EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02005R0184-20200201
Regulation (EC) No 184/2005 of the European Parliament and of the Council of 12 January 2005 on Community statistics concerning balance of payments, international trade in services and foreign direct investment
Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 184/2005, annettu 12 päivänä tammikuuta 2005, maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 184/2005, annettu 12 päivänä tammikuuta 2005, maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista
02005R0184 — FI — 01.02.2020 — 007.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 184/2005, annettu 12 päivänä tammikuuta 2005, (EUVL L 035 8.2.2005, s. 23) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 602/2006, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2006, |
L 106 |
10 |
19.4.2006 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1137/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, |
L 311 |
1 |
21.11.2008 |
|
|
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 707/2009, annettu 5 päivänä elokuuta 2009, |
L 204 |
3 |
6.8.2009 |
|
|
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 555/2012, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2012, |
L 166 |
22 |
27.6.2012 |
|
|
Muutettu: KOMISSION ASETUS (EU) N:o 519/2013, annettu 21 päivänä helmikuuta 2013, |
L 158 |
74 |
10.6.2013 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/1013, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, |
L 171 |
144 |
29.6.2016 |
|
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/505, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, |
L 85 |
1 |
27.3.2019 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 184/2005,
annettu 12 päivänä tammikuuta 2005,
maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista
1 artikla
Kohde
Tällä asetuksella perustetaan yhteinen kehys maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevien yhteisön tilastojen järjestelmälliseksi tuottamiseksi.
2 artikla
Tietojen toimittaminen
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevat tiedot, jotka mainitaan liitteessä I. Tiedot määritellään liitteessä II.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot komissiolle (Eurostatille) liitteestä I ilmeneviä määräaikoja noudattaen.
3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 10 artiklan mukaisesti, jos taloudellisten tai teknisten muutosten vuoksi on päivitettävä liitteessä I olevissa taulukoissa 6, 7 ja 8 vahvistettuja maantieteellisen luokittelun tasoja, sektorikohtaisten erittelyjen tasoja ja toimialoittaisen luokittelun tasoja, edellyttäen ettei tällaisilla päivityksillä vaikuteta ilmoitusvelvollisuuteen eikä muuteta sovellettavaa taustalla olevaa käsitekehystä.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 10 artiklan mukaisesti silloin, kun on poistettava tai vähennettävä liitteessä I tietovirtojen osalta asetettuja tiettyjä vaatimuksia, edellyttäen ettei tällaisella poistamisella tai vähentämisellä heikennetä tämän asetuksen mukaisesti tuotettujen tilastojen laatua.
Käyttäessään tätä siirrettyä valtaa komissio varmistaa, ettei delegoiduista säädöksistä aiheudu huomattavaa lisärasitetta jäsenvaltioille tai vastaajille.
Lisäksi komissio perustelee asianmukaisesti kyseisissä delegoiduissa säädöksissä säädetyt toimet ja tarkastelee tarvittaessa kustannustehokkuutta, mukaan lukien vastaajille aiheutuvaa rasitetta ja tuotantokustannuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 ( 1 ) 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
3 artikla
Tietolähteet
1. Jäsenvaltioiden on kerättävä tässä asetuksessa vaaditut tiedot kaikkia sopiviksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomiaan lähteitä apunaan käyttäen. Niihin voi sisältyä hallinnollisia tietolähteitä, kuten yritysrekisterit.
2. Luonnollisten ja oikeushenkilöiden, joita pyydetään toimittamaan tietoja, on vastatessaan noudatettava määräaikoja ja määritelmiä, jotka jäsenvaltioiden tiedonkeruusta vastaavat kansalliset laitokset tämän asetuksen mukaisesti asettavat.
3. Jos vaadittavia tietoja ei voida kerätä kohtuullisin kustannuksin, voidaan toimittaa parhaat mahdolliset estimaatit (nolla-arvot mukaan luettuina).
4 artikla
Laatuperusteet ja -selvitykset
1. Tätä asetusta sovellettaessa toimitettaviin tietoihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä laatuperusteita tämän asetuksen 5 artiklan mukaisesti.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) selvitys toimitettujen tietojen laadusta, jäljempänä ’laatuselvitys’.
3. Sovellettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja laatuperusteita tietoihin, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, komissio määrittelee laatuselvitysten yksityiskohtaiset soveltamissäännöt, rakenteen ja ajoituksen täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
4. Komissio (Eurostat) arvioi 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun maksutasekomitean avustamana toimitettujen tietojen laadun laatuselvitysten asianmukaisen tarkastelun pohjalta sekä laatii ja julkaisee kertomuksen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien Euroopan tilastojen laadusta. Komission kertomus toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostatille) tärkeistä menettelyä tai muita seikkoja koskevista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta toimitettuihin tietoihin, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tällaista muutosta aletaan soveltaa. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja muille jäsenvaltioille näin saaduista tiedoista.
5 artikla
Tietovirrat
1. Tuotettavat tilastot luokitellaan komissiolle (Eurostatille) toimittamista varten seuraavien tietovirtojen mukaisesti:
maksutaseen kuukausitilastot;
maksutaseen neljännesvuositilastot;
kansainvälinen palvelukauppa;
suorien ulkomaisten sijoitusten virrat;
suorien ulkomaisten sijoitusten kantatiedot.
2. Komissio (Eurostat) ja jäsenvaltiot kehittävät yhteistyössä asiaankuuluvien kansainvälisten kumppaneiden kanssa tarkoituksenmukaisia menetelmiä, joilla kerätään tilastotietoja sellaisia suoria ulkomaisia sijoituksia koskevia tilastoja varten, jotka perustuvat välittömän vastapuolen periaatteen lisäksi perimmäisen omistajatahon käsitteeseen, ja sellaisia suoria ulkomaisia sijoituksia koskevia tilastoja varten, joissa erotetaan toisistaan suorat ulkomaiset greenfield-sijoitustaloustoimet ja yritysostot.
3. Komissio (Eurostat) panee vireille viimeistään 20 päivänä kesäkuuta 2016 jäsenvaltioissa toteutettavia pilottitutkimuksia, jotka koskevat perimmäisen omistajatahon käsitteelle perustuvien suorien ulkomaisten sijoitusten vuositilastoja, ja sellaisia suoria ulkomaisia sijoituksia koskevia tilastoja, joissa erotetaan toisistaan suorat ulkomaiset greenfield-sijoitustaloustoimet ja yritysostot. Tällaisten pilottitutkimusten tarkoituksena on luoda tarvittavat edellytykset, muun muassa menetelmäkehys, suorien ulkomaisten sijoitusten vuositilastoja koskevan uudenlaisen tiedonkeruun käyttöönotolle, sekä arvioida kyseisen tiedonkeruun kustannuksia, siitä seuraavaa tilastojen laatua ja maiden välistä vertailtavuutta.
4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen tutkimusten toteuttamisen helpottamiseksi unioni voi myöntää jäsenvaltioille rahoitustukea avustusten muodossa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ( 2 ) mukaisesti.
5. Komissio (Eurostat) laatii viimeistään 20 päivänä kesäkuuta 2016 kertomuksen tuloksista, jotka on saatu 3 kohdassa tarkoitetuista tutkimuksista. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja tarvittaessa siinä määritetään jäljellä olevat edellytykset, joiden on täytyttävä 2 kohdassa tarkoitetun menetelmän kehittämiseksi.
6. Siirretään komissiolle valta antaa 10 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan 5 kohdassa asetetun kertomuksen toimittamista koskevan määräajan pidentämiseksi 12 kuukaudella, jos kyseisessä kohdassa tarkoitetussa pilottitutkimuksia koskevassa komission arviossa todetaan, että on aiheellista määrittää jäljellä olevat edellytykset.
Käyttäessään tätä siirrettyä valtaa komissio varmistaa, ettei delegoiduista säädöksistä aiheudu huomattavaa lisärasitetta jäsenvaltioille tai vastaajille.
Lisäksi komissio perustelee asianmukaisesti kyseisissä delegoiduissa säädöksissä säädetyt toimet ja tarkastelee tarvittaessa kustannustehokkuutta, mukaan lukien vastaajille aiheutuvaa rasitetta ja tuotantokustannuksia asetuksen (EY) N:o 223/2009 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
7. Viimeistään 12 kuukauden kuluttua 5 kohdassa tarkoitetun kertomuksen toimittamispäivästä komissio esittää tarvittaessa, ja erityisesti 3 kohdassa tarkoitettujen pilottitutkimusten tuloksista tekemästään arviosta riippuen, ehdotuksen tähän asetukseen tehtävistä muutoksista, jotka koskevat menetelmällisten ja tietovaatimusten määrittämistä sellaisille suoria ulkomaisia sijoituksia koskeville vuositilastoille, jotka perustuvat perimmäisen omistajatahon käsitteelle, ja sellaisille suoria ulkomaisia sijoituksia koskeville vuositilastoille, joissa erotetaan toisistaan suorat ulkomaiset greenfield-sijoitustaloustoimet ja yritysostot.
6 artikla
Viitekausi ja jaksotus
Jäsenvaltiot kokoavat tietovirrat ensimmäiseltä viitekaudelta aikajaksoittain siten kuin liitteessä I edellytetään.
7 artikla
Tietojen toimittaminen
Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle (Eurostatille) tässä asetuksessa vaaditut tiedot komission 11 artiklan 2 kohdassa mainittua menettelyä noudattaen määrittelemää muotoa ja menettelyä noudattaen.
8 artikla
Luottamuksellisten tietojen toimittaminen ja vaihto
1. Asetuksen (Euratom, ETY) N:o 1588/90 5 artiklan 4 kohdassa säädetyissä säännöistä huolimattaluottamuksellisten tietojen toimittaminen Eurostatin ja Euroopan keskuspankin välillä on mahdollista siinä laajuudessa kuin se on tarpeen Euroopan unionin maksutaselukujen ja niiden jäsenvaltioiden muodostaman talousalueen, jotka ovat omaksuneet yhtenäisvaluutan, maksutaselukujen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.
2. Edellä 1 kohtaa sovelletaan sillä edellytyksellä, että Euroopan keskuspankki ottaa asianmukaisesti huomioon tarkoin asetuksen (EY) N:o 322/97 10 artiklassa vahvistetut periaatteet ja noudattaa mainitun asetuksen 14 artiklassa säädettyjä ehtoja.
3. Jäsenvaltioiden välinen luottamuksellisten tietojen vaihto, siten kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 322/97 13 artiklassa, on sallittua, jos vaihto on tarpeen Euroopan unionin maksutasetta koskevien lukujen laadun varmistamiseksi.
Jäsenvaltioiden, jotka vastaanottavat luottamuksellisia tietoja muista jäsenvaltioista, on käsiteltävä näitä tietoja luottamuksellisena.
9 artikla
Levittäminen
1. Komissio (Eurostat) levittää tämän asetuksen nojalla tuotetut Euroopan tilastot liitteessä I vahvistettuja aikajaksoja vastaavasti. Nämä tilastot asetetaan saataville komission (Eurostat) verkkosivuille.
2. Jäsenvaltiot ja komissio (Eurostat) huolehtivat asetuksen (EY) N:o 223/2009 18 artiklan mukaisesti tässä asetuksessa edellytettyjen tietojen ja metatietojen jakelusta sekä näiden tietojen laatimisessa käytetystä tarkasta menetelmästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilastosalaisuuden suojaamista.
10 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle 19 päivästä kesäkuuta 2016 viiden vuoden ajaksi 2 artiklan 3 kohdassa ja 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 3 kohdassa ja 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Ennen delegoidun säädöksen antamista komissio kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa ( 3 ) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6. Edellä olevan 2 artiklan 3 kohdan ja 5 artiklan 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.
11 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 ( 4 ) tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
12 artikla
Täytäntöönpanokertomukset
Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2018 ja sen jälkeen viiden vuoden välein.
Kertomuksessa on erityisesti:
arvioitava maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevien tietojen laatua;
arvioitava tuotetuista tilastoista unionille, jäsenvaltioille sekä tilastotietojen toimittajille ja käyttäjille koituvaa hyötyä suhteessa aiheutuneisiin kustannuksiin;
osoitettava alueita, joilla saavutettujen tulosten perusteella katsotaan tarvittavan parannuksia ja muutoksia.
12a artikla
Yhteistyö muiden komiteoiden kanssa
Komissio pyytää kaikista neuvoston päätöksellä 2006/856/EY ( 5 ) perustetun raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean toimivaltaan kuuluvista asioista tämän komitean lausunnon edellä mainitun päätöksen mukaisesti.
13 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
Taulukko 1
Kuukausittainen maksutase
|
|
Tulot |
Menot |
Netto |
|
1. Vaihtotase |
|||
|
Tavarat |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Palvelut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Ensitulo |
|||
|
Palkansaajakorvaukset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Sijoitustulo |
|
|
|
|
Suorat sijoitukset |
|
|
|
|
Oma pääoma |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
josta: uudelleen sijoitetut voitot kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Velkainstrumentit |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Arvopaperisijoitukset |
|
|
|
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 3 |
Geo 1 |
|
|
Velkapaperit |
Geo 3 |
Geo 1 |
|
|
Muut sijoitukset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
joista: korko |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Valuuttavaranto |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
josta: korko |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Muu ensitulo |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Tulojen uudelleenjako |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
2. Pääomatase |
|||
|
Pääomatase |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
|
Rahoitusvarojen nettohankinta |
Velkojen nettohankinta |
Netto |
|
3. Rahoitustase |
|||
|
Suorat sijoitukset |
|||
|
Oma pääoma kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Velkainstrumentit kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Arvopaperisijoitukset |
|||
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
Geo 1 (1) |
|
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
|
|
|
Velkapaperit |
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
Geo 1 (1) |
|
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
|
|
|
Pitkäaikaiset |
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
Geo 1 (1) |
|
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
|
|
|
Johdannaiset (pl. valuuttavarantoon kuuluvat) ja työsuhdeoptiot |
|
|
Geo 2 (1) |
|
Muut sijoitukset |
|||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
joista: käteisraha ja talletukset |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Valuuttavaranto |
|||
|
Monetaarinen kulta |
|
|
|
|
Sijoituskulta |
Geo 1 (1) |
|
|
|
Kohdistamattomat kultatilit |
Geo 1 (1) |
|
|
|
Erityiset nosto-oikeudet (SDR:t) |
Geo 1 (1) |
|
|
|
Varanto-osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) |
Geo 1 (1) |
|
|
|
Muu valuuttavaranto |
|
|
|
|
Käteisraha ja talletukset |
|
|
|
|
Saamiset rahaviranomaisilta, IMF:ltä ja Kansainväliseltä järjestelypankilta (BIS) |
Geo 1 (1) |
|
|
|
Saamiset muilta yksiköiltä (pankeilta) |
Geo 1 (1) |
|
|
|
Arvopaperit |
|
|
|
|
Velkapaperit |
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 1 (1) |
|
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 1 (1) |
|
|
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 1 (1) |
|
|
|
Johdannaiset (netto) |
Geo 1 (1) |
|
|
|
Muut saamiset |
Geo 1 (1) |
|
|
|
(1) Ei pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille. |
|||
Taulukko 2
Neljännesvuosittainen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema
Aikajaksot : neljännesvuosittain
Ensimmäinen tilastokausi : vuoden 2014 ensimmäinen neljännes
Määräaika : t + 85 vuodesta 2014 vuoteen 2016; t + 82 vuodesta 2017 (7)
|
|
Tulot |
Menot |
Netto |
|
A. Vaihtotase |
|||
|
Tavarat |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Tavanomainen tavarakauppa maksutaseen mukaan |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettovienti |
Geo 3 |
|
|
|
Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden ostot (negatiiviset tulot) |
Geo 3 |
|
|
|
Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynnit |
Geo 3 |
|
|
|
Ei-monetaarinen kulta |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Tuotteistaminen – kauttakulkukauppaan rinnastettavan toiminnan oikaisu |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Palvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Tuotannolliset palvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Kuljetus |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Matkailu |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Rakentaminen |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Vakuutus- ja eläkepalvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Rahoituspalvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Rahoituspalvelut joista peritään maksu sekä muut rahoituspalvelut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Välilliset rahoituspalvelut (FISIM) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Muut liike-elämän palvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Tutkimus- ja kehityspalvelut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja tarjoamat palvelut, muualle luokittelemattomat |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Ensitulo |
|||
|
Palkansaajakorvaukset |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Sijoitustulo |
|||
|
Suorien sijoitusten tuotot |
|||
|
Oma pääoma |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Osingot ja yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä |
|
|
|
|
Suoran sijoituksen kohteena olevilta yrityksiltä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Suoralta sijoittajalta (käänteinen sijoitus) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Sisaryrityksiltä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Velkainstrumentit |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Suoran sijoituksen kohteena olevilta yrityksiltä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Suoralta sijoittajalta (käänteinen sijoitus) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Sisaryrityksiltä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
joista: korko |
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Arvopaperisijoitusten tuotot |
|||
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
|
Osakkeet |
|
|
|
|
Osingot |
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (4) |
|
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
|
|
|
Sijoitusrahasto-osuudet |
|
|
|
|
Osingot |
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (4) |
|
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
|
|
|
Uudelleen sijoitetut voitot |
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (4) |
|
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
|
|
|
Velkapaperit |
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
|
Korko |
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (4) |
|
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
|
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
|
Korko |
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (4) |
|
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
|
|
|
Muut sijoitustulot |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Korko |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
joista: korot erityisistä nosto-oikeuksista (SDR) |
|
Geo 1 |
|
|
joista: korko (ml. välilliset rahoituspalvelut (FISIM)) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Vakuutuksenottajien sijoitustulo vakuutuksista, eläkejärjestelmistä sekä standarditakauksista |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Valuuttavarannon tuotot |
Geo 3 |
|
|
|
joista: korko |
Geo 3 |
|
|
|
Muu ensitulo |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Julkisyhteisöt |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Tuotannon ja tuonnin verot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
|
Tuoteverot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
|
Muut tuotantoverot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
|
Tukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
|
Tuotetukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
|
Muut tuotantotukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
|
Luonnonvaran vuokrat |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Muut sektorit |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Tuotannon ja tuonnin verot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
|
Tuoteverot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
|
Muut tuotantoverot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
|
Tukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
|
Tuotetukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
|
Muut tuotantotukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
|
Luonnonvaran vuokrat |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Tulojen uudelleenjako |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Julkisyhteisöt |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Sosiaaliturvamaksut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Sosiaalietuudet |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D74) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
joista: unionin toimielimille (pl. EKP) |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
|
Muut sekalaiset tulonsiirrot (D75) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat EU:n omat varat (D76) |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
|
Muut sektorit |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Sosiaaliturvamaksut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Sosiaalietuudet |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Vahinkovakuutusmaksut, netto |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Vahinkovakuutuskorvaukset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Muut sekalaiset tulonsiirrot (D75) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
joista: kotimaisten ja ulkomaisten kotitalouksien väliset henkilökohtaiset tulonsiirrot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
joista: palkansaajien rahalähetykset |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Eläkeoikeuksien muutoksen oikaisu |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
B. Pääomatase |
|||
|
Pääomatase |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen bruttohankinnat/vähennykset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Pääomansiirrot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Julkisyhteisöt |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Pääomaverot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Investointiavustukset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Muut pääomansiirrot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
joista: velan anteeksianto |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Muut sektorit |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Pääomaverot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Investointiavustukset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Muut pääomansiirrot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
joista: velan anteeksianto |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
|
Rahoitusvarojen nettohankinta |
Velkojen nettohankinta |
Netto |
|
C. Rahoitustase |
|||
|
Rahoitustase |
Geo 1 |
Geo 1 |
|
|
Suorat sijoitukset |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Oma pääoma |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Oma pääoma, pl. uudelleen sijoitetut voitot |
|
|
|
|
Suoran sijoituksen kohteena olevissa yrityksissä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Suorassa sijoittajassa (käänteinen sijoitus) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Sisaryritysten välillä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Noteeratut |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Muut (esim. kiinteistöt) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Velkainstrumentit |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Suoran sijoituksen kohteena olevissa yrityksissä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Suorassa sijoittajassa (käänteinen sijoitus) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Sisaryritysten välillä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Arvopaperisijoitukset |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
|
Osakkeet |
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (4) |
|
|
Noteeratut |
Geo 2 (1) |
Geo 1 (1) |
|
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 (1) |
Geo 1 (1) |
|
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
|
Noteeratut |
Geo 2 (1) |
|
|
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 (1) |
|
|
|
Sijoitusrahasto-osuudet |
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (4) |
|
|
joista: uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 3 |
Geo 1 (4) |
|
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
|
|
|
joista: uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 2 (1) |
|
|
|
Velkapaperit |
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (4) |
|
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
|
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (4) |
|
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
|
|
|
Johdannaiset (pl. valuuttavarantoon kuuluvat) ja työsuhdeoptiot |
|||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
Geo 3 |
|
Muut sijoitukset |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
|
Muut oman pääoman ehtoiset erät |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Käteisraha ja talletukset |
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Lainat |
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3, IMF |
Geo 3, IMF |
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3, IMF |
Geo 3, IMF |
|
|
Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut |
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Kauppaluotot ja ennakot |
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Muut saamiset ja velat |
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Erityiset nosto-oikeudet |
|
Geo 1 |
|
|
Valuuttavaranto |
Geo 3 |
|
|
|
D. Tasapainoerät |
|||
|
Tavaroiden ja palveluiden tase |
|
|
Geo 4 |
|
Vaihtotase |
|
|
Geo 1 |
|
Nettoluotonanto (+) / Nettoluotonotto (–) (vaihtotase ja pääomatase yhteensä) |
|
|
Geo 1 |
|
Nettoluotonanto (+) / Nettoluotonotto (–) (rahoitustase) |
|
|
Geo 1 |
|
Virheelliset ja tunnistamattomat erät |
|
|
Geo 1 |
|
|
Varat |
Velat |
||||
|
|
Kanta |
Valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset |
Muista hintamuutoksista johtuvat arvostusmuutokset |
Kanta |
Valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset |
Muista hintamuutoksista johtuvat arvostusmuutokset |
|
E. Ulkomainen varallisuusasema |
||||||
|
Rahoitustase |
Geo 1 |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Suorat sijoitukset |
Geo 4 (3) |
|
|
Geo 4 (3) |
|
|
|
Oma pääoma |
Geo 4 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 4 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
Suoran sijoituksen kohteena olevissa yrityksissä |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 2 (1) |
|
|
|
Suorassa sijoittajassa (käänteinen sijoitus) |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 2 (1) |
|
|
|
Sisaryritysten välillä |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 2 (1) |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 2 (1) |
|
|
|
Noteeratut |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 2 (1) |
|
|
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 2 (1) |
|
|
|
Muut (esim. kiinteistöt) |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 2 (1) |
|
|
|
Velkainstrumentit |
Geo 4 (3) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 4 (3) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
Suoran sijoituksen kohteena olevissa yrityksissä |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 2 (1) |
|
|
|
Suorassa sijoittajassa (käänteinen sijoitus) |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 2 (1) |
|
|
|
Sisaryritysten välillä |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 2 (1) |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 2 (1) |
|
|
|
Arvopaperisijoitukset |
Geo 4 (3) |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 4 (3) |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Osakkeet |
|
|
|
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 (3) |
|
|
Geo 1 (4) |
|
|
|
Noteeratut |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 1 (1) |
Geo 1 (1) |
Geo 1 (1) |
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 1 (1) |
Geo 1 (1) |
Geo 1 (1) |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
|
|
|
|
Noteeratut |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
|
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
|
|
Sijoitusrahasto-osuudet |
|
|
|
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 1 (1) |
Geo 1 (1) |
Geo 1 (1) |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
|
|
Velkapaperit |
|
|
|
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 4 (3) |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 (3) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 1 (4) |
Geo 1 (1) |
Geo 1 (1) |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
|
|
Valuuttakohtainen erittely |
|
|
|
|
|
|
|
Euro |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 1 (1) |
|
|
|
Yhdysvaltain dollari |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 1 (1) |
|
|
|
Muut valuutat |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 1 (1) |
|
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 4 (3) |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 (3) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 1 (4) |
Geo 1 (1) |
Geo 1 (1) |
|
Jäljellä oleva maturiteetti enintään vuosi |
|
|
|
Geo 1 (1) |
|
|
|
Jäljellä oleva maturiteetti vähintään vuosi |
|
|
|
Geo 1 (1) |
|
|
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
|
|
|
Jäljellä oleva maturiteetti enintään vuosi |
Geo 2 (1) |
|
|
|
|
|
|
Jäljellä oleva maturiteetti vähintään vuosi |
Geo 2 (1) |
|
|
|
|
|
|
Valuuttakohtainen erittely |
|
|
|
|
|
|
|
Euro |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 1 (1) |
|
|
|
Yhdysvaltain dollari |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 1 (1) |
|
|
|
Muut valuutat |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 1 (1) |
|
|
|
Johdannaiset (pl. valuuttavarantoon kuuluvat) ja työsuhdeoptiot |
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 2 (1) |
|
Geo 2 (1) |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
|
|
|
|
Muut sijoitukset |
Geo 4 (3) |
|
|
Geo 4 (3) |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 4 (3) |
|
|
Geo 4 (3) |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
Muut oman pääoman ehtoiset erät |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
Käteisraha ja talletukset |
Geo 4 (3) |
Geo 2 (1) |
|
Geo 4 (3) |
Geo 2 (1) |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 (3) |
|
|
Geo 3 (3) |
|
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 (3) |
|
|
Geo 3 (3) |
|
|
|
Lainat |
Geo 4 (3) |
Geo 2 (1) |
|
Geo 4 (3) |
Geo 2 (1) |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 (3), IMF |
|
|
Geo 3 (3), IMF |
|
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 (3), IMF |
|
|
Geo 3 (3), IMF |
|
|
|
Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut |
|
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 (3) |
|
|
Geo 3 (3) |
|
|
|
Kauppaluotot ja ennakot |
Geo 4 (3) |
Geo 2 (1) |
|
Geo 4 (3) |
Geo 2 (1) |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 (3) |
|
|
Geo 3 (3) |
|
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 (3) |
|
|
Geo 3 (3) |
|
|
|
Muut saamiset ja velat |
|
Geo 2 (1) |
|
|
Geo 2 (1) |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 (3) |
|
|
Geo 3 (3) |
|
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 (3) |
|
|
Geo 3 (3) |
|
|
|
Erityiset nosto-oikeudet |
|
|
|
Geo 1 |
Geo 1 (1) |
|
(1) Ei pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille.
(2) ►M6 Siirtyminen t + 82:een ei ole pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille. ◄
(3) Maantieteellinen erittely on vuodesta 2019 alkaen pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille.
(4) Sektorikohtaisten erittelyjen taso 1 (sektori 1) – ei sektori 2 – on pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille.
Taulukko 3
Kansainvälinen palvelukauppa
|
|
Tulot |
Menot |
Netto |
|
Palkansaajakorvaukset |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Henkilökohtaiset tulonsiirrot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Palkansaajien rahalähetykset |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
PALVELUT |
Geo 6 |
Geo 6 |
Geo 6 |
|
Tuotannolliset palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Kuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Meriliikenne |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Meriliikenteen matkustajakuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Meriliikenteen rahtikuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Meriliikenteen muu kuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Ilmaliikenne |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Ilmaliikenteen matkustajakuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Ilmaliikenteen rahtikuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Ilmaliikenteen muu kuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Muut liikennemuodot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Matkustajakuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Rahtikuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Muu kuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Muiden liikennemuotojen laajennettu luokitus |
|||
|
Avaruusliikenne |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Rautatieliikenne |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Rautatieliikenteen matkustajakuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Rautatieliikenteen rahtikuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Rautatieliikenteen muu kuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Tieliikenne |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Tieliikenteen matkustajakuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Tieliikenteen rahtikuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Tieliikenteen muu kuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Sisävesiliikenne |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Sisävesiliikenteen matkustajakuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Sisävesiliikenteen rahtikuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Sisävesiliikenteen muu kuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Putkijohtokuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Sähkönsiirto |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Muu liikennettä tukeva ja palveleva toiminta |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Posti- ja kuriiripalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Matkailu |
|||
|
Työmatkailu |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Rajatyöntekijöiden sekä kausi- ja muiden lyhytaikaisten työntekijöiden hankkimat tavarat ja palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Muu työmatkailu |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Yksityismatkailu |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Terveyteen liittyvät matkailumenot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Koulutukseen liittyvät matkailumenot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Muu yksityismatkailu |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Rakentaminen |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Rakentaminen ulkomailla |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Rakentaminen tilastoivassa taloudessa |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Vakuutus- ja eläkepalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suora vakuutus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Henkivakuutus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Rahtivakuutus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Muu suora vakuutus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Jälleenvakuutus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Vakuuttamista palveleva toiminta |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Eläke- ja standarditakauspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Eläkepalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Standarditakauspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Rahoituspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Rahoituspalvelut joista peritään maksu sekä muut rahoituspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Välilliset rahoituspalvelut (FISIM) |
Geo 3 |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Televiestintäpalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Tietojenkäsittelypalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Tietopalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Uutistoimistopalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Muut tietopalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Muut liike-elämän palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Tutkimus- ja kehityspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Järjestelmällinen työ osaamisen lisäämiseksi |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Asiakkaan tilaamien ja muiden tutkimus- ja kehityspalvelujen tuottaminen |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Tutkimukseen ja kehittämiseen perustuvien omistusoikeuksien myynti |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Muut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Lakiasiain-, laskentatoimen, liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Lakiasiainpalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Yritys- ja liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Mainonta, markkinatutkimus ja mielipidetutkimukset |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Arkkitehti-, insinööri-, tieteelliset ja muut tekniset palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Arkkitehtipalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Insinööripalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Tieteelliset ja muut tekniset palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut, maatalouden ja kaivostoiminnan palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
joista: jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Käyttöleasingpalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Kaupankäyntiin liittyvät palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Muut liike-elämän palvelut, muualle luokittelemattomat |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Terveyspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Koulutuspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Kulttuuriperintö- ja virkistyspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Muut henkilökohtaiset palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja tarjoamat palvelut, muualle luokittelemattomat |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Lähetystöt ja konsulaatit |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Sotilasyksiköt ja -keskukset |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Muut julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja tarjoamat palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Taulukko 4
Ulkomaisiin suoriin sijoituksiin liittyvät taloustoimet (tuotot mukaan luettuina)
Taulukko 4.1 Suoriin sijoituksiin liittyvät rahoitustaloustoimet
|
|
Netto |
Rahoitusvarojen nettohankinta |
Velkojen nettohankinta |
|
KAIKKI KOTIMAISET YKSIKÖT |
|||
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Taloustoimet |
Geo 6 |
Geo 6 (2) |
Geo 6 (2) |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä omaa pääomaa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot sisaryritysten välillä (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumentit |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumentit (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä velkaa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Sisaryritysten väliset velkainstrumentit (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Taloustoimet |
Geo 6 |
Geo 6 (2) |
Geo 6 (2) |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä omaa pääomaa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot sisaryritysten välillä (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa |
Geo 5 |
|
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 5 |
|
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumentit |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumentit (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä velkaa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Sisaryritysten väliset velkainstrumentit (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa |
Geo 5 |
|
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
|
KOTIMAISET ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT |
|||
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Taloustoimet (1) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Taloustoimet (1) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
(1) Pakollinen viitevuodesta 2015 eteenpäin. (2) Geo 6: Lihavoitu Geo 6: pakollinen vuodesta 2015 eteenpäin. |
|||
Taulukko 4.2 Suorien sijoitusten tuotot
|
|
Netto |
Tulot |
Menot |
|
KAIKKI KOTIMAISET YKSIKÖT |
|||
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Tuotot |
Geo 6 |
Geo 6 (2) |
Geo 6 (2) |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Osingot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Osingot (lukuun ottamatta sisaryritysten välisiä osinkoja) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Sisaryritysten väliset osingot (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Uudelleensijoitetut voitot |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumenttien tuotot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumenttien tuotot (lukuun ottamatta sisaryritysten välisten saamisten tuottoja) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Sisaryritysten välisten velkainstrumenttien tuotot (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Tuotot |
Geo 6 |
Geo 6 (2) |
Geo 6 (2) |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Osingot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Osingot (lukuun ottamatta sisaryritysten välisiä osinkoja) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Sisaryritysten väliset osingot (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa |
Geo 5 |
|
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Uudelleensijoitetut voitot |
Geo 5 |
|
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumenttien tuotot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumenttien tuotot (lukuun ottamatta sisaryritysten välisten saamisten tuottoja) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Sisaryritysten välisten saamisten tuotot (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa |
Geo 5 |
|
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
|
KOTIMAISET ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT |
|||
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Tuotot (1) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Tuotot (1) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
(1) Pakollinen viitevuodesta 2015 eteenpäin. (2) Geo 6: Lihavoitu Geo 6: pakollinen vuodesta 2015 eteenpäin. |
|||
Taulukko 4.3 – Toimialoittainen ja maantieteellinen luokittelu
|
|
Tietotyyppi |
Maantieteellinen luokittelu |
Toimialoittainen luokittelu NACE REV2 |
|
KAIKKI KOTIMAISET YKSIKÖT |
|||
|
Suorat sijoitukset ulkomaille |
Nettovirta |
Geo 5 |
Taso 1 |
|
Geo 4 |
Taso 2 |
||
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen |
Nettovirta |
Geo 5 |
Taso 1 |
|
Geo 4 |
Taso 2 |
||
|
Suorien sijoitusten tuotot |
Tulot, menot, nettovirta |
Geo 5 |
Taso 1 |
|
Geo 4 |
Taso 2 |
||
|
KOTIMAISET ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT |
|||
|
Suorat sijoitukset ulkomaille (1) |
Nettovirta |
Geo 5 |
Taso 1 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen (1) |
Nettovirta |
Geo 5 |
Taso 1 |
|
Suorien sijoitusten tuotot (1) |
Tulot, menot, nettovirta |
Geo 5 |
Taso 1 |
|
(1) Pakollinen viitevuodesta 2015 eteenpäin. |
|||
Taulukko 5
Ulkomaisten suorien sijoitusten kantatiedot
Taulukko 5.1 – Suorien sijoitusten kantatiedot
|
|
Netto |
Varat |
Velat |
|
KAIKKI KOTIMAISET YKSIKÖT |
|||
|
Suorat sijoitukset ulkomaille |
Geo 6 |
Geo 6 (1) |
Geo 6 (1) |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Oma pääoma |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Oma pääoma (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä omaa pääomaa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Sisaryritysten välinen oma pääoma (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumentit |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumentit (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä velkaa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Sisaryritysten väliset velkainstrumentit (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen |
Geo 6 |
Geo 6 (1) |
Geo 6 (1) |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Oma pääoma |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Oma pääoma (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä omaa pääomaa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Sisaryritysten välinen oma pääoma (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa |
Geo 5 |
|
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumentit |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumentit (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä velkaa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Sisaryritysten väliset velkainstrumentit (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa |
Geo 5 |
|
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
|
KOTIMAISET ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT |
|||
|
Suorat sijoitukset ulkomaille |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
(1) Geo 6: Lihavoitu Geo 6: pakollinen vuodesta 2015 eteenpäin. |
|||
Taulukko 5.2 Suorien sijoitusten kantatiedot: Toimialoittainen ja maantieteellinen luokittelu
|
|
Tietotyyppi |
Maantieteellinen luokittelu |
Toimialoittainen luokittelu NACE REV2 |
|
KAIKKI KOTIMAISET YKSIKÖT |
|||
|
Suorat sijoitukset ulkomaille |
Nettokanta |
Geo 5 |
Taso 1 |
|
Geo 4 |
Taso 2 |
||
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen |
Nettokanta |
Geo 5 |
Taso 1 |
|
Geo 4 |
Taso 2 |
||
|
KOTIMAISET ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT |
|||
|
Suorat sijoitukset ulkomaille |
Nettokanta |
Geo 5 |
Taso 1 |
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen |
Nettokanta |
Geo 5 |
Taso 1 |
Taulukko 6
Maantieteellisen luokittelun tasot
|
GEO 1 |
GEO 2 |
GEO 3 |
|
ULKOMAAT |
ULKOMAAT |
ULKOMAAT |
|
|
Euroalueen maat |
UNIONIN MAAT |
|
|
Euroalueen ulkopuoliset maat |
UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT |
|
|
|
Euroalueen maat |
|
|
|
Euroalueen ulkopuoliset maat |
|
GEO 4 |
GEO 5 |
GEO 6 |
|
ULKOMAAT |
ULKOMAAT |
ULKOMAAT |
|
|
EUROOPPA |
EUROOPPA |
|
Euroalueen ulkopuoliset unionin jäsenvaltiot (1) |
Belgia |
Belgia |
|
|
Bulgaria |
Bulgaria |
|
|
Tšekki |
Tšekki |
|
|
Tanska |
Tanska |
|
|
Saksa |
Saksa |
|
|
Viro |
Viro |
|
|
Irlanti |
Irlanti |
|
|
Kreikka |
Kreikka |
|
|
Espanja |
Espanja |
|
|
Ranska |
Ranska |
|
|
Kroatia |
Kroatia |
|
|
Italia |
Italia |
|
|
Kypros |
Kypros |
|
|
Latvia |
Latvia |
|
|
Liettua |
Liettua |
|
|
Luxemburg |
Luxemburg |
|
|
Unkari |
Unkari |
|
|
Malta |
Malta |
|
|
Alankomaat |
Alankomaat |
|
|
Itävalta |
Itävalta |
|
|
Puola |
Puola |
|
|
Portugali |
Portugali |
|
|
Romania |
Romania |
|
|
Slovenia |
Slovenia |
|
|
Slovakia |
Slovakia |
|
|
Suomi |
Suomi |
|
|
Ruotsi |
Ruotsi |
|
|
Islanti |
Islanti |
|
|
Liechtenstein |
Liechtenstein |
|
|
Norja |
Norja |
|
Sveitsi |
Sveitsi |
Sveitsi |
|
|
MUUT EUROOPAN MAAT |
MUUT EUROOPAN MAAT |
|
|
|
Albania |
|
|
|
Andorra |
|
|
|
Valko-Venäjä |
|
|
|
Bosnia ja Hertsegovina |
|
|
|
Färsaaret |
|
|
|
Gibraltar |
|
|
|
Guernsey |
|
|
|
Pyhä istuin (Vatikaanivaltio) |
|
|
|
Mansaari |
|
|
|
Jersey |
|
|
|
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia |
|
|
|
Moldova |
|
|
|
Montenegro |
|
Venäjä |
Venäjä |
Venäjä |
|
|
|
Serbia |
|
|
|
San Marino |
|
|
Turkki |
Turkki |
|
|
|
Ukraina |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
Yhdistynyt kuningaskunta |
Yhdistynyt kuningaskunta |
|
|
AFRIKKA |
AFRIKKA |
|
|
POHJOIS-AFRIKKA |
POHJOIS-AFRIKKA |
|
|
|
Algeria |
|
|
Egypti |
Egypti |
|
|
|
Libya |
|
|
Marokko |
Marokko |
|
|
|
Tunisia |
|
|
MUUT AFRIKAN MAAT |
MUUT AFRIKAN MAAT |
|
|
|
Angola |
|
|
|
Benin |
|
|
|
Botswana |
|
|
|
Brittiläinen Intian valtameren alue |
|
|
|
Burkina Faso |
|
|
|
Burundi |
|
|
|
Kamerun |
|
|
|
Kap Verde |
|
|
|
Keski-Afrikan tasavalta |
|
|
|
Tšad |
|
|
|
Komorit |
|
|
|
Kongo |
|
|
|
Norsunluurannikko |
|
|
|
Kongon demokraattinen tasavalta |
|
|
|
Djibouti |
|
|
|
Päiväntasaajan Guinea |
|
|
|
Eritrea |
|
|
|
Etiopia |
|
|
|
Gabon |
|
|
|
Gambia |
|
|
|
Ghana |
|
|
|
Guinea |
|
|
|
Guinea-Bissau |
|
|
|
Kenia |
|
|
|
Lesotho |
|
|
|
Liberia |
|
|
|
Madagaskar |
|
|
|
Malawi |
|
|
|
Mali |
|
|
|
Mauritania |
|
|
|
Mauritius |
|
|
|
Mosambik |
|
|
|
Namibia |
|
|
|
Niger |
|
|
Nigeria |
Nigeria |
|
|
Etelä-Afrikka |
Etelä-Afrikka |
|
|
|
Ruanda |
|
|
|
Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha |
|
|
|
São Tomé ja Príncipe |
|
|
|
Senegal |
|
|
|
Seychellit |
|
|
|
Sierra Leone |
|
|
|
Somalia |
|
|
|
Sudan |
|
|
|
Etelä-Sudan |
|
|
|
Swazimaa |
|
|
|
Tansania |
|
|
|
Togo |
|
|
|
Uganda |
|
|
|
Sambia |
|
|
|
Zimbabwe |
|
|
AMERIKKA |
AMERIKKA |
|
|
POHJOIS-AMERIKAN MAAT |
POHJOIS-AMERIKAN MAAT |
|
Kanada |
Kanada |
Kanada |
|
|
|
Grönlanti |
|
Yhdysvallat |
Yhdysvallat |
Yhdysvallat |
|
|
KESKI-AMERIKAN MAAT |
KESKI-AMERIKAN MAAT |
|
|
|
Anguilla |
|
|
|
Antigua ja Barbuda |
|
|
|
Aruba |
|
|
|
Bahama |
|
|
|
Barbados |
|
|
|
Belize |
|
|
|
Bermuda |
|
|
|
Bonaire, Sint Eustatius ja Saba |
|
|
|
Brittiläiset Neitsytsaaret |
|
|
|
Caymansaaret |
|
|
|
Costa Rica |
|
|
|
Kuuba |
|
|
|
Curaçao |
|
|
|
Dominica |
|
|
|
Dominikaaninen tasavalta |
|
|
|
El Salvador |
|
|
|
Grenada |
|
|
|
Guatemala |
|
|
|
Haiti |
|
|
|
Honduras |
|
|
|
Jamaika |
|
|
Meksiko |
Meksiko |
|
|
|
Montserrat |
|
|
|
Nicaragua |
|
|
|
Panama |
|
|
|
Saint Kitts ja Nevis |
|
|
|
Saint Lucia |
|
|
|
Sint Maarten |
|
|
|
Saint Vincent ja Grenadiinit |
|
|
|
Trinidad ja Tobago |
|
|
|
Turks- ja Caicossaaret |
|
|
|
Yhdysvaltain Neitsytsaaret |
|
|
ETELÄ-AMERIKAN MAAT |
ETELÄ-AMERIKAN MAAT |
|
|
Argentiina |
Argentiina |
|
|
|
Bolivia |
|
Brasilia |
Brasilia |
Brasilia |
|
|
Chile |
Chile |
|
|
|
Kolumbia |
|
|
|
Ecuador |
|
|
|
Falklandinsaaret |
|
|
|
Guayana |
|
|
|
Paraguay |
|
|
|
Peru |
|
|
|
Suriname |
|
|
Uruguay |
Uruguay |
|
|
Venezuela |
Venezuela |
|
|
AASIA |
AASIA |
|
|
LÄHI-IDÄN MAAT |
LÄHI-IDÄN MAAT |
|
|
PERSIANLAHDEN ARABIAN NIEMIMAAN MAAT |
PERSIANLAHDEN ARABIAN NIEMIMAAN MAAT |
|
|
|
Bahrain |
|
|
|
Irak |
|
|
|
Kuwait |
|
|
|
Oman |
|
|
|
Qatar |
|
|
|
Saudi-Arabia |
|
|
|
Arabiemiirikunnat |
|
|
|
Jemen |
|
|
MUUT LÄHI-IDÄN MAAT |
MUUT LÄHI-IDÄN MAAT |
|
|
|
Armenia |
|
|
|
Azerbaidžan |
|
|
|
Georgia |
|
|
|
Israel |
|
|
|
Jordania |
|
|
|
Libanon |
|
|
|
Palestiinalaisalueet |
|
|
|
Syyria |
|
|
MUUT AASIAN MAAT |
MUUT AASIAN MAAT |
|
|
|
Afganistan |
|
|
|
Bangladesh |
|
|
|
Bhutan |
|
|
|
Brunei |
|
|
|
Burma/Myanmar |
|
|
|
Kambodža |
|
Kiina |
Kiina |
Kiina |
|
Hongkong |
Hongkong |
Hongkong |
|
Intia |
Intia |
Intia |
|
|
Indonesia |
Indonesia |
|
|
|
Iran |
|
Japani |
Japani |
Japani |
|
|
|
Kazakstan |
|
|
|
Kirgisia |
|
|
|
Laos |
|
|
|
Macao |
|
|
Malesia |
Malesia |
|
|
|
Malediivit |
|
|
|
Mongolia |
|
|
|
Nepal |
|
|
|
Pohjois-Korea |
|
|
|
Pakistan |
|
|
Filippiinit |
Filippiinit |
|
|
Singapore |
Singapore |
|
|
Etelä-Korea |
Etelä-Korea |
|
|
|
Sri Lanka |
|
|
Taiwan |
Taiwan |
|
|
|
Tadžikistan |
|
|
Thaimaa |
Thaimaa |
|
|
|
Itä-Timor |
|
|
|
Turkmenistan |
|
|
|
Uzbekistan |
|
|
|
Vietnam |
|
|
OSEANIA JA NAPA-ALUEET |
OSEANIA JA NAPA-ALUEET |
|
|
|
Amerikan Samoa |
|
|
|
Guam |
|
|
|
Yhdysvaltain pienet erillissaaret |
|
|
Australia |
Australia |
|
|
|
Kookossaaret |
|
|
|
Joulusaari |
|
|
|
Heard ja McDonaldinsaaret |
|
|
|
Norfolkinsaari |
|
|
|
Fidži |
|
|
|
Ranskan Polynesia |
|
|
|
Kiribati |
|
|
|
Marshallinsaaret |
|
|
|
Mikronesia |
|
|
|
Nauru |
|
|
|
Uusi-Kaledonia |
|
|
Uusi-Seelanti |
Uusi-Seelanti |
|
|
|
Cookinsaaret |
|
|
|
Niue |
|
|
|
Tokelau |
|
|
|
Pohjois-Mariaanit |
|
|
|
Palau |
|
|
|
Papua-Uusi-Guinea |
|
|
|
Pitcairn |
|
|
|
Antarktis |
|
|
|
Bouvet'nsaari |
|
|
|
Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret |
|
|
|
Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet |
|
|
|
Salomonsaaret |
|
|
|
Tonga |
|
|
|
Tuvalu |
|
|
|
Vanuatu |
|
|
|
Samoa |
|
|
|
Wallis ja Futuna |
|
UNIONIN MAAT |
UNIONIN MAAT |
UNIONIN MAAT |
|
UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT |
UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT |
UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT |
|
Euroalueen maat |
Euroalueen maat |
Euroalueen maat |
|
Euroalueen ulkopuoliset maat |
Euroalueen ulkopuoliset maat |
Euroalueen ulkopuoliset maat |
|
Unionin toimielimet (pl. EKP) |
Unionin toimielimet (pl. EKP) |
Unionin toimielimet (pl. EKP) |
|
Euroopan investointipankki |
Euroopan investointipankki |
Euroopan investointipankki |
|
|
Euroopan keskuspankki (EKP) |
Euroopan keskuspankki (EKP) |
|
|
UNIONIN MAAT, ERITTELEMÄTTÖMÄT |
UNIONIN MAAT, ERITTELEMÄTTÖMÄT |
|
|
UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT, ERITTELEMÄTTÖMÄT |
UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT, ERITTELEMÄTTÖMÄT |
|
Offshore-rahoituskeskukset |
Offshore-rahoituskeskukset |
Offshore-rahoituskeskukset |
|
Kansainväliset järjestöt (pl. unionin toimielimet) |
Kansainväliset järjestöt (pl. unionin toimielimet) |
Kansainväliset järjestöt (pl. unionin toimielimet) |
|
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) |
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) |
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) |
|
(1) Euroalueen ulkopuoliset unionin jäsenvaltiot: maakohtainen erittely. |
||
Taulukko 7
Sektorikohtaisten erittelyjen tasot
|
Sektori 1 |
Sektori 2 |
|
Keskuspankki (S.121) |
Keskuspankki (S.121) |
|
Muut rahalaitokset |
Muut rahalaitokset |
|
Talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S.122) |
Talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S.122) |
|
Rahamarkkinarahastot (S.123) |
Rahamarkkinarahastot (S.123) |
|
Julkisyhteisöt (S.13) |
Julkisyhteisöt (S.13) |
|
Muut sektorit |
Muut sektorit |
|
|
Rahoituslaitokset, muut kuin rahalaitokset (S.124+S.125+S.126+S.127+S.128+S.129) |
|
|
Yritykset, kotitaloudet, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.11+S.14+S.15) |
Taulukko 8
Toimialoittaisen luokittelun tasot
|
Taso 1 |
Taso 2 |
NACE rev. 2 |
|
|
MAATALOUS, METSÄTALOUS JA KALATALOUS |
Pääluokka A |
|
KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA |
KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA |
Pääluokka B |
|
|
Raakaöljyn ja maakaasun tuotanto ja kaivostoimintaa palveleva toiminta |
Kaksinumerotasot 06, 09 |
|
TEOLLISUUS |
TEOLLISUUS |
Pääluokka C |
|
|
Elintarvikkeet, juomat ja tupakkatuotteet |
Kaksinumerotasot 10, 11, 12 |
|
|
Tekstiilit + puutavaran tuottaminen YHTEENSÄ |
Kaksinumerotasot 13, 14, 16, 17, 18 |
|
|
Tekstiilit ja vaatteet |
Kaksinumerotasot 13, 14 |
|
|
Puu, paperi, painaminen ja jäljentäminen |
Kaksinumerotasot 16, 17, 18 |
|
Öljy, kemikaalit, farmaseuttiset tuotteet, kumi- ja muovituotteet |
Öljy, kemikaalit, farmaseuttiset tuotteet, kumi- ja muovituotteet YHTEENSÄ |
Kaksinumerotasot 19, 20, 21, 22 |
|
|
Koksi ja jalostetut öljytuotteet |
Kaksinumerotaso 19 |
|
|
Kemikaalit ja kemialliset tuotteet |
Kaksinumerotaso 20 |
|
|
Kumi- ja muovituotteet |
Kaksinumerotaso 22 |
|
Tietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteet |
Metallituotteet sekä koneet ja laitteet YHTEENSÄ |
Kaksinumerotasot 24, 25, 26, 28 |
|
|
Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus |
Kaksinumerotasot 24, 25 |
|
|
Tietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteet |
Kaksinumerotaso 26 |
|
|
Koneet ja laitteet, muualle luokittelemattomat |
Kaksinumerotaso 28 |
|
Ajoneuvot, muut kulkuneuvot |
Ajoneuvot + muut kulkuneuvot YHTEENSÄ |
Kaksinumerotasot 29, 30 |
|
|
Moottoriajoneuvot, perävaunut ja puoliperävaunut |
Kaksinumerotaso 29 |
|
|
Muut kulkuneuvot |
Kaksinumerotaso 30 |
|
|
Muu teollisuus YHTEENSÄ |
Kaksinumerotasot 15, 23, 27, 31, 32, 33 |
|
SÄHKÖ-, KAASU-, LÄMPÖ- JA ILMASTOINTIHUOLTO |
SÄHKÖ-, KAASU-, LÄMPÖ- JA ILMASTOINTIHUOLTO |
Pääluokka D |
|
VESIHUOLTO; VIEMÄRI- JA JÄTEVESIHUOLTO, JÄTEHUOLTO JA MUU YMPÄRISTÖN PUHTAANAPITO |
VESIHUOLTO; VIEMÄRI- JA JÄTEVESIHUOLTO, JÄTEHUOLTO JA MUU YMPÄRISTÖN PUHTAANAPITO |
Pääluokka E |
|
|
Veden otto, puhdistus ja jakelu |
Kaksinumerotaso 36 |
|
|
Viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito |
Kaksinumerotasot 37, 38, 39 |
|
RAKENTAMINEN |
RAKENTAMINEN |
Pääluokka F |
|
PALVELUT YHTEENSÄ |
PALVELUT YHTEENSÄ |
Pääluokat G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U |
|
TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA; MOOTTORIAJONEUVOJEN JA MOOTTORIPYÖRIEN KORJAUS |
TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA; MOOTTORIAJONEUVOJEN JA MOOTTORIPYÖRIEN KORJAUS |
Pääluokka G |
|
|
Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus |
Kaksinumerotaso 45 |
|
|
Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) |
Kaksinumerotaso 46 |
|
|
Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) |
Kaksinumerotaso 47 |
|
KULJETUS JA VARASTOINTI |
KULJETUS JA VARASTOINTI |
Pääluokka H |
|
|
Kuljetus- ja varastointi YHTEENSÄ |
Kaksinumerotasot 49, 50, 51, 52 |
|
|
Maaliikenne ja putkijohtokuljetus |
Kaksinumerotaso 49 |
|
|
Vesiliikenne |
Kaksinumerotaso 50 |
|
|
Ilmaliikenne |
Kaksinumerotaso 51 |
|
|
Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta |
Kaksinumerotaso 52 |
|
|
Posti- ja kuriiritoiminta |
Kaksinumerotaso 53 |
|
MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA |
MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA |
Pääluokka I |
|
INFORMAATIO JA VIESTINTÄ |
INFORMAATIO JA VIESTINTÄ |
Pääluokka J |
|
|
Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, muu viihdetoiminta |
Kaksinumerotasot 59, 60 |
|
|
Televiestintä |
Kaksinumerotaso 61 |
|
|
Muu tiedotus ja viestintä |
Kaksinumerotasot 58, 62, 63 |
|
RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA |
RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA |
Pääluokka K |
|
|
Rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) |
Kaksinumerotaso 64 |
|
|
Rahoitusalan holdingyhtiöiden toiminta |
Kolminumerotaso 64.2 |
|
|
Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoiminta (pl. pakollinen sosiaalivakuutus) |
Kaksinumerotaso 65 |
|
|
Muu rahoitustoiminta |
Kaksinumerotaso 66 |
|
|
KIINTEISTÖALAN TOIMINTA |
Pääluokka L |
|
AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA |
AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA |
Pääluokka M |
|
|
Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut |
Kaksinumerotaso 69 |
|
|
Lakiasiainpalvelut |
Kolminumerotaso 69.1 |
|
|
Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus; veroneuvonta |
Kolminumerotaso 69.2 |
|
|
Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi |
Kaksinumerotaso 70 |
|
|
Pääkonttorien toiminta |
Kolminumerotaso 70.1 |
|
|
Liikkeenjohdon konsultointi |
Kolminumerotaso 70.2 |
|
|
Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi |
Kaksinumerotaso 71 |
|
Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen |
Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen |
Kaksinumerotaso 72 |
|
|
Mainostoiminta ja markkinatutkimus |
Kaksinumerotaso 73 |
|
|
Mainostoiminta |
Kolminumerotaso 73.1 |
|
|
Markkina- ja mielipidetutkimukset |
Kolminumerotaso 73.2 |
|
|
Muu ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, eläinlääkintäpalvelut |
Kaksinumerotasot 74, 75 |
|
|
HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA |
Pääluokka N |
|
|
Vuokraus- ja leasingtoiminta |
Kaksinumerotaso 77 |
|
|
Muu hallinto- ja tukipalvelutoiminta |
Kaksinumerotasot 78, 79, 80, 81, 82 |
|
|
KOULUTUS |
Pääluokka P |
|
|
TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT |
Pääluokka Q |
|
TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS |
TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS |
Pääluokka R |
|
|
Kulttuuri- ja viihdetoiminta |
Kaksinumerotaso 90 |
|
|
Kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta |
Kaksinumerotaso 91 |
|
|
Urheilu- ja muu virkistystoiminta; rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut |
Kaksinumerotasot 92, 93 |
|
|
MUU PALVELUTOIMINTA |
Pääluokka S |
|
|
Järjestöjen toiminta |
Kaksinumerotaso 94 |
|
|
Tietokoneiden, henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjaus, muut henkilökohtaiset palvelut |
Kaksinumerotasot 95, 96 |
|
|
Ei eritelty |
|
|
|
Yksityisten kiinteistöostot ja -myynnit |
|
|
TOIMIALAT YHTEENSÄ |
TOIMIALAT YHTEENSÄ |
|
LIITE II
10 artiklassa tarkoitetut MÄÄRITELMÄT
Jäljempänä esitetyt määritelmät perustuvat seuraaviin asiakirjoihin: Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) maksutasetta ja ulkomaista varallisuutta koskevan käsikirjan kuudes painos (Balance of Payments and International Investment Positions Manual – BPM6), Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä, Yhdistyneiden Kansakuntien käsikirja (Manual on Statistics on International Trade in Services 2010) ja OECD:n suorien sijoitusten käsikirja (OECD Benchmark Definition of Foreign Direct Investment – BD4).
A. VAIHTOTASE
Vaihtotaseessa esitetään tavaroiden, palveluiden, ensitulojen ja tulojen uudelleenjaon virrat kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä.
1. TAVARAT
Tämä osio kattaa irtaimen omaisuuden, jonka omistus siirtyy yhdessä maassa olevalta yksiköltä toisessa maassa olevalle yksikölle.
1.1 Tavanomainen tavarakauppa maksutaseen mukaan
Tavanomainen tavarakauppa maksutaseen mukaan -erään kuuluvat tavarat, joiden omistus siirtyy kotimaisen ja ulkomaisen yksikön välillä, jotka eivät kuulu muuhun erityisluokkaan, kuten välityskaupan kohteena olevat tavarat (ks. 1.2 kohta), ei-monetaarinen kulta (ks. 1.3 kohta) eivätkä ole palvelun osia. Tavanomainen kauppatavara kirjataan markkina-arvoon, ja se perustuu vapaasti aluksessa (FOB) -periaatteeseen. Valtioiden on sisällytettävä tiedot kauttakulkukauppaan rinnastettavassa toiminnassa maahantuoduista ja -viedyistä tavaroista tietoihin, jotka ne raportoivat unionin aggregaattien laatimista varten; unionin sisäisessä kaupassa kauppakumppanimaa määritellään lähetysmaaperiaatteen mukaisesti.
1.2 Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettovienti
Välityskaupalla tarkoitetaan tapahtumaa, jossa (tilastoivan kansantalouden) kotimainen yksikkö ostaa tavaroita ulkomaiselta yksiköltä ja kyseiset tavarat jälleenmyydään myöhemmin toiselle ulkomaiselle yksikölle ilman, että tavarat käyvät tilastoivassa kansantaloudessa. Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynnin ja ostojen erotus kirjataan erään ”välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettovienti”. Tähän erään kuuluvat välityskauppiaan marginaalit, hallussapitovoitot ja -tappiot sekä välityskaupan kohteena olevien tavaroiden varaston muutos.
|
1.2.1 |
Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden hankinnat kirjataan välityskauppiaan kansantalouden negatiivisena vientinä/tulona. |
|
1.2.2 |
Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynnit kirjataan välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynteihin välityskauppiaan kansantalouden positiivisena vientinä/tulona. |
1.3 Ei-monetaarinen kulta
Muu kulta kuin monetaarinen kulta luokitellaan ei-monetaariseksi kullaksi. Monetaarinen kulta on rahaviranomaisten omistuksessa ja on valuuttavarannon osa (ks. 6.5.1). Ei-monetaarinen kulta voi olla sijoituskultaa (kolikkoina tai harkkoina, joiden puhtaus on vähintään 995/1 000 ; sijoituskultaan sisältyy myös nimetyillä kultatileillä oleva kulta), kultajauhetta tai kultaa muokkaamattomassa muodossa tai puolivalmisteena.
1.4 Tuotteistaminen – Kauttakulkukauppaan rinnastettavan toiminnan oikaisu
Kauttakulkukauppaan rinnastettavalla toiminnalla tarkoitetaan tavaroita, jotka tuodaan johonkin jäsenvaltioon, tullataan vapaaseen liikkeeseen unionissa (ja joista maksetaan tullimaksuja) sellaisen yksikön toimesta, jota ei pidetä kotimaisena institutionaalisena yksikkönä, ja jotka tämän jälkeen lähetetään toiseen jäsenvaltioon. Jäsenvaltion, jota kauttakulkukauppaan rinnastettava toiminta koskee, on kirjattava tuotteistaminen sen raportoimiseksi, miten tavanomaisen kauppatavaran arvo on muuttunut siitä kun se tullattiin maahantuonnin yhteydessä (kun se tuotiin ensimmäistä kertaa kolmannesta maasta) siihen kun se lähetettiin toiseen jäsenvaltioon. Maantieteellinen jaottelu tulisi tehdä tavaroiden tullimenettelyistä tilastoivassa kansantaloudessa vastaavan yhtiön emoyhtiön kotipaikan mukaan.
2. PALVELUT
Palvelut ovat sellaisen tuotannollisen toiminnan seurausta, joka muuttaa niitä kuluttavien yksiköiden olosuhteita tai edistää tuotteiden ja rahoitusvarojen vaihdantaa. Palvelut eivät yleensä ole erillisiä eriä, joihin voisi kohdistua omistusoikeuksia, ja yleensä palvelua ja palvelun tuottamista ei voi erottaa toisistaan.
2.1 Tuotannolliset palvelut
Tuotannollisiin palveluihin kuuluvat jalostus, kokoaminen, merkitseminen, pakkaaminen jne. sellaisten yritysten toimesta, jotka eivät omista kyseisiä tavaroita. Tuotannollisen palvelun suorittaa yksikkö, joka saa siitä maksun omistajalta. Tavaroiden omistus ei siirry, joten tavanomaista kauppatavaraa koskevaa kirjausta ei tehdä tuotannollisen palvelun suorittajan ja omistajan välillä. Tuotannollisista palveluista maksetut palkkiot eivät välttämättä vastaa tavaran tuotannollisia palveluja edeltävän arvon ja näiden palveluiden jälkeisen arvon välistä erotusta. Tähän erään eivät kuulu tehdasvalmisteisten rakennusten kokoaminen (sisältyy rakentamiseen), kuljetukseen liittyvä merkitseminen ja pakkaaminen (sisältyvät kuljetukseen).
2.2 Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat
Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat, kattaa kotimaisten yksiköiden suorittamat huolto- ja korjauspalvelut, joiden kohteena on ulkomaisten yksiköiden omistamat tavarat (tai päinvastoin). Korjauspalvelu voidaan suorittaa korjauspalvelun suorittajan toimipaikassa taikka muualla. Huolto- ja korjaustöiden arvoon sisältyy korjauspalvelun suorittajan toimittamat ja palkkion osana laskutetut osat ja materiaalit. Erikseen laskutetut osat ja materiaalit tulisi sisällyttää tavanomaiseen tavarakauppaan. Aluksiin, ilma-aluksiin ja muihin kuljetusvälineisiin kohdistuvat korjaus- ja huoltotyöt sisältyvät tähän erään. Kuljetusvälineiden puhdistus ei sisälly tähän erään, koska se sisällytetään kuljetuspalveluihin. Rakennusten huolto- ja korjaustyöt eivät kuulu tähän erään, koska ne sisällytetään rakentamiseen. Tietokoneiden huolto- ja korjaustyöt eivät kuulu tähän erään, koska ne sisällytetään tietojenkäsittelypalveluihin.
2.3 Kuljetus
Kuljetuksella tarkoitetaan henkilöiden ja esineiden kuljettamista paikasta toiseen sekä siihen liittyviä tuki- ja liitännäispalveluja. Myös posti- ja kuriiripalvelut kuuluvat kuljetukseen. Kuljetuspalvelut kirjataan maksutaseeseen, jos yhdessä kansantaloudessa oleva tarjoaa niitä toisessa kansantaloudessa olevalle. Kuljetus voidaan luokitella
liikennemuodon mukaan, esimerkiksi meri- ja ilmaliikenteeseen ja muihin liikennemuotoihin. Muut liikennemuodot voidaan jaotella rautatie-, tie- ja sisävesiliikenteeseen, putkijohtokuljetuksiin, avaruusliikenteeseen sekä sähkönsiirtoon;
kuljetuskohteen mukaan, esimerkiksi matkustaja-, rahti- tai muuhun kuljetukseen (viimeksi mainittuun sisältyy liikennettä tukeva ja palveleva toiminta, kuten konttien lastaus ja purkaminen, varastointi, pakkaaminen ja uudelleenpakkaaminen sekä liikennevälineiden puhdistaminen satamissa ja lentoasemilla).
2.3.1 Meriliikenne
Tämä kohta kattaa kaikki meritse tapahtuvat kuljetukset. Vaaditaan seuraavaa erittelyä: meriliikenteen matkustajakuljetus, meriliikenteen rahtikuljetus ja meriliikenteen muu kuljetus.
2.3.2 Ilmaliikenne
Tämä kohta kattaa kaikki ilmateitse tapahtuvat kuljetukset. Vaaditaan seuraavaa erittelyä: ilmaliikenteen matkustajakuljetus, ilmaliikenteen rahtikuljetus ja ilmaliikenteen muu kuljetus.
2.3.3 Muut liikennemuodot
Tämä kohta kattaa kaikki kuljetuspalvelut, jotka eivät tapahdu meritse tai ilmateitse. Vaaditaan seuraavaa erittelyä: matkustajakuljetus, rahtikuljetus ja muu kuljetus. Muiden liikennemuotojen luokittelua on laajennettava seuraavasti:
Avaruusliikenne pitää sisällään kaupallisten yritysten satelliittien omistajille (kuten teleyrityksille) suorittamat satelliittien laukaisut ja muut avaruuskalustoa käyttävien operaattoreiden suorittamat toimet, kuten tavaroiden ja ihmisten kuljettaminen tieteellisiin kokeisiin. Erään sisältyvät myös avaruusliikenteen matkustajakuljetus sekä maksut, jotka kansantalous on suorittanut kyseisessä maassa asuvien henkilöiden kuljettamisesta toiselle kansantaloudelle kuuluvissa avaruusaluksissa.
Rautatieliikenne kattaa rautateitse tapahtuvat kuljetukset. Vaaditaan tarkempaa erittelyä rautatieliikenteen matkustajakuljetukseen, rautatieliikenteen rahtikuljetukseen ja rautatieliikenteen muuhun kuljetukseen.
Tieliikenne Tämä kohta kattaa kuljetukset kuorma- ja pakettiautoilla ja linja-autoilla. Vaaditaan tarkempaa erittelyä tieliikenteen matkustajakuljetukseen, tieliikenteen rahtikuljetukseen ja tieliikenteen muuhun kuljetukseen.
Sisävesiliikenteessä on kyse kansainvälisistä kuljetuksista jokia, kanavia ja järviä pitkin. Erään sisältyvät yhden maan sisäiset ja kahdelle tai usealle maalle yhteiset vesitiet. Vaaditaan tarkempaa erittelyä sisävesiliikenteen matkustajakuljetukseen, sisävesiliikenteen rahtikuljetukseen ja sisävesiliikenteen muuhun kuljetukseen.
Putkijohtokuljetus kattaa kansainväliset tavarakuljetukset putkijohtoja pitkin, kuten raakaöljyn ja muiden siihen liittyvien tuotteiden, veden ja kaasun kuljetukset. Jakelupalvelut – yleensä asemalta kuluttajalle (sisältyvät muihin liike-elämän palveluihin, muualle luokittelemattomiin) – ja kuljetettujen tuotteiden arvo (sisältyy tavanomaiseen tavarakauppaan) eivät kuulu tähän erään.
Sähkönsiirto käsittää palvelut, jotka koskevat suurjännitesähkön siirtoa johtojen ja niihin liittyvien laitteiden muodostaman yhteenkytketyn ryhmän kautta syöttöpaikkojen ja niiden paikkojen välillä, jossa sähköenergia muunnetaan pienjännitteiseksi, jotta se voidaan toimittaa kuluttajille tai muille sähköjärjestelmille. Siihen sisältyvät sähkön siirrosta maksetut kulut, jos ne ovat erotettavissa tuotanto- ja jakeluprosessista. Itse sähkön toimittaminen ei sisälly erään. Sähkön jakelupalvelut eivät niinikään sisälly erään (ne sisältyvät muihin liike-elämän palveluihin tai muihin liike-elämän palveluihin, muualle luokittelemattomiin).
Muu liikennettä tukeva ja palveleva toiminta kattaa kaikki kuljetuspalvelut, joita ei voida kohdistaa mihinkään edellä kuvatuista kuljetuspalveluiden komponenteista.
2.3.4 Posti- ja kuriiripalvelut
Posti- ja kuriiripalveluihin sisältyvät kirjeiden, sanomalehtien, aikakauslehtien, esitteiden, muiden julkaisujen ja pakettien nouto, kuljettaminen ja toimittaminen, myös postitoimipaikkojen tarjoamat palvelut sekä postilokerojen vuokrauspalvelut.
2.4 Matkailu
Matkailutuloihin sisältyvät kaikki tavarat ja palvelut, jotka ulkomaiset yksiköt ovat hankkineet kansantaloudesta omaan käyttöön tai lahjaksi tähän kansantalouteen kohdistuvan matkan aikana. Matkailumenoihin sisältyvät kaikki tavarat ja palvelut, jotka kotimaiset yksiköt ovat hankkineet omaan käyttöön tai lahjaksi toisesta kansantaloudesta tähän kansantalouteen kohdistuvan matkan aikana. Matkailu kattaa paikallisliikenteen (eli vierailun kohteena olevan kansantalouden kotimaisen yksikön tarjoamat kuljetuspalvelut tässä kansantaloudessa), mutta se ei kata kansainvälisiä kuljetuksia (koska ne sisältyvät matkustajakuljetukseen). Matkailuun ei myöskään sisällytetä matkailijan ostamia tavaroita, jotka jälleenmyydään joko matkailijan omassa kansantaloudessa tai jossakin muussa kansantaloudessa. Matkailu jakautuu kahteen alakomponenttiin: työmatkailu ja yksityismatkailu.
2.4.1 Työmatkailu
Työmatkailu kattaa työmatkailijoiden hankkimat tavarat ja palvelut. Siihen sisältyvät myös niiden kausi-, raja- ja muiden työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöönsä hankkimat tavarat ja palvelut, jotka eivät asu kansantaloudessa, jossa heidät on palkattu. Työmatkailu jakautuu rajatyöntekijöiden sekä kausi- ja muiden lyhytaikaisten työntekijöiden hankkimiin tavaroihin ja palveluihin ja muuhun työmatkailuun.
|
2.4.1.1. |
Rajatyöntekijöiden sekä kausi- ja muiden lyhytaikaisten työntekijöiden hankkimat tavarat ja palvelut sisältävät niiden kausi-, raja- ja muiden työntekijöiden hankkimat tavarat ja palvelut, jotka eivät asu siinä kansantaloudessa, jossa heidät on palkattu ja joiden työnantaja on sijoittautunut kyseiseen kansantalouteen. |
|
2.4.1.2 |
Muu työmatkailu kattaa kaikki sellaiset työmatkailuun sisältyvät erät, jotka eivät sisälly rajatyöntekijöiden sekä kausi- ja muiden lyhytaikaisten työntekijöiden työmatkailumenoihin. |
2.4.2 Yksityismatkailu
Yksityismatkailu kattaa sellaisten matkailijoiden hankkimat tavarat ja palvelut, jotka menevät ulkomaille muussa kuin työtarkoituksessa, kuten lomaillakseen, osallistuakseen vapaa-ajan ja kulttuuritoimintaan, tavatakseen ystäviä ja sukulaisia, pyhiinvaellus- tai koulutustarkoituksessa tai terveyteen liittyvistä syistä. Yksityismatkailu jakautuu kolmeen alakomponenttiin: terveyteen liittyvät matkailumenot, koulutukseen liittyvät matkailumenot ja muu yksityismatkailu.
|
2.4.2.1 |
Terveyteen liittyvät matkailumenot määritellään lääketieteellisistä syistä matkustavien kokonaismenoina. |
|
2.4.2.2 |
Koulutukseen liittyvät matkailumenot määritellään opiskelijoiden kokonaismenoina. |
|
2.4.2.3 |
Muu yksityismatkailu kattaa yksityismatkailun, joka ei sisälly terveyteen liittyviin matkailumenoihin tai koulutukseen liittyviin matkailumenoihin. |
2.5 Rakentaminen
Rakentaminen kattaa rakennusten muodossa olevien kiinteiden varojen (ml. teiden, siltojen, patojen jne.) luomisen, korjaamisen tai laajentamisen, rakennusluontoiset maanparannukset sekä muut rakennustekniset toimenpiteet. Se kattaa näihin liittyvät asennus- ja kokoamistyöt, kohteen esivalmistelut, yleiset rakennustoimet sekä erikoispalvelut, kuten maalauksen, putkityöt, purkutyöt, sekä rakennusprojektien johtamisen. Kansainväliseen palvelukauppaan kuuluvat rakennussopimukset ovat yleensä lyhytkestoisia. Jos ulkomainen yrittäjä saa yli vuoden kestävän laajan rakennusurakan hoitaakseen, tämä johtaa usein kotimaisen sivukonttorin perustamiseen.
Rakentaminen voidaan jakaa rakentamiseen ulkomailla ja rakentamiseen tilastoivassa taloudessa.
2.5.1 Rakentaminen ulkomailla
Rakentaminen ulkomailla käsittää rakentamispalvelut, joita tilastoivaan talouteen sijoittautuneet yritykset tarjoavat toiseen talouteen sijoittautuneille ja siinä asuville (tulot/vienti), ja edellä mainittujen yritysten isäntätaloudelta ostamat tavarat ja palvelut (menot/tuonti).
2.5.2 Rakentaminen tilastoivassa taloudessa
Rakentaminen tilastoivassa taloudessa käsittää rakentamispalvelut, joita toiseen talouteen sijoittautuneet rakennusyritykset tarjoavat tilastoivaan talouteen sijoittautuneille ja siinä asuville (menot), ja toiseen talouteen sijoittautuneiden yritysten tilastoivalta taloudelta ostamat tavarat ja palvelut (tulot).
2.6 Vakuutus- ja eläkepalvelut
Vakuutus- ja eläkepalvelut kattavat suoran vakuutuksen, jälleenvakuutuksen, vakuuttamista palvelevan toiminnan ja eläke- ja standarditakauspalvelut. Suora vakuutus voidaan jaotella henkivakuutukseen, rahtivakuutukseen ja muuhun suoraan vakuutukseen. Eläke- ja standarditakauspalvelut jaotellaan eläkepalveluihin ja standarditakauspalveluihin. Nämä palvelut estimoidaan tai arvostetaan mieluummin kokonaisvakuutusmaksuihin sisältyvien palvelumaksujen kuin vakuutusmaksujen kokonaisarvon perusteella.
2.6.1 Henkivakuutus
Vakuutuksenottajat suorittavat vakuutussopimusten perusteella vakuutuksenantajalle säännöllisiä maksuja (maksuja voi olla vain yksi), joita vastaan vakuutuksenantaja sitoutuu maksamaan vakuutuksenottajalle sovitun vähimmäissumman tai vuotuiserän tiettynä päivänä tai sitä ennen, jos vakuutuksenottaja kuolee. Riskihenkivakuutus, jossa edut suoritetaan kuolintapauksessa, mutta ei muissa olosuhteissa, ei kuulu tähän kohtaan, vaan sisältyy muuhun suoraan vakuutukseen.
2.6.2 Rahtivakuutus
Rahtivakuutuspalveluilla tarkoitetaan sellaisten tavaroiden vakuuttamista, jotka ovat viennin tai tuonnin kohteena ja jotka kirjataan fob-perusteella rahtikuljetuksena.
2.6.3 Muu suora vakuutus
Muu suora vakuutus kattaa kaikki muut vahinkovakuutusmuodot. Siihen sisältyvät riskihenkivakuutus, tapaturma- ja sairausvakuutus (ellei niitä tarjota osana valtion sosiaaliturvajärjestelmiä), meri-, ilma- ja muut kuljetusvakuutukset, palo- ja muut omaisuusvakuutukset, tulon menetyksen korvaava vakuutus, yleinen vastuuvakuutus ja muut vakuutukset, kuten matkavakuutus sekä luottoihin ja luottokortteihin liittyvät vakuutukset.
2.6.4 Jälleenvakuutus
Jälleenvakuutuksessa vakuutusriskiä jaetaan edelleen, usein tällaiseen toimintaan erikoistuneille toimijoille preemiotulon suhteellista osuutta vastaan. Jälleenvakuutustoimet voivat liittyä paketteihin, joissa on yhdistetty useita eri riskityyppejä.
2.6.5 Vakuuttamista palveleva toiminta
Tämä kohta käsittää taloustoimet, jotka liittyvät läheisesti vakuuttamiseen ja eläkerahoitustoimintaan. Tähän kuuluvat vakuutusasiamiesten palkkiot, vakuutusten välitys ja asiamiespalvelut, vakuutus- ja eläkeneuvontapalvelut, arviointi- ja selvityspalvelut, aktuaaripalvelut, pelastushallintopalvelut sekä korvauksia koskevat sääntely- ja seurantapalvelut.
2.6.6 Eläkepalvelut
Eläkepalveluja tuottavat valtion tai vakuutuslaitoksen järjestämät rahastot, joiden perustamistarkoituksena on tuottaa tuloa tiettyjen työntekijäryhmien siirtyessä eläkkeelle ja tarjota kuoleman tai työkyvyttömyyden johdosta maksettavia etuuksia.
2.6.7 Standarditakauspalvelut
Standarditakauspalvelut ovat standarditakauksiin liittyviä palveluja. Ne ovat järjestelyjä, joissa yksi osapuoli (takaaja) sitoutuu kattamaan lainanantajalle aiheutuvat menetykset siinä tapauksessa, että lainanottaja laiminlyö takaisinmaksun. Tällaisia ovat esimerkiksi vientiluottotakaukset ja opintolainatakaukset.
2.7 Rahoituspalvelut
Rahoituspalvelut kattavat pääsääntöisesti pankkien ja muiden rahoituslaitosten rahoituksen välityksen ja sitä palvelevan toiminnan lukuun ottamatta vakuutus- ja eläkepalveluja.
2.7.1 Rahoituspalvelut joista peritään maksu sekä muut rahoituspalvelut
Monista rahoituspalveluista peritään maksu, ja näin ollen erityisiä laskelmia ei ole tarpeen tehdä. Tällaisia maksuja ovat talletusten vastaanottamisesta sekä antolainauksesta perityt maksut, yksittäisistä takauksista perityt maksut, ennenaikaisesta tai myöhästyneestä takaisinmaksusta perityt maksut tai sopimussakot, tilimaksut, rembursseihin liittyvät maksut, luottokorttipalvelumaksut, välityspalkkiot, rahoitusleasingiin, factoring-rahoitukseen, emissiotakauksiin (underwriting) sekä maksujen selvitykseen liittyvät maksut. Näihin maksuihin kuuluvat myös rahoitusneuvontapalveluista, rahoitusvarojen ja sijoitusmetallien säilytyksestä, omaisuudenhallinnasta, seurantapalveluista, likviditeetin tarjoamispalveluista, riskivastuupalveluista (muut kuin vakuutukset), fuusio- ja yritysostopalveluista, luottoluokituspalveluista, pörssipalveluista ja trusteihin liittyvistä palveluista perityt maksut. Rahoitusinstrumenttien välittäjät saattavat saada palvelumaksunsa kokonaan tai osittain osto- ja myyntihintojensa erotuksesta. Ostoista ja myynneistä saadut marginaalit sisältyvät rahoituspalveluihin joista peritään nimenomainen maksu sekä muihin rahoituspalveluihin.
2.7.2 Välilliset rahoituspalvelut (FISIM)
Todellisiin korkoihin voidaan katsoa sisältyvän sekä tulokomponentti että palvelumaksu. Lainoja tarjoavat ja talletuksia vastaanottavat yksiköt toimivat tarjoamalla tallettajilleen korkotasoa, joka on alhaisempi kuin korkotaso, jota peritään lainanottajilta. Rahoituslaitokset käyttävät erotuksena saatavan korkomarginaalin menojensa kattamiseen sekä toimintaylijäämän muodostamiseen. Perinteisesti näitä korkoon liittyviä välillisiä palvelumaksuja sovelletaan ainoastaan rahoituslaitosten tarjoamiin lainoihin ja vastaanottamiin talletuksiin.
2.8 Henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat
Muualle luokittelemattomiin henkisen omaisuuden käytöstä perittyihin maksuihin sisältyvät
maksut omistusoikeuksien käytöstä (kuten patentit, tavaramerkit, tekijänoikeudet, menetelmä- ja mallisuoja, ml. liikesalaisuudet ja franchising). Nämä oikeudet voivat syntyä tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä markkinoinnista; ja
maksut lisensseistä, jotka oikeuttavat henkisiä oikeuksia sisältävien alkuperäkappaleiden tai prototyyppien kappaleiden (kuten kirjojen, käsikirjoitusten, tietokoneohjelmien, elokuvateosten ja äänitteiden tekijänoikeudet) valmistamiseen tai saattamiseen yleisön saataviin taikka niihin liittyvistä oikeuksista (kuten esitykset ja televisio-, kaapeli- tai satelliittilähetykset).
2.9 Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut
Tietojenkäsittely- ja televiestintäpalvelut määritellään käyttäen perusteena palvelun luonnetta, ei toimitustapaa.
2.9.1 Televiestintäpalvelut
Televiestintäpalveluihin sisältyvät äänen, kuvien tai muun tiedon lähettäminen puhelimella, teleksinä, sähkeenä, radiossa tai kaapelitelevisiossa ja yleisradiolähetyksenä satelliitin välityksellä, sähköpostina, faksina jne. mukaan luettuna yritysten verkkopalvelut, telekonferenssit ja tukipalvelut. Välitetyn tiedon arvo ei sisälly kohtaan. Siihen sisältyvät myös matkapuhelinpalvelut, internet-runkoverkkopalvelut ja verkkoon liittymispalvelut, myös internet-yhteyden tarjonta. Puhelinverkkolaitteiston asennus ei sisälly tähän kohtaan vaan kohtaan rakentaminen. Tämä kohta ei sisällä myöskään tietokantapalveluja (ne kuuluvat tietopalveluihin).
2.9.2 Tietojenkäsittelypalvelut
Näihin palveluihin kuuluvat laitteisto- ja ohjelmisto- sekä tietojenkäsittelypalvelut. Kohtaan kuuluvat laitteistojen ja ohjelmistojen konsultointi- ja toteutuspalvelut, tietokoneiden ja oheislaitteiden huolto ja korjaus, vara- ja elvytyssuunnittelupalvelut, IT-resurssien hallintaan liittyvä neuvonta ja tuki, käyttövalmiiden järjestelmien analysointi, suunnittelu ja ohjelmointi (mukaan luettuna verkkosivustojen kehittäminen ja suunnittelu), ohjelmistojen tekninen konsultointi, lisenssimaksut tietokoneohjelmistojen (muut kuin asiakkaan tilaamat) käytöstä, asiakkaan tilaamien ohjelmistojen kehittäminen, valmistaminen, hankinta ja dokumentointi, mukaan luettuna tietyille käyttäjille tilauksesta suunnitellut käyttöjärjestelmät, järjestelmien ylläpito ja muut tukipalvelut, kuten konsultointiin sisältyvä koulutus, tietojenkäsittelypalvelut, kuten tietojen syöttö, jäsentely ja käsittely osa-aikaperusteella, www-isännöintipalvelut (eli palvelintilan tarjoaminen internetistä isännän toimesta asiakkaiden verkkosivuja varten) ja tietovälineiden hallinnointi. Tähän erään eivät kuulu lisenssimaksut ohjelmistojen kappaleiden valmistuksesta taikka saattamisesta yleisön saataville; ne sisältyvät erään henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut. Tietokoneen leasing ilman operaattoria kuuluu käyttöleasingiin.
2.9.3 Tietopalvelut
Tähän kohtaan kuuluvat uutistoimistopalvelut ja muut tietopalvelut.
|
2.9.3.1 |
Uutistoimistopalvelut sisältävät uutisten, valokuvien ja taustatietojen toimittamisen tiedotusvälineille. |
|
2.9.3.2 |
Muihin tietopalveluihin kuuluvat tietokantapalvelut (tietokantojen suunnittelu, tietojen tallennus sekä tietojen ja tietokantojen levitys, mukaan luettuna hakemistot ja postitusluettelot) sekä sähköisesti että magneettisesti, optiset tai painetut tietovälineet ja verkkohakuportaalit (hakukonepalvelut, joissa etsitään internet-osoitteita asiakkaille, jotka suorittavat avainsanahakuja). Tähän kuuluvat myös suorat sanoma- ja aikakauslehtitilaukset (ei ryhmätilaukset) joko postitse, sähköisesti tai muulla tavalla toimitettuina; muut verkkosisällön tuottamispalvelut; kirjasto- ja arkistointipalvelut. Sanoma- ja aikakauslehtien ryhmätilaukset sisältyvät tavanomaiseen tavarakauppaan. Ladattu sisältö, joka ei ole ohjelmisto (sisältyy tietojenkäsittelypalveluihin) eikä äänitallenne tai video (sisältyvät erään audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut), sisältyy tietopalveluihin. |
2.10 Muut liike-elämän palvelut
Tämä kohta kattaa tutkimus- ja kehityspalvelut, asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut sekä tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut.
2.10.1 Tutkimus- ja kehityspalvelut
Tämä kohta kattaa palvelut, jotka liittyvät perustutkimukseen, sovellettuun tutkimukseen sekä uusien tuotteiden ja menetelmien kokeelliseen kehittämiseen. Käytännössä tähän kohtaan kuuluvat tutkimus- ja kehitystoiminta luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanistisella alalla; tämä kohtaa kattaa myös teknologisesti edistyneiden ohjelmistojen kehittämisen. Myös kaupallinen tutkimus elektroniikka-, lääke- ja bioteknologia-alalla kuuluu tähän kohtaan.
Tähän kohtaan kuuluvat 1) järjestelmällinen työ osaamisen lisäämiseksi ja 2) muut tutkimus- ja kehityspalvelut.
|
2.10.1.1 |
Järjestelmällinen työ osaamisen lisäämiseksi sisältää a) asiakkaan tilaamien ja muiden tutkimus- ja kehityspalvelujen tuottamisen ja b) tutkimukseen ja kehittämiseen perustuvien omistusoikeuksien myynnin.
2.10.1.1.a
Asiakkaan tilaamien ja muiden tutkimus- ja kehityspalvelujen tuottaminen kattaa tutkimus- ja kehityspalvelujen tuottamisen tilaustyönä (asiakaskohtaisesti) sekä muiden tutkimus- ja kehityspalvelujen kehittämisen lukuun ottamatta omistusoikeuksien myyntiä (sisältyy 2.10.1.1.b kohtaan) ja valmistus- ja käyttölisensseihin liittyvää myyntiä (sisältyy kohtaan henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut).
2.10.1.1.b
Tutkimukseen ja kehittämiseen perustuvien omistusoikeuksien myynti kattaa patentit, tutkimukseen ja kehitykseen perustuvat tekijänoikeudet sekä menetelmä- ja mallisuojan (ml. liikesalaisuudet). |
|
2.10.1.2 |
Muut tutkimus- ja kehityspalvelut sisältävät muun tuotteiden ja menetelmien kehittämisen. |
2.10.2 Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut
Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalveluihin kuuluvat 1) lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut, liikkeenjohdon konsultointi- ja liikkeenjohtopalvelut ja suhdetoimintapalvelut ja 2) mainonta, markkinatutkimus ja mielipidetutkimukset.
|
2.10.2.1 |
Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut, liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut kattavat a) lakiasiainpalvelut, b) laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut sekä c) yritys- ja liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut.
2.10.2.1.a
Lakiasiainpalvelut kattavat lainopillisen neuvonnan ja asiamiespalvelut kaikissa oikeus-, tuomioistuin- ja lakisääteisissä menettelyissä, oikeudellisten asiakirjojen ja instrumenttien laatimispalvelut, sertifiointia koskevan konsultoinnin, uskotun miehen palvelut ja pesänselvityspalvelut.
2.10.2.1.b
Laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut kattavat liiketapahtumien kirjaamisen yritysten ja muiden puolesta, kirjanpidon ja tilinpäätösten tarkastamispalvelut, yritysten verosuunnittelun ja -neuvonnan sekä veroilmoitusten laadinnan.
2.10.2.1.c
Yritys- ja liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut kattavat yrityksille tarjotut neuvonta-, ohjaus- ja käyttötukipalvelut yrityspolitiikan ja strategian kehittämiseksi sekä organisaation kokonaissuunnittelun, -kehittämisen ja -valvonnan. Siihen kuuluvat palkkiot, johdon valvontaa, markkinahallintaa, henkilöresursseja, tuotannonhallintaa ja projektijohtoa koskeva konsultointi sekä neuvonta- ja käyttöpalvelut, jotka liittyvät asiakaskuvan sekä instituutio- ja yleisösuhteiden parantamiseen. |
|
2.10.2.2 |
Mainonta, markkinatutkimus ja mielipidetutkimukset kattavat mainostoimistojen toteuttaman mainonnan suunnittelun, luomisen ja markkinoinnin, median valinnan, mukaan luettuna mainostilan osto ja myynti, messujen tarjoamat näyttelypalvelut, tuotteiden ulkomaisen myynninedistämisen, markkinatutkimuksen, telemarkkinoinnin ja erilaiset mielipidetutkimukset. |
2.10.3 Tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut
Näitä ovat 1) arkkitehti-, insinööri-, tieteelliset ja muut tekniset palvelut, 2) jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut, maatalouden ja kaivostoiminnan palvelut, 3) käyttöleasingpalvelut, 4) kaupankäyntiin liittyvät palvelut ja 5) muut liike-elämän palvelut, muualle luokittelemattomat.
2.10.3.1 Arkkitehti-, insinööri- ja tieteelliset muut tekniset palvelut
Tähän kohtaan kuuluvat a) arkkitehtipalvelut, b) insinööripalvelut ja c) tieteelliset ja muut tekniset palvelut.
Arkkitehtipalvelut sisältävät rakennusten suunnitteluun liittyviä taloustoimia.
Insinööripalvelut sisältävät koneiden, laitteiden, instrumenttien, rakenteiden, prosessien ja järjestelmien suunnittelun, kehittämisen ja käyttämisen. Tämäntyyppisiin palveluihin kuuluu teknisiin hankkeisiin liittyvien suunnitelmien ja selvitysten tuottaminen. Kaivosinsinööritoiminta ei kuulu tähän kohtaan (sisältyy erään kaivostoimintaan ja öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvät palvelut).
Tieteellisiin ja muihin teknisiin palveluihin kuuluvat rakennusvalvonta, kartanpiirtäminen, tuotetestaus ja sertifiointi sekä tekniset tarkastuspalvelut.
2.10.3.2 Jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut, maatalouden ja kaivostoiminnan palvelut
Tähän kohtaan kuuluvat a) jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut, b) maatalouteen, metsätalouteen ja kalatalouteen liittyvät palvelut sekä c) kaivostoimintaan ja öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvät palvelut.
Jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut sisältävät jätteiden keruun ja käsittelyn, kunnostuspalvelut, saniteettipalvelut ja muut ympäristönsuojelupalvelut. Niihin kuuluvat myös ympäristöpalvelut, kuten hiilidioksidipäästöjen kompensointi ja hiilidioksidin talteenotto, jotka eivät sisälly muuhun erityisluokkaan.
Maatalouteen, metsätalouteen ja kalatalouteen liittyvät palvelut kattavat maatalouspalvelut, jotka ovat maataloudelle ominaisia, kuten maatalouskoneiden tarjonta käyttäjineen, sadonkorjuu ja -käsittely, tuholaisten torjunta, eläinten kasvatus ja hoito sekä jalostuspalvelut. Myös metsästys-, ansastus-, metsänhoito- ja hakkuu- sekä kalastuspalvelut sekä eläinlääkintäpalvelut kuuluvat tähän kohtaan.
Kaivostoimintaan ja öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvät palvelut sisältävät kaivostoiminnan palvelut, jotka suoritetaan kaasu- ja öljykentillä, mukaan luettuna porauspalvelut, poraustornin pystytys-, korjaus- ja purkamispalvelut sekä öljy- ja kaasulähteiden vuoraaminen sementillä. Mineraalien etsinnälle ja tutkimiselle ominaiset palvelut sekä kaivosinsinööritoiminta ja maaperätutkimus kuuluvat myös tähän kohtaan.
2.10.3.3 Käyttöleasingpalvelut
Käyttöleasingtoiminnalla tarkoitetaan valmistetun varan vuokraamisjärjestelyjä, joilla vuokralleottajalle annetaan oikeus käyttää aineellista omaisuuserää mutta joiden yhteydessä omistukseen liittyvät riskit ja edut eivät siirry vuokralleottajalle. Käyttöleasingtoiminnasta voidaan käyttää nimitystä vuokraus, kun kyseessä ovat esimerkiksi rakennukset tai laitteet. Käyttöleasingtoiminta kattaa laivojen, ilma-alusten ja kuljetuskaluston leasingtoiminnan (vuokrauksen) ja charter-toiminnan ilman käyttäjiä ja miehistöä. Tähän kohtaan kuuluvat myös käyttöleasingmaksut, jotka koskevat muuntyyppisiä laitteita, ilman käyttäjää; tällaisia laitteita ovat esimerkiksi tietokoneet ja televiestintälaitteet. Lisenssimaksut, jotka koskevat käyttöoikeutta aineettomaan omaisuuteen, kuten ohjelmistoihin, henkiseen omaisuuteen jne., sisältyvät erityisnimikkeisiin (tietojenkäsittelypalvelut, henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat jne.) eivätkä käyttöleasingiin. Seuraavat eivät kuulu käyttöleasingpalveluihin: televiestintälinjoja tai -kapasiteettia koskeva leasingtoiminta (sisältyy televiestintäpalveluihin), laivojen ja ilma-alusten vuokraus ilman miehistöä (sisältyy kuljetuspalveluihin) ja matkailuun liittyvä vuokraustoiminta (sisältyy matkailuun).
2.10.3.4 Kaupankäyntiin liittyvät palvelut
Kaupankäyntiin liittyvät palvelut kattavat tavara- ja palvelukaupan komissiot, jotka maksetaan kauppiaille, hyödykkeiden välittäjille, dealereille, huutokaupanpitäjille ja komissiomyyjille. Kaupankäyntiin liittyviin palveluihin eivät kuulu franchising-palkkiot (sisältyvät kohtaan henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat), rahoitusinstrumenttien välitys (sisältyy rahoituspalveluihin), vakuutusten välitys (sisältyy vakuuttamista palvelevaan toimintaan) eivätkä kuljetukseen liittyvät maksut, kuten asiamiespalkkiot (sisältyvät kuljetukseen).
2.10.3.5 Muut liike-elämän palvelut, muualle luokittelemattomat
Tähän kohtaan sisältyvät veden, höyryn, kaasun ja muiden öljytuotteiden jakelupalvelut ja ilmastointihuolto, kun ne eritellään siirtopalveluista erillään. Lisäksi tähän kohtaan kuuluvat henkilöstön sijoittaminen, turvallisuus- ja etsiväpalvelut, kääntäminen ja tulkkaus, valokuvauspalvelut, kustantaminen, rakennusten siivous ja kiinteistöpalvelut.
2.11 Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut
Tämä kohta käsittää audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut ja muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut.
2.11.1 Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut
Nämä palvelut voidaan jaotella audiovisuaalisiin palveluihin ja taidealan palveluihin. Tämä kohta käsittää palvelut ja niistä maksetut palkkiot, jotka liittyvät elokuvien tuotantoon (filminä tai videonauhana), radio- ja televisio-ohjelmiin (suorana lähetyksenä tai tallenteena) ja musiikkiäänitteisiin. Niihin sisältyvät audiovisuaalisten ja niihin liittyvien tuotteiden vuokraus ja salauksella suojattujen televisiokanavien (kuten kaapeli- ja satelliittipalvelut) katseluoikeus, massatuotetut jatkuvaan käyttöön myytävät audiovisuaaliset tuotteet, jotka toimitetaan sähköisesti (ladattavat tiedostot), esiintyvien taiteilijoiden (näyttelijöiden, muusikoiden, tanssijoiden), kirjailijoiden, säveltäjien jne. vastaanottamat palkkiot. Niihin eivät sisälly maksut ja lisenssit, jotka oikeuttavat audiovisuaalisen tuotteiden kappaleiden valmistamiseen tai saattamiseen yleisön saataville, sillä ne sisältyvät henkisen omaisuuden käytöstä perittyihin maksuihin, muualle luokittelemattomiin.
2.11.2 Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut
Tähän kohtaan kuuluvat a) koulutuspalvelut, b) terveyspalvelut, c) kulttuuriperintö- ja virkistyspalvelut ja d) muut henkilökohtaiset palvelut.
Koulutuspalvelut käsittävät kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä suoritetut palvelut, jotka liittyvät koulutukseen, kuten kirjekurssit ja televisiossa tai internetissä annetun opetuksen, sekä opettajien ym. suoraan isäntätaloudessa tarjoamat palvelut.
Terveyspalvelut käsittävät lääkäreiden, sairaanhoitajien sekä terveydenhoitajien ja vastaavien ammattihenkilöiden tarjoamat palvelut sekä laboratorio- ja vastaavat palvelut, joko etäpalveluina tai paikalla suoritettuina. Tähän eivät sisälly koulutus- ja terveysmatkailijoiden kulut (jotka sisältyvät matkailuun).
Kulttuuriperintö- ja virkistyspalvelut sisältävät museoihin ja muihin kulttuuri-, urheilu-, vedonlyönti- ja virkistystoimintaan liittyvät palvelut lukuun ottamatta palveluja, joihin liittyy asuinpaikkana olevan kansantalouden ulkopuolisia henkilöitä (kyseiset palvelut sisältyvät matkailuun).
Muut henkilökohtaiset palvelut kattavat sosiaalipalvelut, kodinhoitopalvelut jne.
2.12 Julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja tarjoamat palvelut, muualle luokittelemattomat
Tämä on jäännösluokka, joka kattaa julkisyhteisöjen (ml. kansainväliset järjestöt) suorittamat tavaroita ja palveluita koskevat taloustoimet, joita ei voi luokitella muihin eriin. Tähän erään sisältyvät myös esim. suurlähetystöjen, konsulaattien, sotilastukikohtien ja kansainvälisten järjestöjen ja muiden enklaavien suorittamat tavaroita ja palveluita koskevat taloustoimet sen kansantalouden kotimaisten yksiköiden kanssa, jossa enklaavi sijaitsee. Tähän erään eivät kuulu enklaavien taloustoimet kotivaltion kansantalouden kotimaisten yksiköiden kanssa. Taloustoimen toteuttavasta julkisyhteisöjen yksiköstä riippuen tämä kohta voidaan eritellä lähetystöjen ja konsulaattien suorittamiin palveluihin, sotilasyksiköiden ja -keskusten suorittamiin palveluihin sekä muihin julkishallinnon tuottamiin tavaroihin ja tarjoamiin palveluihin, muualle luokittelemattomiin.
3. ENSITULO
Ensitulo on institutionaalisille yksiköille kertyvä tuotto tuotantoprosessiin osallistumisesta tai rahoitusvarojen tarjoamisesta tai luonnonvarojen vuokraamisesta muille institutionaalisille yksiköille. Se kattaa palkansaajakorvaukset, sijoitustulot sekä muut ensitulot.
3.1 Palkansaajakorvaukset (D1)
Palkansaajakorvauksia kirjataan, kun työnantaja (tuottajayksikkö) ja palkansaaja ovat eri kansantalouksissa. Siinä kansantaloudessa, jossa tuottajayksikkö sijaitsee, palkansaajakorvauksiin kuuluvat kotimaisten yritysten ulkomaisille työntekijöille maksamat rahamääräiset tai luontaismuotoiset kokonaiskorvaukset (ml. työnantajien maksut sosiaaliturvajärjestelmiin tai yksityisiin vakuutusjärjestelmiin tai eläkerahastoihin) tilinpitoajanjaksona tehdystä työstä. Työntekijän asuinmaan kansantaloudessa työntekijäkorvauksiin kuuluvat ulkomaisten yritysten kotimaisille työntekijöille maksamat rahamääräiset tai luontaismuotoiset kokonaiskorvaukset tilinpitoajanjaksona tehdystä työstä. Työsuhteen olemassaolon toteaminen on tärkeää; mikäli työsuhdetta ei ole, maksut muodostavat palvelujen oston.
3.2 Sijoitustulot
Sijoitustulot perustuvat kotimaisen yksikön omistamaan ulkomaiseen rahoitusvaraan (tulot) ja vastaavasti ulkomaisen yksikön omistamaan kotimaiseen rahoitusvaraan (menot). Sijoitustulot kattavat oman pääoman tuotot (osingot, yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä, uudelleen sijoitetut voitot) ja velkainstrumenttien tuotot (korko) sekä vakuutuksenottajille kuuluvat sijoitustulot vakuutuksista, eläkejärjestelmistä sekä standarditakauksista.
Maksutaseessa sijoitustulot luokitellaan myös sijoituksen käyttötarkoituksen mukaisesti suoriin sijoituksiin, arvopaperisijoituksiin, muihin sijoituksiin tai valuuttavarantoon, jotka eritellään edelleen sijoitusmuodon mukaan. Sijoitusten käyttötarkoitusten määritelmät ovat rahoitustaseessa.
Jos hallussapidon voitot ja tappiot ovat erikseen yksilöitävissä, niitä ei luokitella sijoitustuloiksi vaan markkinahinnan kehityksestä johtuviksi muutoksiksi sijoitusten arvossa. Korkojohdannaisiin liittyvät nettovirrat kirjataan ainoastaan rahoitustaseen johdannaisiin.
3.2.1 Korko (D41)
Korko on sijoitustulon muoto; korkoa maksetaan tiettyjen rahoitusvarojen – nimittäin talletusten (AF2), velkapaperien (AF3), lainojen (AF4) ja muiden saamisten (AF8) – omistajille korvaukseksi rahoitusvarojen antamisesta toisen institutionaalisen yksikön käyttöön. Hallussapidettyihin erityisiin nosto-oikeuksiin (SDR) sekä osoitettuihin erityisiin nosto-oikeuksiin liittyvät korkotulot ja -menot sisältyvät myös korkoihin. Ensitulontilille kirjataan ”pelkkä korko” siten, että ”todellisesta korosta” poistetaan välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) osuus. Korot kirjataan suoriteperusteisesti.
3.2.2 Yritysten jakamat tulot (D42)
3.2.2.1 Osingot (D421)
Osingot ovat jaettuja voittoja, joihin osakkeiden omistajat ovat oikeutettuja sijoitettuaan varoja yritysten käyttöön. Osingot kirjataan niiden irtoamishetkenä.
3.2.2.2 Yrittäjätulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (D422)
Yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (muut kuin yhtiömuotoiset yhteisöt, jotka käyttäytyvät yritysten tavoin, eli sivuliikkeet, nimelliset kotimaiset yksiköt ulkomaisten yksiköiden omistamia kiinteistöjä ja muita luonnonvaroja varten, yhteisyritykset, trustit, jne.) koostuvat määristä, jotka yrittäjät ottavat omaan käyttöönsä omistamiensa yritysmäisten yhteisöjen voitoista. Yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä kirjataan siten, että niiden esitetään tapahtuneen niiden todellisena toteuttamisajankohtana.
3.2.3 Ulkomaisten suorien sijoitusten uudelleen sijoitetut voitot (D.43)
Uudelleen sijoitetut voitot käsittävät suorien sijoittajien osuuden (suhteessa omistettuun omaan pääomaan) voitoista, joita ulkomaiset tytäryhtiöt, osakkuusyritykset ja sivuliikkeet eivät jaa osinkoina. Ne määritellään sijoittajan osuudeksi sijoituskohteen konsolidoidusta voitosta tiettynä ajanjaksona (verojen, korkojen ja poistojen jälkeen), vähennettyinä tarkasteluajanjaksona maksettavaksi erääntyneillä osingoilla, vaikka nämä osingot maksettaisiin aiempina ajanjaksoina syntyneistä voitoista.
Uudelleen sijoitetut voitot on kirjattava sille ajanjaksolle, jona ne ovat syntyneet.
3.2.4 Tulot sijoitusrahasto-osuuksista (D443)
Osuudenomistajille kuuluva kollektiivisten sijoitusrahastojen sijoitustulo (mukaan luettuna unit trust -muotoiset ja muut sijoitusrahastot) koostuu kahdesta erillisestä osasta: osingot (D4431) ja uudelleen sijoitetut voitot (D4432).
Sijoitusrahastojen tuottojen voidaan katsoa siirtyvän osakkeenomistajille (taikka osuuksien omistajille), koska nämä tuotot ovat heidän pääomalleen saatua sijoitustuloa. Sijoitusrahastot saavat tuloja sijoittamalla osakkeenomistajilta saadut rahavarat. Osakkeenomistajien tulot sijoitusrahastoista määritellään rahaston sijoitussalkusta saaduiksi tuloiksi, joista on vähennetty toimintakulut. Sijoitusrahaston nettotulot, jotka saadaan vähentämällä toimintakulut tuloista, kuuluvat osakkeenomistajille. Mikäli vain osa nettotuloista jaetaan osinkoina osakkeenomistajille, jakamattomia tuloja olisi käsiteltävä ikään kuin ne olisi ensin jaettu osakkeenomistajille ja sen jälkeen sijoitettu uudelleen.
3.2.5 Vakuutuksenottajille kuuluvat sijoitustulot vakuutuksista, eläkejärjestelmistä sekä standarditakauksista
Tämän erän määrittämistä varten tarkastellaan erikseen siihen kuuluvia osia, jotka eivät sisälly maksutaseen tietovaatimuksiin.
|
3.2.5.1 |
Vakuutuksenottajien sijoitustulo (D441) vastaa vakuutusteknisen vastuuvelan sijoittamisesta saatujen ensitulojen kokonaismäärää. Vastuuvelalla tarkoitetaan eriä, joista vakuutusyhtiöt katsovat olevansa vastuussa vakuutuksenottajiin nähden. |
|
3.2.5.2 |
Eläkeoikeuksiin perustuvat sijoitustulot (D442)
Eläkeoikeudet perustuvat määriteltyihin maksu- tai etuusperusteisiin järjestelmiin. |
3.3 Muu ensitulo
Luokitellaan tilastoivan kansantalouden institutionaalisen sektorin mukaan (julkisyhteisöt tai muut sektorit) ja koostuu seuraavista eristä: tuotannon ja tuonnin verot, tukipalkkiot ja luonnonvaran vuokrat.
3.3.1 Tuotannon ja tuonnin verot (D2)
Näihin sisältyvät:
Tuoteverot (D21) ovat veroja, joita maksetaan joidenkin tuotettujen tai rajatylittävän kaupan kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen yksikköä kohti. Esimerkkejä ovat arvonlisävero, tuontiverot, valmisteverot ja kulutusverot.
Muut tuotantoverot (D29) koostuvat kaikista veroista, joita yritykset maksavat tuotannon harjoittamisesta; ne kattavat myös verot elinkeino- ja ammattilupien hankkimisesta.
3.3.2 Tukipalkkiot (D3)
Kattaa seuraavat:
Tuotetukipalkkiot (D31) maksetaan tuotetun tavaran tai palvelun yksikköä kohti.
Muut tuotantotukipalkkiot (D39) ovat muita kuin tuotetukipalkkioita, joita kotimainen yksikkö voi saada tuotantotoiminnan harjoittamisesta.
3.3.3 Luonnonvaran vuokrat
Luonnonvaran vuokra on tuloa, joka luonnonvaran omistaja saa antaessaan luonnonvaran ulkomaisen institutionaalisen yksikön käyttöön. Luonnonvaran vuokraa ovat esim. summat, jotka maksetaan maan käytöstä mineraali- ja muiden maaperävarojen louhimiseksi taikka kalastus-, metsätalous- tai laiduntamisoikeuksista. Luonnonvarojen, kuten maaperävarojen, vuokraajien säännöllisesti maksamia maksuja kutsutaan usein rojalteiksi, mutta ne luokitellaan luonnonvaran vuokriksi.
4. TULOJEN UUDELLEENJAKO
Tulojen uudelleenjaon tilissä esitetään ulkomaisten ja kotimaisten yksiköiden väliset tulonsiirrot. Siirto on kirjaus, joka kuvaa tavaran, palvelun, rahoitusvaran tai muun valmistamattoman varan siirtämistä yhdeltä institutionaaliselta yksiköltä toiselle institutionaaliselle yksikölle, ilman taloudellisen arvon omaavan erän vastaavaa siirtoa siirron vastaanottajalta sen suorittajalle. Kaikki muut siirrot kuin pääomansiirrot ovat tulonsiirtoja.
Tulonsiirrot luokitellaan sen institutionaalisen sektorin mukaan, joka suorittaa tai vastaanottaa siirron tilastoivassa kansantaloudessa (julkisyhteisöt tai muut sektorit).
4.1 Tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot (D5)
Kansainvälisillä tileillä tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot kattavat pääsääntöisesti verot, jotka kannetaan tuloista, jotka ulkomaiset yksiköt saavat tarjoamastaan työvoimasta tai rahoitusvaroistaan. Myös ulkomaisten yksiköiden omistamista varoista ansaituista pääomavoitoista kannetut verot sisältyvät tähän erään. Palkkatuloista ja rahoitusvarojen pääomavoitoista kannettavien verojen maksajana ovat yleensä muut sektorit (yksityishenkilöt, kotitaloudet, yritykset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) ja vastaanottajana julkisyhteisöt.
4.2 Sosiaaliturvamaksut (D61)
Sosiaaliturvamaksuja ovat kotitalouksien todelliset tai laskennalliset maksut sosiaalivakuutusjärjestelmiin, joilla varmistetaan oikeus maksujen kartuttamiin sosiaalietuuksiin.
4.3 Sosiaalietuudet (D62+D63)
Sosiaalietuuksiin kuuluvat sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmistä maksettavat etuudet. Niihin kuuluvat eläke-etuudet ja muut etuudet kuin eläke-etuudet sairauteen, työttömyyteen, asumiseen, koulutukseen tai vastaaviin liittyvissä tapauksissa tai olosuhteissa, ja ne voivat olla rahamääräisiä tai luontoismuotoisia.
4.4 Vahinkovakuutusmaksut, netto (D71)
Vahinkovakuutusmaksut, netto, käsittävät sekä vakuutuksenottajien todelliset vakuutusmaksut vakuutuskatteen hankkimiseksi tilinpitojakson aikana (vakuutusmaksut) sekä vakuutuksenottajien sijoitustuloista maksettavat vakuutusmaksutäydennykset, joista on vähennetty vakuutukset järjestävien vakuutuslaitosten palvelumaksut. Palvelumaksut koskevat vakuutuksenottajien ostamia palveluja, ja ne kirjataan vakuutuspalveluihin. Standarditakauksista maksettavat nettovakuutusmaksut sisältyvät tähän erään.
4.5 Vahinkovakuutuskorvaukset (D72)
Vahinkovakuutuskorvaukset ovat tilikauden aikana erääntyvien korvausvaateiden maksuja. Korvausvaatimukset erääntyvät pätevän vaateen synnyttävän tapahtuman tapahtumahetkenä. Standarditakausten nojalla maksettavat korvaukset kirjataan tähän erään.
4.6 Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D74)
Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön sisältävät kaikki rahamääräiset ja luontoismuotoiset tulonsiirrot eri maiden hallitusten tai hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen välillä. Osa tulonsiirroista kansainväliseen yhteistyöhön on unionin toimielimiin liittyvää.
4.7 Muut sekalaiset tulonsiirrot (D75)
Muut rahamääräiset tai luontoismuotoiset sekalaiset tulonsiirrot kattavat tulonsiirrot kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille (D751), kotitalouksien väliset tulonsiirrot (D752) sekä muut sekalaiset tulonsiirrot (D759), joihin sisältyvät sakot ja uhkasakot, osa arpajais- ja uhkapelimaksuista, korvauksiin liittyvät maksut ja muut sekalaiset tulonsiirrot.
4.7.1 Kotimaisten ja ulkomaisten kotitalouksien väliset henkilökohtaiset tulonsiirrot
Kotimaisten ja ulkomaisten kotitalouksien välisiin henkilökohtaisiin tulonsiirtoihin sisältyvät kaikki kotimaisten kotitalouksien ulkomaisille kotitalouksille suorittamat tai niiltä vastaanottamat rahamääräiset tai luontoismuotoiset tulonsiirrot. Henkilökohtaisiin tulonsiirtoihin sisältyy ”joista: palkansaajien rahalähetykset” -erä.
4.7.1.1 Palkansaajien rahalähetykset
Palkansaajien rahalähetykset kattavat toiseen kansantalouteen asettuneiden ja siellä työskentelevien maahanmuuttajien henkilökohtaiset tulonsiirrot ulkomaisille kotitalouksille. Alle vuoden toisessa kansantaloudessa työskentelevät ja asuvat henkilöt katsotaan ulkomaisiksi yksiköiksi, ja heille maksetut palkat kirjataan palkansaajakorvauksiin.
4.8 Arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat EU:n omat varat (D76)
Arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuva EU:n kolmas ja neljäs oma vara ovat kunkin jäsenvaltion unionin toimielimille maksamia tulonsiirtoja.
4.9 Eläkeoikeuksien muutoksen oikaisu (D8)
Eläkeoikeuksien muutoksen oikaisu on tarpeen, koska eläkkeet käsitellään tulonsiirtoina, kun taas eläkeoikeudet käsitellään rahoitusvaroina. Oikaisun jälkeen vaihtotase on sama kuin se olisi ilman sosiaaliturvamaksujen ja vastaanotettujen eläkkeiden kirjaamista tulonsiirtoina.
B. PÄÄOMATASE
Pääomataseessa ilmoitetaan pääomansiirrot sekä valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen hankinnat ja luovutukset.
5.1 Valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen bruttohankinnat ja vähennykset
Valmistamattomat muut kuin rahoitusvarat kattavat a) luonnonvarat, b) sopimukset, leasingsopimukset ja lisenssit sekä c) markkinointivarat (tavaramerkit) sekä goodwill. Valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen hankinnat ja vähennykset kirjataan bruttoperusteisesti eikä niitä nettouteta. Ainoastaan tällaisten varojen osto tai myynti kirjataan tähän pääomataseen erään, ei kuitenkaan näiden varojen käyttöä.
5.2 Pääomansiirrot (D9)
Pääomansiirrot käsittävät i) kiinteiden varojen omistajanvaihdokset, ii) kiinteiden varojen hankintaan tai luovutuksiin liittyvät tai tällaiseen hankintaan tai luovutukseen perustuvat varainsiirrot ja iii) velan vastikkeettoman kuolettamisen. Pääomansiirrot voivat olla käteis- tai luontoissuorituksia (kuten velan anteeksianto). Tulonsiirtojen ja pääomansiirtojen erottaminen toisistaan riippuu käytännössä siitä, miten vastaanottava maa käyttää ko. siirtoa. Pääomansiirrot luokitellaan sen institutionaalisen sektorin mukaan, joka tekee tai vastaanottaa siirron kirjaavassa kansantaloudessa (julkisyhteisöt tai muut sektorit).
Pääomansiirrot sisältävät pääomaverot, investointiavustukset sekä muut pääomansiirrot.
5.2.1 Pääomaverot (D91)
Pääomaverot koostuvat veroista, joita peritään harvoin ja epäsäännöllisin väliajoin institutionaalisten yksiköiden omistamien varojen tai nettovarallisuuden arvoista tai institutionaalisten yksiköiden välillä siirrettyjen varojen arvosta. Näihin kuuluvat perintöverot tai henkilöiden välisten lahjojen verot, jotka kannetaan edunsaajien pääomasta.
5.2.2 Investointiavustukset (D92)
Investointiavustukset koostuvat rahamääräisistä tai luontoismuotoisista pääomansiirroista kiinteiden varojen hankintakustannusten rahoittamiseksi kokonaisuudessaan tai osittain. Vastaanottajien on käytettävä rahamääräiset investointiavustukset pääoman bruttomuodostukseen, ja avustukset sidotaan usein määriteltyihin sijoitushankkeisiin, kuten suurin rakennushankkeisiin.
5.2.3 Muut pääomansiirrot (D99)
Näihin kuuluvat suuret kertaluontoiset maksut sellaisten vaurioiden tai vahinkojen korvaamiseksi, joita vakuutukset eivät kata, suuret lahjat, testamentit ja lahjoitukset, myös voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Velan anteeksianto kuuluu tähän luokkaan.
5.2.3.1 Velan anteeksianto
Velan anteeksianto on velan vapaaehtoinen kuolettaminen osittain tai kokonaan velkojan ja velallisen välisin sopimusjärjestelyin.
C. RAHOITUSTASE JA ULKOMAINEN VARALLISUUSASEMA
Rahoitustaseeseen kirjataan yleisesti rahoitusvaroja ja -velkoja koskevat taloustoimet kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä. Rahoitustaseessa taloustoimet esitetään nettomääräisinä: rahoitusvarojen nettohankinta on rahoitusvarojen hankinta vähennettynä rahoitusvarojen vähennyksillä.
Ulkomaisessa varallisuusasemassa esitetään kunkin vuosineljänneksen lopussa kansantalouden kotimaisten yksiköiden sellaiset rahoitusvarat, jotka ovat ulkomaisiin yksikköihin kohdistuvia saamisia, ja kansantalouden kotimaisten yksiköiden velat ulkomaisille yksiköille sekä valuuttavarantoon kuuluva sijoituskulta. Varojen ja velkojen erotus on ulkomainen nettovarallisuusasema, joka osoittaa joko ulkomaisen nettosaamisen tai ulkomaisen nettovelan.
Ulkomaisen varallisuuden arvo ajanjakson lopussa määräytyy varallisuuden edellisen ajanjakson arvosta (kanta), kuluvan jakson taloustoimista sekä muista muutoksista, jotka eivät johdu ulkomaisten ja kotimaisten yksiköiden välisistä taloustoimista, mutta jotka perustuvat muihin volyymin muutoksiin sekä valuuttakurssimuutoksista tai muista hintamuutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin.
Käyttötarkoituksen mukaisessa jaottelussa rajatylittävät taloustoimet ja kannat jaotellaan suoriin sijoituksiin, arvopaperisijoituksiin, johdannaisiin (muut kuin valuuttavaranto) ja työsuhdeoptioihin, muihin sijoituksiin ja valuuttavarantoon. Rajatylittävät taloustoimet ja kannat jaotellaan lisäksi instrumentin ja institutionaalisen sektorin mukaan taulukossa 7 määritellyllä tavalla.
Taloustoimien ja kantojen arvostuksen lähtökohtana käytetään markkinahintoja. Nimellisarvoja käytetään ei-siirtokelpoisten instrumenttien – eli lainojen, talletusten ja muiden saamisten ja velkojen – kantojen arvostuksessa. Kuitenkin näitä instrumentteja koskevat taloustoimet arvostetaan markkinahintoihin. Taloustoimien markkina-arvostuksesta ja kantojen nimellisarvostuksesta johtuvien epäjohdonmukaisuuksien korjaamiseksi myyjä kirjaa sinä ajanjaksona, jona myynti tapahtuu, muista hintamuutoksista johtuvan arvostusmuutoksen, joka vastaa nimellisarvon ja transaktioarvon erotusta, kun taas ostaja kirjaa vastakkaissuuntaisen määrän muista hintamuutoksista johtuvana arvostusmuutoksena.
Maksutaseen rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema sisältävät kuhunkin käyttötarkoitusluokkaan luokitelluista instrumenteista suoriteperusteisesti kertyneiden tulojen vastakirjaukset.
6.1 Suorat sijoitukset
Suorat sijoitukset liittyvät sijoitussuhteeseen, jossa yhteen kansantalouteen sijoittautuneella yksiköllä on merkittävää vaikutusvaltaa toiseen kansantalouteen sijoittautuneen yrityksen (suoran sijoituksen kohdeyrityksen) hallinnossa. Kansainvälisten standardien mukaan tällainen suhde on olemassa, jos yhteen kansantalouteen sijoittautuneella sijoittajalla on joko suoraan tai muiden yritysten kautta omistusosuuden perusteella vähintään 10 prosentin äänivalta toiseen kansantalouteen sijoittautuneessa yrityksessä. Tämän periaatteen mukaisesti useiden toisiinsa sidoksissa olevien yritysten välillä voi olla suora sijoitussuhde riippumatta siitä, muodostuuko suhde yhden tai useamman omistusketjun kautta. Tämä voi ulottua välittömän sijoituskohteen tytäryhtiöihin, näiden tytäryhtiöihin sekä osakkuusyhtiöihin. Kun suoran sijoituksen suhde on syntynyt, kaikki myöhemmät rahoitusvirrat/rahoitusvarat näiden talousyksiköiden välillä kirjataan suorien sijoitusten virtoihin/kantoihin.
Oma pääoma käsittää oman pääoman sivuliikkeissä ja kaikki osakkeet tytär- ja osakkuusyhtiöissä. Uudelleen sijoitetut voitot on vastaerä kohtaan sijoitustulot kirjattaville erille, jotka kuvaavat suoran sijoittajan osuutta voitoista, joita tytär- tai osakkuusyhtiöt eivät ole jakaneet osinkoina tai joita sivuliikkeet eivät ole maksaneet sijoittajille (ks. 3.2.3).
Suorien sijoitusten oma pääoma ja velkainstrumentit jaotellaan edelleen yhteisöjen välisten suhteiden sekä sijoituksen suunnan mukaan. Yhteisöjen välisten suhteiden mukaan jaoteltaessa luokkia on kolme:
Suoran sijoittajan sijoitukset kohdeyritykseen. Tähän luokkaan kuuluvat sijoitusvirrat (ja kannat) suorasta sijoittajasta kohdeyritykseen (siihen katsomatta, onko kohdeyritys suoran sijoittajan välillisen tai välittömän määräysvallan tai vaikutusvallan alainen);
Käänteinen sijoitus. Tämä suhde kattaa sijoitusvirrat (ja kannat) kohdeyrityksestä suoraan sijoittajaan;
Sisaryritysten välillä. Tämä kattaa sijoitusvirrat (ja kannat) sellaisten yritysten välillä, jotka eivät ole toistensa määräysvallassa tai vaikutusvallassa mutta jotka ovat saman suoran sijoittajan määräysvallan tai vaikutusvallan alaisia.
6.2 Arvopaperisijoitukset
Arvopaperisijoituksiin sisältyvät osakkeiden ja velkapapereiden virrat ja kannat, jollei niitä ole luokiteltu suoriin sijoituksiin tai valuuttavarantoon. Arvopaperisijoituksiin kuuluvat osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet ja velkapaperit, jollei niitä ole luokiteltu suoriin sijoituksiin tai valuuttavarantoon. Takaisinostosopimusten muodossa olevat taloustoimet sekä arvopaperilainaukset eivät kuulu arvopaperisijoituksiin.
6.2.1 Osakkeet (F51/AF51)
Osakkeet kattavat kaikki instrumentit, jotka edustuvat saamisia yritysten ja yritysmäisten yhteisöjen siitä arvosta, joka jää jäljelle, kun kaikkien velkojien saamiset on otettu huomioon. Toisin kuin vieras pääoma, osakkeet eivät yleisesti anna omistajalleen oikeutta ennalta määritettyyn rahamäärään tai tietyn laskukaavan mukaan määriteltävään rahamäärään. Osakkeita on noteerattuja ja noteeraamattomia.
Noteeratut osakkeet (F511/AF511) ovat tunnetussa pörssissä tai muussa kauppapaikassa noteerattuja osakkeita. Noteeraamattomat osakkeet (F512/AF512) ovat jälkimarkkinoilla noteeraamattomia oman pääoman ehtoisia arvopapereita.
6.2.2 Sijoitusrahasto-osuudet (F52/AF52)
Sijoitusrahastot laskevat liikkeeseen sijoitusrahasto-osuuksia. Sijoitusrahastot ovat kollektiivista sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä, joiden kautta sijoittajat yhdistävät varoja sijoittaakseen niitä rahoitus- ja/tai muihin varallisuuseriin. Koska kyse on eräänlaisesta kollektiivisesta sijoituksesta muihin varallisuuseriin, sijoitusrahasto-osuuksilla on erityisasema rahoituksen välityksessä, ja siksi ne raportoidaan erikseen muista oman pääoman ehtoisista arvopapereista. Lisäksi niistä saatava tulo käsitellään toisin, koska uudelleen sijoitetut voitot on arvioitava laskennallisesti.
6.2.3 Velkapaperit (F3/AF3)
Velkapaperit ovat jälkimarkkinakelpoisia rahoitusinstrumentteja, jotka toimivat velkatodistuksina. Niitä ovat vekselit, joukkovelkakirjalainat, siirtokelpoiset sijoitustodistukset, yritystodistukset, debentuurit, omaisuusvakuudelliset arvopaperit, rahamarkkinapaperit sekä vastaavat instrumentit, joista normaalisti käydään kauppaa rahoitusmarkkinoilla. Velkapapereiden virrat ja kannat jaetaan alkuperäisen maturiteetin perusteella lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin.
6.2.3.1 Lyhytaikaiset velkapaperit (F31/AF31)
Lyhytaikaiset velkapaperit maksetaan vaadittaessa, tai niiden alkuperäinen maturiteetti on enintään yksi vuosi. Ne antavat yleensä haltijalleen ehdottoman oikeuden saada määrätty kiinteä rahasumma tiettynä päivänä. Näistä instrumenteista käydään yleensä kauppaa järjestäytyneillä markkinoilla nimellisarvon alittavaan hintaan, jolloin diskonttaus riippuu korosta ja jäljellä olevasta maturiteetista.
6.2.3.2 Pitkäaikaiset velkapaperit (F32/AF32)
Pitkäaikaisten velkapapereiden alkuperäinen maturiteetti on yli vuoden tai niiden maturiteettia ei ole määritelty (pl. vaadittaessa maksettavat, jotka sisältyvät lyhytaikaisiin velkapapereihin). Yleensä haltijalla on niiden perusteella a) ehdoton oikeus kiinteään rahatuloon taikka sopimusperusteiseen vaihtelevaan rahamääräiseen tuloon (koronmaksu on riippumaton velallisen tuloista) sekä b) ehdoton oikeus kiinteämääräisen pääoman takaisinsaantiin tiettynä päivänä tai tiettyinä päivinä.
Taloustoimet kirjataan maksutaseeseen, kun velkojat tai velalliset kirjaavat ko. saamisen tai velan omaan kirjanpitoonsa. Taloustoimet kirjataan tosiasiallisesti saadun tai maksetun hinnan mukaisina palkkioiden ja kulujen vähentämisen jälkeen. Tämä merkitsee sitä, että jos arvopapereille maksetaan kuponkikorkoa, viimeisestä koronmaksusta lähtien kertynyt korko sisällytetään taloustoimen arvoon, ja jos arvopaperit on laskettu liikkeeseen diskontattuina, liikkeeseenlaskusta lähtien kertynyt korko sisällytetään taloustoimen arvoon. Kertyneiden korkojen kirjausta edellytetään maksutaseen rahoitustaseessa sekä ulkomaisessa varallisuusasemassa. Rahoitustaseissa kirjauksilla on oltava vastaerät vaihtotaseen sijoitustuloissa.
6.3 Johdannaiset (pl. valuuttavarantoon kuuluvat) ja työsuhdeoptiot (F7/AF7)
Johdannaiset ovat määrättyyn rahoitusinstrumenttiin, indikaattoriin tai hyödykkeeseen kytkettyjä rahoitusinstrumentteja, joiden avulla voidaan rahoitusmarkkinoilla käydä kauppaa tietyillä rahoitusriskeillä (esim. korkoriski, valuuttakurssiriski, osakkeiden tai hyödykkeiden hintariski, luottoriski). Tämä luokka esitetään erillään muista luokista, koska se liittyy riskien siirtoon eikä varojen tarjoamiseen taikka muihin resursseihin. Toisin kuin muiden funktionaalisten luokkien kohdalla, johdannaisista ei kerry ensituloa. Korkojohdannaisiin liittyvät nettovirrat kirjataan johdannaisiin eikä sijoitustuloon. Johdannaisten virrat ja kannat käsitellään erillään niiden instrumenttien arvosta, joihin ne on kytketty. Optioissa kirjataan koko preemio (eli option osto-/myyntihinta ja laskennallinen palvelumaksu). Takaisin maksettavat marginaalivakuusmaksut ovat käteisvaroja tai vakuuksia, jotka on talletettu vastapuolen suojelemiseksi maksukyvyttömyysriskiltä. Ne kirjataan muiden sijoitusten talletukset-erään (jos velallisen velat sisällytetään laveaan rahaan) tai muihin saamisiin ja velkoihin. Muut kuin takaisinmaksettavat marginaalivakuusmaksut (joita kutsutaan myös vaihtelumarginaaliksi) pienentävät johdannaisen synnyttämää rahoitusvelkaa; siksi ne luokitellaan johdannaisiin kohdistuviksi taloustoimiksi.
Työsuhdeoptioilla tarkoitetaan yrityksen työnantajilleen tarjoamia optioita ostaa yrityksen osakkeita; optio on palkan muoto. Jos työntekijöille tarjotulla työsuhdeoptiolla voidaan rajoituksetta käydä kauppaa rahoitusmarkkinoilla, se luokitellaan johdannaiseksi.
6.4 Muut sijoitukset
Muut sijoitukset on jäännöserä joka kattaa virrat ja kannat, jotka eivät kuulu suoriin sijoituksiin, arvopaperisijoituksiin, johdannaisiin ja työsuhdeoptioihin tai valuuttavarantoon. Seuraavat rahoitusvarojen luokat kuuluvat muihin sijoituksiin, jos niitä ei ole luokiteltu muualle: a) muut oman pääoman ehtoiset erät, b) käteisraha ja talletukset, c) lainat (ml. IMF:n lainat sekä IMF:n luoton käyttö), d) vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut, e) kauppaluotot ja ennakot, f) muut saamiset ja velat ja g) osoitetut erityiset nosto-oikeudet (erityisten nosto-oikeuksien hallussapidot kirjataan valuuttavarantoon).
Diskontattujen lainojen, talletusten sekä muiden saamisten ja velkojen kohdalla rahoitustaseeseen kirjatut transaktioarvot eivät välttämättä vastaa ulkomaiseen varallisuusasemaan kirjattuja nimellisarvoja. Tällaiset erot kirjataan muista hintamuutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin.
6.4.1 Muut oman pääoman erät (F519/AF51)
Muut oman pääoman erät ole arvopaperien muodossa, ja siksi ne eivät kuulu arvopaperisijoituksiin. Sijoitukset kansainvälisten organisaatioiden pääomaan eivät ole arvopapereita, ja siksi ne luokitellaan muiksi oman pääoman eriksi.
6.4.2 Käteisraha ja talletukset (F2/AF2)
Käteisrahaan ja talletuksiin kuuluvat kierrossa oleva raha sekä talletukset. Talletukset ovat vakioituja muita kuin jälkimarkkinakelpoisia sopimuksia, joita talletuksia vastaanottavat yhteisöt tarjoavat suurelle yleisölle; niiden nojalla velkoja voi tallettaa ja nostaa rahaa. Yleensä velallinen takaa maksavansa takaisin talletetun pääoman määrän.
Jaottelu toisaalta lainoihin ja toisaalta käteisrahaan ja talletuksiin perustuu siihen, mikä taho on lainanottajana. Tämä merkitsee sitä, että varojen puolella kotimaisen rahaa hallussaan pitävän sektorin ulkomaisille pankeille maksamat rahamäärät on luokiteltava talletuksiksi ja kotimaisen rahaa hallussaan pitävän sektorin ulkomaisille muille kuin pankeille (eli institutionaalisille yksiköille, jotka eivät ole pankkeja) maksamat rahamäärät on luokiteltava lainoiksi. Velkojen puolella rahamäärät, jotka on vastaanottanut kotimainen muu kuin pankki (esim. muu kuin rahalaitos) on aina luokiteltava lainoiksi. Tästä erittelystä seuraa myös, että kaikki taloustoimet, joissa on mukana kotimaisia rahalaitoksia ja ulkomaisia pankkeja, on luokiteltava talletuksiksi.
6.4.3 Lainat (F4/AF4)
Lainat ovat rahoitusvaroja jotka a) syntyvät, kun lainanantaja lainaa varoja suoraan velalliselle, ja b) perustuvat ei-jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin. Tähän luokkaan kuuluvat kaikki lainat, ml. asuntolainat, rahoitusleasing-sopimukset sekä repo-tyyppiset operaatiot. Kaikkia repo-operaatioita eli arvopapereiden takaisinostosopimuksia, sell/buy-back -operaatioita ja arvopaperilainausta (jossa käteismaksu toimii vakuutena) pidetään vakuudellisina lainoina eikä suorina arvopaperien ostoina/myynteinä, ja ne kirjataan muihin sijoituksiin sille kotimaiselle sektorille, joka toteuttaa operaation. Tämä menettely on myös pankkien ja muiden rahoituslaitosten kirjanpitokäytännön mukainen ja sen on tarkoitus vastata tarkemmin näiden rahoitusinstrumenttien taloudellisia tarkoitusperiä.
6.4.4 Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut (F6/AF6)
Tähän erään kuuluvat a) vahinkovakuutustekninen vastuuvelka (F61), b) henkivakuutukseen ja annuiteettiin perustuvat vastuut (F62), c) eläkevastuut, eläkerahastojen vaateet eläkkeiden hallinnoijia kohtaan, oikeudet muihin etuuksiin kuin eläke-etuihin (F63+F64+F65) d) standarditakauksiin liittyvät varaukset (F66).
6.4.5 Kauppaluotot ja ennakot (F81/AF81)
Kauppaluotot ja ennakot ovat rahoitussaamisia, jotka syntyvät tavaroiden ja palvelujen toimittajien antaessa asiakkailleen lisää maksuaikaa. Ne ovat myös ennakkomaksuja käynnissä tai käynnistymässä olevista töistä ja asiakkaiden ennakkomaksuja vielä toimittamattomista tavaroista ja palveluista. Kauppaluotto ja ennakot syntyvät, kun maksua tavaroista tai palveluista ei suoriteta samaan aikaan kuin tavaran omistajuus siirtyy tai palvelu toimitetaan.
6.4.6 Muut saamiset ja velat (F89/AF89)
Tähän luokkaan kuuluvat muut saamiset ja velat kuin ne, jotka sisältyvät kauppaluottoihin ja ennakkoihin tai muihin instrumentteihin. Tämä luokkaa kattaa rahoitusvarat ja velat, jotka syntyvät taloustoimen vastineena, kun kyseessä olevan taloustoimen ja siihen liittyvän maksun välillä on ajoitusero. Siihen kuuluvat verovelat, arvopaperien myynnit ja ostot, arvopaperilainamaksut, kultalainamaksut, palkat ja palkkiot, osingot sekä sosiaaliturvamaksut, jotka ovat jo kertyneet mutta ei vielä maksettu.
6.4.7 Osoitetut erityiset nosto-oikeudet (SDR:t) (F12/AF12)
IMF:n jäsenvaltioilleen osoittamat erityiset nosto-oikeudet (SDR) kirjataan vastaanottajan ottamana velkana muut sijoitukset -erän kohtaan erityiset nosto-oikeudet sekä vastaava kirjaus valuuttavarannon kohtaan erityiset nosto-oikeudet.
6.5 Valuuttavaranto
Valuuttavaranto koostuu ulkomaisista saamisista, jotka ovat helposti rahaviranomaisten saatavilla ja heidän hallinnassaan ja joita voidaan käyttää maksutaseen rahoittamistarpeisiin, valuuttamarkkinainterventioihin, joilla pyritään vaikuttamaan valuuttakursseihin, sekä muihin näihin liittyviin tarkoituksiin (esim. varmistaminen että yleisön luottamus valuuttaan ja talouteen säilyvät sekä perustan tarjoaminen ulkomaisille lainoille). Valuuttavarantosaamisten on oltava valuuttamääräisiä saamisia, ulkomaisiin yksikköihin kohdistuvia saamisia ja todellisuudessa olemassa olevia saamisia. Valuuttavarantoon ei saa sisällyttää potentiaalisia saamisia. Valuuttavaranto perustuu käsitteisiin rahaviranomaisten ”hallussa” sekä ”helposti saatavilla”.
6.5.1 Monetaarinen kulta (F11/AF11)
Monetaarinen kulta on rahaviranomaisten (tai rahaviranomaisten tosiasiallisessa valvonnassa olevien yksiköiden) omistuksessa olevaa kultaa, joka on osa valuuttavarantoja. Mukaan luetaan sijoituskulta ja kohdistamattomat kultatilit ulkomaisilta vastapuolilta, joiden pitää vaadittaessa toimittaa kulta.
|
6.5.1.1 |
Sijoituskulta on kolikkoina tai harkkoina ja sen puhtaus on vähintään 995/1 000 . Se sisältää myös kohdistetuilla kultatileillä olevan monetaarisen kullan. |
|
6.5.1.2 |
Kohdistamattomat kultatilit merkitsevät tilinhoitajaan kohdistuvaa vaadetta toimittaa kultaa. Näiden tilien kohdalla tilinhoitajalla on oikeudet fyysiseen kohdistettuun kultaan, ja tilinhoitaja antaa tilinhaltijoille kultamääräisiä vaateita. Sellaiset kohdistamattomat kultatilit, joita ei sisällytetä monetaariseen kultaan, kuuluvat muiden sijoitusten erään käteisraha ja talletukset. |
6.5.2 Erityiset nosto-oikeudet (F12/AF12)
Erityiset nosto-oikeudet (SDR) ovat IMF:n luomia varantovälineitä, joita rahasto allokoi jäsenmailleen, ja ne kuuluvat maiden valuuttavarantovaroihin. Erityisiä nosto-oikeuksia voivat pitää hallussaan ainoastaan IMF:n jäsenten rahaviranomaiset sekä rajoitettu määrä kansainvälisiä rahoituslaitoksia, joilla on siihen lupa.
6.5.3 Varanto-osuus IMF:ssä
Tämä koostuu seuraavista eristä: a) ”varanto-osuus” eli ulkomaan valuutan määrät, SDR:t mukaan luettuina, jotka jäsenmaa voi nostaa IMF:stä lyhyellä varoitusajalla, ja b) lainasopimukseen perustuvat jäsenmaan helposti saatavilla olevat saamiset IMF:ltä IMF:n yleistilillä (General Resources Account).
6.5.4 Muu valuuttavaranto
Muu valuuttavaranto kattaa käteisrahan ja talletukset, arvopaperit, johdannaiset ja muut saamiset. Talletuksilla tarkoitetaan vaadittaessa saatavilla olevia. Arvopapereihin kuuluvat ulkomaisten yksiköiden liikkeeseen laskemat likvidit ja jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja velkapaperit, ml. sijoitusrahasto-osuudet. Johdannaiset kirjataan valuuttavarantoon ainoastaan mikäli valuuttavarantojen hoitoon liittyvät johdannaiset liittyvät olennaisesti näiden varantojen arvostukseen. Muut saamiset kattavat lainat ulkomaisille muille kuin pankeille, pitkäaikaiset lainat IMF:n sijoitustileille (IMF Trust account) sekä muut saamiset, joita ei ole aiemmin sisällytetty tähän erään mutta jotka täyttävät valuuttavarantojen määritelmän.
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).
( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).
( 3 ) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
( 5 ) Neuvoston päätös 2006/856/EY, tehty 13 päivänä marraskuuta 2006, raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean perustamisesta (EUVL L 332, 30.11.2006, s. 21).
( 6 ) Ei pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille.
( 7 ) ►M6 Siirtyminen t + 82:een ei ole pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille. ◄
( 8 ) Maantieteellinen erittely on vuodesta 2019 alkaen pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille.
( 9 ) Sektorikohtaisten erittelyjen taso 1 (sektori 1) – ei sektori 2 – on pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille.