21.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 182/4

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklan nojalla neuvosto, ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden rakenteellisen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen, jota vaikeuttavat niiden syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista, toteuttaa erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on erityisesti määritellä ne edellytykset, joilla perussopimuksia sovelletaan kyseisiin alueisiin, mukaan lukien yhteiset politiikat.

(2)

Sen vuoksi on aiheellista toteuttaa erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on erityisesti määritellä ne edellytykset, joilla SEUT-sopimusta sovelletaan kyseisiin alueisiin. Toimenpiteissä on otettava huomioon näiden alueiden erityispiirteet ja rajoitukset heikentämättä kuitenkaan unionin oikeusjärjestyksen yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta, sisämarkkinat ja yhteiset politiikat mukaan luettuina.

(3)

Merkittävin tunnistettu haitta Kanariansaarilla on palvelualan ja etenkin matkailun ylivoimainen asema alueen tulonlähteenä sekä teollisuuden vähäinen osuus Kanariansaarten bruttokansantuotteesta.

(4)

Lisäksi saarten syrjäinen sijainti haittaa henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Riippuvuus tietyistä liikenteen muodoista, kuten ilma- ja meriliikenteestä, on kasvanut siksi, että niiden vapauttaminen on kesken. Myös tuotantokustannukset ovat suurempia, koska nämä liikennemuodot ovat tehottomampia ja kalliimpia kuin maantie- tai rautatieliikenne.

(5)

Syrjäisestä sijainnista seuraa, että tuotantokustannuksia nostavat myös alueen raaka-aine- ja energiariippuvuus, varastojen perustamisvelvoite ja tuotantovälineiden hankinnassa ilmenevät vaikeudet.

(6)

Markkinoiden pieni koko ja vientitoiminnan kehittymättömyys, saarten maantieteellinen hajanaisuus ja välttämättömyys pitää yllä eriytettyjä mutta volyymiltään rajallisia tuotantolinjoja pienten markkinoiden tarpeiden tyydyttämiseksi, rajoittavat mahdollisuuksia saada aikaan mittakaavaetuja.

(7)

Erityispalvelujen ja ylläpitopalvelujen saanti sekä yritysten johtohenkilöstön ja teknisen henkilöstön ammatilliset koulutuspalvelut osoittautuvat usein rajallisiksi tai kalliiksi, samoin kuin yritysten toiminnan edistäminen Kanariansaarten ulkopuolisilla markkinoilla. Lisäksi rajalliset jakelukanavat johtavat ylivarastointiin.

(8)

Ympäristön osalta teollisuusjätteiden hävittäminen ja myrkyllisten jätteiden käsittely nostavat ympäristökustannuksia. Nämä kustannukset ovat tavanomaista korkeammat, koska kierrätyslaitoksia ei ole kuin eräille tuotteille ja koska jätteitä joudutaan kuljettamaan mantereelle ja myrkyllisiä jätteitä käsittelemään Kanariansaarten ulkopuolella.

(9)

Edellä oleva ja Espanjan viranomaisten 4 päivänä maaliskuuta 2013 komissiolle toimittama ilmoitus huomioon ottaen olisi uusittava lupa sellaisiin tuotteisiin sovellettavan veron toteuttamiseen, joiden osalta voidaan harkita verosta vapauttamista paikallisen tuotannon edistämiseksi.

(10)

EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan perusteella hyväksytyllä neuvoston päätöksellä 2002/546/EY (1) Espanjalle annettiin alun perin lupa soveltaa 31 päivään joulukuuta 2011 tiettyihin Kanariansaarilla paikallisesti tuotettuihin tuotteisiin vapautuksia tai alennuksia ”Arbitrio sobre las Importaciones y Entregas de Mercancìas en las islas Canarias” -nimisestä verosta, jäljempänä ’AIEM’. Mainitun päätöksen liitteessä on luettelo tuotteista, joihin verovapautuksia tai veronalennuksia voidaan soveltaa. Ero paikallisesti valmistettujen tuotteiden ja muiden tuotteiden verotuksen välillä saa tuotteesta riippuen olla enintään 5, 15 tai 25 prosenttiyksikköä.

(11)

Neuvoston päätöksellä N:o 895/2011/EU (2) muutettiin päätöstä 2002/546/EY siten, että sen soveltamisaikaa pidennettiin 31 päivään joulukuuta 2013.

(12)

Neuvoston päätöksellä N:o 1413/2013/EU (3) muutettiin päätöstä 2002/546/EY vielä siten, että sen soveltamisaikaa pidennettiin 30 päivään kesäkuuta 2014.

(13)

AIEM-vero palvelee tavoitetta, joka koskee Kanariansaarten teollisuustuotantoalojen itsenäistä kehittymistä ja Kanariansaarten talouden monipuolistamista.

(14)

Teollisuustuotteita koskeva vapautuksen enimmäismäärä vaihtelee alan ja tuotteen mukaan viidestä viiteentoista prosenttiin.

(15)

Valmiisiin tupakkatuotteisiin sovellettava vapautuksen enimmäismäärä on kuitenkin korkeampi, koska tupakka-ala muodostaa poikkeustapauksen. Kanariansaarilla aiemmin voimakkaasti kehittynyt tupakkateollisuus on nimittäin hiipunut voimakkaasti jo muutamia vuosia. Saaristoasemasta johtuvat edellä mainitut esteet ovat yksi tupakan paikallistuotannon hiipumisen syy Kanariansaarilla. On perusteltua säilyttää huomattava vapautus tupakan osalta. Tämä vapautus verosta liittyy suoranaisesti tavoitteeseen säilyttää tuotantotoiminta Kanariansaarilla.

(16)

Kanariansaarten sosioekonomiselle kehittämiselle annettavan tuen tavoitteita toteutetaan kansallisesti veron käyttötarkoitusta ja AIEM-verosta saatavien tulojen varaamista koskevin vaatimuksin. Näiden verotulojen sisällyttäminen Kanariansaarten taloutta ja verotusta koskevan järjestelmän varoihin ja niiden varaaminen Kanariansaarten taloudelliseen ja sosiaaliseen kehittämisstrategiaan paikallisen tuotannon edistämiseksi on lakiin perustuva velvoite.

(17)

Vapautuksia tai alennuksia AIEM-verosta olisi sovellettava kuusi ja puoli vuotta. Näiden vapautusten ja alennusten tuloksia on kuitenkin tarpeen arvioida. Espanjan viranomaisten olisi sen vuoksi toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2017 kertomus AIEM-veroa koskevien vapautusten ja alennusten soveltamisesta, jotta voidaan arvioida toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta ja niiden osuutta paikallisen taloudellisen toiminnan edistämisessä tai säilyttämisessä ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden kohtaamat haitat. Soveltamisalaa ja unionin säännösten nojalla sallittuja vapautuksia tarkistetaan tarvittaessa tältä pohjalta.

(18)

AIEM-verosta johtuvan veroedun on oltava oikeasuhteinen, jotta ei vaaranneta unionin oikeusjärjestyksen yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta, kilpailun vääristymisen välttäminen sisämarkkinoilla ja valtiontukipolitiikassa mukaan luettuina.

(19)

Tällä päätöksellä ei rajoiteta SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan mahdollista soveltamista,

a)

liitteessä olevassa A osassa tarkoitettujen tuotteiden osalta 5 prosenttia;

b)

liitteessä olevassa B osassa tarkoitettujen tuotteiden osalta 10 prosenttia;

c)

liitteessä olevassa C osassa tarkoitettujen tuotteiden osalta 15 prosenttia;

d)

liitteessä olevassa D osassa tarkoitettujen tuotteiden osalta 25 prosenttia. Espanjan viranomaiset voivat kuitenkin määrätä savukkeille vähimmäisveron, jonka enimmäismäärä on 18 euroa 1 000:ta savuketta kohden ja jota sovelletaan ainoastaan, mikäli yleisten verotyyppien soveltamisen tuloksena oleva AIEM-vero jää alle tämän määrän.