19.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 340/83

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2317/2003/EY (3) käynnistettiin ohjelma korkea-asteen koulutuksen laadun parantamiseksi ja kulttuurien välisen ymmärtämyksen edistämiseksi kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla (Erasmus Mundus) (2004–2008).

(2)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 1085/2006 (4) perustettiin liittymistä valmisteleva tukiväline, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1638/2006 (5) perustettiin eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1905/2006 (6) perustettiin kehitysyhteistyön rahoitusväline, neuvoston asetuksella (EY) N:o 1934/2006 (7) perustettiin teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusväline, ja Euroopan kehitysrahastoa säännellään Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetulla kumppanuussopimuksella (8), jäljempänä ’AKT–EY-kumppanuussopimus’, ja sisäisellä sopimuksella vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoituksesta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (9), jäljempänä ’AKT:n ja EY:n sisäinen sopimus’.

(3)

Vuosien 2004–2008 ohjelman mukaisesti Erasmus Mundus -ohjelma tähtää huippuosaamiseen. Tarjottavien opintojen ja opiskelijoiden vastaanoton laadun sekä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen apurahajärjestelmänsä ansiosta ohjelma mahdollistaa kolmansien maiden parhaiden opiskelijoiden houkuttelun.

(4)

Ulkoisen avun välineistä sekä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdystä toimielinten sopimuksesta (10) neuvoteltaessa Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio saavuttivat yhteisymmärryksen demokraattisesta valvonnasta ja ulkoisten toimien johdonmukaisuudesta, kuten on vahvistettu toimielinten sopimuksen liitteenä olevassa julistuksessa nro 4.

(5)

Bolognan julistuksella, jonka 29 eurooppalaisen valtion opetusministerit allekirjoittivat 19 päivänä kesäkuuta 1999, käynnistettiin hallitustenvälinen prosessi, jonka tarkoituksena on saada aikaan eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä; prosessia tuetaan aktiivisesti yhteisön tasolla. Kokouksessaan Lontoossa 17 ja 18 päivänä toukokuuta 2007 Bolognan prosessiin osallistuvien 45 maan korkeakouluopetuksesta vastaavat ministerit hyväksyivät eurooppalaista korkeakoulualuetta maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä koskevan strategian (”The European Higher Education Area in a Global Setting”) ja nimesivät samalla vuoden 2009 painopisteiksi tehokkaamman tiedottamisen eurooppalaisesta korkeakoulualueesta ja paremman korkeakoulututkintojen tunnustamisen muualla maailmassa.

(6)

Ylimääräisessä kokouksessaan Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 Eurooppa-neuvosto asetti unionille strategisen tavoitteen yhteisön kehittämisestä maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi osaamistaloudeksi. Se kehotti koulutus-, nuoriso ja kulttuuriasioiden neuvostoa pohtimaan yleisesti koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita ja keskittymään yhteisiin huolenaiheisiin ja prioriteetteihin sekä ottamaan huomioon kansalliset erityispiirteet. Neuvosto hyväksyi 12 päivänä helmikuuta 2001 koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita koskevan selvityksen. Lisäksi se hyväksyi 14 päivänä kesäkuuta 2002 näiden tavoitteiden seurantaa koskevan yksityiskohtaisen työohjelman, jolle yhteisön olisi annettava tukensa. Barcelonassa 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi, että Euroopan unionin koulutusjärjestelmistä tulee vuoteen 2010 mennessä laatunsa osalta maailmanlaajuisia esikuvia.

(7)

Komission 20 päivänä huhtikuuta 2005 ja 10 päivänä toukokuuta 2006 antamissa tiedonannoissa ”Euroopan aivokapasiteetti liikkeelle: miten yliopistot saadaan hyödyntämään koko potentiaaliaan Lissabonin strategian edistämiseksi” ja ”Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot”, yliopistojen nykyaikaistamisesta Euroopan kilpailukyvyn edistämiseksi globaalissa osaamistaloudessa 23 päivänä marraskuuta 2007 annetussa neuvoston päätöslauselmassa sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 294/2008 (11) korostetaan Euroopan korkeakoulujen tarvetta päästä eroon hajanaisuudesta ja yhdistää voimansa, jotta opetuksen ja tutkimuksen laatu paranevat ja työmarkkinoiden muuttuvat tarpeet otetaan paremmin huomioon. Eurooppa-neuvosto painotti 15 ja 16 päivänä kesäkuuta 2006 Brysselissä pitämässään kokouksessa Euroopan korkeakoulutuksen uudistamistarvetta.

(8)

Nykyisen Erasmus Mundus -ohjelman väliarvioinnissa ja ohjelman tulevaisuutta koskeneessa avoimessa konsultoinnissa korostettiin nykyisen ohjelman tavoitteiden ja toimien merkittävyyttä ja toivottiin ohjelman jatkamista eräin muutoksin, esimerkiksi ohjelman laajentamista tohtoritasolle, kolmansissa maissa toimivien korkeakoulujen ja näiden maiden tarpeiden parempaa integrointia ohjelmaan ja varojen lisäämistä ohjelman eurooppalaisille osallistujille.

(9)

Euroopan korkeakoulutuksen laadun parantaminen, kansojen välisen ymmärtämyksen edistäminen, kolmansien maiden korkeakoulutuksen kestävään kehitykseen panostaminen sekä aivovuodon ehkäiseminen ja heikoimmassa asemassa olevien tukeminen ovat kolmansiin maihin suuntautuvan korkeakoulutusalan yhteistyöohjelman tavoitteet. Tehokkaimpia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi laadukkaan ohjelman puitteissa ovat tehokkaasti integroidut jatko-opiskeluohjelmat sekä Erasmus Mundus -kumppanuuksia koskevan toimen (toimi 2) osalta kumppanuudet kolmansien maiden kanssa kaikissa opintojen vaiheissa, apurahat lahjakkaimmille opiskelijoille ja hankkeet Euroopan korkeakoulutuksen vetovoiman lisäämiseksi maailmanlaajuisesti. Huippulaatua koskeviin tavoitteisiin olisi pyrittävä Erasmus Mundus -yhteistyöohjelmia koskevalla toimella (toimi 1) ja toimella 2, kun taas kehitystavoitteiden olisi kuuluttava yksinomaan toimen 2 piiriin. Komission olisi ohjelmaa arvioidessaan kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisiin aivovuotovaikutuksiin.

(10)

Ohjelman edunsaajien vastaanoton ja oleskelun laadun takaamiseksi jäsenvaltioiden olisi pyrittävä saamaan viisumimenettelynsä mahdollisimman yksinkertaisiksi. Komission olisi varmistettava, että kaikki jäsenvaltioiden asiaa koskevat verkkosivustot ja yhteyshenkilöitä koskevat tiedot ovat esillä Erasmus Mundus -verkkosivustolla.

(11)

On torjuttava voimakkaammin kaikenlaista syrjäytymistä, myös rasismia, muukalaisvihaa ja kaikenlaista syrjintää, ja yhteisön on tehostettava toimiaan edistääkseen maailmanlaajuisesti kulttuurien välistä vuoropuhelua ja ymmärtämystä. Kun otetaan huomioon korkea-asteen koulutuksen sosiaalinen ulottuvuus sekä demokratian ihanteet ja ihmisoikeuksien kunnioitus, miesten ja naisten välinen tasa-arvo mukaan lukien, joita se edistää, tämän alan liikkuvuus antaa ihmisille mahdollisuuden kokeilla uusia yhteiskunnallisia ja kulttuuriympäristöjä ja helpottaa niiden ymmärtämistä. Näihin tavoitteisiin pyrittäessä kunnioitetaan oikeuksia ja noudatetaan periaatteita, jotka esitetään Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (12) ja erityisesti sen 21 artiklan 1 kohdassa.

(12)

Kielten opettamisen ja oppimisen sekä kielellisen monimuotoisuuden edistämisen olisi oltava yhteisön toiminnan painopistealue korkeakoulutuksen alalla. Kielten opetus ja oppiminen on erityisen merkittävää suhteessa kolmansiin maihin sekä yhteisön opiskelijoille, jotka lähtevät kyseisiin maihin.

(13)

Erasmus Mundus -apurahoja täydennettiin kaudella 2004–2008 komission ulkoisen yhteistyön välineestä rahoitetuilla maakohtaisilla apurahoilla, jotta Euroopassa opiskelevien, tietyistä kolmansista maista, esimerkiksi Kiinasta, Intiasta, Länsi-Balkanin maista tai AKT-maista, tulevien stipendiaattien määrää voitiin lisätä. Samantapaisia mahdollisuuksia voitaisiin suunnitella kaudeksi 2009–2013 asianomaisten ulkoisen yhteistyön välineiden poliittisia painopisteitä, sääntöjä ja menettelyjä noudattaen, tällä päätöksellä käynnistetyn ohjelman akateemista huippuosaamista koskevien tavoitteiden mukaisesti ja ottaen huomioon edunsaajien mahdollisimman tasapainoinen maantieteellinen edustus.

(14)

Komission on kaikissa toimissaan pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä ja edistettävä sukupuolten tasa-arvoa perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(15)

Ohjelman kaikkien osien täytäntöönpanossa olisi laajennettava heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien osallistumismahdollisuuksia ja aktiivisesti paneuduttava vammaisten erityistarpeisiin oppimisen yhteydessä myös myöntämällä suurempia avustuksia vammaisten osallistujien lisäkustannusten kattamiseksi.

(16)

Perustamissopimuksen 149 artiklan mukaisesti tämä päätös ei vaikuta kansallisiin oikeudellisiin kehyksiin ja menettelyihin, jotka koskevat etenkin korkeakoulujen perustamista ja tunnustamista.

(17)

Ohjelman saaman julkisuuden lisäämiseksi sekä Euroopan unionin sisällä että sen rajojen ulkopuolella, tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi ja ohjelman tulosten levittämiseksi on tarpeen noudattaa yhtenäistä julkista tiedotuspolitiikkaa, jonka avulla kansalaisille tarjotaan kaikista toimista ja ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista ajantasaista ja kattavaa tietoa sekä selvennetään noudatettavia menettelyjä. Tiedotustoimet, jotka jäisivät pääasiassa ohjelmaan osallistuvien korkeakoulujen vastuulle, ovat erityisen tärkeitä varsinkin maissa, joissa ohjelmaan osallistuminen on vähäistä.

(18)

Olisi sovellettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (13) ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (14), joilla turvataan yhteisön taloudelliset edut, ja otettava huomioon yksinkertaisuuden ja johdonmukaisuuden periaatteet budjettivälineiden valinnassa, ohjelman akateemista huippuosaamista koskevat tavoitteet ja resurssien määrän säilyminen oikeasuhtaisena verrattuna resurssien käytöstä johtuvaan hallinnolliseen kuormitukseen.

(19)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjän on talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (15) 37 kohdan mukaisesti käytettävä ensisijaisena ohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(20)

Ohjelman akateemista huippuosaamista koskevien tavoitteiden mukaisesti toimen 1 ja Euroopan korkea-asteen koulutuksen vetovoiman lisäämistä koskevan toimen (toimi 3) täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (16) mukaisesti. Toimen 2 täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä noudattaen asetuksia (EY) N:o 1085/2006, (EY) N:o 1638/2006, (EY) N:o 1905/2006 ja (EY) N:o 1934/2006 sekä AKT–EY-kumppanuussopimusta ja AKT:n ja EY:n sisäistä sopimusta.

(21)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa ehdotetun toiminnan tavoitteita, koska siihen tarvitaan monenvälisiä kumppanuuksia ja monenvälistä liikkuvuutta sekä yhteisön ja kolmansien maiden välistä tietojenvaihtoa, vaan ne voidaan tarvittavien toimien luonteen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

1)

’korkeakoulutuksella’ kaikenlaisia opintoja tai opintokokonaisuuksia, keskiasteen jälkeistä koulutusta tai tutkijakoulutusta, jotka toimivaltaiset kansalliset viranomaiset hyväksyvät korkeakoulujärjestelmään;

2)

’korkeakoululla’ korkea-asteen koulutusta tarjoavaa oppilaitosta, jonka toimivaltaiset kansalliset viranomaiset hyväksyvät korkeakoulujärjestelmään;

3)

’alemman korkea-asteen opiskelijalla’ henkilöä, joka on kirjoittautunut alemman korkea-asteen koulutusohjelmaan ja joka saa ohjelman suoritettuaan alemman korkeakoulututkinnon (bachelor);

4)

’ylemmän korkea-asteen opiskelijalla’ henkilöä, joka on kirjoittautunut ylemmän korkea-asteen koulutusohjelmaan (master) ja joka on jo suorittanut alemman korkeakoulututkinnon tai jonka vastaava opintojen taso on tunnustettu kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti;

5)

’jatko-opiskelijalla’ tieteellistä jatkotutkintoa suorittavaa opiskelijaa (doctoral candidate) eli väitöskirjaa valmistelevaa tutkijaa uransa alkuvaiheessa tohtoriopintoihin virallisesti oikeuttavan tutkinnon suorituspäivästä;

6)

’tohtoritason tutkijalla’ (post-doctoral researcher) kokenutta tutkijaa, joka on suorittanut tohtorintutkinnon tai jolla on vähintään kolmen vuoden kokemus kokopäivätoimisena tutkijana kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti perustetussa tutkimuskeskuksessa, tutkijankoulutus mukaan luettuna, korkeakoulun tarjoamaan tohtoriopintoihin virallisesti oikeuttavan tutkinnon suorituspäivästä;

7)

’tutkijalla’ henkilöä, jolla on huomattava akateeminen ja/tai ammatillinen kokemus ja joka luennoi tai tekee tutkimustyötä korkeakoulussa tai kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti perustetussa tutkimuskeskuksessa;

8)

’korkeakoulujen henkilöstöllä’ henkilöryhmiä, jotka ovat työtehtäviensä vuoksi suoraan osallisina korkea-asteen koulutuksessa;

9)

’Euroopan maalla’ maata, joka on jäsenvaltio tai joka osallistuu ohjelmaan 9 artiklan mukaisesti; ’eurooppalaisella’ henkilöihin viitattaessa henkilöä, joka on jonkin Euroopan maan kansalainen tai vakituinen asukas; ’eurooppalaisella’ oppilaitoksiin viitattaessa oppilaitosta, joka sijaitsee jossakin Euroopan maassa;

10)

’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole Euroopan maa; ’kolmannella maalla’ henkilöihin viitattaessa henkilöä, joka ei ole minkään Euroopan maan kansalainen eikä vakituinen asukas; ’kolmannella maala’ oppilaitoksiin viitattaessa oppilaitosta, joka ei sijaitse missään Euroopan maassa; Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1720/2006/EY (17) perustettuun elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan osallistuvia maita ei katsota kolmansiksi maiksi toimen 2 täytäntöönpanossa;

11)

’ylemmän korkea-asteen koulutusohjelmalla’ ylemmän korkea-asteen koulutusohjelmaa, joka seuraa alempaa korkeakoulututkintoa tai vastaavaa opintojen tasoa ja johtaa korkeakoulun tarjoamaan ylemmän korkea-asteen tutkintoon (master);

12)

’tohtoriohjelmalla’ opiskelua tutkimukseen liittyvässä korkea-asteen koulutusohjelmassa, joka seuraa korkeakoulututkintoa ja johtaa korkeakoulun tai niissä jäsenvaltioissa, joissa se on kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaista, tutkimuskeskuksen tarjoamaan tohtorintutkintoon;

13)

’liikkuvuudella’ muuttamista toiseen maahan sellaista opiskelua, työkokemuksen hankkimista, tutkimusta, muuta oppimis-, opetus- tai tutkimustoimintaa tai asiaan liittyvää hallinnollista toimintaa varten, jota tuetaan mahdollisuuksien mukaan isäntämaan kieltä koskevilla valmennuskursseilla;

14)

’kaksoistutkinnoilla tai usean tutkinnon yhdistelmillä’ kahta tai useampaa korkeakoulun kansallista tutkintoa, jotka on suoritettu kahdessa tai useammassa korkea-asteen oppilaitoksessa ja tunnustettu virallisesti maissa, joissa tutkintotodistuksen myöntävät oppilaitokset sijaitsevat;

15)

’yhteistutkinnolla’ yhtä tutkintoa, joka on suoritettu vähintään kahdessa integroitua koulutusohjelmaa toteuttavassa korkea-asteen oppilaitoksessa ja joka tunnustetaan virallisesti maissa, joissa tutkintotodistuksen myöntävät oppilaitokset sijaitsevat;

16)

’yrityksellä’ julkisen ja yksityisen sektorin taloudellista toimintaa harjoittavaa yritystä riippumatta yrityksen koosta, juridisesta asemasta tai toimialasta, osuus- ja yhteisötalous mukaan luettuna.

a)

edistää korkeakoulujen jäsenneltyä yhteistyötä ja edistää korkealaatuista tarjontaa korkea-asteen koulutuksessa, jolla on erityistä eurooppalaista lisäarvoa ja joka on vetovoimainen sekä Euroopan unionin sisällä että sen rajojen ulkopuolella, tavoitteena kehittää osaamisen huippuyksiköitä;

b)

rikastuttaa eri yhteiskuntia kehittämällä miesten ja naisten pätevyyksiä, jotta heillä olisi etenkin työelämään soveltuva ammattitaito ja jotta he olisivat avarakatseisia ja kansainvälisiä, edistämällä sekä kolmansista maista olevien lahjakkaimpien opiskelijoiden ja tutkijoiden vaihto-opiskelua, jotta he voivat hankkia tutkintotodistuksen ja/tai kokemusta Euroopan unionissa, että lahjakkaimpien eurooppalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden vaihto-opiskelua kolmansissa maissa;

c)

kehittää kolmansien maiden korkeakoulujen henkilöresursseja ja kansainvälisiä yhteistyövalmiuksia lisäämällä vaihto-opiskelumahdollisuuksia Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä;

d)

helpottaa osallistumista korkeakoulutukseen Euroopassa, parantaa eurooppalaisen korkeakoulutuksen profiilia ja näkyvyyttä maailmanlaajuisesti ja lisätä sen kiinnostavuutta kolmansien maiden ja Euroopan kansalaisten kannalta.

a)

Toimi 1: laadukkaat yhteiset Erasmus Mundus -ohjelmat (master- ja tohtoriohjelmat), joihin kuuluu myös apurahajärjestelmä,

b)

Toimi 2: Euroopan ja kolmansien maiden korkeakoulujen Erasmus Mundus -kumppanuudet jäsennellyn yhteistyön perustana, vaihdot ja liikkuvuus kaikilla korkea-asteen koulutustasoilla, joihin kuuluu myös apurahajärjestelmä,

c)

Toimi 3: eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen edistäminen toimenpiteillä Euroopan maiden vetovoiman lisäämiseksi opiskelupaikkana ja osaamiskeskuksena maailmanlaajuisesti.

a)

Tuetaan kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa helpottavien laadukkaiden yhteisten koulutusohjelmien ja yhteistyöverkkojen kehittämistä.

b)

Tuetaan tehokkaammin akateemisen huippuosaamisen perusteella valittujen korkea-asteen koulutuksen alalla toimivien henkilöiden liikkuvuutta etenkin kolmansista maista Euroopan maihin ottaen huomioon miesten ja naisten tasa-arvon periaatteet ja tavoitteena oleva mahdollisimman tasapainoinen maantieteellinen edustus ja helpottaen mahdollisuuksia osallistua ohjelmaan yhtäläisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisesti.

c)

Edistetään kielitaitoa mahdollisuuksien mukaan siten, että opiskelijoille annetaan mahdollisuus oppia vähintään kahta asianomaisten korkeakoulujen sijaintimaissa käytettyä kieltä, ja edistetään erilaisten kulttuurien tuntemusta.

d)

Tuetaan ulkoiseen ulottuvuuteen liittyvään yhteistyökumppanuuteen perustuvia pilottihankkeita, joilla kehitetään korkea-asteen koulutuksen innovointia ja laatua, ja erityisesti mahdollisuutta kannustaa akateemisten ja taloudellisten toimijoiden välisiin kumppanuuksiin.

e)

Tuetaan korkea-asteen koulutuksen suuntausten ja kehityksen analyysi- ja seurantamenetelmien kehittämistä kansainvälisestä näkökulmasta.

a)

korkeakoulut

b)

korkeakouluopiskelijat kaikilla tasoilla, jatko-opiskelijat mukaan luettuina

c)

tohtoritason tutkijat

d)

tutkijat

e)

korkeakoulujen henkilöstö

f)

muut korkea-asteen koulutuksen alalla kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti toimivat julkiset tai yksityiset organisaatiot

g)

yritykset

h)

tutkimuskeskukset.

a)

varmistaa ohjelmaan kuuluvien yhteisön toimien tehokkaan ja avoimen täytäntöönpanon liitteessä esitetyllä tavalla ja toimen 2 osalta menettelyillä, joista säädetään 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä sekä noudattamalla akateemista huippuosaamista koskevia ohjelman tavoitteita ohjelman edunsaajien valinnassa;

b)

ottaa huomioon jäsenvaltioiden kolmansien maiden kanssa harjoittaman kahdenvälisen yhteistyön;

c)

pyrkii yhteisvaikutuksiin ja kehittää tarvittaessa yhteisiä toimia muiden korkeakoulutus- ja tutkimusalaa koskevien yhteisön ohjelmien ja toimien kanssa;

d)

ottaa kiinteämääräisten apurahojen määrittelyssä huomioon lukukausimaksut ja arvioidut opiskelukustannukset;

e)

kuulee kyseeseen tulevia Euroopan tasolla toimivia eurooppalaisia korkea-asteen koulutuksen alan yhteenliittymiä ja organisaatioita ohjelman täytäntöönpanon aikana esiin tuoduista asioista ja tiedottaa 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle niiden lausunnoista;

f)

tiedottaa säännöllisesti lähetystöilleen asianomaisissa kolmansissa maissa ohjelmaan liittyvistä yleisön kannalta merkittävistä tiedoista.

a)

ryhtyvät tarvittaviin toimiin taatakseen ohjelman tehokkaan toiminnan jäsenvaltiotasolla ja kaikkien asianomaisten korkea-asteen koulutusalan osapuolten osallistumisen kansallisen käytännön mukaisesti sekä pyrkivät toteuttamaan asianmukaisiksi katsottavat toimenpiteet kaikkien lainsäädännöllisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi, jotka liittyvät nimenomaisesti Euroopan maiden ja kolmansien maiden välisiin vaihto-ohjelmiin. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että opiskelijoille ja laitoksille annetaan tarkkoja ja selkeitä tietoja, joilla helpotetaan ohjelmaan osallistumista;

b)

osoittavat asianmukaiset tahot, joiden tulee olla tiiviissä yhteistyössä komission kanssa;

c)

edistävät mahdollista yhteisvaikutusta jäsenvaltiotasolla toteuttavien muiden yhteisön ohjelmien ja mahdollisten vastaavien kansallisten aloitteiden kanssa.

a)

ohjelmasta tuettavista toimista tiedottamisen, niitä koskevan julkisuuden ja jatkotoimet tarkoituksenmukaisella tavalla;

b)

ohjelman puitteissa toteutettujen toimien tulosten levittämisen;

c)

Euroopan maista mahdollisesti kiinnostuneelle yleisölle tarkoitetun viestintästrategian tehostamisen ja yliopistojen ja työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisjärjestöjen välisiin kumppanuuksiin rohkaisemisen ohjelman kehittämistarkoituksessa.

a)

vuosittainen toimintasuunnitelma ja siihen liittyvät painopisteet,

b)

vuosittainen talousarvio, varojen jakautuminen ohjelman eri toimien kesken ja tuen ohjeelliset määrät,

c)

ohjelman täytäntöönpanoa koskevien yleisten suuntaviivojen, myös liitteessä kuvattujen valintaperusteiden, soveltaminen,

d)

valintamenettelyt sekä valintalautakunnan kokoonpano ja työjärjestys,

e)

ohjelman seuranta- ja arviointimenettelyt sekä tulosten levitykseen ja siirtoon liittyvät järjestelyt.

a)

ETA:an kuuluvat EFTA-maat ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti,

b)

ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, kunkin maan osalta tehdyssä puitesopimuksessa vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen ja sääntöjen mukaisesti,

c)

Länsi-Balkanin maat kunkin maan osalta tehdyssä puitesopimuksessa vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen ja sääntöjen mukaisesti,

d)

Sveitsin valaliitto edellyttäen, että tämän maan kanssa tehdään sen osallistumista koskeva kahdenvälinen sopimus.

a)

lujittamalla Euroopan tietopohjaista taloutta ja yhteiskuntaa, edistämällä uusien työpaikkojen luomista Lissabonin strategian tavoitteiden mukaisesti sekä vahvistamalla osaltaan Euroopan unionin kilpailukykyä, sen kestävää talouskasvua ja suurempaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta,

b)

suosimalla kulttuuria, tietämystä ja osaamista rauhanomaisen ja kestävän kehityksen varmistamiseksi monimuotoisessa Euroopassa,

c)

lisäämällä tietoisuutta Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden merkityksestä sekä tarpeesta torjua rasismia ja muukalaisvihaa ja edistää kulttuurienvälistä koulutusta,

d)

tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia opiskelijoille, joilla on erityistarpeita, ja varsinkin helpottamalla heidän osallistumistaan yleiseen korkea-asteen koulutukseen ja edistämällä yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille,

e)

edistämällä miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä torjumalla osaltaan kaikenlaista sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuvaa syrjintää,

f)

edistämällä kolmansien maiden kehitystä.

a)

väliarviointiraportin ohjelman toteutuksella saavutetuista tuloksista ja toteutukseen liittyvistä laadullisista ja määrällisistä kysymyksistä viimeistään ohjelman nojalla käynnistettyjen uusien kurssien tosiasiallista aloittamista seuraavan toisen vuoden maaliskuun 31 päivänä,

b)

tiedonannon ohjelman mahdollisesta jatkamisesta viimeistään 30 päivänä tammikuuta 2012,

c)

jälkiarviointiraportin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.