EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32004R0377

Neuvoston asetus (EY) N:o 377/2004, annettu 19 päivänä helmikuuta 2004, maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston perustamisesta

EUVL L 64, 2.3.2004, p. 1–4 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO, HR)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 13/08/2019; Kumoaja 32019R1240

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2004/377/oj

32004R0377

Neuvoston asetus (EY) N:o 377/2004, annettu 19 päivänä helmikuuta 2004, maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston perustamisesta

Virallinen lehti nro L 064 , 02/03/2004 s. 0001 - 0004


Neuvoston asetus (EY) N:o 377/2004,

annettu 19 päivänä helmikuuta 2004,

maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston perustamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja 66 artiklan,

ottaa huomioon Helleenien tasavallan aloitteen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Neuvoston 13 päivänä kesäkuuta 2002 hyväksymään suunnitelmaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajojen valvonnasta sisältyy suunnitelma kolmansiin maihin lähetettyjen maahanmuuttoa käsittelevien yhteysviranomaisten verkoston perustamisesta.

(2) Sevillassa 21 ja 22 päivänä kesäkuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto esitti päätelmissään jäsenvaltioiden yhteyshenkilöverkoston perustamista maahanmuuttoasioita varten vuoden 2002 loppuun mennessä.

(3) Neuvosto hyväksyi 28 ja 29 päivänä marraskuuta 2002 pitämässään istunnossa maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden verkoston tehostamista koskevat päätelmät, joissa se panee merkille puheenjohtajavaltion selvityksen, josta käy ilmi, että yhteyshenkilöverkosto on jo toiminnassa useimmissa selvityksessä käsitellyissä maissa, todeten samalla, että verkostoa on tehostettava edelleen.

(4) Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti tarvetta vauhdittaa työskentelyä, jonka tavoitteena on hyväksyä mahdollisimman pian ennen vuoden 2003 loppua asianmukainen oikeudellinen väline maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston virallisesta perustamisesta kolmansiin maihin. Eurooppa-neuvosto viittasi myös siihen, että maahanmuuttoasioiden yhteyshenkilöverkostolta saadut tiedot ovat tärkeitä kehitettäessä arviointijärjestelmää suhteiden seuraamiseksi sellaisiin kolmansiin maihin, jotka eivät toimi yhteistyössä EU:n kanssa laittoman maahanmuuton torjumiseksi.

(5) Thessalonikissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston pohjalta tällaisen verkoston olemassaolo ja toiminta on virallistettava - hyödyntäen jo käynnissä olevista hankkeista, esimerkiksi Belgian johtamasta Länsi-Balkanin maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostosta, saatuja kokemuksia - oikeudellisesti sitovalla säädöksellä, jossa säädetään velvoitteesta perustaa jäsenvaltioiden maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden välisiä yhteistyömuotoja, tällaisen yhteistyön tavoitteista, kyseisten yhteyshenkilöiden tehtävistä, heidän pätevyysvaatimuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä vastaanottavaa maata että lähettävää jäsenvaltiota kohtaan.

(6) On myös toivottavaa virallistaa tapa, jolla yhteisön asianomaisille toimielimille annetaan tietoja maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston toiminnasta, jotta ne voivat toteuttaa tai ehdottaa aiheellisia toimenpiteitä parantaakseen jäsenvaltioiden ulkorajoilla suoritettavien henkilötarkastusten yleistä hallintoa.

(7) On otettava huomioon jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ulkomaille lähettämien yhteyshenkilöiden yhteisestä käytöstä 27 päivänä helmikuuta 2003 tehty neuvoston päätös 2003/170/YOS(2).

(8) Islannin ja Norjan osalta tämä asetus merkitsee Schengenin säännöstön kehittämistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä kyseisten valtioiden osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen(3) mukaisesti aloilla, joita tarkoitetaan tietyistä kyseisen sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY(4) 1 artiklan A ja E kohdassa.

(9) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä se sido Tanskaa eikä sitä sovelleta siihen. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten mukaisesti, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on antanut tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(10) Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu tähän asetukseen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Schengenin säännöstön sisällyttämistä osaksi Euroopan unionia koskevan pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY(5) 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(11) Irlanti osallistuu tähän asetukseen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Schengenin säännöstön sisällyttämistä osaksi Euroopan unionia koskevan pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti sekä Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY(6) 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(12) Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin osallistuminen tähän asetukseen 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY 8 artiklan 2 kohdan sekä 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti liittyy yhteisön velvoitteisiin toteuttaa toimia sellaisten Schengenin säännöstön määräysten kehittämiseksi, joilla torjutaan laittoman maahanmuuton järjestämistä, ja joihin Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat.

(13) Tämä päätös on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Tässä asetuksessa "maahanmuuttoalan yhteyshenkilöllä" tarkoitetaan yhden jäsenvaltion edustajaa, jonka maahanmuuttoviranomaiset tai muut toimivaltaiset viranomaiset ovat lähettäneet solmimaan ja ylläpitämään yhteyksiä vastaanottavan maan viranomaisiin edistääkseen laittoman maahanmuuton ehkäisemistä ja torjuntaa, laittomien maahanmuuttajien paluuta ja laillisen maahanmuuton hallintoa.

2. Tässä asetuksessa maahanmuuttoalan yhteyshenkilöinä pidetään myös yhteyshenkilöitä, jotka hoitavat maahanmuuttoasioita muiden tehtäviensä ohella.

3. Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt voitaisiin lähettävän jäsenvaltion määräämäksi kohtuulliseksi ajanjaksoksi sijoittaa jäsenvaltioiden kolmansissa maissa toimivien kansallisten konsuliviranomaisten tai toisten jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten, mutta myös kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten sekä kansainvälisten järjestöjen yhteyteen.

4. Tämä asetus ei vaikuta maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden tehtäviin, jotka perustuvat niihin velvollisuuksiin, jotka heille kuuluvat heidän kansallisen lainsäädäntönsä, käytäntöjensä tai menettelyjensä taikka vastaanottavan maan tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen erityisten sopimusten perusteella.

2 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt solmivat ja ylläpitävät suoria yhteyksiä vastaanottavan maan toimivaltaisiin viranomaisiin ja vastaanottavassa maassa toimiviin asianomaisiin järjestöihin tietojen keruun ja vaihdon helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi.

2. Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt keräävät tietoja joko operatiivisen ja/tai strategisen tason käyttöön. Näiden tietojen on erityisesti koskettava seuraavia aiheita:

- laittomat maahanmuuttovirrat, jotka ovat peräisin vastaanottavasta maasta tai kulkevat sen kautta,

- reitit, joita nämä laittomat maahanmuuttajat käyttävät saapuakseen jäsenvaltioiden alueille,

- laittomien maahanmuuttajien toimintatapa, esimerkiksi heidän käyttämänsä kuljetusvälineet ja avustajat,

- maahanmuuttajien salakuljetusta harjoittavien rikollisjärjestöjen olemassaolo ja toiminta,

- kaikki tapahtumat, jotka voivat joko nyt tai tulevaisuudessa aiheuttaa uusia suuntauksia laittoman maahanmuuton alalla,

- menetelmät väärien henkilö- ja matkustusasiakirjojen valmistamiseksi ja näiden asiakirjojen väärentämiseksi,

- keinot ja tavat, joilla vastaanottavien maiden viranomaisia voidaan avustaa ehkäisemään alueiltaan peräisin olevia tai niiden kautta kulkevia laittomia maahanmuuttovirtoja,

- keinot ja tavat, joilla voidaan helpottaa laittomien maahanmuuttajien paluuta ja heidän palauttamistaan lähtömaihinsa,

- edellä mainittuihin aiheisiin liittyvä lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö,

- varhaisvaroitusjärjestelmän kautta välitetyt tiedot.

3. Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt voivat myös avustaa kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden todentamisessa ja heidän lähtömaahan paluunsa helpottamisessa.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt suorittavat tehtävänsä toimivaltansa mukaisesti sekä noudattaen kansallisen lainsäädäntönsä säännöksiä ja vastaanottavien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten tai järjestelyjen määräyksiä, mukaan lukien ne, jotka koskevat henkilötietojen suojaamista.

3 artikla

1. Jäsenvaltioiden on järjestelmällisesti ja välittömästi ilmoitettava muille jäsenvaltioille, neuvostolle ja komissiolle lähettämistään maahanmuuttoalan yhteyshenkilöistä ja toimitettava kuvaus heidän tehtävistään. Komissio esittää neuvostolle ja jäsenvaltioille yhteenvedon näistä tiedoista.

2. Kunkin jäsenvaltion on myös ilmoitettava muille jäsenvaltioille aikeistaan lähettää maahanmuuttoalan yhteyshenkilöitä kolmansiin maihin, jotta muut jäsenvaltiot voivat ilmaista kiinnostuksensa 5 artiklassa tarkoitetun, yhteyshenkilön lähettämistä koskevan yhteistyösopimuksen tekemiseen asianomaisen jäsenvaltion kanssa.

4 artikla

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden samaan kolmanteen maahan tai samalle alueelle lähettämät maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt muodostavat keskenään paikallisia tai alueellisia yhteistyöverkostoja. Verkostojen puitteissa maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt erityisesti:

- tapaavat säännöllisesti ja tarvittaessa,

- vaihtavat tietoja ja käytännön kokemuksia,

- sovittavat tarvittaessa yhteen kantoja, jotka omaksutaan yhteyksissä kaupallisiin liikkeenharjoittajiin,

- osallistuvat tarvittaessa yhteiseen erikoiskoulutukseen,

- järjestävät tarvittaessa tiedotustilaisuuksia ja koulutusta vastaanottavassa maassa olevien jäsenvaltioiden diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen henkilöstölle,

- ottavat käyttöön yhteisiä lähestymistapoja, jotka koskevat strategisesti merkittävien tietojen, myös riskianalyysien, keräämistä ja ilmoittamista lähettävien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille,

- osallistuvat yhteisiä toimiaan koskevien kertomusten laadintaan kahdesti vuodessa; kertomukset laaditaan 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti,

- solmivat tarvittaessa säännölliset yhteydet samanlaisiin verkostoihin vastaanottavassa maassa ja lähialueen kolmansissa maissa.

2. Euroopan komission edustajilla on oikeus osallistua maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden verkoston puitteissa järjestettäviin kokouksiin, mutta kokouksia voidaan pitää myös ilman Euroopan komission edustajan läsnäoloa operatiivisten seikkojen sitä edellyttäessä. Kokouksiin voidaan tarvittaessa kutsua myös muita elimiä ja viranomaisia.

3. Euroopan unionin puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion on tehtävä aloite tällaisten kokousten pitämisestä. Jos puheenjohtajana toimiva jäsenvaltio ei ole maassa tai alueella edustettuna, kulloisenkin puheenjohtajan tehtävää hoitavan jäsenvaltion on tehtävä aloite kokouksen pitämisestä.

5 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat kahden- tai monenvälisesti sopia, että jonkin jäsenvaltion kolmanteen maahan tai kansainväliseen järjestöön lähettämät maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt huolehtivat myös yhden tai useamman muun jäsenvaltion eduista.

2. Jäsenvaltiot voivat myös sopia, että niiden maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt jakavat tiettyjä tehtäviä keskenään.

6 artikla

1. Euroopan unionin puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion tai, jos kyseinen jäsenvaltio ei ole maassa tai alueella edustettuna, kulloisenkin puheenjohtajan tehtävää hoitavan jäsenvaltion on laadittava kunkin puolivuotiskauden lopussa neuvostolle ja komissiolle kertomus niiden maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostojen toiminnasta, joissa sillä on edustaja, sekä tilanteesta vastaanottavassa maassa laittomaan maahanmuuttoon liittyvien asioiden osalta.

2. Kertomukset laaditaan komission laatiman mallin ja kaavan mukaisesti.

3. Kyseiset kertomukset ovat keskeinen tietolähde valmisteltaessa kunkin puheenjohtajakauden lopussa neuvostolle toimitettavaa arviointikertomusta, jonka komissio laatii kussakin kolmannessa maassa, johon jäsenvaltioiden maahanmuuttoalan yhteyshenkilöitä on lähetetty, vallitsevasta tilanteesta.

4. Komissio sisällyttää edellä mainittujen kertomusten perusteella vuosittaiseen arviointikertomukseensa tosiseikkoja koskevan yhteenvedon laitonta maahanmuuttoa, ihmisten salakuljetusta ja ihmiskauppaa, ulkorajoja ja laittomasti oleskelevien henkilöiden palauttamista koskevan yhteisen politiikan kehittämisestä. Esittäessään tämän arviointikertomuksen neuvostolle komissio voi tehdä tarpeellisiksi katsomiaan ehdotuksia ja suosituksia.

7 artikla

Tämä asetus ei rajoita Yhteiseen konsuliohjeistoon diplomaatti- ja konsuliedustustoille(7) sisältyvien paikallisen tason konsuliyhteistyötä koskevien säännösten soveltamista.

8 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä tammikuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Brysselissä 19 päivänä helmikuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. McDowell

(1) EUVL C 140, 14.6.2003, s. 12.

(2) EUVL L 67, 12.3.2003, s. 27.

(3) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(4) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(5) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(6) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

(7) EYVL C 313, 16.12.2002, s. 1.

Top