32001D0769

Komission päätös,

tehty 6 päivänä joulukuuta 2000,

yrityskeskittymän soveltuvuudesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan

(Asia COMP/M.1940 - Framatome/Siemens/Cogéma/JV)

(tiedoksiannettu numerolla K(2000) 3691)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2001/769/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 57 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottaa huomioon yrityskeskittymien valvonnasta 21 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1310/97(2), ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon menettelyn aloittamisesta tässä asiassa 11 päivänä elokuuta 2000 tehdyn komission päätöksen,

on antanut asianomaisille yrityksille tilaisuuden esittää huomautuksensa komission esittämistä vastaväitteistä,

ottaa huomioon keskittymiä käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunnon(3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Komissio vastaanotti 10 päivänä heinäkuuta 2000 ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla Framatome SA (jäljempänä "Framatome"), Ranska, Siemens AG (jäljempänä "Siemens"), Saksa, ja Cogéma SA (jäljempänä "Cogéma",), Ranska, perustaisivat kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan hoitavan yhteisyrityksen (jäljempänä "uusi yhteisyritys").

(2) Komissio teki 11 päivänä elokuuta 2000 asetuksen (ETY) N:o 4064/89 (jäljempänä "sulautuma-asetus") 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja ETA-sopimuksen 57 artiklan nojalla päätöksen menettelyn aloittamisessa tässä asiassa.

I OSAPUOLET JA TOIMENPIDE

(3) Framatome suunnittelee ja rakentaa ydinvoimalaitoksia sekä valmistaa ydinvoimalaitosten keskeisimpien järjestelmien eli reaktori sydämen tärkeimpiä laitteita. Lisäksi Framatome suunnittelee, tuottaa ja pitää kaupan ydinvoimalaitosten polttoainenippuja. Framatome tuottaa lisäksi kytkimiä sähköisiin ja elektronisiin laitteisiin. Ranskan valtio omistaa suoraan tai välillisesti (erityisesti Cogéman välityksellä) noin 85 prosenttia Framatomen osakkeista.

(4) Siemens on sähkösuunnittelu- ja elektroniikka-alalla toimiva pörssinoteerattu yhtiö. Sen tuotteita käyttäviä aloja ovat energia, teollisuus, automaatio, liikenne, lääkinnällinen tekniikka, tietotekniikka ja -liikenne sekä puolijohdeteollisuus. Ydinvoima-alalla Siemens suunnittelee ja toimittaa erityyppisiä ydinvoimalaitoksia mukaan lukien niihin liittyvät tarvittavat osat ja materiaalit kuten polttoaineniput. Siemens valmistaa ydinvoimalaitoksissa käytettäviä laitteita kuten instrumentointi- ja säätöjärjestelmiä, erilaisia varaosia jne.

(5) Cogéma, jonka Ranskan valtio omistaa Commissariat à l'Energie Atomique (jäljempänä "CEA") -laitoksen välityksellä, toimii pääasiassa ydinvoima-alalla. Sen toiminta kattaa ydinpolttoaineen koko elinkaaren, josta huolehtiminen on ydinvoimalaitosten jatkuvan toiminnan edellytys ja johon kuuluvat esimerkiksi uraanin etsintä, sen kemiallinen käsittely ja väkevöinti, käytetyn polttoaineen jälkikäsittely ja näihin toimintoihin liittyvä suunnittelu. Cogéma valmistaa lisäksi polttoainenippuja ja myy sekaoksidista uraanipolttoainetta (jäljempänä "MOX-polttoaine")(4).

(6) Framatome ja Siemens siirtävät suurimman osan ydinvoima-alan toiminnoistaan uuteen yhteisyritykseen. Cogéman liiketoimintaa ei siirretä uuteen yhteisyritykseen. Cogéma saa kuitenkin osakkaiden väliseen sopimukseen sisältyvien järjestelyjen perusteella vaikutusvaltaa uuden yhteisyrityksen MOX-polttoainetta koskevaan liiketoimintaan ja teknologiaan liittyvissä asioissa. Framatomen osuudeksi uuden yhteisyrityksen osakkeista tulee 66 prosenttia ja Siemensin osuudeksi 34 prosenttia. Cogéma saa yhden erityisosakkeen, johon liittyy erityisiä oikeuksia.

II YHTEISÖNLAAJUINEN ULOTTUVUUS

(7) Asianomaisten yritysten yhteenlaskettu koko maailmasta kertynyt liikevaihto ylittää 5 miljardia euroa(5). Framatomen, Cogéman ja Siemensin erilliset yhteisön alueelta kertyneet liikevaihdot ylittävät kaikki 250 miljoonaa euroa, eikä yli kaksi kolmasosaa niiden omasta kokonaisliikevaihdosta ole kertynyt yhdestä ja samasta jäsenvaltiosta. Näin ollen ilmoitetulla toimenpiteellä on sulautuma-asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteisönlaajuinen ulottuvuus. Tarkasteltavana oleva toimenpide kuuluu myös EFTA-maiden kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen soveltamisalaan.

III KESKITTYMÄ

(8) Kolmella emoyhtiöllä on alustavan ilmoituksen mukaan yhteinen määräysvalta uudessa yhteisyrityksessä, koska strategiset liiketoimintaa koskevat päätökset edellyttävät kaikkien hallituksen jäsenten yksimielistä hyväksyntää.

(9) Uusi yksikkö on kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan hoitava yhteisyritys, koska Framatome ja Siemens siirtävät kumpikin oman ydinenergiaan liittyvän liiketoimintansa uuteen yhteisyritykseen.

(10) Tämän vuoksi ehdotettu toimenpide merkitsee sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua keskittymää.

IV KILPAILUA KOSKEVA ARVIOINTI

Johdanto

(11) Kaikki ilmoituksen tehneet osapuolet toimivat ydinvoima-alalla. Seuraavassa keskitytään lohkoihin, joihin ehdotetulla toimenpiteellä olisi merkittävä vaikutus, jonka seurauksena tehokas kilpailu estyisi olennaisesti yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla. Tällaisia lohkoja ovat erityisesti a) polttoainenippujen, b) instrumentointi- ja säätöjärjestelmien sekä c) käytetyn polttoaineen telineiden tuotanto.

(12) Ydinvoimalaitokset ovat sähköyhtiöiden sähkön kaupalliseen tuotantoon käyttämiä laitoksia. Ydinvoimalaitokset erotellaan sen mukaan, käytetäänkö niissä kevyen vai raskaan veden isotooppeja jäähdytteinä ja hidastimina. Noin 80 prosenttia maailman ydinreaktoreista on vain kahta yhdysvaltalaista kevytvesireaktorityyppiä, ja nämä vastaavat 88 prosentista maailman koko ydinvoimakapasiteetista. Kevytvesireaktoreissa ydinpolttoainetta käytetään isotooppirikastettuna uraanioksidina, joka hidastetaan ja jäähdytetään tarkoin puhdistetussa vedessä. Kevytvesireaktoreita on kahta päätyyppiä: painevesireaktoreita (pressurized water reactor, PWR) ja kiehutusvesireaktoreita (boiling water reactor, BWR). Muita ydinvoimalaitostyyppejä ovat muun muassa raskaan veden painevesireaktorit (jotka tunnetaan myös nimellä CANDU-reaktorit), VVER-reaktorit (venäläinen versio painevesireaktorista) ja metalli- tai kaasujäähdytteiset reaktorit.

(13) Täydelliseen ydinvoimalaitokseen kuuluu kaksi pääosaa: reaktorirakennus ja perinteinen voimala. Reaktorirakennus on ydinvoimalaitoksen "ydinvoimaosa" ja siihen kuuluu täydellinen järjestelmä ja laitteisto, joka on tarpeen höyryn toimittamiseksi perinteiseen voimalaan ja reaktorin turvallisuuden takaamiseksi. Reaktorirakennus käsittää ydinreaktion avulla toimivan höyryntuotantojärjestelmän ja reaktorirakennuksen tasapainon takaamiseksi tarvittavan järjestelmän (kaikki apujärjestelmät ja -laitteet). Perinteinen voimala käsittää pääasiassa turbiinigeneraattorilaitteiston ja sen tukijärjestelmän, jotka ovat omissa reaktorirakennuksesta täysin erillisissä rakennuksissa. Perinteisen voimalan rakenne ei erityisesti poikkea muista sähköntuotantojärjestelmistä kuten hiili- tai kaasukäyttöisistä voimaloista.

(14) 15 kappaleessa esitetty taulukko sisältää yleisimmät maailmassa rakennetut reaktorityypit.

(15)

Taulukko 1: ETA:n ja muiden maailman merkittävien alueiden reaktorit

>TAULUKON PAIKKA>

A. POLTTOAINENIPUT

1 MERKITYKSELLISET TUOTEMARKKINAT

(16) Ydinpolttoaine sijoitetaan polttoainenippuna reaktorisydämeen. Polttoainenippuun kuuluu metallinen tukirakenne ja tietty määrä polttoainesauvoja, jotka sisältävät polttoainetabletteja. Sekä Framatome että Siemens suunnittelevat ja valmistavat polttoainenippuja eri reaktorityyppejä, lähinnä kevytvesireaktoreita, varten.

(17) Ilmoituksen tekijöiden mukaan kevytvesireaktoreiden polttoaineniput kuuluvat eri markkinoille kuin muihin ydinvoimalatyyppeihin tarkoitetut polttoaineniput. Raskasvesireaktoreissa käytetään hidastimena ja jäähdytteenä tavallisen veden (H2O) sijaan deuteriumoksidia (D2O). Raskasvesireaktoreiden polttoainenippujen suunnittelu ja valmistus edellyttää siksi erityisasiantuntemusta ja erityisiä tuotantolaitteita. Lisäksi yksikään muu polttoainenippujen suunnittelija kuin KNFC (Etelä-Korea) ei harjoita sekä kevyt- että raskasvesireaktoreiden polttoainenippujen suunnittelua ja valmistusta. Kaasujäähdytteissä reaktoreissa (gas cooled reactors, GCR) ja kaasujäähdytteisissä grafiittimoderoiduissa paineputkireaktoreissa (advanced gas cooled reactors, AGR), joita on käytössä vain Yhdistyneessä kuningaskunnassa, käytetään grafiittia hidastimena ja kaasua jäähdyttimenä. Siksi näihin reaktorityyppeihin tarkoitettujen polttoainenippujen tekniset vaatimukset ovat erilaisia. Nykyisin vain BNFL/Westinghouse/ABB toimittaa GCR- ja AGR-tyyppisiin reaktoreihin tarkoitettuja polttoainenippuja. Vaikka siirtyminen kevytvesireaktorin polttoainenippujen valmistuksesta raskasvesireaktorin polttoainenippujen valmistukseen vaikuttaa teknisesti mahdolliselta, se edellyttäisi merkittäviä investointeja uusiin laitteisiin. AGR-tyyppisten reaktoreiden rajallinen määrä on tuskin riittävä peruste tehdä huomattavia investointeja.

(18) Kevytvesireaktoreissa käytetään kahta erityyppistä polttoainetta, eli väkevöityä uraania ja sekaoksidipolttoainetta. Kumpaakin polttoainetyyppia käytetään pieninä sylinterinmuotoisina tabletteina, jotka painavat 6-7 grammaa ja jotka fissioidaan kevytvesireaktorin hallitussa ketjureaktiossa. Väkevöity uraani (jota kemiallisen koostumuksensa vuoksi kutsutaan usein uraanidioksidipolttoaineeksi, UO2) on kevytvesireaktoreissa käytetty pääasiallinen polttoaine. Uraanidioksidipolttoaine voidaan edelleen jakaa väkevöityyn luonnonuraaniin (enriched natural uranium, ENU(6)) ja väkevöityyn jälleenkäsitteltyyn uraaniin (enriched reprocessed uranium ERU(7)). MOX-polttoaineen valmistuksessa kierrätetään käytetyn uraanidioksidipolttoaineen jälleenkäsittelyssä talteen otettua plutoniumia. Polttoainenippujen tehtävänä on toimia pakkausvälineenä, eli niitä käytetään mekaanisena keinona, jolla polttoaine (uraanidioksidi tai MOX-polttoaine) asetetaan reaktorisydämeen(8). Ilmoituksen tekijät esittävät, että uraanidioksidinippujen ja MOX-polttoainenippujen tarjontapuolen keskinäistä korvattavuutta tarkasteltaessa näitä kahta polttoainenipputyyppiä on ehkä asianmukaista pitää kevytvesireaktoreiden polttoainenippujen kokonaismarkkinoiden alalohkoina. Ilmoituksen tekijät toteavat, että uraanidioksidinippujen suunnittelija ja valmistaja voi alkaa tuottaa MOX-polttoainenippuja (ja päinvastoin), koska molemmissa polttoainenipputyypeissä käytettävät osat ovat samankaltaiset.

(19) ERU-polttoainenippujen tuotannosta ulkopuoliset valmistajat ilmoittivat, että tuotantolaitosten on kyettävä käsittelemään pitoisuuksiltaan alhaisia fissiojäännöstuotteita. Uusien laitehankintojen lisäksi tarvitaan erityisiä käsittelymenettelyjä työntekijöiden suojelemiseksi. Kumpikin toimenpide on kallis ja niiden toteuttaminen vaikuttaa perustellulta vain, jos ERU-polttoainenippujen kysyntä on riittävää. Tutkimus on osoittanut, että useimmat ydinvoimalaitosyhtiöt eivät käytä lainkaan ERU-polttoainetta(9), vaikka niillä on lupa käyttää jälleenkäsiteltyä polttoainetta. Ulkopuolisten vastaukset näyttävät suureksi osaksi vahvistavan ilmoituksen tekijöiden kannan, jonka mukaan ERU-polttoainenippujen tuotantolaitoksia voidaan käyttää ENU-polttoainenippujen tuotantoon. Siksi on ilmeistä, että tässä asiassa ERU-polttoainenippujen ja ERU-polttoainenippujen voidaan katsoa kuuluvan samoille markkinoille.

(20) MOX-polttoaine on hyvin myrkyllistä, ja MOX-tablettien tuotantoon, suojaputkien täyttämiseen MOX-tableteilla ja polttoainenippujen kokoamiseen on käytettävä erityislaitteita ottaen varsinkin huomioon erityissuojatoimia edellyttävät korkeat säteilymäärät. Tämän vuoksi MOX-polttoainenippujen tuotantokustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin uraanidioksidinippujen tuotannosta aiheutuvat kustannukset. MOX-polttoaineen erittäin suuri myrkyllisyys ja myös MOX-polttoaineen myynnin ENU-polttoaineen myyntiä huomattavasti pienempi osuus aiheuttavat sen, että sekä painevesireaktoreissa että kiehutusvesireaktoreissa käytettäväksi soveltuvia MOX-polttoainenippuja valmistetaan ja käsitellään samoissa tuotantolaitoksissa kuin ENU-polttoainenippuja. Vaikka MOX-polttoaineen tuotanto voidaan sijoittaa samaan paikkaan kuin ENU-polttoaineen tuotanto, MOX-polttoaineen tuotantolaitteet ovat erillisiä.

(21) Käyttäjien kannalta painevesireaktoreihin ja kiehutusvesireaktoreihin tarkoitetut polttoaineniput eivät ole keskenään korvattavissa. Painevesireaktorin käyttäjä ei voi hyödyntää polttoainenippuja, jotka on tarkoitettu kiehutusvesireaktoreihin (eikä päinvastoin), koska painevesireaktoreiden ja kiehutusvesireaktoreiden polttoainenipuissa on huomattavia rakenteellisia eroja. Polttoainenippujen geometrian eli ryhmityksen on tyypillisesti oltava kiehutusvesireaktoreita varten pienempi kuin painevesireaktoreita varten. Lisäksi painevesireaktoreiden ja kiehutusvesireaktoreiden polttoainenippujen ohjausputket ovat erilaiset. Painevesireaktoreissa niitä käytetään säätösauvojen ohjaamiseen, kun taas kiehutusvesireaktorissa ne sitovat polttoainesauvoja tai veden virtauskanavia.

(22) Ilmoituksen tekijät esittävät, että koska kiehutusvesireaktoreiden polttoainenippujen toimittajat pystyvät tarjontapuolella helposti siirtymään painevesireaktoreiden polttoainenippujen toimittajiksi (ja päinvastoin), ne olisi katsottava samoille markkinoille kuuluviksi. Samalla korostettiin, että vaikka kiehutusvesireaktoreiden ja painevesireaktoreiden polttoaineniput ovat rakenteeltaan erilaiset, viime vuosina on selvästi pyritty saavuttamaan kyky valmistaa molempia polttoainenipputyyppejä. Lisäksi ilmoituksen tekijät mainitsevat, että kiehutusvesireaktoreiden ja painevesireaktoreiden tuotantolaitteet ja -prosessit ovat samantyyppiset ja että siirtyminen yhden polttoainenipputyypin tuotannosta toiseen on mahdollista toteuttaa halvalla ja nopeasti.

(23) Komission kyselyyn vastanneet kolmannet osapuolet ovat kuitenkin ilmoittaneet, että vaikka kiehutusvesireaktorit ja painevesireaktorit ovat rakenteeltaan samankaltaiset, niiden materiaalit, polttoainenippujen ominaisuuksien kokoonpano, reaktorisydämen rakenne ja toiminnan tuki ovat hyvin erilaiset, minkä vuoksi kiehutusvesireaktorin ja painevesireaktorin polttoainenippujen teknisessä suunnittelussa, valmistusprosesseissa ja asiakkailta perittävissä hinnoissa on huomattavia eroja. Esimerkiksi polttoainesauvoihin täytettävät polttoainetabletit ovat eri kokoisia. Polttoainenippujen geometrian eli ryhmityksen on tyypillisesti oltava kiehutusvesireaktoreissa pienempi kuin painevesireaktoreissa. Painevesireaktoreiden polttoainenippuja ei ole päällystetty. Lisäksi kiehutusvesireaktoreiden polttoainenippuja ympäröi vielä halkaisijaltaan neliömäinen metallirakenne. Kiehutusvesireaktorin polttoainenipuissa on myös enemmän mahdollisuuksia järjestellä materiaalien kokoonpanoa, jonka mukaan nippujen polttoaineen väkevöinti ja/tai absorbointiominaisuudet vaihtelevat. Kiehutusvesireaktoreihin tarkoitetun tuotannon vaihtamista painevesireaktoreihin tarkoitetuksi (tai päinvastoin) pidettiin hyvin kalliina ja sen katsottiin edellyttävän huomattavia investointeja.

(24) Painevesireaktoreihin tarkoitettujen polttoainenippujen ja kiehutusvesireaktoreihin tarkoitettujen polttoainenippujen hinnat vaihtelevat merkittävästi, keskimäärin [15-25 prosenttia](10).

(25) Polttoainenippujen erilaiset geometriat on ilmoituksen tekijöiden mukaan myös mahdollista erottaa toisistaan. Painevesireaktoreiden polttoainenippuja on saatavilla seitsemänä ja kiehutusvesireaktoreiden polttoainenippuja kolmena erilaisena vakiogeometriana. Kevytvesireaktorin geometrialtaan (ja pituudeltaan) erilaiset polttoaineniput kuuluvat samoille markkinoille, koska eri geometrioita on suhteellisen helppo valmistaa sen jälkeen, kun polttoainenipun yksi perusrakenne on kehitetty (tärkeimmät erot ovat sauvoja erillään pitävien ritilöiden ja päätylevyjen mitoissa). Siten polttoainenippujen valmistaja voi helposti vaihtaa tuotantonsa yhdestä ryhmityksestä toiseksi jopa samalla tuotantolinjalla. Lisäksi ilmoituksen tekijät väittävät, että kun yhdelle geometrialle on saatu lisenssi, sen saaminen samaan polttoainenipputyyppiin kuuluvalle toiselle geometrialle on huomattavasti helpompaa. Polttoainenippuja valmistavat kolmannet osapuolet ovat suurimmaksi osaksi vahvistaneet, että geometrioiden erilaisuuden vuoksi ei ole syytä tehdä eroa painevesireaktoreiden ja kiehutusvesireaktoreiden polttoainenippujen eri geometrioiden välillä.

Päätelmä

(26) Näin ollen voidaan päätellä, että painevesireaktoreiden ja kiehutusvesireaktoreiden polttoaineniput kuuluvat eri tuotemarkkinoille. Lisäksi vaikuttaa asianmukaiselta katsoa MOX-polttoainenippujen markkinat muista kevytvesireaktoreiden polttoainenippujen markkinoista erillisiksi markkinoiksi(11).

2 MERKITYKSELLISET MAANTIETEELLISET MARKKINAT

(27) Ilmoituksen tekijöiden mielestä polttoainenippujen suunnittelun ja valmistuksen markkinat ovat jopa maailmanlaajuiset, mutta ainakin ETA:n laajuiset. Varsinaisen tuotteen ja tuotantoprosessien kannalta kevytvesireaktoreiden polttoaineniput ovat käytännöllisesti katsoen samanlaiset kaikkialla maailmassa(12). Kuljetuskustannukset ovat tavallisesti [< 5 prosenttia] kevytvesireaktorin polttoainenippujen valmistuskustannuksista, toisin sanoen polttoainenippujen hinnasta ilman ydinmateriaalia. Kevytvesireaktoreihin tarkoitettujen polttoainenippujen kuljetusta ja käyttöä koskevat turvallisuusmääräykset vaihtelevat maailman eri alueilla, mutta erot eivät tavallisesti merkitse merkittävää kaupan estettä. Polttoainenippumallien lisensiointi tapahtuu yleensä kansallisesti, mutta yhteisössä lisenssin myöntäminen yhdessä jäsenvaltiossa nopeuttaa huomattavasti lisensiointimenettelyä muissa jäsenvaltioissa. Lisäksi polttoainenippujen tärkeimmät myyjät ovat jo hankkineet lisenssit useista maailman maista. Tavaran alkuperämaasta riippumatta kevytvesireaktoreiden polttoainenippuja yhteisöön tuotaessa perittävät tullit ovat nykyisin noin 4 prosenttia polttoainenippujen koko hinnasta väkevöidyn uraanin hinta mukaan lukien. Yhdysvaltojen soveltamat polttoainenippujen tuontitullit ovat noin 4 prosenttia polttoainenippujen hinnasta. GATT/WTO-sopimuksen mukaisesti yhteisöön tuotaessa perittäviä tulleja alennetaan asteittain 2,2 prosenttiin.

(28) Ilmoituksen tekijöiden mukaan hinnat näyttävät yhdenmukaistuvan maailman eri alueiden välillä. Euroopassa viime vuosina tapahtuneen merkittävän hintojen laskun vuoksi sekä kiehutusvesireaktoreiden että painevesireaktoreiden polttoainenippujen eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten hintojen erot ovat supistuneet [15-25 prosenttiin]. Ero johtuu jossain määrin erilaisista työvoimakustannuksista. Ilmoituksen tekijät mainitsivat lisäksi, että Euratomin perustamissopimusta sovelletaan kaikkeen ydinmateriaalin kauppaan. Lisäksi sovelletaan Euratomin yhteistyösopimuksia, jotka on tehty erityisesti Yhdysvaltojen(13) ja joidenkin muiden kauppakumppanien kanssa.

(29) Markkinatutkimus on kuitenkin osoittanut, että painevesireaktoreihin ja kiehutusvesireaktoreihin tarkoitettujen polttoainenippujen markkinat eivät ole ETA: ta suuremmat. Ydinvoimalaitoksille on ennen kaikkea tärkeää, että polttoainenippujen toimittaja sijaitsee lähellä. Kolmansilta saatujen vastausten perusteella esimerkiksi venäläiset ja aasialaiset polttoainenippujen valmistajat ovat muita heikommassa asemassa, koska polttoainenippuja olisi kuljetettava turvallisesti pitkiä matkoja useiden rajojen yli. Selvityksiä joudutaan tekemään erityisesti siirrettäessä polttoainetta maasta toiseen. Kuljetuskustannukset nousevat entisestään (ja voivat siksi muodostua huomattaviksi), kun polttoaineen siirtämisessä käytettäviin säiliöihin sovelletaan eri maissa erilaisia vaatimuksia. Kuljetuksiin useiden valtakunnanrajojen yli voi myös liittyä huomattavia riskejä, jotka johtuvat tavaran kuljettamisesta erilaisten sääntelyjärjestelmien kautta seuraavasta epävarmuudesta. Lisäksi uusien polttoainenipputilausten toimitusajat voivat olla hyvin pitkiä, koska ne tarvitsevat ydinvoimalaitosyhtiöiden myöntämän hyväksytyn toimittajan aseman. Tyypillinen ajanjakso voi olla 5-7 vuotta. Polttoainenippujen toimittajan läheisyys eli sijainti vähintään ydinvoimalaitosyhtiön kanssa samalla alueella maailmassa näyttää olevan edellytyksenä, jotta merkittäviltä kustannuksilta säästyttäisiin. Lisäksi kolmannet osapuolet ovat ilmoittaneet, että vaikka suurimmassa osassa maailman alueista noudatetaan turvallisuusvaatimuksissa ja -määräyksissä Yhdysvaltain säännöksiä, ETA:n ja erityisesti Ranskan ja Saksan sääntelyelimet soveltavat erilaisia osittain tiukempia vaatimuksia ja määräyksiä, jotka lisäävät polttoainenipputyyppien erityislisensioinnin kustannuksia.

(30) Kolmannet korostavat vielä, että yhteisöön tulevaan tuontiin sovelletaan tuontitulleja, jotka ovat noin 3,5 prosenttia polttoainenippujen koko hinnasta(14). Koska polttoainenipun valmistuskustannukset eli kustannukset ilman ydinpolttoainetta käsittävät vain [20-30 prosenttia] nippukokonaisuuden kustannuksista, tullin suhteellinen vaikutus voidaan itse asiassa katsoa nelinkertaiseksi, eli 14 prosentiksi. Siksi maailman muilta alueilta on tullut yhteisöön tai ETA:lle vain harvoja lähetyksiä(15). Poikkeuksia ovat Sveitsi, Slovenia ja Tsekki, jotka ovat saaneet lähetyksiä eräältä Yhdysvalloissa sijaitsevalta polttoainenippujen toimittajalta. Erään polttoainenippujen toimittajan mukaan nämä kaupat (jonkin verran vientiä Euroopan maihin, mutta tuskin mitään yhteisöön) ovat osoitus yhteisön tullitariffien suojaavasta vaikutuksesta.

(31) Samaa osoittaa myös se, että maailman muilla alueilla toimivat polttoainenippujen suunnittelijat ja valmistajat ovat myyneet suurimman osan tuotteistaan omien alueidensa markkinoilla. Tässä suhteessa on syytä mainita, että ainakin yhtä merkittävää japanilaista polttoainenippujen myyjää on kielletty maan hallituksen Yhdysvaltain kanssa tekemän sopimuksen nojalla viemästä polttoainenippuja maailman muille alueille. Hintatasot eri alueilla näyttävät vaihtelevan keskimäärin [25-35 prosenttia]. Kolmannet eivät ole vahvistaneet, että hinnat Yhdysvalloissa ja ETA:lla yhdenmukaistuisivat lähivuosina. Vaikka absoluuttisten hintatasojen on todettu alentuneen ETA:lla ja Yhdysvalloissa viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, ETA:n ja Yhdysvaltojen välinen suhteellinen hintaero on pysynyt melko vakaana eli keskimäärin [25-35 prosenttina](16).

(32) Näin ollen voidaan päätellä, että sekä painevesireaktoreihin että kiehutusvesireaktoreihin tarkoitettujen polttoainenippujen maantieteelliset markkinat ovat ETA:n laajuiset. Ulkopuoliset kilpailijat ovat suureksi osaksi vahvistaneet tämän.

(33) MOX-polttoainenippuihin käytettävä jälleenkäsitelty ydinpolttoaine on sallittu vain tietyissä maailman maissa. ETA:lla joillakin ranskalaisilla, saksalaisilla ja belgialaisilla ydinvoimalaitosyhtiöillä on oikeus käyttää jälleenkäsiteltyä ydinpolttoainetta ENU-polttoaineen ohella. ETA:n ulkopuolella vain Sveitsi ja Japani ovat sallineet joidenkin ydinvoimalaitosyhtiöidensä käyttää jälleenkäsiteltyä ydinpolttoainetta. Yhdysvalloissa MOX-polttoaineen käyttö on kielletty. Maantieteellisiä markkinoita määriteltäessä voidaan jättää avoimeksi kysymys siitä, ovatko MOX-polttoainenippujen markkinat ETA:n laajuiset vai laajemmat, koska ehdotetulla keskittymällä olisi merkittävä vaikutus kummalla tavalla tahansa määriteltyihin markkinoihin.

3 KILPAILUA KOSKEVA ARVIOINTI

3.1 Osapuolten toiminta

(34) Framatome suunnittelee vain painevesireaktoreiden polttoainenippuja, mutta valmistaa eurooppalaisissa tuotantolaitoksissaan sekä painevesireaktoreiden että kiehutusvesireaktoreiden polttoainenippuja. Se aloitti toimintansa painevesireaktoreiden polttoainenippujen alalla tehtyään Westinghousen kanssa lisenssisopimuksen, joka oli voimassa vuoteen 1981. Framatome hankkii kaikki polttoainenippujen osat sisäisesti lukuun ottamatta MOX-polttoainesauvojen ja -nippujen hankintaa (Cogémalta sekä Cogéman ja Framatomen 50/50-suhteessa omistamalta yhteisyritykseltä Melox S.A:lta, jäljempänä "Melox") ja yhdysvaltalaisen tytäryhtiönsä FCF:n osalta uraanidioksiditablettien hankintaa, jotka tämä ostaa Siemens Power Cooperationilta, jäljempänä "SPC"(17). Framatomella on useita tytäryhtiöitä, jotka tuottavat ja pitävät kaupan polttoainenippuja sekä polttoainenippujen osia ja jotka siirretään kaikki uuteen yhteisyritykseen.

(35) Siemensin polttoainenippuihin liittyvä toiminta on koottu sen voimalaitostoimintaa harjoittavaan tytäryhtiöön (Power Generation Group / Kraftwerksunion, jäljempänä "KWU"), joka syntyi vuonna 1969 Siemensin yhdistettyä AEG:n kiehutusvesireaktoreiden polttoainenipputeknologiatoiminnot omiin painevesireaktoreiden polttoainenipputoimintoihinsa. Framatomen tavoin Siemens aloitti toimintansa painevesireaktoreiden polttoainenippujen alalla Westinghousen lisenssinhaltijana (lisenssisopimuksen voimassaolo päättyi vuonna 1970), mutta nykyisin se suunnittelee, valmistaa ja myy kaikki vakiogeometriavaatimukset täyttäviä tyypiltään länsimaisten painevesireaktoreiden polttoainenippuja. Kiehutusvesireaktoreiden polttoainenippujen alalla Siemens hankki ensin kokemusta GE:n kanssa tekemänsä lisenssisopimuksen avulla (sopimuksen voimassaolo päättyi 1990), mutta on sen jälkeen kehittänyt kiehutusvesireaktoreiden polttoainenippujen vakioryhmityksistä omat mallinsa. Siemensin polttoainenippujen valmistukseen ja kaupan pitämiseen liittyvistä toiminnoista vastaavat monet tytäryhtiöt, jotka kaikki siirretään uuteen yhteisyritykseen.

(36) Cogéman polttoainenippuihin liittyvät toiminnot rajoittuvat MOX-polttoainenippujen tai niiden yksittäisten osien valmistukseen. Cogéma käyttää yhtä MOX-polttoaineen valmistuslaitosta. Lisäksi Cogéman ja Framatomen käytössä on yhteinen tuotantolaitos, Melox. Vaikka molemmissa laitoksissa tuotetaan nykyisin vain painevesireaktoreihin tarkoitettuja MOX-polttoainenippuja (tai niiden osia), Melox alkaa pian valmistaa kiehutusvesireaktoreiden MOX-polttoainesauvoja. Kummassakin laitoksessa valmistettuja tuotteita pitää kaupan joko Cogéma suoraan tai Cogéman ja Belgonucléairen suhteessa 60/40 omistama yhteisyritys Commox SA, jäljempänä "Commox", joka myy myös Belgonucléairen tuotantolaitoksessa valmistettuja MOX-polttoainesauvoja. Euratomin hankintatoimiston laatiman kertomuksen mukaan(18) Meloxin uusi MOX-polttoaineen tuotantolaitos otetaan käyttöön pian. Cogéman MOX-polttoaineeseen liittyvää liiketoimintaa ei siirretä uuteen yhteisyritykseen.

3.2 Markkinaosuudet

(37) Yhteenveto ilmoituksen tekijöiden ja niiden kilpailijoiden toimintaan liittyvistä markkinaosuuksista on johdanto-osan 38, 39, 40 ja 41 kappaleessa. ETA:n markkinatilanteen vertaamista varten markkinaosuuksia koskevat tiedot on esitetty myös muilta maailman alueilta. Tiedot ovat ajanjaksolta 1998-2000. Painevesireaktoreiden polttoainenippujen ja kiehutusvesireaktoreiden polttoainenippujen markkinaosuuksia koskevat tiedot ovat erillisissä taulukoissa, joiden rakenne on sama. Vuonna 1999 Framatomen ja Siemensin kevytvesireaktoreiden polttoainenippujen ETA:n kokonaismyynti oli yli [...] miljoonaa euroa.

(38)

Taulukko 2 ((Lähde:

NAC Fuel-Trac, helmikuu 2000.)):

Kevytvesireaktoreiden polttoainenippujen markkinaosuudet (painevesireaktoreiden polttoainepumput ja kiehutusvesireaktoreiden polttoaineniput) ((Taulukko ei sisällä MOX-polttoainenippuja, koska tätä polttoainetyyppiä ei liitetä uuteen yksikköön.))

>TAULUKON PAIKKA>

(39)

Taulukko 3: Painevesireaktoreiden polttoainenippujen markkinaosuudet

>TAULUKON PAIKKA>

(40)

Taulukko 4: Kiehutusvesireaktoreiden polttoainenippujen markkinaosuudet

>TAULUKON PAIKKA>

(41)

Taulukko 5: Kevytvesireaktoreiden MOX-polttoainenippujen markkinaosuudet; likiarvoina ((Arvioita, jotka on laskettu tietyn tuotantokapasiteetin ja kapasiteetin käyttöasteen perusteella. Laitoksen väliaikaisen sulkemisen takia vuosilta 1998-2000 voidaan lisäksi esittää vain suuntaa-antavia lukuja.))

>TAULUKON PAIKKA>

3.3 Arviointi

3.3.1 Markkinaosuuksien tulkinta - ETA:n nykytilanne

(42) Taulukko 3 osoittaa ilmoituksen tekijöiden ja kilpailijoiden markkinaosuudet painevesireaktoreiden polttoainenippumarkkinoilla. Vertailun vuoksi ETA:n tietojen lisäksi on esitetty tiedot myös maailman muilta alueilta.

(43) Framatomen suuri markkinaosuus johtuu siitä, että Ranskan markkinat, jotka käsittävät [60-70 prosenttia] ETA:n koko painevesireaktorien polttoainenippujen kysynnästä(19), ovat lähes yksinomaan Framatomen hallussa. Toisin sanoen Framatomen [60-70 prosentin] markkinaosuudesta ETA:ssa noin [55-65 prosenttia] koostuu Ranskan myynnistä, noin [5-15 prosenttia] Saksan ja pieni määrä muiden ETA-maiden myynnistä.

(44) Ranskassa Framatome on rakentanut kaikki ydinvoimalaitokset, joista kaksi painevesireaktorilaitoksen perustyyppiä eli teholtaan 900 MW:n ja 1300 MW:n laitokset on toimitettu EdF:lle (Electricité de France). Tämän vuoksi Framatomella on vahva perusta painevesireaktoreiden polttoainenippujen kysynnälle, kuten edellisessä kohdassa on esitetty. Tämän vuoksi Ranskaa voidaan pitää Framatomen "kotimarkkinoina". Näille kotimarkkinoille ei ole onnistunut pääsemään yksikään kilpailija lukuun ottamatta hyvin harvoja yksittäisten ydinvoimalaitosten kanssa tehtyjä polttoainenippujen toimitussopimuksia.

(45) EdF on Ranskan ainoa ydinvoimalaitosyhtiö. Ydinvoimalaitosyhtiöillä on tavallisesti kaikkia ydinvoimalaitoksiaan varten vähintään kaksi eri polttoainenippujen toimittajaa(20). Framatome on kuitenkin EdF:n ensisijainen hyväksytty painevesireaktoreiden polttoainenippujen toimittaja ja Siemens toimii vain muutaman valitun ydinvoimalaitoksen toimittajana. Muiden polttoainenippujen myyjien kanssa EdF on tehnyt vain hyvin harvoja toimitussopimuksia. EdF onkin vain harvoin pyytänyt tarjouksia muilta polttoainenippujen myyjiltä. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että EdF:n omistuksessa on 9,3 prosentin osuus Framatomesta. Ranskan valtiolla on määräysvalta kummassakin yhtiössä.

(46) Saksalainen painevesireaktori- ja kiehutusvesireaktorityyppisiä ydinvoimalaitoksia rakentava Siemens on toimittanut useimmat Saksan ydinvoimalaitokset(21) ja on rakentanut myös muihin ETA-maihin useita ydinvoimalaitoksia. Taulukosta 3 voidaan todeta, että Siemensin [15-25 prosentin] osuus ETA:n painevesireaktoreiden polttoainenippumarkkinoista koostuu noin [5-15 prosentin] myyntiosuudesta Saksassa ja noin [5-15 prosentin] osuudesta muiden ETA-maiden myynnissä. Siemensin kuvan täydentämiseksi todetaan, että sillä on [35-45 prosentin] markkinaosuus kiehutusvesireaktoreiden polttoainenippujen myynnistä koko ETA:ssa, ja vähintään puolet myynnistä tapahtuu Saksassa. Tämän vuoksi Saksaa voidaan pitää Siemensin "kotimarkkinoina". Siemensin asema voidaan kuitenkin kyseenalaistaa, koska kilpailijat ovat onnistuneet pääsemään Saksan markkinoille ja koska ydinvoiman tuotannosta ollaan asteittain luopumassa Saksassa.

(47) Saksalaisten ydinvoimalaitosten toimituspolitiikasta voidaan todeta, että useimmat painevesireaktoreita käyttävät ydinvoimalaitosyhtiöt ovat kelpuuttaneet Siemensin ensisijaiseksi toimittajakseen ja Framatomen toissijaiseksi toimittajaksi. Muut polttoainenippujen myyjät on sijoitettu kolmannelle ja neljännelle tilalle. Lisäksi saksalaiset laitokset ovat tavallisesti pyytäneet polttoainenippujen toimituksista tarjoukset useilta toimittajilta.

(48) Framatomen ja Siemensin markkinaosuudet ETA:lla ovat olleet perinteisesti vahvat. Framatome ja Siemens ovat rakentaneet suurimman osan ETA:n ydinvoimalaitoksista, eli 74 tähän mennessä ETA:lla käyttöön otetuista 89 reaktorista. Tavanomaisen käytännön mukaan ydinvoimalaitoksen toimittaja on saanut rakennustyön päätyttyä sopimuksen ydinpolttoaineen toimittamisesta ensimmäistä latauskertaa varten. Markkinaosuudet ovat myös olleet hyvin vakaita. Tämä näyttää liittyvän siihen, että jokaisen polttoainenippujen toimittajan on ennen polttoainelatausta koskevan sopimuksen tekemistä saatava ydinvoimalaitosyhtiöiltä hyväksytyn toimittajan asema, mikä edellyttää valtion myöntämää valtuutusta. Tämän aseman saavuttamista edeltää pitkä ja kallis prosessi, johon kuuluvat testaukset ja menettelyt voivat viedä jopa viisi vuotta ja joka voi maksaa jopa [...] miljoonaa euroa(22). Ensimmäisen polttoainenippulatauksen toimittajana Siemens on saanut hyväksytyn toimittajan aseman kaikille ydinvoimalaitostyypeilleen ja on siksi hyvässä asemassa kilpaillessaan uusista latauskerroista. Lisäksi Framatome ja Siemens ovat pääasiassa alalla hankkimansa vahvan kokemuksen ansiosta saaneet polttoainenippujen toimittajan aseman myös ydinvoimalaitosyhtiöiltä, joiden laitokset edustavat muiden rakentajien ydinvoimalaitostyyppejä. Kilpailijat ovat menestyneet heikommin tavoitellessaan hyväksytyn toimittajan asemaa. Ilmoituksen tekijöiden antamien tietojen mukaan Framatome on saanut hyväksytyn toimittajan aseman [75-85 prosentilta] ja Siemens [55-65 prosentilta] ETA:ssa käytössä olevista 89:stä painevesireaktorityyppisistä ydinvoimalaitoksista, kun taas BNFL/Westinghouse/ABB on saanut tämän aseman vain [35-45 prosentilta] kyseisistä ydinvoimalaitoksista. Näin ollen BNFL/Westinghouse/ABB (ja ENUSA) eivät koskaan ole voineet toimittaa polttoainenippuja suurelle määrälle reaktoreita.

(49) Niissäkin tapauksissa, joissa kilpailijat ovat saaneet ydinvoimalaitosyhtiöiltä hyväksytyn toimittajan aseman, Framatome ja Siemens ovat usein saaneet uusintalatausten toimitussopimuksia monilta ETA:n ydinvoimalaitoksilta. Sen lisäksi, että Framatomen ja Siemensin mallit ovat vahvassa asemassa, "kotimarkkinoilla" toimivan polttoainenippujen toimittajan asemasta näyttää olevan niille tiettyä etua.

(50) ETA:n laajuisen kuvan täydentämiseksi Framatome ja Siemens kilpailevat BNFL/Westinghouse/ABB:n kanssa ja Siemens myös GE:n (General Electric) kanssa (kiehutusvesilaitosten polttoainenippujen osalta) muissa ETA-maissa. Niissä ei ole "kotimaisia" ydinvoimalaitosten toimittajia Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta. Siellä BNFL on toimittanut täysin erityyppistä ydinvoimalaitosta (kaasujäähdytteiset reaktorit), jota ei Framatomen eikä Siemensin ydinteknologia tue. Näissä muissa ETA-maissa ydinvoimalaitosyhtiöt ovat luokitelleet Framatomen ja Siemensin toimittajaluettelossaan vaihtelevasti.

3.3.2 Keskittymän aiheuttamat muutokset markkinoilla - uusi yksikkö saisi ETA:ssa suuret markkinaosuudet

(51) Edellä olevasta taulukosta 3 käy ilmi, että uuden yksikön yhdistetty painevesireaktoreiden polttoainenippujen markkinaosuus ETA:lla olisi [80-90 prosenttia]. Sen uuden kilpailijan BNFL/Westinghouse/ABB:n (yhdistettynä ENUSAan) olisi [10-20 prosenttia]. Viime vuosina yhdenkään muun kilpailijan myynti ETA:lla ei ole ollut merkittävää.

(52) Edellä olevasta taulukosta 2 voidaan nähdä, että kevytvesireaktoreiden polttoainenippujen koko markkinoilla ETA:lla uuden yksikön yhdistetty markkinaosuus olisi myös suuri. Viime vuosina BNFL/Westinghouse/ABB:tä lukuun ottamatta yhdenkään kilpailijan myynti ETA:lla ei ole ollut merkittävää. Arvioitaessa ehdotettua toimenpidettä maailmanlaajuisesti uudesta yksiköstä havaitaan tulevan suurin toimija myös koko maailman kevytvesireaktoreiden polttoainenippujen markkinoilla. Maailman muilla alueilla toimivat polttoainenippujen suunnittelijat ja valmistajat ovat myyneet suurimman osan tuotteistaan omien alueidensa markkinoilla.

(53) Kiehutusvesireaktoreiden polttoainenippujen markkinoilla päällekkäisiä toimintoja ei ole, koska vain Siemens suunnittelee ja tuottaa kyseisiä polttoainenippuja. Framatome kuitenkin valmistaa kiehutusvesireaktoreiden polttoainenippuja, mutta näissä toiminnoissa se käyttää alihankkijoinaan Siemensiä ja Toshibaa (mukana GNF:ssä).

(54) Ranskassa keskittymä johtaisi tilanteeseen, jossa EdF joutuisi hankkimaan kaikki polttoainenippunsa monopoliasemassa olevalta yritykseltä. Toisin sanoen EdF menettäisi vaihtoehtoisen hankintalähteensä, jollaisena Siemens nykyisin jossain määrin toimii. Tilanne vaikuttaisi mahdollisesti sähkön loppukäyttäjiin, koska se pakottaisi sähköntuottajat perimään korkeampia hintoja polttoainenippujen nousseitten hankintakustannusten vuoksi. Koska hyväksyntämenettely kestää kauan, yleensä 5-7 vuotta, EdF olisi pitkään riippuvainen monopoliasemassa olevasta polttoainenippujen toimittajasta. Nopea turvautuminen vaihtoehtoisiin hankintalähteisiin näyttää siten mahdottomalta.

(55) Saksassa keskittymän tulos olisi samankaltainen kuin Ranskassa lukuun ottamatta sitä, että saksalaiset ydinvoimalaitosyhtiöt ovat hyväksyneet muita polttoainenippujen toimittajia, eivätkä näin ollen ole täysin riippuvaisia uudesta yhteisyrityksestä.

(56) ETA:n tilanteessa uusi yhteisyritys merkitsisi Siemensin ja Framatomen kaksien "kotimarkkinoiden" yhdistymistä, mikä vahvistaisi niiden yleistä asemaa ETA:lla. Näin uusi yhteisyritys saisi merkittävän ja luotettavan tulonlähteen. Lisäksi uudella yhteisyrityksellä olisi huomattavan ylikapasiteettinsa ansiosta vahva kyky vastata kilpailuun.

(57) Tarkasteltaessa ehdotetun toimenpiteen maailmanlaajuista vaikutusta voidaan todeta vertailun vuoksi, että uudesta yhteisyrityksestä tulisi maailman mittakaavassa suuri toimija, jonka markkinaosuus olisi [35-45 prosenttia]. Kuten maantieteellisten markkinoiden määrittelyä koskevassa 27-33 kappaleessa kuitenkin on todettu, lähes kaikki maailman muilla alueilla toimivat polttoainenippujen valmistajat ovat myyneet suurimman osan tuotteistaan omien alueidensa markkinoilla.

(58) MOX-polttoainenippujen osalta Cogéman ja Belgonucléairen yhteinen markkinaosuus ETA:lla on noin [80-90 prosenttia], mutta myös koko maailman mittakaavassa se on suunnilleen yhtä suuri. Ehdotetun toimenpiteen seurausten arviointia jatketaan jäljempänä käsiteltäessä vertikaalista integroitumista.

3.3.3 Muut näkökohdat

3.3.3.1 Vertikaalisen integraation tuloksena täydelliset polttoainenippuihin liittyvät palvelut - uusi yhteisyritys kattaa koko ydinpolttoainekierron

(59) Cogéma harjoittaa toimintoja, jotka muodostavat yhdessä niin kutsutun ydinpolttoainekierron ja liittyvät vertikaalisesti kevytvesireaktoreiden polttoainenippujen suunnitteluun ja valmistukseen. Tähän sisältyvät toiminnot, jotka liittyvät uraanin käsittelyyn ennen ja jälkeen sen käyttöä ydinpolttoaineena. Ydinpolttoainekierron alkuvaihe muodostuu luonnonuraanin louhinnasta ja murskaamisesta, uraanirikasteiden muuntamisesta, luonnonuraanin väkevöinnistä ja lopuksi polttoainenippujen valmistuksesta. Ydinpolttoainekierron päätösvaiheeseen kuuluu käytetyn polttoaineen jälleenkäsittely tai varastointi, jonka tuloksena saadaan joko kierrätettyä polttoainetta ja/tai huolehditaan jätteen loppusijoituksesta.

Luonnonuraanin louhinta ja murskaaminen

(60) Osapuolten ilmoituksen mukaan Cogéma harjoittaa luonnonuraanin louhintaa ja murskausta maailmanlaajuisesti useiden tytäryhtiöiden ja kaivostoimintaa harjoittavien yhteisyritysten (vähemmistö- tai enemmistöosakkuuteen perustuen) välityksellä. Tästä syystä Cogéma on saanut käyttöönsä lukuisia uraaniesiintymiä useimmilla maailman alueilla Kanada, Australia ja Kazakstan mukaan lukien. Mainitut maat ovat tunnettuja suurista uraaniesiintymistään, jotka käsittävät noin 54 prosenttia vuonna 1997 arvioiduista maailman uraanivaroista.

(61) Cogéman maailmanlaajuinen markkinaosuus louhinnasta ja murskauksesta oli vuonna 1998 noin [15-20 prosenttia]. Toisen suurista kilpailijoista, Camecon, markkinaosuus yhdessä UEM:n (Kanada, Yhdysvallat) kanssa oli [30-35 prosenttia]. Muiden kilpailijoiden yksittäiset markkinaosuudet ovat enintään 10 prosenttia. Esimerkiksi ERA (Australia) saavuttaa noin [5-10 prosenttia] ja Rio Tinton tytäryhtiö Rössing (Länsi-Namibia) [5-10 prosenttia](23).

Uraanirikasteiden muuntaminen

(62) Maailmassa on vain muutamia suuria yrityksiä, joilla on toiminnassa muuntamislaitoksia. Cogéman käytössä olevat kaksi muuntamislaitosta sijaitsevat kumpikin ETA:lla. Cogéman maailmanlaajuinen markkinaosuus on [20-25 prosenttia]. Muut kilpailijat ovat pienempiä, kuten ConverDyn (Yhdysvallat), markkinaosuus [15-20 prosenttia], Cameco (Kanada) [10-15 prosenttia], BNFL/Westinghouse/ABB, [5-10 prosenttia]. Minatomin (Venäjä) markkinaosuus on [15-20 prosenttia], mutta sen muuntamistoiminta kuuluu edelleen entiseltä Neuvostoliitolta periytyvään sotilasteolliseen kokonaisuuteen. Siksi kapasiteetin käytettävyys näyttää olevan rajallista ja riippuvan pitkälle poliittisesta tilanteesta.

Luonnonuraanin väkevöinti

(63) Kuten uraanin muutamista, myös luonnonuraanin väkevöintiä harjoittaa vain muutama suuri yhtiö. Cogéma harjoittaa väkevöintitoimintaa Eurodif-tytäryhtiönsä välityksellä. Eurodif on alun perin perustettu yhteenliittymäksi, johon osallistuivat muun muassa ENEA (Italia), ENUSA (Espanja) ja Synatom (Belgia). Cogéman maailmanlaajuinen markkinaosuus oli vuonna 1999 [20-25 prosenttia]. Kaksi muuta kilpailevaa yritystä saavuttaa suuremmat markkinaosuudet, USEC (Yhdysvallat) [35-40 prosenttia] ja TENEX (Venäjä) [25-30 prosenttia]. Muiden kilpailijoiden markkinaosuudet olivat pienemmät, esimerkiksi Urencon markkinaosuus [10-15 prosenttia](24).

Käytetyn polttoaineen jälleenkäsittely tai varastointi

(64) Käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelymarkkinoilla toimii vain kaksi yritystä, Cogéma ja BNFL/Westinghouse/ABB. Vuonna 1999 Cogéman maailmanlaajuinen markkinaosuus jälleenkäsittelypalvelujen myynnistä oli noin [65-75 prosenttia] ja BNFL/Westinghouse/ABB:n markkinaosuus oli [25-35 prosenttia]. Muita jälleenkäsittelypalvelujen tarjoajia on jonkin verran, mutta niiden kapasiteetti kahteen johtavaan yritykseen verrattuna on hyvin pieni. Minatomilla (Venäjä) on toiminnassa käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelylaitokset, mutta se on erikoistunut VVER-reaktoreista peräisin olevaan käytettyyn polttoaineeseen. Ilmoituksen tekijöiden mukaan jälleenkäsittelykapasiteetin laajentaminen on suunnitteilla. Markkinoille tuloa tunnutaan kuitenkin odottavan vasta pitkällä aikavälillä. Tässä yhteydessä voidaan huomauttaa, että tietyntyyppisen käytetyn polttoaineen jälleenkäsittely voi olla sotilaallisesti kiinnostavaa käyttökelpoiseksi ydinräjahteen raaka-aineeksi luokitellun plutoniumin valmistamiseksi.

(65) Myös MOX-polttoaineen valmistus liittyy jälleenkäsittelyyn. Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa noin 50 prosentilla aktiivisista ydinvoimalaitoksista on lupa käyttää MOX-polttoainetta. MOX-polttoainetta käytetään kuitenkin aina sekoitettuna muihin ydinpolttoainetyyppeihin, lähinnä ENU-polttoaineeseen. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että MOX-polttoaine on kielletty Yhdysvalloissa, kun taas joillakin muilla maailman alueilla sijaitsevissa ydinvoimalaitoksissa sen käyttö on sallittua.

(66) Jälleenkäsittely on ydinvoimalaitosyhtiöille tarjottava palvelu, ja polttoaineen kaikki osat pysyvät näiden omistuksessa. Prosessin jälkeen jälleenkäsitelty polttoaine käytetään uusien polttoainenippujen valmistukseen ja käsitelty jäte palautetaan jälleenkäsittelijän välivarastoinnin jälkeen ydinvoimalaitosyhtiölle.

(67) Yrityskeskittymä vahvistaisi Cogéman vaikutusvaltaa uudessa yhteisyrityksessä. Framatome on ydinvoimateknologian toimittaja, mutta Cogéman toiminta kattaa koko ydinpolttoainekierron, joka on tarpeen ydinvoimalaitosten keskeytymättömän toiminnan varmistamiseksi. Cogéma saisi uudesta yhteisyrityksestä yhden osakkeen, johon liittyy erityisiä oikeuksia. Se takaisi Cogémalle muun muassa, että MOX-polttoaine ja sen omat polttoaineniput, joiden tuotantoa ei ole siirretty uuteen yhteisyritykseen, ovat aina yhteensopivia uuden yhteisyrityksen suunnittelemien ja valmistamien polttoainenippujen kanssa. Lisäksi se mahdollistaisi uudelle yhteisyritykselle ja Cogémalle polttoaineen ja huoltopakettien aktiivisen myynninedistämisen ydinvoimalaitoksille tavalla, johon muut polttoainenippujen myyjät eivät kykene, koska niiltä puuttuu joitakin Cogéman liiketoiminnan osia. Tämä teknologian ristikkäiskäyttö vahvistaisi Cogéman MOX-polttoaineeseen liittyvän liiketoiminnan asemaa, joka on jo [65-75 prosentin] maailmanlaajuisen markkinaosuuden ja [85-95 prosentin] ETA:n markkinaosuuden vuoksi määräävä.

3.3.3.2 Kilpailijat ovat riippuvaisia joistakin vertikaalisista liitännäistoiminnoista

(68) Näin ollen on selvää, että Cogéma toimii kaikilla polttoainenippuja koskevaan liiketoimintaan vertikaalisesti liittyvillä merkityksellisillä ydinvoimatekniikan aloilla. Maailmanlaajuisesti vain Cogéma ja Venäjän valtion valvonnassa oleva ydinvoimateollisuuskokonaisuus hallitsevat koko ydinpolttoainekierron, eli louhinnan, muuntamisen, väkevöinnin ja jälleenkäsittelyn. Kaikki muut kilpailijat toimivat joillakin mutta ei kaikilla näistä aloista. Esimerkiksi BNFL/Westinghouse/ABB, ilmoituksen tekijöiden eurooppalainen pääkilpailija, käyttää rajoitetusti muuntamis- ja jälleenkäsittelylaitoksia ETA:lla ja Yhdysvalloissa sekä osallistuu väkevöintitoimintaan kolmanneksen omistuksellaan Urencosta. Vaikka BNFL/Westinghouse/ABB ei harjoita kaivostoimintaa, se voi saada uraania tytäryhtiönsä UAM:n hankintasopimusten välityksellä. Kanadalaisella Camecolla on vain louhinta- ja muuntamistoimintaa.

(69) Osakassopimuksessa määrätään Framatomen, Siemensin, Cogéman ja uuden yhteisyrityksen välisistä ristikkäisistä lisensseistä. [Sopimukseen sisältyvät kohdat]. Tämä antaisi uudelle yhteisyritykselle teknologisen etulyöntiaseman sellaisten ydinvoimaloiden suhteen, jotka käyttävät yhdistettyjä ERU- ja MOX-polttoainenippuja, koska Cogéma on johtava MOX-polttoaineen myyjä koko maailmassa.

3.3.3.3 Potentiaalisten kilpailijoiden tulo ETA:n markkinoille näyttää hyvin epätodennäköiseltä

3.3.3.3.1 Suuret esteet haittaavat pääsyä ETA:n markkinoille

(70) Polttoainenippujen suunnittelu ja valmistaminen edellyttää merkittäviä resursseja ja investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen, ydinteknologian tekniseen asiantuntemukseen sekä tuotantolaitoksiin. Koska kiinteiden kustannusten osuus on suuri, mittakaavaeduilla on polttoainenippujen tuotannossa suuri merkitys. Ilmoituksen tekijät arvioivat, että menestyksekäs (taloudellisesti kannattava) markkinoille pääsy maailmanlaajuisesti edellyttäisi vähintään [...] MTU:n tuotantokapasiteettia. Lisäksi ydinvoimalaitosyhtiöt odottavat polttoainenippujen toimittajilta laadukkaita palveluja, mikä edellyttää, että palvelujen tarjoaja sijaitsee suhteellisen lähellä ydinvoimalaitosta.

(71) Lisäksi useimmat ETA:n reaktorit ovat neljän suuren yrityksen, Framatomen, Siemensin, Westinghousen tai GE:n, toimittamia. Muut polttoainenippujen myyjät tarvitsevat lisenssit jokaiseen näiden valmistajien reaktorimalleista yhteensopivien polttoainenippujen valmistamiseksi, ennen kuin niillä on potentiaaliset valmiudet tulla markkinoille. Jokainen uusi polttoainenippujen myyjä tarvitsisi ydinvoimalaitosyhtiöiltä hyväksytyn polttoainenippujen toimittajan aseman, mikä edellyttää ensin 5-7 vuoden testausaikoja.

(72) Näin ollen vaikuttaa siltä, että markkinoille pääsy olisi mahdollista vain sellaisille muilta maailman alueilta oleville polttoainenippujen toimittajille, joiden taloudelliset resurssit ovat merkittävät. Niillä on varaa kuluttaa resurssejaan pitkän aikaa tarvitsematta odottaa investoinneilleen nopeita tuottoja. Toimitusten sopimuksellinen rakenne ja investointien hidas tuottavuus huomioon ottaen myös merkittäviä taloudellisia resursseja omistavat yhtiöt suhtautuisivat epäröiden päätökseen ETA:n markkinoille tulosta. Tämä tulee entistä ilmeisemmäksi silloin, kun kaksi vahvaa ja hyvin vakiintunutta markkinatoimijaa, Framatome ja Siemens, pystyvät ehdotetun toimenpiteen tuloksena yhdistämään voimansa.

3.3.3.3.2 ETA:ssa toimivia polttoainenippujen toimittajia on vähän

(73) Kahden viime vuosikymmenen aikana ydinvoima-alalla on tapahtunut voimakasta keskittymistä. Esimerkiksi vuonna 1992 BNFL, Westinghouse ja ENUSA perustivat European Fuel Group (EFG) -ryhmän, joka keskittyy painevesireaktoreiden polttoainenippujen tuotantoon. BNFL osti vuonna 1999 Westinghousen ydinvoimaan liittyvät toiminnot ja ABB Atomin vuonna 2000. Vuonna 1999 Cogéma hankki [...] osuuden Framatomesta ja siirsi muun kuin MOX-polttoaineeseen liittyvän polttoainenippuja koskevan liiketoimintansa Framatomelle. Lisäksi GE:llä on ENUSAn kanssa yhteisyritys GE-ENUSA, joka keskittyy kiehutusvesireaktoreiden polttoainenippujen tuotantoon. Siksi ETA:ssa on jäljellä vain muutamia toimijoita eli Framatome, Siemens, BNFL/Westinghouse/ABB ja ENUSAn välityksellä GE. Ehdotettu toimenpide supistaisi toimijoiden määrän edelleen kolmeen.

3.3.3.3.3 Kilpailijoiden tulo markkinoille muilta maailman alueilta näyttää epätodennäköiseltä - lukuisat yhteistyö- ja lisenssisopimukset vahvistavat jaetun teknisen asiantuntemuksen myötä uuden yksikön asemaa

(74) Ilmoituksen tekijät väittävät, että kilpailijoiden tuloa ETA:n markkinoille voidaan odottaa lähivuosina pääasiassa Venäjältä tai Aasian alueelta. Tämä vaikuttaa kuitenkin hyvin epätodennäköiseltä.

(75) Ydinvoimalaitosyhtiöt edellyttävät, että polttoainenippujen myyjät käyvät läpi pitkän hyväksyntäprosessin saadakseen hyväksytyn polttoainenippujen toimittajan aseman. Lisäksi vaikuttaa siltä, että vaikka hyväksytyn polttoainenippujen toimittajan asema on myönnetty, uuden myyjän on vielä todistettava, että sen nimenomainen polttoainenippumalli soveltuu käytettäväksi kussakin ydinvoimalaitostyypissä. Nykyisin yksikään Venäjällä ja Aasian alueella toimivista polttoainenippujen myyjistä ei ole saanut hyväksytyn polttoainenippujen toimittajan asemaa. Ydinvoimalaitosyhtiöiden mukaan useimmat niistä epäröisivät toimittajan aseman myöntämistä ETA:n ulkopuoliselle myyjälle. Lisäksi polttoainenippujen toimittaminen Itä-Euroopan maista aiheuttaisi valtavia poliittisia vaikeuksia yhteisön jäsenvaltioissa, joissa ydinvoimaan liittyvät toiminnot ovat jo kiihkeän poliittisen kiistelyn kohteina esimerkiksi Saksassa. Ainakin yhtä japanilaista polttoainenippujen toimittajaa on kielletty viemästä polttoainenippuja maailman muille alueille.

(76) Venäläisten tai aasialaisten polttoainenippujen myyjien tulo markkinoille voisi ehkä olla mahdollista ETA:lla tuotantolaitoksia omistavan polttoainenippujen suunnittelijan ja valmistajan kanssa tehtyjen yhteistyö- tai kumppanuussopimusten välityksellä. ETA:n markkinoilla olisi kuitenkin jäljellä vain kolme suurta toimijaa, eli Framatome/Siemens, BNFL/Westinghouse/ABB ja ENUSAn välityksellä GE, joista jokaisella on jo omat tuotevalikoimansa. Lisäksi venäläisten polttoainenippujen myyjien asema kansainvälisillä ydinvoima-alan markkinoilla riippuu pitkälle maan sisäisestä poliittisesta kehityksestä, maan talouden tilasta, markkinoiden kehityksestä, hintarakenteesta ja kansainvälisistä sopimuksista. Erityisesti kahta ensin mainittua tekijää on vaikea arvioida ja ennustaa.

(77) On myös tärkeää huomata, että keskittymistä on tapahtunut myös maailman muilla alueilla, joilla ilmoituksen tekijät ovat hyvin tärkeitä toimijoita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Siemens on ottanut haltuunsa Exxon Nuclear -yhtiön maailmanlaajuiset polttoainetoiminnot (1987). Framatome, Cogéma ja Pechiney ovat hankkineet osuuden B& W:n polttoainetoiminnosta (1987). Framatome on perustanut yhdessä B& W:n kanssa BWNS-huoltoyhtiön (1989). Framatome on ostanut 100 prosenttia BWNS:stä (1995). GE, Hitachi ja Toshiba ovat perustaneet yhtiön Global Nuclear Fuel (2000). BNFL/Westinghouse on ostanut ABB:n ydintekniikkaan liittyvät toiminnot (2000). Polttoainenippujen tuotannon lisensioinnista voidaan todeta, että [...].

(78) Laajalle levinneen keskittymisprosessin ja yleistyneiden yhteistyösopimusten vuoksi on hyvin epätodennäköistä, että yksikään muiden alueiden yksiköistä tulisi koskaan ETA:n markkinoille.

3.3.3.3.4 Suuret ylikapasiteetit estävät tulon ETA:n markkinoille

(79) Taulukosta 6 käyvät ilmi ETA:lla käyttöön otetut tuotantokapasiteetit nykyinen käyttöaste ja vapaa kapasiteetti.

(80)

Taulukko 6: ETA:n kevytvesireaktoreiden polttoainenippujen tuotantokapasiteetit ja kapasiteetin käyttöasteet

>TAULUKON PAIKKA>

(81) Kuten taulukko 6 osoittaa, kahdella suurella polttoainenippujen myyjällä on ETA:lla kevytvesireaktoreiden polttoainenippujen valmistuksessa ylikapasiteettia(25) keskimäärin [25-35 prosenttia]. Ilmoituksen tekijöiden mukaan näyttää mahdolliselta, että niiden kilpailijat voisivat lisätä kapasiteettia hankkimalla lisää nykyaikaisia laitteita. Muilla maailman alueilla sijaitsevien polttoainenippujen myyjien ylikapasiteettitilanne on ETA:seen verrattuna vieläkin vaikeampi, eli 30-45 prosentin luokkaa.

(82) Tämän vuoksi vaikuttaa epätodennäköiseltä, että muilla maailman alueilla toimivat mahdolliset uudet toimittajat pitäisivät ETA:n markkinoille tuloa houkuttelevana. Vallitsevan ylikapasiteetin vuoksi polttoainenippujen nykyisten myyjien olisi kapasiteetin käyttöastettaan nostamalla helppo torjua kaikki uudet yritykset päästä markkinoille myymällä polttoainenippuja halvempaan hintaan (edellyttäen, että ydinvoimalaitosyhtiö olisi myöntänyt hyväksytyn toimittajan aseman).

(83) Nykyisen ylikapasiteetin jatkuminen pitkään vaikuttaa lisäksi todennäköiseltä. Ilmoituksen tekijöiden mukaan polttoainenippujen tuotannon lopettaminen tulee toiminnan harjoittajalle erittäin kalliiksi, koska vaadittava käytöstä poistamismenettely on erittäin pitkäkestoinen toimenpide. Lisäksi materiaali, josta radioaktiivisuus on poistettu, on varastoitava turvallisesti ja ympäristölainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Siksi polttoainenippujen valmistajat reagoisivat hintapaineisiin mieluummin supistamalla valinnaisia menojaan.

(84) Koska kapasiteetin vähentäminen näyttää tulevan hyvin kalliiksi, ylikapasiteettitilanne pysyy todennäköisesti pitkään ennallaan. Tämän vuoksi se olisi jatkuvana uhkana uusille markkinoille tulijoille erityisesti, jos näillä ei ole merkittävää tuotantokapasiteettia ETA:ssa.

3.3.4 Tuleva kehitys

(85) Ehdotetun toimenpiteen kilpailuongelmat johtuvat siitä, että Framatome ja Siemens ovat vahvasti edustettuina omilla "kotimarkkinoillaan". Framatomen koko myynti "kotimarkkinoilla" suuntautuu EdF:lle. Vaikka Saksan markkinat katsotaan avoimiksi, pääsy EdF:n toimittajaksi on erittäin hankalaa. Keskittymän jälkeen Framatomen muodollinen asema EdF:n suhteen siirtyy uudelle yksikölle.

(86) Tästä syystä on otettava huomioon, että EdF, joka on Framatomen ylivoimaisesti suurin asiakas, on myös sen osakas ja edustettuna Framatomen hallituksessa.

(87) Uuden polttoainenippujen toimittajan hyväksyntämenettelyyn tarvittava ajanjakso on tavallisesti 5-7 vuotta. Turvallisuudesta vastaava elin seuraa testausjaksoa ja antaa ydinvoimalaitosyhtiölle luvan hyväksyä uusi polttoainenippujen myyjä sen jälkeen, kun tämä on läpäissyt testin. Koska menettely on pitkä ja monimutkainen, kelpuutusprosessi voi näin ollen merkitä myös estettä, joka estää nopean markkinoillepääsyn.

(88) Kilpailuongelmia aiheuttaa myös, että Cogéman aiottu määräysvalta uudessa yhteisyrityksessä vahvistaisi merkittävästi Cogéman ja Framatomen ydinvoimaan liittyvien toimintojen välisiä nykyisiä vertikaalisia yhteyksiä ja ulottaisi ne myös Siemensin uuteen yhteisyritykseen tuomiin ydinvoimaan liittyviin toimintoihin.

3.3.4.1 Ranskan markkinoiden avautuminen

(89) Menettelyn aikana komission tietoon on tullut uusia seikkoja, joiden perusteella voidaan päätellä, että Ranskan markkinat avautuisivat tulevaisuudessa merkittävästi.

3.3.4.1.1 EdF:n hankintapolitiikka

(90) EdF on aiemmin hyväksynyt Framatomen ensisijaiseksi polttoainenippujen toimittajaksi kaikkiin ydinvoimalaitoksiinsa ja Siemensin toissijaiseksi hankintalähteeksi vain joidenkin ydinvoimalaitosten osalta. Muutamat muut polttoainenippujen toimittajat hyväksyttiin vain kahta reaktoria varten.

(91) Euroopan sähkömarkkinoiden vapauduttua ydinvoimalaitosyhtiöihin kohdistuu nyt lisääntyviä hinta- ja kustannuspaineita. Siksi EdF on hyvin kiinnostunut pitämään polttoainenippujensa toimituskustannukset mahdollisimman alhaisina ja jatkamaan kahden hankintalähteen politiikkaansa. Ranskan valtio antaa täyden tukensa EdF:n toimintaperiaatteelle. Koska EdF ei voi puuttua hyväksyntämenettelyyn, Ranskan valtion näyttää olevan tarpeen tukea kaikkia turvallisuusviranomaisen toimenpiteitä, jotka auttavat parantamaan hyväksyntämenettelyn ehtoja.

(92) Näissä uusissa olosuhteissa EdF on ryhtynyt konkreettisiin toimiin voidakseen hyväksyä ainakin yhden muun polttoainenippujen myyjän toissijaiseksi hankintalähteekseen 900 MW:n ja 1300 MW:n generaattorilaitoksiaan varten. Se pyrkii merkittävästi nopeuttamaan luvanantoa voidakseen ottaa käyttöön lyhennetyn hyväksyntämenettelyn jälkeen toisen polttoainenippujen myyjän tuotteet. Lisäksi yhtä reaktoria varten annettu hyväksyntä on tarkoitettu kelpaavaksi kaikissa samantyyppisissä reaktoreissa.

(93) EdF on jo toteuttanut konkreettisia toimenpiteitä uuden polttoainenippujen myyjän, BNFL/Westinghouse/ABB -ryhmän hyväksymiseksi toissijaisena hankintalähteenä.

(94) Voidakseen toteuttaa tavoitteensa EdF tarvitsee kuitenkin Ranskan valtion tuen. Ranskan hallitus on allekirjoittanut tätä asiaa koskevan julistuksen [...].

(95) Julistuksessa Ranskan valtio ilmoittaa, että se tukee täysin EdF:n strategiaa hankintojensa avaamisesta vaihtoehtoiselle painevesireaktoreiden polttoainenippujen toimittajalle, eli BNFL/Westinghouse/ABB -ryhmälle. Ranskan valtion edun mukaista on, että hankintapolitiikka auttaa varmistamaan samanaikaisesti sekä kustannusten alenemisen että kilpailun. Erityisesti Ranskan valtio pyytää EdF:ää julkistamaan kaikkia polttoainenipputoimituksiaan koskevan tarjouspyynnön. Lisäksi Ranskan valtio antaa kaiken tarvittavan avun uusien polttoainenippujen kelpuutusmenettelyn lyhentämiseksi. Se pyytää EdF:ää antamaan BNFL/Westinghouse/ABB -ryhmälle täyden tukensa toimittamalla tälle kaikki tarvittavat asiakirjat, jotka voivat edistää kelpuutusmenettelyn lyhentämistä. Ranskan valtio kannattaa lisäksi polttoainenippujen yksittäisiä reaktoreita varten myönnettyjen hyväksyntöjen laajentamista koskemaan samantyyppisiä reaktoreita.

3.3.4.1.2 EdF:n vetäytyminen Framatomesta

(96) EdF:n ja Framatomen välisen nykyisen yhteyden poistamiseksi EdF luopuu Framatomen osakkuudestaan. Tämä luopuminen auttaa varmistamaan, että EdF noudattaa uutta hankintapolitiikkaansa riippumatta Framatomen painevesireaktoreiden polttoainenippuja koskevista liiketoiminnallisista päätöksistä. Ranskan valtio tukee johdanto-osan 94 kappaleessa mainitussa julkilausumassaan EdF:n vetäytymistä Framatomesta.

3.3.4.2 Alustava päätelmä

(97) Näillä perusteilla komissio päättelee, että Ranskan markkinatilanne paranee, eli Ranskan markkinat avautuvat tulevaisuudessa potentiaalisille polttoainenippujen myyjille.

3.3.4.3 Cogéman vetäytyminen uudesta yhteisyrityksestä

(98) Osapuolet ovat muuttaneet toimenpiteestä 10 päivänä heinäkuuta 2000 CO-lomakkeella tehtyä ilmoitusta 17 päivänä marraskuuta 2000 antamillaan tiedoilla [...] Cogéman ja uuden yhteisyrityksen vertikaalisten suhteiden vaikutuksesta niin, että uusi yhteisyritys olisi vain Framatomen ja Siemensin yhteisessä määräysvallassa. Lisäksi kaikkia Cogéman ja uuden yhteisyrityksen välisiä yhteistyösopimuksia muutetaan niin, että niistä poistetaan kaikki Cogéman suorat vaikutusmahdollisuudet uuden yhteisyrityksen liiketoimintaan. Lopputuloksena on, että Cogéma luopuu osuudestaan uuden yhteisyrityksen osakkaana. Cogéma luopuu myös kaikista oikeuksista, jotka antavat sille vaikutusvaltaa uuden yhteisyrityksen päätöksiin tai antavat sille osan sulautuma- asetuksessa tarkoitetusta määräysvallasta uudessa yhteisyrityksessä. Cogéma luopuu lisäksi erityisosakkeeseen kuuluvasta oikeudestaan, joka sillä olisi suunnitelman mukaan ollut yhteisyrityksessä, eli äänioikeudesta. Lisäksi kaikki Framatomen ja Cogéman välisen Convention sur la Société Nucléaire -sopimuksen määräykset kumotaan. Sama koskee myös kaikissa nykyisissä asiaan liittyvissä sopimuksissa olevia määräyksiä tai muita järjestelyjä. Tämän vuoksi osapuolet muuttavat vastaavasti uuden yhteisyrityksen osakkuuteen ja hallintoon liittyvissä sopimuksissa olevia vastaavia määräyksiä. Näin ollen uusi yhteisyritys ja Cogéma eivät allekirjoita ilmoitettua ydinpolttoaineeseen liittyviä toimintoja koskevaa yhteistyösopimusta.

(99) Ilmoitetun toimenpiteen muutoksella on johdanto-osan 94 kappaleessa mainitun julkilausuman mukaisesti Ranskan valtion täysi tuki.

3.3.4.5 Päätelmä

(100) Näin ollen voidaan päätellä, että muutettu toimenpide ei johda määräävän aseman syntymiseen tai vahvista määräävää asemaa.

(101) Edellä johdanto-osan 90-95 kappaleessa tarkoitettu EdF:n hankintapolitiikan muutos ja Ranskan valtion ilmoittama tuki tämän muutoksen toteuttamiselle sekä rakenteellisen yhteyden poistaminen EdF:n ja Framatomen väliltä antaa perustellun aiheen ennakoida Ranskan markkinoiden avautuvan tulevaisuudessa merkittävästi.

(102) Tämä poistaa yhden suurimmista kilpailuongelmista, jonka ehdotettu toimenpide aiheuttaa.

(103) Ehdotetun toimenpiteen muuttaminen niin, että se rajoittuu nyt vain Framatomen ja Siemensin yhteisen määräysvallan hankkimiseen, poistaa toisen kilpailuongelman, sillä Cogéman vetäydyttyä uudesta yhteisyrityksestä vertikaalinen integraatio ei enää lisäänny eikä laajene.

B. INSTRUMENTOINTI- JA SÄÄTÖJÄRJESTELMÄT

(104) Sekä Framatome että Siemens toimittavat instrumentointi- ja säätöjärjestelmiä, joihin kuuluu joukko monimutkaisia laite- ja ohjelmistojärjestelmiä sekä tuotteita, jotka liittyvät pääasiassa ydinvoimalaitoksen turvallisuus-, toiminta- ja säätöjärjestelmiin mukaan lukien radioaktiivisuuden, lämpötilan ja paineen mittaukset. [Sopimukseen sisältyvät kohdat].

1 MERKITYKSELLISET TUOTEMARKKINAT

(105) Ydinvoimalaitokseen kuuluu suuri määrä monimutkaisia instrumentointi- ja säätöjärjestelmiä, joilla säädellään ydinreaktiota, höyryn kehittämistä, veden kiertoa ja sähkön tuottamista, varmistetaan näiden prosessien turvallisuus ja tehokkuus ja huolehditaan hätätilanteiden hallintamekanismeista. Instrumentointi- ja säätöjärjestelmillä on ydinvoimalaitoksessa useita eri tehtäviä. Niihin kuuluvat tietojen vastaanotto kentälle sijoitetuista antureista ja tietojen näyttö kehityssuuntauksista ja järjestelmän nykytilasta, hälytykset antureiden osoittaessa tavanomaisista olosuhteista poikkeavia tietoja, tietojen vastaanotto kentälle sijoitetuista antureista ja todellisen ydinvoimatason jatkuva laskeminen sekä toimintatason seuranta (esimerkiksi testaukset ja ylläpito). Instrumentointi- ja säätöjärjestelmät mahdollistavat myös muiden kuin turvallisuusjärjestelmien sekä rajallisesti tiettyjen laitoksen turvallisuuteen liittyvien sovellusten valvonnan.

(106) Nämä laitteet toimitetaan erottamattomana osana uusia ydinvoimalaitoksia, nykyisten laitosten nykyaikaistamistöitä varten ja tiettyjen instrumentointi- ja säätöjärjestelmiin kuuluvien varaosien uusimiseksi. Ilmoituksen tekijöiden mukaan instrumentointi- ja säätöjärjestelmien markkinat käsittävät vähintään kaikkiin kevytvesireaktoreihin toimitetut järjestelmät, koska instrumentointi- ja säätöjärjestelmiin kuuluvat peruslaitteet ovat kaikilla tasoilla suurimmaksi osaksi yhtäläisiä sekä kiehutusvesireaktoreille että painevesireaktoreille. Markkinatutkimuksen tulokset ovat vahvistaneet tämän.

(107) Markkinoiden määrittelyn kannalta merkityksellisenä pidettävä ero on olemassa laitoksen turvallisuuteen ja sen toimintaan liittyvien instrumentointi- ja säätöjärjestelmien välillä. Turvallisuutta koskevat instrumentointi- ja säätöjärjestelmät liittyvät reaktorirakennukseen/ydinreaktion avulla toimivaan höyryntuotantojärjestelmään ja on alun perin suunniteltu suorittamaan automaattisia tehtäviä, jotka edellyttävät äärimmäisen suurta luotettavuutta ja erityistä ydinvoimalakelpoisuutta. Tällaisia tehtäviä ovat erityisesti onnettomuuksien estämiseen ja valvontaan liittyvät automaattiset toiminnot. Tyypillisiä sovelluksia ovat reaktorin suojaaminen ja rakennettujen turvajärjestelmien aktivointi (esimerkiksi reaktorin ytimen hätäjäähdytys ja jälkilämmön poisto sekä neutronien liikkeitä seuraavien signaalien testaus ja käsittely). Toiminnalliset instrumentointi- ja säätöjärjestelmät liittyvät pääasiassa perinteiseen voimalaosaan ja siihen liittyviin toimintoihin, jotka eivät edellytä erityistä ydinvoimalakelpoisuutta. Näihin järjestelmiin kuuluvat kaikki laitteet, joita tarvitaan perinteisen voimalan käytössä, valvonnassa, automatisoinnissa, seurannassa ja dokumentoinnissa. Laitoksen prosesseja seurataan ja valvotaan valvontahuoneessa olevilta näyttöruuduilta.

(108) Ilmoituksen tekijät esittävät, että markkinoita määriteltäessä turvallisuuteen ja toimintaan liittyviä instrumentointi- ja säätöjärjestelmiä ei tulisi erottaa toisistaan. Niiden mukaan toiminnallisten ja turvallisuuteen liittyvien instrumentointi- ja säätöjärjestelmien erottaminen voi olla tarjontapuolella jossain määrin perusteltua, mutta kysyntäpuolella asiakkaat eivät pidä niitä erillisinä järjestelminä, koska asiakkaat eivät tavallisesti osta toiminnallisia ja turvallisuuteen liittyviä instrumentointi- ja säätöjärjestelmiä erikseen tai eri toimittajilta.

(109) Ilmoituksen tekijät huomauttavat, että uusien ydinvoimalaitosten osalta asiakkaat ovat poikkeuksetta ostaneet samalla kertaa sekä turvallisuuteen liittyvät että toiminnalliset instrumentointi- ja säätöjärjestelmät. Nykyaikaistamisesta ja parantamisesta ilmoituksen tekijät toteavat, että monissa tapauksissa asiakkaat ovat uusineet tiettyjä osia vain turvallisuuteen liittyvistä tai toiminnallisista instrumentointi- ja säätöjärjestelmistään. Ilmoituksen tekijät arvioivat kuitenkin, että nykyaikaistamistarkoituksessa tehtyjen sekä turvallisuuteen liittyvät että toiminnalliset instrumentointi- ja säätöjärjestelmät käsittävien hankintojen osuus on yli puolet tämän alan koko myynnistä. On näet tarpeen varmistaa, että instrumentointi- ja säätöjärjestelmien tietty uusittava osa on yhteensopiva koko järjestelmän kanssa ja voidaan mukauttaa siihen.

(110) Komissio katsoo, etteivät nämä perusteet ole riittäviä osoittamaan, että turvallisuuteen liittyvät ja toiminnalliset instrumentointi- ja säätöjärjestelmät kuuluisivat samoille markkinoille. Vaikka asiakkaat ovat poikkeuksetta ostaneet turvallisuuteen liittyvät ja toiminnalliset instrumentointi- ja säätöjärjestelmät uusia laitoksia varten yhdessä, tämä ei tarkoita, että turvallisuuteen liittyville instrumentointi- ja säätöjärjestelmille ei olisi erillisiä markkinoita. Tämän osalta voidaan viitata seuraavan testin taustalla olevaan päättelyyn: pitäisikö kuvitteellinen monopoliasemassa oleva turvallisuuteen liittyvien instrumentointi- ja säätöjärjestelmien toimittaja etujensa mukaisena korottaa hintojaan pysyvästi 5-10 prosentilla? Vastaus on hyvin todennäköisesti myöntävä, koska asiakkaat eivät tule toimeen ilman turvallisuuteen liittyviä instrumentointi- ja säätöjärjestelmiä ja mahdollisuudet löytää korvaavia toimituksia tarjontapuolelta ovat hyvin rajalliset. Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että turvallisuuteen liittyvien instrumentointi- ja sääntöjärjestelmien on täytettävä erityiset hyväksyntä- ja lisensiointivaatimukset, koska niihin sovelletaan tarkkoja luotettavuutta ja erityistä ydinvoimateknistä kelpuutusta koskevia määräyksiä. Muihin kuin turvallisuuteen liittyviin instrumentointi- ja säätöjärjestelmiin sovelletaan vähemmän tarkkoja kelpuutus- ja lisensiointimenettelyjä. Sen vuoksi ydinvoimalaitosten turvallisuusjärjestelmien markkinat ovat paljon rajallisemmat ja pienempi määrä myyjiä on halukas sijoittamaan riittävästi aikaa ja vaivaa saadakseen uusille järjestelmille tarvittavan hyväksynnän suppeilla varaosamarkkinoilla. Sen sijaan perinteisten voimaloiden instrumentointi- ja säätöjärjestelmien kilpailukenttä on laajempi ja nämä laitteet ovat usein samoja kaikissa eri laitostyypeissä (ydinvoima, fossiiliset polttoaineet jne.). Erityistä ydinvoimateknistä hyväksyntää tai valmistuksen erityisosaamista ei tarvita, ja tällä tuotesektorilla on mukana paljon useampia instrumentointi- ja säätöjärjestelmien myyjiä.

(111) Näin ollen voidaan päätellä, että turvallisuuteen liittyvien instrumentointi- ja säätöjärjestelmien markkinat ja toiminnallisten instrumentointi- ja säätöjärjestelmien markkinat on erotettava toisistaan.

(112) On myös syytä huomata ilmoituksen tekijöiden väittäneen, että ylläpito olisi jätettävä kokonaismarkkinoiden ulkopuolelle, koska kyseinen toiminta ei edellytä tarkkaa instrumentointi- ja säätöjärjestelmäkohtaista osaamista ja hoidetaan tavallisesti erillisillä ylläpitosopimuksilla. Useimmat kilpailijat ja asiakkaat ovat kuitenkin todenneet, että yleensä ei ole järkevää käyttää kahta erillistä toimittajaa, toista laitteiden toimittajana ja toista ylläpitopalvelujen toimittajana. Joka tapauksessa se, toimitetaanko ylläpito laitteiden kanssa yhdessä vai erillisenä palveluna, riippuu asiakkaan tarpeesta. Kysymys turvallisuuteen liittyvien instrumentointi- ja säätöjärjestelmien ylläpidon erottamisesta kokonaismarkkinoista voidaan jättää avoimeksi, koska toiminta ei tuotemarkkinoiden määritelmästä riippumatta aiheuta kilpailuun liittyvää huolta.

2 MERKITYKSELLISET MAANTIETEELLISET MARKKINAT

(113) Ilmoituksen tekijät esittävät, että instrumentointi- ja säätöjärjestelmien merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat ETA:tta suuremmat ja mahdollisesti maailmanlaajuiset. Tämä väite perustuu siihen, että yleensä instrumentointi- ja säätöjärjestelmien laitteet toimitetaan uusiin ydinvoimalaitoksiin yhdessä reaktorirakennuksen ja perinteisen voimalan toimituksen kanssa. Näitä markkinoita ilmoituksen tekijät pitävät maailmanlaajuisina, koska ne ovat lähes yksinomaan kaikilla maailman alueilla toimivien monikansallisten ydinvoimalaitostoimittajien hallussa. Lisäksi ilmoituksen tekijät esittävät, että niin uusiin ydinvoimalaitoksiin kuin laitosten nykyaikaistamiseenkin liittyvät instrumentointi- ja säätöjärjestelmiä koskevat sopimukset ovat kansainvälisesti kilpailtuja ja edellyttävät usein tarjouskilpailua. Ilmoituksen tekijät huomauttavat myös, että i) tavallisesti instrumentointi- ja säätöjärjestelmien toimittajat tarjoavat koko maailmassa suhteellisen yhdenmukaisia, teknisesti toisiaan vastaavia järjestelmälaitteita, joilla on kaikkialla yhtenäinen hinta, ii) maailmanlaajuisesti sovellettavat instrumentointi- ja säätöjärjestelmien tekniset vaatimukset perustuvat pääasiassa yhdysvaltalaisiin standardeihin (ja vähemmässä määrin eurooppalaisiin standardeihin), iii) instrumentointi- ja säätöjärjestelmien tai niiden osien maailman eri alueiden väliset kuljetuskustannukset ovat enintään [5-15 prosenttia] ja iv) vientirajoitukset eivät koske instrumentointi- ja säätölaitteiden eikä -ohjelmistojen toimituksia tiettyjä Yhdysvaltain saartolistalla olevia laitteita lukuun ottamatta.

(114) On syytä huomauttaa, että toimittajan kyky toimittaa tiettyjä hyödykkeitä maailmanlaajuisesti ei yksin riitä osoitukseksi markkinoiden maailmanlaajuisuudesta. Markkinoilla, joilla suurista sopimuksista järjestetään usein tarjouskilpailu, olisi myös arvioitava sitä, kilpailevatko toimittajat todella kyseisistä sopimuksista samalla maantieteellisellä alueella ja kilpailevatko ne kyseisellä alueella samoin ehdoin.

(115) Komission tutkimus on osoittanut, että instrumentointi- ja säätöjärjestelmien ETA:lle(26) sijoittautuneiden toimittajien erillinen ryhmä kilpailee säännöllisesti ETA:n sopimuksista. Tähän ryhmään kuuluvat Siemens, Framatome, BNFL/Westinghouse/ABB ja GE sekä vähäisemmässä määrin näitä pienemmät ydintekniikka-alan yritykset kuten Schneider, Sema tai Syseca. Vaikuttaa siltä, että joukko maailman muille alueille sijoittautuneita yrityksiä ei toimi kovin aktiivisesti ETA:lla. Esimerkiksi Mitsubishi ei kilpaile ETA:n sopimuksista, vaikka voidaan väittää, että tekniset ja sääntelyyn liittyvät esteet eivät teoriassa estä Euroopan ulkopuolisia yrityksiä aloittamasta aktiivista toimintaa Euroopassa.

(116) Tutkimus on osoittanut, että instrumentointi- ja säätöjärjestelmiä tarjoavat yhtiöt kilpailevat yleensä sopimuksista sillä perusteella, ovatko ne sijoittautuneet vakinaisesti ETA:lle. Lisäksi monet toimittajat ovat ilmoittaneet, että ne kilpailevat sopimuksista tietyllä alueella vain, jos ne ovat sijoittautuneet paikallisesti kyseiselle alueelle. Erityisesti ylläpitoa ja korjauksia hoitavat yleensä eurooppalaiset laitokset.

(117) Tarkka maantieteellisten markkinoiden määritelmä voidaan kuitenkin jättää avoimeksi, koska valittavasta määritelmästä (maailmanlaajuinen tai ETA:n laajuinen) riippumatta toiminta ei aiheuta kilpailuun liittyviä ongelmia.

3 KILPAILUA KOSKEVA ARVIOINTI

(118) Ilmoituksen tekijöiden toiminnot ovat päällekkäisiä vain turvallisuuteen liittyvien instrumentointi- ja säätöjärjestelmien osalta. Tämän vuoksi arvioinnissa keskitytään näihin markkinoihin.

(119) Yleisenä huomautuksena ilmoituksen tekijät painottivat sitä, että koska kysyntä uusien ydinvoimalaitosten rakentamisen alalla on vähenemässä ja ydinvoimalaitosalalla on nykyisin yleistä ylikapasiteettia, joten mahdollisuudet saada uusia instrumentointi- ja säätöjärjestelmien toimitussopimuksia ovat vähissä ja niihin liittyy erityisesti ETA:lla merkittäviä kilpailupaineita. Myös kilpailijoiden ja asiakkaiden mielestä alalla tulee lähivuosina olemaan tässä suhteessa melko hiljaista.

(120) Taulukoissa 7 ja 8 on osapuolten markkinaosuudet (arvon mukaan laskettuina) turvallisuuteen liittyvien instrumentointi- ja säätöjärjestelmien maailmanlaajuisilla ja ETA:n laajuisilla markkinoilla.

(121)

Taulukko 7: Maailmanlaajuinen myynti (miljoonaa euroa) vuosina 1997, 1998 ja 1999

>TAULUKON PAIKKA>

(122)

Taulukko 8: Myynti ETA:lla (miljoonaa euroa) vuosina 1997, 1998 ja 1999

>TAULUKON PAIKKA>

(123) Turvallisuuteen liittyvien instrumentointi- ja säätöjärjestelmien markkinoilla voidaan erottaa kaksi yleistä toimittajien luokkaa: ryhmä (johon kuuluvat ilmoituksen tekijät, BNFL/Westinghouse/ABB, General Electric tai Mitsubishi), jolla on laajat mahdollisuudet tehdä tarjouksia suuria sopimuksia varten (kuten täydellisen instrumentointi- ja säätöjärjestelmän toimittaminen tai suuri nykyaikaistamisohjelma) ja toisaalta ryhmä, johon kuuluvat vain tiettyä tuotemarkkinalohkoa palvelevat toimittajat. Näihin yhtiöihin kuuluvat esimerkiksi tiettyjen ohjelmisto- tai laitteistotuotteiden toimittajat (esimerkiksi yhdysvaltalainen Eaton tai ranskalaiset Schneider ja Sema Group).

(124) Taulukoista 7 ja 8 käy ilmi, että uuden yksikön yhteenlaskettu markkinaosuus turvallisuuteen liittyvistä instrumentointi- ja säätöjärjestelmien markkinoista olisi koko maailmassa alle [20-30 prosenttia] (vuonna 1999) ja ETA:lla noin [35-45 prosenttia].

(125) Siemens kuuluu koko maailman ja Euroopan johtaviin instrumentointi- ja säätöjärjestelmien toimittajiin, jolla on vahvuuksia lähes kaikilla asiaan liittyvillä alueilla. Framatome ei toimi instrumentointi- ja säätöjärjestelmätuotteiden aktiivisena valmistajana, vaan on johtava kyseisten järjestelmien suunnittelua ja integrointia harjoittava yritys. Se tekee Schneiderin ja Selman kaltaisten yritysten kanssa sopimuksia instrumentointi- ja säätöjärjestelmiin tarvittavien laitteistojen ja ohjelmistojen toimittamisesta asiakkaidensa yleissopimuksissa määriteltyjen toiveiden täyttämiseksi. On myös syytä huomauttaa, että Framatomen tehtävät turvallisuuteen liittyvien instrumentointi- ja säätöjärjestelmien alalla rajoittuvat lähinnä sen omien painevesireaktorimallien mukaiseen suunnitteluun. Se ei ole tehnyt tarjouksia hankkeista erillisten instrumentointi- ja säätöjärjestelmien toimittamisesta ydinvoimalaitoksiin, jotka ovat sen kilpailijoiden toimittamia.

(126) Ilmoituksen tekijöiden yhdistetyt koko maailman markkinaosuudet huomioon ottaen toimenpide ei anna aihetta kilpailua koskevaan huoleen, koska markkinoille jää ainakin kaksi erittäin vahvaa kilpailijaa, BNFL ja GE.

(127) On totta, että monien instrumentointi- ja säätöjärjestelmien alkuperäisenä toimittajana Ranskassa ja Saksassa uudella yhteisyrityksellä olisi ETA:n markkinoilla potentiaalinen asiakaskunta, joka edustaa noin kahta kolmannesta kaikista ETA:n ydinvoimalaitoksista. Uusi yksikkö joutuu kuitenkin kilpailemaan tälle alueelle sijoittautuneiden vahvojen toimittajien kuten BNFL:n ja GE:n kanssa.

(128) Erityisesti BNFL/Westinghouse/ABB:llä, joka on noin 40 prosentin markkinaosuudellaan maailman johtava turvallisuuteen liittyvien instrumentointi- ja säätöjärjestelmien toimittaja, on ETA:lla yli 30 prosentin markkinaosuus. On myös huomattava, että BNFL on saanut tällä alalla viime aikoina joitakin merkittäviä sopimuksia täydellisten instrumentointi- ja säätöjärjestelmien uusimisesta.

(129) On totta, että joissakin nykyaikaistamistöissä "alkuperäisten" toimittajien ohittaminen tuntuu lähes mahdottomalta. Nämä nykyaikaistamisohjelmat koskevat kuitenkin vain rajallista osaa koko turvallisuuteen liittyvien instrumentointi- ja säätöjärjestelmien markkinoista, toisin sanoen 1E-järjestelmiä, joiden turvallisuusvaatimukset ovat hyvin suuret ja jotka ydinreaktion avulla toimivan höyryntuotantojärjestelmän toimittaja itse yleensä toimittaa. Muissa nykyaikaistamisohjelmissa (esimerkiksi osien tai alajärjestelmien korvaaminen) pienehköt kilpailijat kuten Schneider pystyvät tekemään sopimuksia suoraan asiakkaiden kanssa.

(130) On myös korostettava, että yleishyödyllisillä laitoksilla on merkittävä ostovoima. Asiakkaat, jotka ovat yleensä vahvoja ja varakkaita, voivat uusia sopimuksia tehdessään vahvistaa asemiaan tarjouspyyntömenettelyllä tai rinnakkaisilla neuvotteluilla saadakseen mahdollisimman edulliset ehdot. Energiamarkkinoiden nykyinen vapautuminen pakottaa useimmat ydinvoimalaitosyhtiöt alentamaan kustannuksiaan. Lisäksi kysyntäpuoli ETA:lla näyttää asteittain keskittyvän (ks. esimerkiksi viimeaikaiset Veban ja Viagin tai RWE:n ja VEW:n väliset toimenpiteet).

(131) Päätteeksi on huomattava, että jos markkinoilta poistetaan ylläpitoon kuuluva toimintojen osuus, osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus supistuisi noin [10-20 prosenttiin] koko maailmassa ja [25-35 prosenttiin] ETA:lla (1999). Pelkästään ylläpidosta on syytä todeta, että jotkin asiakkaat ilmoittivat kuulemisen yhteydessä kykenevänsä hoitamaan itse tarvittavan instrumentointi- ja säätöjärjestelmien ylläpidon. Kilpailupaineet ovat pakottaneet sähkön tuottajat käyttökustannustensa supistamiseksi turvautumaan muiden kuin alkuperäisten laitevalmistajien palveluihin. Näin ollen myös ydinvoimalaitosyhtiöt ovat hankkineet asiantuntemusta ja tietämystä ylläpitotoiminnasta. Yksi kilpailijoista jopa korosti tutkinnan aikana, että "laitoksen nykyinen tekninen henkilöstö on hyvin vähäisellä panostuksella täysin kykenevä hoitamaan laitteiston ylläpidon".

Päätelmä

(132) Näin ollen komissio päättelee, että ehdotettu keskittymä ei todennäköisesti loisi määräävää asemaa turvallisuuteen liittyvien instrumentointi- ja säätöjärjestelmien markkinoille.

C. KÄYTETYN POLTTOAINEEN TELINEET

1 MERKITYKSELLISET TUOTEMARKKINAT

(133) Kaikilla ydinvoimalaitoksilla on ydinreaktoreissaan käytetyille polttoainenipuille tarkoitetut varastotilat. Ydinreaktorissa 3-6 vuotta olleet käytetyn polttoaineen niput varastoidaan vesialtaan pohjalla oleviin varastotelineisiin. Vedellä on kaksi tarkoitusta. Se jäähdyttää polttoaineniput, jotka kehittävät lämpöä vielä jonkin aikaa reaktorista poistamisen jälkeen. Lisäksi se absorboi vapaita neutroneja niin, että säteilytetty ydinpolttoaine pysyy alikriittisessä tilassa. Polttoaineen jäähdyttyä (yhden, kolmen tai kymmenen vuoden kuluttua palaneisuusasteesta riippuen) on olemassa eri vaihtoehtoja: käytetty polttoaine voidaan poistaa varastoaltaasta jälleenkäsittelyä varten tai sitä voidaan varastoida edelleen ("välivarastointi"). Tässä vaiheessa märkävarastointi ei enää ole pakollista. Käytetty polttoaine voidaan varastoida joko märkään varastoon (käytetyn polttoaineen telineet) tai kuivaan varastoon (esimerkiksi kapseleissa).

(134) Ilmoituksen tekijät esittivät ilmoituksessaan, että käytetyn polttoaineen telineiden toimituksille on olemassa merkitykselliset tuotemarkkinat. Myöhemmässä ilmoituksessaan ne kuitenkin esittävät, että kuituvarastointikapseleiden aiheuttaman kilpailupaineen vuoksi merkitykselliset tuotemarkkinat voivat itse asiassa olla laajemmat kuin käytetyn polttoaineen telineiden markkinat. Vaikka käytetyn polttoaineen välivarastointiin voidaan käyttää sekä märkävarastoa että kuivavarastoa, käytetyn polttoaineen telineiden toimitukset muodostavat kuitenkin tosiasiassa erilliset merkitykselliset tuotemarkkinat, koska käytetyn polttoaineen telineet ovat välttämättömiä käytettyjen polttoainenippujen välittömässä varastoinnissa. Tarjontapuolella korvaavat vaihtoehdot (märkävaraston ja kuivavaraston välillä) tai harkinnanvaraiset näkökohdat (välittömään varastointiin tarkoitettujen käytetyn polttoaineen telineiden tuotelohkon ja välivarastoinnin tuotelohkon välillä) eivät muuta tätä merkityksellisten tuotemarkkinoiden luonnehdintaa. Tarjontapuolen korvattavuutta tarkasteltaessa ei ole tarpeen erottaa toisistaan painevesireaktoreiden polttoainenipuille ja kiehutusvesireaktoreiden polttoainenipuille tarkoitettuja käytetyn polttoaineen telineitä.

(135) Käytetyn polttoaineen telineiden toimitusta koskevissa hankkeissa voidaan erottaa eri vaiheita: käytetyn polttoaineen telineiden suunnittelu, lisenssien haku telineille sääntelyviranomaisilta, tuotantovaihe ja asennus varastointipaikoille. Osapuolet esittävät ilmoituksessaan, että käytetyn polttoaineen telineiden toimituksen eri vaiheiden (telineiden suunnittelu, lisensiointi, valmistus ja asennus) voidaan katsoa muodostavan yhdet merkitykselliset tuotemarkkinat. Tämä näkemys vaikuttaa asianmukaiselta. Vaikka eri vaiheet voidaan teettää (ja jossain määrin teetetäänkin) alihankintana, käytetyn polttoaineen telineiden toimittaminen sisältyy tavallisesti yhteen sopimukseen, joka kattaa kaikki neljä vaihetta. Tämä johtuu siitä, että ydinvoimalaitokset haluavat vastuun koko hankkeesta kuuluvan yhdelle yksikölle, joka on tavallisesti yhteenliittymässä johtoasemassa oleva yhtiö.

(136) Tämän vuoksi käytetyn polttoaineen telineiden suunnittelu, lisensiointi ja asennus (märkävarastoon) katsotaan yksiksi merkityksellisiksi tuotemarkkinoiksi. Jäljempänä tässä jaksossa kyseisiä markkinoita nimitetään käytetyn polttoaineen telineiden toimitusmarkkinoiksi.

2 MERKITYKSELLISET MAANTIETEELLISET MARKKINAT

(137) Ilmoituksen tekijöiden mukaan käytetyn polttoaineen telineiden toimitusmarkkinat ovat maailmanlaajuiset seuraavista syistä. Ne huomauttavat, että yleisesti ydinvoimalaitoksissa käytettävien osien toimituksia liikkuu merkittävästi maailman eri alueiden välillä. Tuotteet ovat koko maailmassa yhdenmukaisia: osat eivät ole erilaisia maailman eri alueilla, ne on vain sopeutettu kunkin voimalaitoksen vaatimuksiin. Lisäksi uusista toimitussopimuksista järjestetään tavallisesti maailmanlaajuisia tarjouskilpailuja, jossa tarjottavat yhtenäiset hinnat pätevät koko maailmassa. Maailmalla sovellettavat tuontitullit eivät myöskään ole kaupan esteenä.

(138) Markkinatutkimus näyttää kuitenkin osoittavan, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat eivät ole ETA:tta suuremmat. Kuten muillakin tuotemarkkinoilla, jokaisen käytetyn polttoaineen telineiden toimittajan on saatava hyväksytyn toimittajan asema ydinvoimalaitoksilta ja lisenssit kansallisilta viranomaisilta. Kotimaisilla markkinatoimijoilla kuten Siemensillä, Framatomella ja CCI/Sulzerilla on tiettyä etua siitä, että ne tuntevat ydinvoimalaitosten mallit, kulloisetkin kansalliset menettelyt ja käytettävän kielen. Lisäksi Holtec (Yhdysvallat) ja Skoda (Tsekki) ovat esittäneet, että länsieurooppalaiset ydinvoimalaitokset suosivat vahvasti eurooppalaisia tuotteita. Asian havainnollistamiseksi voidaan todeta, että ETA:lla viime vuosikymmenellä toteutetuista käytetyn polttoaineen telineiden käyttöönottoa koskevista 22:sta hankkeesta vain yksi annettiin toimeksi Euroopan ulkopuoliselle yhtiölle (Holtec, 1995). Loput 21 annettiin eurooppalaisille toimittajille. Vastaavasti sekä Holtec että japanilaiset yhtiöt (Mitsubishi, Hitachi/Toshiba) ovat keskittyneet toimimaan kotimaidensa markkinoilla.

(139) Yhtä merkittävä on markkinatutkimuksesta ilmenevä tieto, että myös kullakin maailman alueella (erityisesti ETA:lla ja Yhdysvalloissa) valmistettavien tuotteiden erityispiirteet erottavat nämä alueet toisistaan. Yhdysvaltain ainoa käytetyn polttoaineen telineiden toimittaja, Holtec, on standardoinut boorialumiinista (Boral) valmistetun käytetyn polttoaineen telinemallinsa. ETA:lla eniten käytetyt materiaalit ovat kuitenkin ruostumaton booriteräs ja Cadminox. Monet eurooppalaiset ydinvoimalaitokset (Ranskassa, Belgiassa, Alankomaissa) eivät halua ostaa alumiinisia käytetyn polttoaineen telineitä, koska tämäntyyppisten telineiden käytössä on ilmennyt aiemmin teknisiä ongelmia(27). Vaikka Holtec pystyy mukauttamaan telinemallinsa valmistettavaksi ruostumattomasta booriteräksestä, se ei kykene tekemään niistä yhtä kilpailukykyisiä tarjouksia kuin alumiinisista telineistään Yhdysvalloissa ja muualla (ruostumattomasta booriteräksestä valmistetut telineet ovat kalliimpia kuin boorialumiinista valmistetut telineet). Euroopan markkinoille pääsyyn liittyvät yleiset vaikeudet ja käytettävän materiaalin erilaisuus ovat yhdessä johtaneet siihen, että Holtec on päättänyt luopua ETA:n markkinoista. Tästä seuraa, että vaikka Holtecin toiminta ulottuu Yhdysvaltojen ulkopuolisille alueille, sen kilpailu ei aiheuta painetta ETA:n markkinoilla.

(140) Näin ollen vaikuttaa siltä, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat on katsottava ETA:n laajuisiksi.

3 KILPAILUA KOSKEVA ARVIOINTI

3.1 Osapuolten markkina-asema

(141) Siemens laatii käytetyn polttoaineen telineistä yksityiskohtaisia malleja ja perusmalleja sekä toimii niiden valmistamiseksi läheisessä yhteistyössä alihankkijoiden, erityisesti ENSAn (Espanja) kanssa. Framatome suunnittelee, valmistaa ja myy käytetyn polttoaineen telineitä, joiden materiaalina on Cadminox. Cogéma ei suunnittele, valmista eikä myy käytetyn polttoaineen telineitä.

(142) Mahdollisuudet käytetyn polttoaineen telineiden toimitusmarkkinoilla ovat suhteellisen vaihtelevia. ETA:lla on toteutettu viime vuosikymmenellä yhteensä vain 22 käytetyn polttoaineen telineiden uusimishanketta, joiden yhteenlaskettu arvo on noin [...] Tämän kauden perusteella - lyhempi kausi ei ehkä vastaisi todellista markkina-asemaa, koska vuosittain tehtyjen sopimusten määrä on suhteellisen pieni (kahdesta kolmeen) - sopimuspuolet saavuttaisivat arvon mukaan laskettuna yhteensä [60-70 prosentin] markkinaosuuden (Framatome [15-25 prosenttia], Siemens [40-50 prosenttia]). Kilpailijoiden markkinaosuudet olivat: Holtec [10-20 prosenttia], MPE (Mécanique de Précision pour Equipements) [5-15 prosenttia], CCI Sulzer [5-15 prosenttia] ja NIS/Skoda [< 5 prosenttia]. Markkinaosuuksien laskennasta osapuolet esittivät kuulemisen aikana, että yhteenliittymän alihankkijoiden tuottamaa lisäarvoa ei pitäisi laskea mukaan yhteenliittymässä johtoasemassa olevan yhtiön markkinaosuuteen(28). Tällöin osapuolten markkinaosuus olisi vain [30-40 prosenttia]. Komission mielestä osapuolten torjuma laskentatapa on kuitenkin asianmukainen, koska se kuvastaa paremmin johtoasemassa olevan yhtiön roolia ja markkina-asemaa käytetyn polttoaineen telineiden toimitusmarkkinoilla.

(143) Aikaisempiin markkinaosuuksiin tarkasteltavana olevilla markkinoilla joka tapauksessa tulisi suhtautua varovasti, koska markkinat perustuvat tarjouksiin ja sopimuksia tehdään hyvin harvoin. Tällaisessa tapauksessa suuri yhteenlaskettu markkinaosuus ei ole välttämättä hyvä merkki markkinavoimasta, jonka uusi yhteisyritys saa sulautuman seurauksena. Erityisesti on syytä muistaa, että yleishyödyllisillä laitoksilla on merkittävä ostovoima. Vaikka CCI Sulzerin (Sveitsi) ja MPE:n (Belgia) markkinaosuudet ovat rajallisia, näiden yhtiöiden on syytä todeta onnistuneen viime aikoina tekemään sopimuksia: MPE sai kahdesta sopimuksestaan toisen vuonna 1998 (kapasiteetin laajennus belgialaisessa Tihangen laitoksessa) ja CCI/Sulzer sai toisen sopimuksensa vasta tänä vuonna (kapasiteetin laajennuksesta Borsselen laitoksessa Alankomaissa).

(144) Tuotantokapasiteettinsa kannalta uusi yhteisyritys pystyisi käsittelemään vuodessa noin [...] "keskikokoista" käytetyn polttoaineen telineitä koskevaa hanketta (useimmat vastaajat pitävät "keskikokoisena" hanketta, johon kuuluu noin 1400-1500 varastointielementtiä). Kunakin vuonna tehtyjen sopimusten pienen määrän vuoksi (kaksi tai kolme) tämä ei juurikaan lisäisi paljoa uuden yhteisyrityksen markkinavoimaa. Esimerkiksi CCI Sulzer pystyisi jo itse hoitamaan tällaisen määrän hankkeita. NIS/Skoda ja MPE pystyvät kumpikin selviytymään noin yhdestä tai kahdesta hankkeesta vuodessa.

(145) Kuten ylivoimaisesti suurin osa vastaajista on ilmoittanut, käytetyn polttoaineen telineille ei ole enää paljon kysyntää ETA:lla. Koska uusien ydinvoimalaitosten rakentamista ei suunnitella ETA:lla, käytetyn polttoaineen telineiden tuleva kysyntä on vain sellaisten hankkeiden varassa, jotka koskevat kapasiteetin lisäämistä nykyisissä altaissa tai uuden välivarastointikapasiteetin rakentamista. Useimmat ydinvoimalaitokset ovat jo päättäneet nykyisten varastoaltaidensa kapasiteetin laajentamisohjelmat. Erityisesti välivarastointia ajatellen Saksa kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa välivarastointikapasiteettia tarvitaan tulevaisuudessa lisää. Saksa on tähän saakka käyttänyt keskitettyjä välivarastojaan sellaisten käytettyjen polttoainenippujen varastointiin, joita ei ole jälleenkäsitelty Sellafieldissä tai La Haguessa. Koska tällaisten käytettyjen polttoainenippujen kuljetus reaktoreista varastoihin on aiheuttanut ongelmia, Saksan hallitus ja laitokset ovat tehneet kesäkuussa 2000 sopimuksen siirtymisestä itse voimalaitoksissa sijaitsevien hajautettujen välivarastojen käyttöön. On kuitenkin epätodennäköistä, että tämä johtaisi käytetyn polttoaineen telineiden kysynnän kasvuun. Saksan laitokset tulevat näet todennäköisesti käyttämään samaa varastointitapaa, joka on nykyisin käytössä keskitetyissä varastoissa, eli GNB:n (Nukemin ja saksalaisten laitosten tytäryhtiö) valmistamia Castorin kuivavarastointikapseleita. Saksan ydinvoimalaitoksista 13 on pyytänyt lupaa käyttää välivarastointiin kuivavarastointikapseleita. Näin ollen vaikuttaa siltä, että käytetyn polttoaineen telineiden tuleva kysyntä ETA:lla on sekä vähäinen että laskussa. Näissä olosuhteissa yksikään markkinatoimija tuskin tarjoaa käytetyn polttoaineen telineitä muuten kuin vähintään kilpailukykyisin ehdoin.

(146) Näin ollen on epätodennäköistä, että ehdotettu toimenpide johtaisi määräävän markkina-aseman luomiseen ETA:lla käytetyn polttoaineen telineiden toimitusmarkkinoilla.

D. LIITÄNNÄISRAJOITUKSET

(147) Ilmoitukseen tehdyn muutoksen jälkeen tutkittavaksi jää vain yksi liitännäislauseke, joka on erityinen kilpailukieltolauseke. Osakassopimuksen mukaisesti Framatomen ja Siemensin ei ole lupa kilpailla uuden yhteisyrityksen yksinomaisella toiminta-alueella(29). Kilpailukieltolauseke ei ole voimassa kauempaa kuin uusi yhteisyritys on olemassa, eli [...].

(148) Uuden yhteisyrityksen menestyksekäs toiminta edellyttää, että se voi omaksua kummankin emoyhtiönä siihen tuoman ydinteknisen tietotaidon. Emoyhtiöiden kilpailun kyseisillä markkinoilla kieltävän lausekkeen puuttuminen vaikeuttaisi merkittävästi tämän mahdollisuuden toteutumista. Samalla tavoin kilpailukieltolauseke suojaa myös emoyhtiöitä niin, että yhteisyritykseen tehdyt merkittävät investoinnit eivät vaarannu toisen emoyhtiön käyttäessä mahdollisuuttaan hyödyntää ansiottomasti yhteisyrityksen luomaa tietotaitoa ja liikearvoa. Kilpailukieltolauseketta ei ole kuitenkaan syytä pitää koko sen keston ajan liitännäisenä. Koska taloudelliset elinkaaret ovat ydinvoima-alalla kuitenkin epätavallisen pitkiä, 30 vuoden kesto vaikuttaa sekä tarpeelliselta että asianmukaiselta. Lisäksi lauseke rajoittuu tiukasti niihin tuotteisiin ja palveluihin, jotka kuuluvat yhteisyrityksen toimialaan. Tämän vuoksi kilpailukieltolauseketta voidaan pitää yrityskeskittymän liitännäisenä 30 vuoden ajan.

V PÄÄTELMÄ

(149) Näin ollen voidaan päätellä, että ehdotetulla keskittymällä ei sen muutetussa muodossa luoda tai vahvisteta määräävää asemaa johdanto-osan 16-146 kappaleessa tarkoitetuilla markkinoilla.

VI YHTEENVETO

(150) Näin ollen voidaan päätellä, että ehdotetulla keskittymällä ei sen edellä johdanto-osan 98 kappaleessa tarkoitetulla tavalla muutetussa muodossa luoda tai vahvisteta sellaisia määrääviä asemia, joiden seurauksena tehokas kilpailu yhteismarkkinoiden merkittävällä osalla olennaisesti estyy, ja että keskittymä sen vuoksi soveltuu yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan sulautuma-asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Framatome SA:n ja Siemens AG:n välinen ehdotettu toimenpide muodossa, johon osapuolet ovat sen muuttaneet 17 päivänä marraskuuta 2000, julistetaan yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu seuraaville:

ilmoituksen tekijät.

Tehty Brysselissä 6 päivänä joulukuuta 2000.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL L 395, 30.12.1989, s. 1; oikaistu toisinto EYVL L 257, 21.9.1990, s. 13.

(2) EYVL L 180, 9.7.1997, s. 1.

(3) EYVL C 309, 6.11.2001.

(4) MOX-polttoaine on sekoitus, joka sisältää luonnonuraania tai rikastamisprosessissa jätteeksi jäänyttä uraania ja pienen määrän jälleenkäsittelyssä talteen otettua plutoniumia.

(5) Liikevaihto on laskettu sulautuma-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan ja liikevaihdon laskemisesta annetun komission tiedonannon (EYVL C 66, 2.3.1998, s. 25) mukaisesti. Liikevaihtoa tammikuun 1 päivää 1999 edeltävältä ajalta koskevat luvut on laskettu käyttäen ecun keskimääräisiä vaihtokursseja ja muutettu euroiksi yksi-yhteen perusteella.

(6) ENU-polttoainetta tuotetaan luonnonuraanista, josta saadaan useiden kemiallisten prosessien avulla käyttökelpoista ydinpolttoainetta. Päävaiheet ovat "muuntaminen" (eli puhdistetun uraanirikasteen sekä fluorivetyhapon ja fluorin sekoittaminen tarvittavien kemiallisten yhdisteiden aikaansaamiseksi) ja "väkevöinti" (eli fissioprosessissa helposti halkeavien uraani-235-isotooppien lisääminen). Väkevöity uraani muunnetaan kemiallisesti uraanidioksidijauheeksi, joka rakeistetaan uraanidioksidirakeiksi ja puristetaan myöhemmin ENU-polttoainetableteiksi.

(7) ERU-polttoainetta tuotetaan uraanista, joka on peräisin jälleenkäsitellystä käytetystä polttoaineesta ja joka myöhemmin väkevöidään tai sekoitetaan käyttökelpoiseksi ydinräjähteen raaka-aineeksi luokitellun uraanin kanssa. ERU-polttoaineen tuotantomäärät ovat siksi huomattavasti pienempiä kuin ENU-polttoaineen tuotantomäärät.

(8) Yhteen polttoainenippuun sisällytetään vain yhdentyyppistä polttoainetta.

(9) Ydinvoimalaitosyhtiöt käyttävät kevytvesireaktoreissaan noin 1 prosentin ERU-polttoainenipuista.

(10) Joitakin osia tekstistä on muokattu liikesalaisuuksien säilyttämiseksi; nämä osat on merkitty hakasulkeisiin.

(11) Edellä esitettyjen seikkojen perusteella näyttää siltä, että tässä asiassa ei ole tehtävä eroa painevesireaktoreihin ja kiehutusvesireaktoreihin tarkoitetun MOX-polttoaineen välillä.

(12) Ilmoituksen tekijät huomauttavat esimerkiksi, että Yhdysvalloissa kehitetty polttoainenippujen malli on käyttökelpoinen eurooppalaisissa ydinvoimalaitoksissa ja päinvastoin. Sama koskee myös tuotantoprosesseja.

(13) Euroopan atomienergiayhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välinen yhteistyösopimus ydinenergian rauhanomaisesta käytöstä, tehty 7 päivänä marraskuuta 1995, EYVL L 120, 20.5.1996, s. 1.

(14) Joidenkin osien tullit ovat korkeammat, esimerkiksi suojaputkiin, ohjausputkiin ja instrumentointiputkiin sovelletaan 9 prosentin tullia.

(15) Yksi polttoainenippujen toimittaja huomauttaa, että tärkein syy erään toimituksen saapumiseen tietylle saksalaiselle asiakkaalle Yhdysvalloista oli asiakkaan kiireellinen tarve saada polttoainetta.

(16) Tämä vahvistetaan myös Nuclear Fuel Management Seminar -tapahtuman järjestäjän NAC:n laatimissa asiakirjoissa.

(17) SPC on Siemensin kokonaan omistama yhdysvaltalainen tytäryhtiö.

(18) Euratomin hankintatoimiston vuosikertomus 1999, s. 27.

(19) ETA:ssa on rakennettu 89 painevesireaktoria, joista 58 on otettu käyttöön Ranskassa.

(20) On huomattava, että sopimus polttoainenippujen toimittamisesta ensimmäistä latauskertaa varten kuuluu ydinvoimalaitoksen rakentajalle.

(21) ETA:ssa on rakennettu 18 kiehutusvesireaktoria, joista 6 on otettu käyttöön Saksassa.

(22) Jos polttoainenippujen myyjä on saanut hyväksytyn toimittajan aseman tiettyjä reaktoreita varten, hyväksytyn aseman saanti uutta samantyyppistä reaktoria varten helpottuu yleensä jonkin verran.

(23) Komissio on hyväksynyt 1 päivänä elokuuta 2000 tehdyllä päätöksellä Rio Tinton (Rössingin omistajan) ja Northin (ERA:n enemmistöosakas) välisen keskittymän, asia COMP/M.2062. Kun yrityskeskittymä on kokonaan toteutettu, uuden yhteenlasketun yksikön maailmanlaajuinen markkinaosuus kasvaa noin 15-20 prosenttiin.

(24) BNFL omistaa Urencon osakkeista kolmanneksen. Muut Urencon hollantilaiset ja saksalaiset osakkaat suunnittelevat osuuksiensa myymistä. Vain hyvin harvoilla, eli luonnonuraanin väkevöintiä harjoittavilla yrityksillä olisi mahdollisuuksia ostaa nämä osuudet. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi Cogéma, BNFL ja USEC.

(25) Nuclear Fuel Management -seminaari, johon Siemens osallistui kesäkuussa 2000; seminaarin järjesti NAC.

(26) Ja Sveitsiin.

(27) Tähän on syytä huomauttaa, että Holtecin mielestä ongelmat eivät johdu Boralin käytöstä sinänsä vaan pikemminkin asianomaisten toimittajien hankkiman Boralin heikosta laadusta. Myös ruostumattoman booriteräksen ilmoitetaan aiheuttaneen ongelmia, ja siksi Yhdysvaltain sääntelyviranomaiset eivät suosittele sen käyttöä.

(28) Osapuolet väittävät, että myös Ruotsin ydinvoimalaitosten keskusvarastointiyksikön SKB:n tekemien sopimusten arvo on otettava huomioon markkinaosuuksien laskennassa. SKB:n asema on kuitenkin varsin erikoinen, koska sillä on märkävarastointia varten oma telinemallinsa (joissa käytetään suuremmissa telineissä olevia peltisäiliöitä) ja se käyttää vain alihankkijoita rakentamaan kyseisiä telineitä. Lisäksi SKB:n pieniä säiliöitä käytetään vain välivarastointiin.

(29) [...].