(1)

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) vaati päätöksellä (EU) 2020/525 luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on sellaisen yrityksen liikkeeseen laskettua osakepääomaa koskevia nettomääräisiä lyhyitä positioita, jonka osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, ilmoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista tällaisista positioista, jos positio saavuttaa tai ylittää 0,1 prosenttia tai laskee alle 0,1 prosenttiin liikkeeseen lasketusta osakepääomasta, asetuksen (EU) N:o 236/2012 28 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Päätöksen (EU) 2020/525 toimenpiteellä haluttiin varmistaa, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ja pystyvät valvomaan nettomääräisiä lyhyitä positioita, joita markkinatoimijat ovat ottaneet säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otetuista osakkeista, finanssimarkkinoiden viimeaikaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa.

(3)

ESMA jatkoi tätä väliaikaista vaatimusta päätöksellä (EU) 2020/1123, sillä finanssimarkkinoiden moitteeton toiminta ja eheys sekä rahoitusvakaus olivat edelleen epävarmoja ja uhattuna huolimatta siitä, että EU:n finanssimarkkinat olivat osittain toipuneet pandemian puhkeamisen jälkeisistä tappioista.

(4)

Asetuksen (EU) 236/2012 28 artiklan 10 kohdan mukaisesti ESMAn on tarkasteltava uudelleen tätä toimenpidettä sopivin väliajoin ja vähintään kolmen kuukauden välein.

(5)

ESMA toteutti uudelleentarkastelun perustuen suorituskykyindikaattoreihin, kuten hintoihin, volatiliteettiin ja luottoriskinvaihtosopimusten hintaeroindekseihin, sekä nettomääräisten lyhyiden positioiden kerryttämiseen. Analyysissä huomioitiin erityisesti 0,1–0,2 prosentin positiot. Tehdyn analyysin perusteella ESMA on päättänyt jatkaa toimenpidettä edelleen kolmella kuukaudella.

(6)

Covid-19-pandemia vaikuttaa edelleen haitallisesti reaalitalouteen. Tuleva elpyminen on epävarmaa etenkin EU:n ja muiden alueiden viimeaikaisten tapahtumien valossa. ESMA toteaa, että covid-19-tapausten määrä on lisääntynyt merkittävästi useilla oikeudenkäyttöalueilla viime viikkoina. Tämä herättää huolta siitä, että covid-19-pandemian mahdollinen toinen aalto voi lisätä tulevien näkymien epävarmuutta.

(7)

Eurostoxx 50 -indeksi osoittaa, että EU:n osakemarkkinat laskivat 14 prosenttia aikavälillä 20.2.–3.9.2020, kun arvonmenetys aikavälillä 20.2.–4.6. oli 13 prosenttia (kuva 1). Eurostoxx 50 -indeksi parani merkittävästi maaliskuun tasosta (jolloin laskua oli noin 30 prosenttia helmikuusta 2020, kuten päätöksestä (EU) 2020/525 käy ilmi), mutta ei kuitenkaan palautunut covid-19-pandemiaa edeltävälle tasolle.

(8)

VSTOXX-indeksillä (6) mitattu volatiliteetti on myös säilynyt suhteessa korkeammalla tasolla kuin helmikuussa 2020. Syyskuussa mitattu taso (+ 15 %) on hieman korkeampi kuin kesäkuun taso (+ 13 %). Sama koskee VIX-indeksiä (7), jossa nousu on ollut vielä voimakkaampaa (+ 18 % syyskuussa ja +9 % kesäkuussa) (kuva 1 ja kuva 2).

(9)

Luottoriskinvaihtosopimusten määrä on laskenut 17–28 prosenttia aikavälillä 4.6.–3.9. (kuva 1). Jotta luottoriskinvaihtosopimusten tämänhetkistä tiedollista arvoa voitaisiin ymmärtää paremmin, tietoja on arvioitava Euroopan keskuspankin (EKP) pandemiaan liittyvässä poikkeustilanteessa toteutettavaa osto-ohjelmaa (PEPP) koskevan päätöksen valossa. Luottoriskinvaihtosopimusten hintavaihtelu on ollut maaliskuusta lähtien hyvin voimakasta, mikä viittaa suureen rahoitusriskiin. ESMAn päätöksen (EU) 2020/525 jatkaminen 4. kesäkuuta mennessä saatavissa olleiden tietojen perusteella nojasi myös siihen, että senhetkiset suuret luottoriskinvaihtosopimusten hintaerot ja volatiliteetti viittasivat siihen, että markkinoita pidettiin riskialttiina.

(10)

Päätös kasvattaa PEPP-ohjelmaa vielä 600 miljardilla eurolla 4. kesäkuuta nosti EKP:n ostojen kokonaissumman 1,35 biljoonaan euroon. Tämä vähensi luottoriskinvaihtosopimusten hintaerojen informatiivista arvoa suhteessa markkinoilla koettuun riskiin.

(11)

Vastaavanlaisia huomioita voidaan tehdä valtionlainamarkkinoiden informatiivisesta arvosta, johon luottoriskinvaihtosopimusten hintaerojen osalta vaikuttaa keskuspankkien rahapolitiikka. Näyttää siltä kuva 1, että Saksan, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Italian valtion 10 vuoden joukkolainojen tuotot ovat laskeneet keskimäärin 22 peruspistettä kesäkuun tasosta.

(12)

Tästä syystä ESMA katsoo, että osakemarkkinoiden evoluutio, johon keskuspankkien rahapolitiikka vaikuttaa merkittävästi vähemmän, antaa paremman kuvan EU:n finanssimarkkinoiden nykyisestä riskitasosta.

(13)

Samoin kuin Eurostoxx 50, STOXX EUROPE 800 -indeksi, pois lukien Sveitsi, on laskenut noin 17 prosenttia 20. helmikuuta 2020 lähtien, kun pudotus kesäkuussa oli 16 prosenttia. STOXX Europe Total Market Banks -indeksi (eurooppalaiset pankit) on laskenut 37 prosenttia helmikuusta, kun pudotus kesäkuussa oli noin 30 prosenttia.

(14)

Kuten ESMAn 2. syyskuuta 2020 päivätyssä kehityssuuntauksia, riskejä ja haavoittuvuuksia käsittelevässä raportissa ”Report on Trends, Risks and Vulnerabilities” nro 2 on mainittu, toisella kvartaalilla oli merkkejä eri alojen eriytymisestä, mikä vaikutti erityisesti luottolaitoksiin. Kesäkuun lopulla EU:n lentoyhtiöiden indeksi oli yhä 36 prosenttia ja pankkialan 30 prosenttia, mikä oli alempana kuin tammikuun alkupuolella. Lisäksi kuva 3 osoittaa, että pankki- ja vakuutusalat ovat olleet melko vakaita kesäkuusta lähtien, mutta kehitys aikavälillä 20.2.–3.9. on ollut heikompaa kuin aikavälillä 20.2.–4.6.: pankkialan luvut ovat –38 % vs. –33 % ja vakuutusalan luvut –21 % vs. –20 %. Sitä vastoin rahoitusalan ulkopuolisten alojen (8) suorituskyky on parantunut hieman: –9 % vs. –11 %.

(15)

Hintojen elpyminen tietyillä aloilla tapahtui heikkenevissä makroekonomisissa olosuhteissa sekä syvässä, maailmanlaajuisessa taantumassa. Kuten ESMAn kehityssuuntauksia, riskejä ja haavoittuvuuksia käsittelevässä raportissa todettiin, finanssimarkkinoiden kehityksen erkaneminen sen perusteena olevasta taloudellisesta toiminnasta herättää huolta markkinoiden elpymisen kestävyydestä.

(16)

Yhdistetyllä kansallisella tai EU:n tasolla hintojen elpyminen ei näytä toteutuneen: kuva 5 osoittaa, että hinnat ovat laskeneet laajasti Euroopan unionin alueella, kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana ei tapahtunut merkittävää parannusta ja 22 EU-markkinan osakeindeksien kehitys osoittaa, että lasku aikavälillä 20.2.–3.9. oli suurempi kuin aikavälillä 20.2.–4.6. Lisäksi 25 oikeudenkäyttöalueella osakemarkkinat menettivät vähintään 10 prosenttia arvostaan verrattuna tilanteeseen 24.6., kun verrattiin hintoja 3.9. ja 20.2.2020. Samalla ajanjaksolla Euroopan luottolaitosten osakehinnat ovat pudonneet 10–59 prosenttia, kun arvo laski 9–48 prosenttia helmikuun ja kesäkuun välillä.

(17)

Niiden osakkeiden osuus, joissa nettomääräinen lyhyt positio oli 0,1–0,2 prosenttia, kasvoi vakaasti aikavälillä 16.3.–11.6.2020. Sen jälkeen niiden osuus pysyi vakaasti keskimäärin 13 prosentissa kaikista nettomääräisistä lyhyistä positioista 4.9.2020 (9) saakka (kuva 6). Lisäksi alhaisempi ilmoitusraja osoitti, että 0,1–0,2 prosentin nettomääräisten lyhyiden positioiden osuus edusti joissakin maissa noin 50:tä prosenttia kaikista ilmoitetuista positioista. Yhteenvetona todettakoon, että 0,1–0,2 prosentin nettomääräiset lyhyet positiot, jotka oli ilmoitettava väliaikaisesti madalletun ilmoituskynnyksen vuoksi, muodostavat edelleen merkittävän osuuden nettomääräisten lyhyiden positioiden kokonaismäärästä ja niillä on suuri informatiivinen arvo sääntelyviranomaisille nykyisissä olosuhteissa.

(18)

Merkittävät hinnanlaskut keskeisillä aloilla, suhteellisen suuri volatiliteetti, finanssimarkkinoiden kehityksen mahdollinen erkaneminen sen perusteena olevasta taloudellisesta toiminnasta ja vakaasti suurena pysyvä nettomääräisten lyhyiden positioiden taso yhdistettynä covid-19-pandemian kehitykseen liittyvään epävarmuuteen ja sen vaikutukseen reaalitalouteen osoittavat, että EU:n finanssimarkkinoiden tila pysyy edelleen hauraana. Tällainen tila lisää todennäköisyyttä sille, että lyhyeksimyynnin paineet saattavat aiheuttaa tai pahentaa kielteistä kehitystä tulevina kuukausina, mikä puolestaan voi vaikuttaa kielteisesti markkinoiden luottamukseen tai hintojen määritysmekanismin eheyteen.

(19)

Siksi ESMA katsoo, että edellä kuvattujen olosuhteiden yhdistelmä muodostaa vakavan uhan finanssimarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle.

(20)

Kuten Euroopan keskuspankki totesi rahoitusvakautta koskevassa katsauksessaan (10), rahoitusvakaus on edellytys sille, että finanssijärjestelmä – johon kuuluvat rahoituksen välittäjät, markkinat ja markkinainfrastruktuurit – pystyy selviytymään häiriöistä ja talouden epätasapainon purkautumisesta.

(21)

Covid-19-pandemialla on edelleen vakavia vaikutuksia unionin reaalitalouteen. Kuten ESMAn kehityssuuntauksia, riskejä ja haavoittuvuuksia käsittelevässä raportissa todettiin, markkinaympäristö on markkinoiden elpymisestä huolimatta edelleen hauras, mikä aiheuttaa ESMAn mukaan ”yhteisö- ja piensijoittajille – mahdollisesti merkittävien – markkinoiden korjausliikkeiden pitkittyneen riskiajanjakson ja merkitsee erittäin korkeita riskejä koko ESMAn toimialalla” (11). Tältä osin ESMA varoitti suurta yleisöä finanssimarkkinoiden kehityksen ja sen perusteena olevan taloudellisen toiminnan mahdollisesta erottamisesta.

(22)

Edellä kohdassa 2 a) on lisätietoa pankkien, vakuutusalan ja finanssimarkkinoiden suorituskyvystä.

(23)

Nämä laajalle levinneet hintojen laskut ovat asettaneet suurimman osan kaikkien alojen EU:n alueen osakkeista epävakaaseen tilanteeseen. Hintojen laskulla voi olla erittäin epäsuotuisia seurauksia, ellei se perustu uusiin keskeisiin tietoihin.

(24)

ESMA katsoo, että nykyisessä yhä epävarmassa tilanteessa merkittävä myyntipaine ja osakkeiden hinnan epätavallinen volatiliteetti saattavat johtua eri tekijöistä, kuten lyhyeksimyyntiin osallistuvien ja merkittäviä nettomääräisiä lyhyitä positioita kerryttävien markkinatoimijoiden määrän kasvusta.

(25)

ESMA panee erityisesti merkille, että tilanne ei ole kohentunut luottolaitosten laajalle levinneiden kurssitappioiden osalta. Nämä olivat yksi peruste kesäkuussa tehdylle uudistuspäätökselle. Tämä viittaa siihen, että luottolaitokset, jotka ovat joissakin järjestelmissä merkittäviä koko järjestelmän kannalta, ovat mahdollisesti haavoittuvia lyhyeksimyyntistrategioiden ja merkittävien nettomääräisten lyhyiden positioiden kerryttämisen osalta huolimatta siitä, perustuvatko nämä strategiat ja positiot keskeisiin tietoihin.

(26)

Riskinä on, että lyhyeksimyyntistrategioiden ja merkittävien nettomääräisten lyhyiden positioiden kerryttäminen voivat johtaa hintojen epätavallisiin syöksykierteisiin, jotka koskevat tiettyjä liikkeeseenlaskijoita ja joilla on mahdollisia heijastusvaikutuksia samassa jäsenvaltiossa tai koko EU:ssa. Ne saattavat puolestaan lopulta vaarantaa yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusjärjestelmän.

(27)

Huolimatta siitä, että Euroopan finanssimarkkinoiden tietyillä aloilla on havaittu osittaista elpymistä, ESMA katsoo, että nykyiset markkinaolosuhteet uhkaavat edelleen vakavasti unionin rahoitusjärjestelmän vakautta.

(28)

Toimenpiteen aiottu jatkaminen velvoittaa ESMAn toimivaltuuksien rajoissa luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joilla on nettomääräinen lyhyt positio osakkeista, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, tekemään ilmoituksen kansallisille toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EU) N:o 236/2012 5 artiklassa säädettyä kynnysarvoa alhaisemmalla kynnysarvolla.

(29)

Tällä jatketulla toimenpiteellä pidetään yllä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja ESMAn parannettua kykyä arvioida muuttuvaa tilannetta riittävästi, erottaa keskeisten tietojen aiheuttamat markkinoiden liikkeet lyhyeksimyynnin aiheuttamista tai pahentamista liikkeistä ja reagoida, jos markkinoiden eheys, moitteeton toiminta ja vakaus edellyttävät tiukempia toimia.

(30)

Toinen ehto tälle ESMAn toimenpiteelle oli, että tunnistetuilla riskeillä on rajojen yli ulottuvia vaikutuksia.

(31)

Kuten edellä on kuvattu, EU:n osakemarkkinat eivät ole kansallisilla ja eurooppalaisilla indekseillä mitattuna täysin palautuneet maaliskuussa havaituista vakavista hintojen laskuista.

(32)

Kun otetaan huomioon, että uhat vaikuttavat eriasteisesti useimpien EU:n jäsenvaltioiden finanssimarkkinoihin, rajojen yli ulottuvat vaikutukset ovat edelleen erityisen vakavia, sillä EU:n finanssimarkkinoiden keskinäinen riippuvuus lisää mahdollisten heijastus- tai tartuntavaikutusten todennäköisyyttä kaikilla markkinoilla, jos lyhyeksimyynnin painetta esiintyy.

(33)

Siksi ESMA katsoo, että edellä kuvatuilla markkinoiden eheyteen, moitteettomaan toimintaan ja rahoitusvakauteen kohdistuvilla uhilla on rajojen yli ulottuvia vaikutuksia. Covid-19-kriisin luonteen vuoksi ne ovat luonteeltaan yleiseurooppalaisia ja maailmanlaajuisia.

(34)

Toisena ehtona sille, että ESMA voi määrätä tässä päätöksessä tarkoitetun toimenpiteen, on se, että toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet toimenpiteitä uhan poistamiseksi tai toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä uhan poistamiseksi.

(35)

Päätöksessä (EU) 2020/525 kuvatut markkinoiden eheyteen, moitteettomaan toimintaan ja rahoitusvakauteen liittyvät huolenaiheet, jotka pätevät edelleen tämän päätöksen osalta, ovat saaneet osan kansallisista toimivaltaisista viranomaisista toteuttamaan kansallisia toimia, joiden tavoitteena on rajoittaa osakkeiden lyhyeksimyyntiä Espanjassa, Ranskassa, Itävallassa, Belgiassa, Kreikassa ja Italiassa (12), jossa voimassaolo päättyi 18. toukokuuta.

(36)

Näiden väliaikaisten toimenpiteiden päättymisen tai purkamisen jälkeen EU:ssa ei ole toteutettu muita asetukseen (EU) N:o 236/2012 perustuvia toimenpiteitä, eikä niitä ole voimassa tämän päätöksen antamispäivänä.

(37)

Tätä päätöstä annettaessa mikään toimivaltainen viranomainen ei ole toteuttanut toimenpiteitä parantaakseen mahdollisuuksiaan seurata nettomääräisten lyhyiden positioiden kehitystä ottamalla käyttöön alemmat ilmoituskynnysarvot, sillä ne voivat tukeutua päätökseen (EU) 2020/1123.

(38)

Tarve nettomääräisten lyhyiden positioiden seurannalle on vielä akuutimpi tilanteessa, jossa edellä mainitut, asetuksen (EU) N:o 236/2012 20 artiklan nojalla asetetut rajoitukset ovat päättyneet, mutta covid-19-pandemian pitkittyneeseen vaikutukseen liittyvä epävarmuus jää jäljelle. Koska lyhyeksimyyntiin ja transaktioihin, joilla on vastaava vaikutus, ei kohdistu enää muita ulkoisia rajoituksia, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kaikkialla EU:ssa on pysyttävä tunnistamaan ennakkoon, kerrytetäänkö nettomääräisiä lyhyitä positioita sellaisessa laajuudessa, joka saattaisi johtaa edellä kuvattuihin finanssimarkkinoihin ja rahoitusvakauteen kohdistuviin uhkiin, jotka ilmenevät lyhyeksimyynnin paineena ja joita tämä pahentaa.

(39)

Kun otetaan huomioon edellä mainitut koko EU:n laajuiset uhat, on selvää, että kansallisten toimivaltaisten viranomaisten asetuksen (EU) N:o 236/2012 5 artiklan 2 kohdassa säädetyn tavanomaisen ilmoituskynnysarvon mukaisesti saamat tiedot eivät ole riittäviä nykyisissä stressikauden markkinaolosuhteissa. ESMA katsoo, että alemman ilmoituskynnysarvon ylläpitämisellä voitaisiin varmistaa, että kaikilla kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla eri puolilla EU:ta ja ESMAlla on käytettävissään parhaat mahdolliset tiedot, jotta ne voivat seurata markkinasuuntauksia ja valmistautua tarvittaessa lisätoimenpiteisiin.

(40)

ESMAn on myös arvioitava, poistaako jatkettu toimenpide merkittävissä määrin havaitut uhat.

(41)

ESMA katsoo, että huolimatta poikkeuksellisista tappioista, joita osakkeilla käytävässä kaupassa on aiheutunut säännellyillä markkinoilla 20. helmikuuta 2020 alkaen, markkinat ovat toimineet moitteettomasti ja että niiden eheys on suurelta osin säilynyt.

(42)

ESMA on analysoinut nykyisiä olosuhteita erityisesti siltä osin, uhkaavatko ne markkinoiden eheyttä ja rahoitusvakautta unionissa ja voitaisiinko tällaisiin uhkiin puuttua tehokkaasti ESMAn jatketulla toimenpiteellä ennakoivaa lähestymistapaa soveltaen.

(43)

Edellä kuvatuissa olosuhteissa lyhyeksimyynnistä ja lyhyiden positioiden kerryttämisestä johtuva kaikenlainen äkillinen myyntipaineen ja markkinoiden volatiliteetin lisääntyminen voi vahvistaa laskusuuntausta finanssimarkkinoilla. Vaikka lyhyeksimyynnillä voi muina aikoina olla myönteisiä vaikutuksia liikkeeseenlaskijoiden asianmukaisen arvostuksen määrittämiseen, nykyisissä markkinaolosuhteissa se voi muodostaa lisäuhan markkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle.

(44)

Etenkin kun otetaan huomioon jatkuneen kriisitilanteen horisontaalinen vaikutus, joka kohdistuu laajaan joukkoon osakkeita koko unionissa, osakkeiden hintojen äkillinen lasku voi pahentua lyhyeksimyyntitoiminnan ja nettomääräisten lyhyiden positioiden lisääntymisen kasvattaman myyntipaineen vuoksi. Nämä positiot voisivat siten jäädä havaitsematta ilman jatkettua toimenpidettä, jos ne alittaisivat asetuksen (EU) N:o 236/2012 5 artiklan mukaiset tavanomaiset kansallisille toimivaltaisille viranomaisille ilmoittamista koskevat kynnysarvot.

(45)

Edellä esitettyjen syiden vuoksi kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja ESMAn on oltava mahdollisimman pian tietoisia niistä markkinatoimijoista, jotka harjoittavat lyhyeksimyyntiä ja kerryttävät merkittäviä nettomääräisiä lyhyitä positioita. Näin voidaan tarvittaessa estää se, että näistä positioista tulee signaaleja, jotka johtavat myyntitoimeksiantojen ketjuun ja sitä seuraavaan hintojen merkittävään laskuun.

(46)

ESMA katsoo, että jos tämän toimenpiteen voimassaoloa ei uudisteta kolmeksi kuukaudeksi, kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla ja ESMAlla ei ole mahdollisuutta seurata markkinoita riittävällä tavalla nykyisessä epävarmassa ja hauraassa tilanteessa. Tätä korostavat finanssimarkkinoiden kehityksen erkaneminen sen perusteena olevasta taloudellisesta toiminnasta sekä covid-19-pandemian muuttuva luonne. Tällaiset tekijät voivat laukaista äkillisen ja merkittävän myyntipaineen ja EU:n alueen osakkeiden hintojen epätavallisen volatiliteetin, jota nettomääräisten lyhyiden positioiden kerryttäminen voivat vahvistaa.

(47)

ESMA pitää myös asianmukaisena säilyttää asetuksen (EU) N:o 236/2012 6 artiklassa määritetty julkistamiskynnysarvo. Se on prosentuaalinen osuus, joka on 0,5 prosenttia kyseisen yrityksen liikkeeseen lasketusta osakepääomasta. Tämän kynnysarvon madaltaminen ei vaikuta tarpeelliselta markkinoiden moitteettoman toiminnan ja rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien kannalta. ESMA jatkaa markkinaolosuhteiden tarkkailua ja ryhtyy tarvittaessa lisätoimiin.

(48)

Kuten edellä on kuvattu, kehitys valtaosassa EU:n osakemarkkinoista on heikentynyt vuoden 2020 kesäkuun ja syyskuun välillä, kun sitä verrataan tilanteeseen 20. helmikuuta. 20.2.2020 jälkeen osakekaupalle tyypillisiä piirteitä olivat ja ovat edelleen myyntipaine ja suhteellisen suuri volatiliteetti. Kuten edellä on osoitettu, erilaiset riskitekijät vaikuttavat edelleen useisiin reaalitalouden aloihin ja EU:n finanssimarkkinoihin. Tällaisissa olosuhteissa lyhyeksimyynti ja merkittävien nettomääräisten lyhyiden positioiden kerryttäminen voivat vahvistaa myyntipainetta ja laskusuuntausta, jotka puolestaan saattavat pahentaa uhkaa, jolla voi olla erittäin haitallisia vaikutuksia rahoituslaitosten ja muiden alojen yritysten rahoitusvakauteen.

(49)

Tässä tilanteessa kansallisia toimivaltaisia viranomaisia ja ESMAa koskevat tietorajoitukset heikentäisivät niiden valmiuksia puuttua mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat talouteen ja viime kädessä koko unionin rahoitusvakauteen.

(50)

Näin ollen nettomääräisten lyhyiden positioiden ilmoittamista kansallisille toimivaltaisille viranomaisille koskevien ilmoituskynnysarvojen väliaikaista alentamista koskevan toimenpiteen jatkaminen puuttuu tehokkaasti tähän koko unionin rahoitusjärjestelmän tai sen osien vakautta koskevaan uhkaan vähentämällä tietorajoituksia ja parantamalla kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kykyä puuttua tuleviin uhkiin aikaisessa vaiheessa.

(51)

Tavanomaisissa markkinaolosuhteissa kansalliset toimivaltaiset viranomaiset valvovat lyhyeksimyynnistä ja nettomääräisten lyhyiden positioiden kerryttämisestä mahdollisesti aiheutuvia uhkia unionin lainsäädännössä vahvistetuilla valvontavälineillä, erityisesti asetuksessa (EU) N:o 236/2012 vahvistetuilla nettomääräisiä lyhyitä positioita koskevilla ilmoitusvelvollisuuksilla (13).

(52)

Vallitsevien markkinaolosuhteiden vuoksi on kuitenkin tarpeen tehostaa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja ESMAn valvontatoimia säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden yhteenlaskettujen nettomääräisten lyhyiden positioiden osalta. Kun lisäksi otetaan huomioon covid-19-pandemiaan liittyvä jatkuva epävarmuus, on edelleen tärkeää, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset jatkavat nettomääräisten lyhyiden positioiden kerryttämistä koskevien tietojen vastaanottamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin ne saavuttavat asetuksen (EU) N:o 236/2012 5 artiklan 2 kohdassa määritetyn 0,2 prosentin osuuden liikkeeseen lasketusta osakepääomasta.

(53)

Tämä tulee esiin sellaisten osakkeiden prosenttiosuuden tasaisena kasvuna, joiden nettomääräinen lyhyt positio on 0,1–0,2 prosenttia liikkeeseen lasketusta osakepääomasta, ajanjaksolla 16.3.–11.6.2020. Sen jälkeen niiden osuus pysytteli keskimäärin 13 prosentissa koko seurantakauden ajan 4. syyskuuta 2020 saakka (14). Siksi voidaan todeta, että 0,1–0,2 prosentin nettomääräiset lyhyet positiot, jotka oli ilmoitettava ESMAn väliaikaisesti madaltaman ilmoituskynnyksen vuoksi, muodostavat edelleen merkittävän osuuden nettomääräisten lyhyiden positioiden kokonaismäärästä.

(54)

Jatketulla ESMAn toimenpiteellä pidetään yllä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten parannettua kykyä käsitellä havaittuja uhkia aiemmassa vaiheessa ja niiden ja ESMAn mahdollisuutta hallita oikea-aikaisesti markkinoiden moitteettomaan toimintaan ja rahoitusvakauteen kohdistuvia uhkia, jos merkkejä vaikeasta markkinatilanteesta ilmenee.

(55)

Voidakseen toteuttaa toimenpiteen tai jatkaa sitä asetuksen (EU) N:o 236/2012 28 artiklan nojalla ESMAn on arvioitava, aiheuttaako toimenpide sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön riskin.

(56)

Koska jatkettu ESMAn toimenpide koskee markkinatoimijoiden ilmoitusvelvollisuuksia kaikkien unionin säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden osalta, se varmistaa, että kaikilla kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on yksi ainoa ilmoituskynnys. Näin varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa ja sen ulkopuolella toimivien markkinatoimijoiden välillä unionin säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden osalta.

(57)

ESMAn on arvioitava, onko toimenpiteellä sellaisia haitallisia vaikutuksia, joita voitaisiin pitää suhteettomina sen hyötyihin verrattuna.

(58)

ESMA katsoo, että kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on aiheellista seurata tiiviisti mahdollisten nettomääräisten lyhyiden positioiden kerryttämistä, ennen kuin ne harkitsevat pakottavampia toimenpiteitä. ESMA toteaa, että tavanomaiset ilmoituskynnykset (0,2 prosenttia liikkeeseen lasketusta osakepääomasta) eivät välttämättä poikkeuksellisten markkinaolosuhteiden jatkuessa riitä suuntausten ja tulevien uhkien oikea-aikaiseen tunnistamiseen.

(59)

Vaikka tehostetun ilmoitusvelvollisuuden käyttöönotto on saattanut lisätä raportoivien yksiköiden työmäärää, nämä ovat jo mukauttaneet sisäisiä järjestelmiään soveltaessaan päätöksiä (EU) 2020/525 ja (EU) 2020/1123. Siksi jatketulla toimenpiteellä ei odoteta olevan muita vaikutuksia säännösten noudattamisesta raportoiville yksiköille aiheutuviin kustannuksiin. Se ei myöskään rajoita markkinatoimijoiden mahdollisuuksia ottaa osakkeita koskevia lyhyitä positioita tai lisätä niitä. Näin ollen toimenpide ei vaikuta markkinoiden tehokkuuteen.

(60)

Muihin mahdollisiin ja pakottavampiin toimenpiteisiin verrattuna tämän jatketun toimenpiteen ei pitäisi vaikuttaa markkinoiden likviditeettiin, koska rajoitetun markkinatoimijoiden joukon lisääntyneiden ilmoitusvelvollisuuksien ei pitäisi muuttaa niiden kaupankäyntistrategioita ja sitä kautta niiden osallistumista markkinoille. Markkinatakaustoimintaa ja vakauttamisohjelmia koskevan ylläpidetyn poikkeuksen tarkoituksena ei myöskään ole lisätä sellaisten yhteisöjen työmäärää, jotka tarjoavat merkittäviä palveluja likviditeetin tarjonnan ja volatiliteetin vähentämisen osalta, mikä on erityisen tärkeää nykytilanteessa.

(61)

ESMA katsoo, että jatketun toimenpiteen soveltamisalan rajoittamisella yhteen tai useampaan toimialaan tai liikkeeseenlaskijoiden alaryhmään ei välttämättä saavuteta toivottua tulosta. Covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeisen hintojen laskujen suuruusluokan, vaikutusten kohteena olevien osakkeiden (ja alojen) suuren kirjon sekä EU:n talouksien ja markkinapaikkojen välisen yhteyden perusteella on aihetta olettaa, että EU:n laajuinen toimenpide antaa todennäköisesti kansallisille toimivaltaisille viranomaisille tehokkaammin varhaista tietoa markkinoiden tilasta kuin alakohtaiset toimenpiteet.

(62)

Mitä tulee siihen, onko toimenpide omiaan luomaan epävarmuutta markkinoille, toimenpiteellä ei oteta käyttöön uusia sääntelyvelvoitteita, vaan sillä ainoastaan muutetaan vuodesta 2012 voimassa ollutta normaalia ilmoitusvelvollisuutta pienentämällä ilmoituskynnysarvoa. ESMA korostaa myös, että jatkettu toimenpide rajoittuu edelleen sellaisia osakkeita koskevaan ilmoitusvelvollisuuteen, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi unionin säännellyillä markkinoilla, jotta voidaan ottaa huomioon ne positiot, joiden osalta lisäraportointi vaikuttaa tarkoituksenmukaisimmalta.

(63)

ESMA katsoo siis, että tällainen avoimuutta koskevan velvollisuuden tiukentaminen ei vaikuta haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tai sijoittajiin tavalla, joka on suhteeton siitä saataviin etuihin nähden, eikä sen pitäisi aiheuttaa epävarmuutta finanssimarkkinoilla.

(64)

Mitä tulee toimenpiteen kestoon, ESMA katsoo, että toimenpiteen jatkaminen kolmella kuukaudella on perusteltua, kun otetaan huomioon tällä hetkellä saatavilla olevat tiedot ja yleiset epävarmat näkymät covid-19-pandemian yhteydessä. ESMA aikoo palauttaa tavanomaisen ilmoitusvelvollisuuden voimaan heti, kun tilanne paranee, mutta se ei voi kuitenkaan sulkea pois mahdollisuutta jatkaa toimenpidettä, jos tilanne pahenee tai markkinoiden tila pysyy hauraana.

(65)

Tämän perusteella ja tästä päivästä alkaen ESMA katsoo, että tämä päätös toimenpiteestä nettomääräisten lyhyiden positioiden läpinäkyvyyden väliaikaisesta lisäämisestä on oikeasuhteinen epäsuotuisten olosuhteiden jatkuessa.

(66)

ESMA on kuullut Euroopan järjestelmäriskikomiteaa (EJRK:ta). EJRK ei vastustanut päätösehdotusta.

(67)

ESMA on ilmoittanut kansallisille toimivaltaisille viranomaisille päätösehdotuksesta.

(68)

ESMAn jatkettua toimenpidettä aletaan soveltaa 18. syyskuuta 2020 alkaen,