säädetyt tehtävät.

25 artikla

Tarkastusviranomaisen tehtävät

1.   Yhteistyöohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja kolmannet maat voivat antaa tarkastusviranomaiselle luvan suorittaa suoraan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 127 artiklassa säädetyt tehtävät koko yhteistyöohjelmaan kuuluvalla alueella. Niiden on määriteltävä, milloin tarkastusviranomaisen mukana on oltava jäsenvaltion tai kolmannen maan tarkastaja.

2.   Jos tarkastusviranomaisella ei ole 1 kohdassa tarkoitettua lupaa, sitä avustaa kunkin yhteistyöohjelmaan osallistuvan ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 127 artiklassa säädetyistä tehtävistä vastaavan jäsenvaltion tai kolmannen maan edustajista koostuva tarkastajaryhmä. Kukin jäsenvaltio tai kukin kolmas maa, jos se on hyväksynyt kutsun osallistua yhteistyöohjelmaan, vastaa omalla alueellaan tehdyistä tarkastuksista.

Kunkin yhteistyöohjelmaan osallistuvan jäsenvaltion tai kolmannen maan kunkin edustajan vastuulla on toimittaa tosiasialliset tiedot menoista, jotka ovat aiheutuneet sen alueella ja jotka tarkastusviranomainen tarvitsee arviointinsa suorittamiseen.

Tarkastajaryhmä on perustettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös yhteistyöohjelman hyväksymisestä on tehty. Ryhmä laatii työjärjestyksensä ja sen puheenjohtajana toimii yhteistyöohjelman tarkastusviranomainen.

3.   Tarkastajien on oltava toiminnallisesti riippumattomia valvojista, jotka suorittavat 23 artiklan mukaiset tarkastukset.

VII   LUKU

Kolmansien maiden osallistuminen valtioiden välisiin ja alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin

26 artikla

Kolmansien maiden osallistumisen täytäntöönpanon edellytykset

Sovellettavat ohjelman rahoitushallinnon sekä ohjelmatyön, seurannan, arvioinnin ja valvonnan täytäntöönpanon edellytykset, jotka koskevat kolmansien maiden osallistumista IPA II:n ja ENI:n mukaisen rahoitusosuuden avulla valtioiden välisiin ja alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin, vahvistetaan asianomaisessa yhteistyöohjelmassa ja tarvittaessa myös komission, kunkin asianomaisen kolmannen maan hallituksen ja kyseisen yhteistyöohjelman hallintoviranomaisen tehtävistä vastaavan jäsenvaltion välisessä rahoitussopimuksessa. Ohjelman täytäntöönpanon edellytysten on oltava yhteensopivat unionin koheesiopolitiikan sääntöjen kanssa.

VIII   LUKU

Varainhoito

27 artikla

Talousarviositoumukset, maksut ja takaisin perintä

1.   Yhteistyöohjelmille myönnetty EAKR-tuki maksetaan yhdelle tilille, johon ei sisälly kansallisia alatilejä.

2.   Hallintoviranomaisen on varmistettava, että kaikki sääntöjenvastaisesti maksetut määrät peritään takaisin johtavalta tai ainoalta tuensaajalta. Tuensaajien on maksettava takaisin johtavalle tuensaajalle kaikki aiheettomasti maksetut määrät.

3.   Jos johtava tuensaaja ei onnistu saamaan takaisinmaksuja muilta tuensaajilta tai jos hallintoviranomainen ei onnistu saamaan takaisinmaksuja johtavalta tuensaajalta tai ainoalta tuensaajalta, sen jäsenvaltion tai kolmannen maan, jonka alueella kyseinen tuensaaja sijaitsee tai, jos on kyse EAYY:sta, jonka alueella tuensaaja on rekisteröity, on korvattava hallintoviranomaiselle kaikki kyseiselle tuensaajalle aiheettomasti maksetut määrät. Hallintoviranomainen vastaa asianomaisten määrien maksamisesta takaisin unionin yleiseen talousarvioon yhteistyöohjelmassa sovitun osallistuvien jäsenvaltioiden vastuunjaon mukaisesti.

28 artikla

Euron käyttö

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 133 artiklassa säädetään, tuensaajat muuntavat muussa valuutassa kuin eurossa aiheutuneen menon määrän euroiksi käyttäen komission kuukausittaista kirjanpitokurssia joko siltä kuukaudelta, jonka aikana

a)	meno on aiheutunut; tai

b)	jonka aikana meno on toimitettu tämän asetuksen 23 artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen tai valvojan tarkastettavaksi; tai

c)	jonka aikana menot on ilmoitettu johtavalle tuensaajalle.

Valittu menetelmä vahvistetaan yhteistyöohjelmassa ja sitä sovelletaan kaikkiin tuensaajiin.

Muuntamisen tarkastaa sen jäsenvaltion tai kolmannen maan hallintoviranomainen tai valvoja, jossa tuensaaja sijaitsee.

IX   LUKU

Loppusäännökset

29 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 21 päivästä joulukuuta 2013 alkaen 31 päivään joulukuuta 2020 saakka 16 artiklan 4 kohdassa ja 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 16 artiklan 4 kohdassa ja 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 16 artiklan 4 kohdan ja 18 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

30 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tämä asetus ei vaikuta sellaisen tuen jatkamiseen tai muuttamiseen, mukaan lukien sen peruuttaminen kokonaan tai osittain, jonka komissio on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 1080/2006 tai muun 31 päivänä joulukuuta 2013 kyseiseen tukeen sovellettavan lainsäädännön nojalla. Mainittua asetusta tai muuta tällaista sovellettavaa lainsäädäntöä sovelletaan näin ollen edelleen 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen kyseiseen tukeen tai hankkeisiin niiden sulkemiseen saakka. Tätä kohtaa sovellettaessa tuki kattaa toimintaohjelmat ja suurhankkeet.

2.   Ennen 1 päivää tammikuuta 2014 asetuksen (EY) N:o 1080/2006 mukaisesti esitetyt tai hyväksytyt tukihakemukset pysyvät voimassa.

31 artikla

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 178 artiklan mukaisesti.

32 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 4, 27 ja 28 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

---

(1)  EUVL C 191, 29.6.2012, s. 49.

(2)  EUVL C 277, 13.9.2012, s. 96.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivän joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 320).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1301/2013, annettu 17 päivän joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 289).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1302/2013, annettu 17 päivän joulukuuta 2013, eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta tällaisten yhtymien perustamisen ja toiminnan selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi (Katso tämän virallisen lehden sivu 303).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1080/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivän joulukuuta 2013, verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

---

---

---