21994A1223(18)

RIITOJEN RATKAISUSTA ANNETTUJA SÄÄNTÖJÄ JA MENETTELYJÄ KOSKEVA SOPIMUS

JÄSENET SOPIVAT SEURAAVAA:

Artikla 1

Sopimuskate ja soveltaminen

1. Tämän sopimuksen sääntöjä ja menettelyjä sovelletaan niihin riitoihin, jotka nostetaan tämän sopimuksen 1 alaliitteessä olevien sopimusten (myöhemmin tässä sopimuksessa "liitesopimukset") neuvottelu- ja riitojen ratkaisumääräysten perusteella. Tämän sopimuksen sääntöjä ja menettelyjä sovelletaan myös jäsenten välisiin neuvotteluihin ja riitojen ratkaisuun, jotka koskevat Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen (myöhemmin tässä sopimuksessa "WTO-sopimus") ja tämän sopimuksen määräyksiin perustuvia oikeuksia ja velvoitteita joko erillisinä tai yhdessä jonkin liitesopimuksen kanssa.

2. Tämän sopimuksen sääntöjä ja menettelyjä sovelletaan, ellei tämän sopimuksen 2 alaliitteessä mainituissa liitesopimuksissa olevista erityis- tai lisäsäännöistä ja menettelyistä muuta johdu. Jos tämän sopimuksen sääntöjen ja menettelyjen sekä 2 alaliitteen erityis- tai lisäsääntöjen ja menettelyjen välillä on ristiriitaa, ovat 2 alaliitteen erityis- tai lisäsäännöt ja menettelyt voimassa. Riidoissa, jotka koskevat useamman kuin yhden liitesopimuksen sääntöjä ja määräyksiä, jos näiden tarkasteltavina olevien sopimusten erityis- tai lisäsääntöjen ja menettelyjen välillä on ristiriita, eivätkä riidan osapuolet pääse sopimukseen säännöistä ja menettelyistä 20 päivän kuluessa paneelin perustamisesta, 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti riitojenratkaisuelimen (myöhemmin tässä sopimuksessa "DSB") puheenjohtajan tulee keskusteltuaan riidan osapuolten kanssa päättää sovellettavista säännöistä ja menettelyistä 10 päivän kuluessa siitä, kun toinen jäsenistä on sitä pyytänyt. Puheenjohtajan tulee noudattaa periaatetta, että erityis- ja lisäsääntöjä ja menettelyjä tulisi käyttää silloin, kun se on mahdollista ja tämän sopimuksen sääntöjä ja menettelyjä siinä määrin kuin on välttämätöntä.

Artikla 2

Hallinto

1. Perustetaan riitojenratkaisuelin hallinnoimaan näitä sääntöjä ja menettelyjä sekä liitesopimusten määräyksiä neuvottelusta ja riitojen ratkaisusta, ellei liitesopimuksissa toisin määrätä. Sen mukaisesti DSB:llä on oikeus perustaa paneelit, hyväksyä paneelien ja valituselimen raportit, valvoa päätösten ja suositusten täytäntöönpanoa sekä oikeuttaa liitesopimusten mukaisten myönnytysten ja muiden velvoitteiden peruuttamiseen. Liitesopimuksissa olevan useamman keskisen kauppasopimuksen osalta käsitteellä "jäsen" tarkoitetaan vain niitä jäseniä, jotka ovat asianomaisen useammankeskisen kauppasopimuksen osapuolia. Kun DSB hallinnoi useammankeskisen kauppasopimuksen riitojenratkaisumääräyksiä, vain ne jäsenet, jotka ovat sopimuksen jäseniä, voivat osallistua niihin päätöksiin ja toimenpiteisiin, joihin DSB ryhtyy riidan osalta.

2. DSB:n on ilmoitettava asianomaisille WTO:n neuvostoille ja komiteoille kullekin erikseen liitesopimusten määräyksiä koskevien riitojen kehittymisestä.

3. DSB:n on kokoonnuttava niin usein kuin se on tarpeellista tässä sopimuksessa olevien määräaikojen noudattamisen osalta.

4. Tämän sopimuksen sääntöjen ja menettelyjen määrätessä DSB:n tekemään päätöksen asiassa, on päätös tehtävä konsensuksella (1).

Artikla 3

Yleiset määräykset

1. Jäsenet sitoutuvat noudattamaan GATT 1947 -sopimuksen XXII ja XXIII artiklojen riitojen ratkaisua koskevia periaatteita ja sääntöjä ja menettelyjä niin kuin niitä tässä on kehitetty ja muutettu.

2. WTO:n riitojen ratkaisujärjestelmä on keskeinen osa monenkeskisen kauppajärjestelmän turvallisuutta ja ennakoitavuutta. Jäsenet tunnustavat, että se suojaa jäsenten liitesopimusten mukaisia oikeuksia ja velvoitteita sekä selventää noiden sopimusten olemassa olevia määräyksiä kansainvälisen oikeuden tavanomaisten tulkintasääntöjen mukaisesti. DSB:n ratkaisuilla ja suosituksilla ei voida lisätä tai vähentää jäsenten liitesopimusten mukaisia oikeuksia ja velvoitteita.

3. Sellaisten tilanteiden pikainen ratkaiseminen, joissa jäsen katsoo, että toisen jäsenen toimenpiteellä on jotakin sen liitesopimuksen mukaista etuutta suoraan tai välillisesti loukattu, on välttämätöntä WTO:n tehokkaalle toiminnalle sekä jäsenten oikeuksien ja velvoitteiden välisen tasapainon säilyttämiselle.

4. DSB:n suosituksilla ja ratkaisuilla tulee pyrkiä saavuttamaan tyydyttävä ratkaisu asiaan tämän sopimuksen ja liitesopimusten oikeuksien ja velvoitteiden mukaisesti.

5. Kaikkien niiden ratkaisujen, jotka virallisesti tulevat esille liitesopimusten neuvotteluja ja riitojen ratkaisua koskevien määräysten perusteella, mukaan lukien välimiestuomiot, tulee olla yhdenmukaisia näiden sopimusten kanssa, eivätkä ne saa mitätöidä tai loukata yhdenkään jäsenen noihin sopimuksiin perustuvia etuja tai vaikeuttaa näiden sopimusten tavoitteiden toteutumista.

6. Keskinäisesti hyväksytyt ratkaisut asioihin, jotka on virallisesti nostettu liitesopimusten neuvotteluja ja riitojen ratkaisua koskevien määräysten mukaisesti, on ilmoitettava DSB:lle ja asianomaisille neuvostoille ja komiteoille, joissa jokainen jäsen voi ottaa esille asiaan liittyvän seikan.

7. Ennen kanteen nostamista jäsenen on harkittava sitä, olisiko toiminta näiden menettelyjen osalta tuloksekasta. Riitojenratkaisujärjestelmän tarkoituksena on pyrkiä turvaamaan myönteinen ratkaisu asiaan. Riidan osapuolten keskinäisesti hyväksymää ratkaisua, joka on liitesopimusten mukainen, on pidettävä suositeltavimpana. Keskinäisesti hyväksytyn ratkaisun puuttuessa, riitojenratkaisujärjestelmän ensimmäisenä tavoitteena on tavallisesti varmistaa niiden kyseisten toimenpiteiden poistaminen, joiden katsotaan olevan ristiriidassa minkä tahansa liitesopimuksen määräysten kanssa. Vahingonkorvauksia koskeviin määräyksiin tulisi turvautua vain, jos toimenpidettä ei voida käytännössä heti peruuttaa tai väliaikaisena toimenpiteenä sen aikaa kunnes liitesopimuksen vastainen toimenpide on peruutettu. Viimeisenä mahdollisuutena sopimus tarjoaa jäsenelle, joka vetoaa riitojenratkaisumenettelyyn, mahdollisuuden peruuttaa liitesopimusten mukaiset myönnytykset tai muut velvoitteet syrjivästi toisen jäsenen osalta DSB:n näitä toimia koskevan oikeutuksen perusteella.

8. Tapauksissa, jotka koskevat liitesopimuksen velvoitteen oletettua loukkausta, toimen katsotaan ensisijassa muodostavan mitätöimis- tai loukkaamistapauksen. Tämä tarkoittaa sitä, että tavallisesti oletetaan sääntöjen rikkomisen aiheuttavan kielteisen vaikutuksen liitesopimuksen muille jäsenille, jotka ovat sopimuksen osapuolia, ja sellaisissa tapauksissa vastaaja jäsenen tehtävänä on kumota tällainen syyte.

9. Tämän sopimuksen määräyksistä huolimatta jäsenillä on aina oikeus pyytää virallista liitesopimuksen määräysten tulkintaa WTO-sopimuksen tai liitesopimuksena olevan useammankeskisen kauppasopimuksen päätöksenteon avulla.

10. On sovittu, että neuvottelu- ja riitojenratkaisupyynnöt eivät ole tarkoitettu tai katsottu vihamielisiksi toimiksi ja että jos riita syntyy, kaikki jäsenet osallistuvat toimintaan vilpittömin mielin pyrkimyksenään ratkaista riita. On myös sovittu, että eri asioita koskevia kanteita ja vastakanteita ei saa yhdistää.

11. Tätä sopimusta sovelletaan vain niihin uusiin neuvottelupyyntöihin, jotka on tehty liitesopimusten neuvottelumääräysten mukaisesti WTO-sopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Niiden riitojen osalta, joiden osalta neuvottelupyyntö tehtiin GATT 1947 -sopimuksen tai minkä tahansa liitesopimuksia edeltäneiden sopimusten mukaisesti ennen WTO-sopimuksen voimaantuloa, asianomaiset riitojen ratkaisua koskevat säännöt ja menettelyt, jotka ovat voimassa juuri ennen WTO-sopimuksen voimaantuloa, ovat edelleen voimassa (2).

12. Huolimatta 11 kohdan määräyksistä, jos kehitysmaajäsen nostaa johonkin liitesopimukseen perustuvan kanteen teollisuusmaajäsentä vastaan, kantajaosapuolella on oikeus vedota, vaihtoehtona tämän sopimuksen 4, 5, 6 ja 12 artiklojen määräyksille, vastaavan 5. päivänä huhtikuuta 1966 tehdyn päätöksen määräyksiin (BISD-julkaisusarja 14S/18), paitsi jos paneeli katsoo, että tuon päätöksen 7 kohdassa mainittu määräaika ei ole riittävä paneeliraportin valmistumiseksi ja kantajaosapuolen suostumuksella, tuota aikarajaa voidaan pidentää. Niiltä osin kuin 4, 5, 6 ja 12 artiklojen säännöt ja menettelyt poikkeavat päätöksen vastaavista säännöistä ja menettelyistä, jälkimmäiset ovat voimassa.

Artikla 4

Neuvottelut1. Jäsenet suhtautuvat myönteisesti päätökseensä vahvistaa ja parantaa jäsenten käyttämien neuvottelumenettelyjen tehostamista.

2. Kukin jäsen sitoutuu suhtautumaan myönteisesti neuvottelumenettelyyn ja varaamaan riittävät mahdollisuudet neuvotteluille toisen jäsenen pyytäessä neuvotteluja asianomaisen jäsenen alueella tapahtuneen toimenpiteen johdosta (3).

3. Jos neuvottelupyyntö perustuu liitesopimukseen, on jäsenen, jolle pyyntö on esitetty, vastattava pyyntöön 10 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, ellei pitemmästä ajasta keskinäisesti sovita, sekä aloitettava vilpittömässä mielessä neuvottelut viimeistään 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta pyrkimyksenään päästä keskinäisesti tyydyttävään ratkaisuun. Ellei jäsen vastaa neuvottelupyyntöön 10 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta tai ryhdy neuvotteluihin viimeistään 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, voi neuvotteluja pyytänyt jäsen pyytää välittömästi paneelin perustamista.

4. Kaikista tällaisista neuvottelupyynnöistä on neuvotteluja pyytävän jäsenen ilmoitettava DSB:lle sekä asianomaiselle neuvostolle ja komitealle. Neuvottelupyyntö on tehtävä kirjallisesti ja sen on sisällettävä pyyntöä koskevat perustelut, mukaan lukien kyseessä olevien toimenpiteiden yksilöinnin sekä oikeudelliset perusteet kanteelle.

5. Liitesopimuksen määräysten mukaisten neuvottelujen kuluessa, ennen tämän sopimuksen mukaisiin toimiin ryhtymistä, jäsenten tulisi pyrkiä löytämään riittävä ratkaisu asiaan.

6. Neuvottelut ovat luottamuksellisia, eivätkä vaikuta minkään jäsenen oikeuteen ryhtyä muihin toimenpiteisiin.

7. Jos neuvotteluissa ei saavuteta ratkaisua 60 päivän kuluessa neuvottelupyynnön vastaanottamisesta, voi kantajaosapuoli pyytää paneelin perustamista. Kantajaosapuoli voi pyytää paneelin perustamista 60 päivän määräajan sisällä, jos neuvottelevat osapuolet yhdessä katsovat, että neuvotteluissa ei ratkaisua riitaan ole saavutettavissa.

8. Kiireellisissä tapauksissa, erityisesti helposti pilaantuvien tuotteiden osalta, jäsenten on ryhdyttävä neuvotteluihin viimeistään 10 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos neuvotteluissa ei onnistuta löytämään ratkaisua 20 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, kantajaosapuoli voi pyytää paneelin perustamista.

9. Kiireellisissä tapauksissa, mukaan lukien helposti pilaantuvia tuotteita käsittelevät tapaukset, riidan osapuolten, paneelien ja valituselimen on tehtävä kaikkensa nopeuttaakseen käsittelyä niin paljon kuin mahdollista.

10. Neuvottelujen aikana jäsenten tulisi kiinnittää erityistä huomiota kehitysmaajäsenten erityisongelmiin sekä etuihin.

11. Aina kun jäsen, joka ei ole neuvotteleva jäsen, katsoo, että sillä on huomattavaa kaupallista etua neuvotteluissa, joita käydään GATT 1994 -sopimuksen XXII artiklan 1 kohdan, GATS-sopimuksen XXII artiklan 1 kohdan tai vastaavien liitesopimusten määräysten perusteella (4), jäsen voi ilmoittaa kiinnostuksestaan osallistua neuvotteluihin DSB:lle ja neuvotteluja käyville jäsenille 10 päivän kuluessa siitä, kun asianomaisen artiklan mukainen neuvottelupyyntö on jaettu jäsenille. Tällainen jäsen voi osallistua neuvotteluihin edellyttäen, että neuvottelupyynnön saanut jäsen hyväksyy sen, että väite merkittävästä etuudesta on hyvin perusteltu. Tällaisessa tapauksessa ne ilmoittavat siitä DSB:lle. Jos pyyntöä osallistua neuvotteluihin ei hyväksytä, hakijajäsen voi pyytää neuvotteluja GATT 1994 -sopimuksen XXII artiklan 1 kohdan tai XXIII artiklan 1 kohdan tai GATS-sopimuksen XXII artiklan 1 kohdan tai XXIII artiklan 1 kohdan tai muiden liitesopimusten vastaavien määräysten perusteella.

Artikla 5

Hyvät palvelut, sovittelu ja välitys

1. Hyvät palvelut, sovittelu ja välitys ovat menettelyjä, joihin ryhdytään vapaaehtoisesti, jos riidan osapuolet niin sopivat.

2. Hyviä palveluja, sovittelua ja välitystä koskevat menettelyt sekä erityisesti riidan osapuolten menettelyjen aikana esittämät kannat ovat luottamuksellisia, eivätkä estä kummankaan osapuolen oikeutta ryhtyä muihin toimenpiteisiin näiden menettelyjen mukaisesti.

3. Kumpi tahansa riidan osapuolista voi pyytää hyviä palveluja, sovittelua tai välitystä milloin tahansa. Ne voidaan aloittaa ja päättää milloin tahansa. Heti, kun hyviä palveluja, sovittelua tai välitystä koskevat menettelyt ovat päättyneet, kantajaosapuoli voi ryhtyä pyytämään paneelin perustamista.

4. Kun hyviin palveluihin, sovitteluun tai välitykseen ryhdytään 60 päivän kuluessa neuvottelupyynnön vastaanottamisesta, kantajaosapuolen on odotettava 60 päivää neuvottelupyynnön vastaanottamisesta, ennen kuin se voi pyytää paneelin perustamista. Kantajaosapuoli voi pyytää paneelin perustamista 60 päivän määräajan aikana, jos riidan osapuolet yhdessä katsovat, että hyvillä palveluilla, sovittelulla tai välityksellä ei saavuteta ratkaisua riitaan.

5. Jos riidan osapuolet suostuvat hyviä palveluja, sovittelua tai välitystä koskevia menettelyjä voidaan jatkaa paneelikäsittelyn aikana.

6. Pääjohtaja voi virkatehtävässä toimiessaan tarjota hyviä palveluja, sovittelua tai välitystä auttaakseen jäseniä riidan ratkaisemisessa.

Artikla 6

Paneelin perustaminen

1. Jos kantajaosapuoli pyytää, paneeli perustetaan viimeistään siinä DSB:n kokouksessa, joka pidetään sen jälkeen, kun ensimmäisen kerran pyyntö paneelin perustamisesta on DSB:n asialistalla, ellei DSB siinä kokouksessaan konsensuksella päätä olla perustamatta paneelia (5).

2. Pyyntö paneelin perustamiseksi on tehtävä kirjallisesti. Sen tulee osoittaa, onko neuvottelut käyty, yksilöitävä kysymyksessä olevat erityistoimenpiteet sekä esitettävä lyhyt yhteenveto kanteen oikeudellisesta pohjasta, joka riittävän selvästi esittelee ongelman. Siinä tapauksessa, että hakija pyytää paneelin perustamista poiketen tavallisista toimivallan rajoista, kirjallisen pyynnön on sisällettävä ehdotus tällaiseksi erityiseksi toimivallaksi.

Artikla 7

Paneelien toimivallan rajat1. Paneeleilla tulee olla seuraavat toimivallan rajat, elleivät riidan osapuolet toisin sovi 20 päivän kuluessa paneelin perustamisesta:

"Tutkia asianomaisten määräysten valossa (riidan osapuolten nimeämä liitesopimus tai -sopimukset), (osapuolen nimi) DSB:n käsiteltäväksi antama asia, joka ilmenee asiakirjasta ..., sekä tehdä sellaiset johtopäätökset, jotka auttavat DSB:tä suositusten tai tuota sopimusta tai niitä sopimuksia koskevien päätösten tekemisessä."

2. Paneelien tulee käsitellä riidan osapuolten nimeämän liitesopimuksen tai liitesopimusten asianomaisia määräyksiä.

3. Perustaessaan paneelin DSB voi oikeuttaa puheenjohtajansa laatimaan paneelin toimivallan rajat neuvoteltuaan riidan osapuolten kanssa, ellei 1 kohdan määräyksistä muuta johdu. Tällaiset toimivallan rajat on jaettava kaikille jäsenille. Jos sovitaan muista kuin tavallisista toimivallan rajoista, jokainen jäsen voi ottaa asianomaisen asian esille DSB:ssä.

Artikla 8

Paneelien kokoonpano

1. Paneelit on muodostettava kyvykkäistä julkisoikeudellisissa tai yksityisoikeudellisissa tehtävissä toimivista henkilöistä, mukaan lukien henkilöt, jotka ovat joko toimineet panelisteina tai esiintyneet paneelissa, olleet GATT 1947 -sopimuksen sopimuspuolen tai WTO:n jäsenen edustajina tai liitesopimuksia koskevan neuvoston tai komitean edustajana tai sihteeristön palveluksessa, opettaneet tai julkaisseet kansainvälisen kauppaoikeuden tai politiikan alalla tai palvelleet jäsenen hallinnossa ylempänä kauppapoliittisena virkamiehenä.

2. Paneelin jäsenet olisi valittava siten, että jäsenten itsenäisyys turvataan, heillä on riittävän erilainen tausta sekä laaja kokemusten kirjo.

3. Niiden jäsenten kansalaiset, joiden hallitukset (6) ovat riidan osapuolina tai kolmansina osapuolina, siten kuin 10 artiklan 2 kohdassa määritellään, eivät saa toimia kyseisessä paneelissa tuon riidan osalta, elleivät riidan osapuolet asiasta toisin sovi.

4. Auttaakseen panelistien valinnassa sihteeristön tulee ylläpitää esimerkkiluetteloa julkisoikeudellisissa ja yksityisoikeudellisissa tehtävissä toimivista henkilöistä, jotka täyttävät 1 kohdassa mainitut edellytykset ja joista panelistit voidaan valita siten kuin se on tarkoituksenmukaista. Tämän luettelon tulee sisältää 30 marraskuuta 1984 perustettu luettelo (BISD-julkaisusarja 315/9) panelisteista sekä muut luettelot, jotka on perustettu liitesopimusten määräysten perusteella, sekä säilyttää nämä nimet WTO-sopimuksen voimaantulopäivään. Jäsenet voivat määräajoin ehdottaa julkisoikeudellisessa ja yksityisoikeudellisissa tehtävissä toimivien henkilöitä sisällytettäväksi tähän luetteloon, antamalla tarvittavat tiedot näiden henkilöiden kansainvälisen kaupan tuntemuksesta ja liitesopimusten sektoreiden ja asioiden tuntemuksesta, ja nämä henkilöt lisätään listalle DSB:n hyväksynnällä. Jokaisen luettelossa olevan henkilön osalta luettelon tulee osoittaa erityiset alueet, joissa henkilöllä on kokemusta ja asiantuntemusta liitesopimusten sektoreista ja asioista.

5. Paneelin tulee muodostua kolmesta panelistista, elleivät osapuolet sovi toisin 10 päivän kuluessa paneelin perustamisesta, että paneeliin kuuluu viisi panelistia. Jäsenille on välittömästi ilmoitettava paneelin kokoonpanosta.

6. Sihteeristön on riidan osapuolille esitettävä ehdotus paneelin nimityksistä. Riidan osapuolet eivät saa vastustaa nimityksiä muusta kuin erittäin painavista syistä.

7. Jos paneelin kokoonpanosta ei päästä sopimukseen 20 päivän kuluessa paneelin perustamisesta, voi jompi kumpi osapuolista pyytää, että pääjohtaja neuvoteltuaan DSB:n puheenjohtajan ja asianomaisen neuvoston tai komitean puheenjohtajan kanssa, määrää paneelin kokoonpanon nimittämällä ne panelistit, jotka pääjohtaja katsoo tarkoituksenmukaisimmaksi liitesopimuksen tai liitesopimusten erityis- tai lisäsääntöjen tai menettelyjen perusteella, neuvoteltuaan ensin riidan osapuolten kanssa. DSB:n puheenjohtaja ilmoittaa jäsenille tällä tavalla muodostetun paneelin kokoonpanosta viimeistään 10 päivän kuluttua siitä päivästä, kun puheenjohtaja sai tällaisen pyynnön.

8. Jäsenet sitoutuvat pääsääntöisesti antamaan luvan virkamiehilleen toimia panelisteina.

9. Panelistit toimivat henkilökohtaisessa ominaisuudessaan, eivätkä hallitusten tai järjestöjen edustajina. Jäsenet eivät sen vuoksi saa antaa heille ohjeita tai muutoin pyrkiä vaikuttamaan heihin yksilöinä paneelin käsiteltävissä asioissa.

10. Kun riita on kehitysmaajäsenen ja teollisuusmaajäsenen välinen, tulee kehitysmaajäsenen pyynnöstä paneeliin kuulua vähintään yksi panelisti, joka tulee jonkin kehitysmaajäsenen alueelta.

11. Panelistien kulut mukaan lukien matka- ja toimeentulokulut katetaan WTO:n budjetista yleisneuvoston hyväksymien perusteiden mukaisesti, jotka perustuvat budjetti-, talous- ja hallintokomitean suosituksiin.

Artikla 9

Useampia kanteita koskevat menettelyt

1. Jos useampi kuin yksi jäsen pyytää paneelin perustamista käsittelemään samaa asiaa, yksi paneeli voidaan perustaa käsittelemään näitä kaikkia kanteita ottaen huomioon kaikkien asianomaisten jäsenten oikeudet. Yksi paneeli tulisi aina perustaa tutkimaan tällaisia kanteita, milloin se vain on mahdollista.

2. Tämän yhden paneelin tulee järjestää tutkintansa sekä esittää intressinsä DSB:lle sillä tavalla, että eri paneeleihin oikeutettujen riidan osapuolten oikeuksia ei loukata. Jos yksiriidan osapuolista vaatii, on paneelin annettava erilliset raportit kyseisestä riidasta. Jokaisen kantajan kirjalliset esitykset tulee olla toisten kantajien saatavissa ja jokaisella kantajalla tulee olla oikeus olla läsnä, kun joku toinen kantajista esittelee näkemyksiään paneelille.

3. Jos useampi kuin yksi paneeli perustetaan samaa asiaa käsittelemään, niin pitkälle kuin mahdollista samojen henkilöiden tulisi toimia panelisteina näissä erillisissä paneeleissa ja tällaisten paneelimenettelyjen aikataulut täytyisi sovittaa yhteen.

Artikla 10

Kolmannet osapuolet

1. Riidan osapuolten ja muiden liitesopimusten jäsenten asiaa koskevat edut tulee ottaa täysin huomioon paneelikäsittelyn aikana.

2. Jokaisella jäsenellä, jolla on olemassa huomattava etu paneelin käsiteltävänä olevassa asiassa ja joka on ilmoittanut tästä edustaan DSB:lle (myöhemmin tässä sopimuksessa "kolmasosapuoli"), on mahdollisuus tulla kuulluksi paneelissa sekä toimittaa kirjallisia esityksiä paneelille. Nämä esitykset on annettava riidan osapuolille sekä otettua huomioon paneeliraportissa.

3. Kolmansien osapuolien on saatava ne esitykset, jotka riidan osapuolet toimittavat paneelin ensimmäiseen istuntoon.

4. Jos kolmas osapuoli katsoo, että paneelikäsittelyn alainen toimenpide mitätöi tai vahingoittaa sen liitesopimuksen mukaisia etuja, voi asianomainen jäsen vaatia tavallista riitojenratkaisumenettelyä tämän sopimuksen mukaisesti. Tällainen riita tulee antaa alkuperäisen paneelin käsiteltäväksi aina, kun se on mahdollista.

Artikla 11

Paneelien tehtävät

Paneelien tehtävänä on auttaa DSB:tä täyttämään velvollisuutensa tämän sopimuksen sekä liitesopimusten nojalla. Sen mukaisesti paneelin tulisi tehdä puolueeton arvio sen käsiteltäväksi annetusta asiasta, mukaan lukien tapausta koskevien tosiasioiden puolueeton esittely sekä asianomaisten liitesopimusten noudattaminen tai yhdenmukaisuus niiden kanssa sekä tehdä muita sellaisia päätöksiä, jotka auttavat DSB:tä liitesopimusten mukaisten suositusten tai päätösten tekemisessä. Paneelien tulisi keskustella säännöllisesti riidan osapuolien kanssa sekä antaa niille riittävä mahdollisuus saada aikaan keskinäisesti tyydyttävä ratkaisu.

Artikla 12

Paneelin menettelyt

1. Paneelien tulee noudattaa niitä toimintamenettelyjä, jotka esitetään 3 alaliitteessä, ellei paneeli päätä toisin keskusteltuaan riidan osapuolten kanssa.

2. Paneelimenettelyjen tulisi olla riittävän joustavia, jotta turvattaisiin korkeatasoiset paneeliraportit, mutta ei samalla turhaan viivytettäisi paneelikäsittelyä.

3. Keskusteltuaan riidan osapuolten kanssa panelistien tulee, niin pian kuin on käytännöllistä sekä milloin mahdollista yhden viikon kuluessa siitä, kun paneelin kokoonpano ja toimivallan rajaton hyväksytty, sopia paneelimenettelyjen aikataulusta ottaen huomioon tarvittaessa 4 artiklan 9 kohdan määräykset.

4. Päättäessään paneelimenettelyjen aikataulusta paneelin on varattava riittävästi aikaa riidan osapuolille valmistaa esityksensä.

5. Paneelien olisi asetettava tarkat määräajat kirjallisten asiakirjojen jättämiselle ja osapuolten tulisi noudattaa näitä määräaikoja.

6. Jokaisen riidan osapuolen on toimitettava kirjalliset kirjelmänsä sihteeristölle paneelille ja riidan toiselle osapuolelle tai osapuolille jaettavaksi. Kantajaosapuolen tulee toimittaa ensimmäinen kirjelmänsä etukäteen ennen vastaajan kirjelmää, ellei paneeli päätä 3 kohdassa mainituista määräajoista sopiessaan ja keskusteltuaan osapuolten kanssa, että osapuolten tulisi toimittaa kirjelmänsä samanaikaisesti. Kun ensimmäiset kirjelmät toimitetaan jaksoittain paneelin tulee asettaa tarkka määräaika vastaajaosapuolen kirjelmän toimittamiselle. Mitkä tahansa seuraavat kirjelmät tulee toimittaa samanaikaisesti.

7. Kun riidan osapuolet eivät ole onnistuneet saavuttamaan yhteisesti tyydyttävää ratkaisua, paneelin tulee antaa päätöksistään kirjallinen raportti. Tällaisissa tapauksissa paneeliraportin tulee sisältää tosiasiatiedot, asianomaisten määräysten sovellettavuus sekä perustelut havainnoille ja suosituksille. Jos riidan osapuolet pääsevät keskenään sopimukseen, paneeliraportin tulee sisältää lyhyt selostus tapauksesta sekä toteamus siitä, että ratkaisuun on päästy.

8. Menettelyjen tehostamiseksi se aika, jonka kuluessa paneelin on suoritettava tutkimuksensa, paneelin muodostamisesta ja toimivallan rajauksesta siihen päivään saakka, jolloin lopullinen raportti toimitetaan riidan osapuolille, ei pääsääntöisesti saa ylittää kuutta kuukautta. Kiireellisissä tapauksissa, mukaan lukien helposti pilaantuvat tuotteet, paneelin tulee pyrkiä laatimaan raporttinsa kolmessa kuukaudessa.

9. Kun paneeli katsoo, että se ei ehdi laatia raporttiaan kuuden kuukauden kuluessa tai kolmessa kuukaudessa, kun on kiireellinen tapaus, on sen ilmoitettava kirjallisesti DSB:lle viivästyksen syyt sekä arvioitu aikataulu, jolloin se voi toimittaa raportin. Missään tapauksessa määräaika paneelin perustamisesta raportin jakamiseen jäsenille ei saa ylittää yhdeksää kuukautta.

10. Niiden neuvottelujen yhteydessä, jotka koskevat kehitysmaajäsenen toimenpidettä, osapuolet voivat sopia 4 artiklan 7 ja 8 kohdissa olevien määräaikojen jatkamisesta. Jos sen jälkeen, kun asianomainen määräaika on kulunut, neuvottelevat osapuolet eivät pääse sopimukseen neuvottelujen päättämisestä, DSB:n puheenjohtajan tulee päättää osapuolten kanssa käymiensä keskustelujen jälkeen, onko määräaikaa jatkettava ja kuinka pitkäksi aikaa. Lisäksi tutkiessaan kehitysmaajäsentä vastaannostettua kannetta paneelin tulee varata kehitysmaajäsenelle riittävä aika valmistautua ja esittää perustelunsa. Tämän kohdan määräysten mukaiset toimenpiteet eivät vaikuta 20 artiklan 1 kohdan ja 21 artiklan 4 kohdan määräyksiin.

11. Kun yksi tai useampi osapuoli on kehitysmaajäsen, paneelin raportista on selvästi ilmettävä se, miten ne asianomaisten liitesopimusten kehitysmaajäsenten erityis- ja suosituimmuuskohtelua koskevat määräykset on huomioitu, jotka kehitysmaajäsen on ottanut esille riitojenratkaisumenettelyn aikana.

12. Paneeli voi keskeyttää työskentelynsä minä hetkenä tahansa kantajaosapuolen pyynnöstä enintään 12 kuukaudeksi. Tällaisen keskeytyksen aikana tämän artiklan 8 ja 9 kohtien, 20 artiklan 1 kohdan ja 21 artiklan 4 kohdan määräaikoja jatketaan keskeytyksen keston määrällä. Jos paneelin työ keskeytetään pitemmäksi kuin 12 kuukaudeksi, on oikeus paneelin perustamiseen menetetty.

Artikla 13

Oikeus tietojen saantiin

1. Jokaisella paneelilla on oikeus pyytää tietoja ja teknistä apua sellaiselta yksityiseltä henkilöltä tai elimeltä, jonka se katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Kuitenkin ennenkuin paneeli pyytää tietoja tai neuvoa henkilöltä tai elimeltä, joka on jäsenen tuomiovallan alueella, on sen ilmoitettava asiasta jäsenen viranomaisille. Jäsenen tulisi vastata viipymättä ja tyhjentävästi jokaiseen paneelin esittämään pyyntöön saada tietää, jota paneeli pitää tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Luottamuksellista tietoa ei saa paljastaa ilman tietoja antaneen henkilön, elimen tai jäsenen viranomaisen virallista oikeutusta.

2. Paneeli voi pyytää tietoja tarpeellisiksi katsomistaan lähteistä tai asiantuntijoilta saadakseen heidän kantansa asian tietyistä osista. Tosiasioiden osalta, jotka liittyvät tieteelliseen tai muuhun tekniseen asiaan, jonka riidan osapuoli on ottanut esille, paneeli voi pyytää neuvoa-antavaa kirjallista raporttia asiantuntijaryhmältä. Tällaisen ryhmän asettamista koskevat säännöt ja sen menettelytavat sisältyvät sopimuksen 4 a alaliitteeseen.

Artikla 14

Luottamuksellisuus

1. Paneelin sisäiset neuvottelut ovat luottamuksellisia.

2. Paneelin raportit laaditaan ilman riidan osapuolten läsnäoloa saatujen tietojen ja puheenvuorojen perusteella.

3. Yksittäisen paneelin jäsenen esittämät kannat kirjataan nimettöminä.

Artikla 15

Alustava tutkintavaihe

1. Käsiteltyään vastatodisteena esitetyt kirjelmät ja suulliset esitykset paneeli laatii kuvainnollisen (tosiasiat ja perustelut) osan raporttiluonnoksestaan ja toimittaa sen riidan osapuolille. Paneelin asettaman määräajan kuluessa osapuolten tulee antaa omat kirjalliset huomautuksensa.

2. Osapuolten huomioiden vastaanottamista koskevan määräajan päätyttyä paneeli laatii osapuolille alustavan raportin, joka sisältää sekä kuvainnollisen osan että paneelin päätökset ja johtopäätökset. Paneelin asettaman määräajan kuluessa osapuoli voi toimittaa kirjallisen pyynnön paneelille tutkia alustavan raportin tiettyjä kohtia, ennenkuin jäsenille toimitetaan lopullinen raportti. Osapuolen pyynnöstä paneelin tulee pitää ylimääräinen kokous osapuolten kanssa käsitelläkseen kirjallisissa huomautuksissa yksilöityjä kysymyksiä. Ellei määräajan kuluessa yksikään osapuoli esitä huomautuksia, alustavaa raporttia pidetään lopullisena raporttina, ja se jaetaan viipymättä jäsenille.

3. Lopullisen paneeliraportin päätösten tulee sisältää selostus alustavassa tutkintavaiheessa esitetyistä perusteluista. Alustava tutkintavaihe on toteutettava 12 artiklan 8 kohdassa määritetyssä määräajassa.

Artikla 16

Paneeliraporttien hyväksyminen

1. Jotta jäsenille varattaisiin riittävästi aikaa tutkia paneeliraportteja, raportteja ei saa ottaa DSB:n hyväksyttäväksi ennen kuin 20 päivää on kulunut siitä, kun ne on jaettu jäsenille.

2. Jäsenten, jotka vastustavat paneeliraporttia, tulee antaa kirjalliset perustelunsa, joissa selittävät vastustuksensa syyt, vähintään 10 päivää ennen sitä DSB:n kokousta, jossa paneeliraportti käsitellään.

3. Riidan osapuolilla on täysi oikeus osallistua DSB:ssä paneeliraportin käsittelyyn ja niiden näkemykset kirjataan täysin.

4. Raportti on hyväksyttävä DSB:n kokouksessa (7) 60 päivän kuluessa siitä, kun se on jaettu jäsenille, ellei riidan osapuoli virallisesti ilmoita päätöksestään valittaa asiassa tai jos DSB päättää konsensuksella olla hyväksymättä raporttia. Jos osapuoli on ilmoittanut päätöksestään valittaa, paneeliraporttia ei käsitellä DSB:ssä, ennen kuin valituksen käsittely on päättynyt. Tämä menettely ei vaikuta jäsenten oikeuteen esittää mielipiteitään paneeliraportista.

Artikla 17

Valitusten tutkinta

Pysyvä valituselin

1. DSB perustaa pysyvän valituselimen. Valituselimen tehtävänä on kuulla valituksia paneelitapauksista. Siihen kuuluu seitsemän henkilöä, joista kolme käsittelee kutakin tapausta kerrallaan. Valituselimen henkilöt toimivat vuorotteluperiaatteella. Tällaisesta vuorottelusta sovitaan valituselimen toimintamenettelyissä.

2. DSB nimittää valituselimen henkilöt neljän vuoden toimikaudeksi ja jokainen henkilö voidaan nimittää vain kerran. Kuitenkin, kolmen henkilön toimikausi seitsemästä, jotka nimitetään välittömästi WTO-sopimuksen tultua voimaan, päättyy kahden vuoden kuluttua, jolloin asia ratkaistaan arvalla. Virat täytetään sitä mukaan kuin ne vapautuvat. Henkilö, joka nimitetään toisen henkilön tilalle kesken toimikauden, on virassaan vain edeltäjänsä toimikauden päättymiseen saakka.

3. Valituselin muodostuu sellaisista henkilöistä, joilla on tunnustettua vaikutusvaltaa, asiantuntemusta oikeustieteen, kansainvälisen kaupan alalla sekä yleisesti liitesopimusten soveltamisalalta. He eivät saa olla sidoksissa mihinkään hallitukseen. Valituselimen jäsenyyden tulee laajasti edustaa WTO:n jäsenkuntaa. Kaikkien valituselimen jäsenten on oltava käytettävissä kaikkina aikoina ja lyhyellä varoitusajalla ja heidän tulee pysyä WTO:n riitojenratkaisutoimien ja muiden asiaankuuluvien toimien tasalla. He eivät saa osallistua minkään riidan harkintaan, joka saattaisi aiheuttaa suoran tai epäsuoran eturistiriidan.

4. Vain riidan osapuolet, eivät kolmannet osapuolet, voivat valittaa paneeliraportista. Ne kolmannet osapuolet, jotka ovat ilmoittaneet DSB:lle 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti huomattavasta edustaan kyseisessä asiassa, voivat antaa kirjalliset kirjelmänsä valituselimelle ja saada mahdollisuuden tulla kuulluksi.

5. Pääsääntönä on, että menettelyt eivät saa kestää pitempää aikaa kuin 60 päivää siitä, kun riidan osapuoli on virallisesti ilmoittanut valittavansa siihen päivään, kun valituselin jakaa raporttinsa. Määrätessään aikataulustaan valituselimen tulisi ottaa huomioon 4 artiklan 9 kohdan määräykset, jos sitä pidetään asiaankuuluvana. Kun valituselin katsoo, että se ei voi laatia raporttiaan 60 päivässä, on sen kirjallisesti ilmoitettava DSB:lle viivästyksen syyt sekä arvio siitä, minkä ajan kuluessa se saa raporttinsa valmiiksi. Missään tapauksessa menettelyt eivät saa ylittää 90 päivää.

6. Valitus on rajattava koskemaan vain oikeudellisia kysymyksiä, jotka ovat paneeliraportissa sekä paneelin muodostamia oikeudellisia tulkintoja.

7. Valituselimen on saatava riittävästi tarvitsemaansa hallinnollista ja oikeudellista tukea.

8. Valituselimen jäsenten kulut, mukaan lukien matka- ja toimeentulokulut katetaan WTO:n budjetista yleisneuvoston hyväksymien perusteiden mukaisesti, jotka perustuvat budjetti-, talous- ja hallintokomitean suosituksiin.

Valituselimen menettelyt

9. Valituselin laatii toimintamenettelynsä keskusteltuaan DSB:n puheenjohtajan ja pääjohtajan kanssa sekä toimittaa ne tiedoksi jäsenille.

10. Käsittely valituselimessä on luottamuksellista. Valituselimen raportit laaditaan ilman, että riidan osapuolet ovat läsnä ja siinä valossa kuin tietoja on annettu ja puheenvuoroja pidetty.

11. Valituselimen yksittäisten jäsenten kannat ilmaistaan raportissa nimettöminä.

12. Valituselin käsittelee jokaista 6 kohdan mukaan esille nostettua kysymystä valitusmenettelyn kuluessa.

13. Valituselin voi ylläpitää, muuttaa tai kumota paneelin ratkaisut ja johtopäätökset.

Valituselimen raporttien hyväksyminen

14. DSB hyväksyy valituselimen raportin ja riidan osapuolet hyväksyvät sen ehdoitta, ellei DSB konsensuksella päätä olla hyväksymättä valituselimen raporttia 30 päivän kuluessa siitä, kun raportti on jaettu jäsenille (8). Tämä hyväksymismenettely ei vaikuta jäsenten oikeuteen tuoda esille mielipiteensä valituselimen raportin käsittelyssä.

Artikla 18

Tiedonannot paneelille tai valituselimelle1. Yksipuoliset tiedonannot paneelille tai valituselimelle paneelin tai valituselimen käsittelevän asian osalta eivät ole sallittuja.

2. Paneelille tai valituselimelle osoitetut kirjalliset kirjelmät ovat luottamuksellisia, mutta ne tulee olla riidan osapuolten saatavissa. Tämä sopimus ei estä riidan osapuolta antamasta omia puheenvuorokantojaan yleisölle. Jäsenten on pidettävä luottamuksellisena toisen jäsenen paneelille tai valituselimelle antama luottamuksellinen tieto, jos se on sellaiseksi merkitty. Riidan osapuolen tulee myös jäsenen pyynnöstä antaa sellainen julkinen yhteenveto kirjallisista kirjelmistään, joka voidaan jakaa yleisölle.

Artikla 19

Paneelin ja valituselimen suositukset

1. Kun paneeli tai valituselin päättää, että toimenpide on liitesopimuksen vastainen, sen tulee suositella, että asianomainen jäsen (9) saattaa toimenpiteen yhdenmukaiseksi tämän sopimuksen kanssa (10). Suositusten lisäksi paneeli tai valituselin voi esittää menetelmiä, miten kyseinen jäsen voi täytäntöönpanna suositukset.

2. Paneeli ja valituselin eivät voi 3 artiklan 2 kohdan mukaan lisätä tai vähentää ratkaisuillaan ja suosituksillaan liitesopimusten mukaisia oikeuksia ja velvoitteita.

Artikla 20

Määräaika DSB:n päätöksille

Elleivät riidan osapuolet toisin sovi, aika paneelin perustamisesta DSB:ssä tapahtuvaan paneelin tai valituselimen raportin hyväksymiseen ei pääsääntöisesti saa ylittää yhdeksää kuukautta, kun paneeliraportista ei ole valitettu, tai kahtatoista kuukautta, kun raportista on valitettu. Kun joko paneeli tai valituselin on toiminut 12 artiklan 9 kohdan tai 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja jatkanut raportin antamisaikaa, lisäaika lisätään edellä mainittuihin määräaikoihin.

Artikla 21

Suositusten ja päätösten täytäntöönpanon seuranta

1. DSB:n päätösten ja suositusten nopea täyttäminen on tärkeää, jotta varmistetaan riitojen tehokas ratkaiseminen kaikkien jäsenten etujen mukaisesti.

2. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää asioihin, joilla on vaikutusta kehitysmaajäsenten etuihin niiden toimenpiteiden osalta, jotka ovat riitojenratkaisumenettelyn kohteena.

3. DSB:n kokouksessa, joka pidetään 30 päivän (8) kuluessa paneelin tai valituselimen raportin hyväksymisestä, asianomaisen jäsenen tulee ilmoittaa DSB:lle tarkoituksistaan täytäntöönpanna DSB:n suositukset ja päätökset. Jos on epätarkoituksen mukaista noudattaa heti suosituksia tai päätöksiä, asianomaiselle jäsenelle annetaan kohtuullinen määräaika sen tekemiseen. Kohtuullinen määräaika on:

a) asianomaisen jäsenen ehdottama määräaika, edellyttäen että DSB on sen hyväksynyt; tai jos sitä ei ole hyväksytty,

b) riidan osapuolten yhteisesti sopima määräaika 45 päivän kuluessa suositusten ja päätösten hyväksymisestä; tai jos sellaista sopimusta ei ole,

c) sitovassa välimiesmenettelyssä sovittu määräaika, joka on tehty 90 päivän kuluessa suositusten ja päätösten hyväksymisestä (11). Tällaisessa välimiesmenettelyssä välimiehen (12) ohjeena tulisi olla kohtuullinen määräaika täytäntöönpanna paneelin tai valituselimen suositukset ei saisi ylittää 15 kuukautta paneelin tai valituselimen raportin hyväksymispäivämäärästä. Kuitenkin, tätä määräaikaa voidaan pidentää tai lyhentää erityisten olosuhteiden vuoksi.

4. Ellei paneeli tai valituselin ole pidentänyt 12 artiklan 9 kohdan tai 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti raporttinsa valmistusaikaa, määräaika DSB:n perustaman paneelin asettamisesta kohtuullisen määräajan määrittämiseen ei saa ylittää 15 kuukautta, elleivät riidan osapuolet toisin sovi. Kun joko paneeli tai valituselin on pidentänyt paneelin valmistumisen määräaikaa, lisätään tämä lisäaika mukaan 15 kuukauden määräaikaan; edellyttäen että elleivät riidan osapuolet erityisten olosuhteiden perusteella toisin sovi, että kokonaisaika ei saa ylittää 18 kuukautta.

5. Kun on erimielisyyttä toimenpiteen olemassaolosta tai yhdenmukaisuudesta liitesopimusten kanssa, joilla pyritään täyttämään suositukset ja päätökset, tällaiset riidat ratkaistaan turvautumalla näihin riitojenratkaisumenettelyihin mukaan lukien milloin mahdollista alkuperäiseen paneeliin turvautuen. Paneelin on jaettava raporttinsa 90 päivän kuluessa sen saatua asian käsiteltäväkseen. Kun paneeli katsoo, että se ei voi antaa raporttiaan tämän ajan kuluessa, tulee sen ilmoittaa DSB:lle kirjallisesti viivästymisen syyt sekä arvio siitä, minkä ajan kuluessa se voi toimittaa raporttinsa.

6. DSB:n on valvottava hyväksyttyjen suositusten ja päätösten täytäntöönpanoa. Jokainen jäsen voi nostaa esille kysymyksen suositusten ja päätösten täytäntöönpanosta milloin tahansa niiden hyväksymisen jälkeen. Ellei DSB toisin päätä suositusten tai päätösten täytäntöönpanoa koskeva kysymys on otettava DSB:n kokouksen asialistalle kuuden kuukauden kuluessa 3 kohdan kohtuullisen määräajan asettamisesta ja se pysyy DSB:n asialistalla kunnes kysymys on ratkaistu. Vähintään 10 päivää ennen jokaista tällaista DSB:n kokousta asianomaisen jäsenen on annettava DSB:lle kirjallinen tilanneraportti suositusten tai päätösten täytäntöönpanon edistymisestä.

7. Jos kysymyksessä on kehitysmaajäsenen esille nostama asia, DSB:n on harkittava mitkä muut toimet saattaisivat olla niissä olosuhteissa tarpeellisia.

8. Jo kysymyksessä on kehitysmaajäsenen esille ottama tapaus, harkitessaan mitkä soveltuvat toimet olisivat, DSB:n tulisi ottaa huomioon toimien kaupallisten vaikutusten lisäksi niiden vaikutus asianomaisen kehitysmaajäsenen talouteen.

Artikla 22

Vahingonkorvaus ja myönnytysten peruuttaminen1. Vahingonkorvaus ja myönnytysten tai muiden velvoitteiden peruuttaminen ovat väliaikaisia toimenpiteitä, joihin voidaan ryhtyä, kun suosituksia ja päätöksiä ei täytetä kohtuullisen määräajan kuluessa. Kuitenkaan ei vahingonkorvausta tai myönnytysten tai muiden velvoitteiden peruuttamista ole pidettävä ensisijaisena vaan sitä on suosituksen täytäntöönpano täysin liitesopimuksen mukaisesti. Vahingonkorvaus on vapaaehtoista ja jos sitä myönnetään, tulee sen olla yhdenmukainen liitesopimusten kanssa.

2. Jos kyseinen jäsen ei saata liitesopimuksen vastaista toimenpidettä yhdenmukaiseksi sen kanssa tai muutoin täytä suosituksia ja päätöksiä 21 artiklan 3 kohdan mukaisesti kohtuullisen määräajan kuluessa, tällaisen jäsenen on pyydettäessä ja viimeistään kohtuullisen määräajan kuluessa ryhdyttävä neuvotteluihin jokaisen riitojenratkaisumenettelyn aloittaneen kanssa pyrkimyksenään löytää keskinäisesti tyydyttävä hyvitys. Ellei tyydyttävästä hyvityksestä ole sovittu 20 päivän kuluessa kohtuullisen määräajan kuluttua, jokainen osapuoli, joka on aloittanut riitojenratkaisumenettelyn voi pyytää DSB:ltä oikeutusta myönnytyksen tai muun velvoitteen peruuttamiseen kyseiseltä jäseneltä liitesopimusten osalta.

3. Harkitessaan myönnytysten tai muiden velvoitteiden peruuttamista kantajaosapuolen tulee noudattaa seuraavia periaatteita ja menettelyjä:

a) yleisperiaatteena on että kantajaosapuolen tulisi ensiksi pyrkiä peruuttamaan myönnytykset tai muut velvoitteet samalta alueelta tai alueilta kuin millä paneeli tai valituselin on todennut loukkauksen tai muun mitätöimisen tai vahingon;

b) jos asianomainen osapuoli katsoo että ei ole käytännöllistä tai tehokasta peruuttaa myönnytyksiä tai muita velvoitteita samalta alueelta, se voi pyytää myönnytysten tai muiden velvoitteiden peruuttamista muilta saman sopimuksen aloilta;

c) jos asianomainen osapuoli katsoo, että ei ole käytännöllistä tai tehokasta peruuttaa myönnytyksiä tai muita velvoitteita saman sopimuksen muilta aloilta ja että olosuhteet ovat riittävän vakavat, se voi pyytää myönnytysten tai muiden velvoitteiden peruuttamista muiden liitesopimusten osalta;

d) noudattaessaan yllä mainittuja periaatteita osapuolen tulee ottaa huomioon:

i) kauppa alueella tai sopimuksen alalla, jonka osalta paneeli tai valituselin on todennut loukkauksen tai muun mitätöinnin tai vahingon sekä tällaisen kaupan merkitys osapuolen kannalta;

ii) laajemmat taloudelliset vaikutukset, jotka liittyvät mitätöitymiseen tai vahinkoon sekä laajemmat taloudelliset seuraukset, jotka aiheutuisivat myönnytysten tai muiden velvoitteiden peruuttamisesta;

e) jos tuo osapuoli päättää pyytää oikeutusta myönnytysten tai muiden velvoitteiden peruuttamiselle b) tai c) alakohtien perusteella, tulee sen todeta tällaiset perusteet pyynnössään. Samalla kun pyyntö toimitetaan DSB:lle, tulee se toimittaa myös asianomaisille neuvostoille ja myös b) alakohdan mukaisen pyynnön osalta asianomaisille alue-elimille;

f) tämän kohdan mukaisesti "alue" tarkoittaa:

i) tavaroiden osalta kaikkia tavaroita;

ii) palvelujen osalta sitä pääaluetta, joka yksilöidään palvelualaluokitusluettelossa (13);

iii) teollisuus- ja tekijänoikeuksien osalta jokaista immateriaalioikeutta, johon sovelletaan TRIPS-sopimuksen 1 lukua tai 2 lukua tai 3 lukua tai 4 lukua tai 5 lukua tai 6 lukua tai II osan 7 lukua tai III tai IV osan velvoitteita;

g) tämän kohdan mukaisesti "sopimus" tarkoittaai) tavaroiden osalta WTO-sopimuksen liitteessä 1 A lueteltuja sopimuksia kokonaisuudessaan sekä useammankeskeisiä kauppasopimuksia siltä osin, kuin asianomaiset riidan osapuolet ovat näiden sopimusten osapuolia;

ii) palvelujen osalta GATS-sopimusta;

iii) tekijän- ja teollisoikeuksien osalta TRIPS-sopimusta.

4. DSB:n oikeuttamien myönnytysten tai muiden velvoitteiden peruuttamisen tason tulee olla yhtäsuuri mitätöimisen tai loukkauksen tason kanssa.

5. DSB ei voi oikeuttaa myönnytysten tai muiden velvoitteiden peruuttamiseen, jos liitesopimus kieltää tällaiset peruutukset.

6. Kun 2 kohdan mukainen tilanne tapahtuu, DSB:n tulee pyynnöstä antaa oikeutus myönnytysten tai muiden velvoitteiden peruuttamiseen 30 päivän kuluessa kohtuullisen määräajan päättymisestä, ellei DSB konsensuksella hylkää tällaista pyyntöä. Kuitenkin jos kyseinen jäsen vastustaa ehdotettua myönnytysten peruuttamisen tasoa tai väittää, että kohdan 3 mukaisia periaatteita tai menettelyjä ei ole noudatettu, kun kantajaosapuoli on pyytänyt oikeutusta myönnytysten tai muiden velvoitteiden poistamiseen 3 b) kohdan tai 3 c) kohdan mukaisesti, on asia saatettava välimiesmenettelyyn. Tällainen välimiesmenettely on suoritettava alkuperäisen paneelin toimesta, jos jäsenet ovat saatavilla, tai pääjohtajan nimittämän välimiehen (14) avulla ja se tulee saattaa päätökseen 60 päivän kuluessa kohtuullisen määräajan päättymisestä. Välimiesmenettelyn aikana ei saa peruuttaa myönnytyksiä tai muita velvoitteita.

7. Välimies (15) toimiessaan 6 kohdan mukaisesti ei saa tutkia peruutettavien myönnytysten tai muiden velvoitteiden laatua, vaan hänen tulee päättää siitä, onko peruutuksen taso riittävä vastaamaan mitätöimisen tai loukkauksen tasoa. Välimies voi myös määritellä, onko ehdotettu myönnytyksen tai muiden velvoitteiden peruuttaminen liitesopimuksen sallima. Kuitenkin, jos välimiesmenettelyyn viety asia sisältää väitteen siitä, että 3 kohdan periaatteita ja menettelyjä ei ole noudatettu, tulee välimiehen tutkia väite. Jos välimies päättää, että tällaisia periaatteita ja menettelyjä ei ole noudatettu, kantajaosapuolen tulee noudattaa niitä 3 kohdan mukaisesti. Osapuolten tulee hyväksyä välimiehen ratkaisu lopullisena, eivätkä kyseiset osapuolet saa pyytää toista välimiesmenettelyä. DSB:lle on ilmoitettava heti välimiehen päätöksestä ja pyynnöstä sen tulee myöntää oikeutus myönnytysten tai muiden velvoitteiden peruuttamiseen, ellei DSB konsensuksella päätä hylätä pyyntöä.

8. Myönnytysten tai muiden velvoitteiden peruuttamisten tulee olla väliaikaisia ja ne ovat voimassa vain niin kauan kunnes liitesopimuksen kanssa ristiriidassa oleva toimenpide on poistettu tai kunnes jäsen, jonka on täytäntöönpantava suositukset ja päätökset, tarjoaa ratkaisun etujen mitätöimiselle tai loukkaukselle tai kunnes keskinäisesti tyydyttävä ratkaisu on saavutettu. DSB:n tulee 21 artiklan 6 kohdan mukaisesti jatkuvasti valvoa hyväksyttyjen suositusten tai päätösten täytäntöönpanoa, mukaan lukien ne tapaukset, joissa vahingonkorvausta on tarjottu tai myönnytyksiä tai muita velvoitteita peruutettu, mutta joissa suosituksia liitesopimusten mukaisten toimenpiteiden saamiseksi ei ole täytäntöönpantu.

9. Liitesopimusten riitojenratkaisumääräyksiin voidaan vedota niiden toimenpiteiden osalta, jotka koskevat alueellisia tai paikallisia hallituksia tai viranomaisia jäsenen alueella. Kun DSB on päättänyt, että liitesopimuksen määräystä ei ole noudatettu, vastuullisen jäsenen on ryhdyttävä sellaisiin kohtuullisiin toimenpiteisiin, joihin sillä on mahdollisuus varmistaakseen noudattamisen. Liitesopimusten ja tämän sopimuksen vahingonkorvausta ja myönnytysten tai muiden velvoitteiden peruuttamista koskevat määräykset soveltuvat niihin tapauksiin, joissa ei ole ollut mahdollista varmistaa tällaista noudattamista (16).

Artikla 23

Monenkeskisen järjestelmän vahvistaminen1. Kun jäsenet hakevat hyvitystä liitesopimuksissa olevien velvoitteiden loukkaukseen tai etujen muunlaiseen mitätöimiseen tai vahingoittamiseen tai liitesopimusten jonkin tavoitteen noudattamiseen, niiden tulee noudattaa ja sitoutua tämän sopimuksen sääntöihin ja menettelyihin.

2. Tällaisissa tapauksissa:

a) jäsenet eivät saa päättää loukkauksen tapahtumisesta, etujen mitätöimisestä tai vahingoittamisesta tai että liitesopimusten tavoitteita on loukattu muutoin kuin hakemalla hyvitystä riitojen ratkaisusta tämän sopimuksen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti ja niiden tulee tehdä sellaiset päätökset yhdenmukaisesti paneelin tai valituselimen raportin mukaisesti, jonka DSB on hyväksynyt tai tähän sopimukseen perustuvan välimiestuomion perusteella;

b) jäsenten tulee noudattaa 21 artiklan mukaisia menettelyjä määritellessään kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa kyseisen jäsenen on täytäntöönpantava suositukset ja päätökset; jac) jäsenten tulee noudattaa 22 artiklan menettelyjä määritellessään myönnytysten tai muiden velvoitteiden peruutuksen tason ja saadakseen DSB:n oikeutuksen noiden menettelyjen perusteella ennen kuin myönnytykset tai muut liitesopimusten velvoitteet peruutetaan vastauksena kyseisen jäsenen laiminlyönnille täytäntöönpanna suositukset ja päätökset kohtuullisen määräajan kuluessa.

Artikla 24

Vähiten kehittyneitä kehitysmaajäseniä koskevat erityismääräykset1. Kaikissa niissä riitojen syiden tai riitojenratkaisumenettelyjen määritysvaiheissa, jotka koskevat vähiten kehittyneitä kehitysmaajäseniä, erityistä huomiota on kiinnitettävä vähiten kehittyneiden kehitysmaajäsenten erityistilanteeseen. Tässä yhteydessä jäsenten tulee noudattaa pidättyvyyttä vedotessaan asiassa näiden menettelyjen osalta, jotka koskevat vähiten kehittyneitä kehitysmaajäseniä. Jos mitätöinnin tai loukkauksen katsotaan aiheutuneen vähiten kehittyneen kehitysmaajäsenen toimesta, kantajaosapuolen tulee harjoittaa pidättyvyyttä vahingonkorvauksen vaatimisessa tai pyytäessään oikeutusta peruuttaa myönnytykset tai muut velvoitteet näiden menettelyjen mukaisesti.

2. Vähiten kehittynyttä kehitysmaajäsentä koskevissa riitojenratkaisutapauksissa, joissa tyydyttävää ratkaisua ei ole saavutettu neuvotteluissa, pääjohtaja tai DSB:n puheenjohtaja voi vähiten kehittyneen kehitysmaajäsenen pyynnöstä tarjota hyviä palvelujaan, sovittelua tai välitystä pyrkimyksenään auttaa riidan osapuolia ennenkuin paneelin perustamista koskeva pyyntö on tehty. Pääjohtaja tai DSB:n puheenjohtaja tarjotessaan yllä mainittua apuaan voi neuvotella minkä tahansa lähteen kanssa, jota hän pitää tarkoituksenmukaisena.

Artikla 25

Välimiesmenettely1. WTO:n puitteissa tapahtuva nopeutettu välimiesmenettelyvaihtoehtoisena riitojenratkaisutapana voi helpottaa tiettyjen riitojen ratkaisua, jotka molemmat osapuolet ovat selvästi määritelleet.

2. Ellei muualla tässä sopimuksessa toisin säädetä, välimiesmenettelyyn siirtyminen on perustuttava molempien osapuolien suostumukseen, jotka samalla sopivat menettelyistä. Sopimukset välimiesmenettelyyn siirtymisestä on ilmoitettava kaikille jäsenille riittävän ajoissa ennen tosiasiallisen välimiesmenettelyn aloittamista.

3. Toiset jäsenet voivat tulla osallisiksi välimiesmenettelyyn vain niiden osapuolten suostumuksella, jotka ovat sopineet välimiesmenettelyyn siirtymisestä. Menettelyn osapuolet sopivat sitoutuvansa välimiestuomioon. Välimiestuomiot ilmoitetaan DSB:lle ja kyseisten sopimusten neuvostoille tai komitealla, joissa jokainen jäsen voi ottaa esille minkä tahansa kohdan.

4. Tämän sopimuksen 21 ja 22 artikloja sovelletaan soveltuvin osin välimiestuomioihin.

Artikla 26

1. GATT 1994 -sopimuksen XXIII artiklan 1 b) kohdan mukaiset kanteetKun GATT 1994 -sopimuksen XXIII artiklan 1 b) kohdan määräyksiä voidaan soveltaa liitesopimukseen, paneeli tai valituselin voi ainoastaan antaa päätöksiä tai suosituksia, jos riidan osapuoli katsoo, että jotakin sen liitesopimuksen mukaista etuutta suoraan tai epäsuorasti on mitätöity tai loukattu tai kyseisen sopimuksen tavoitetta on loukattu jäsenen minkä tahansa toimenpiteen soveltumisen seurauksena, riippumatta siitä onko toimenpide ristiriidassa kyseisen sopimuksen kanssa. Jos ja siinä määrin kuin sellainen osapuoli katsoo ja paneeli tai valituselin määrittää, että tapaus koskee toimenpidettä, joka ei ole ristiriidassa liitesopimuksen määräyksen kanssa, johon GATT 1994 -sopimuksen XXIII artiklan 1 b) kohdan määräyksiä sovelletaan, tämän sopimuksen menettelyjä sovelletaan seuraavin täsmennyksin:

a) kantajaosapuolen on esitettävä yksityiskohtaiset perustelut kanteensa tueksi, jotka liittyvät toimenpiteeseen, joka ei ole ristiriidassa asianomaisen liitesopimuksen kanssa;

b) jos toimenpiteen on todettu mitätöivän tai loukkaavan etuja tai estävän tavoitteiden toteutumisen asianomaisen liitesopimuksen osalta ilman siihen kohdistuvaa loukkausta, ei ole olemassa velvoitetta peruuttaa tällaista toimenpidettä. Kuitenkin tällaisessa tapauksessa paneeli tai valituselin voi suositella että kyseinen jäsen tekee keskinäisesti tyydyttävän oikaisun;

c) riippumatta 21 artiklan määräyksistä 21 artiklan 3 kohdan mukainen välimiesmenettely voi toisen osapuolen pyynnöstä sisällyttää mitätöidyn tai loukatun etuuden tasoa koskevan määrityksen ja voi myös ehdottaa menettelytapoja keskinäisesti tyydyttävän oikaisun saavuttamiseksi; tällaiset suositukset eivät sido riidan osapuolia;

d) riippumatta 22 artiklan 1 kohdasta vahingonkorvaus voi olla osa keskinäisesti tyydyttävää oikaisua riidan lopullisessa ratkaisussa.

2. GATT 1994 -sopimuksen XXIII artiklan 1 c) kohdan mukaiset kanteet

Milloin liitesopimukseen sovelletaan GATT 1994 -sopimuksen XXIII artiklan 1 c) kohdan määräyksiä, paneeli voi antaa päätöksensä ja suosituksensa ainoastaan, milloin osapuoli katsoo, että sen liitesopimuksen mukaista etua suoraan tai epäsuorasti on mitätöity tai loukattu tai tuon sopimuksen tavoitteiden totuttamista estetty muulla tavoin kuin niillä, joihin sovelletaan GATT 1994 -sopimuksen XXIII artiklan 1 a) ja 1 b) kohtia. Jos ja siinä määrin kuin sellainen osapuoli katsoo ja paneeli päättää, että asiaa käsitellään tämän kohdan mukaisesti, tämän sopimuksen menettelyjä sovelletaan ainoastaan niin pitkälle ja sen menettelypaikan sisältäen jolloin paneelin raportti on jaettu jäsenille. Riitojen ratkaisua koskevat säännöt ja menettelyt, jotka sisältyvät 12. päivänä huhtikuuta 1989 tehtyyn päätökseen (Bsd-julkaisusarja 36S/61 67) sovelletaan hyväksymishankintaan, sekä suositusten ja päätösten valintaan ja täytäntöönpanoon. Lisäksi sovelletaan seuraavaa:

a) kantajaosapuolen tulee esittää yksityiskohtaiset perustelut niiden väitteidensä tueksi, jotka koskevat tämän kohdan alaisia kysymyksiä;

b) niissä tapauksissa, joihin sovelletaan tätä kohtaa, jos paneeli katsoo, että tapaukset myös koskevat muita riitojenratkaisuasioita kuin tämän kohdan mukaisia, paneelin tulee jakaa raporttinsa DSB:lle huomauttaen tällaisesta asiasta ja antaa erillinen raportti tämän kohdan alaisista asioista.

Artikla 27

Sihteeristön velvollisuudet

1. Sihteeristön tulee avustaa paneeleja, erityisesti oikeudellisissa, historiallisissa ja menettelytapakysymyksissä sekä antaa sihteeri- ja muuta teknistä apua.

2. Samalla kun sihteeristö avustaa jäseniä niiden pyynnöstä riitojen ratkaisussa, saattaa olla tarvetta antaa tämän lisäksi riitojen ratkaisua koskevaa oikeudellista neuvontaa ja apua kehitysmaajäsenille. Tämän toteuttamiseksi sihteeristö tulee asettaa saataville kyvykäs oikeudellinen asiantuntija WTO:n teknisen avun yksiköstä jokaiselle kehitysmaajäsenelle, joka sitä pyytää. Tämän asiantuntijan on avustettava kehitysmaajäsentä siten, että sihteeristön puolueettomuus säilyy.

3. Sihteeristön on järjestettävä erityisiä koulutuskursseja kiinnostuneille jäsenille koskien riitojenratkaisumenettelyjä ja menetelmiä siten, jäsenten asiantuntijat ovat paremmin perillä näistä.

ALALIITE 1

TÄMÄN SOPIMUKSEN SOPIMUSKATTEESEEN KUULUVAT SOPIMUKSET

A) Maailman kauppajärjestön perustamissopimus

B) Monenkeskiset kauppasopimukset

Liite 1A: Monenkeskiset tavarakauppasopimukset

Liite 1B: Palvelukaupan yleissopimus

Liite 1C: Sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista

Liite 2: Riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskeva sopimus

C) Useammankeskiset kauppasopimukset

Liite 4: Siviili-ilma-aluksien kauppaa koskeva sopimus

Julkisia hankintoja koskeva sopimus

Kansainvälinen maitotuotesopimus

Kansainvälinen naudanlihasopimus

Tämän sopimuksen soveltaminen useammankeskisiin kauppasopimuksiin edellyttää sitä, että jokaisen sopimuksen osapuolet hyväksyvät päätöksen sopimuksen sovellettavuudesta yksittäiseen sopimukseen, mukaanlukien erityis- tai lisäsäännöt tai menettelyt sisällytettäviksi 2 alaliitteeseen siten kuin ne on ilmoitettu DSB:lle.

ALALIITE 2

ALALIITE 3

TOIMINTAMENETTELYT

1. Käsittelynsä aikana paneelin tulee noudattaa tämän sopimuksen asianomaisia määräyksiä. Lisäksi seuraavat toimintamenettelyt ovat voimassa.

2. Paneelin tulee kokoontua suljetuissa istunnoissa. Riidan osapuolet sekä etuosapuolet saavat olla läsnä kokouksissa vain silloin, kun paneeli on kutsunut ne kuultavaksi.

3. Paneelin harkinta ja sille toimitetut asiakirjat on pidettävä luottamuksellisina. Mikään tämän sopimuksen määräyksistä ei estä riidan osapuolta paljastamasta julkisuudessa omia kantojaan. Jäsenen tulee pitää toisen jäsenen luottamuksellisesti paneelille antama tieto luottamuksellisena, jos jäsen on sen luokitellut luottamukselliseksi. Kun riidan osapuoli toimittaa luottamuksellisen kirjallisen esityksen paneelille, sen tulee jäsenen pyynnöstä toimittaa julkinen yhteenveto esityksen sisältämistä tiedoista, jotka voidaan julkistaa.

4. Ennen ensimmäistä varsinaista paneelikokousta osapuolten kanssa riidan osapuolten tulee toimittaa paneelille kirjalliset esitykset, joissa ne esittävät tapauksen tosiasiat sekä perustelunsa.

5. Ensimmäisessä osapuolten varsinaisessa kokouksessa paneelin tulee pyytää sitä osapuolta, joka on kantajana esittelemään tapaus. Sen jälkeen samassa kokouksessa vastaajaosapuolta pyydetään esittelemään oma näkemyksensä tapauksesta.

6. Kaikki kolmannet osapuolet, jotka ovat ilmoittaneet riitaa koskevasta kiinnostuksestaan DSB:lle, on kutsuttava kirjallisesti esittämään näkökantansa paneelin ensimmäisen varsinaisen kokouksen aikana, joka asetetaan tätä tarkoitusta varten. Kaikki tällaiset kolmannet osapuolet voivat olla läsnä koko tämän istunnon ajan.

7. Viralliset vastineet on esitettävä paneelin toisessa varsinaisessa kokouksessa. Vastaajaosapuolella on oikeus käyttää ensimmäisenä puheenvuoro, jonka jälkeen kantajaosapuolen vuoro. Osapuolten on toimitettava paneelille ennen kokousta kirjalliset vastineensa.

8. Paneeli voi milloin tahansa esittää osapuolille kysymyksiä ja pyytää niiltä selvityksiä joko osapuolten ollessa läsnä kokouksessa tai kirjallisesti.

9. Riidan osapuolten ja jokaisen 10 artiklan mukaisesti läsnäolleeksi kutsutun kolmannen osapuolen on annettava paneelille kirjalliset esitykset suullisista lausunnoistaan.

10. Avoimuuden toteuttamiseksi esitykset, vastineet sekä lausunnot, joihin viitataan 5 9 kohdissa on tehtävä osapuolten ollessa läsnä. Lisäksi jokaisen osapuolen kirjalliset esitykset mukaan lukien huomautukset raportin kuvainnolliseen osaan ja vastaukset paneelin esittämiin kysymyksiin on oltava toisen osapuolen tai osapuolten saatavilla.

11. Muut mahdolliset paneelia koskevat erityismenettelyt.

12. Ehdotettu aikataulu paneelin työskentelylle:

a) Osapuolten ensimmäisten kirjallisten esitysten vastaanottaminen:

1. kantajaosapuoli 3 6 viikkoa

2. vastaajaosapuoli 2 3 viikkoa

b) Ensimmäisen osapuolten kanssa pidettävän varsinaisen kokouksen päivämäärä, aika ja paikka; kolmannen osapuolen istunto: 1 2 viikkoa

c) Osapuolten toimittamat kirjalliset vastineet: 2 3 viikkoa

d) Toisen osapuolten kanssa pidettävän kokouksen päivämäärä, aika ja paikka: 1 2 viikkoa

e) Paneeliraportin kuvainnollisen osan toimittaminen osapuolille: 2 4 viikkoa

f) Paneeliraportin kuvainnollista osaa koskevien osapuolten toimittamien huomioiden vastaanottaminen: 2 viikkoa

g) Alustavan raportin toimittaminen osapuolille, mukaanlukien päätökset ja johtopäätökset: 2 4 viikkoa

h) Osapuolta koskeva määräaika raportin osan tai osien tarkastelua varten: 1 viikko

i) Määräaika paneelin tarkastelulle, mukaanlukien mahdollinen lisäkokous osapuolten kanssa: 2 viikkoa

j) Lopullisen raportin toimittaminen riidan osapuolille: 2 viikkoa

k) Lopullisen raportin jakaminen jäsenille: 3 viikkoa

Yllä mainittua aikataulua voidaan muuttaa ennakoimattomien olosuhteiden perusteella. Pyydettäessä on järjestettävä lisäkokouksia osapuolten kanssa.

ALALIITE 4

ASIANTUNTIJARYHMÄT

Seuraavat säännöt ja menettelyt koskevat asiantuntijaryhmiä, jotka on perustettu 13 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti.

1. Asiantuntijaryhmät toimivat paneelin alaisuudessa. Paneeli asettaa niille toimivallan rajat sekä yksityiskohtaiset työskentelymenetelmät ja niiden on raportoitava paneelille.

2. Osallistuminen asiantuntijaryhmiin rajataan vain niihin henkilöihin, joilla on ammatillista asemaa ja kokemusta kysymystä koskevalla alalla.

3. Riidan osapuolten kansalaiset eivät saa toimia asiantuntijaryhmässä ilman riidan osapuolten yhteistä suostumusta, elleivät erityisistä olosuhteista muuta johdu, jolloin paneeli toteaa, että erityistä tieteellistä asiantuntemusta ei muutoin saada täytetyksi. Riidan osapuolten virkamiehet eivät saa toimia asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmän jäsenet toimivat henkilökohtaisessa ominaisuudessaan, eivätkä hallitusten tai järjestöjen edustajina. Hallitukset tai järjestöt eivät siten saa antaa heille ohjeita asiantuntijaryhmässä käsiteltävissä asioissa.

4. Asiantuntijaryhmät voivat neuvotella ja pyytää tietoja sekä teknisiä neuvoja sopivaksi katsomastaan lähteestä. Ennenkuin asiantuntijaryhmä pyytää tällaista tietoa tai neuvoa jäsenen oikeuspiiriin kuuluvasta lähteestä, on sen tiedotettava asiasta jäsenen hallitukselle. Jokaisen jäsenen on vastattava pikaisesti sekä täydellisesti jokaiseen asiantuntijaryhmän pyyntöön saada sellaista tietoa, jonka asiantuntijaryhmä katsoo tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi.

5. Riidan osapuolilla on oikeus saada tietoja kaikista asiaa koskevista tiedoista, jotka on annettu asiantuntijaryhmälle, ellei niitä katsota luottamukselliseksi. Asiantuntijaryhmälle annettua luottamuksellista tietoa ei saa paljastaa ilman tiedon antaneen hallituksen, järjestön tai henkilön virallista valtuutusta. Milloin tällaista tietoa pyydetään asiantuntijaryhmältä, mutta asiantuntijaryhmän ei anneta paljastaa tällaista tietoa, tiedon antanut hallitus, järjestö tai henkilö antaa julkisen yhteenvedon tiedoista.

6. Asiantuntijaryhmä antaa raporttiluonnoksen riidan osapuolille saadakseen niiden huomiot sekä ottaakseen ne huomioon tarkoituksenmukaisella tavalla lopullisessa raportissaan, joka myös toimitetaan riidan osapuolille samalla, kun se annetaan paneelille. Asiantuntijaryhmän lopullinen raportti on ainoastaan neuvoa-antava.

(1) DSB:n katsotaan tehneen päätöksensä konsensuksella, jos yksikään kokouksessa läsnä oleva jäsen ei päätöstä tehtäessä virallisesti ilmoita vastustavansa päätöstä.

(2) Tätä kohtaa sovelletaan myös niihin riitoihin, joiden paneeliraporttia ei ole vielä hyväksytty tai kokonaan täytäntöönpantu.

(3) Jos liitesopimuksen määräykset, jotka koskevat alueellisen tai paikallisen hallituksen tai viranomaisen toimenpiteitä jäsenen alueella, sisältävät tästä kohdasta poikkeavia määräyksiä, ovat tällaisen toisen liitesopimuksen määräykset voimassa.

(4) Liitesopimusten vastaavat neuvottelumääräykset ovat seuraavat: sopimus maataloudesta 19 artikla; sopimus terveys- ja kasvinsuojelutoimista 11 artiklan 1 kohta; sopimus tekstiili- ja vaatetustuotteista 8 artiklan 4 kohta; sopimus kaupan teknisistä esteistä 14 artiklan 1 kohta; sopimus kauppaan liittyvistä investointitoimista 8 artikla; sopimus GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan soveltamisesta 17 artiklan 2 kohta; sopimus GATT 1994-sopimuksen VII artiklan soveltamisesta 19 artiklan 2 kohta; sopimus vientitavaran ennakkotarkastuksesta 7 artikla; sopimus alkuperäsäännöistä 7 artikla; sopimus tuontilisensioinnin menettelyistä 6 artikla; tukia ja tasoitustulleja koskeva sopimus 30 artikla; sopimus suojalausekkeista 14 artikla; sopimus tekijän- ja teollisoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista 64.1 artikla; sekä vastaavat useammankeskisissä kauppasopimuksissa olevat neuvottelumääräykset siten kuin ne on jokaisen sopimuksen asianomainen elin määritellyt sekä siten kuin ne on ilmoitettu DSB:lle.

(5) Jos kantajaosapuoli niin pyytää, DSB:n kokous on kutsuttava tätä tarkoitusta varten koolle 15 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä edellyttäen, että vähintään 10 päivän etukäteisilmoitus kokouksesta on annettu.

(6) Siinä tapauksessa, että tulliunionit tai yhteismarkkina-alueet ovat riidan osapuolina, tämä määräys koskee kaikkien tulliunionin tai yhteismarkkina-alueen jäsenmaiden kansalaisia.

(7) Jos DSB:n kokousta ei ole suunniteltu pidettäväksi tänä aikana, joka mahdollistaisi 16 artiklan 1 ja 4 kohtien vaatimusten toteuttamisen, on DSB:n kokous kutsuttava koolle tätä tarkoitusta varten.

(8) Jos DSB:n kokousta ei ole suunniteltu pidettäväksi tänä määräaikana, on DSB:n kokous kutsuttava koolle tätä tarkoitusta varten.

(9) "Asianomainen jäsen" on se riidan osapuolista, jolle paneelin tai valituselimen suositukset on osoitettu.

(10) Niiden tapausten suositusten osalta, jotka eivät koske GATT 1994 -sopimuksen tai jonkin liitesopimuksen loukkaamista, katso 26 artiklan määräyksiä.

(11) Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen välimiehestä 10 päivän kuluessa sen jälkeen, kun asia on siirretty välimieskäsittelyyn, nimittää välimiehen pääjohtaja 10 päivän kuluessa keskusteltuaan osapuolten kanssa.

(12) Käsite "välimies" on tulkittava viittaavan joko yksityiseen henkilöön tai ryhmään.

(13) Asiakirjassa MTN.GNS/W/120 oleva luettelo yksilöi yksitoista sektoria.

(14) Käsite "välimies" tulkitaan viittaavan joko yksityiseen henkilöön tai ryhmään.

(15) Käsite "välimies" tulkitaan viittaavan joko yksityiseen henkilöön tai ryhmään tai alkuperäisen paneelin jäseniin, jotka toimivat välimiehen ominaisuudessa.

(16) Milloin liitesopimuksen määräykset koskevat alueellisen tai paikallisen hallituksen tai viranomaisten toimenpiteitä jäsenen alueella, jotka poikkeavat tämän kohdan määräyksistä, ovat tällaiset liitesopimusten määräykset voimassa.