(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY (4) perustettiin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä unionissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä kustannustehokkaasti että taloudellisesti. Ilmailutoiminta sisällytettiin EU:n päästökauppajärjestelmään (EU ETS) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/101/EY (5). Euroopan unionilla on toimivalta laajentaa EU:n päästökauppajärjestelmä koskemaan kaikkia jäsenvaltiossa sijaitsevalle lentopaikalta lähteviä tai sinne saapuvia lentoja.

(2)

Ympäristönsuojelu on yksi unionin ja muun maailman suurimmista haasteista. Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) nojalla 12 päivänä joulukuuta 2015 hyväksytty Pariisin sopimus (6), jäljempänä ’Pariisin sopimus’, tuli voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016. Pariisin sopimuksen osapuolet ovat sopineet, että maapallon keskilämpötilan nousu pidetään selvästi alle kahdessa celsiusasteessa verrattuna esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon ja että jatketaan toimia lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen verrattuna esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Kyseistä sitoumusta on vahvistettu 13 päivänä marraskuuta 2021 hyväksymällä UNFCCC:n nojalla Glasgow’n ilmastosopimus, jossa Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimiva UNFCCC:n osapuolten konferenssi toteaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat huomattavasti pienemmät, jos lämpötila nousee kahden celsiusasteen sijasta 1,5 celsiusasteella, ja kyseiset osapuolet sitoutuivat tiukentamaan vuodeksi 2030 asettamiaan tavoitteita vuoden 2022 loppuun mennessä nopeuttaakseen ilmastotoimia tällä ratkaisevalla vuosikymmenellä ja kuroakseen umpeen 1,5 celsiusasteen tavoitteeseen liittyvän vajeen. Jotta Pariisin sopimuksen tavoitteet saavutettaisiin, talouden kaikkien alojen, myös kansainvälisen ilmailun, on osallistuttava kasvihuonekaasujen päästövähennysten toteuttamiseen.

(3)

Ilmailun osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on 2–3 prosenttia, ja ilmailun kokonaisilmastovaikutus on vähintään kaksi kertaa suurempi kuin sen pelkästä hiilidioksidista aiheutuva vaikutus. Ilmailu on tieliikenteen jälkeen toiseksi suurin liikenteen ilmastovaikutusten lähde. Vuonna 2022 Eurocontrol ennusti, että vuoteen 2050 mennessä ilmailuala kasvaisi Euroopassa 44 prosenttia vuodesta 2019. Tarve toteuttaa toimia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on yhä kiireellisempi, kuten hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli on todennut tuoreimmissa raporteissaan eli 7 päivänä elokuuta 2021 julkaistussa raportissa ”Climate Change 2021: The Physical Science Basis”, 28 päivänä helmikuuta 2022 julkaistussa raportissa ”Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability” ja 4 päivänä huhtikuuta 2022 julkaistussa raportissa ”Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change”. Kyseisessä 4 päivänä huhtikuuta 2022 julkaistussa raportissa todetaan kansainvälisestä ilmailusta, että alalla tehdyissä alakohtaisissa sopimuksissa hyväksytyt ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevat tavoitteet eivät riitä lähimainkaan Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin lämpötilatavoitteen saavuttamiseen. Unionin olisi tämän vuoksi reagoitava kyseiseen kiireelliseen tarpeeseen toteuttaa toimia tehostamalla toimiaan ja ottamalla ilmastonmuutoksen torjunnassa kansainvälinen johtoasema.

(4)

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) neuvosto hyväksyi 214. istuntonsa 10. kokouksessa 27 päivänä kesäkuuta 2018 kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen, joka on allekirjoitettu 7 päivänä joulukuuta 1944, jäljempänä ’Chicagon yleissopimus’, liitteen 16 niteen IV ensimmäisen painoksen – kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmä (CORSIA), jolla otettiin käyttöön CORSIA-järjestelmän ympäristönsuojelua koskevat kansainväliset standardit ja suositellut menettelytavat. Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön CORSIA-järjestelmää vuodet 2021–2023 kestävän kokeiluvaiheen alusta alkaen neuvoston päätöksen (EU) 2020/954 (7) mukaisesti.

(5)

Neuvoston päätöksen (EU) 2018/2027 (8) mukaisesti jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet ICAOn sihteeristölle CORSIA-järjestelmän ja EU:n päästökauppajärjestelmän välisistä eroavuuksista. Tavoitteena oli säilyttää unionin säännöstö ja tulevat poliittiset valtaoikeudet sekä unionin ilmastotavoitteiden taso sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston yksinomainen rooli unionin oikeuden sisällöstä päätettäessä. Kun tämä direktiivi hyväksytään, ICAOn sihteeristölle tehtävää ilmoitusta CORSIA-järjestelmän ja EU:n päästökauppajärjestelmän välisistä eroavuuksista olisi päivitettävä toisella unionin oikeuden mukaisella ilmoituksella eroavuuksista, jotta se vastaisi direktiiviin 2003/87/EY tehtyjä tarkistuksia.

(6)

Ilmastohaasteiden ja ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaiseminen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen ovat keskeisellä sijalla 11 päivänä joulukuuta 2019 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, jäljempänä ’Euroopan vihreän kehityksen ohjelma’.

(7)

Unioni sitoutui UNFCCC:n sihteeristölle 17 päivänä joulukuuta 2020 toimitetussa unionin ja sen jäsenvaltioiden päivitetyssä kansallisesti määritellyssä panoksessa vähentämään unionin koko talouden kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon vuoteen 2030 mennessä. Ilmailun olisi osallistuttava kyseisiin päästövähennystoimiin.

(8)

Antamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (9) unioni on kirjannut lainsäädäntöön tavoitteen vähentää nettopäästöt nollaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä sekä pyrkimyksen saavuttaa sen jälkeen negatiiviset päästöt. Mainitussa asetuksessa myös vahvistetaan sitovaksi unionin sisäiseksi ilmastoa koskevaksi välitavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä (päästöjä poistumien vähentämisen jälkeen) vähintään 55 prosentilla verrattuna vuoden 1990 tasoon vuoteen 2030 mennessä.

(9)

Tällä direktiivillä tehtävät muutokset ovat olennaisen tärkeitä EU:n päästökauppajärjestelmän eheyden ja tehokkaan ohjaamisen varmistamiseksi, jotta sillä voidaan edistää politiikan välineenä unionin tavoitteita vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä sekä pyrkimystä saavuttaa sen jälkeen negatiiviset päästöt asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohdassa säädetyllä tavalla. Kyseisten muutosten tavoitteena on näin ollen myös panna täytäntöön unionin Pariisin sopimuksen mukainen panos ilmailualalla. Tämän vuoksi olisi vahvistettava ilmailun päästöoikeuksien kokonaismäärä ja sovellettava siihen lineaarista vähennyskerrointa direktiivin 2003/87/EY 9 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

(10)

Hiilidioksidin lisäksi ilmailu vaikuttaa ilmastoon muiden kuin hiilidioksidipäästöjen, kuten typen oksidien (NOx), nokihiukkasten, rikkidioksidin ja vesihöyryn sekä tällaisten päästöjen aiheuttamien ilmakehän prosessien, kuten otsonin ja tiivistymisvanojen muodostumisen, kautta. Tällaisten muiden kuin hiilidioksidipäästöjen ilmastovaikutus riippuu käytetyn polttoaineen ja moottoreiden tyypistä, päästöjen sijainnista, erityisesti ilma-alusten matkalentokorkeudesta ja sijainnista leveys- ja pituusasteina, sekä päästöjen ajankohdasta ja kyseisen ajankohdan sääolosuhteista. Ilmailun sisällyttämisestä EU:n päästökauppajärjestelmään vuonna 2006 tehdyn komission vaikutustenarvioinnin perusteella direktiivissä 2008/101/EY todettiin, että ilmailu vaikuttaa ilmastoon maailmanlaajuisesti, koska siitä aiheutuu muita kuin hiilidioksidipäästöjä. Direktiivin 2003/87/EY, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/410 (10), 30 artiklan 4 kohdassa velvoitettiin komissio esittämään ennen 1 päivää tammikuuta 2020 päivitetty analyysi ilmailun muista kuin hiilidioksidipäästöjen vaikutuksista sekä tarvittaessa ehdotus siitä, miten näihin vaikutuksiin voitaisiin parhaiten puuttua. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto (EASA) teki päivitetyn analyysin ilmailun muiden kuin hiilidioksidipäästöjen vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja julkaisi tutkimuksensa 23 päivänä marraskuuta 2020. Kyseisen tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempien arvioiden tuloksen eli sen, että ilmailutoiminnan muut kuin hiilidioksidiin liittyvät vaikutukset ovat yhteensä vähintään yhtä merkittäviä kuin pelkästään hiilidioksidiin liittyvien vaikutusten.

(11)

EASAn 23 päivänä marraskuuta 2020 julkaiseman tutkimuksen tulosten perusteella ilmailun muita kuin hiilidioksidivaikutuksia ei ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti voida enää jättää huomiotta. Tarvitaan unionin sääntelytoimenpiteitä, jotta voidaan saavuttaa Pariisin sopimuksen mukaiset päästövähennykset. Näin ollen komission olisi perustettava ilmailun muiden kuin hiilidioksidivaikutusten tarkkailu-, raportointi- ja todentamiskehys. Kyseisestä kehyksestä saataviin tuloksiin pohjautuen komission olisi toimitettava viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2028 kertomus ja tarvittaessa tehtävä vaikutustenarvioinnin perusteella lainsäädäntöehdotus, joka sisältää ilmailun muita kuin hiilidioksidivaikutuksia koskevia hillintätoimia, jotta EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaa voidaan laajentaa koskemaan tällaisia vaikutuksia.

(12)

Tiukennetun ilmastotavoitteen saavuttamiseksi on ohjattava mahdollisimman paljon resursseja ilmastosiirtymään, jonka olisi myös oltava oikeudenmukainen siirtymä. Sitä varten kaikki päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot, joita ei osoiteta unionin talousarvioon, olisi käytettävä ilmastotavoitteiden tukemiseen.

(13)

Ilmailun päästöoikeuksien kokonaismäärä olisi vahvistettava niitä lentoja koskevan päästöoikeuksien määrän tasolla, joiden osalta päästöoikeuksia on palautettava direktiivin 2003/87/EY mukaisesti. Vuoden 2024 päästöoikeuksien jakamisen perusteena olisi oltava aktiivisille ilma-alusten käyttäjille vuonna 2023 jaettujen oikeuksien kokonaismäärä, vähennettynä lineaarisella vähennyskertoimella kyseisessä direktiivissä tarkoitetulla tavalla. Päästöoikeuksien määrää olisi lisättävä, jotta voidaan ottaa huomioon reitit, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään vuonna 2023 mutta jotka kuuluvat siihen vuodesta 2024 alkaen.

(14)

Ilmailualan päästöoikeuksien jakamisen olisi perustuttava huutokauppaamisen osuuden lisäämiseen tämän direktiiviin voimaantuloa seuraavasta vuodesta alkaen ottaen huomioon alan kyvyn siirtää lisääntyneet hiilidioksidikustannukset hintoihin. Maksuttomien päästöoikeuksien jakaminen olisi lakkautettava asteittain vuosina 2024 ja 2025 ja täysimittainen huutokauppa aloitettava vuonna 2026.

(15)

Direktiivillä 2003/87/EY olisi osaltaan kannustettava kaupallisen lentoliikenteen hiilestä irtautumiseen. Siirtyminen pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä edistäisi tällaista hiilestä irtautumista. Kun otetaan kuitenkin huomioon ilma-alusten käyttäjien välinen kova kilpailu, kestävien lentopolttoaineiden kehittyvät unionin markkinat sekä merkittävä hintaero fossiilisen lentopetrolin ja kestävien lentopolttoaineiden välillä, siirtymää olisi tuettava edelläkävijöille annettavilla kannustimilla. Sen vuoksi 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2030 välisenä aikana olisi varattava 20 miljoonaa päästöoikeutta jaettavaksi kattamaan osa fossiilisen lentopetrolin ja hyväksyttävien lentopolttoaineiden välisestä jäljellä olevasta hintaerosta yksittäisille ilma-alusten käyttäjille. Kyseiset päästöoikeudet olisi otettava ilmailulle saatavilla olevien päästöoikeuksien kokonaismäärästä, ja niitä olisi jaettava syrjimättömästi ainoastaan direktiivin 2003/87/EY palauttamisvelvoitteen piiriin kuuluviin lentoihin. Kyseisen varannon toimintaa koskevan arvioinnin perusteella komissio voi päättää antaa lainsäädäntöehdotuksen päästöoikeuksien ajallisesti rajoitetun enimmäismäärän jakamisesta. Tällainen jakaminen saisi ulottua ainoastaan 31 päivää joulukuuta 2034 saakka.

(16)

Kaupallisten yliäänilentojen saataville asettaminen lopetettiin muun muassa niiden aiheuttamien suhteettoman suurten ympäristöhaittojen vuoksi. Nykyisestä kehityksestä päätellen ääntä nopeampien lentojen käyttöön ottamiseksi tehdään kuitenkin runsaasti tutkimusta. Positiivinen korrelaatio matkanopeuden ja polttoaineen kulutuksesta johtuvan päästötason välillä on peruste ääntä hitaampien lentojen ja yliäänilentojen erilaiselle kohtelulle. Sen vuoksi on aiheellista sulkea mahdolliset tulevat ääntä nopeammat lennot tämän direktiivin nojalla myönnettävän muille kuin fossiilisille polttoaineille annettavan tuen ulkopuolelle.

(17)

Direktiivissä 2003/87/EY olisi muutettava myös vaatimusten noudattamisen osalta hyväksyttäviä yksiköitä, jotta voitaisiin ottaa huomioon CORSIA-järjestelmän päästöyksiköiden hyväksyttävyyttä koskevat kriteerit, jotka ICAOn neuvosto hyväksyi 216. istunnossaan maaliskuussa 2019 olennaisena osana CORSIA-järjestelmää. Unioniin sijoittautuneiden ilma-alusten käyttäjien olisi voitava käyttää CORSIA-järjestelmän vaatimusten noudattamisen osalta hyväksyttäviä yksiköitä niihin kolmansiin maihin saapuvilla tai niistä kolmansista maista lähtevillä tai niiden kolmansien maiden välisillä lennoilla, joiden katsotaan osallistuvan CORSIA-järjestelmään. Sen varmistamiseksi, että CORSIA-järjestelmän toteuttaminen unionissa tukee Pariisin sopimuksen tavoitteita ja tarjoaa kannustimia laaja-alaiseen osallistumiseen CORSIA-järjestelmään, vaatimusten noudattamisen osalta hyväksyttävien yksiköiden olisi oltava peräisin valtioista, jotka ovat Pariisin sopimuksen osapuolia ja osallistuvat CORSIA-järjestelmään, ja kaksinkertaista laskemista olisi vältettävä.

(18)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset yksiköiden käytölle direktiivin 2003/87/EY mukaisesti, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta laatia yksiköistä luettelo, joka perustuu yksikköihin, jotka ICAOn neuvosto on hyväksynyt käytettäviksi CORSIA-järjestelmän mukaisten velvoitteiden noudattamiseksi ja jotka täyttävät tässä direktiivissä säädetyt hyväksyttävyysvaatimukset. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (11) mukaisesti.

(19)

Jotta voidaan varmistaa tarvittavien järjestelyjen yhdenmukainen täytäntöönpano osallistuvien osapuolten hyväksyntää varten, sille, että osallistuvien osapuolten kansallisesti määriteltyihin panoksiin sisältyviä, ihmisen toiminnan aiheuttamia lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevaan raportointiin tehdään oikea-aikaisesti muutoksia ja sille, että kaksinkertainen laskenta ja koko maailman nettopäästöjen lisääntyminen vältetään, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta säätää tällaisia järjestelyjä koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(20)

Jotta voidaan varmistaa unioniin sijoittautuneiden ilma-alusten käyttäjien CORSIA-järjestelmän mukaisten päästöhyvitysvaatimusten laskemisen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä vastaavaa täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(21)

Koska CORSIA-järjestelmän täytäntöönpanon ja sen valvonnan unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden ilma-alusten käyttäjien osalta on tarkoitus olla yksinomaan kyseisten ilma-aluksen käyttäjien kotivaltion vastuulla, unionin ulkopuolelle sijoittautuneita ilma-alusten käyttäjiä ei saisi vaatia mitätöimään CORSIA-järjestelmän vaatimusten noudattamisen osalta hyväksyttäviä yksiköitä tämän direktiivin nojalla.

(22)

Koska CORSIA-järjestelmän täytäntöönpanon ja sen valvonnan unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden ilma-alusten käyttäjien osalta on tarkoitus olla yksinomaan kyseisten ilma-aluksen käyttäjien kotivaltion vastuulla, valtio, johon kyseinen ilma-aluksen käyttäjä on sijoittautunut, voi myös ilmoittaa eroavuuksista CORSIA-järjestelmän soveltamisessa Euroopan sisäisten lentojen osalta, kun unionin ulkopuolelle sijoittautuneen ilma-aluksen käyttäjän Euroopan talousalueen (ETA) sisäisistä lennoista tai ETA-alueella sijaitsevalta lentopaikalta Sveitsissä tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevaan lentopaikkaan lähtevistä lennoista aiheutuu merkittäviä päästöjä. Direktiiviä 2003/87/EY olisi tarkasteltava uudelleen tältä osin tapahtuvan kehityksen valossa.

(23)

Jotta varmistetaan reittien yhdenvertainen kohtelu, lennot niihin valtioihin ja niistä valtioista, jotka eivät toteuta CORSIA-järjestelmää unionin lainsäädännön tarkoituksia varten, lukuun ottamatta lentoja, jotka lähtevät ETA-alueella sijaitsevalta lentopaikalta ja saapuvat ETA-alueella, Sveitsissä tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevalle lentopaikalle, olisi vapautettava päästöoikeuksien palauttamisvelvoitteista tai yksiköiden mitätöimisvelvoitteista. Jotta voitaisiin kannustaa CORSIA-järjestelmän täysimittaiseen toteuttamiseen vuodesta 2027 alkaen, poikkeusta olisi sovellettava vain 31 päivään joulukuuta 2026 asti syntyneisiin päästöihin päästöoikeuksien palauttamisen osalta.

(24)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklassa määrätään, että unionin ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan sellaisten toimenpiteiden edistämiseen kansainvälisellä tasolla, joilla torjutaan ilmastonmuutosta, ja edellytetään, että unioni ja jäsenvaltiot tekevät kukin toimivaltaansa kuuluvaa yhteistyötä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Näillä tavoitteilla on merkitystä myös ICAOn sekä CORSIA-järjestelmän jatkokehittämisen kannalta.

(25)

Tietojen avoimuus ja julkinen saatavuus ovat olennaisen tärkeitä vastuuvelvollisuuden ja täytäntöönpanokelpoisuuden parantamiseksi. Tämän vuoksi komission olisi julkaistava käyttäjäystävällisellä tavalla tiedot ilma-alusten käyttäjien päästöistä ja päästöhyvityksistä. Tällainen julkaiseminen helpottaisi sen arvioimista, miten CORSIA-järjestelmä vaikuttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen maailmanlaajuisesti ja miten se edistää Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.

(26)

Lennot niistä Yhdistyneiden kansakuntien määrittelemistä vähiten kehittyneistä maista ja pienistä kehittyvistä saarivaltioista, jotka eivät toteuta CORSIA-järjestelmää unionin lainsäädännön tarkoituksia varten, lukuun ottamatta valtioita, joiden BKT asukasta kohti on yhtä suuri tai suurempi kuin unionin keskiarvo, sekä lennot näihin maihin ja saarivaltioihin olisi vapautettava päästöoikeuksien palauttamisvelvoitteista tai yksiköiden mitätöimisvelvoitteista. Kyseisellä vapauttamisella ei olisi oltava päättymispäivää.

(27)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset ilma-alusten käyttäjien vapauttamiseksi tässä direktiivissä säädetyistä päästöhyvitysvaatimuksista niiden päästöjen osalta, jotka aiheutuvat lennoista niihin valtioihin ja niistä valtioista, jotka soveltavat CORSIA-järjestelmää väljempien vaatimusten mukaisesti oman lainsäädäntönsä nojalla tai eivät pane CORSIA-järjestelmää koskevia säännöksiä täytäntöön yhdenvertaisesti kaikkien ilma-alusten käyttäjien osalta tämän direktiivin mukaisesti, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta vapauttaa unioniin sijoittautuneita ilma-alusten käyttäjiä päästöhyvitysvaatimuksista niiden päästöjen osalta, jotka aiheutuvat lennoista, joilla kilpailu vääristyy huomattavasti unioniin sijoittautuneiden ilma-alusten käyttäjien vahingoksi, koska kolmannet maat toteuttavat CORSIA-järjestelmää tai panevat sen täytäntöön väljempien vaatimusten mukaisesti. Kilpailun vääristyminen voi johtua vähemmän tiukasta lähestymistavasta hyväksyttäviin yksiköihin tai kaksinkertaista laskemista koskeviin säännöksiin. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(28)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi kahden CORSIA-järjestelmää soveltavan eri valtion välisille reiteille, kun kyseiset valtiot antavat ilma-alusten käyttäjien käyttää muita kuin tämän direktiivin mukaisen täytäntöönpanosäädöksen nojalla hyväksytyssä luettelossa olevia vaatimusten noudattamisen osalta hyväksyttäviä yksiköitä, komissiolle olisi annettava täytäntöönpanovalta sallia jäsenvaltioon sijoittautuneiden ilma-alusten käyttäjien käyttää muitakin kuin kyseisessä vaatimusten noudattamisen osalta hyväksyttäviä yksiköitä koskevassa luettelossa olevia yksikkötyyppejä tai määrätä, että tällä direktiivillä käyttöön otetut yksiköiden kelpoisuuden edellytykset eivät sido niitä. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(29)

Komission olisi raportoitava CORSIA-järjestelmän ja ICAOn 41. yleiskokouksen 7. lokakuuta 2022 hyväksymän, pitkän aikavälin maailmanlaajuisen ei-sitovan tavoitteen, että kansainvälinen ilmailu on hiilineutraali viimeistään vuonna 2050, jäljempänä ’pitkän aikavälin maailmanlaajuinen ei-sitova tavoite’, saavuttamiseksi toteutettavan ICAOn toimenpidekokonaisuuden täytäntöönpanosta.

(30)

ICAOssa tehtävän työn edistämiseksi unioni on kolmeen kertaan hyväksynyt EU:n päästökauppajärjestelmään ajallisesti rajattuja poikkeuksia, joilla rajoitetaan noudattamisvelvoitteet ainoastaan ETA-alueella sijaitsevien lentopaikkojen välisistä lennoista aiheutuviin päästöihin ja varmistetaan ilma-alusten käyttäjien reittien yhdenvertainen kohtelu niiden sijoittautumispaikasta riippumatta. Näistä EU:n päästökauppajärjestelmään tehdyistä poikkeuksista uusimmassa, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/2392 (12), noudattamisvelvoitteet rajataan koskemaan ainoastaan ETA:n sisäisistä lennoista vuoteen 2023 saakka syntyneisiin päästöihin ja järjestelmän soveltamisalaa saatetaan muuttaa 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen ETA:n ulkopuolella sijaitseville lentopaikoille saapuvien ja niiltä lähtevien lentojen osalta sen jälkeen, kun mainitussa asetuksessa säädetty uudelleentarkastelu on tehty. Jotta voidaan arvioida CORSIA-järjestelmän täytäntöönpanoa, jonka kokeiluvaihe on alkanut, ja sitä, miten sitä sovelletaan käytännössä, nykyistä poikkeusta EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisista palauttamisvelvoitteista olisi jatkettava 31 päivään joulukuuta 2026 CORSIA-järjestelmän piiriin kuulumattomilla reiteillä liikennöivien ilma-aluksen käyttäjien liikennöimien asiaankuuluviin kolmansiin maihin saapuvien ja niistä lähtevien lentojen osalta, joihin muutoin sovellettaisiin EU:n päästökauppajärjestelmän raportointivelvoitetta viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2027 ja palauttamisvelvoitetta viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2027. Tämän olisi oltava viimeinen EU:n päästökauppajärjestelmään tehtävä ajallisesti rajattu poikkeus. CORSIA-järjestelmän uudelleentarkastelu olisi toteutettava 1 päivään heinäkuuta 2026 mennessä. Jos ICAOn yleiskokous ei ole 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä lujittanut CORSIA-järjestelmää pitkän aikavälin maailmanlaajuisen ei-sitovan tavoitteensa mukaisesti Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tai jos komission tulevaisuudessa hyväksymässä täytäntöönpanosäädöksessä luetellut valtiot edustavat alle 70:tä prosenttia kansainvälisen ilmailun päästöistä uusimpien saatavilla olevien tietojen perusteella, komission olisi tarvittaessa ehdotettava, että EU:n päästökauppajärjestelmää sovelletaan lähtevien lentojen päästöihin vuodesta 2027 ja että ilma-alusten käyttäjien olisi voitava vähentää CORSIA-järjestelmän mukaisesta hyvityksestä kyseisillä reiteillä aiheutuneet kustannukset, jotta vältetään kaksinkertaisen maksun periminen. Vastaavasti, jos kolmas maa ei sovella CORSIA-järjestelmää vuodesta 2027 alkaen, EU:n päästökauppajärjestelmää olisi sovellettava kyseiseen kolmanteen valtioon lennettävistä lähtevistä lennoista aiheutuviin päästöihin.

(31)

Tiedot CORSIA-järjestelmän mukaisten päästöhyvitysvaatimusten noudattamisen osalta hyväksyttävien yksiköiden käytöstä olisi asetettava julkisesti saataville vähintään yhtä avoimesti kuin tiedot direktiivin 2003/87/EY mukaisten kansainvälisten hyvitysten käytöstä vuoteen 2020 saakka komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 (13) liitteen XIV mukaisesti.

(32)

ICAOn 41. yleiskokous päätti 7. lokakuuta 2022 covid-19-pandemian yhteydessä muuttaa CORSIA-järjestelmän aiempaa perustasoa vuosiksi 2024–2035 vuosien 2019 ja 2020 hiilidioksidipäästöjen keskiarvosta 85 prosenttiin vuoden 2019 hiilidioksidipäästöistä. Kauden 2019–2020 kaikkien raportoitujen hiilidioksidipäästöjen keskiarvo oli 435 859 594 tonnia. Vuoden 2019 hiilidioksidipäästöt olivat 608 076 604 tonnia, ja 85 prosenttia kyseisestä määrästä on 516 865 113 tonnia. Todellinen perustaso, jota ICAO käyttää alan kasvukertoimen laskemiseen, määritetään kuitenkin käyttäen hiilidioksidipäästöjen osajoukkoa, jossa otetaan huomioon ainoastaan päästöhyvitysvaatimusten alaisilla reiteillä syntyvät päästöt. ICAO ei julkaise vuosien 2019 ja 2020 hiilidioksidipäästöjen keskiarvoa kaikkien päästöhyvitysvaatimusten piiriin vuonna 2021 kuuluneiden valtioparien osajoukon osalta, mutta se on arviolta 245 miljoonaa tonnia, ja vuoden 2019 hiilidioksidipäästöt olivat 341 380 188 tonnia, josta 85 prosenttia on 290 173 160 tonnia. Kaikkien niiden valtioparien osalta, joiden odotetaan kuuluvan päästöhyvitysvaatimusten piiriin vuonna 2027, kauden 2019–2020 hiilidioksidipäästöjen keskiarvo on arviolta noin 373 miljoonaa tonnia ja 85 prosenttia vuoden 2019 hiilidioksidipäästöistä on arviolta noin 439 miljoonaa tonnia.

(33)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset luettelon laatimiseksi niistä valtioista, joiden katsotaan soveltavan CORSIA-järjestelmää direktiivin 2003/87/EY tarkoituksia varten, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä ja pitää voimassa luettelo niistä muista valtioista kuin ETA:n jäsenvaltiot, Sveitsi ja Yhdistynyt kuningaskunta, joiden katsotaan osallistuvan CORSIA-järjestelmään unionin lainsäädännön tarkoituksia varten. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(34)

Ilmailualan siirtymisessä kohti kestävää ilmailua on otettava huomioon alan sosiaalinen ulottuvuus ja sen kilpailukyky, jotta varmistetaan, että kyseinen siirtymä on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja työntekijöille annetaan koulutusta sekä uudelleen- ja täydennyskoulutusta. Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus tämän direktiivin soveltamisesta ja sen sosiaalisista vaikutuksista ilmailualaan.

(35)

Ilmailun kokonaishiilidioksidipäästöistä 6–9 prosenttia aiheutuu enintään 1 000 kilometrin pituisista lennoista. Komission olisi esitettävä kertomus toimenpiteistä, joilla edistetään liikennemuotosiirtymää kohti vaihtoehtoisia, kestävämpiä liikennemuotoja odotettaessa teknologisia läpimurtoja ja sitä, että saatavilla on päästöttömiä lentopolttoaineita ja ilma-aluksia.

(36)

EU:n päästökauppajärjestelmää on sovellettu lentoihin vuodesta 2012, mutta 55-valmiuspakettiin sisältyy uusia toimenpiteitä, joilla saattaa yhdessä EU:n päästökauppajärjestelmän kanssa olla yhteisvaikutuksia alaan. Saarialueiden tai pienten lentoasemien lentoyhteyksien turvaamiseksi tämän direktiivin mukaisella mekanismilla, jolla on tarkoitus kattaa jäljellä oleva hintaero fossiilisten polttoaineiden ja sen vaihtoehtojen välillä, olisi vähennettävä lentoyhteyksiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia ja pienennettävä hiilivuodon riskiä. Komission olisi vuoteen 2026 mennessä raportoitava mahdollisista vaikutuksista lentoyhteyksiin.

(37)

EU:n päästökauppajärjestelmän mukainen lentopetrolin (Jet A1 tai Jet A) päästökerroin olisi yhdenmukaistettava CORSIA-järjestelmän ympäristönsuojelua koskevissa kansainvälisisissä standardeissa ja suositelluissa menettelytavoissa kyseiselle polttoaineelle vahvistetun päästökertoimen kanssa. Päästöoikeuksien tasoja ei olisi muutettava lentopetrolin päästökertoimen korottamisen vuoksi, koska ilmailun maksuttomien päästöoikeuksien jakaminen lakkautetaan asteittain tämän direktiivin johdosta ja siirrytään huutokauppaamiseen suurempien päästövähennysten saamiseksi.

(38)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (14) 25 artiklan mukaiset uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa vetyä käyttävät muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet olisi luokiteltava päästöttömiksi niitä käyttäville ilma-alusten käyttäjille, kunnes asianmukaista laskentaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt on vahvistettu tämän direktiivin nojalla.

(39)

Jotta voidaan vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt fossiilisen lentopetrolin ja hyväksyttävien polttoaineiden välisen hintaeron vuosittaiselle laskemiselle noudattaen asetusta tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisesta kestävälle lentoliikenteelle, tällaisten hyväksyttävien polttoaineiden käytöstä myönnettävien päästöoikeuksien jakamiselle ja tällaisten hyväksyttävien polttoaineiden käytön johdosta säästettyjen kasvihuonekaasupäästöjen laskemiselle sekä hiilen hintaan ja fossiilisten polttoaineiden yhdenmukaistettuihin vähimmäisverotasoihin perustuvien kannustinten huomioon ottamista koskevien järjestelyjen vahvistamiselle, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä. Lisäksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotta voidaan vahvistaa yksityiskohtaiset järjestelyt, jotka koskevat jäsenvaltioissa järjestettäviä ilmailun päästöoikeuksien huutokauppoja, mukaan lukien huutokauppaa koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt, joita tarvitaan siirrettäessä tietty osuus tällaisesta huutokaupasta saatavista tuloista unionin yleiseen talousarvioon omina varoina. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (15) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(40)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä unionin syrjäisimpien alueiden kulkuyhteyksien edistämiseen. Sen vuoksi olisi säädettävä, että jäsenvaltion jollakin syrjäisimmällä alueella sijaitsevan lentopaikan ja samassa jäsenvaltiossa kyseisen syrjäisimmän alueen ulkopuolella sijaitsevan toisen lentopaikan välisistä lennoista aiheutuvat päästöt vapautetaan EU:n päästökauppajärjestelmän vaatimuksista tilapäisesti 31 päivään joulukuuta 2030 saakka, jotta voidaan ottaa huomioon asukkaiden tärkeimmät tarpeet työllisyyden, koulutuksen ja muiden mahdollisuuksien suhteen. Kyseisen vapautuksen olisi samoista syistä katettava lennot sellaisten lentopaikkojen välillä, joista molemmat sijaitsevat samalla syrjäisimmällä alueella tai eri syrjäisimmillä alueilla samassa jäsenvaltiossa.

(41)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä (EU) 2023/136 (16) on määrä soveltaa ilmoitukseen, joka jäsenvaltioiden on direktiivin 2003/87/EY nojalla tehtävä 30 päivään marraskuuta 2023 mennessä ilma-alusten käyttäjille, edellyttäen että ICAOn julkaisema vuoden 2022 päästöjä koskeva alakohtainen kasvukerroin on nolla.

(42)

Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisen ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että innovoinnissa sovelletaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Sitäkin tärkeämpää se on niillä talouden aloilla, joilla hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on vaikeaa, kuten ilmailussa ja merenkulussa, ja siksi näillä aloilla on hyödynnettävä toiminnallisten parannusten, vaihtoehtoisten ilmastoneutraalien polttoaineiden ja teknologisten ratkaisujen yhdistelmää. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, etteivät kansalliset täytäntöönpanosäännökset vaikeuta innovointia ja että ne ovat teknologianeutraaleja. Tarvittavia tutkimus- ja innovointitoimia tuetaan unionin tasolla muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti Eurooppa”, johon sisältyy merkittävää rahoitusta ja uusia välineitä EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluville aloille.

(43)

Direktiivillä 2003/87/EY perustetusta innovaatiorahastosta on määrä tukea hiilestä irtautumista koskevien ratkaisujen tutkimusta sekä kehittämistä ja käyttöönottoa, mukaan lukien päästöttömät teknologiat, ja sen avulla olisi vähennettävä ilmailualan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Siitä on myös määrä tukea sähköistämistä ja toimia ilmailun kokonaisvaikutusten vähentämiseksi.

(44)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli varmistaa ilmailun panosta unionin koko talouden päästövähennystavoitteeseen ja CORSIA-järjestelmän asianmukaista täytäntöönpanoa unionin oikeudessa, vaan ne voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(45)

Jäsenvaltioiden olisi saatettava tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä ottaen huomioon tarve kiireellisiin ilmastotoimiin ja siihen, että kaikki alat osallistuvat päästövähennyksiin kustannustehokkaasti.

(46)

Yksinkertaistamalla hallinnollisia menettelyjä ja mukauttamalla kyseisiä menettelyjä parhaisiin käytäntöihin voitaisiin minimoida hallinnollinen taakka.

(47)

Direktiivi 2003/87/EY olisi näin ollen muutettava vastaavasti,