EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02015R0848-20220109
Regulation (EU) 2015/848 of the European Parliament and of the Council of 20 May 2015 on insolvency proceedings (recast)
Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä (uudelleenlaadittu)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä (uudelleenlaadittu)
Konsolidoituun tekstiin ei välttämättä sisälly seuraavia muutoksia:
Muutossäädös | Muutoksen tyyppi | Osa, jota muutos koskee | Voimaantulopäivämäärä |
---|---|---|---|
32023R2844 | Myöh. muut. | artikla 57 kohta 3 virke 1 | 01/05/2025 |
32023R2844 | Myöh. muut. | artikla 53 | 01/05/2025 |
32023R2844 | Myöh. muut. | artikla 42 kohta 3 virke 1 | 01/05/2025 |
02015R0848 — FI — 09.01.2022 — 003.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä (EUVL L 141 5.6.2015, s. 19) |
Muutettu:
|
|
Virallinen lehti |
||
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/353, annettu 15 päivänä helmikuuta 2017, |
L 57 |
19 |
3.3.2017 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/946, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018, |
L 171 |
1 |
6.7.2018 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/2260, annettu 15 päivänä joulukuuta 2021, |
L 455 |
4 |
20.12.2021 |
Oikaistu:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/848,
annettu 20 päivänä toukokuuta 2015,
maksukyvyttömyysmenettelyistä
(uudelleenlaadittu)
I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Soveltamisala
Tätä asetusta sovelletaan kaikkia velkoja koskeviin julkisiin menettelyihin, väliaikaiset menettelyt mukaan luettuina, jotka perustuvat maksukyvyttömyyttä koskevaan lainsäädäntöön ja joissa toiminnan tervehdyttämistä, velkajärjestelyä, uudelleenjärjestämistä tai omaisuuden rahaksimuuttoa varten
velallinen menettää kokonaan tai osittain määräysvallan omaisuuteensa ja määrätään selvittäjä;
tuomioistuin valvoo velallisen omaisuutta ja liiketoimia; tai
tuomioistuin myöntää yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen tai ne keskeytetään lain nojalla, jotta velallinen voi neuvotella velkojiensa kanssa, edellyttäen, että menettelyt, joissa keskeyttäminen on myönnetty, sisältävät asianmukaiset toimenpiteet velkojien suojelemiseksi ja että siinä tapauksessa, että sopimukseen ei päästä, menettelyt toteutetaan ennen jotakin a tai b alakohdassa tarkoitettua menettelyä.
Jos tässä kohdassa tarkoitettu menettely voidaan aloittaa tilanteissa, joissa maksukyvyttömyys on ainoastaan todennäköistä, sen tarkoituksena on oltava välttää velallisen maksukyvyttömyys tai tämän liiketoiminnan lopettaminen.
Tässä kohdassa tarkoitetut menettelyt luetellaan liitteessä A.
Tätä asetusta ei sovelleta 1 kohdassa tarkoitettuihin menettelyihin, jotka koskevat
vakuutusyrityksiä;
luottolaitoksia;
sijoituspalveluyrityksiä ja muita yrityksiä ja laitoksia, siltä osin kuin ne kuuluvat direktiivin 2001/24/EY soveltamisalaan; tai
yhteissijoitusyrityksiä.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
’kaikkia velkoja koskevalla menettelyllä’ menettelyä, joka koskee velallisen kaikkia velkojia tai huomattavaa osaa niistä, edellyttäen, että viimeksi mainitussa tapauksessa menettely ei vaikuta niiden velkojien saataviin, joita menettely ei koske;
’yhteissijoitusyrityksillä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/65/EY ( 1 ) määriteltyjä siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/61/EU ( 2 ) määriteltyjä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja;
’velallisella, jolla säilyy määräysvalta omaisuuteensa’ velallista, jonka osalta on aloitettu maksukyvyttömyysmenettely, jossa ei välttämättä määrätä selvittäjää tai siirretä velallisen omaisuuden hoitamiseen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia täysimääräisesti selvittäjälle ja jossa velallisella siksi säilyy kokonaan tai ainakin osittain määräysvalta omaisuutensa ja liiketoimiensa suhteen;
’maksukyvyttömyysmenettelyllä’ liitteessä A lueteltuja menettelyjä;
’selvittäjällä’ henkilöä tai elintä, jonka tehtävänä, väliaikaiset tehtävät mukaan luettuina, on
tarkastaa ja hyväksyä maksukyvyttömyysmenettelyyn ilmoitetut saatavat;
edustaa velkojien yhteistä etua;
hallinnoida menettelyn piiriin kuuluvaa omaisuutta kokonaan tai osittain;
muuttaa iii alakohdassa tarkoitettu omaisuus rahaksi; tai
valvoa velallisen liiketoimintaa.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut henkilöt ja elimet on lueteltu liitteessä B;
’tuomioistuimella’
1 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa, 4 artiklan 2 kohdassa, 5 ja 6 artiklassa, 21 artiklan 3 kohdassa, 24 artiklan 2 kohdan j alakohdassa, 36, 39 ja 61–77 artiklassa jäsenvaltion lainkäyttöelintä;
kaikissa muissa artikloissa jäsenvaltion lainkäyttöelintä tai muuta toimivaltaista viranomaista, jolla on valtuudet päättää maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta, vahvistaa sen aloittaminen tai tehdä päätöksiä tällaisen menettelyn aikana;
’maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksellä’
tuomioistuimen päätöstä aloittaa maksukyvyttömyysmenettely tai vahvistaa tällaisen menettelyn aloittaminen; ja
tuomioistuimen päätöstä, jossa määrätään selvittäjä;
’menettelyn alkamisella’ ajankohtaa, josta alkaen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöstä on noudatettava, riippumatta siitä, onko päätös lopullinen;
’jäsenvaltiolla, jossa omaisuus sijaitsee’
muiden kuin ii alakohdassa tarkoitettujen yritysten rekisteröityjen osakkeiden osalta sitä jäsenvaltiota, jonka alueella sijaitsee osakkeet liikkeeseen laskeneen yrityksen sääntömääräinen kotipaikka;
niiden rahoitusvälineiden osalta, joiden omistusoikeuden osoittaa välittäjän ylläpitämään tai sen puolesta ylläpidettyyn rekisteriin tai tiliin tehty merkintä (arvo-osuusmuotoinen arvopaperi), jäsenvaltiota, jossa pidetään sitä rekisteriä tai tiliä, johon merkinnät tehdään;
luottolaitoksen tileillä olevan käteisrahan osalta tilin kansainvälisen tilinumeron (IBAN) osoittamaa jäsenvaltiota tai, jos kyse on IBAN-tilinumerojärjestelmän ulkopuolisesta luottolaitoksesta, sitä jäsenvaltiota, jossa luottolaitoksella, jossa tiliä pidetään, on keskushallintonsa tai, jos tiliä pidetään sivuliikkeessä, agentuurissa tai muussa toimipaikassa, sitä jäsenvaltiota, jossa sivuliike, agentuuri tai muu toimipaikka sijaitsee;
sellaisen omaisuuden tai oikeuden osalta, jota koskeva omistus- tai muu oikeus on merkitty muuhun kuin i alakohdassa tarkoitettuun julkiseen rekisteriin, sitä jäsenvaltiota, jossa rekisteriä pidetään;
eurooppapatenttien osalta jäsenvaltiota, jossa eurooppapatentti on myönnetty;
tekijänoikeuden ja sen lähioikeuksien osalta jäsenvaltiota, jonka alueella kyseisten oikeuksien omistajan vakinainen asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee;
muun kuin i–iv alakohdassa tarkoitetun aineellisen omaisuuden osalta jäsenvaltiota, jonka alueella omaisuus sijaitsee;
muiden kuin iii alakohdassa tarkoitettua omaisuutta koskevien, kolmansiin osapuoliin kohdistuvien saatavien osalta jäsenvaltiota, jossa saatavien maksamiseen velvollisella kolmannella osapuolella on 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetty pääintressien keskus;
’toimipaikalla’ sellaista taloudellisen toiminnan paikkaa, jossa velallinen harjoittaa tai on harjoittanut maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen tekemistä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana muuta kuin tilapäistä taloudellista toimintaa inhimillisin ja aineellisin voimavaroin;
’paikallisella velkojalla’ velkojaa, jonka velalliseen kohdistuvat saatavat syntyivät muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa velallisen pääintressien keskus sijaitsee, sijaitsevan toimipaikan toiminnasta tai sen toimintaan liittyen;
’ulkomaisella velkojalla’ velkojaa, jolla on vakinainen asuinpaikka, kotipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka muussa jäsenvaltiossa kuin menettelyn aloitusvaltiossa, mukaan lukien jäsenvaltioiden veroviranomaiset ja sosiaaliturvaviranomaiset;
’yritysryhmällä’ emoyritystä ja kaikkia sen tytäryrityksiä;
’emoyrityksellä’ yritystä, jolla on suora tai välillinen määräysvalta yhdessä tai useammassa tytäryrityksessä. Yritys, joka laatii konsernitilinpäätökset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU ( 3 ) mukaisesti, katsotaan emoyritykseksi.
3 artikla
Kansainvälinen toimivalta
Yhtiön tai muun oikeushenkilön pääintressien keskuksen oletetaan olevan sen sääntömääräinen kotipaikka, jollei muuta näytetä. Tätä oletusta sovelletaan vain, jos sääntömääräistä kotipaikkaa ei ole siirretty toiseen jäsenvaltioon maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen tekemistä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana.
Jos kyseessä on yksityinen elinkeinon- tai ammatinharjoittaja, pääintressien keskuksen oletetaan olevan kyseisen henkilön pääasiallinen toimipaikka, jollei muuta näytetä. Tätä oletusta sovelletaan vain, jos pääasiallista toimipaikkaa ei ole siirretty toiseen jäsenvaltioon maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen tekemistä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana.
Kun on kyse muista yksityishenkilöistä, pääintressien keskuksen oletetaan olevan henkilön vakinainen asuinpaikka, jollei muuta näytetä. Tätä oletusta sovelletaan vain, jos vakinaista asuinpaikkaa ei ole siirretty toiseen jäsenvaltioon maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen tekemistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana.
Edellä 2 kohdassa tarkoitettu alueellinen menettely voidaan aloittaa ennen 1 kohdan mukaisen maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn aloittamista vain, jos
1 kohdan mukaista maksukyvyttömyysmenettelyä ei voida aloittaa sen jäsenvaltion lainsäädännöstä johtuvien edellytysten vuoksi, jonka alueella velallisen pääintressien keskus sijaitsee; tai
alueellisen menettelyn aloittamista koskevan hakemuksen tekee
velkoja, jonka saatava johtuu sen jäsenvaltion alueella, jossa alueellisen menettelyn aloittamista haetaan, sijaitsevan toimipaikan toiminnasta tai liittyy siihen; tai
viranomainen, jolla on sen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, jonka alueella toimipaikka sijaitsee, oikeus hakea maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista.
Jos maksukyvyttömyyttä koskeva päämenettely aloitetaan, alueellisesta menettelystä tulee maksukyvyttömyyttä koskeva sekundäärimenettely.
4 artikla
Toimivallan tutkiminen
5 artikla
Muutoksenhaku maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn aloittamispäätökseen
6 artikla
Toimivalta maksukyvyttömyysmenettelystä välittömästi johtuvien tai siihen läheisesti liittyvien kanteiden osalta
Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan velalliseen, jolla säilyy määräysvalta omaisuuteensa, edellyttäen, että kansallisessa lainsäädännössä sallitaan se, että velallinen, jolla säilyy määräysvalta omaisuuteensa, nostaa kanteita pesän puolesta.
7 artikla
Sovellettava laki
Menettelyn aloittamisen edellytykset, menettelyn kulku sekä menettelyn päättäminen määräytyvät menettelyn aloitusvaltion lain mukaan. Sen mukaan määräytyvät erityisesti seuraavat:
minkälaiset velalliset voivat olla maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena;
maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluva omaisuus sekä sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen hankkii tai saa maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen;
velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet;
kuittauksen edellytykset;
maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutukset velallisen sopimussuhteisiin;
maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutukset yksittäisten velkojien nostamiin kanteisiin, lukuun ottamatta vireillä olevia oikeudenkäyntejä;
mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta sekä maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema;
saatavien ilmoittaminen, todistaminen ja hyväksyminen;
omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakaminen, maksunsaantijärjestys sekä niiden velkojien oikeudet, jotka ovat maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen saaneet osittaisen suorituksen esinevakuuden tai kuittauksen perusteella;
maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset, erityisesti sovinnon osalta;
velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen;
vastuu maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista;
velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyys, pätemättömyys ja peräyttäminen.
8 artikla
Sivullisen esineoikeudet
Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja oikeuksia ovat erityisesti:
oikeus omaisuuden rahaksimuuttoon sekä oikeus saada maksu omaisuudesta tai sen tuotosta, erityisesti pantin tai kiinnityksen perusteella;
yksinoikeus saatavan perimiseen, erityisesti silloin kun saatava on velan vakuutena tai siirretty vakuustarkoituksessa;
oikeus vaatia omaisuuden palauttamista siltä, joka hallitsee tai käyttää omaisuutta oikeudenhaltijan tahdon vastaisesti;
esineoikeudellisesti suojattu oikeus omaisuuden tuottoon.
9 artikla
Kuittaus
10 artikla
Omistuksenpidätys
11 artikla
Kiinteää omaisuutta koskeva sopimus
Maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn aloittaneella tuomioistuimella on toimivalta hyväksyä tässä artiklassa tarkoitettujen sopimusten irtisanominen tai muuttaminen, jos
kyseisiin sopimuksiin sovellettavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaan kyseinen sopimus voidaan irtisanoa tai sitä voidaan muuttaa ainoastaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaneen tuomioistuimen hyväksynnällä; ja
kyseisessä jäsenvaltiossa ei ole aloitettu maksukyvyttömyysmenettelyä.
12 artikla
Maksujärjestelmät ja rahoitusmarkkinajärjestelyt
13 artikla
Työsopimukset
Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös viranomaiseen, jolla on kansallisen lainsäädännön mukaan toimivalta hyväksyä tässä artiklassa tarkoitettujen sopimusten irtisanominen tai muuttaminen.
14 artikla
Vaikutukset rekisteröitäviin oikeuksiin
Maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutukset sellaisiin velallisen oikeuksiin, jotka koskevat kiinteää omaisuutta, alusta tai ilma-alusta ja jotka on merkittävä julkiseen rekisteriin, määräytyvät sen jäsenvaltion lain mukaan, jossa rekisteriä pidetään.
15 artikla
Vaikutukseltaan yhtenäiset eurooppapatentit ja yhteisön tavaramerkit
Tätä asetusta sovellettaessa vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti, yhteisön tavaramerkki tai muu vastaava oikeus, joka on perustettu unionin lainsäädännön mukaan, voi kuulua vain 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn piiriin.
16 artikla
Velkojia vahingoittavat oikeustoimet
Mitä 7 artiklan 2 kohdan m alakohdassa säädetään, ei sovelleta, jos se, joka on saanut etua velkojia vahingoittavasta oikeustoimesta, osoittaa, että
tähän oikeustoimeen sovellettava laki on muun jäsenvaltion kuin menettelyn aloitusvaltion laki ja
kyseisen jäsenvaltion lain mukaan ei ole mitään mahdollisuutta peräyttää kyseistä oikeustointa kyseessä olevassa tapauksessa.
17 artikla
Luovutuksensaajan suoja
Jos velallinen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen tekee vastikkeellisen oikeustoimen, joka koskee
kiinteää omaisuutta,
julkiseen rekisteriin merkittävää alusta tai ilma-alusta, tai
arvo-osuutta, jonka edellytyksenä on osuuden kirjaaminen lakisääteiseen rekisteriin,
tällaisen oikeustoimen pätevyys määräytyy sen valtion lain mukaan, jonka alueella kiinteistö sijaitsee tai jossa rekisteriä pidetään.
18 artikla
Maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutukset vireillä oleviin oikeudenkäynteihin tai välimiesmenettelyihin
Maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutukset menettelyn piiriin kuuluvaa omaisuutta tai oikeutta koskevaan vireillä olevaan oikeudenkäyntiin tai välimiesmenettelyyn määräytyvät yksinomaan sen jäsenvaltion lain mukaan, jossa oikeudenkäynti tai välimiesmenettely on vireillä.
II LUKU
MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYN TUNNUSTAMINEN
19 artikla
Periaate
Ensimmäistä alakohtaa on sovellettava myös silloin, kun velallinen oikeudellisen luonteensa vuoksi ei olisi voinut olla maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena muissa jäsenvaltioissa.
20 artikla
Tunnustamisen vaikutukset
21 artikla
Selvittäjän valtuudet
22 artikla
Todistus selvittäjän määräämisestä
Selvittäjän määräys on osoitettava esittämällä oikeaksi todistettu jäljennös alkuperäisestä päätöksestä, jolla määräys on annettu, tai muulla toimivaltaisen tuomioistuimen antamalla todistuksella.
Selvittäjän määräyksestä voidaan vaatia käännös sen jäsenvaltion viralliselle kielelle, jossa selvittäjä aikoo toimia, tai jollekin sen virallisista kielistä. Muuta laillistamista tai vastaavaa muodollisuutta ei saa vaatia.
23 artikla
Suorituksen palauttaminen ja huomioon ottaminen
24 artikla
Maksukyvyttömyysrekisterien perustaminen
Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on asetettava julkisesti saataville 27 artiklassa vahvistetuin edellytyksin ja niistä on käytävä ilmi seuraavaa, jäljempänä ’pakolliset tiedot’:
maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäivä;
maksukyvyttömyysmenettelyn aloittanut tuomioistuin ja mahdollinen asian viitenumero;
liitteessä A tarkoitetun aloitetun maksukyvyttömyysmenettelyn tyyppi ja soveltuvin osin kansallisen lainsäädännön mukaisesti aloitetun menettelyn asiaankuuluva alatyyppi;
tieto siitä, perustuuko toimivalta aloittaa menettely 3 artiklan 1, 2 vai 4 kohtaan;
jos velallinen on yhtiö tai muu oikeushenkilö, velallisen nimi, rekisterinumero, sääntömääräinen kotipaikka ja postiosoite, jos eri kuin sääntömääräinen kotipaikka;
jos velallinen on luonnollinen henkilö, riippumatta siitä, harjoittaako hän itsenäistä elinkeino- tai ammattitoimintaa, velallisen nimi, mahdollinen rekisterinumero ja postiosoite tai, jos osoite on salainen, velallisen syntymäpaikka ja -aika;
menettelyyn mahdollisesti määrätyn selvittäjän nimi ja postiosoite tai sähköpostiosoite;
saatavien ilmoittamisen mahdollinen määräaika tai viittaus kyseisen määräajan laskemisperusteisiin;
maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn mahdollinen lopettamispäivä;
tuomioistuin, jossa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätökseen on haettava muutosta 5 artiklan mukaisesti, ja muutoksenhaun mahdollinen määräaika tai viittaus kyseisen määräajan laskemisperusteisiin.
Jos jäsenvaltio käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua mahdollisuutta, maksukyvyttömyysmenettely ei vaikuta niiden ulkomaisten velkojien saataviin, jotka eivät ole saaneet ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tietoja.
25 artikla
Maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittäminen
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä 87 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2019 seuraavat:
tekninen eritelmä, jossa määritellään sähköiset viestintä- ja tiedonvaihtomenetelmät maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmää varten laaditun rajapintamäärittelyn perusteella;
tekniset toimenpiteet, joilla varmistetaan tietoteknisen turvallisuuden vähimmäisvaatimukset tiedon välittämistä ja jakamista varten maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmän sisällä;
Euroopan oikeusportaalin 24 artiklassa esitettyjen tietojen perusteella tarjoaman hakupalvelun vähimmäisvaatimukset;
24 artiklassa esitettyihin tietoihin perustuvien hakujen tulosten esittämiseen liittyvät vähimmäisvaatimukset;
yhteenliittämisjärjestelmän tarjoamien palvelujen saatavuuteen liittyvät keinot ja tekniset edellytykset; ja
sanasto, joka sisältää lyhyen selityksen liitteessä A luetelluista kansallisista maksukyvyttömyysmenettelyistä.
26 artikla
Maksukyvyttömyysrekisterien perustamis- ja yhteenliittämiskustannukset
27 artikla
Edellytykset tietojen saamiseksi yhteenliittämisjärjestelmän kautta
Tietoja pyytävää henkilöä ei saa velvoittaa toimittamaan käännöksiä pyynnön perusteena olevista asiakirjoista eikä vastaamaan toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisesti aiheutuvista käännöskustannuksista.
28 artikla
Kuuluttaminen toisessa jäsenvaltiossa
29 artikla
Merkintä toisen jäsenvaltion julkisiin rekistereihin
30 artikla
Kustannukset
Edellä 28 ja 29 artiklassa tarkoitetusta kuulutuksesta ja rekisteriin merkitsemisestä aiheutuneita kustannuksia pidetään menettelyyn liittyvinä kustannuksina.
31 artikla
Velalliselle olevan velvoitteen täyttäminen
32 artikla
Muiden päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano
Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös maksukyvyttömyysmenettelystä välittömästi johtuviin ja siihen läheisesti liittyviin päätöksiin, silloinkin kun ne on antanut muu tuomioistuin.
Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös turvaamista koskevista toimenpiteistä tehtyihin päätöksiin, jotka on annettu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen tekemisen jälkeen tai sen yhteydessä.
33 artikla
Oikeusjärjestyksen perusteet
Jäsenvaltio voi kieltäytyä tunnustamasta toisessa jäsenvaltiossa aloitettua maksukyvyttömyysmenettelyä tai panemasta täytäntöön tällaisen menettelyn yhteydessä annettua päätöstä, jos tunnustaminen tai täytäntöönpano olisi selvästi vastoin kyseisen valtion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public), erityisesti vastoin sen perusperiaatteita tai sen valtiosäännössä turvattuja yksilön oikeuksia ja vapauksia.
III LUKU
SEKUNDÄÄRIMENETTELY
34 artikla
Menettelyn aloittaminen
Jos jäsenvaltion tuomioistuin on aloittanut maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn, joka on tunnustettu toisessa jäsenvaltiossa, kyseisen toisen jäsenvaltion 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimivaltainen tuomioistuin voi aloittaa sekundäärimenettelyn tämän luvun säännösten mukaisesti. Jos maksukyvyttömyyttä koskevassa päämenettelyssä on edellytetty velallisen maksukyvyttömyyttä, maksukyvyttömyyttä ei saa tutkia uudelleen jäsenvaltiossa, jossa maksukyvyttömyyttä koskeva sekundäärimenettely voidaan aloittaa. Maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn vaikutukset rajoittuvat velallisen omaisuuteen, joka sijaitsee sen jäsenvaltion alueella, jossa kyseinen menettely on aloitettu.
35 artikla
Sovellettava laki
Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, maksukyvyttömyyttä koskevaan sekundäärimenettelyyn sovelletaan sen jäsenvaltion lakia, jonka alueella maksukyvyttömyyttä koskeva sekundäärimenettely on aloitettu.
36 artikla
Oikeus antaa sitoumus maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn välttämiseksi
37 artikla
Oikeus hakea maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn aloittamista
Maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn aloittamista voi hakea:
maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn selvittäjä;
mikä tahansa muu henkilö tai viranomainen, jolla on oikeus hakea maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista sen jäsenvaltion lain mukaan, jonka alueella maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn aloittamista haetaan.
38 artikla
Maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn aloittamispäätös
Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuomioistuin voi määrätä turvaamista koskevia toimenpiteitä paikallisten velkojien intressien suojelemiseksi ja vaatia, että selvittäjä tai velallinen, jolla säilyy määräysvalta omaisuuteensa, ei siirrä siinä jäsenvaltiossa, jossa velallisella on toimipaikka, sijaitsevaa omaisuutta tai muuta sitä rahaksi, ellei tämä liity velallisen tavanomaiseen liiketoimintaan. Tuomioistuin voi määrätä myös muita toimenpiteitä paikallisten velkojien intressien suojelemiseksi lykkäyksen aikana, jollei tämä ole ristiriidassa riita-asiain oikeudenkäynteihin sovellettavien kansallisten sääntöjen kanssa.
Tuomioistuimen on peruutettava maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn aloittamisen lykkäys omasta aloitteestaan tai velkojan pyynnöstä, jos lykkäyksen aikana päästään sopimukseen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa neuvotteluissa.
Tuomioistuin voi peruuttaa lykkäyksen omasta aloitteestaan tai velkojan pyynnöstä, jos lykkäyksen jatkuminen vahingoittaa velkojan oikeuksia, erityisesti jos neuvottelut ovat keskeytyneet tai on käynyt ilmeiseksi, että niissä ei todennäköisesti päästä sopimukseen, tai jos selvittäjä tai velallinen, jolla säilyy määräysvalta omaisuuteensa, on rikkonut kieltoa muuttaa velallisen omaisuutta rahaksi tai siirtää sitä sen jäsenvaltion alueelta, jossa toimipaikka sijaitsee.
39 artikla
Muutoksenhaku maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn aloittamispäätökseen
Maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn selvittäjä voi hakea muutosta maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn aloittamispäätökseen sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jossa maksukyvyttömyyttä koskeva sekundäärimenettely on aloitettu, jos tuomioistuin ei noudattanut 38 artiklassa säädettyjä ehtoja ja vaatimuksia.
40 artikla
Kustannusten ennakkomaksu
Jos sen jäsenvaltion lain mukaan, jossa maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn aloittamista haetaan, velallisen omaisuuden on riitettävä kattamaan menettelystä aiheutuvat kustannukset kokonaan tai osittain, tuomioistuin voi hakemuksen vastaanottaessaan vaatia, että hakija suorittaa ennakkomaksun näistä kustannuksista tai asettaa niistä riittävän vakuuden.
41 artikla
Selvittäjien välinen yhteistyö ja kommunikointi
Edellä 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyötä toteuttaessaan selvittäjien on
toimitettava toisilleen mahdollisimman pian kaikki tiedot, joilla voi olla merkitystä toisessa menettelyssä, erityisesti tiedot edistymisestä saatavien ilmoittamisessa ja todentamisessa sekä kaikista velallisen tervehdyttämiseen tai saneeraukseen taikka menettelyn lopettamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, edellyttäen että luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi toteutetaan asianmukaiset järjestelyt;
tarkasteltava mahdollisuutta velallisen saneeraukseen ja, jos tällainen mahdollisuus on olemassa, koordinoitava saneerausohjelman laatimista ja toteuttamista;
koordinoitava velallisen omaisuuden ja liiketoimien rahaksimuuton tai käytön hallinnointia; maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn selvittäjän on annettava maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn selvittäjälle hyvissä ajoin tilaisuus tehdä ehdotuksia maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden rahaksimuutosta tai käytöstä.
42 artikla
Tuomioistuinten välinen yhteistyö ja kommunikointi
Edellä 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyötä voidaan toteuttaa kaikin tuomioistuimen asianmukaisiksi katsomin keinoin. Se voi erityisesti koskea:
selvittäjien määräämisen koordinointia;
tietojen toimittamista tuomioistuimen asianmukaisiksi katsomin keinoin;
velallisen omaisuuden ja liiketoimien hallinnoinnin ja valvonnan koordinointia;
kuulemisten järjestämisen koordinointia;
selvittäjien välisten sopimusten hyväksymisen koordinointia tarvittaessa.
43 artikla
Selvittäjien ja tuomioistuinten välinen yhteistyö ja kommunikointi
Saman velallisen maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn, alueellisen menettelyn ja sekundäärimenettelyn koordinoinnin helpottamiseksi
maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn selvittäjän on tehtävä yhteistyötä ja kommunikoitava minkä tahansa tuomioistuimen kanssa, jossa on vireillä maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn aloittamista koskeva hakemus tai jossa tällainen menettely on aloitettu;
maksukyvyttömyyttä koskevan alueellisen menettelyn tai sekundäärimenettelyn selvittäjän on tehtävä yhteistyötä ja kommunikoitava sen tuomioistuimen kanssa, jossa on vireillä maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn aloittamista koskeva hakemus tai jossa tällainen menettely on aloitettu; ja
maksukyvyttömyyttä koskevan alueellisen menettelyn tai sekundäärimenettelyn selvittäjän on tehtävä yhteistyötä ja kommunikoitava sen tuomioistuimen kanssa, jossa on vireillä toisen maksukyvyttömyyttä koskevan alueellisen menettelyn tai sekundäärimenettelyn aloittamista koskeva hakemus tai jossa tällainen menettely on aloitettu,
mikäli tällainen yhteistyö ja kommunikointi ei riko mihinkään näistä menettelyistä sovellettavia sääntöjä eikä aiheuta eturistiriitoja.
44 artikla
Yhteistyön ja kommunikoinnin kustannukset
Edellä 42 ja 43 artiklassa säädetyt vaatimukset eivät saa johtaa siihen, että tuomioistuimet perivät toisiltaan yhteistyöstä ja kommunikoinnista aiheutuvia kustannuksia.
45 artikla
Velkojien oikeuksien käyttö
46 artikla
Omaisuuden rahaksimuuton keskeytys
Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuomioistuimen on peruutettava omaisuuden rahaksimuuton keskeytys
maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn selvittäjän pyynnöstä;
omasta aloitteestaan, velkojan pyynnöstä tai maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn selvittäjän pyynnöstä, jos keskeytystä ei voi enää pitää perusteltuna, erityisesti maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn tai maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn velkojien kannalta.
47 artikla
Selvittäjän valtuudet ehdottaa saneerausohjelmia
48 artikla
Maksukyvyttömyysmenettelyn lopettamisen vaikutus
49 artikla
Maksukyvyttömyyttä koskevassa sekundäärimenettelyssä jäljelle jäänyt omaisuus
Jos maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden rahaksimuutolla on mahdollista maksaa kaikki siinä menettelyssä hyväksytyt saatavat, tässä menettelyssä määrätyn selvittäjän on viivytyksettä luovutettava jäljelle jäänyt omaisuus maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn selvittäjälle.
50 artikla
Myöhemmin aloitettu maksukyvyttömyyttä koskeva päämenettely
Jos 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu menettely on aloitettu sen jälkeen, kun toisessa jäsenvaltiossa on aloitettu 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, 41, 45, 46, 47 ja 49 artiklaa sovelletaan aiemmin aloitettuun menettelyyn siltä osin kuin se on tämän menettelyn vaihe huomioon ottaen mahdollista.
51 artikla
Maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn muuntaminen
52 artikla
Turvaamista koskevat toimenpiteet
Kun 3 artiklan 1 kohdan nojalla toimivaltainen jäsenvaltion tuomioistuin määrää väliaikaisen selvittäjän varmistaakseen velallisen omaisuuden säilymisen, tämä väliaikainen selvittäjä voi pyytää toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan velallisen omaisuuden säilyttämiseksi ja turvaamiseksi kyseisen jäsenvaltion lain mukaisia toimenpiteitä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen ja menettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekemisen väliseksi ajaksi.
IV LUKU
TIETOJEN ANTAMINEN VELKOJILLE JA SAATAVIEN ILMOITTAMINEN
53 artikla
Oikeus saatavien ilmoittamiseen
Ulkomaiset velkojat voivat ilmoittaa saatavansa maksukyvyttömyysmenettelyssä millä tahansa menettelyn aloitusvaltion lainsäädännössä hyväksytyllä viestintäkeinolla. Lakimiehen tai muun oikeusalan ammattilaisen käyttäminen ei ole pakollista pelkästään saatavia ilmoitettaessa.
54 artikla
Velvollisuus antaa tietoja velkojille
55 artikla
Saatavien ilmoittamista koskeva menettely
Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vakiolomake sisältää seuraavat tiedot:
edellä 1 kohdassa tarkoitetun ulkomaisen velkojan nimi, postiosoite, mahdollinen sähköpostiosoite, mahdollinen henkilötunnus ja pankkiyhteystiedot;
saatavan määrä, pääoma ja tarvittaessa korko eriteltyinä, ja päivä, jona saatava on syntynyt, sekä päivä, jona se erääntyi, jollei se ole sama;
jos vaaditaan korkoa, korkotaso, onko korko lainsäädäntöön vai sopimukseen perustuva, aika, jolta korkoa vaaditaan, ja koron pääomitettu määrä;
jos vaaditaan kuluja, jotka aiheutuivat vaatimuksen esittämisestä ennen menettelyn alkamista, näiden kulujen määrä ja niitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot;
saatavan luonne;
tieto siitä, vaaditaanko saatavalle etuoikeutta, ja tällaisen vaatimuksen perusteet;
tieto siitä, vedotaanko saatavan osalta esinevakuusoikeuteen tai omistuksenpidätykseen, ja jos vedotaan, mitä omaisuutta vakuusoikeus koskee, vakuusoikeuden myöntämispäivä sekä rekisterinumero, jos vakuusoikeus on rekisteröity; ja
tieto siitä, vaaditaanko kuittausta, ja jos vaaditaan, keskinäisten saatavien määrä maksukyvyttömyysmenettelyn alkamispäivänä, päivä, jona saatavat syntyivät, ja saatavan jäljellä oleva määrä kuittauksen jälkeen.
Vakiolomakkeiseen on liitettävä jäljennökset mahdollisista tositteista.
V LUKU
YRITYSRYHMIEN JÄSENTEN MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELY
1 JAKSO
Yhteistyö ja kommunikointi
56 artikla
Selvittäjien välinen yhteistyö ja kommunikointi
Edellä 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyötä toteuttaessaan selvittäjien on
toimitettava toisilleen mahdollisimman pian kaikki tiedot, joilla voi olla merkitystä muiden menettelyjen kannalta, edellyttäen että luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi toteutetaan asianmukaiset järjestelyt;
harkittava, onko maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevien ryhmän jäsenten liiketoimien hallinnointia ja valvontaa mahdollista koordinoida, ja jos on, koordinoitava tällaista hallinnointia ja valvontaa;
harkittava, onko maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevia ryhmän jäseniä mahdollista saneerata, ja jos on, sovitettava yhteen koordinoitua saneerausohjelmaa koskeva ehdotus ja sitä koskevat neuvottelut.
Edellä olevia b ja c alakohtaa sovellettaessa kaikki 1 kohdassa tarkoitetut selvittäjät tai jotkut niistä voivat sopia antavansa lisäoikeuksia yhteen menettelyyn määrätylle selvittäjälle, mikäli tällainen sopimus on kuhunkin menettelyyn sovellettavien sääntöjen mukaan sallittu. Ne voivat myös sopia jakavansa keskenään tietyt tehtävät, mikäli tällainen tehtävien jakaminen on kuhunkin menettelyyn sovellettavien sääntöjen mukaan sallittu.
57 artikla
Tuomioistuinten välinen yhteistyö ja kommunikointi
Edellä 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyötä voidaan toteuttaa kaikin tuomioistuimen asianmukaisiksi katsomin keinoin. Yhteistyö voi koskea erityisesti seuraavia:
selvittäjien määräämisen koordinointi;
tietojen toimittaminen tuomioistuimen asianmukaisiksi katsomin keinoin;
ryhmän jäsenten omaisuuden ja liiketoimien hallinnoinnin ja valvonnan koordinointi;
kuulemisten järjestämisen koordinointi;
tarvittaessa selvittäjien välisten sopimusten hyväksymisen koordinointi.
58 artikla
Selvittäjien ja tuomioistuinten välinen yhteistyö ja kommunikointi
Selvittäjä, joka on määrätty yritysryhmän jäsentä koskevaan maksukyvyttömyysmenettelyyn,
tekee yhteistyötä ja kommunikoi kaikkien muiden tuomioistuinten kanssa, joissa on vireillä hakemus aloittaa saman ryhmän muuta jäsentä koskeva menettely tai jotka ovat aloittaneet tällaisen menettelyn; ja
voi pyytää kyseiseltä tuomioistuimelta tietoja ryhmän toista jäsentä koskevasta menettelystä tai pyytää apua menettelyssä, johon kyseinen selvittäjä on määrätty,
mikäli tällainen yhteistyö ja kommunikointi on omiaan helpottamaan menettelyjen tehokasta hallinnointia, ei aiheuta eturistiriitoja eikä riko menettelyihin sovellettavia sääntöjä.
59 artikla
Yhteistyön ja kommunikoinnin kustannukset yritysryhmän jäseniä koskevissa menettelyissä
Tämän asetuksen 56–60 artiklassa tarkoitetusta yhteistyöstä ja kommunikoinnista aiheutuneita selvittäjän tai tuomioistuimen kustannuksia pidetään menettelyyn liittyvinä kustannuksina.
60 artikla
Selvittäjän valtuudet yritysryhmän jäseniä koskevassa menettelyssä
Yritysryhmän jäsentä koskevaan maksukyvyttömyysmenettelyyn määrätty selvittäjä voi, siinä määrin kuin se on asianmukaista menettelyjen tehokkaan hallinnoinnin helpottamiseksi,
tulla kuulluksi missä tahansa saman ryhmän muuta jäsentä koskevassa menettelyssä;
pyytää omaisuuden rahaksimuuttoon liittyvän toimenpiteen keskeyttämistä saman ryhmän muuta jäsentä koskevassa menettelyssä, edellyttäen että
saneerausohjelmaa, joka koskee kaikkia tai joitakin ryhmän jäseniä, joiden osalta on aloitettu maksukyvyttömyysmenettely, on ehdotettu 56 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla ja sillä on riittävä onnistumismahdollisuus;
keskeyttäminen on tarpeen, jotta voidaan varmistaa saneerausohjelman asianmukainen toteuttaminen;
saneerausohjelma olisi eduksi velkojille menettelyssä, jossa keskeyttämistä pyydetään; ja
maksukyvyttömyysmenettelyyn, johon on määrätty tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu selvittäjä, ja menettelyyn, jossa keskeyttämistä pyydetään, ei sovelleta tämän luvun 2 jakson mukaista koordinointia;
hakea 61 artiklan mukaisen ryhmäkoordinointimenettelyn aloittamista.
Tuomioistuimen on ennen keskeytyksen määräämistä kuultava siihen menettelyyn määrättyä selvittäjää, jossa keskeyttämistä pyydetään. Keskeyttäminen voidaan määrätä tuomioistuimen asianmukaiseksi katsomaksi ajaksi, joka on enintään kolme kuukautta ja menettelyyn sovellettavien sääntöjen mukainen.
Keskeyttämisen määräävä tuomioistuin voi vaatia 1 kohdassa tarkoitettua selvittäjää toteuttamaan kansallisen lainsäädännön nojalla soveltuvat toimenpiteet velkojien intressien varmistamiseksi menettelyssä.
Tuomioistuin voi pidentää keskeyttämisen kestoa asianmukaiseksi katsomallaan yhdellä tai useammalla lisäajalla, joka on menettelyyn sovellettavien sääntöjen mukainen, edellyttäen, että 1 kohdan b alakohdan ii–iv alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät edelleen ja että keskeyttämisen kokonaiskesto (alkuperäinen kesto sekä mahdolliset pidennykset yhdessä) on enintään kuusi kuukautta.
2 JAKSO
Koordinointi
61 artikla
Hakemus ryhmäkoordinointimenettelyn aloittamiseksi
Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun hakemukseen on liitettävä
ehdotus ryhmäkoordinaattoriksi, jäljempänä ’koordinaattori’, nimettäväksi henkilöksi, tiedot hänen 71 artiklan mukaisesta valintakelpoisuudestaan, tiedot hänen pätevyydestään sekä hänen kirjallinen suostumuksensa toimia koordinaattorina;
ehdotetun ryhmäkoordinoinnin pääpiirteet ja erityisesti syyt siihen, miksi 63 artiklan 1 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät;
luettelo yritysryhmän jäsenten maksukyvyttömyysmenettelyihin määrätyistä selvittäjistä sekä tarvittaessa tuomioistuimista ja toimivaltaisista viranomaisista, jotka ovat osallisina yritysryhmän jäseniä koskevassa maksukyvyttömyysmenettelyssä;
esitys ehdotetun ryhmäkoordinoinnin arvioiduista kustannuksista ja arvio kunkin ryhmän jäsenen maksettavaksi tulevasta kustannusten osuudesta.
62 artikla
Etuoikeutta koskeva sääntö
Kun ryhmäkoordinointimenettelyn aloittamista haetaan useiden jäsenvaltioiden tuomioistuimissa, muiden tuomioistuinten paitsi hakemuksen ensimmäisenä vastaanottaneen tuomioistuimen on jätettävä asia tutkimatta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 66 artiklan soveltamista.
63 artikla
Hakemuksen vastaanottaneen tuomioistuimen antama ilmoitus
Tuomioistuimen, jolle ryhmäkoordinointimenettelyn aloittamista koskeva hakemus on tehty, on mahdollisimman pian ilmoitettava ryhmäkoordinointimenettelyn aloittamista koskevasta hakemuksesta sekä ehdotetusta koordinaattorista 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisessa hakemuksessa mainituille yritysryhmän jäsenten maksukyvyttömyysmenettelyihin määrätyille selvittäjille, jos se toteaa, että
kyseisen menettelyn aloittaminen on asianmukaista ryhmän eri jäseniä koskevien maksukyvyttömyysmenettelyjen tehokkaan hallinnoinnin helpottamiseksi;
mikään ryhmän jäsenen velkoja, jonka odotetaan osallistuvan menettelyyn, ei todennäköisesti jää taloudellisesti epäedullisempaan asemaan sen vuoksi, että kyseinen jäsen sisällytetään tällaiseen menettelyyn; ja
ehdotettu koordinaattori täyttää 71 artiklassa säädetyt vaatimukset.
64 artikla
Selvittäjien ilmaisema vastustaminen
Yritysryhmän jäsenen maksukyvyttömyysmenettelyyn määrätty selvittäjä voi vastustaa
maksukyvyttömyysmenettelyn, johon kyseinen selvittäjä on määrätty, sisällyttämistä ryhmäkoordinointimenettelyyn; tai
ehdotetun henkilön nimeämistä koordinaattoriksi.
Vastustaminen voidaan ilmaista 88 artiklan mukaisesti laadittavalla vakiolomakkeella.
65 artikla
Seuraukset ryhmäkoordinointimenettelyyn sisällyttämisen vastustamisesta
66 artikla
Tuomioistuimen toimivallasta sopiminen ryhmäkoordinointimenettelyä varten
67 artikla
Seuraukset ehdotetun koordinaattorin nimeämisen vastustamisesta
Kun ehdotetun koordinaattorin nimeämistä vastustaa selvittäjä, joka ei samalla vastusta sen ryhmän jäsenen sisällyttämistä ryhmäkoordinointimenettelyyn, jonka selvittäjäksi se on määrätty, tuomioistuin voi pidättyä nimeämästä kyseistä henkilöä ja kehottaa vastustavaa selvittäjää toimittamaan uuden, 61 artiklan 3 kohdan mukaisen hakemuksen.
68 artikla
Päätös ryhmäkoordinointimenettelyn aloittamisesta
Tuomioistuin voi 64 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun määräajan päätyttyä aloittaa ryhmäkoordinointimenettelyn, jos se toteaa, että 63 artiklan 1 kohdan vaatimukset täyttyvät. Tässä tapauksessa tuomioistuin
nimeää koordinaattorin;
päättää koordinoinnin pääpiirteistä; ja
päättää kustannusarviosta ja ryhmän jäsenten maksettavaksi tulevasta osuudesta.
69 artikla
Selvittäjien myöhemmin esittämä osallistumispyyntö
Selvittäjä voi oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti pyytää 68 artiklassa tarkoitetun tuomioistuimen päätöksen tekemisen jälkeen, että menettely, johon kyseinen selvittäjä on määrätty, sisällytetään mukaan ryhmäkoordinointimenettelyyn, jos
maksukyvyttömyysmenettelyn sisällyttämistä ryhmäkoordinointimenettelyyn on vastustettu; tai
yritysryhmän jäsentä koskeva maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu sen jälkeen, kun tuomioistuin on aloittanut ryhmäkoordinointimenettelyn.
Rajoittamatta 4 kohdan soveltamista koordinaattori voi menettelyyn osallistuvia selvittäjiä kuultuaan suostua tällaiseen pyyntöön, jos
koordinaattori toteaa, että 63 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaiset perusteet täyttyvät, ottaen huomioon ryhmäkoordinointimenettelyssä pyynnön esittämishetkellä saavutettu vaihe; tai
kaikki menettelyyn osallistuvat selvittäjät suostuvat tähän kansallisessa lainsäädännössään säädetyin edellytyksin.
70 artikla
Suositukset ja ryhmäkoordinointisuunnitelma
Jos selvittäjä ei noudata koordinaattorin suosituksia tai ryhmäkoordinointisuunnitelmaa, selvittäjän on esitettävä syyt noudattamatta jättämiseen niille henkilöille tai elimille, joille selvittäjän on raportoitava kansallisen lainsäädäntönsä nojalla, sekä koordinaattorille.
71 artikla
Koordinaattori
72 artikla
Koordinaattorin tehtävät ja oikeudet
Koordinaattorin on
yksilöitävä ja laadittava maksukyvyttömyysmenettelyn koordinoitua etenemistä edistäviä suosituksia;
esitettävä ryhmäkoordinointisuunnitelma, jossa yksilöidään, kuvataan ja suositetaan kattavat toimenpiteet, joilla ryhmän jäsenten maksukyvyttömyydet voidaan ratkaista yhdennetyllä tavalla. Suunnitelma voi sisältää ehdotuksia erityisesti
toimenpiteiksi ryhmän tai sen osien taloudellisen suorituskyvyn ja taloudellisen vakauden palauttamiseksi;
ryhmän sisäisten riita-asioiden ratkaisemiseksi ryhmän sisäisten transaktioiden ja takaisinsaantikanteiden osalta;
maksukyvyttömien ryhmän jäsenten selvittäjien välisiksi sopimuksiksi.
Koordinaattori voi myös
tulla kuulluksi ja olla mukana, erityisesti velkojainkokouksiin osallistumalla, ryhmän jäsentä koskevassa menettelyssä;
sovitella ryhmän jäsenten kahden tai useamman selvittäjän välisiä riita-asioita;
esittää ryhmäkoordinointisuunnitelmansa ja selittää sitä henkilöille tai elimille, joille koordinaattorin on raportoitava kansallisen lainsäädäntönsä nojalla;
pyytää selvittäjältä ryhmän jäsentä koskevia tietoja, jotka ovat tai voivat olla hyödyllisiä yksilöitäessä ja laadittaessa strategioita ja toimenpiteitä menettelyjen koordinoimiseksi; ja
pyytää ryhmän jäsentä koskevan menettelyn keskeyttämistä enintään kuudeksi kuukaudeksi edellyttäen, että keskeyttäminen on tarpeen, jotta voidaan varmistaa suunnitelman asianmukainen toteuttaminen, ja eduksi velkojille menettelyssä, jonka keskeyttämistä pyydetään, tai pyytää voimassa olevan keskeytyksen peruuttamista. Tällainen pyyntö on esitettävä tuomioistuimelle, joka on aloittanut menettelyn, jonka keskeyttämistä pyydetään.
Jos koordinaattori katsoo tehtäviensä suorittamisen aiheuttavan merkittävää kustannusten nousua verrattuna 61 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun kustannusarvioon, ja joka tapauksessa jos kustannukset ylittävät arvioidut kustannukset 10 prosentilla, koordinaattorin on
ilmoitettava tästä menettelyyn osallistuville selvittäjille viipymättä; ja
pyydettävä etukäteen hyväksyntää ryhmäkoordinointimenettelyn aloittaneelta tuomioistuimelta.
73 artikla
Kielet
74 artikla
Selvittäjien ja koordinaattorin välinen yhteistyö
75 artikla
Koordinaattorin nimeämisen peruuttaminen
Tuomioistuimen on peruutettava koordinaattorin nimeäminen omasta aloitteestaan tai menettelyyn osallistuvan ryhmän jäsenen selvittäjän pyynnöstä, jos
koordinaattori toimii menettelyyn osallistuvan ryhmän jäsenen velkojaa vahingoittavalla tavalla; tai
koordinaattori ei noudata tämän luvun mukaisia velvollisuuksiaan.
76 artikla
Velallinen, jolla säilyy määräysvalta omaisuuteensa
Selvittäjään sovellettavia tämän luvun säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin myös velalliseen, jolla säilyy määräysvalta omaisuuteensa.
77 artikla
Kustannukset ja niiden jakautuminen
VI LUKU
TIETOSUOJA
78 artikla
Tietosuoja
79 artikla
Jäsenvaltioiden velvoitteet käsiteltäessä kansallisissa maksukyvyttömyysrekistereissä olevia henkilötietoja
80 artikla
Komission velvollisuudet henkilötietojen käsittelyssä
81 artikla
Tiedotusvelvollisuus
Komissio ilmoittaa rekisteröidyille Euroopan oikeusportaalin kautta tehtävästään tietojen käsittelyssä ja tarkoituksista, joita varten näitä tietoja käsitellään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rekisteröidyille asetuksen (EY) N:o 45/2001 11 ja 12 artiklan mukaisesti annettavia tietoja.
82 artikla
Henkilötietojen säilyttäminen
Euroopan oikeusportaalissa ei säilytetä rekisteröityjen henkilötietoja, jotka ovat peräisin yhteenliitettyjen kansallisten tietokantojen tiedoista. Kaikki tällaiset tiedot säilytetään jäsenvaltioiden tai muiden elinten ylläpitämissä kansallisissa tietokannoissa.
83 artikla
Henkilötietojen saatavuus Euroopan oikeusportaalin kautta
Edellä 24 artiklassa tarkoitetuissa kansallisissa maksukyvyttömyysrekistereissä säilytetyt henkilötiedot ovat saatavilla Euroopan oikeusportaalin kautta sen ajan kuin ne ovat kansallisen lainsäädännön nojalla saatavilla.
VII LUKU
SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
84 artikla
Ajallinen soveltaminen
85 artikla
Suhde sopimuksiin
Tämä asetus korvaa niiden asioiden osalta, joita se koskee, ja jäsenvaltioiden keskinäisissä suhteissa seuraavat kahden tai useamman jäsenvaltion väliset sopimukset:
Pariisissa 8 päivänä heinäkuuta 1899 allekirjoitettu oikeustoimivaltaa, oikeuspäätösten, välimiestuomioiden ja virallisesti vahvistettujen asiakirjojen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskeva Belgian ja Ranskan sopimus;
Brysselissä 16 päivänä heinäkuuta 1969 allekirjoitettu konkurssia, sovintoratkaisua ja maksujen lykkäystä koskeva Belgian ja Itävallan sopimus (lisäpöytäkirjalla 13 päivänä kesäkuuta 1973 täydennettynä);
Brysselissä 28 päivänä maaliskuuta 1925 allekirjoitettu Belgian ja Alankomaiden sopimus alueellisesta konkurssia koskevasta tuomioistuinten toimivallasta sekä tuomioiden, välimiestuomioiden ja virallisesti vahvistettujen asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta;
Wienissä 25 päivänä toukokuuta 1979 allekirjoitettu Saksan liittotasavallan ja Itävallan sopimus konkurssista ja sovintoratkaisusta;
Wienissä 27 päivänä helmikuuta 1979 allekirjoitettu Ranskan ja Itävallan sopimus tuomioistuinten toimivallasta, konkurssia koskevien tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta;
Roomassa 3 päivänä kesäkuuta 1930 allekirjoitettu Ranskan ja Italian sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisten tuomioiden täytäntöönpanosta;
Roomassa 12 päivänä heinäkuuta 1977 allekirjoitettu Italian ja Itävallan sopimus konkurssista ja sovintoratkaisusta;
Haagissa 30 päivänä elokuuta 1962 allekirjoitettu Alankomaiden kuningaskunnan ja Saksan liittotasavallan sopimus tuomioiden sekä muiden siviili- ja kauppaoikeudellisten täytäntöönpanokelpoisten asiakirjojen keskinäisestä tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta;
Brysselissä 2 päivänä toukokuuta 1934 allekirjoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan ja Belgian kuningaskunnan sopimus ja pöytäkirja vastavuoroisesta siviili- ja kauppaoikeudellisten tuomioiden täytäntöönpanosta;
Kööpenhaminassa 7 päivänä marraskuuta 1933 allekirjoitettu Tanskan, Suomen, Norjan, Ruotsin ja Islannin välinen konkurssia koskeva sopimus;
Istanbulissa 5 päivänä kesäkuuta 1990 allekirjoitettu eurooppalainen yleissopimus konkurssiin liittyvistä tietyistä kansainvälisistä näkökohdista;
Ateenassa 18 päivänä kesäkuuta 1959 allekirjoitettu Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Kreikan kuningaskunnan sopimus tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta;
Belgradissa 18 päivänä maaliskuuta 1960 allekirjoitettu Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen välitystuomioiden ja välitysratkaisujen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta;
Roomassa 3 päivänä joulukuuta 1960 allekirjoitettu Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Italian tasavallan sopimus keskinäisestä oikeudellisesta yhteistyöstä siviili- ja hallinnollisissa asioissa;
Belgradissa 24 päivänä syyskuuta 1971 allekirjoitettu Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan ja Belgian kuningaskunnan sopimus oikeudellisesta yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa;
Pariisissa 18 päivänä toukokuuta 1971 allekirjoitettu Jugoslavian hallituksen ja Ranskan hallituksen sopimus tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla;
Ateenassa 22 päivänä lokakuuta 1980 allekirjoitettu Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Helleenien tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, edelleen voimassa Tšekin ja Kreikan välillä;
Nikosiassa 23 päivänä huhtikuuta 1982 allekirjoitettu Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Kyproksen tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, edelleen voimassa Tšekin ja Kyproksen välillä;
Pariisissa 10 päivänä toukokuuta 1984 allekirjoitettu Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan hallituksen ja Ranskan tasavallan hallituksen sopimus oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili-, perhe- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, edelleen voimassa Tšekin ja Ranskan välillä;
Prahassa 6 päivänä joulukuuta 1985 allekirjoitettu Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Italian tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, edelleen voimassa Tšekin ja Italian välillä;
Tallinnassa 11 päivänä marraskuuta 1992 allekirjoitettu Latvian tasavallan, Viron tasavallan ja Liettuan tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista;
Tallinnassa 27 päivänä marraskuuta 1998 allekirjoitettu Viron ja Puolan sopimus oikeusavun myöntämisestä ja oikeussuhteista siviili-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa;
Varsovassa 26 päivänä tammikuuta 1993 allekirjoitettu Liettuan tasavallan ja Puolan tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa;
Bukarestissa 19 päivänä lokakuuta 1972 allekirjoitettu Romanian sosialistisen tasavallan ja Helleenien tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa ja sen pöytäkirja;
Pariisissa 5 päivänä marraskuuta 1974 allekirjoitettu Romanian sosialistisen tasavallan ja Ranskan tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa;
Ateenassa 10 päivänä huhtikuuta 1976 allekirjoitettu Bulgarian kansantasavallan ja Helleenien tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa;
Nikosiassa 29 päivänä huhtikuuta 1983 allekirjoitettu Bulgarian kansantasavallan ja Kyproksen tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa;
Sofiassa 18 päivänä tammikuuta 1989 allekirjoitettu Bulgarian kansantasavallan hallituksen ja Ranskan tasavallan hallituksen sopimus keskinäisestä oikeusavusta siviiliasioissa;
Bukarestissa 11 päivänä heinäkuuta 1994 allekirjoitettu Romanian ja Tšekin sopimus oikeusavusta siviiliasioissa;
Bukarestissa 15 päivänä toukokuuta 1999 allekirjoitettu Romanian ja Puolan tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviiliasioissa.
Tätä asetusta ei sovelleta
jäsenvaltiossa siltä osin kuin se on ristiriidassa sellaisen sopimuksen konkurssia koskevien velvoitteiden kanssa, jonka tämä jäsenvaltio on ennen asetuksen (EY) N:o 1346/2000 voimaantuloa tehnyt yhden tai useamman kolmannen maan kanssa;
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneessä kuningaskunnassa siltä osin kuin se on ristiriidassa sellaisista konkurssia koskevista kansainyhteisön puitteissa tehdyistä sopimuksista johtuvien velvoitteiden kanssa, joita sovellettiin asetuksen (EY) N:o 1346/2000 tullessa voimaan.
86 artikla
Tiedot kansallisesta ja unionin maksukyvyttömyyslainsäädännöstä
87 artikla
Rekisterien yhteenliittäminen
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisestä 25 artiklan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 89 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
88 artikla
Vakiolomakkeiden laatiminen ja niiden myöhemmät muutokset
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan 27 artiklan 4 kohdassa, 54 ja 55 artiklassa sekä 64 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lomakkeet ja tarvittaessa muutetaan niitä myöhemmin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 89 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
89 artikla
Komiteamenettely
90 artikla
Uudelleentarkastelulauseke
91 artikla
Kumoaminen
Kumotaan asetus (EY) N:o 1346/2000.
Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä D olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
92 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 26 päivästä kesäkuuta 2017, lukuun ottamatta
86 artiklaa, jota sovelletaan 26 päivästä kesäkuuta 2016;
24 artiklan 1 kohtaa, jota sovelletaan 26 päivästä kesäkuuta 2018; ja
25 artiklaa, jota sovelletaan 26 päivästä kesäkuuta 2019.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.
LIITE A
2 ARTIKLAN 4 ALAKOHDASSA TARKOITETUT MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYT
BELGIQUE/BELGIË
БЪЛГАРИЯ
ČESKÁ REPUBLIKA
DEUTSCHLAND
EESTI
ÉIRE/IRELAND
ΕΛΛΑΔΑ
ESPAÑA
FRANCE
HRVATSKA
ITALIA
ΚΥΠΡΟΣ
LATVIJA
LIETUVA
LUXEMBOURG
MAGYARORSZÁG
MALTA
NEDERLAND
ÖSTERREICH
POLSKA
PORTUGAL
ROMÂNIA
SLOVENIJA
SLOVENSKO
SUOMI/FINLAND
SVERIGE
LIITE B
2 ARTIKLAN 5 ALAKOHDASSA TARKOITETUT SELVITTÄJÄT
BELGIQUE/BELGIË
БЪЛГАРИЯ
ČESKÁ REPUBLIKA
DEUTSCHLAND
EESTI
ÉIRE/IRELAND
ΕΛΛΑΔΑ
ESPAÑA
FRANCE
HRVATSKA
ITALIA
ΚΥΠΡΟΣ
LATVIJA
LIETUVA
LUXEMBOURG
MAGYARORSZÁG
MALTA
NEDERLAND
ÖSTERREICH
POLSKA
PORTUGAL
ROMÂNIA
SLOVENIJA
SLOVENSKO
SUOMI/FINLAND
SVERIGE
LIITE C
Kumottu asetus ja luettelo sen muutoksista
LIITE D
Vastaavuustaulukko
Asetus (EY) N:o 1346/2000 |
Tämä asetus |
1 artikla |
1 artikla |
2 artiklan johdantolause |
2 artiklan johdantolause |
2 artiklan a alakohta |
2 artiklan 4 kohta |
2 artiklan b alakohta |
2 artiklan 5 kohta |
2 artiklan c alakohta |
— |
2 artiklan d alakohta |
2 artiklan 6 kohta |
2 artiklan e alakohta |
2 artiklan 7 kohta |
2 artiklan f alakohta |
2 artiklan 8 kohta |
2 artiklan g alakohdan johdantolause |
2 artiklan 9 kohdan johdantolause |
2 artiklan g alakohdan ensimmäinen luetelmakohta |
2 artiklan 9 kohdan vii alakohta |
2 artiklan g alakohdan toinen luetelmakohta |
2 artiklan 9 kohdan iv alakohta |
2 artiklan g alakohdan kolmas luetelmakohta |
2 artiklan 9 kohdan viii alakohta |
2 artiklan h alakohta |
2 artiklan 10 kohta |
— |
2 artiklan 1–3 ja 11–13 kohta |
— |
2 artiklan 9 kohdan i–iii, v ja vi alakohta |
3 artikla |
3 artikla |
— |
4 artikla |
— |
5 artikla |
— |
6 artikla |
4 artikla |
7 artikla |
5 artikla |
8 artikla |
6 artikla |
9 artikla |
7 artikla |
10 artikla |
8 artikla |
11 artiklan 1 kohta |
— |
11 artiklan 2 kohta |
9 artikla |
12 artikla |
10 artikla |
13 artiklan 1 kohta |
— |
13 artiklan 2 kohta |
11 artikla |
14 artikla |
12 artikla |
15 artikla |
13 artiklan ensimmäinen luetelmakohta |
16 artiklan a alakohta |
13 artiklan toinen luetelmakohta |
16 artiklan b alakohta |
14 artiklan ensimmäinen luetelmakohta |
17 artiklan a alakohta |
14 artiklan toinen luetelmakohta |
17 artiklan b alakohta |
14 artiklan kolmas luetelmakohta |
17 artiklan c alakohta |
15 artikla |
18 artikla |
16 artikla |
19 artikla |
17 artikla |
20 artikla |
18 artikla |
21 artikla |
19 artikla |
22 artikla |
20 artikla |
23 artikla |
— |
24 artikla |
— |
25 artikla |
— |
26 artikla |
— |
27 artikla |
21 artiklan 1 kohta |
28 artiklan 2 kohta |
21 artiklan 2 kohta |
28 artiklan 1 kohta |
22 artikla |
29 artikla |
23 artikla |
30 artikla |
24 artikla |
31 artikla |
25 artikla |
32 artikla |
26 artikla |
33 artikla |
27 artikla |
34 artikla |
28 artikla |
35 artikla |
— |
36 artikla |
29 artikla |
37 artiklan 1 kohta |
— |
37 artiklan 2 kohta |
— |
38 artikla |
— |
39 artikla |
30 artikla |
40 artikla |
31 artikla |
41 artikla |
— |
42 artikla |
— |
43 artikla |
— |
44 artikla |
32 artikla |
45 artikla |
33 artikla |
46 artikla |
34 artiklan 1 kohta |
47 artiklan 1 kohta |
34 artiklan 2 kohta |
47 artiklan 2 kohta |
34 artiklan 3 kohta |
— |
— |
48 artikla |
35 artikla |
49 artikla |
36 artikla |
50 artikla |
37 artikla |
51 artikla |
38 artikla |
52 artikla |
39 artikla |
53 artikla |
40 artikla |
54 artikla |
41 artikla |
55 artikla |
42 artikla |
— |
— |
56 artikla |
— |
57 artikla |
— |
58 artikla |
— |
59 artikla |
— |
60 artikla |
— |
61 artikla |
— |
62 artikla |
— |
63 artikla |
— |
64 artikla |
— |
65 artikla |
— |
66 artikla |
— |
67 artikla |
— |
68 artikla |
— |
69 artikla |
— |
70 artikla |
— |
71 artikla |
— |
72 artikla |
— |
73 artikla |
— |
74 artikla |
— |
75 artikla |
— |
76 artikla |
— |
77 artikla |
— |
78 artikla |
— |
79 artikla |
— |
80 artikla |
— |
81 artikla |
— |
82 artikla |
— |
83 artikla |
43 artikla |
84 artiklan 1 kohta |
— |
84 artiklan 2 kohta |
44 artikla |
85 artikla |
— |
86 artikla |
45 artikla |
— |
— |
87 artikla |
— |
88 artikla |
— |
89 artikla |
46 artikla |
90 artiklan 1 kohta |
— |
90 artiklan 2–4 kohta |
— |
91 artikla |
47 artikla |
92 artikla |
Liite A |
Liite A |
Liite B |
— |
Liite C |
Liite B |
— |
Liite C |
— |
Liite D |
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).
( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).
( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).
( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/94/EY, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa (EUVL L 283, 28.10.2008, s. 36).
( 5 ) Neuvoston päätös 2001/470/EY, tehty 28 päivänä toukokuuta 2001, siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta (EYVL L 174, 27.6.2001, s. 25).