31980L0155

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 21 päivänä tammikuuta 1980,

kätilöntoimeen ryhtymistä ja kätilöntoimen harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (80/155/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 49, 57 ja 66 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (3),

sekä katsoo, että

perustamissopimuksen 57 artiklan mukaisesti kätilöntoimeen ryhtymistä ja kätilöntoimen harjoittamista koskevat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset on sovitettava yhteen; kansanterveyden vuoksi yhteisössä on pyrittävä luomaan yhteinen määritelmä kyseisten ammattihenkilöiden toiminnalle ja koulutukselle; tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole pidetty tarpeellisena määrätä yhtenäistä koulutusohjelmaa kaikille jäsenvaltioille; jäsenvaltioille on päinvastoin annettava mahdollisimman suuri vapaus koulutuksen järjestämisessä; tämän vuoksi paras ratkaisu on säätää vähimmäisvaatimuksista,

tämän toiminnan yhteensovittaminen tässä direktiivissä tarkoitetulla tavalla ei mitenkään estä myöhempää yhteensovittamista, ja

koulutuksen suhteen useimmissa jäsenvaltioissa ei tällä hetkellä tehdä eroa palkatussa työssä olevien ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien kätilöiden välillä; tästä syystä näyttää tarpeelliselta ulottaa tämän direktiivin soveltaminen koskemaan palkatussa työssä toimivia kätilöitä,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1. Jäsenvaltioiden on vaadittava henkilöiltä, jotka ryhtyvät harjoittamaan kätilöntointa ja harjoittavat sitä käyttäen direktiivin 80/154/ETY (4) 1 artiklassa mainittuja nimikkeitä, että heillä on sanotun direktiivin 3 artiklassa tarkoitettu kätilön tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka takaa, että asianomainen on opintojensa aikana saanut:

a) riittävät tiedot kätilöntoimen perustana olevista tieteenaloista, erityisesti synnytys- ja naistentautiopista;

b) riittävät tiedot ammattisäännöistä ja -lainsäädännöstä;

c) yksityiskohtaiset tiedot synnytysopin alaan kuuluvista ja vastasyntyneen biologisista toiminnoista, anatomiasta ja fysiologiasta sekä ihmisen terveydentilan ja fyysisen ja sosiaalisen ympäristön välisestä yhteydestä sekä käyttäytymisestä;

d) riittävästi kliinistä kokemusta, joka on hankittu hyväksytyissä laitoksissa kätilöntoimen ja synnytysopin pätevyyden saaneen henkilöstön valvonnassa;

e) riittävän käsityksen terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksesta ja riittävästi kokemusta työskentelystä tällaisen henkilöstön kanssa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun koulutuksen tulee käsittää:

- täysipäiväisen kätilön koulutusohjelman, johon kuuluu vähintään kolmen vuoden käytännölliset ja teoreettiset opinnot ja jonka pääsyvaatimuksena on vähintään yleissivistävien kouluopintojen 10 ensimmäisen vuoden suorittaminen; tai

- täysipäiväisen kätilön koulutusohjelman, joka kestää vähintään 18 kuukautta ja jonka pääsyvaatimuksena on direktiivin 77/452/ETY (5) 3 artiklassa tarkoitetun yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja.

3. Edellä 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyn kätilön koulutusohjelman tulee sisältää vähintään liitteessä vahvistetun koulutusohjelman oppiaineet.

Edellä 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädetyn kätilön koulutusohjelman tulee sisältää vähintään ne liitteessä asetetun koulutusohjelman oppiaineet, jotka eivät sisälly vastaavaan sairaanhoitajan koulutusohjelmaan.

4. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kätilökoulutusta antava oppilaitos vastaa teorian ja käytännön yhteensovittamisesta koko koulutusohjelman ajan.

Liitteessä olevassa A osassa mainitun teoreettisen ja teknisen opetuksen tulee olla tasapainossa ja sovitettu yhteen saman liitteessä olevassa B osassa mainitun kätilöiden kliinisen opetuksen kanssa niin, että opiskelijalla on mahdollisuus hankkia riittävästi 1 kohdassa tarkoitettua tietoa ja kokemusta.

Kliininen opetus annetaan ohjattuna käytännön työpaikkakoulutuksena sairaalan osastoilla tai muissa toimivaltaisten viranomaisten tai julkista valtaa käyttävän toimielimen hyväksymissä terveydenhuollon yksiköissä. Kätilöopiskelijat osallistuvat harjoittelun osana yksikköjen toimintaan, sikäli kuin se liittyy heidän koulutukseensa. Heille opetetaan kätilöntoimeen liittyvät velvollisuudet.

2 artikla

Edellä 1 artiklan 2 kohdassa säädetyistä koulutusohjelmista saatujen tulosten määräaikaisarvioinnin jälkeen komissio antaa neuvostolle ensimmäisen kertomuksensa kuuden vuoden kuluttua tämän direktiivin tiedoksi antamisesta. Tämä arviointi suoritetaan yhteistyössä kätilökoulutuksen neuvoa-antavan komitean kanssa.

Tämän arvioinnin tulosten perusteella komissio tekee ehdotuksia muutoksiksi edellä mainittujen koulutusohjelmien vähimmäisvaatimusten lähentämisestä direktiivin 80/154/ETY 2 artiklan 1 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan ensimmäisessä luetelma-alakohdassa ja toisessa luetelmakohdassa vahvistettujen vaatimusten kanssa. Neuvosto päättää ehdotuksista viipymättä.

3 artikla

Sen estämättä, mitä 1 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat hyväksyä osa-aikaisen koulutuksen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten hyväksymillä edellytyksillä.

Osa-aikainen koulutus ei saa olla kokonaiskestoltaan lyhyempi kuin täysipäiväinen koulutus. Osa-aikaisuus ei saa alentaa koulutuksen tasoa.

4 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kätilöillä on ainakin oikeus ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa seuraavaa toimintaa:

1. antaa luotettavaa perhesuunnittelutietoa ja -neuvontaa;

2. todeta raskaus ja seurata normaalia raskautta, tehdä tutkimuksia, jotka ovat tarpeen normaalin raskauden seuraamiseksi;

3. määrätä tai neuvoa tehtäväksi tutkimuksia, jotka ovat tarpeen riskiraskauksien toteamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa;

4. laatia vanhempien valmennusohjelma ja täydellinen synnytysvalmennuskurssi, joka sisältää hygienia- ja ravintoneuvontaa;

5. hoitaa ja avustaa äitiä synnytyksen aikana ja seurata sikiön tilaa kohdussa asianmukaisia kliinisiä ja teknisiä apuneuvoja käyttäen;

6. hoitaa normaaleja alatiesynnytyksiä, mukaan lukien välilihan leikkauksen tekeminen tarvittaessa ja perätilasynnytyksen hoitaminen hätätapauksissa;

7. havaita äidissä tai lapsessa tavallisesta poikkeavat vaaran merkit, jotka vaativat lähettämistä lääkärin hoitoon, ja avustaa lääkäriä tarvittaessa; hoitaa välttämättömät hätätapaukset, jos lääkäriä ei ole saatavilla, erityisesti irrottaa istukka käsin ja mahdollisesti sen jälkeen tutkia kohtu käsin;

8. tutkia vastasyntynyt ja hoitaa häntä; ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin ja aloittaa tarvittaessa elvytys välittömästi;

9. hoitaa äitiä ja seurata hänen toipumistaan synnytyksen jälkeisenä aikana ja antaa hänelle kaikki lapsen hoitoon liittyvät tarpeelliset neuvot, jotta äiti pystyisi huolehtimaan siitä, että vastasyntynyt saa mahdollisimman hyvät kehitysmahdollisuudet;

10. antaa lääkärin määräämä hoito;

11. ylläpitää kaikkia tarvittavia toimintaan liittyviä potilasasiakirjoja.

5 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan myös niihin jäsenvaltioiden kansalaisiin, jotka työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella 15 päivänä lokakuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68 (6) mukaisesti harjoittavat tai ryhtyvät harjoittamaan direktiivin 80/154/ETY 1 artiklassa tarkoitettua toimintaa palkattuina työntekijöinä.

6 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet kolmen vuoden kuluessa sen tiedoksi antamisesta ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

7 artikla

Jos jäsenvaltiolla on huomattavia ongelmia tämän direktiivin soveltamisessa tietyillä aloilla, komissio tutkii nämä ongelmat yhdessä kyseisen valtion kanssa ja pyytää asiasta lausunnon terveydenhuollon johtavien virkamiesten komitealta, joka on asetettu päätöksellä 75/365/ETY (7), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 80/157/ETY (8).

Komissio tekee neuvostolle tarvittaessa aiheelliset ehdotukset.

8 artikla

Viimeistään kuuden vuoden kuluttua tämän direktiivin tiedoksi antamisesta neuvosto päättää komission ehdotuksesta pyydettyään lausunnon neuvoa-antavalta komitealta, onko liitteessä olevan B osan 3 kohdassa säädetty poikkeussäännös poistettava tai sen soveltamisalaa kavennettava.

9 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 21 päivänä tammikuuta 1980.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. MARCORA

(1) EYVL N:o C 18, 12.2.1970, s. 1

(2) EYVL N:o C 101, 4.8.1970, s. 26

(3) EYVL N:o C 146, 11.12.1970, s. 17

(4) EYVL N:o L 33, 11.2.1980, s. 1

(5) EYVL N:o L 176, 15.7.1977, s. 1

(6) EYVL N:o L 257, 19.10.1968, s. 2

(7) EYVL N:o L 167, 30.6.1975, s. 19

(8) EYVL N:o L 33, 11.2.1980, s. 15

LIITE

KÄTILÖN KOULUTUSOHJELMA

Kätilön tutkintotodistuksen, todistuksen tai muun muodollista kelpoisuutta osoittavan asiakirjan antamiseen johtavan koulutusohjelman tulee sisältää seuraavat kaksi osaa:

A. TEOREETTINEN JA TEKNINEN OPETUS

a) Yleiset oppiaineet

1. Anatomian ja fysiologian perusteet

2. Patologian perusteet

3. Bakteriologian, virologian ja parasitologian perusteet

4. Biofysiikan, biokemian ja radiologian perusteet

5. Lastentautioppi, erityisesti vastasyntyneiden sairaudet

6. Terveydenhoito, terveyskasvatus, sairauksien ehkäisy, sairauksien varhaisdiagnosointi

7. Ravitsemus ja ravitsemusoppi, erityisesti naisten, vastasyntyneiden ja imeväisten osalta

8. Sosiologian ja sosiaalilääketieteen perusteet

9. Farmakologian perusteet

10. Psykologia

11. Kasvatustiede

12. Terveys- ja sosiaalilainsäädäntö ja terveydenhuollon organisaatio

13. Ammattietiikka ja -lainsäädäntö

14. Sukupuolikasvatus ja perhesuunnittelu

15. Äidin ja lapsen oikeusturva

b) Kätilötoimeen liittyvät oppiaineet

1. Anatomia ja fysiologia

2. Embryologia ja sikiön kehitys

3. Raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika

4. Gynekologinen ja obstetrinen patologia

5. Synnytys- ja vanhempainvalmennus, mukaan lukien psykologiset näkökohdat

6. Synnytykseen valmistaminen (mukaan lukien obstetristen teknisten apuvälineiden tuntemus ja käyttö)

7. Kivunlievitys, nukutus ja elvytys

8. Vastasyntyneen fysiologia ja patologia

9. Vastasyntyneen hoito ja seuranta

10. Psykologiset ja sosiaaliset tekijät

B. KLIININEN JA KÄYTÄNNÖN KOULUTUS

Koulutukseen tulee liittyä asianmukainen ohjaus:

1. Raskausneuvonta, joka käsittää vähintään 100 ennen synnytystä tehtyä tutkimusta

2. Vähintään 40 raskauden seuranta ja hoito

3. Vähintään 40 synnytyksen hoitaminen; jos opiskelija ei voi hoitaa näin monta synnytystä potilaiden vähyyden vuoksi, voidaan hyväksyä vähintään 30 synnytyksen hoitaminen edellyttäen, että opiskelija lisäksi avustaa 20 synnytyksessä

4. Avustaminen yhdessä tai kahdessa perätilasynnytyksessä

5. Välilihan leikkauksen tekeminen ja sen ompelu

6. Seuranta ja hoito 40 riskisynnyttäjälle

7. Vähintään 100 synnytyksen jälkeistä tutkimusta ja normaalin vastasyntyneen tutkimusta

8. Äitien ja vastasyntyneiden seuranta ja hoito, mukaan lukien keskoset, yliaikaiset, alipainoiset ja sairaat lapset

9. Gynekologisten ja obstetristen sairauksien hoito sekä vastasyntyneiden ja imeväisten sairaudet

10. Perehdytys tavallisten sisätautien ja kirurgisten sairauksien hoitoon