31.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 30/1

(1)

Vuosina 2003 ja 2004 hyväksyttyihin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksiin sisältyi säännöksiä selvityksistä, joiden tarkoituksena on arvioida uudistusten tehokkuutta ja erityisesti niiden vaikutuksia suhteessa niiden tavoitteisiin sekä analysoida, miten ne vaikuttivat asiaankuuluviin markkinoihin. Tähän liittyen komissio antoi 20 päivänä marraskuuta 2007 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonannon ”YMP:n uudistuksen ’terveystarkastuksen’ valmistelu”. Tämä tiedonanto ja sen keskeisistä osista myöhemmin käydyt keskustelut Euroopan parlamentissa, neuvostossa, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa ja alueiden komiteassa sekä myös julkisessa kuulemisessa esiin tuodut lukuisat näkemykset olisi otettava huomioon.

(2)

Julkista interventiota koskevia YMP:n säännöksiä olisi yksinkertaistettava ja yhtenäistettävä laajentamalla tarjouskilpailumenettelyä, jotta saataisiin aikaan yhdenmukainen lähestymistapa siltä osin kuin mahdollista. Erityisesti viljan, voin ja rasvattoman maitojauheen osalta enimmäismäärien ja määrällisten rajoitusten noudattaminen saattaa edellyttää nopeita toimia. Tätä varten ja koska tiettyyn hintaan tapahtuvien ostojen lopettamiseen, jakokertoimien hyväksymiseen ja tavallisen vehnän osalta tarjouskilpailumenettelyyn siirtymiseen ei liity harkintavaltaa, komissiolla olisi oltava mahdollisuus toimia näin ilman komitean myötävaikutusta.

(3)

Viljaintervention osalta järjestelmää olisi mukautettava alan kilpailukyvyn ja markkinasuuntautuneisuuden varmistamiseksi samalla kun pidetään interventiot turvaverkkona markkinahäiriöiden varalle ja helpotetaan viljelijöiden toiminnan suhteuttamista markkinaolosuhteisiin. Neuvoston hyväksyttyä asetuksen (EY) N:o 735/2007 (4), jolla uudistettiin maissin interventiojärjestelmä, komissio ryhtyi tarkastelemaan uudelleen viljan interventiojärjestelmää analyysin perusteella, jossa havaittiin jonkin verran ohran lisäintervention riskiä, jos hinnat ovat alhaisia. Viljan näkymät ovat kuitenkin muuttuneet tuolloisesta huomattavasti, sillä viljan maailmanmarkkinahinnat ovat suotuisat, koska näillä markkinoilla kysyntä on kasvussa ja viljavarastot vähissä. Sen vuoksi muiden rehuviljojen interventiotasot olisi asetettava nollaan. Täten mahdollistettaisiin interventio ilman kielteisiä vaikutuksia viljamarkkinoihin kokonaisuudessaan. Vilja-alan suotuisat näkymät koskevat myös durumvehnää. Tämä merkitsee sitä, että interventio-ostot ovat tällä hetkellä menettäneet merkityksensä, koska markkinahinnat ovat interventiohintoja huomattavasti korkeampia. Näin ollen durumvehnän interventio-ostot eivät ole tällä hetkellä tarpeellisia ja interventiotasot olisi asetettava nollaan. Koska viljan intervention pitäisi olla pikemminkin turvaverkko kuin hinnanmuodostukseen vaikuttava tekijä, jäsenvaltioiden väliset erot sadonkorjuukausissa, jotka tosiasiallisesti aloittavat markkinointivuodet, eivät ole enää merkityksellisiä, koska hinnat eivät enää kuvasta interventiotasoja kuukausikorotuksineen. Yksinkertaistamisen vuoksi viljan interventiota koskevat ajankohdat olisi sen vuoksi yhtenäistettävä koko yhteisössä.

(4)

Riisialan kilpailukyky on vuoden 2003 yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen jälkeen parantunut, tuotanto on vakaata, varastot ovat supistumassa sekä yhteisön että maailmanmarkkinoiden kysynnän kasvun vuoksi ja hintaodotukset ovat merkittävästi interventiohintaa korkeammalla. Näin ollen riisin interventio-ostot eivät ole tällä hetkellä tarpeellisia ja interventiotasot olisi asetettava nollaan.

(5)

Sianlihan tuotannon ja kulutuksen ennustetaan kasvavan keskipitkällä aikavälillä, vaikkakin siipikarjanlihan aiheuttaman kilpailun ja rehun korkeampien hintojen vuoksi sen oletetaan lisääntyvän hitaammin kuin viime vuosikymmenellä. Sianlihan hintojen ennakoidaan pysyvän merkittävästi interventiohintoja korkeampina. Sianlihan interventio-ostoja ei ole toteutettu moneen vuoteen, ja markkinatilanteen ja -näkymien perusteella interventio-ostojen mahdollisuus olisi näin ollen lakkautettava.

(6)

Koska tämänhetkinen markkinatilanne ja -näkymät osoittavat, ettei interventiota kuitenkaan sovellettaisi sianlihaan, durumvehnään ja riisiin vuonna 2009, interventioon tehtävät muutokset tai sen lakkauttaminen niiden osalta olisi toteutettava markkinointivuodesta 2009/2010 alkaen. Muun viljan osalta muutoksia olisi sovellettava vasta markkinointivuodesta 2010/2011 alkaen, jotta viljelijät voivat mukautua tilanteeseen.

(7)

Maitoalan keskipitkän aikavälin näkymiä leimaavat korkean jalostusarvon tuotteiden kysynnän jatkuva kasvu yhteisössä, maitotuotteiden maailmanlaajuisen kysynnän merkittävä kasvu, jota edistävät tulojen ja väestön kasvu monilla maailman alueilla, sekä maitotuotteisiin kohdistuvat kuluttajien mieltymysten muutokset.

(8)

Maitokiintiöiden rajoittavien enimmäismäärien vuoksi maidon kokonaistuotannon yhteisössä ennakoidaan keskipitkällä aikavälillä vähenevän asteittain, joskaan ei kohtuuttomasti, koska rakenneuudistuksen jatkuminen jäsenvaltioissa, jotka eivät olleet yhteisön jäseniä ennen 1 päivää toukokuuta 2004, aiheuttaa maidon omavaraistuotannon vähenemistä, kun taas tuotannon kasvu pysyy kiintiöiden vuoksi vähäisenä. Samalla meijereihin jalostettavaksi toimitettavan maidon määrän ennakoidaan kasvavan ennustejaksolla. Näin ollen vahvan kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän kannalta maitokiintiöjärjestelmä rajoittaa tuotannon kasvua, kun taas vastakkaisessa tilanteessa maitokiintiöt otettiin käyttöön ylituotannon vuoksi. Tällaisessa markkinatilanteessa kiintiöt heikentävät markkinasuuntautuneisuutta, koska ne vääristävät tuottajien reagointia hintasignaaleihin ja estävät tuotannon tehostamista hidastamalla rakenneuudistusta. Kiintiöt on tarkoitus poistaa vuonna 2015. Asianmukaiset mukautukset olisi tehtävä asteittain, jotta varmistetaan joustava siirtymä ja vältetään liiallinen mukauttaminen kiintiöiden poistamisen jälkeen. Näin ollen olisi säädettävä maitokiintiöiden asteittaisesta poistamisesta yhden prosentin vuosittaisin lisäyksin kutakin markkinointivuotta kohti markkinointivuodesta 2009/2010 markkinointivuoteen 2013/2014. Maitokiintiöjärjestelmän joustavuuden lisäämiseksi rasvapitoisuuden mukauttamisen osalta olisi samoista syistä tehtävä myös muita muutoksia ja näin kumottava maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (5) 80 artiklan 2 kohdassa esitetty tarkistus, ja toiminnan harjoittamatta jättämistä koskevien sääntöjen osalta olisi korotettava mainitun asetuksen 72 artiklan 2 kohdassa olevaa prosenttiosuutta, joka tuottajien olisi käytettävä kahdentoista kuukauden jakson aikana, jolloin käyttämätön kiintiö voitaisiin helpommin jakaa uudelleen. Alan uudelleenjärjestelyn puitteissa jäsenvaltioille olisi annettava 31 päivään maaliskuuta 2014 asti mahdollisuus myöntää täydentävää kansallista tukea tiettyjen rajojen puitteissa. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta kansallisten maitokiintiöiden osalta 17 päivänä maaliskuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 248/2008 (6) päätetyt kiintiöiden korotukset ja yhden prosentin vuotuinen korotus yhdessä muiden muutosten kanssa, joilla pienennetään maidon ylijäämämaksun todennäköisyyttä, merkitsevät, että ainoastaan Italialla on ylijäämämaksun riski nykyisten tuotantotapojen perusteella, mikäli yhden prosentin vuotuisia korotuksia sovelletaan markkinointivuodesta 2009/2010 markkinointivuoteen 2013/2014. Näin ollen kaikkien jäsenvaltioiden nykyiset tuotantotavat huomioon ottaen kiintiön korotus olisi kohdistettava Italian hyväksi tämän riskin välttämiseksi. Sen varmistamiseksi, että kaikissa jäsenvaltioissa kiintiöiden korotukset johtavat hallittuun ja sujuvaan siirtymiseen, ylijäämämaksujärjestelmää olisi tehostettava kahtena seuraavana vuotena ja maksu vahvistettava sopivasti ennaltaehkäisevälle tasolle. Tämän vuoksi olisi asetettava lisämaksu niitä tapauksia varten, joissa toimitusten kasvu ylittää merkittävästi markkinointivuoden 2008/2009 kiintiötasot.

(9)

Juustoalan markkinat laajenevat tasaiseen tahtiin, ja kysyntä kasvaa sekä yhteisössä että sen ulkopuolella. Yleisesti ottaen juustojen hinnat ovat sen vuoksi säilyneet jo jonkin aikaa vakaina eikä irtotavaran (voin ja rasvattoman maitojauheen) virallisten hintojen lasku ole vaikuttanut niihin merkittävästi. Kalliin, markkinalähtöisen tuotteen kuten juuston yksityiseen varastointiin myönnettävä pysyvä ja vapaaehtoinen tuki ei ole enää perusteltua sen enempää taloudelliselta kuin markkinoiden hallinnoinninkaan kannalta, ja tämän vuoksi se olisi lakkautettava.

(10)

Maitoalan uudistuksesta ja nykyisestä markkinatilanteesta johtuu, että eläinten rehuksi tarkoitetun rasvattoman maitojauheen ja kaseiinin tuotantoon käytettävän rasvattoman maidon tukea ei tällä hetkellä tarvita. Jos maitotuotteiden ylijäämiä kuitenkin muodostuu tai on vaarassa muodostua, ja ne aiheuttavat tai ovat vaarassa aiheuttaa vakavan epätasapainon markkinoilla, tällaisella tuella saattaisi edelleenkin olla merkitystä. Komission päätöksen olisi kuitenkin perustuttava vankkaan markkina-analyysiin eikä velvoitteeseen ottaa järjestelmä käyttöön joka vuosi. Järjestelmästä olisi tästä syystä tehtävä valinnainen. Jos tukea sovelletaan, se olisi vahvistettava etukäteen tai tarjouskilpailulla.

(11)

Konditoriatuotteiden ja jäätelön valmistukseen sekä suoraan kulutukseen tarkoitetun voin myyntitukea on vähennetty voin interventiohinnan vähennysten mukaisesti vuodesta 2004, ja sen vuoksi se on ollut nollassa ennen kuin tarjouskilpailut keskeytettiin suotuisan markkinatilanteen vuoksi. Myyntitukijärjestelmiä ei enää tarvita markkinoiden tukemiseksi interventiohintojen tasolla, ja sen vuoksi ne olisi lakkautettava.

(12)

Samoin kuin YMP:n uudistuksen yhteydessä vuonna 2003, yhteisön maatalouden kilpailukyvyn lisäämiseksi sekä markkinasuuntautuneemman ja kestävämmän maatalouden edistämiseksi on nyt tarpeen jatkaa siirtymistä tuotantotuesta tuottajatukeen poistamalla yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevassa asetuksessa kuivatun rehun, pellavan, hampun ja perunatärkkelyksen osalta voimassa olevat tuet ja sisällyttämällä näiden tuotteiden tuki tuotantomääristä riippumattoman tilakohtaisen tulotuen järjestelmään. Maanviljelijöille maksettavan tuotannosta riippumattoman tuen määrä pysyy muuttumattomana, mutta tulotuen tehokkuus lisääntyy merkittävästi, kuten kävi YMP:n uudistuksen yhteydessä vuonna 2003.

(13)

Pellava- ja hamppukuitujen tuki olisi nyt irrotettava tuotannosta. Jotta pellava- ja hamppualan teollisuus voisi kuitenkin mukautua muutokseen, tämä tuki olisi sisällytettävä tilatukijärjestelmään siirtymäkauden aikana. Pitkille pellavakuiduille, lyhyille pellavakuiduille ja hamppukuiduille olisi tämän vuoksi myönnettävä tukea 1 päivään heinäkuuta 2012 asti. Lyhyiden pellavakuitujen ja hamppukuitujen tuen säilyttäminen edellyttää alan tukien tasapainottamiseksi sitä, että pitkien pellavakuitujen tukea olisi vähennettävä. Viljelijöiden oikeutettujen odotusten turvaamiseksi kyseinen vähennys olisi tehtävä vasta markkinointivuodesta 2010/2011 alkaen.

(14)

Kuivattua rehua koskeva järjestelmä uudistettiin vuonna 2003, jolloin osa tuesta myönnettiin tuotantoon ja loput irrotettiin tuotannosta ja sisällytettiin tilatukijärjestelmään. Koska pyritään yhä enenevästi markkinalähtöisyyteen, rehun ja valkuaiskasvien markkinoiden nykynäkymien sekä dehydratoidun rehun tuotannon äskettäin havaitun erityisen kielteisen ympäristövaikutuksen vuoksi koko alan siirtyminen täysin tuotannosta riippumattomiin tukiin olisi saatettava päätökseen irrottamalla jäljellä oleva tuki tuotannosta. Tuotantoon maksetun tuen lopettamisesta aiheutuvien vaikutusten lieventämiseksi olisi soveltuvalla tavalla mukautettava hintaa, joka maksetaan raaka-aineiden tuottajille, joilla on toisaalta oikeus suurempaan suoraan tukeen tuen tuotannosta irrottamisen vuoksi. Alan rakenneuudistus on ollut käynnissä vuoden 2003 uudistuksesta alkaen, mutta siitä huolimatta olisi säädettävä 1 päivään huhtikuuta 2012 ulottuvasta siirtymäkaudesta, jotta ala voisi mukautua muutokseen.

(15)

Perunatärkkelystuotannon kiintiöjärjestelmästä 27 päivänä heinäkuuta 1994 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1868/94 (7) säädettyä järjestelmää ei enää tarvita, kun viljelijöille yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti maksettavien suorien tukien järjestelmää koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 19. tammikuuta 2009 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 73/2009 (8) perunatärkkelyksen viljelijöille säädetty vastaava tuki poistetaan. Tuottajien tuki irrotettiin tuotannosta osittain vuonna 2003, ja se olisi nyt irrotettava tuotannosta kokonaisuudessaan, joskin olisi säädettävä 1 päivään heinäkuuta 2012 ulottuvasta siirtymäkaudesta, jotta viljelijät voivat mukauttaa hankintasitoumuksensa perunatärkkelyksen tukijärjestelmään. Sen vuoksi asiaankuuluvan vähimmäishinnan voimassaoloa olisi myös jatkettava vastaavan ajan. Mainitun ajankohdan jälkeen suoraan tukeen liittyvä kiintiöjärjestelmä olisi lakkautettava ja suora tuki sisällytettävä kokonaisuudessaan tilatukijärjestelmään. Sillä välin kyseiset säännökset olisi sisällytettävä yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaan asetukseen kuten on tehty muiden tukien ja kiintiöjärjestelmien osalta.

(16)

Viljan ja tärkkelyksen koti- ja ulkomaanmarkkinoilla tapahtuneen kehityksen vuoksi tärkkelyksen tuotantotuki ei ole enää aiheellinen sen alkuperäisten tavoitteiden kannalta, joten se olisi lakkautettava. Markkinatilanteen ja -näkymien vuoksi tuki on ollut jonkin aikaa nollassa ja tilanteen ennakoidaan jatkuvan, mikä tarkoittaa, että tuki voidaan poistaa nopeasti ilman että alalle aiheutuisi kielteisiä vaikutuksia.

(17)

Tuottajaorganisaatiot voivat olla hyödyllisiä tarjonnan uudelleenryhmittelyssä aloilla, joilla tuottajien ja ostajien keskittyminen ei ole tasapainossa. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava tunnustaa tuottajaorganisaatiot yhteisön tasolla kaikilla aloilla.

(18)

Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 (9) säädetään, että jäsenvaltiot pidättävät kansallisesta enimmäismäärästä humalan pinta-alatukea vastaavan osan ja käyttävät sen erityisesti hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden tiettyihin toimintoihin. Tämä asetus kumotaan, ja asetuksella (EY) N:o 73/2009 humalan pinta-alatuki irrotetaan tuotannosta 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen, mikä merkitsee sitä, että säännöksen mukaan tuki maksetaan viimeisen kerran vuonna 2010 tuottajaorganisaatioiden osuudella varustettuna. Jotta humalan tuottajaorganisaatiot voisivat jatkaa toimintaansa entiseen tapaan, olisi erityisesti säädettävä, että kyseisissä jäsenvaltioissa vastaavat määrät on käytettävä samoihin toimintoihin 1 päivästä tammikuuta 2011 alkaen.

(19)

Yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevassa asetuksessa säädetään, että oliivitarhoille asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 i artiklan 4 alakohdan mukaisesti myönnettävästä tuesta pidätetyt määrät käytetään toimijaorganisaatioiden toimintaohjelmien rahoittamiseen. Asetus (EY) N:o 1782/2003 kumotaan. Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi olisi erityisesti säädettävä kyseisissä jäsenvaltioissa toimintaohjelmia varten käytettävistä määristä.

(20)

Oikeusvarmuuden ja yksinkertaisuuden vuoksi on aiheellista selventää ja yhdenmukaistaa säännökset siitä, ettei perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa sovelleta maksuihin, jotka jäsenvaltiot ovat suorittaneet asetuksen (EY) N:o 1234/2007 tai unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä 30 päivänä tammikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 (10), yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006 (11), Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä 18 päivänä syyskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 (12), maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa 17 päivänä joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 (13) ja viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä huhtikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 (14) mukaisesti. Tässä yhteydessä niiden asetusten säännökset, joita muutoin koskisi tai saattaisi joissakin olosuhteissa koskea valtiontuen käsite perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, olisi jätettävä valtiontukisääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle. Kyseiset säännökset sisältävät tuen myöntämiseen liittyvät edellytykset, joilla estetään kilpailun aiheeton vääristyminen.

(21)

Sen vuoksi asetuksia (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 320/2006, (EY) N:o 1405/2006, (EY) N:o 1234/2007, (EY) N:o 3/2008 ja (EY) N:o 479/2008 olisi muutettava.

(22)

Seuraavat säädökset ovat vanhentuneita, ja sen vuoksi ne olisi oikeusvarmuuden vuoksi kumottava: interventioiden rahoittamista Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta koskevista yleisistä säännöistä 2 päivänä elokuuta 1978 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1883/78 (15), muun muassa tiettyjen sokerialan hintojen ja juurikkaiden vakiolaadun vahvistamisesta markkinointivuodeksi 1989/1990 3 päivänä toukokuuta 1989 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1254/89 (16), eräiden maataloustuotteiden veloituksetta Puolaan toimittamista koskevasta kiireellisestä toimenpiteestä 24 päivänä heinäkuuta 1989 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2247/89 (17), tietyille maidon ja maitotuotteiden tuottajille myönnettävästä erityisviitemäärästä 19 päivänä heinäkuuta 1993 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2055/93 (18) ja yksipuolisista siirtymätoimenpiteistä yhteisön tariffikiintiön avaamiseksi Sveitsistä peräisin olevien elävien nautaeläinten tuontia varten 18 päivänä heinäkuuta 2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1182/2005 (19). Seuraavista säädöksistä tulee vanhentuneita 1 päivänä toukokuuta 2009, ja ne olisi näin ollen samoista syistä kumottava mainitusta päivästä lähtien: Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjan 149 artiklan 1 kohdassa määrätyn ajan pidentämisestä 18 päivänä joulukuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2596/97 (20) ja asetuksesta (EY) N:o 2597/97 poikkeavista siirtymävaiheen toimenpiteistä Virossa tuotetun kulutukseen tarkoitetun maidon osalta 19 päivänä maaliskuuta 2007 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 315/2007 (21).

(23)

Tätä asetusta olisi pääsääntöisesti sovellettava päivästä, jona se tulee voimaan. Sen varmistamiseksi, etteivät tämän asetuksen säännökset vaikuta markkinointivuosina 2008/2009 tai 2009/2010 maksettaviin tiettyihin tukiin, myöhemmästä soveltamisajankohdasta olisi säädettävä niiden säännösten osalta, jotka vaikuttavat välittömästi niiden alojen järjestelmiin, joita markkinointivuodet koskevat. Sen vuoksi tätä asetusta olisi kyseisissä tapauksissa sovellettava vasta myöhempien markkinointivuosien alusta,

1)

Poistetaan 3 kohdan toinen alakohta.

2)

Lisätään kohta seuraavasti:

”4.   Rajoittamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamista ja poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (22) 180 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1184/2006 (23) 3 artiklassa säädetään, perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa ei sovelleta tämän asetuksen III osaston, tämän artiklan 3 kohdan sekä 17 ja 21 artiklan mukaisiin maksuihin, jotka jäsenvaltiot suorittavat tämän asetuksen mukaisesti.

1)

Korvataan 6 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Jäsenvaltiot eivät saa myöntää kansallista tukea tässä artiklassa tarkoitetuille monipuolistamistoimenpiteille. Jos 4 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut enimmäismäärät sallivat, että monipuolistamistukea myönnetään 100 prosenttia, asianomaisen jäsenvaltion on kuitenkin osallistuttava tukikelpoisiin menoihin vähintään 20 prosentilla.”.

2)

Lisätään artikla seuraavasti:

”13 a artikla

Valtiontuet

Rajoittamatta tämän asetuksen 6 artiklan 5 kohdan soveltamista ja poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (22) 180 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1184/2006 (23) 3 artiklassa säädetään, perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa ei sovelleta tämän asetuksen 3, 6, 7, 8, 9 ja 11 artiklan mukaisiin maksuihin, jotka jäsenvaltiot suorittavat tämän asetuksen mukaisesti.

1)

Korvataan 8 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

2)

Poistetaan 10 artiklan 2 kohta.

3)

Korvataan II osan I osaston I luvun II jakson II alajakso seuraavasti:

”II alajakso

Ostojen aloittaminen

11 artikla

Julkiset interventiojaksot

Julkinen interventio on mahdollista seuraavasti:

12 artikla

Julkisen intervention avaaminen

1.   Edellä 11 artiklassa tarkoitettujen jaksojen aikana julkinen interventio

2.   Komissio keskeyttää 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun naudanlihan julkisen intervention ilman 195 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean myötävaikutusta, jos kyseisessä kohdassa säädetyt edellytykset eivät edustavan ajanjakson aikana enää täyty.

13 artikla

Intervention enimmäismäärät

1.   Julkisia interventio-ostoja tehdään enintään

2.   Markkinointivuoden aikana tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti varastoituun sokeriin ei saa soveltaa mitään muita 32, 52 tai 63 artiklassa säädettyjä varastointitoimenpiteitä.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, komissio voi päättää mainitun kohdan a, c ja d alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta julkisen intervention jatkamisesta mainitussa kohdassa säädettyjen määrien ylittymisen jälkeen, jos markkinatilanne ja erityisesti markkinahintojen kehitys niin edellyttää.”.

4)

Korvataan II osan I osaston I luvun II jakson III alajakso seuraavasti:

”III alajakso

Interventiohinnat

18 artikla

Interventiohinnat

1.   Interventiohinnan on:

2.   Komissio vahvistaa tarjouskilpailumenettelyjä noudattaen seuraavien tuotteiden interventiohinnat ja interventiomäärät:

Erityisissä olosuhteissa tarjouskilpailumenettelyt voidaan rajoittaa johonkin jäsenvaltioon tai jonkin jäsenvaltion jollekin alueelle tai interventiohinnat ja interventiomäärät voidaan vahvistaa jollekin jäsenvaltiolle tai jonkin jäsenvaltion jollekin alueelle tilastoitujen keskimääräisten markkinahintojen perusteella.

3.   Edellä olevan 2 kohdan mukaisten tarjouskilpailumenettelyjen mukaisesti vahvistettu enimmäisostohinta saa olla:

4.   Edellä 1–3 kohdassa:

5.   Sokerin interventiohinnan on oltava 80 prosenttia sitä markkinointivuotta seuraavaksi markkinointivuodeksi vahvistetusta viitehinnasta, jona tarjous jätetään. Jos maksajavirastolle tarjotun sokerin laatu kuitenkin eroaa liitteessä IV olevassa B kohdassa määritellystä vakiolaadusta, jolle viitehinta on vahvistettu, interventiohintaa korotetaan tai alennetaan vastaavasti.”.

5)

Poistetaan 28 artiklan b alakohta.

6)

Poistetaan 30 artikla.

7)

Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

8)

Poistetaan 36 artikla.

9)

Muutetaan 43 artikla seuraavasti:

10)

Poistetaan 46 artiklan 3 kohta.

11)

Korvataan 55 artikla seuraavasti:

”55 artikla

Kiintiöjärjestelmät

1.   Kiintiöjärjestelmä koskee seuraavia tuotteita:

2.   Jos tuottaja ylittää tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa kiintiöjärjestelmissä sovellettavan kiintiön eikä käytä sokerin ylijäämiä 61 artiklassa säädetyllä tavalla, näistä määristä peritään ylijäämämaksu, jollei II ja III jaksossa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu.”.

12)

Korvataan 72 artiklan 2 kohdassa ilmaus ”70:tä prosenttia” ilmauksella ”85:tä prosenttia”.

13)

Lisätään 78 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Kuitenkin 1 päivänä huhtikuuta 2009 ja 1 päivänä huhtikuuta 2010 alkavien kahdentoista kuukauden jaksojen osalta maidon ylijäämämaksuksi, joka peritään, jos toimitetun maidon määrä on enemmän kuin 106 prosenttia 1 päivänä huhtikuuta 2008 alkaneen kahdentoista kuukauden jakson aikana sovellettavasta kansallisesta toimituskiintiöstä, vahvistetaan 150 prosenttia toisessa alakohdassa tarkoitetusta maksusta.”.

14)

Muutetaan 80 artikla seuraavasti:

15)

Lisätään II osan I osaston III lukuun jakso seuraavasti:

”III a jakso

Perunatärkkelyskiintiöt

84 a artikla

Perunatärkkelyskiintiöt

1.   Perunatärkkelystä tuottaville jäsenvaltioille jaetaan kiintiöt markkinointivuodeksi, jona kiintiöjärjestelmää sovelletaan 204 artiklan 5 kohdan ja liitteen X a mukaisesti.

2.   Kunkin liitteessä X a tarkoitetun tuottajajäsenvaltion on jaettava kiintiönsä perunatärkkelyksen valmistajien kesken käytettäväksi asianomaisina markkinointivuosina kullekin valmistajalle markkinointivuonna 2007/2008 jaettujen osakiintiöiden perusteella.

3.   Perunatärkkelyksen tuotantoyritys ei saa tehdä perunantuottajien kanssa viljelysopimuksia perunamäärästä, joka tuottaisi 2 kohdassa tarkoitettua kiintiötä suuremman määrän tärkkelystä.

4.   Kaikki 2 kohdassa tarkoitetun kiintiön ylittävä tuotettu perunatärkkelys viedään sellaisenaan yhteisöstä ennen kyseisen markkinointivuoden loppua seuraavaa 1 päivää tammikuuta. Sen viennille ei makseta tukea.

5.   Sen estämättä, mitä 4 kohdassa säädetään, perunatärkkelyksen tuotantoyritys voi markkinointivuoden aikana käyttää kyseisen markkinointivuoden kiintiönsä lisäksi enintään 5 prosenttia seuraavan markkinointivuoden kiintiöstään. Siinä tapauksessa seuraavan markkinointivuoden kiintiötä vähennetään vastaavasti.

6.   Tämän jakson säännöksiä ei sovelleta sellaisen perunatärkkelyksen tuotantoon, jonka tuotantoyritykseen ei sovelleta tämän artiklan 2 kohtaa ja joka ostaa perunoita, joista tuottajat eivät saa viljelijöille yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti maksettavien suorien tukien järjestelmää koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 19. tammikuuta 2009 annetun asetuksen (EY) N:o 73/2009 (24) 77 artiklassa säädettyä tukea.

16)

Lisätään 85 artiklaan alakohta seuraavasti:

17)

Poistetaan II osan I osaston IV luvun I jakson I alajakso.

18)

Korvataan 91 artiklan 1 kohdan ensimmäiset kaksi alakohtaa seuraavalla alakohdalla:

”Pitkien pellavakuitujen tuotantoon tarkoitettujen pellavanvarsien sekä lyhyiden pellavakuitujen tuotantoon tarkoitettujen pellavanvarsien ja kuiduntuotantoon tarkoitettujen hampunvarsien jalostustukea myönnetään hyväksytyille ensimmäisen asteen jalostajille markkinointivuosina 2009/2010–2011/2012 sen kuitumäärän mukaan, joka on tosiasiallisesti saatu niistä varsista, joista viljelijän kanssa on tehty myyntisopimus.”.

19)

Muutetaan 92 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

20)

Korvataan 94 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Tukikelpoisten pitkien pellavakuitujen taattu enimmäismäärä vahvistetaan 80 878 tonniksi markkinointivuotta kohti markkinointivuosina 2009/2010–2011/2012. Kyseinen määrä on jaettava tiettyjen jäsenvaltioiden kesken kansallisina taattuina määrinä liitteessä XI olevan A.I kohdan mukaisesti.”.

21)

Korvataan 94 artiklan 1a kohta seuraavasti:

”1a.   Tukikelpoisten lyhyiden pellavakuitujen ja hamppukuitujen taatuksi enimmäismääräksi vahvistetaan 147 265 tonnia markkinointivuotta kohti markkinointivuosina 2009/2010–2011/2012. Kyseinen määrä on jaettava tiettyjen jäsenvaltioiden kesken kansallisina taattuina määrinä liitteessä XI olevan A.II kohdan mukaisesti.”.

22)

Lisätään II osan I osaston IV luvun I jaksoon seuraava alajakso:

”Alajakso III

Perunatärkkelys

95 a artikla

Perunatärkkelyspalkkio

1.   Perunatärkkelyksen valmistajille maksetaan markkinointivuosina 2009/2010, 2010/2011 ja 2011/2012 palkkio, jonka suuruus on 22,25 euroa tuotettua tärkkelystonnia kohden, 84 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua enimmäiskiintiötä vastaavaan perunatärkkelysmäärään saakka edellyttäen, että kyseiset valmistajat ovat maksaneet perunantuottajille vähimmäishinnan koko perunamäärästä, joka tarvitaan kyseistä enimmäiskiintiötä vastaavan tärkkelysmäärän tuottamiseen.

2.   Perunatärkkelyksen valmistukseen tarkoitettujen perunoiden vähimmäishinnaksi vahvistetaan kyseisiksi markkinointivuosiksi 178,31 euroa tonnilta.

Kyseistä hintaa sovelletaan siihen tehtaalle toimitettuun perunamäärään, joka tarvitaan yhden tärkkelystonnin valmistukseen.

Vähimmäishintaa mukautetaan perunoiden tärkkelyspitoisuuden mukaan.

3.   Komissio hyväksyy tämän alajakson soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.”.

23)

Poistetaan 96 artikla.

24)

Korvataan 99 ja 100 artikla seuraavasti:

”99 artikla

Tuki eläinten rehuksi tarkoitetulle rasvattomalle maidolle ja rasvattomalle maitojauheelle

1.   Jos maitotuotteiden ylijäämiä muodostuu tai on vaarassa muodostua ja ne aiheuttavat tai ovat vaarassa aiheuttaa vakavan epätasapainon markkinoilla, komissio voi määrittelemiensä edellytysten ja tuotevaatimusten mukaisesti päättää myöntää tukea eläinten rehuksi tarkoitetulle yhteisössä tuotetulle rasvattomalle maidolle ja rasvattomalle maitojauheelle. Tuki voidaan vahvistaa ennakolta tai tarjouskilpailumenettelyjä noudattaen.

Tässä artiklassa kirnupiimä ja kirnupiimäjauhe rinnastetaan rasvattomaan maitoon ja rasvattomaan maitojauheeseen.

2.   Komissio vahvistaa tuen määrät ottaen huomioon rasvattomalle maitojauheelle 8 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdassa vahvistetun viitehinnan sekä rasvattoman maidon ja rasvattoman maitojauheen markkinatilanteen kehityksen.

100 artikla

Tuki kaseiiniksi ja kaseinaateiksi jalostetulle rasvattomalle maidolle

1.   Jos maitotuotteiden ylijäämiä muodostuu tai on vaarassa muodostua ja ne aiheuttavat tai ovat vaarassa aiheuttaa vakavan epätasapainon markkinoilla, komissio voi päättää myöntää tukea yhteisössä tuotetulle, kaseiiniksi ja kaseinaateiksi jalostetulle rasvattomalle maidolle komission myöhemmin määrittelemien, tällaista maitoa ja siitä valmistettuja kaseiinia ja kaseinaatteja koskevien edellytysten ja tuotevaatimusten mukaisesti. Tuki voidaan vahvistaa ennakolta tai tarjouskilpailumenettelyjä noudattaen.

2.   Komissio vahvistaa tuen ottaen huomioon rasvattoman maitojauheen markkinatilanteen kehityksen sekä rasvattomalle maitojauheelle 8 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdassa vahvistetun viitehinnan.

Tuki voi vaihdella sen mukaan, onko rasvaton maito jalostettu kaseiiniksi tai kaseinaateiksi sekä näiden tuotteiden laadun mukaan.”.

25)

Poistetaan 101 artikla.

26)

Korvataan 102 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltiot voivat yhteisön tuen lisäksi myöntää kansallista tukea 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden toimittamiseksi koulujen oppilaille. Jäsenvaltiot voivat rahoittaa kansallisen tukensa maitoalalla kerätyillä maksuilla tai maitoalan muunlaisen osallistumisen avulla.”.

27)

Lisätään jakso seuraavasti:

”III a jakso

Tuet humala-alalla

102 a artikla

Tuet tuottajaorganisaatioille

1.   Yhteisö rahoittaa 122 artiklan mukaisesti tunnustetuille humala-alan tuottajaorganisaatioille maksettavan tuen kyseisessä artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden rahoittamiseksi.

2.   Saksan osalta tuottajaorganisaatioille maksettavan yhteisön vuotuisen rahoituksen määrä on 2 277 000 euroa.

3.   Komissio hyväksyy tämän jakson soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.”.

28)

Muutetaan 103 artikla seuraavasti:

29)

Poistetaan 103 e artiklan 2 kohta.

30)

Korvataan 105 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltiot voivat maksaa kansallisia erityistukia, joita myönnetään rakenteellisten tai luonnonolojen vuoksi epäedullisessa asemassa olevien mehiläistarhojen suojelemiseksi tai talouskehitysohjelmien osana, tuotantoon tai kaupan pitämiseen myönnettäviä tukia lukuun ottamatta. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseisistä tuista komissiolle samalla kun ne toimittavat sille mehiläishoito-ohjelmansa 109 artiklan mukaisesti.”.

31)

Korvataan 119 artikla seuraavasti:

”119 artikla

Kaseiinin ja kaseinaattien käyttö juuston valmistuksessa

Jos tukea maksetaan 100 artiklan mukaisesti, komissio voi edellyttää kaseiinien ja kaseinaattien käyttöön juuston valmistuksessa ennakkolupaa, joka myönnetään vain, jos tällainen käyttö on tuotteiden valmistamisen välttämätön edellytys.”.

32)

Lisätään 122 artiklaan kohta seuraavasti:

”Jäsenvaltiot voivat hyväksyä myös 1 artiklassa tarkoitettujen alojen tuottajien muodostamia tuottajaorganisaatioita, ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitettujen alojen lisäksi, mainitun kohdan b ja c alakohdassa säädetyin edellytyksin.”.

33)

Korvataan 124 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Edellä 122 artiklaa ja 123 artiklan 1 kohtaa sovelletaan rajoittamatta jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön nojalla ja yhteisön lainsäädännön mukaisesti antamaa tuottajaorganisaatioiden tai toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksyntää millä tahansa 1 artiklassa tarkoitetulla alalla, lukuun ottamatta 122 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa ja 123 artiklan 1 kohdassa mainittuja aloja.”.

34)

Korvataan 180 artikla seuraavasti:

”180 artikla

Perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklan soveltaminen

Perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa sovelletaan tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a–k alakohdassa, m–u alakohdassa ja 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden tuotantoon ja kauppaan.

Perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta tämän asetuksen 44, 45, 46, 47, 48, 102, 102 a, 103, 103 a,103 b, 103 e, 103 ga, 104, 105 ja 182 artiklan mukaisiin maksuihin, joita jäsenvaltiot suorittavat tämän asetuksen mukaisesti.”.

35)

Lisätään 182 artiklaan kohta seuraavasti:

”7.   Jäsenvaltiot voivat myöntää maitoalan tuottajille 31 päivään maaliskuuta 2014 asti valtiontukea vuosittain yhteensä 55 prosenttia asetuksen (EY) N:o 73/2009 69 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetystä ylärajasta mainitun asetuksen 68 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti myönnetyn yhteisön tuen lisäksi. Mainitun asetuksen 68 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisen yhteisön tuen ja valtiontuen yhteismäärä ei saa kuitenkaan missään tapauksessa ylittää 68 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua ylärajaa.”.

36)

Lisätään 184 artiklaan alakohta seuraavasti:

37)

Lisätään 204 artiklaan kohta seuraavasti:

”5.   Perunatärkkelyksen osalta II osan I osaston III luvun III a jaksoa sovelletaan perunatärkkelystä koskevan markkinointivuoden 2011/2012 loppuun.”

38)

Korvataan liitteessä IX oleva 1 kohta tämän asetuksen liitteellä I.

39)

Lisätään tämän asetuksen liite II liitteeksi X a.

40)

Lisätään tämän asetuksen liite III liitteen XXII kohdaksi 20 a.

a)

asetuksen 4 artiklan 5–8, 12–14 ja 38 kohtaa sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2009;

b)

asetuksen 4 artiklan 11, 15, 16, 18–25, 31, 37 ja 39 kohtaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2009;

c)

asetuksen 4 artiklan 1, 3 ja 4 kohtaa sekä 9 kohdan b alakohtaa sovelletaan

d)

asetuksen 4 artiklan 27 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011.

e)

asetuksen 4 artiklan 17 kohtaa sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2012.