Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 32021R0847

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/847, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, verotuksen alan yhteistyötä koskevan Fiscalis-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1286/2013 kumoamisesta

PE/35/2021/INIT

EUVL L 188, 28.5.2021, p. 1–17 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/847/oj

28.5.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 188/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/847,

annettu 20 päivänä toukokuuta 2021,

verotuksen alan yhteistyötä koskevan Fiscalis-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1286/2013 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 ja 197 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Fiscalis 2020 -ohjelma, joka perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1286/2013 (3) ja jonka komissio toteuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kanssa, sekä sitä edeltävät ohjelmat ovat merkittävällä tavalla helpottaneet ja parantaneet veroviranomaisten välistä yhteistyötä unionissa. Osallistujamaiden veroviranomaiset ovat tunnustaneet kyseisten ohjelmien lisäarvon, myös jäsenvaltioiden ja verovelvollisen taloudellisten etujen suojaamisen osalta. Seuraavan vuosikymmenen haasteisiin voidaan tarttua vain, jos jäsenvaltiot katsovat oman hallinnollisen alueensa rajoja pidemmälle ja tekevät tiivistä yhteistyötä vastapuoltensa kanssa.

(2)

Fiscalis 2020 -ohjelma tarjoaa jäsenvaltioille unionin kehyksen, jonka puitteissa yhteistyötoimia kehitetään. Kyseinen kehys on kustannustehokkaampi kuin se, että kukin jäsenvaltio perustaisi yksittäisiä yhteistyökehyksiä kahden- tai monenväliseltä pohjalta. Sen vuoksi on aiheellista varmistaa Fiscalis 2020 -ohjelman jatkuminen perustamalla kyseistä alaa koskeva uusi ohjelma, Fiscalis-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

(3)

Koska ohjelma muodostaa toimien puitteet, joiden avulla tuetaan sisämarkkinoita, edistetään unionin kilpailukykyä ja suojataan unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, ohjelmalla olisi edistettävä seuraavia: veropolitiikan ja verotusta koskevan unionin oikeuden täytäntöönpanon tukeminen; veropetosten, verovilpin, aggressiivisen verosuunnittelun ja kaksinkertaisen verottamatta jäämisen estäminen ja torjuminen; kansalaisille ja yrityksille rajatylittävässä liiketoiminnassa aiheutuvien tarpeettomien hallinnollisten rasitusten ehkäiseminen ja vähentäminen; oikeudenmukaisempien ja tehokkaampien verojärjestelmien tukeminen; sisämarkkinoiden koko potentiaalin saavuttaminen ja terveen kilpailun edistäminen unionissa; unionin yhteisen lähestymistavan tukeminen kansainvälisillä foorumeilla; veroviranomaisten hallinnollisten valmiuksien kehittämisen tukeminen, mukaan lukien raportointi- ja tarkastustekniikoiden uudistaminen; sekä veroviranomaisten henkilöstön kouluttamisen tukeminen tältä osin.

(4)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (4) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(5)

Kolmansien maiden liittymis- ja assosiaatioprosessin tukemiseksi liittyvien maiden ja ehdokasmaiden sekä mahdollisten ehdokkaiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaiden olisi voitava osallistua ohjelmaan, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Siihen saattaisivat voida osallistua myös muut kolmannet maat niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevissa erityisissä unionin ja kyseisten kolmansien maiden välisissä sopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

(6)

Tähän ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (5), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(7)

Fiscalis 2020 -ohjelman mukaiset toimet ovat osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi, minkä vuoksi ne olisi säilytettävä. Jotta ohjelman toteutus olisi yksinkertaisempaa ja joustavampaa ja sen tavoitteet olisi siten helpompi saavuttaa, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina ja antamalla luettelo konkreettisia toimia koskevista kuvaavista esimerkeistä, kuten kokoukset ja niiden kaltaiset kertaluonteiset tapahtumat, mukaan lukien tarvittaessa läsnäolo virastoissa ja osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin, hankeperusteinen jäsennelty yhteistoiminta, mukaan lukien tarvittaessa yhteiset tarkastukset, ja tietoteknisten valmiuksien kehittäminen, mukaan lukien tarvittaessa veroviranomaisten pääsy yhteenliitettyihin rekistereihin. Toimilla olisi tarvittaessa pyrittävä myös käsittelemään ensisijaisia aiheita ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmalla olisi yhteistyön ja valmiuksien kehittämisen kautta myös tehtävä tunnetuksi ja tuettava innovaatioiden käyttöönottoa ja vipuvaikutusta, jotta voitaisiin parantaa valmiuksia toteuttaa verotuksen keskeisimmät painopistealat.

(8)

Kun otetaan huomioon verovelvollisten liikkuvuuden lisääntyminen, rajatylittävien liiketoimien määrä, rahoitusvälineiden kansainvälistyminen ja niistä johtuva veropetosten, verovilpin ja aggressiivisen verosuunnittelun kohonnut riski, jotka kaikki ulottuvat pitkälle unionin rajojen ulkopuolelle, eurooppalaisiin sähköisiin järjestelmiin ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä silmälläpitäen tehtävät mukautukset tai laajennukset voisivat olla unionin tai jäsenvaltioiden etujen mukaisia. Tällaisilla mukauttamisilla tai laajentamisilla vältyttäisiin erityisesti hallinnolliselta rasitukselta ja kustannuksilta, jotka liittyvät kahden sellaisen samanlaisen sähköisen järjestelmän kehittämiseen ja käyttämiseen, joista toinen on unionin sisäistä ja toinen kansainvälistä tietojenvaihtoa varten. Näin ollen kun tällaisia mukautuksia tai laajennuksia voidaan perustella asianmukaisesti kyseisellä edulla, niille olisi myönnettävä ohjelman mukaista rahoitusta.

(9)

Globalisaation tärkeyden sekä veropetosten, verovilpin ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunnan tärkeyden vuoksi ohjelmassa olisi annettava mahdollisuus varainhoitoasetuksen 238 artiklassa tarkoitettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle. Tällaisten ulkopuolisten asiantuntijoiden olisi oltava pääasiassa valtion viranomaisten edustajia, myös assosioitumattomien kolmansien maiden valtion viranomaisia, mukaan lukien vähiten kehittyneet maat, sekä kansainvälisten järjestöjen, talouden toimijoiden, verovelvollisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Vähiten kehittyneen maan olisi tässä yhteydessä katsottava tarkoittavan kolmatta maata tai EU:n ulkopuolista aluetta, joka on oikeutettu saamaan virallista kehitysapua Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean julkaiseman asiaa koskevan luettelon mukaisesti ja Yhdistyneiden kansakuntien vähiten kehittyneiden maiden määritelmän perusteella. Asiantuntijoiden valitsemisen asiantuntijaryhmiin olisi perustuttava 30 päivänä toukokuuta 2016 annettuun komission päätökseen komission asiantuntijaryhmien perustamista ja toimintaa koskevien horisontaalisten sääntöjen vahvistamisesta. Kun kyseessä ovat henkilökohtaisesti nimetyt asiantuntijat, jotka toimivat riippumattomasti julkisen edun mukaisesti, komission olisi varmistettava, että kyseiset asiantuntijat ovat puolueettomia, että heidän ammatillisista velvollisuuksistaan ei mahdollisesti aiheudu eturistiriitaa ja että tiedot heidän valinnastaan ja osallistumisestaan ovat julkisesti saatavilla.

(10)

Komission 19 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa "EU:n talousarvion kokonaistarkastelu" antaman rahoitusohjelmien johdonmukaisuuden ja yksinkertaistamisen varmistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resurssien olisi oltava yhteisiä muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos ohjelmaan kuuluvien toimien tavoitteet ovat samat useilla rahoitusvälineillä, mutta kaksinkertainen rahoittaminen ei ole mahdollista. Ohjelmaan kuuluvilla toimilla olisi varmistettava johdonmukaisuus veropolitiikan ja veroviranomaisten tukemiseen tarkoitettujen unionin resurssien käytössä.

(11)

Kustannustehokkuuden saavuttamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisia synergioita muiden asiaan liittyvillä aloilla toteutettavien unionin toimenpiteiden kanssa, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/444 (6) perustetun Tulli-ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/785 (7) perustetun unionin petostentorjuntaohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/690 (8) perustetun sisämarkkinaohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (9) perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 (10) perustetun teknisen tuen välineen kanssa.

(12)

Suurin osa ohjelman talousarviosta on tarkoitus kohdentaa tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin. Sen vuoksi eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteiset ja kansalliset osat olisi kuvattava ja eriteltävä erityisissä säännöksissä. Lisäksi toimien soveltamisala sekä komission ja jäsenvaltioiden vastuualueet olisi määriteltävä selkeästi. Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteisten ja kansallisten osien olisi mahdollisuuksien mukaan oltava yhteentoimivia ja niillä olisi oltava synergioita muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien sähköisten järjestelmien kanssa.

(13)

Tällä hetkellä ei ole olemassa velvollisuutta laatia verotuksen monivuotista strategiasuunnitelmaa johdonmukaisen ja yhteentoimivan sähköisen ympäristön luomiseksi verotukselle unionissa. Jotta varmistettaisiin, että tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet ovat johdonmukaisia ja koordinoituja, ohjelmassa olisi vahvistettava vaatimus laatia tällainen suunnitelma eli suunnittelun apuväline, jonka olisi oltava asiaankuuluvien unionin säädösten mukainen ja joka ei saisi mennä niihin perustuvia velvoitteita pidemmälle.

(14)

Tämä asetus olisi pantava täytäntöön työohjelmilla. Koska työohjelmien tavoitteet ovat keskipitkän tai pitkän aikavälin tavoitteita ja koska niissä käytetään hyväksi ajan mittaan saatua kokemusta, työohjelmien keston olisi voitava olla useita vuosia. Siirtyminen vuotuisista työohjelmista monivuotisiin työohjelmiin, joista kunkin olisi katettava enintään kolme vuotta, vähentäisi sekä komission että jäsenvaltioiden hallinnollista rasitusta.

(15)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (11) mukaisesti.

(16)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (12) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia. Väli- ja loppuarviointeja, jotka olisi suoritettava viimeistään neljän vuoden kuluttua ohjelman toteutuksen aloittamisesta ja ohjelman loppuun saattamisesta, olisi hyödynnettävä seuraavia monivuotisia rahoituskehyksiä koskevassa päätöksentekoprosessissa. Väli- ja loppuarvioinneissa olisi myös käsiteltävä ohjelman tavoitteiden saavuttamisen jäljellä olevia esteitä ja tehtävä ehdotuksia parhaista käytännöistä. Väli- ja loppuarviointien lisäksi olisi osana tulosraportointijärjestelmää annettava vuotuisia tilannekatsauksia, joilla seurataan edistymistä. Kyseisten katsausten olisi sisällettävä yhteenveto kyseessä olevana vuonna toteutettujen ohjelman toimien yhteydessä saaduista kokemuksista ja tarvittaessa havaituista esteistä.

(17)

Komission olisi järjestettävä veroviranomaisille säännöllisiä seminaareja, joissa edunsaajajäsenvaltioiden edustajat käsittelevät ohjelman tavoitteisiin liittyviä aiheita ja ehdottavat niihin mahdollisia parannuksia, mukaan lukien veroviranomaisten välinen tietojenvaihto.

(18)

Jotta voidaan vastata asianmukaisesti veropolitiikan painopisteiden muutoksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ohjelman erityistavoitteiden saavuttamista mittaavia indikaattoreita koskevan luettelon muuttamista ja tämän asetuksen täydentämistä seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(19)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (13) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (14), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (15) ja (EU) 2017/1939 (16) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (17) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(20)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (18) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(21)

Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(22)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä pystytään saavuttamaan toimien erityistavoitteet ja tulokset, erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja vaatimusten noudattamatta jättämisestä odotettavasti aiheutuva riski huomioon ottaen. Kyseisessä valinnassa olisi harkittava kertakorvausten, kiinteän rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttöä sekä rahoitusta, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin. Avustuskelpoiset kustannukset olisi määriteltävä avustuskelpoisten toimien luonteen mukaan. Kokouksiin ja niiden kaltaisiin kertaluonteisiin tapahtumiin osallistuvien henkilöiden matka-, majoitus- ja oleskelukulujen ja tapahtumien järjestämiseen liittyvien kulujen korvaaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta varmistetaan kansallisten asiantuntijoiden ja veroviranomaisten osallistuminen yhteisiin toimiin.

(23)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole avustuskelpoisia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa ja ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, että toimet ja kustannukset ovat avustuskelpoisia varainhoitovuoden 2021 alusta alkaen, vaikka toimet olisi toteutettu ja kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(24)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(25)

Asetus (EU) N:o 1286/2013 olisi sen vuoksi kumottava.

(26)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla toimintapolitiikan alalla ja jotta ohjelman toteutus voidaan käynnistää monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan verotuksen alan yhteistyötä koskeva Fiscalis-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle.

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman tavoitteet, sen talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja tällaisen rahoituksen myöntämistä koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’verotuksella’ seuraaviin veroihin ja maksuihin liittyviä seikkoja, mukaan lukien suunnittelu, hallinnointi, täytäntöönpanon valvonta ja vaatimustenmukaisuus:

a)

neuvoston direktiivissä 2006/112/EY (19) säädetty arvonlisävero;

b)

neuvoston direktiivissä 92/83/ETY (20) säädetyt alkoholin valmisteverot;

c)

neuvoston direktiivissä 2011/64/EU (21) säädetyt tupakkatuotteiden valmisteverot;

d)

neuvoston direktiivissä 2003/96/EY (22) säädetyt energiatuotteiden ja sähkön verot;

e)

muut neuvoston direktiivin 2010/24/EU (23) 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut verot ja maksut niiltä osin kuin ne ovat merkittäviä sisämarkkinoiden ja jäsenvaltioiden välisen hallinnollisen yhteistyön kannalta;

2)

’veroviranomaisilla’ julkisia viranomaisia ja muita elimiä, jotka ovat vastuussa verotuksesta ja verotukseen liittyvistä toimista;

3)

’eurooppalaisella sähköisellä järjestelmällä’ verotuksessa ja veroviranomaisten tehtävien suorittamisessa tarvittavaa sähköistä järjestelmää.

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

1.   Ohjelman yleisinä tavoitteina on tukea veroviranomaisia ja verotusta sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi, edistää unionin kilpailukykyä ja tervettä kilpailua unionissa, suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, mukaan lukien kyseisten etujen suojaaminen veropetoksilta, verovilpiltä ja veronkierrolta, sekä parantaa veronkantoa.

2.   Ohjelman erityistavoitteina on tukea veropolitiikkaa ja verotukseen liittyvän unionin oikeuden täytäntöönpanoa, edistää veroviranomaisten välistä yhteistyötä, mukaan lukien verotietojen vaihto, ja tukea hallinnollisten valmiuksien kehittämistä, myös henkilöstön ammattitaidon osalta, sekä eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämistä ja toimintaa.

4 artikla

Talousarvio

1.   Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamista varten ajanjaksolla 2021–2027 ovat 269 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä voidaan kattaa myös menoja, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, arviointi- ja muusta ohjelman hallinnointia ja sen tavoitteiden saavuttamisen arviointia koskevasta toiminnasta. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät ohjelman tavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu tekninen ja hallinnollinen apu, jota tarvitaan ohjelman hallinnoinnissa.

5 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

a)

unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettujen erityisten edellytysten mukaisesti;

b)

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettujen erityisten edellytysten mukaisesti, jos kyseisten maiden lainsäädäntö ja hallintomenetelmät ovat riittävän lähellä asiaankuuluvaa unionin lainsäädäntöä ja asiaankuuluvia unionin hallintomenetelmiä;

c)

muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta mihin tahansa unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

i)

varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

ii)

vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa;

iii)

ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

iv)

taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuja rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

6 artikla

Unionin rahoituksen toteutus ja muodot

1.   Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2.   Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa säädetyssä muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot, hankinnat ja ulkopuolisten asiantuntijoiden matka- ja oleskelukulujen korvaaminen.

II LUKU

Avustuskelpoisuus

7 artikla

Avustuskelpoiset toimet

1.   Rahoitusta voidaan myöntää ainoastaan sellaisille toimille, jotka toteutetaan 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin sisältyvät seuraavat:

a)

kokoukset ja niiden kaltaiset kertaluonteiset tapahtumat;

b)

hankeperusteinen jäsennelty yhteistoiminta;

c)

tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet, erityisesti eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittäminen ja toiminta;

d)

henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen tähtäävät toimet ja muut valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet;

e)

tukitoimet ja muut toimet, mukaan lukien

i)

selvitysten ja muun asiaankuuluvan kirjallisen aineiston valmistelu;

ii)

innovointitoiminta, erityisesti konseptin oikeaksi todistaminen, pilottihankkeet ja prototyyppialoitteet;

iii)

yhteisesti laaditut viestintätoimet;

iv)

kaikki muut asiaankuuluvat toimet, jotka vahvistetaan 13 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa ja jotka ovat välttämättömiä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tai jotka tukevat kyseisiä tavoitteita.

Liitteessä I on ensimmäisen alakohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettujen asiaankuuluvien toimien mahdollisten muotojen ei-tyhjentävä luettelo.

Liitteessä III on toimien ensisijaisten aiheiden ei-tyhjentävä luettelo.

3.   Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteisiin osiin ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä silmälläpitäen tehtävien mukautusten tai laajennusten kehittämistä ja toimintaa koskeville toimille voidaan myöntää rahoitusta, kun ne ovat unionin tai jäsenvaltioiden edun mukaisia. Komissio ottaa käyttöön tarvittavat hallinnolliset järjestelyt, joissa asianomaiset kolmannet osapuolet voidaan velvoittaa osallistumaan kyseisten toimien rahoitukseen.

4.   Kun tämän artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettu tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävä toimi koskee eurooppalaisen sähköisen järjestelmän kehittämistä ja toimintaa, ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta ainoastaan kustannuksiin, jotka liittyvät komissiolle 11 artiklan 2 kohdan nojalla asetettuihin velvoitteisiin. Jäsenvaltioiden on vastattava niille 11 artiklan 3 kohdan nojalla asetettuihin velvoitteisiin liittyvistä kustannuksista.

8 artikla

Ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistuminen

1.   Kun siitä on hyötyä sellaisen toimen toteuttamiseksi, jolla pannaan täytäntöön 3 artiklassa säädetyt ohjelman tavoitteet, valtion viranomaisten edustajat, mukaan lukien sellaisten kolmansien maiden edustajat, jotka eivät ole assosioituneita ohjelmaan, mukaan lukien vähiten kehittyneet maat, sekä tarvittaessa kansainvälisten ja muiden asiaankuuluvien järjestöjen edustajat, talouden toimijoiden edustajat, talouden toimijoita edustavien järjestöjen edustajat ja kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat osallistua tällaiseen toimeen ulkopuolisina asiantuntijoina.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ulkopuolisten asiantuntijoiden kuluihin voidaan myöntää ohjelmasta korvausta varainhoitoasetuksen 238 artiklan mukaisesti.

3.   Komissio valitsee 1 kohdassa tarkoitetut ulkopuoliset asiantuntijat, muun muassa jäsenvaltioiden ehdottamista asiantuntijoista, heidän asianomaisen toimen kannalta merkittävien taitojensa, kokemuksensa ja tietämyksensä perusteella tapauskohtaisesti tarpeen mukaan.

Komissio arvioi muun muassa kyseisten ulkopuolisten asiantuntijoiden puolueettomuutta ja sitä, että heidän ammatillisista velvollisuuksistaan ei aiheudu eturistiriitaa.

III LUKU

Avustukset

9 artikla

Myöntäminen, täydentävyys ja yhdistetty rahoitus

1.   Ohjelman mukaiset avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

2.   Toimi, joka on saanut rahoitusta muusta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös ohjelmasta, jos eri rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin asianomaisen unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan siihen rahoitusosuuteen, joka siitä osoitetaan toimeen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia, ja eri unionin ohjelmista annettava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tuen edellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

3.   Avustukset myönnetään ilman eri ehdotuspyyntöä varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen alakohdan f alakohdan mukaisesti, kun avustuskelpoiset yhteisöt ovat jäsenvaltioiden tai tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitettujen ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden veroviranomaisia, jos tämän asetuksen 5 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

4.   Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti rahoituspäätöksessä määrätyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tämän asetuksen mukaisesti tuettavien toimien ja taustalla olevien kustannusten voidaan katsoa olevan rajoitetun ajan avustuskelpoisia 1 January 2021, vaikka ne olisivat toteutuneet ja aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

10 artikla

Yhteisrahoitusosuus

1.   Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 190 artiklassa säädetään, ohjelmasta voidaan rahoittaa enintään 100 % toimen avustuskelpoisista kustannuksista.

2.   Jäljempänä 13 artiklassa tarkoitetuissa monivuotisissa työohjelmissa vahvistetaan sovellettava yhteisrahoitusosuus, kun toimet edellyttävät avustusten myöntämistä.

IV LUKU

Tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviä toimia koskevat erityiset säännökset

11 artikla

Vastuualueet

1.   Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat yhdessä 12 artiklassa tarkoitetussa verotuksen monivuotisessa strategiasuunnitelmassa, jäljempänä ’MASP–T-suunnitelma’, lueteltujen eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja toiminnan, mukaan lukien kyseisten järjestelmien suunnittelu, määrittely, vaatimustenmukaisuuden testaus, käyttöönotto, ylläpito, parantaminen, turvallisuus, laadunvarmistus ja laadunvalvonta.

2.   Komissio varmistaa etenkin seuraavat:

a)

MASP–T-suunnitelman mukaisesti vahvistettujen yhteisten osien kehittäminen ja toiminta;

b)

eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja toiminnan yleinen koordinointi niiden yhteentoimivuuden, yhteenliitettävyyden ja jatkuvan parantamisen ja niiden synkronoidun täytäntöönpanon varmistamiseksi;

c)

unionin tasolla tapahtuva eurooppalaisten sähköisten järjestelmien koordinointi niiden tekemiseksi tunnetuksi ja niiden täytäntöön panemiseksi kansallisella tasolla;

d)

eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja toiminnan koordinointi kolmansien osapuolten kanssa tapahtuvan kommunikoinnin osalta, pois lukien kansallisten vaatimusten täyttämiseksi suunnitellut toimet;

e)

eurooppalaisten sähköisten järjestelmien koordinointi muiden asiaankuuluvien sähköiseen viranomaisasiointiin liittyvien unionin tason toimien kanssa.

3.   Kukin jäsenvaltio varmistaa erityisesti seuraavat:

a)

MASP–T-suunnitelman mukaisesti vahvistettujen kansallisten osien kehittäminen ja toiminta;

b)

eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kansallisten osien kehittämisen ja toiminnan koordinointi kansallisella tasolla;

c)

eurooppalaisten sähköisten järjestelmien koordinointi muiden asiaankuuluvien sähköiseen viranomaisasiointiin liittyvien kansallisen tason toimien kanssa;

d)

säännöllinen tiedottaminen komissiolle niistä toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut, jotta sen viranomaiset ja talouden toimijat voivat täysipainoisesti käyttää eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä;

e)

eurooppalaisten sähköisten järjestelmien täytäntöönpano kansallisella tasolla.

12 artikla

Verotuksen monivuotinen strategiasuunnitelma

1.   Komissio ja jäsenvaltiot laativat verotuksen monivuotisen strategiasuunnitelman (MASP–T-suunnitelma) ja pitävät sen ajan tasalla. MASP–T-suunnitelman on oltava asiaankuuluvien unionin säädösten mukainen. Siinä on lueteltava kaikki eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja toiminnan kannalta asiaankuuluvat tehtävät ja luokiteltava kukin eurooppalainen sähköinen järjestelmä tai tällaisen eurooppalaisen sähköisen järjestelmän osa

a)

yhteiseksi osaksi, jolla tarkoitetaan unionin tasolla kehitettyä eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osaa, joka on kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla tai jonka komissio on tunnustanut yhteiseksi osaksi tehokkuuden, turvallisuuden ja rationalisoinnin vuoksi;

b)

kansalliseksi osaksi, jolla tarkoitetaan kansallisella tasolla kehitettyä eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osaa, joka on sen jäsenvaltion saatavilla, joka on kyseisen osan luonut tai joka on osallistunut sen luomiseen; tai

c)

a ja b alakohdassa tarkoitettujen osien yhdistelmäksi.

2.   MASP–T-suunnitelmaan on kuuluttava myös innovointi- ja pilottitoimia sekä eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä koskevia tukimenetelmiä ja -välineitä.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, kun ne ovat saaneet päätökseen kunkin MASP–T-suunnitelmassa niille osoitetun tehtävän. Niiden on myös raportoitava säännöllisesti komissiolle edistymisestä tehtäviensä suorittamisessa.

4.   Jäsenvaltioiden on viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä annettava komissiolle vuosittainen tilannekatsaus MASP–T-suunnitelman toteutuksesta edellisen vuoden 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisellä ajanjaksolla. Kyseiset vuotuiset katsaukset on tehtävä etukäteen vahvistetussa muodossa.

5.   Komissio laatii 4 kohdassa tarkoitettujen vuotuisten katsausten perusteella viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä lokakuuta yhteenvetokertomuksen, jossa arvioidaan komission ja jäsenvaltioiden edistymistä MASP–T-suunnitelman toteutuksessa, ja julkistaa kyseisen kertomuksen.

V LUKU

Ohjelmasuunnittelu, seuranta, arviointi ja valvonta

13 artikla

Työohjelma

1.   Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla monivuotisilla työohjelmilla.

2.   Komissio hyväksyy monivuotiset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

14 artikla

Seuranta ja raportointi

1.   Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen erityisten tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II.

2.   Sen varmistamiseksi, että ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi tarpeen mukaan sekä täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä.

3.   Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

15 artikla

Arviointi

1.   Ohjelman arvioinnit on suoritettava niin, että niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa oikea-aikaisesti. Komissio asettaa arvioinnit julkisesti saataville.

2.   Komissio tekee ohjelman väliarvioinnin heti kun ohjelman toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt.

3.   Komissio tekee ohjelman loppuarvioinnin ohjelman toteutuksen lopussa, mutta kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä.

4.   Komissio toimittaa väliarvioinnin ja loppuarvioinnin päätelmät, mukaan lukien omat huomautuksensa, Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

16 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainvälisen sopimuksen nojalla tehdyn päätöksen tai jonkin muun oikeudellisen välineen perusteella, kolmannen maan on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta tällaisiin oikeuksiin kuuluu asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädetty oikeus tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset.

VI LUKU

Siirretyn säädösvallan käyttäminen ja komiteamenettely

17 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 14 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

18 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’Fiscalis-ohjelman komitea’. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VII LUKU

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

19 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.   Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.

2.   Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa, ohjelman nojalla toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

VIII LUKU

Siirtymä- ja loppusäännökset

20 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 1286/2013 1 päivästä tammikuuta 2021.

21 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia, jotka on käynnistetty asetuksen (EU) N:o 1286/2013 nojalla, jota sovelletaan edelleen kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.   Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja asetuksen (EU) N:o 1286/2013 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.   Unionin talousarvioon voidaan 4 artiklan 2 kohdassa säädettyjen menojen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

22 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä toukokuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. P. ZACARIAS

(1)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 118.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 17. huhtikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 10. toukokuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 19 päivänä toukokuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1286/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin verotusjärjestelmien toimintaa kaudella 2014–2020 parantavan toimintaohjelman (Fiscalis 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1482/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 25).

(4)  EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 28.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/444, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2021, tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1294/2013 kumoamisesta (EUVL L 87, 15.3.2021, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/785, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, unionin petostentorjuntaohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 250/2014 kumoamisesta (EUVL L 172, 17.5.2021, s. 110).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/690, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä, kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaa ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman (sisämarkkinaohjelma) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014 ja (EU) N:o 652/2014 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, p. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(12)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(14)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(15)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(16)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(18)  EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3.

(19)  Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).

(20)  Neuvoston direktiivi 92/83/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta (EYVL L 316, 31.10.1992, s. 21).

(21)  Neuvoston direktiivi 2011/64/EU, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2011, valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteesta ja verokannoista (EUVL L 176, 5.7.2011, s. 24).

(22)  Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51).

(23)  Neuvoston direktiivi 2010/24/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä (EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1).

LIITE I

EI-TYHJENTÄVÄ LUETTELO 7 ARTIKLAN 2 KOHDAN ENSIMMÄISEN ALAKOHDAN a, b JA d ALAKOHDASSA TARKOITETTUJEN TOIMIEN MAHDOLLISISTA MUODOISTA

Toimet, joita tarkoitetaan 7 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja d alakohdassa, voidaan toteuttaa muun muassa seuraavissa muodoissa.

1)

kokoukset ja niiden kaltaiset kertaluonteiset tapahtumat:

—

seminaarit ja työpajat, joissa on yleensä mukana osallistujia kaikista osallistuvista maista, joissa pidetään esityksiä ja joissa osallistujat keskustelevat intensiivisesti tietystä aiheesta ja osallistuvat tiettyyn aiheeseen liittyvään toimintaan;

—

työvierailut, joiden järjestämisen tarkoituksena on antaa virkamiehille mahdollisuus hankkia asiantuntemusta tai tietoja taikka lisätä asiantuntemustaan tai tietojaan veropolitiikan alalla;

—

läsnäolo virastoissa ja osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin;

2)

hankeperusteinen jäsennelty yhteistoiminta:

—

hankeryhmät, jotka koostuvat yleensä muutamien osallistuvien maiden edustajista ja jotka toimivat rajoitetun ajan ennakolta sovitun, tulokseltaan tarkasti määritellyn tavoitteen toteuttamiseksi, mukaan lukien koordinointi tai vertailuanalyysi;

—

työryhmät, joilla tarkoitetaan jäsenneltyjä yhteistyön muotoja, jotka ovat luonteeltaan pysyviä tai väliaikaisia ja joissa asiantuntemusta kootaan yhteen erityisalojen tehtävien tai operatiivisten toimien toteuttamiseksi mahdollisesti tarjoamalla verkkoyhteistyöpalveluja, hallinnollista apua sekä infrastruktuuria ja laitteistoja;

—

monenväliset tai samanaikaiset tarkastukset, joissa yhden tai useamman etuyhteydessä olevan verovelvollisen verotilanne tarkastetaan koordinoidusti ja jotka on järjestänyt vähintään kaksi osallistuvaa maata, joista vähintään kaksi on jäsenvaltioita ja joilla on yhteinen tai tosiaan täydentävä etu;

—

yhteiset tarkastukset, joissa on kyse kahdesta tai useammasta osallistuvasta maasta, joista vähintään kaksi on jäsenvaltioita ja joilla on yhteinen tai toisiaan täydentävä etu, koostuvan yhden tarkastusryhmän suorittamista hallinnollisista tutkimuksista, jotka koskevat yhden tai useamman etuyhteydessä olevan verovelvollisen verotilannetta;

—

muut hallinnollisen yhteistyön muodot, jotka vahvistetaan neuvoston asetuksissa (EU) N:o 904/2010 (1) tai (EU) N:o 389/2012 (2) tai neuvoston direktiiveissä 2010/24/EU tai 2011/16/EU (3);

3)

henkilöstön ammattitaidon ja muiden valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet:

—

yhteinen koulutus tai verkko-oppimisen kehittäminen, jonka tarkoituksena on tukea veroalalla tarvittavaa ammattitaitoa ja -pätevyyttä;

—

tekninen tuki, jolla pyritään parantamaan hallinnollisia menettelyjä, lisäämään hallinnollisia valmiuksia ja parantamaan verohallinnon toimintaa ja operaatioita käynnistämällä ja jakamalla hyviä käytäntöjä.

(1)  Neuvoston asetus (EU) N:o 904/2010, annettu 7 päivänä lokakuuta 2010, hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla (EUVL L 268, 12.10.2010, s. 1).

(2)  Neuvoston asetus (EU) N:o 389/2012, annettu 2 päivänä toukokuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä valmisteverotuksen alalla ja asetuksen (EY) N:o 2073/2004 kumoamisesta (EUVL L 121, 8.5.2012, s. 1).

(3)  Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).

LIITE II

14 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT INDIKAATTORIT

Kun raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, on käytettävä seuraavia indikaattoreita.

A.   Valmiuksien kehittäminen (hallinnolliset, henkilöstöön liittyvät ja tietotekniset valmiudet)

1)

 Unionin oikeuden ja politiikan soveltamista ja täytäntöönpanoa koskeva indeksi (verotukseen liittyvän unionin oikeuden ja politiikan soveltamisen ja täytäntöönpanon yhteydessä järjestettyjen ohjelmaan kuuluvien toimien lukumäärä ja kyseisten toimien johdosta annettujen suositusten lukumäärä).

2)

 Oppimista koskeva indeksi (käytettyjen verkko-oppimismoduulien lukumäärä, koulutettujen virkamiesten lukumäärä ja osallistujien antamat laatupisteet).

3)

 Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien saatavuus (prosentteina ilmaistava aika).

4)

 Yhteisen tietoliikenneverkon saatavuus (prosentteina ilmaistava aika).

5)

 Veroviranomaisten ja talouden toimijoiden yksinkertaistettuja tietoteknisiä menettelyjä koskeva indeksi (rekisteröityjen talouden toimijoiden lukumäärä, hakemusten lukumäärä ja ohjelmasta rahoitettuihin eri sähköisiin järjestelmiin tehtyjen hakujen lukumäärä).

B.   Tietämyksen jakaminen ja verkostoituminen

6)

 Yhteistoiminnan tehokkuutta koskeva indeksi (verkostoitumisen aste, henkilökohtaisten tapaamisten lukumäärä ja verkossa kokoontuvien yhteistoimintaryhmien lukumäärä).

7)

 Parhaita käytäntöjä ja suuntaviivoja koskeva indeksi (tällä alalla järjestettyjen ohjelmaan kuuluvien toimien lukumäärä ja sellaisten veroviranomaisten prosenttiosuus, jotka ovat käyttäneet ohjelmasta tuettuja työskentelykäytäntöjä/suuntaviivoja).

LIITE III

EI-TYHJENTÄVÄ LUETTELO 7 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN TOIMIEN MAHDOLLISISTA ENSISIJAISISTA AIHEISTA

Ohjelman erityistavoitteiden ja yleisten tavoitteiden mukaisesti 7 artiklassa tarkoitetut toimet voivat koskea muun muassa seuraavia ensisijaisia aiheita:

1)

unionin verotusta koskevan oikeuden täytäntöönpanon tukeminen, mukaan lukien henkilöstön koulutus tätä varten, ja avustaminen mahdollisten tapojen löytämisessä hallinnollisen yhteistyön parantamiseksi veroviranomaisten välillä, mukaan lukien avustaminen veroihin liittyvien saatavien perinnässä;

2)

tehokkaan tietojenvaihdon tukeminen, mukaan lukien verovelvollisten ryhmää koskevat tietopyynnöt, tieto- ja viestintäteknisten vakiomuotojen kehittäminen, veroviranomaisten pääsy tosiasiallista omistajaa ja edunsaajaa koskeviin tietoihin ja saatujen tietojen käytön parantaminen;

3)

hallinnollista yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa veroviranomaisten välillä koskevien mekanismien tehokkaan toiminnan tukeminen, mukaan lukien veroihin liittyvien saatavien perintää koskevat parhaat käytännöt;

4)

veroviranomaisten digitalisoinnin ja menetelmien ajantasaistamisen tukeminen;

5)

arvonlisäveropetosten torjuntaa koskevien parhaiden käytäntöjen vaihdon tukeminen.
Top