EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02001R0539-20131018
Council Regulation (EC) No 539/2001 of 15 March 2001 listing the third countries whose nationals must be in possession of visas when crossing the external borders and those whose nationals are exempt from that requirement
Consolidated text: Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001 , luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske
Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001 , luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske
2001R0539 — FI — 18.10.2013 — 008.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, (EYV L 081, 21.3.2001, p.1) |
Muutettu:
Muutettu:
|
L 236 |
33 |
23.9.2003 |
Oikaisu
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 539/2001,
annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001,
luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 2 ),
sekä katsoo seuraavaa:|
(1) |
Perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti neuvosto vahvistaa enintään kolmeksi kuukaudeksi suunniteltua oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevat säännöt. Neuvosto vahvistaa tätä varten muun muassa luettelon kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske. Perustamissopimuksen 61 artiklan mukaan luetteloiden vahvistaminen kuuluu niihin rinnakkaistoimenpiteisiin, jotka liittyvät suoraan henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen, vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella. |
|
(2) |
Tämä asetus on Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyssä pöytäkirjassa, jäljempänä ”Schengen-pöytäkirja”, tarkoitettua Schengenin säännöstön kehittämistä. Se ei vaikuta jäsenvaltioiden velvoitteisiin, jotka johtuvat Schengenin säännöstöstä sellaisena kuin se määritellään Schengenin säännöstön määrittelemisestä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisen oikeusperustan vahvistamiseksi kullekin Schengenin säännöstöön kuuluvalle määräykselle tai päätökselle 20 päivänä toukokuuta 1999 tehdyssä päätöksessä 1999/435/EY ( 3 ). |
|
(3) |
Tämän asetuksen tarkoituksena on kehittää edelleen niitä säännöksiä, joiden osalta Schengen-pöytäkirjassa annetaan mahdollisuus tiiviimpään yhteistyöhön ja jotka kuuluvat tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn päätöksen 1999/437/EY ( 4 ) 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan. |
|
(4) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 artiklan mukaisesti Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät osallistu tämän asetuksen antamiseen. Tämän asetuksen säännöksiä ei näin ollen sovelleta Irlantiin eikä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, tämän kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista. |
|
(5) |
Ne kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi, sekä ne maat, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, vahvistetaan muun muassa laitonta maahanmuuttoa, yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä Euroopan unionin ulkosuhteita näihin kolmansiin maihin koskevien perusteiden tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Samalla otetaan huomioon alueelliseen yhtenäisyyteen ja vastavuoroisuuteen liittyvät seikat. On aiheellista perustaa yhteisön järjestely vastavuoroisuuden periaatteen soveltamiseksi, jos jokin tämän asetuksen liitteessä II luetelluista kolmansista maista päättää vaatia viisumin yhden tai useamman jäsenvaltion kansalaisilta. |
|
(6) |
Koska Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kansalaisten vapaa liikkuvuus turvataan Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa, näitä maita ei ole mainittu tämän asetuksen liitteessä II olevassa luettelossa. |
|
(7) |
Kansalaisuudettomien ja pakolaisaseman saaneiden henkilöiden viisumipakko tai viisumivapaus on määriteltävä sen kolmannen maan mukaan, jossa he oleskelevat ja joka on myöntänyt heidän matkustusasiakirjansa, tämän kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden allekirjoittamista kansainvälisistä sopimuksista ja erityisesti Strasbourgissa 20 päivänä huhtikuuta 1959 tehdystä, pakolaisten viisumivelvollisuuden poistamista koskevasta eurooppalaisesta sopimuksesta johtuvia velvoitteita. Koska kansalaisuudettomiin ja pakolaisaseman saaneisiin henkilöihin sovellettavien kansallisten säännösten välillä on eroavuuksia, voivat jäsenvaltiot kuitenkin määrittää, koskeeko viisumipakko näitä henkilöryhmiä, jos kolmas maa, jossa nämä henkilöt oleskelevat ja joka on myöntänyt heidän matkustusasiakirjansa, kuuluu niihin kolmansiin maihin, joiden kansalaisia viisumipakko ei koske. |
|
(8) |
Yksittäistapauksissa, joissa viisumien myöntämiseen on perusteltua soveltaa erityisjärjestelmää, jäsenvaltiot voivat erityisesti kansainvälisen oikeuden tai vakiintuneen tavan mukaisesti joko vapauttaa tiettyjä henkilöryhmiä viisumipakosta tai vaatia heiltä viisumin. |
|
(9) |
Järjestelmän avoimuuden ja asianomaisille henkilöille annettavan tiedotuksen varmistamiseksi jäsenvaltioiden on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet tämän asetuksen nojalla. Nämä tiedot on samoista syistä myös julkaistava Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. |
|
(10) |
Jäsenvaltioiden alueelle tulemista tai viisumien myöntämistä koskevat edellytykset eivät ole ristiriidassa matkustusasiakirjojen pätevyyden tunnustamista tällä hetkellä koskevien sääntöjen kanssa. |
|
(11) |
Perustamissopimuksen 5 artiklassa ilmaistun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on yhteisen viisumijärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi tärkeää ja tarkoituksenmukaista antaa asetus luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske. |
|
(12) |
Tällä asetuksella säädetään täydellisestä yhdenmukaistamisesta, joka koskee niitä kolmansia maita, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niitä kolmansia maita, joiden kansalaiset on vapautettu tästä vaatimuksesta, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Tämän asetuksen liitteessä I olevassa luettelossa mainittujen kolmansien maiden kansalaisilla on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat.
Pakolaisaseman saaneilla ja kansalaisuudettomilla henkilöillä on oltava viisumi heidän ylittäessään jäsenvaltion ulkorajan, mikäli kolmas maa, jossa he asuvat ja joka on myöntänyt heidän matkustusasiakirjansa, on liitteessä I mainittu kolmas maa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vaatimuksia, jotka johtuvat Strasbourgissa 20 päivänä huhtikuuta 1959 allekirjoitetusta pakolaisten viisumivelvollisuuden poistamista koskevasta eurooppalaisesta sopimuksesta.
Liitteen II luettelossa mainittujen kolmansien maiden kansalaiset vapautetaan 1 kohdassa säädetystä vaatimuksesta, kun kyse on kokonaiskestoltaan enintään 90 päivän oleskelusta minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.
◄
Viisumipakko ei koske myöskään
— liitteessä I tarkoitettuja kolmansien maiden kansalaisia, joilla on paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn käyttöönotosta jäsenvaltioiden maaulkorajoilla sekä Schengenin yleissopimuksen säännösten muuttamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1931/2006 ( 5 ) nojalla myöntämä paikallisen rajaliikenteen lupa, kyseisten luvanhaltijoiden käyttäessä oikeuttaan paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn puitteissa,
— koululaisia, jotka ovat liitteessä I mainitun kolmannen maan kansalaisia ja oleskelevat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuvasta yhteisestä toiminnasta jäsenvaltiossa oleskelevien kolmansista maista kotoisin olevien koululaisten matkustusmahdollisuuksista 30 päivänä marraskuuta 1994 tehtyä neuvoston päätöstä 94/795/YOS ( 6 ) soveltavassa jäsenvaltiossa, silloin kun he osallistuvat koulun järjestämään matkaan koululaisryhmän jäseninä ja kun ryhmän valvojana toimii koulun opettaja,
— pakolaisaseman saaneita ja kansalaisuudettomia henkilöitä sekä muita henkilöitä, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta, jotka oleskelevat jäsenvaltiossa ja joilla on kyseisen jäsenvaltion myöntämä matkustusasiakirja.
3. Niiden uusien kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat syntyneet liitteissä I ja II luetelluissa maissa, sovelletaan 1 ja 2 kohdan säännöksiä, kunnes neuvosto asiaa koskevien perustamissopimuksen määräysten mukaista menettelyä noudattaen päättää toisin.
4. Jos jokin liitteessä II mainittu kolmas maa ottaa käyttöön jonkin jäsenvaltion kansalaisia koskevan viisumipakon, sovelletaan seuraavia säännöksiä:
a) 90 päivän kuluessa siitä kun kolmas maa on ottanut käyttöön viisumipakon tai ilmoittanut siitä, asianomainen jäsenvaltio ilmoittaa asiasta kirjallisesti neuvostolle ja komissiolle; ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa. Ilmoituksessa on mainittava toimenpiteen täytäntöönpanopäivämäärä sekä niiden matkustusasiakirjojen ja viisumien tyyppi, joita se koskee.
Jos kolmas maa päättää poistaa viisumipakon ennen tämän määräajan päättymistä, ilmoitusta ei tarvita;
b) välittömästi ilmoituksen julkaisemisen jälkeen ja asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan komissio ottaa virallisesti yhteyttä kyseisen kolmannen maan viranomaisiin viisumivapauden palauttamiseksi;
c) 90 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta komissio laatii kyseistä jäsenvaltiota kuultuaan neuvostolle kertomuksen. Kertomukseen voidaan liittää ehdotus kyseisen kolmannen maan kansalaisia koskevan viisumipakon ottamisesta tilapäisesti uudelleen käyttöön. Komissio voi myös tehdä tällaisen ehdotuksen neuvoston käsiteltyä sen kertomusta. Neuvosto päättää ehdotuksesta määräenemmistöllä kolmen kuukauden kuluessa;
d) jos se katsoo sen tarpeelliseksi, komissio voi tehdä c alakohdassa tarkoitetun ehdotuksen viisumivaatimuksen tilapäisestä uudelleen käyttöön ottamisesta kyseisen kolmannen maan kansalaisten osalta antamatta ensin kertomusta. Tällaiseen ehdotukseen sovelletaan c alakohdassa säädettyä menettelyä. Asianomainen jäsenvaltio voi ilmoittaa, toivooko se komission pidättyvän tällaisen viisumivaatimuksen tilapäisestä käyttöön ottamisesta antamatta ensin kertomusta;
e) edellä c ja d alakohdassa tarkoitettu menettely ei estä komissiota tekemästä ehdotusta tämän asetuksen muuttamisesta kyseisen kolmannen maan siirtämiseksi liitteeseen I. Jos on päätetty c tai d alakohdassa tarkoitetusta tilapäisestä toimenpiteestä, komissio tekee ehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta yhdeksän kuukauden kuluessa tilapäisen toimenpiteen voimaantulosta. Tällaiseen ehdotukseen on myös sisällyttävä säännökset c ja d alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti mahdollisesti käyttöön otettujen tilapäisten toimenpiteiden poistamisesta. Tällä välin komissio jatkaa ponnistelujaan saadakseen kyseisen kolmannen maan viranomaiset vapauttamaan asianomaisen jäsenvaltion kansalaiset jälleen viisumipakosta;
f) kun kyseinen kolmas maa poistaa viisumipakon, jäsenvaltio ilmoittaa välittömästi asiasta neuvostolle ja komissiolle. Ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa. Kaikkien d alakohdan nojalla päätettyjen tilapäisten toimenpiteiden voimassaolo päättyy seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jos kyseinen kolmas maa on ottanut käyttöön viisumivaatimuksen kahden tai useamman jäsenvaltion kansalaisten osalta, tilapäisen toimenpiteen voimassaolo päättyy vasta sen jälkeen, kun niistä viimeistä koskeva päätös on julkaistu.
5. Niin kauan kuin liitteessä II mainitun kolmannen maan ja jonkin jäsenvaltion välillä ei ole vastavuoroista viisumivapautta, komissio laatii kunkin parillisen vuoden 1 päivään heinäkuuta mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen vastavuoroisuuden puuttumistilanteesta ja tekee tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.
2 artikla
Tässä asetuksessa tarkoitetaan ”viisumilla” yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö) ( 7 ) 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan määritelmän mukaista viisumia.
▼M5 —————
4 artikla
1. Jäsenvaltio voi säätää 1 artiklan 1 kohdassa säädettyä viisumipakkoa tai 1 artiklan 2 kohdassa säädettyä viisumivapautta koskevista poikkeuksista seuraavien henkilöiden osalta:
a) diplomaattipassien, virkapassien/virkamatkapassien tai erityispassien haltijat, täytäntöönpanovallan varaamisesta neuvostolle viisumihakemusten käsittelyä koskevien tiettyjen yksityiskohtaisten määräysten ja käytännön menettelytapojen osalta 24 päivänä huhtikuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 789/2001 ( 8 ) 1 artiklan 1 kohdan tai 2 artiklan 1 kohdan menettelyjen mukaisesti;
b) alusten ja ilma-alusten siviilimiehistö;
c) avustus- tai pelastuslennon miehistö ja muu henkilöstö sekä muu katastrofi- ja onnettomuustapauksissa toimiva avustushenkilöstö;
d) kansainvälisillä jokireiteillä liikennöivien alusten siviilimiehistö;
e) tiettyjen kansainvälisten hallitustenvälisten järjestöjen virkamiehilleen myöntämien kulkulupien haltijat.
2. Jäsenvaltio voi vapauttaa viisumipakosta
a) koululaiset, jotka ovat liitteessä I mainitun kolmannen maan kansalaisia ja oleskelevat liitteessä II mainitussa kolmannessa maassa tai Sveitsissä tai Liechtensteinissa, silloin kun he osallistuvat koulun järjestämään matkaan koululaisryhmän jäseninä ja kun ryhmän valvojana toimii koulun opettaja;
b) pakolaisaseman saaneet ja kansalaisuudettomat henkilöt, mikäli kolmas maa, jossa he oleskelevat ja joka on myöntänyt heille matkustusasiakirjan, on jokin liitteessä II mainituista kolmansista maista;
c) Naton tai rauhankumppanuusohjelman puitteissa matkustavat asevoimien jäsenet, joilla on 19 päivänä kesäkuuta 1951 tehdyn Pohjois-Atlantin yleissopimuksen sopimuspuolten joukkojen asemaa koskevan yleissopimuksen mukainen henkilöllisyystodistus ja matkustusasiakirjat.
3. Jäsenvaltiot voivat säätää poikkeuksista 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun viisumivapauteen sellaisten henkilöiden osalta, jotka työskentelevät korvausta vastaan oleskelunsa aikana.
5 artikla
1. Jäsenvaltioiden on kymmenen työpäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle 3 artiklan toisen luetelmakohdan ja 4 artiklan nojalla toteuttamistaan toimenpiteistä. Toimenpiteisiin myöhemmin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava viiden työpäivän kuluessa.
2. Komissio julkaisee 1 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
6 artikla
Tämä päätös ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan tunnustaa valtioita ja alueita sekä näiden viranomaisten myöntämiä passeja ja matkustus- ja henkilöasiakirjoja.
7 artikla
1. Korvataan neuvoston asetus (EY) N:o 574/1999 ( 9 ) tällä asetuksella.
2. Muutetaan yhteisen konsuliohjeiston ja yhteisen käsikirjan lopulliset versiot, sellaisina kuin ne ovat Schengenin toimeenpanevan komitean 28 päivänä huhtikuuta 1999 tekemässä päätöksessä (SCH/Com-ex (99) 13), seuraavasti:
1) korvataan yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 1 olevan I osan sekä yhteisen käsikirjan liitteessä 5 olevan I osan otsake seuraavasti:
”Yhteinen luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilta ne jäsenvaltiot, joita asetus (EY) N:o 539/2001 sitoo, vaativat viisumin”
,2) korvataan yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 1 olevassa I osassa sekä yhteisen käsikirjan liitteessä 5 olevassa I osassa oleva luettelo tämän asetuksen liitteessä I olevalla luettelolla,
3) korvataan yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 1 olevan II osan sekä yhteisen käsikirjan liitteessä 5 olevan II osan otsake seuraavasti:
”Yhteinen luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilta ne jäsenvaltiot, joita asetus (EY) N:o 539/2001 sitoo, eivät vaadi viisumia”
,4) korvataan yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 1 olevassa II osassa sekä yhteisen käsikirjan liitteessä 5 olevassa II osassa oleva luettelo tämän asetuksen liitteessä II olevalla luettelolla,
5) kumotaan yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 1 oleva III osa sekä yhteisen käsikirjan liitteessä 5 oleva III osa.
3. Kumotaan Schengenin toimeenpanevan komitean 15 päivänä joulukuuta 1997 tekemä päätös (SCH/Com-ex (97) 32) ja 16 päivänä joulukuuta 1998 tekemä päätös (SCH/Com-ex (98) 53, REV 2).
8 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.
LIITE I
1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteinen luettelo
1. VALTIOT
Afganistan
▼M7 —————
Algeria
Angola
▼M5 —————
Arabiemiirikunnat
Armenia
Azerbaidžan
▼M5 —————
Bahrain
Bangladesh
▼M5 —————
Belize
Benin
Bhutan
Boliviaa
▼M7 —————
Botswana
Burkina Faso
Burma/Myanmar
Burundi
Djibouti
Dominica
Dominikaaninen tasavalta
Ecuador
Egypti
▼M6 —————
Eritrea
Etelä-Afrikka
Etiopia
Fidži
Filippiinit
Gabon
Gambia
Georgia
Ghana
Grenada
Guinea
Guinea-Bissau
Guyana
Haiti
Indonesia
Intia
Irak
Iran
Jamaika
Jemen
Jordania
Kambodža
Kamerun
Kap Verde
Kazakstan
Kenia
Keski-Afrikan tasavalta
Kiina
Kirgisia
Kiribati
Kolumbia
Komorit
Kongo
Kongon demokraattinen tasavalta
Kuuba
Kuwait
Laos
Lesotho
Libanon
Liberia
Libya
Madagaskar
Malawi
Malediivit
Mali
Marokko
Marshallinsaaret
Mauritania
▼M5 —————
Mikronesia
Moldova
Mongolia
▼M6 —————
Mosambik
Namibia
Nauru
Nepal
Niger
Nigeria
Norsunluurannikko
Oman
Päiväntasaajan Guinea
Pakistan
Palau
Papua-Uusi-Guinea
Peru
Pohjois-Korea
▼M8 —————
Qatar
Ruanda
▼M5 —————
Saint Lucia
Saint Vincent ja Grenadiinit
Salomonsaaret
Sambia
Samoa
São Tomé ja Príncipe
Saudi-Arabia
Senegal
▼M6 —————
▼M5 —————
Sierra Leone
Somalia
Sri Lanka
Sudan
Suriname
Swazimaa
Syyria
Tadžikistan
Tansania
Thaimaa
Timor-Leste
Togo
Tonga
Trinidad ja Tobago
Tšad
Tunisia
Turkki
Turkmenistan
Tuvalu
Uganda
Urkaina
Uzbekistan
Valko-Venäjä
Vanuatu
Venäjä
Vietnam
Zimbabwe
2. YHTEISÖT JA ALUEELLISET VIRANOMAISET, JOITA VÄHINTÄÄN YKSI JÄSENVALTIO EI TUNNUSTA VALTIOIKSI
▼M2 —————
Palestiinalaishallinto
▼M8 —————
Kosovo sellaisena kuin se määritellään Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston 10 päivänä kesäkuuta 1999 hyväksymässä päätöslauselmassa 1244
3. BRITTILÄISEN KANSALAISUUDEN OMAAVAT HENKILÖT, JOTKA EIVÄT OLE YHTEISÖN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ TARKOITETTUJA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KANSALAISIA:
British Overseas Territories Citizens (joilla ei ole asuinpaikkaoikeutta Yhdistyneessä kuningaskunnassa)
British Overseas Citizens
British Subjects (joilla ei ole asuinpaikkaoikeutta Yhdistyneessä kuningaskunnassa)
British Protected Persons.
LIITE II
1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteinen luettelo
1. VALTIOT
Albania ( 10 )
Andorra
Antigua ja Barbuda ( 11 )
Argentiina
Australia
Bahama (11)
Barbados (11)
▼M5 —————
Bosnia ja Hertsegovina (11)
Brasilia
Brunei Darussalam
▼M4 —————
Chile
Costa Rica
▼M2 —————
entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ( 12 )
Etelä-Korea
Guatemala
Honduras
Israel
Japani
Kanada
▼M9 —————
Malesia
Mauritius (12)
Meksiko
Monaco
Montenegro (12)
Nicaragua
Panama
Paraguay
Pyhä istuin
▼M4 —————
Salvador
San Marino
Saint Kitts ja Nevis (12)
Seychellit (12)
Serbia (lukuun ottamatta niitä Serbian passin haltijoita, joiden passin on myöntänyt Serbian koordinointiyksikkö (serbiaksi Koordinaciona uprava)) (12)
Singapore
▼M2 —————
Uruguay
Uusi-Seelanti
Venezuela
Yhdysvallat
2. KIINAN KANSANTASAVALLAN ERITYISHALLINTOALUEET
Hongkongin erityishallintoalue ( 13 )
Macaon erityishallintoalue ( 14 ).
3. BRITTILÄISEN KANSALAISUUDEN OMAAVAT HENKILÖT, JOTKA EIVÄT OLE YHTEISÖN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ TARKOITETTUJA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KANSALAISIA:
British Nationals (Overseas).
4. YHTEISÖT JA ALUEELLISET VIRANOMAISET, JOITA VÄHINTÄÄN YKSI JÄSENVALTIO EI TUNNUSTA VALTIOIKSI
Taiwan ( 15 )
( 1 ) EYVL C 177 E, 27.6.2000, s. 66.
( 2 ) Lausunto annettu 5.7.2000 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
( 3 ) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 1.
( 4 ) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.
( 5 ) EUVL L 405, 30.12.2006, s. 1.
( 6 ) EYVL L 327, 19.12.1994, s. 1.
( 7 ) EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1.
( 8 ) EYVL L 116, 26.4.2001, s. 2, asetus sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2004/927/EY (EUVL L 396, 31.12.2004, s. 45).
( 9 ) EYVL L 72, 18.3.1999, s. 2.
( 10 ) Viisumivapaus koskee ainoastaan biometristen passien haltijoita.
( 11 ) Viisumivapautta sovelletaan Euroopan yhteisön kanssa tehtävän viisumivapautta koskevan sopimuksen voimaantulopäivästä.
( 12 ) Viisumivapaus koskee ainoastaan biometristen passien haltijoita.
( 13 ) Viisumivapaus koskee ainoastaan henkilöitä, joilla on Hong Kong Special Administrative Region -passi.
( 14 ) Viisumivapaus koskee ainoastaan henkilöitä, joilla on Região Administrative Especial de Macau -passi.
( 15 ) Viisumivapaus koskee ainoastaan henkilöitä, joilla on Taiwanin myöntämä passi, jossa on henkilökortin numero.