EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32006R1974

Komission asetus (EY) N:o 1974/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006 , Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

EUVL L 368, 23.12.2006, p. 15–73 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
EUVL L 322M, 2.12.2008, p. 305–363 (MT)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (BG, RO, HR)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2013; Kumoaja 32014R0807

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2006/1974/oj

23.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 368/15


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1974/2006,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2006,

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 6 kohdan, 19 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen, 32 artiklan 1 kohdan b alakohdan, 66 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan, 70 artiklan 1 kohdan ja 91 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 vahvistetaan yhtenäinen oikeudellinen kehys maaseudun kehittämiseen tarkoitetulle Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahastosta) myönnettävälle tuelle koko yhteisössä. Oikeudellista kehystä olisi täydennettävä soveltamista koskevilla yksityiskohtaisilla säännöillä.

(2)

Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus yhteisen maatalouspolitiikan muista välineistä rahoitettavien toimenpiteiden kanssa, olisi määriteltävä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat maaseudun kehittämistukeen liittyviä poikkeuksia, erityisesti asetuksen (EY) N:o 1698/2005 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia. Maaseudun kehittämisen investointituessa olisi otettava huomioon mahdolliset alakohtaiset rajoitteet tai rajoitukset ja vältettävä ylikapasiteetin luomista asianomaisilla aloilla.

(3)

On annettava säännöt kansallisten strategiasuunnitelmien päivittämisestä sisällön, menettelyjen ja ajoituksen osalta.

(4)

Olisi tarkennettava määräajat, joissa maaseudun kehittämisohjelmat on esitettävä ja komissio ne hyväksyy. Näin jäsenvaltiot ja komissio voivat ottaa uuden ohjelmatyökehyksen käyttöön nopeasti ja tehokkaasti.

(5)

Olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt maaseudun kehittämisohjelmien esittämisestä ja ohjelmien tarkistamisesta. Olisi määriteltävä yhteiset säännöt maaseudun kehittämisohjelmien rakenteesta ja sisällöstä erityisesti asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklassa vahvistettujen vaatimusten perusteella maaseudun kehittämisohjelmien laatimisen helpottamiseksi sekä niiden tarkastelun ja hyväksymisen helpottamiseksi komissiossa. Lisäksi olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1698/2005 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kansallisia kehyksiä koskevat erityiset säännökset.

(6)

Komission päätöksellä olisi annettava ainoastaan muutokset, jotka aiheuttavat huomattavia muutoksia ohjelmiin, maaseuturahaston rahoituksen siirrot ohjelman toimintalinjojen välillä ja muutokset maaseuturahaston yhteisrahoitusosuuksissa. Jäsenvaltioiden olisi päätettävä muista muutoksista ja ilmoitettava niistä komissiolle. Olisi vahvistettava menettely tällaisten ilmoitusten hyväksymiseksi.

(7)

Tehokkaan ja säännöllisen seurannan varmistamiseksi on tarpeen, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle sähköisesti ajantasaisen koonnelman ohjelma-asiakirjoistaan.

(8)

Asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 säädetään nuorille viljelijöille myönnettävän tuen edellytyksistä. Olisi täsmennettävä ajankohta, johon mennessä näiden edellytysten on täytyttävä, ja myös se, kuinka pitkän ajanjakson jäsenvaltiot voivat sallia tietyille tuensaajille ammattitaitovaatimusten täyttämiseksi. Koska nuorten viljelijöiden tuki edellyttää elinkeinosuunnitelman esittämistä, olisi vahvistettava elinkeinosuunnitelmaa ja sen noudattamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(9)

Varhaiseläketuen edellytysten osalta olisi tarpeen ratkaista erityisongelmat, jotka aiheutuvat tilan luovuttamisesta silloin, kun luopujia on useita tai kun luopuja on vuokraviljelijä. Jos luopuja harjoittaa muuta kuin kaupallista maataloustoimintaa, tähän ei pitäisi myöntää yhteisen maatalouspolitiikan tukea.

(10)

Olisi määriteltävä, millaisia taitoja ja resursseja edellytetään tukikelpoisten maatalouden neuvontapalveluiden tarjoajiksi valituilta viranomaisilta ja elimiltä.

(11)

Olisi vahvistettava menetelmä, jolla tilanhoito-, lomitus- ja neuvontapalvelujen perustamiseen myönnettävää tukea alennetaan.

(12)

Kun kyseessä ovat maatilojen nykyaikaistamiseksi tehtävät investoinnit, joilla pyritään täyttämään yhteisössä hiljattain käyttöönotetut vaatimukset, tai kun nuorten viljelijöiden olisi täytettävä voimassa olevat vaatimukset, olisi vahvistettava päivämäärä, johon mennessä asianomaiset vaatimukset on täytettävä.

(13)

Metsien taloudellisen arvon parantamiseksi tehtäviä investointeja varten on tarkennettava metsänhoitosuunnitelmat ja täsmennettävä, minkä tyyppiset investoinnit ovat tukikelpoisia. Näiden suunnitelmien laatimisessa olisi noudatettava kestävän metsätalouden yleiseurooppalaisia toiminnallisen tason suuntaviivoja. Nämä suuntaviivat vahvistetaan Lissabonissa (2, 3 ja 4 päivänä kesäkuuta 1998) pidetyssä Euroopan metsien suojelua koskevassa kolmannessa ministerikonferenssissa vahvistetun päätöslauselman L2 (kestävän metsätalouden yleiseurooppalaiset kriteerit, indikaattorit ja toiminnallisen tason suuntaviivat) liitteessä 2 (2).

(14)

Kun kyseessä ovat maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisäämiseen tähtäävät investoinnit yhteisössä hiljattain käyttöönotettujen mikroyrityksiä koskevien vaatimusten täyttämiseksi, olisi vahvistettava päivämäärä, johon mennessä asianomaiset vaatimukset on täytettävä. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaista tukea saavat puuhun liittyvät investoinnit olisi erotettava muista puualan investoinneista.

(15)

Kun kyseessä on yhteistyö uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi maatalous- ja elintarvikealoilla sekä metsätaloudessa, olisi määriteltävä ohjeelliset tukikelpoiset kustannukset.

(16)

Kun kyseessä on vaatimusten noudattaminen, jäsenvaltion olisi mukautettava viljelijöille maksettavan tuen tasoa vaatimuskohtaisesti ottaen huomioon, millainen velvoitteiden taso vaatimuksen soveltamisesta seuraa, ja investointikustannuksiin ei tulisi myöntää tukea.

(17)

Kun kyseessä on viljelijöiden osallistumisesta elintarvikkeiden laatujärjestelmiin maksettava tuki, olisi tarkennettava yhteisön ohjelmat ja kansallisten ohjelmien perusteet, tuotteet, joita tuki koskee, ja se, minkä tyyppiset kiinteät kustannukset voidaan ottaa huomioon tuen määrää laskettaessa.

(18)

Olisi vahvistettava laatutuotteiden myynninedistämistä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset erityisesti tuensaajien ja tukikelpoisten toimintojen osalta, jotta varmistetaan, että asetuksen (EY) N:o 1698/2005 33 artiklassa tarkoitetut myynninedistämistoimenpiteet ja maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla 19 päivänä joulukuuta 2000 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2826/2000 (3) vahvistetut tiedotus- ja menekinedistämistoimia koskevat säännöt täydentävät toisiaan. Lisäksi, jotta vältetään päällekkäisen rahoituksen myöntämisen riski, on tarpeen sulkea maaseudun kehittämiseen myönnettävän tuen ulkopuolelle tiedotus- ja menekinedistämistoimet, joille myönnetään tukea asetuksen (EY) N:o 2826/2000 mukaisesti.

(19)

Osittaisen omavaraisviljelyn tuen osalta olisi tarkennettava elinkeinosuunnitelman sisältö ja suunnitelmien toteuttamisedellytykset.

(20)

Maltan tuottajaryhmien osalta olisi vahvistettava erityiset säännöt, joissa otetaan huomioon kyseisen maan maatalousalan erityispiirteet.

(21)

Kun kyseessä on epäsuotuisten alueiden tuki, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 (4) säädetty tukijärjestelmä on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 93 artiklan mukaisesti voimassa 31 päivään joulukuuta 2009 edellyttäen, että asiasta on annettu neuvoston säädös perustamissopimuksen 37 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Sen vuoksi Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 817/2004 (5) 11 artiklaa olisi sovellettava siihen saakka, kun neuvosto hyväksyy tällaisen säädöksen.

(22)

Olisi vältettävä päällekkäisyys yhtäältä viljelijöille vaatimusten noudattamiseksi myönnettävän tuen ja toisaalta Natura 2000 -tuen välillä.

(23)

Kun kyseessä ovat maatalouden ympäristötuki ja eläinten hyvinvointia edistävä tuki, tuen tasapainoinen ja tavoitteidensa mukainen soveltaminen sekä maaseudun kestävän kehityksen edistäminen olisi varmistettava sellaisten tuensaajilta edellytettävien vähimmäisedellytysten avulla, jotka liittyvät erilaisiin maatalouden ympäristösitoumuksiin ja eläinten hyvinvointia koskeviin sitoumuksiin. Tässä suhteessa erittäin tärkeälle sijalle olisi asetettava sellaisen menetelmän määrittäminen, jolla voidaan laskea tehdystä sitoumuksesta aiheutuvat lisäkustannukset, tulonmenetykset ja todennäköiset transaktiokustannukset. Jos sitoumukset perustuvat tuotantopanosten rajoittamiseen, tukea olisi myönnettävä ainoastaan, jos tällaisia rajoituksia voidaan arvioida tavalla, joka antaa kohtuullisen varmuuden sitoumuksen noudattamisesta.

(24)

Maatalouden geenivarojen säilyttämiseen myönnettävän tuen osalta olisi tarkennettava tukikelpoiset toimet ja tuensaajat. Olisi vältettävä päällekkäisyyttä maatalouden ympäristötuen kanssa, ja tuen ulkopuolelle olisi suljettava toiminnot, joita tuetaan tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta.

(25)

Olisi määriteltävä ei-tuotannolliset investoinnit, joiden tavoitteena on maatalousmaan kestävä käyttö.

(26)

Tapauksen mukaan on tarpeen soveltaa yhteistä metsien ja metsäalueiden määritelmää, jotta metsätoimenpiteisiin voidaan soveltaa yhdenmukaista lähestymistapaa. Tämän määritelmän olisi oltava yhdenmukainen Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja Eurostatin käyttämän määritelmän kanssa, sellaisena kuin sitä sovellettiin maailman metsävarojen arvioinnin päivitykseen vuonna 2005. Metsät ja metsäalueet, jotka suljetaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 42 artiklan 1 kohdan mukaisen tuen ulkopuolelle, olisi määriteltävä yksityiskohtaisemmin.

(27)

Olisi säädettävä maatalousmaan ensimmäisen metsityksen tukea koskevista yksityiskohtaisista edellytyksistä. Erityisesti tämän on koskettava metsitettävän maan, perustamiskustannusten, viljelijän ja nopeakasvuisten lajien määritelmää.

(28)

Koska maatalousmaalle maksetaan peltometsätalousjärjestelmien käyttöönoton vuoksi tukea, jäsenvaltioiden olisi määriteltävä istutettavien puuntaimien enimmäistiheydet ottaen huomioon tietyt parametrit.

(29)

Metsätalouden tuottokyvyn palauttamisesta ja ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotosta suuren tai keskisuuren metsäpaloriskin metsissä maksettavan tuen edellytyksenä olisi oltava jäsenvaltion laatiman metsäpalojen torjuntasuunnitelman noudattaminen. Metsäpaloja ennalta ehkäisevien toimien määritelmään olisi sovellettava yhteistä lähestymistapaa.

(30)

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 50 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti nimettävien alueiden nimeämisedellytykset olisi tarkennettava. Olisi varottava, ettei metsityksellä vahingoiteta biodiversiteettiä tai aiheuteta muita ympäristötuhoja.

(31)

Olisi säädettävä laajasta määritelmästä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 53 artiklassa tarkoitetulle maatilakotitalouden jäsenelle, jotta mainitun asetuksen 52 artiklan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetun taloudellisen toiminnan laajentamista maatalouden ulkopuolelle koskevan toimenpiteen osallistumisaste saataisiin tarkoituksenmukaiseksi.

(32)

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 59 artiklan e alakohdassa säädetyn julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tuen olisi täytettävä tietyt yksityiskohtaiset edellytykset.

(33)

Leader-toimintalinjan osalta paikallisten toimintaryhmien valintamenettelyjen olisi oltava avoimia ja kilpailuhenkisiä sen varmistamiseksi, että tuettavaksi valitaan merkitykselliset ja korkealaatuiset paikalliset kehittämisstrategiat. Paikallisista olosuhteista riippuen olisi yleisenä sääntönä vahvistettava ala- ja ylärajat paikallisten toimintaryhmien kattamien alueiden väestömäärille.

(34)

Paikallisten toimintaryhmien toimintakustannuksiin myönnettävän tuen olisi oltava rajallista, jotta mahdollistetaan paikallisten kehittämisstrategioiden mahdollisimman laaja toteuttaminen.

(35)

Paikallisten toimintaryhmien yhteistyöhankkeiden olisi oltava tiettyjen edellytysten mukaisia. Komission ja jäsenvaltioiden kesken olisi otettava käyttöön yhteensovitettu menettely valtioiden välisten yhteistyöhankkeiden valitsemisen helpottamiseksi.

(36)

Teknisen avun osalta olisi säädettävä lähentymistavoitealueita ja muita alueita kattavien maaseudun kehittämisohjelmien yhteisrahoitusjärjestelyistä sekä kansallisen maaseutuverkoston perustamisen yksityiskohtaisista vaihtoehdoista ja määräajasta.

(37)

Olisi vahvistettava useille toimenpiteille yhteiset säännöt, jotka liittyvät erityisesti seuraaviin: yhdennettyjen toimien toteuttaminen, investointitoimenpiteet, tilan siirto tuen edellytyksenä olleen sitoumuksen aikana, tilan pinta-alan lisäys sekä erilaisten ylivoimaisten esteiden ja poikkeuksellisten olosuhteiden määritelmä.

(38)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ja annettava tarvittavat säännökset sen varmistamiseksi, että kaikki maaseudun kehittämistoimenpiteet ovat todennettavissa ja valvottavissa. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden valvontajärjestelyt antavat kohtuullisen varmuuden siitä, että tukikelpoisuusperusteita ja muita sitoumuksia noudatetaan. Erityisesti tiettyjen toimenpiteiden tuenmaksatuksessa jäsenvaltioiden olisi osoitettava laskelmien riittävyys ja tarkkuus soveltuvan asiantuntemuksen avulla.

(39)

Olisi säädettävä yksityiskohtaisista säännöistä tapauksen mukaan lainojen korkotukia ja tiettyjä rahoitusjärjestelyitä varten. Tehokkaan ja yhdenmukaisen hallinnon varmistamiseksi olisi säädettävä edellytyksistä, joilla hallintoviranomaiset voivat soveltaa vakiokustannuksia ja ottaa huomioon luontoissuoritukset tukikelpoisina menoina. Tukikelpoisten menojen määrittelemiseksi olisi annettava yhteiset säännöt, jotta investointitoimet voitaisiin kohdentaa paremmin. Yhteiset säännöt ovat myös tarpeen, kun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päättävät maksaa ennakkoja investointituen saajille.

(40)

Olisi annettava maaseuturahastosta yhteisrahoitettuja tiettyjä toimenpiteitä ja kansallista lisärahoitusta koskevat erityiset säännökset sen varmistamiseksi, että valtiontukisääntöjä ja -menettelyjä noudatetaan.

(41)

Maaseudun kehittämisohjelmien olisi sisällettävä viestintäsuunnitelma, jonka sisältö olisi määritettävä, jotta varmistetaan, että maaseuturahaston tukea saavista maaseudun kehittämistoimista tiedotetaan ja toimet julkistetaan. Tässä suhteessa hallintoviranomaisten ja tuensaajien velvollisuudet olisi määriteltävä johdonmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi.

(42)

Maaseuturahaston tuen käytön avoimuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden olisi julkaistava vuosittain elektronisesti tai muulla tavoin luettelo tuensaajista, toimien nimistä sekä toimille myönnetyn julkisen rahoituksen määrästä. Tiedon antamisella yleisön käyttöön pyritään yhteisön toimia koskevan avoimuuden lisäämiseen maaseudun kehittämisen alueella, julkisten varojen moitteettoman varainhoidon parantamiseen, erityisesti käytettyjen julkisten varojen valvonnan tiukentamiseen, sekä maaseudun kehittämistoimenpiteiden tuensaajien välisen kilpailun vääristymisen välttämiseen. Ottaen huomioon aiottujen tavoitteiden tärkeys on perusteltua, kun otetaan huomioon suhteellisuusperiaate ja henkilötietojensuojaa koskeva vaatimus, että asiaa koskevan tiedon yleisestä julkistamisesta säädetään, sillä julkistamisella ei ylitetä sitä, mikä on sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi demokraattisessa yhteiskunnassa on tarpeen.

(43)

Seurannan osalta olisi yksityiskohtaisesti tarkennettava asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklassa säädettyä vuotuista täytäntöönpanokertomusta ja mainitun asetuksen 80 artiklassa tarkoitettuihin yhteisiin seuranta- ja arviointisääntöihin sisältyviä yhteisiä indikaattoreita.

(44)

Olisi perustettava tietojärjestelmä komission ja jäsenvaltioiden välisen sähköisen tiedonvaihdon turvallisuuden varmistamiseksi. Kyseisen järjestelmän sisältö ja toiminta sekä järjestelmän käyttöoikeudet olisi määriteltävä.

(45)

Uusilla soveltamissäännöillä olisi korvattava asetuksen (EY) N:o 1257/1999 soveltamisesta annetut säännöt. Sen vuoksi asetus (EY) N:o 817/2004 olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2007.

(46)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maaseudun kehittämiskomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

Soveltamisala

1 artikla

Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamiseksi seuraavilta osin: maaseudun kehittämistukia koskevat periaatteet ja yleiset säännöt, maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevat erityiset ja yhteiset säännökset sekä tukikelpoisuus ja hallintomenettelyt, lukuun ottamatta valvontasäännöksiä.

II   LUKU

Yleiset säännöt

1   Jakso

Täydentävyys, johdonmukaisuus ja vaatimustenmukaisuus

2 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 5 artiklassa tarkoitettu johdonmukaisuus varmistetaan:

a)

yhtäältä maaseudun kehittämisen tukitoimenpiteiden ja yhteisön muiden tukivälineiden mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden, erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan suorien ja muiden tukijärjestelmien mukaisten toimenpiteiden ja kasvien ja eläinten terveyteen liittyvien toimenpiteiden välillä, ja toisaalta;

b)

maaseudun kehittämisen erilaisten tukitoimenpiteiden välillä.

2.   Jos asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaista tukea voidaan mainitun asetuksen 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti poikkeuksellisesti myöntää tämän asetuksen liitteessä I lueteltuihin tukijärjestelmiin kuuluviin toimenpiteisiin, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuensaaja voi saada tiettyyn toimeen tukea ainoastaan yhdestä järjestelmästä.

Jos jäsenvaltiot sisällyttävät maaseudun kehittämisohjelmiinsa tällaisia poikkeuksia sisältäviä toimenpiteitä, niiden on kuvattava näissä ohjelmissa perusteita ja hallinnollisia sääntöjä, joita ne soveltavat asianomaisiin tukijärjestelmiin.

3.   Jos yhteisessä markkinajärjestelyssä, myös suorassa tukijärjestelmässä, jota rahoitetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (EMOTR), rajoitetaan tuotantoa tai rajataan yhteisön tukea yksittäisten viljelijöiden, tilojen tai jalostuslaitosten tasolla, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 nojalla ei voida tukea investointeja, jotka kasvattaisivat tuotannon yli näiden rajoitusten tai rajoitteiden.

2   Jakso

Strategia ja ohjelmointi

3 artikla

1.   Kansallisia strategiasuunnitelmia voidaan päivittää ohjelmakaudella. Päivitys voidaan tehdä, jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)

päivitys vaikuttaa vähintään yhteen asetuksen (EY) N:o 1698/2005 11 artiklan 3 kohdassa lueteltuun tekijään ja/tai vähintään yhteen mainitun asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuun yhteisön strategiseen suuntaviivaan;

b)

päivitys merkitsee vähintään yhden tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun maaseudun kehittämisohjelman muutosta.

2.   Kansallisten strategiasuunnitelmien päivityksiin sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EY) N:o 1698/2005 12 artiklan 1 kohtaa.

3.   Kansallisen strategiasuunnitelman viimeinen päivitys on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013, jotta maaseudun kehittämisohjelmien mukauttamiseen jää riittävästi aikaa.

4.   Kansalliset strategiasuunnitelmat on vahvistettava tai niitä on päivitettävä maaseudun kehittämisohjelmien hyväksymisen jälkeen erityisesti kyseisten ohjelmien ennakkoarvioinnista saatujen määrällisten tavoitteiden perusteella.

4 artikla

1.   Komissio hyväksyy jäsenvaltioiden esittämät maaseudun kehittämisohjelmat enintään kuuden kuukauden kuluessa päivämäärästä, jona komissio vastaanottaa ohjelman. Jos maaseudun kehittämisohjelmat on toimitettu ennen tämän asetuksen voimaantulopäivämäärää, kuuden kuukauden määräaika alkaa voimaantulopäivämäärästä.

Kun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 18 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa sovelletaan, tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty kuuden kuukauden ajanjakso alkaa päivämäärästä, jona tarkistettu ehdotettu ohjelma on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 18 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen.

2.   Päivämäärät tämän artiklan 1 kohdassa säädettyjen ajanjaksojen määrittämiseksi vahvistetaan tapauksen mukaan 63 artiklan 6 ja 8 kohdan mukaisesti.

5 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklassa tarkoitettu maaseudun kehittämisohjelmien sisältö laaditaan tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

Kuhunkin maaseudun kehittämisohjelmaan on liitettävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 85 artiklassa tarkoitettu ennakkoarviointi.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kansallisten kehysten on sisällettävä tietoja, jotka ovat yhteisiä useille toimenpiteille. Näiden toimenpiteiden osalta alueelliset maaseudun kehittämisohjelmat voivat sisältää ainoastaan lisätietoja edellyttäen, että kansallisiin kehyksiin ja alueellisiin ohjelmiin yhteisesti sisältyvät tiedot ovat tämän asetuksen liitteen II vaatimusten mukaisia.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tapauksen mukaan maaseudun kehittämisohjelmansa ja kansalliset kehyksensä ja niiden päivitykset jokaisen muutoksen jälkeen sähköisessä muodossa, mukaan luettuina tämän asetuksen liitteessä II vahvistetut vakiotaulukot, jotka sisältävät asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklan d, e ja f alakohdassa edelletyt tiedot. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle pyynnöt tapauksen mukaan ohjelmien ja kansallisten kehysten muutoksista sähköisesti tämän asetuksen 63 artiklan mukaisesti.

3   Jakso

Maaseudun kehittämisohjelmien muutokset

6 artikla

1.   Maaseudun kehittämisohjelmiin tehtävät muutokset on ryhmiteltävä seuraavalla tavalla:

a)

asetuksen (EY) N:o 1698/2005 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tarkistukset;

b)

asetuksen (EY) N:o 1698/2005 77 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista varojen käytön koordinointimenettelyistä johtuvat muutokset;

c)

muut muutokset, jotka eivät kuulu tämän kohdan a ja b alakohdan soveltamisalaan.

2.   Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja ohjelmamuutoksia voidaan ehdottaa vasta ohjelman täytäntöönpanon toisesta vuodesta alkaen.

3.   Maaseudun kehittämisohjelmien muutosehdotukset on perusteltava asianmukaisesti erityisesti seuraavien tietojen perusteella:

a)

muutoksen perustelluksi tekevät syyt ja toteutukseen liittyvät ongelmat;

b)

muutoksen odotettavissa olevat vaikutukset;

c)

muutoksen yhteys kansalliseen strategiasuunnitelmaan.

7 artikla

1.   Tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut ohjelmatarkistukset tehdään päätöksellä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 19 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti jäsenvaltion esittämästä pyynnöstä, jos:

a)

tarkistus ylittää tämän asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toimintalinjojen välisen joustovaran;

b)

tarkistus muuttaa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklassa tarkoitettua, hyväksytyssä maaseudun kehittämisohjelmassa säädettyä yhteisön yhteisrahoitusosuutta;

c)

tarkistus muuttaa yhteisön koko rahoitusosuutta koko ohjelmakaudelle ja/tai sen vuotuista jakoa muuttamatta aiempien vuosien rahoitusosuuksia;

d)

tarkistus aiheuttaa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuihin poikkeuksiin liittyviä muutoksia.

Päätös tehdään kuuden kuukauden kuluessa päivämäärästä, jona komissio vastaanottaa jäsenvaltion pyynnön.

2.   Luonnonmullistuksista johtuvia kiireellisiä toimenpiteitä lukuun ottamatta kustakin ohjelmasta voi esittää 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja ohjelmatarkistuksia ainoastaan kerran kalenterivuodessa.

Jäsenvaltioiden on toimitettava 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tarkistuspyynnöt kunakin vuonna viimeistään 30 päivänä syyskuuta.

Kun kyseessä ovat 1 kohdassa tarkoitetut tarkistuspyynnöt, jäsenvaltioiden on toimitettava viimeiset tarkistuspyynnöt komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013.

8 artikla

1.   Alueellisia ohjelmia toteuttavat jäsenvaltiot voivat esittää 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja ohjelmatarkistuksia Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) rahoitusosuuden siirtämiseksi alueellisesta ohjelmasta toiseen joinakin tiettyinä vuosina, jos:

a)

maaseuturahaston ohjelmakohtainen rahoitusosuus koko ohjelmakaudella ei muutu;

b)

maaseuturahaston kokonaismäärärahat kyseiselle jäsenvaltiolle eivät muutu;

c)

ohjelman määrärahojen jakautuminen eri vuosille ennen tarkistusvuotta ei muutu;

d)

maaseuturahaston vuotuiset määrärahat kyseiselle jäsenvaltiolle eivät muutu;

e)

tapauksen mukaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 11 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukainen talousarvio kansallisessa strategiasuunnitelmassa mainitun lähentymistavoitteen saavuttamiseksi ei pienene.

2.   Asianomaisten ohjelmien rahoitustaulukoita on mukautettava 1 kohdassa tarkoitettujen siirtojen ottamiseksi huomioon.

Tarkistetut rahoitustaulukot on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta sinä kalenterivuonna, jona siirto toteutetaan. Viimeinen vuosi, jona tällaisia tarkistuksia voidaan esittää, on vuosi 2012.

Komissio tekee päätöksen uusien rahoitustaulukoiden hyväksymisestä kolmen kuukauden kuluessa jäsenvaltion pyynnön vastaanottamisesta. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä ei sovelleta.

3.   Edellä 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja ohjelmatarkistuspyyntöjä saa esittää ainoastaan kerran kalenterivuodessa.

9 artikla

1.   Edellä 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden tekemät ohjelmamuutokset voivat olla rahoituksen jakautumisen toimenpidekohtaisia muutoksia jonkin toimintalinjan sisällä sekä muita kuin rahoitukseen liittyviä muutoksia, jotka koskevat uusien toimenpiteiden käyttöönottoa, nykyisten toimenpiteiden lakkauttamista, tai ohjelmaan sisältyviä nykyisiä toimenpiteitä koskevia tietoja tai kuvauksia.

2.   Jäsenvaltiot voivat myös tehdä 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja muutoksia siirtämällä tiettynä kalenterivuonna mistä tahansa toimintalinjasta tai mihin tahansa toimintalinjaan määrän, joka vastaa enintään yhtä prosenttia maaseuturahastosta ohjelmaan koko ohjelmakaudella myönnettävästä kokonaisrahoituksesta.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja ohjelmamuutoksia voidaan tehdä 31 päivään joulukuuta 2015 saakka edellyttäen, että jäsenvaltio ilmoittaa tällaisista muutoksista viimeistään 31 päivänä elokuuta 2015.

4.   Luonnonmullistuksista johtuvia kiireellisiä toimenpiteitä lukuun ottamatta kunkin ohjelman osalta voi ilmoittaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista muutoksista enintään kolme kertaa kalenterivuodessa edellyttäen, että 2 kohdassa tarkoitettua yhden prosentin enimmäismäärää ei ylitetä kalenterivuonna, jona kolme ilmoitusta tehdään.

5.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen muutosten on oltava asetuksen (EY) N:o 1698/2005 17 artiklassa vahvistettujen tasojen mukaisia.

6.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut muutokset on annettava tiedoksi komissiolle. Komissio arvioi niitä seuraavien seikkojen perusteella:

a)

asetuksen (EY) N:o 1698/2005 noudattaminen;

b)

johdonmukaisuus asianomaisen kansallisen strategiasuunnitelman kanssa;

c)

tämän asetuksen noudattaminen.

Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle arvioinnin tuloksista neljän kuukauden kuluessa päivämäärästä, jona komissio vastaanotti ohjelmamuutosta koskevan pyynnön. Jos muutokset eivät noudata yhtä tai useampaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista arviointiparametreista, neljän kuukauden määräaika keskeytetään siihen saakka, kun komissio vastaanottaa vaatimusten mukaiset ohjelmamuutokset.

Jos komissio ei esitä jäsenvaltiolle asiasta ilmoitusta toisessa alakohdassa tarkoitetun neljän kuukauden määräajan kuluessa, muutokset katsotaan hyväksytyiksi ja ne tulevat voimaan kyseisen neljän kuukauden määräajan päätyttyä.

10 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 71 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltio kantaa vastuun menoista, joita aiheutuu siitä päivästä lähtien, jona komissio vastaanottaa jäsenvaltion pyynnön tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmatarkistuksista tai -muutoksista, siihen päivään, jona tehdään tämän asetuksen 7 ja 8 artiklan mukainen komission päätös tai saadaan päätökseen tämän asetuksen 9 artiklan mukainen arviointi muutosten vaatimustenmukaisuudesta.

2.   Jos kyseessä ovat luonnonmullistuksista johtuvat kiireelliset toimenpiteet, 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ohjelmamuutoksiin liittyvien menojen tukikelpoisuus voi alkaa ennen asetuksen (EY) N:o 1698/2005 71 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua päivämäärää.

11 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kansallisten kehysten muutokset kuuluvat tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamisalaan. Tällaisiin muutoksiin sovelletaan tämän asetuksen 9 artiklan 3 ja 6 kohtaa soveltuvin osin.

12 artikla

Kun yhteisön lainsäädäntöä annetaan tai muutetaan, maaseudun kehittämisohjelmia on tarvittaessa muutettava uuden tai muutetun lainsäädännön mukaisesti noudattaen 6 artiklan 1 kohtaa. Tällaisia muutoksia ei oteta huomioon laskettaessa 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen muutosten vuotuista määrää. Tällaisiin muutoksiin ei sovelleta 6 artiklan 2 kohtaa.

III   LUKU

Maaseudun kehittämistoimenpiteet

1   Jakso

Maaseudun kehittämistoimenpiteet toimintalinjoittain

1   alajakso

Toimintalinja 1

13 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 22 artiklan 1 kohdassa säädetyn nuorten viljelijöiden aloitustuen edellytysten on täytyttävä, kun tukihakemus jätetään.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 22 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ammattitaitovaatimusten täyttämiseksi voidaan kuitenkin sallia tuen myöntämistä koskevan yksittäisen päätöksen päivämäärästä alkava enintään 36 kuukauden pituinen ajanjakso, jos nuori viljelijä tarvitsee mukautumisjakson, jonka kuluessa hän perustaa tilan tai uudistaa sen rakenteita, edellyttäen, että kyseisen kohdan c alakohdassa tarkoitetussa elinkeinosuunnitelmassa todetaan tällainen tarve.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 22 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa elinkeinosuunnitelmassa on kuvattava vähintään seuraavia:

a)

tilan alkutilanne ja erityiset välietapit ja tavoitteet uuden tilan toiminnan kehittämiseksi;

b)

yksityiskohtaiset tiedot investoinneista, koulutuksesta, neuvontapalveluista ja muista mahdollista tarpeellista toimista tilan toiminnan kehittämiseksi.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava elinkeinosuunnitelman noudattamista viiden vuoden kuluessa tuen myöntämistä koskevan yksittäisen päätöksen päivämäärästä. Ottaen huomioon olosuhteet, joissa elinkeinosuunnitelmaa toteutetaan, jäsenvaltioiden on määriteltävä edellytykset jo maksetun tuen takaisin perimiselle, jos nuori viljelijä ei täytä elinkeinosuunnitelman ehtoja arviointihetkellä.

4.   Yksittäinen päätös nuoren viljelijän aloitustuen myöntämisestä on tehtävä 18 kuukauden kuluessa tilanpidon aloittamisesta, siten kuin tilanpidon aloittaminen määritellään jäsenvaltioiden voimassa olevassa lainsäädännössä. Jos tuki maksetaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 liitteessä vahvistettuna yhtenäisenä palkkiona, jäsenvaltio voi jakaa maksatuksen viiteen erään tämän artiklan 3 kohdan soveltamiseksi.

5.   Jäsenvaltiot voivat päättää, että jos elinkeinosuunnitelmassa viitataan muiden asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 säädettyjen maaseudun kehittämistoimenpiteiden käyttämiseen, toimivaltaisen viranomaisen nuoren viljelijän hakemukselle antama hyväksyntä antaa viljelijälle myös mahdollisuuden hyödyntää kyseisiä muita toimenpiteitä. Tässä tapauksessa hakijan on esitettävä riittävän yksityiskohtaiset tiedot, joiden avulla on mahdollista hakea myös näiden muiden toimenpiteiden mukaista tukea.

6.   Jos nuori viljelijä ei toimi tilan ainoana vastaavana maatalousyrittäjänä, voidaan soveltaa erityisedellytyksiä. Näiden edellytysten on vastattava tilan ainoana tilanpidosta vastaavana maatalousyrittäjänä toimivalle nuorelle viljelijälle asetettuja edellytyksiä.

14 artikla

1.   Jos tila saadaan usealta luopujalta, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 23 artiklan mukainen varhaiseläketuki rajoitetaan yhdelle luopujalle myönnettävään määrään.

2.   Luopujan jatkamaan muuhun kuin kaupalliseen maataloustoimintaan ei myönnetä yhteisen maatalouspolitiikan tukea.

3.   Vuokraviljelijä voi siirtää luovutetun maan sen omistajalle edellyttäen, että vuokrasopimus on päättynyt ja asetuksen (EY) N:o 1698/2005 23 artiklan 3 kohdassa säädetyt tilan jatkajaa koskevat vaatimukset täyttyvät.

4.   Jäsenvaltiot voivat lisäksi säätää luovutetun maan siirtämisestä sellaisen elimen haltuun, joka sitoutuu luovuttamaan sen myöhemmin asetuksen (EY) N:o 1698/2005 23 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttäville jatkajille.

15 artikla

1.   Viljelijöiden neuvontapalveluiden, joihin voidaan myöntää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 24 artiklan mukaisesti tukea, on oltava neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (6) II osaston 3 luvun ja sen soveltamissäännösten mukaisia.

2.   Maatalouden neuvontapalveluiden tarjoajiksi valituilla viranomaisilla ja elimillä on oltava tarkoituksenmukaiset resurssit eli pätevää henkilöstöä, hallinnolliset ja tekniset tilat ja välineet sekä neuvontakokemusta, ja sen neuvontatoiminnan on oltava luotettavaa suhteessa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 24 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin vaatimuksiin.

16 artikla

Maaseudun kehittämisohjelmissa on määrättävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 25 artiklassa tarkoitetun tilanhoito-, lomitus- ja neuvontapalvelujen perustamiseen myönnettävän tuen alentamisesta yhtä suurina erinä ensimmäisestä tukivuodesta lähtien siten, että tuki päättyy kokonaisuudessaan viimeistään kuudentena vuonna kyseisten palvelujen perustamisesta.

17 artikla

1.   Kun kyseessä ovat maatilojen nykyaikaistamiseksi tehtävät investoinnit, joilla pyritään täyttämään yhteisössä hiljattain käyttöönotetut vaatimukset, kuten asetuksen (EY) N:o 1698/2005 26 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, asianomaisten vaatimusten on täytyttävä kyseisessä alakohdassa säädetyn lisäajan päättymisen jälkeen.

2.   Kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 22 artiklassa tarkoitettua tukea saavien nuorten viljelijöiden tekemät investoinnit, joilla pyritään täyttämään yhteisön voimassa olevat vaatimukset, asianomaisten vaatimusten on täytyttävä kyseisen asetuksen 26 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetyn lisäajan päättymisen jälkeen.

18 artikla

1.   Metsäalan koon ja käytön suhteen tarkoituksenmukaisten metsänhoitosuunnitelmien on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 27 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi perustuttava asiaa koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön ja olemassa oleviin maankäyttösuunnitelmiin, ja niiden on katettava metsävarat riittävällä tavalla.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 27 artiklassa tarkoitettujen toimien, jotka koskevat metsien taloudellisen arvon parantamista, on oltava metsätilalla toteutettavia investointeja, ja niihin voi sisältyä metsänkorjuuvälineisiin tehtäviä investointeja.

Päätehakkuun jälkeiseen metsänuudistukseen ei myönnetä tukea.

3.   Tämän asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut metsät eivät kuulu asetuksen (EY) N:o 1698/2005 27 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen soveltamisalaan.

19 artikla

1.   Kun kyseessä ovat maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisäämiseen tähtäävät investoinnit yhteisössä hiljattain käyttöönotettujen vaatimusten täyttämiseksi, kuten asetuksen (EY) N:o 1698/2005 28 artiklan 1 kohdan c alakohdan toisessa alakohdassa säädetään, asianomaisten vaatimusten on täytyttävä kyseisessä alakohdassa säädetyn lisäajan päättymisen jälkeen.

2.   Kun kyseessä ovat metsätaloustuotteiden arvon lisäämiseen tähtäävät investoinnit, puun käyttöön raaka-aineena liittyvät investoinnit rajoitetaan teollista jalostusta edeltäviin työvaiheisiin.

20 artikla

Maatalous- ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi tehtävästä yhteistyöstä aiheutuvien kustannusten, kuten asetuksen (EY) N:o 1698/2005 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetaan, on koskettava valmistelevia toimia, kuten suunnittelua, tuote-, prosessi- tai teknologiakehitystä ja testejä sekä yhteistyöhön liittyviä aineellisia ja/tai aineettomia investointeja, joita toteutetaan ennen kuin vasta kehitettyjä tuotteita, prosesseja ja teknologioita käytetään kaupallisiin tarkoituksiin.

21 artikla

1.   Jäsenvaltion on mukautettava asetuksen (EY) N:o 1698/2005 31 artiklassa tarkoitetun, yhteisön lainsäädännön vaatimusten noudattamiseen myönnettävän tuen tasoa vaatimuskohtaisesti ottaen huomioon, millainen velvoitteiden taso vaatimuksen soveltamisesta seuraa. Tuki on lakkautettava vähitellen kyseisen artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen enintään viiden vuoden aikana.

2.   Määritettäessä vuotuista tukea, joka maksetaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 31 artiklassa tarkoitetusta yhteisön lainsäädäntöön perustuvien vaatimusten noudattamisesta, huomioon ei oteta investointikustannuksia.

22 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 32 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut yhteisön laatujärjestelmät ovat seuraavien asetusten ja säännösten mukaiset järjestelmät:

a)

neuvoston asetus (ETY) N:o 2092/91 (7);

b)

neuvoston asetus (EY) N:o 509/2006 (8);

c)

neuvoston asetus (EY) N:o 510/2006 (9);

d)

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (10) VI osasto.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 32 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen, jäsenvaltioiden hyväksymien elintarvikkeiden laatujärjestelmien on täytettävä seuraavat tukikelpoisuusperusteet:

a)

Tällaisissa järjestelmissä valmistettavien lopputuotteiden erityisyyden on johduttava viljelymenetelmiä koskevista yksityiskohtaisista velvoitteista, joiden avulla voidaan taata:

erityispiirteet, myös tuotantoprosessi, tai

kansanterveyden, eläinten ja kasvien terveyden, eläinten hyvinvoinnin tai ympäristönsuojelun kannalta huomattavasti laadukkaampi lopputuote kuin mitä kaupallista hyödykettä koskevassa standardissa vaaditaan.

b)

Järjestelmiin on sisällyttävä sitovat tuote-eritelmät, joiden noudattamista valvoo riippumaton tarkastuselin.

c)

Kaikki tuottajat voivat osallistua järjestelmiin.

d)

Järjestelmien on oltava avoimia, ja niillä on varmistettava tuotteiden täydellinen jäljitettävyys.

e)

Järjestelmissä on otettava huomioon nykyiset ja ennakoidut markkinamahdollisuudet.

3.   Elintarvikkeiden laatujärjestelmiin osallistuville viljelijöille voidaan myöntää tukea ainoastaan, jos laatutuote tai -elintarvike on virallisesti tunnustettu 1 kohdassa lueteltujen asetusten tai säännösten nojalla tai jos kyseessä on 2 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltion hyväksymä elintarvikkeiden laatujärjestelmä.

Kun kyseessä ovat 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut elintarvikkeiden laatujärjestelmät, tukea voidaan myöntää ainoastaan yhteisön rekisteriin hyväksytyille tuotteille.

4.   Kun maaseudun kehittämisohjelmassa maksetaan tukea osallistumisesta asetuksen (ETY) N:o 2092/91 mukaiseen elintarvikkeiden laatuohjelmaan jonkin tietyn tuotteen osalta, kyseiseen laatuohjelmaan osallistumisesta aiheutuvia kiinteitä kustannuksia ei oteta huomioon laskettaessa maatalouden ympäristötoimenpiteestä saman tuotteen luonnonmukaiseen viljelyyn maksettavan tuen määrää.

5.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 32 artiklan 1 kohdan c alakohtaa sovellettaessa ’kiinteillä kustannuksilla’ tarkoitetaan kustannuksia, jotka aiheutuvat liittymisestä ja vuotuisesta osallistumisesta tuettuun elintarvikkeiden laatujärjestelmään, tarvittaessa myös kustannuksia, jotka aiheutuvat järjestelmän erityispiirteiden noudattamiseksi tehtävistä tarkastuksista.

23 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan c kohdan iii alakohtaa sovellettaessa ’tuottajaryhmällä’ tarkoitetaan kaikkia sellaisia järjestöjä niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta, jotka tuovat yhteen mainitun asetuksen 32 artiklassa tarkoitettuun jonkin erityisen maataloustuotteen tai elintarvikkeen laatujärjestelmään aktiivisesti osallistuvia toimijoita. Yhtä tai useampaa alaa edustavat ammattialan ja/tai ammattialojen väliset järjestöt eivät täytä tuottajaryhmän määritelmää.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 33 artiklan mukaisesti tukea saavien tiedotus- ja menekinedistämistoimien on oltava toimia, joiden tarkoituksena on kannustaa kuluttajia ostamaan maataloustuotteita tai elintarvikkeita, jotka maaseudun kehittämisohjelmissa kuuluvat elintarvikkeiden laatujärjestelmiin kyseisen asetuksen 32 artiklan mukaisesti.

Näillä toimilla on pyrittävä korostamaan kyseisten tuotteiden erityispiirteitä tai etuja, erityisesti kyseiseen elintarvikkeiden laatuohjelmaan liittyvien laadun, erityisten tuotantotapojen, eläinten hyvinvointiin liittyvien korkeiden vaatimusten ja ympäristönsuojelun kannalta. Toimilla voidaan myös pyrkiä jakamaan kyseisiin tuotteisiin liittyvää teknistä ja tieteellistä tietoa. Niihin kuuluu erityisesti messujen ja näyttelyiden järjestämistä ja/tai niihin osallistumista, vastaavia PR-toimia ja mainontaa eri tiedotusvälineissä tai myyntipisteissä.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan c kohdan iii alakohdassa säädettyä tukea voidaan myöntää ainoastaan sisämarkkinoilla tapahtuviin tiedotus-, menekinedistämis- ja mainontatoimiin.

Näillä toimilla ei saa kannustaa ostamaan jotakin tuotetta sen erityisen alkuperän vuoksi, lukuun ottamatta asetuksella (EY) N:o 510/2006 perustettuun laatuohjelmaan ja asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 säädettyihin järjestelmiin kuuluvia tuotteita. Tuotteen alkuperä voidaan kuitenkin ilmoittaa, jos viittaukset alkuperään ovat toissijaisia pääviestiin verrattuna.

Tukea ei voida myöntää toimiin, jotka koskevat kaupallisten merkkien menekinedistämistoimia.

4.   Jos 2 kohdassa tarkoitetut toimet koskevat johonkin 22 artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettuun elintarvikkeiden laatujärjestelmään kuuluvaa tuotetta, näissä järjestelmissä säädetyn yhteisön tunnuksen on oltava näkyvissä tiedotusta, menekinedistämistä ja/tai mainontaa koskevassa aineistossa.

5.   Asetuksen (EY) N:o 2826/2000 mukaista tukea saaville tiedotus- ja menekinedistämistoimille ei voida myöntää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan c alakohdan iii alakohdan mukaista tukea.

6.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tukea saavaan toimeen kuuluvaan tiedotukseen, menekinedistämiseen tai mainontaan tarkoitetun materiaalin luonnokset ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia. Tuensaajien on toimitettava tätä varten jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle aineiston luonnokset.

24 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 34 artiklassa tarkoitetussa elinkeinosuunnitelmassa on:

a)

esitettävä näyttöä siitä, että tilasta voi tulla taloudellisesti kannattava, kun tarvittaessa otetaan huomioon maatilakotitalouden muut tulolähteet;

b)

esitettävä vaadittavien investointien yksityiskohdat;

c)

kuvattava erityiset välietapit ja tavoitteet.

2.   Jos asetuksen (EY) N:o 1698/2005 34 artiklassa tarkoitetussa elinkeinosuunnitelmassa viitataan muiden maaseudun kehittämistoimenpiteiden käyttöön, suunnitelman on oltava tarpeeksi yksityiskohtainen, jotta sillä voidaan tukea kyseisten muiden toimenpiteiden mukaisen tuen hakemista.

3.   Ottaen huomioon olosuhteet, joissa elinkeinosuunnitelmaa toteutetaan, jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 34 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi lopetettava tuen maksaminen, jos osittainen omavaraisviljelijä ei täytä elinkeinosuunnitelman ehtoja arviointihetkellä.

25 artikla

1.   Jotta voidaan vahvistaa vähimmäistuki tuotantoalalla, jolla kokonaistuotanto on hyvin pieni, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 liitteen mukaisesti kyseistä vähimmäistukea voidaan Maltassa myöntää ainoastaan tuottajaryhmille, joihin on liittynyt vähimmäisprosenttiosuus kyseisen alan tuottajia ja jotka edustavat vähimmäisprosenttiosuutta kyseisen alan tuotannosta.

Tuottajien ja tuotannon vähimmäisprosenttiosuudet ja asianomaiset alat on määriteltävä Maltan maaseudun kehittämisohjelmassa.

2.   Pienen tuottajaryhmän perustamiskustannuksina laskettu Maltan tuottajaryhmien tuen vähimmäismäärä vahvistetaan liitteessä III.

2   alajakso

Toimintalinja 2

26 artikla

Jos tukea maksetaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 38 artiklan nojalla, neuvoston direktiivien 79/409/ETY (11) ja 92/43/ETY (12) täytäntöönpanoon ei voida maksaa tukea mainitun asetuksen 31 artiklan nojalla.

27 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 1–4 kohdan ja 40 artiklan soveltamiseksi sovelletaan tapauksen mukaan tämän artiklan 2–13 kohtaa.

2.   Kotieläintuotannon laajaperäistämiseen tai muunlaiseen kotieläinten hoitoon liittyvien sitoumusten on täytettävä vähintään seuraavat edellytykset:

a)

laidunmaan hoitoa jatketaan;

b)

ylläpidetään koko laitumena olevaa alaa eläinyksikköä kohti ja vältetään siten sekä liiallinen laiduntaminen että liian vähäinen käyttö;

c)

eläintiheys määritellään ottamalla huomioon tilan koko laiduntava karja tai, jos kyseessä on ravinteiden huuhtoutumisen vähentämiseen tähtäävä sitoumus, kyseisen sitoumuksen kannalta tarkoituksenmukainen karjan määrä tilalla.

3.   Sitoumukset, joilla rajoitetaan lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden tai muiden tuotantopanosten käyttöä, hyväksytään ainoastaan, jos tällaisia rajoituksia voidaan arvioida tavalla, joka antaa kohtuullisen varmuuden sitoumusten noudattamisesta.

4.   Tukeen voi kuulua seuraavanlaisia sitoumuksia:

a)

sellaisten paikallisten kotieläinrotujen kasvattaminen, jotka ovat peräisin kyseiseltä alueelta ja jotka ovat uhanalaisia kasvatuksesta luopumisen vuoksi;

b)

sellaisten kasvien geenivarojen säilyttäminen, jotka ovat luonnostaan sopeutuneet paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin ja joita uhkaa geneettinen köyhtyminen.

Tukikelpoiset kotieläinlajit sekä kasvatuksesta luopumisen vuoksi uhanalaisten paikallisten rotujen kynnysmäärä määritellään liitteessä IV.

5.   Ympäristötoimenpiteet, joita toteutetaan yhteisten markkinajärjestelyjen tai liitteessä I lueteltujen suorien tukijärjestelmien mukaisesti, eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät toimenpiteet tai muut maaseudun kehittämistoimenpiteet kuin maatalouden ympäristötoimenpiteet ja eläinten hyvinvointia edistävä tuki eivät sulje pois samasta tuotannosta maksettavaa maatalouden ympäristötukea ja/tai eläinten hyvinvointia edistävää tukea edellyttäen, että tällainen tuki on lisätukea ja asianomaisten toimenpiteiden mukaista.

Maatalouden ympäristötukeen ja/tai eläinten hyvinvointiin liittyviä erilaisia sitoumuksia voidaan yhdistää edellyttäen, että ne ovat täydentäviä ja yhteensopivia.

Kun ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä tai sitoumuksia yhdistetään, tuen tasossa on otettava huomioon yhdistämisen vuoksi aiheutuvat erityiset tulonmenetykset ja lisäkustannukset.

6.   Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 54 tai 107 artiklan mukaisesti kesannoidulla maalla toteutettaviin maaseudun ympäristötoimenpiteisiin maksetaan tukea ainoastaan, jos maatalouden ympäristösitoumukset ylittävät mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa säädetyt pääasialliset vaatimukset.

Kun kyseessä on vuoristoalueille, muille luonnonhaitta-alueille, Natura 2000 -maatalousalueille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (13) mukaisille vesipiirin hoitosuunnitelmiin sisältyville maatalousalueille suunnattu tuki, maatalouden ympäristösitoumuksissa on tarpeen mukaan otettava huomioon kyseisille aluille myönnettävää tukea koskevat edellytykset.

7.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 40 artiklassa tarkoitetuissa eläinten hyvinvointiin liittyvissä sitoumuksissa on määrättävä vaatimusten tiukentamisesta ainakin yhdellä seuraavista aloista:

a)

eläinten luontaisia tarpeita paremmin vastaava juotto ja ruokinta;

b)

olot eläinsuojissa, kuten eläinten käytössä oleva tila, kuivikkeet, luonnonvalo;

c)

ulkotiloihin pääsy;

d)

järjestelmällisen silpomisen, eristämisen tai jatkuvan kytkemisen puuttuminen;

e)

tautien ehkäiseminen pääosin kasvatusmenetelmien ja/tai pito-olojen avulla.

8.   Annetuista sitoumuksista johtuvan tulonmenetyksen ja lisätulojen laskennassa käytetään viitetasona asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 3 kohdassa ja 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.

9.   Jos sitoumukset tavanomaisesti ilmaistaan muina yksikköinä kuin asetuksen (EY) N:o 1698/2005 liitteessä käytettyinä yksikköinä, jäsenvaltiot voivat laskea maksut näiden muiden yksikköjen perusteella. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisessä liitteessä vahvistettuja yhteisön tuen vuotuisia enimmäismääriä noudatetaan. Tätä varten jäsenvaltio voi:

a)

rajoittaa hehtaarikohtaista yksikkömäärää, johon maatalouden ympäristösitoumuksia sovelletaan; tai

b)

määritellä kullekin osallistuvalle tilalle yleisen enimmäismäärän ja varmistaa, että kunkin tilan saamat maksut pysyvät näissä rajoissa.

10.   Jäsenvaltioiden on päätettävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 4 kohdassa ja 40 artiklan 3 kohdassa säädettyjen transaktiokustannusten korvaustarpeesta objektiivisin perustein.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 4 kohdassa ja 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla ’transaktiokustannuksilla’ tarkoitetaan kustannuksia, jotka liittyvät itse transaktion toteutumiseen eivätkä liity suoraan itse sitoumuksen toteuttamiseen.

Transaktiokustannukset lasketaan koko sitoumusajalta, eivätkä ne voi ylittää 20:tä prosenttia annetusta sitoumuksesta johtuvista tulonmenetyksistä ja lisäkustannuksista.

11.   Jäsenvaltiot voivat antaa luvan yhden sitoumuksen vaihtamiseen toiseksi kyseisen sitoumuksen voimassaoloaikana, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

tällaisesta muunnoksesta on huomattavaa etua ympäristölle tai eläinten hyvinvoinnille taikka molemmille;

b)

voimassa olevaa sitoumusta vahvistetaan merkittävästi;

c)

asianomaiset sitoumukset sisältyvät hyväksyttyyn maaseudun kehittämisohjelmaan.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti voidaan hyväksyä maatalouden ympäristösitoumuksen vaihtaminen maatalousmaan ensimmäistä metsitystä koskevaan sitoumukseen asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan mukaisesti. Maatalouden ympäristösitoumus päättyy ilman takaisinperintävaatimuksia.

12.   Jäsenvaltiot voivat sallia maatalouden ympäristösitoumusten tai eläinten hyvinvointiin liittyvien sitoumusten mukauttamisen sitoumusten voimassaoloaikana edellyttäen, että hyväksytty maaseudun kehittämisohjelma mahdollistaa tällaisen mukautuksen ja että mukautus on asianmukaisesti perusteltavissa sitoumuksen tavoitteilla.

Tällaiset mukautukset voidaan tehdä myös pidentämällä sitoumuksen voimassaoloaikaa.

13.   Muuntokertoimet eläinten muuntamiseksi eläinyksiköiksi vahvistetaan liitteessä V. Jäsenvaltiot voivat objektiivisin perustein eriyttää kertoimia kyseisessä liitteessä kunkin ryhmän osalta vahvistetuissa rajoissa.

28 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 5 kohdan mukainen tuki voi kattaa toimia, joita suorittavat muut tuensaajat kuin mainitun asetuksen 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuensaajat.

2.   Tämän asetuksen 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin maatalouden ympäristösitoumuksiin kuuluviin toimintoihin ei voida myöntää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 5 kohdan mukaista tukea.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 5 kohdan mukaista tukea ei voida myöntää toimiin, joille myönnetään tukea Euroopan yhteisön tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta.

3.   Maatalouden geenivarojen säilyttämiseksi toteutettavien toimien, joihin voidaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 5 kohdan mukaisesti myöntää tukea, on sisällettävä seuraavat toimet:

a)

kohdennetut toimet: toimet, joilla edistetään maatalouden geenivarojen ex situ- ja in situ -säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä, mukaan lukien tällä hetkellä in situ -säilytettyjen geenivarojen www-tietokannat, joihin sisältyy in situ -säilyttäminen maatilalla, sekä ex situ -kokoelmien (geenipankkien) ja tietokantojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä;

b)

koordinointitoimet: toimet, joilla edistetään tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten laitosten kesken yhteisön maatalouden geenivarojen säilyttämisestä, kuvaamisesta, keräämisestä ja käytöstä;

c)

liitännäistoimet: tiedotus-, levittämis- ja neuvontatoimet valtiosta riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, koulutuskurssit ja teknisten kertomusten laatiminen.

4.   Tässä artiklassa tarkoitetaan:

a)

in situ -säilyttämisellä’ geeniaineksen säilyttämistä ekosysteemeissä ja luontaisissa elinympäristöissä sekä lajien tai luonnonvaraisten rotujen elinkykyisten populaatioiden säilyttämistä ja elvyttämistä niiden luonnollisessa ympäristössä sekä kotieläinlajien ja viljelykasvilajien osalta siinä maatilaympäristössä, jossa ne ovat kehittäneet erityisominaisuutensa;

b)

’säilyttämisellä in situ maatilalla’in situ -säilyttämistä ja -kehittämistä maatilan tasolla;

c)

ex situ -säilyttämisellä’ maatalouden geenivarojen säilyttämistä muussa kuin niiden luonnollisessa ympäristössä;

d)

ex situ -kokoelmalla’ maatalouden geenivarojen kokoelmaa, jota säilytetään muualla kuin geenivarojen luonnollisessa ympäristössä.

29 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 41 ja 49 artiklassa tarkoitetuilla ’ei-tuotannollisilla investoinneilla’ tarkoitetaan investointeja, jotka eivät johda maa- tai metsätilan arvon tai tuotannon huomattavaan kasvuun.

30 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 42 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi käytetään tämän artiklan 2 ja 3 kohdan määritelmiä, lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka on perusteltava asianmukaisesti maaseudun kehittämisohjelmissa.

2.   ’Metsällä’ tarkoitetaan yli 0,5 hehtaarin laajuista maa-aluetta, jolla puut ovat yli 5 metriä korkeita ja jolla latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia, tai puita, jotka yltävät näihin raja-arvoihin in situ. Metsäksi ei katsota pääosin maatalousmaana tai kaupunkialueiden käytössä olevaa maata.

Metsiin luetaan metsänuudistusalueet, jotka eivät ole vielä yltäneet mutta joiden odotetaan yltävän 10 prosentin latvuspeittävyyteen ja 5 metrin puunkorkeuteen, ja väliaikaisesti ihmisen toiminnan vuoksi tai luontaista syistä puuttomat alueet, joiden odotetaan uudistuvan.

Metsiin luetaan bambu- ja palmumetsät edellyttäen, että korkeuteen ja latvuspeittävyyteen liittyvät edellytykset täyttyvät.

Metsiin sisällytetään metsätiet, katkaisulinjat ja muut pienet aukiot; metsät kansallispuistoissa, luonnonsuojelualueilla ja muilla suojelluilla alueilla, kuten alueilla, joilla on erityistä tieteellistä, historiallista, kulttuurillista tai henkistä mielenkiintoa.

Metsiin sisällytetään tuulensuojaistutukset, suojavyöhykkeet ja puista muodostuvat käytävät, joiden ala on yli 0,5 hehtaaria ja leveys yli 20 metriä.

Metsiin luetaan myös lähinnä metsätalous- tai suojelutarkoituksissa tehdyt istutusmetsät, kuten kumipuuviljelykset ja korkkitammimetsiköt. Maatalouden tuotantojärjestelmissä kasvatettavaa puustoa, kuten hedelmäviljelmiä, ja peltometsätalousjärjestelmiä ei sisällytetä metsän määritelmään. Määritelmään ei myöskään sisällytetä kaupunkialueiden puistoissa ja puutarhoissa kasvavia puita.

3.   ’Metsäalueella’ tarkoitetaan yli 0,5 hehtaarin laajuista metsäksi luokittelematonta maa-aluetta, jolla puut ovat yli 5 metriä korkeita ja jolla latvuspeittävyys on 5–10 prosenttia, tai puita, jotka yltävät näihin raja-arvoihin in situ, tai jolla pensaikkojen, tiheikköjen ja puiden yhteinen latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia. Metsäalueeksi ei katsota pääosin maatalousmaana tai kaupunkialueiden käytössä olevaa maata.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 42 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen soveltamisalaan eivät kuulu seuraavat metsät ja metsäalueet:

a)

keskus- tai aluehallinnon tai valtion omistamien yritysten omistama metsä ja muu metsämaa;

b)

valtion omistama metsä ja metsämaa;

c)

metsät, joiden omistajana olevan oikeushenkilön pääomasta vähintään 50 prosenttia on jonkin a ja b alakohdassa tarkoitetun tahon hallussa.

31 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on määriteltävä maatalousmaa, jolle voidaan myöntää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan mukaisesti tukea ensimmäiseen metsitykseen. Määritelmän on katettava säännöllisesti viljelty maa.

Direktiivien 79/409/ETY ja 92/43/ETY mukaisesti nimettyjen Natura 2000 -alueiden ensimmäisen metsityksen on oltava kyseisen alueen hoitotavoitteiden mukaista.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin ’perustamiskustannuksiin’ sisältyvät istutusmateriaalista ja istuttamisesta aiheutuvat kustannukset sekä istuttamiseen suoraan liittyvät ja istuttamisen tarpeelliseksi tekemät kustannukset.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamiseksi ’viljelijöillä’ tarkoitetaan henkilöitä, jotka käyttävät olennaisen osan työajastaan maatalouden harjoittamiseen ja saavat huomattavan osan tuloistaan jäsenvaltion määrittelemien perusteiden mukaisesti.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan 3 kohdan ja 44 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi ’nopeakasvuisten lajien lyhytkiertoviljelyllä’ tarkoitetaan sellaisten lajien viljelyä, joiden kiertoaika eli saman alan korjuuväli on alle 15 vuotta.

32 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 44 artiklan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on määritettävä, kuinka paljon taimia hehtaarille voidaan enintään istuttaa, ottaen huomioon paikalliset olosuhteet, puulajit ja tarve varmistaa maan maatalouskäytön jatkuminen.

33 artikla

1.   Kun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 48 artiklan mukainen tuki kattaa metsäpalojen katkaisulinjojen perustamisen, tukikelpoisiin kustannuksiin voidaan sisällyttää perustamiskustannusten lisäksi asianomaisen alueen myöhemmät hoitokustannukset.

Jos metsäpalojen katkaisulinjoja ylläpidetään maataloustoiminnalla, tähän ei myönnetä tukea maatalouden ympäristötukea saavilla aloilla.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 48 artiklassa tarkoitetut metsäpaloja ehkäisevät toimet voivat kattaa seuraavat toimet:

a)

suojaavien perusrakenteiden luominen, kuten metsäautotiet, metsätiet, vedenottopaikat, katkaisulinjat, raivatut ja hakatut alueet sekä toimet katkaisulinjojen sekä raivattujen ja hakattujen alueiden säilyttämiseksi;

b)

ennalta ehkäisevät metsähoitotoimet, kuten kasvillisuuden pitäminen kurissa, harvennus ja kasvillisuuden rakenteen monipuolistaminen;

c)

kiinteiden metsäpalovalvontalaitteiden ja viestintälaitteiden käyttöönotto tai kehittäminen.

34 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 50 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut maatalousalueet, jotka on sisällytetty direktiivin 2000/60/EY mukaisiin vesipiirin hoitosuunnitelmiin, ovat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 38 artiklan mukaisesti tukikelpoisia, jos vesipiirin hoitosuunnitelma on laadittu ja sitä toteutetaan kyseisillä alueilla.

2.   Sellaisia ympäristösyitä, joiden vuoksi aluetta voidaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 50 artiklan 6 kohdan mukaisesti pitää metsitykseen soveltuvana, voivat olla eroosion ja/tai autioitumisen torjunta, biodiversiteetin lisääminen, vesivarojen suojelu, tulvien torjunta ja ilmastomuutoksen lieventäminen edellyttäen, ettei tulvien torjunta ja ilmastomuutoksen lieventäminen vahingoita biodiversiteettiä tai aiheuta muita ympäristötuhoja.

3   alajakso

Toimintalinja 3

35 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 53 artiklan soveltamiseksi ’maatilakotitalouden jäsenellä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai tällaisten henkilöiden muodostamaa ryhmää, maataloustyöntekijöitä lukuun ottamatta, siitä riippumatta, millaisen oikeudellisen aseman kansallinen lainsäädäntö ryhmälle ja sen jäsenille antaa. Jos maatilakotitalouden jäsen on oikeushenkilö tai tällaisten henkilöiden muodostama ryhmä, jäsenen on harjoitettava tilalla maataloutta tukihakemuksen esittämishetkellä.

36 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 59 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien, joille maksetaan tukea paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpanosta, on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

niiden on luotava aluekohtaiset paikalliset kehittämisstrategiat aluetta pienempien yksiköiden tasolla;

b)

niiden on edustettava tämän artiklan a alakohdassa tarkoitetulla maantieteellisellä tasolla toimivia julkisia ja yksityisiä toimijoita;

c)

toimintakustannukset eivät saa ylittää 15:tä prosenttia julkisista menoista, jotka liittyvät kunkin yksittäisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden paikalliseen kehittämisstrategiaan.

4   alajakso

Toimintalinja 4

37 artikla

1.   Kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 IV osaston I luvun 4 jaksossa tarkoitetun toimintalinjan 4 täytäntöönpano, jäsenvaltiot tai alueet voivat valita, katetaanko jäsenvaltio tai alue kokonaisuudessaan vai osittain, mukauttamalla vastaavasti perusteita, joiden mukaisesti paikalliset toimintaryhmät ja niiden edustamat alueet valitaan.

Paikallisten toimintaryhmien valintamenettelyjen on oltava avoimia asianomaisille maaseutualueille ja varmistettava kilpailu paikallisia kehittämisstrategioita esittävien paikallisten toimintaryhmien välillä.

2.   Ehdotuspyynnöt maaseutualueiden valitsemiseksi asetuksen (EY) N:o 1698/2005 62 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseen on järjestettävä kahden vuoden kuluessa ohjelmien hyväksymisestä. Jäsenvaltiot tai alueet voivat kuitenkin järjestää uusia ehdotuspyyntöjä erityisesti silloin, kun Leader on avoinna uusille alueille, jolloin saatetaan tarvita pidempiä määräaikoja.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 61 artiklan a alakohdassa ja 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen alueiden väestömäärän on yleisenä sääntönä oltava vähintään 5 000 ja enintään 150 000 asukasta.

Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 5 000 ja 150 000 asukkaan rajoja voidaan kuitenkin alentaa tai korottaa.

4.   Yhteisön 30 päivänä huhtikuuta 2004 muodostaneiden jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan, että etusijalle asetetaan sellaisten paikallisten toimintaryhmien valitseminen, jotka ovat yhdentäneet paikallisiin kehittämisstrategioihinsa yhteistyötä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 62 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

38 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 63 artiklan c alakohdassa tarkoitettujen paikallisten toimintaryhmien toimintakustannuksiin voidaan maksaa yhteisön tukea enintään 20 prosenttia paikallisesta kehittämisstrategiasta aiheutuvista kaikista julkisista menoista.

39 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 65 artiklassa tarkoitetussa yhteistyössä on oltava mukana vähintään yksi Leader-toimintalinjassa valittu paikallinen toimintaryhmä. Yhteistyön täytäntöönpanosta vastaa koordinoiva paikallinen toimintaryhmä.

2.   Yhteistyöhön voivat osallistua asetuksen (EY) N:o 1698/2005 59 artiklan e alakohdassa tarkoitetut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja muut maaseutualueet, joiden järjestäytyminen sisältää seuraavat piirteet:

a)

paikallinen ryhmä toimii jollakin maantieteellisellä alueella, on aktiivinen maaseudun kehittämisessä ja sillä on valmiudet laatia kyseiselle alueelle kehittämisstrategia;

b)

paikallinen ryhmä on järjestäytynyt paikallisten toimijoiden kumppanuutena.

3.   Yhteistyöhön on sisällyttävä yhteisen toimen toteuttaminen.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 65 artiklan mukaista tukea voidaan myöntää ainoastaan yhteisestä toimesta aiheutuviin menoihin, yhteisten rakenteiden ylläpitämiseen ja valmistelevaan tekniseen apuun.

Toiminnan edistämisestä aiheutuviin menoihin voidaan maksaa tukea kaikilla alueilla, joita yhteistyö koskee.

4.   Jos paikallisten toimintaryhmien toteuttamia hankkeita ei ole sisällytetty asetuksen (EY) N:o 1698/2005 62 artiklan 4 kohdan mukaisesti paikalliseen kehittämisstrategiaan, yhteistyöhankkeiden valinnasta vastaavat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset. Tässä tapauksessa paikalliset toimintaryhmät voivat esittää yhteistyöhankkeet toimivaltaisille viranomaisille viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013.

5.   Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi hyväksytyt valtioiden väliset yhteistyöhankkeet.

5   alajakso

Tekninen apu

40 artikla

Jos maaseudun kehittämisohjelmat kattavat sekä lähentymistavoitealueita että muita alueita, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tekniseen apuun suunnattava maaseuturahaston rahoitusosuus voidaan määrittää sen perusteella, minkä tyyppisiä alueita ohjelmassa on eniten.

41 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 68 artiklassa säädetyn kansallisen maaseutuverkoston hoitamiseen tarvittava rakenne voidaan perustaa joko toimivaltaiseen kansalliseen viranomaiseen tai tarjouskilpailumenettelyillä. Tämän rakenteen on pystyttävä hoitamaan kyseisen artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tehtävät.

2.   Jos yksi maaseudun kehittämisohjelma kattaa jäsenvaltion koko alueen, kansallinen maaseutuverkosto on osa ohjelman teknistä apua, ja asetuksen (EY) N:o 1698/2005 68 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan soveltamisalaan kuuluviin tekijöihin liittyvät suunnitellut menot on eroteltava toisistaan. Kyseisen a alakohdan soveltamisalaan kuuluviin tekijöihin liittyvät menot eivät kuitenkaan voi ylittää 25:tä prosenttia kansalliseen maaseutuverkostoon varatusta määrästä.

3.   Jos jäsenvaltiot hyödyntävät asetuksen (EY) N:o 1698/2005 66 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädettyä mahdollisuutta, kansallisen maaseutuverkoston perustamiseen ja toimintaan tarkoitettu erityisohjelma on hyväksyttävä kyseisen asetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Tällaisten erityisohjelmien esittämiseen, hyväksymiseen ja muuttamiseen sovelletaan soveltuvin osin tämän asetuksen 4 artiklaa, 5 artiklan 1 ja 3 kohtaa ja 6 artiklaa.

Erityisohjelmassa ja sen rahoitustaulukoissa on eroteltava toisistaan tekijät, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 68 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan soveltamisalaan. Kyseisen a alakohdan soveltamisalaan kuuluviin tekijöihin liittyvät menot eivät kuitenkaan voi ylittää 25:tä prosenttia asianomaisen ohjelman kokonaismäärästä.

4.   Kansalliset maaseutuverkostot on perustettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008.

5.   Kansallisten maaseutuverkostojen perustamiseen ja järjestäytymiseen liittyvät yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan liitteessä II.

2   Jakso

Useita toimenpiteitä koskevat yhteiset säännökset

42 artikla

Jos kyseessä ovat useampaan kuin yhteen toimintalinjaan ja/tai toimenpiteeseen kuuluvat yhdennetyt toimet, kuhunkin toimen osaan, jonka on selkeästi tunnistettu kuuluvan tietyn maaseudun kehittämistoimenpiteen soveltamisalaan, on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklan 7 kohdan soveltamiseksi sovellettava kyseiseen toimenpiteeseen liittyviä edellytyksiä.

43 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että investointitoimenpiteiden tuki kohdennetaan selkeästi määriteltyihin tavoitteisiin, jotka kuvastavat tunnistettuja rakenteellisia ja alueellisia tarpeita ja rakenteellisia haittoja.

44 artikla

1.   Jos tuensaaja siirtää koko maatilansa tai osan siitä toiselle henkilölle tuen myöntämisen edellytyksenä olevan sitoumuksensa aikana, tämä toinen henkilö voi jatkaa sitoumusta sen jäljellä olevan voimassaoloajan. Jos sitoumusta ei jatketa tällä tavalla, tuensaajan on maksettava takaisin myönnetty tuki.

2.   Jäsenvaltiot voivat olla vaatimatta 1 kohdassa tarkoitettua takaisinmaksua, kun:

a)

tuensaaja, joka on jo täyttänyt huomattavan osan sitoumuksestaan, luopuu lopullisesti maataloustuotannosta, eikä ole tarkoituksenmukaista, että seuraaja jatkaa sitoumusta;

b)

siirto, joka koskee osaa tuensaajan maatilasta, tapahtuu sitoumuksen jatkoajalla 27 artiklan 12 kohdan toisen alakohdan mukaisesti ja siirto koskee enintään 50:tä prosenttia sitoumuksen ennen jatkoaikaa kattamasta alasta.

3.   Tilaa koskevissa vähäisissä muutoksissa jäsenvaltiot voivat toteuttaa erityistoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että 1 kohdan soveltaminen ei johda tehdyn sitoumuksen kannalta epäasianmukaisiin tuloksiin.

45 artikla

1.   Jos tuensaaja lisää tilansa pinta-alaa tuen myöntämisen edellytyksenä olevan sitoumuksensa aikana, jäsenvaltiot voivat säätää sitoumuksen laajentamisesta koskemaan lisäalaa sitoumuksen jäljellä olevan voimassaoloajan 2 kohdan mukaisesti tai alkuperäisen sitoumuksen korvaamisesta uudella sitoumuksella 3 kohdan mukaisesti.

Kyseinen korvaaminen voidaan myös tehdä, jos sitoumuksen kattamaa alaa laajennetaan tilalla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu laajentaminen voidaan sallia ainoastaan, jos

a)

siitä on etua asianomaiselle toimenpiteelle;

b)

se voidaan perustella sitoumuksen luonteella, jäljellä olevan voimassaoloajan pituudella ja lisäalan koolla;

c)

se ei haittaa tuen myöntämisedellytysten noudattamisen varmistamiseksi tehtävien tarkastusten tehokkuutta.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun uuden sitoumuksen on katettava koko kyseinen ala, ja sen ehtojen on oltava vähintään yhtä tiukat kuin alkuperäisen sitoumuksen.

4.   Jos tuensaaja ei voi jatkaa tekemiensä sitoumusten noudattamista tilan tilusjärjestelyjen taikka toimivaltaisten viranomaisten hyväksymien julkisten uusjakotoimenpiteiden tai uusjakotoimenpiteidenvuoksi, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta sitoumukset voidaan mukauttaa maatilan uuteen tilanteeseen. Jos tällainen mukautus osoittautuu mahdottomaksi, sitoumus päättyy eikä takaisinmaksua edellytetä sitoumuksen tosiasiallisen keston osalta.

46 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39, 40 ja 47 artiklan mukaisesti tehtyjen sitoumusten osalta on säädettävä tarkistuslausekkeesta, jotta varmistetaan sitoumusten mukauttaminen, jos mainitun asetuksen 39 artiklan 3 kohdassa, 40 artiklan 2 kohdassa tai 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja, asetuksen (EY) N:o 1782/2003 4 ja 5 artiklan sekä liitteiden III ja IV nojalla vahvistettuja asiaa koskevia pakollisia vaatimuksia muutetaan tai jos lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevia vähimmäisvaatimuksia ja muita kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja asiaa koskevia pakollisia vaatimuksia muutetaan, ja sitoumukset ylittävät nämä kyseisissä artikloissa säädetyt vaatimukset.

Jos tuensaaja ei hyväksy tällaista mukautusta, sitoumus päättyy eikä takaisinmaksua edellytetä sitoumuksen tosiasiallisen keston osalta.

47 artikla

1.   Jäsenvaltiot voivat hyväksyä erityisesti seuraavat ylivoimaiset esteet tai poikkeukselliset olosuhteet ja luopua vaatimasta tuensaajan saaman tuen takaisinmaksua kokonaan tai osittain:

a)

tuensaajan kuolema;

b)

tuensaajan pitkäaikainen kyvyttömyys harjoittaa ammattiaan;

c)

maatilan merkittävän osan pakkolunastus, jos kyseinen pakkolunastus ei ollut ennakoitavissa sitoumuksen tekopäivänä;

d)

tilan maihin merkittävällä tavalla vaikuttava vakava luonnonmullistus;

e)

kotieläintuotantoon tarkoitettujen tilan rakennusten tuhoutuminen onnettomuudessa;

f)

eläinkulkutauti, joka vaikuttaa tuottajan koko karjaan tai osaan siitä.

2.   Tuensaajan tai hänen oikeudenhaltijansa on kirjallisesti ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista ja esitettävä viranomaista tyydyttävät asiaa koskevat todisteet kymmenen työpäivän kuluessa päivämäärästä, jona tuensaajan tai hänen oikeudenhaltijansa on mahdollista se tehdä.

IV   LUKU

Tukikelpoisuus ja hallinnolliset määräykset

1   Jakso

Toimenpiteiden todennettavuus ja valvottavuus sekä tukikelpoisuussäännöt

1   alajakso

Toimenpiteiden todennettavuus ja valvottavuus

48 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 74 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki maaseudun kehittämistoimenpiteet, joita ne aikovat toteuttaa, ovat todennettavissa ja valvottavissa. Tätä varten jäsenvaltioiden on määriteltävä valvontajärjestelyt, jotka antavat niille kohtuullisen varmuuden siitä, että tukikelpoisuusperusteita ja muita sitoumuksia noudatetaan.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 31, 38, 39, 40 ja 43–47 artiklan mukaisten maksujen laskennan riittävyyden ja tarkkuuden osoittamiseksi ja vahvistamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että laskelmista vastaavat laitokset tai yksiköt saavat tarkoituksenmukaista asiantuntija-apua yksiköiltä tai laitoksilta, joista ne ovat toiminnallisesti riippumattomia. Tällaisen asiantuntija-avun tarjoaminen on näytettävä toteen maaseudun kehittämisohjelmassa.

2   alajakso

Korkotuet

49 artikla

Maaseuturahastosta voidaan yhteisrahoittaa lainojen korkotukia asetuksen (EY) N:o 1698/2005 71 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jos jäsenvaltiot esittävät korkotukien maksamista, niiden on osoitettava ohjelmissaan korkotuen laskennassa käytettävä menetelmä.

Jäsenvaltiot voivat milloin tahansa laina-aikana ottaa käyttöön järjestelmän korkotuen jäljellä olevien vuotuisten maksuerien pääomittamiseksi. Viimeisen maksupäivän jälkeen mahdollisesti jäljellä olevat vuotuiset maksuerät on pääomitettava, ja ne on suoritettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015. Kun komissiolle esitetään maksuhakemuksia, diskontatun tuen maksavan, välittäjänä toimivan rahoituslaitoksen maksamia määriä pidetään tosiasiallisesti aiheutuneina menoina.

Toisen kohdan soveltamiseksi jäsenvaltion maksajaviraston on tehtävä sopimus diskontatun tuen maksavan, välittäjänä toimivan rahoituslaitoksen kanssa. Jäsenvaltioiden on esitettävä ohjelmassa laskentamenetelmä, oletukset tulevista arvoista, joita käytetään laskettaessa maksamatta olevan korkotuen pääomitettua arvoa, ja tuen siirtämistä tuensaajille jatkossakin koskevat järjestelyt.

Jäsenvaltiot vastaavat edelleen rahoituksenvälittäjälle maksetun diskontatun tuen tuenmaksun hallinnoinnista koko lainakauden ajan ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnästä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (14) 33 artiklan mukaisesti.

3   alajakso

Muut rahoitusjärjestelyt

50 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 71 artiklan 5 kohdan mukaisesti maaseuturahastosta voidaan maaseudun kehittämisohjelmien osana yhteisrahoittaa sellaisesta toimesta aiheutuvia menoja, joka sisältää rahoitusosuuksia pääomarahastojen, takuurahastojen ja lainarahastojen, jäljempänä ’rahastot’, tukemiseksi tämän asetuksen 51 ja 52 artiklan mukaisesti.

51 artikla

1.   Rahaston rahoittajien tai sponsorien on esitettävä hallintoviranomaiselle toimintasuunnitelma, josta ilmenevät muun muassa kohdemarkkinat tai takaussalkku, arviointiperusteet, rahoitusehdot, rahaston toimintabudjetti, omistajat ja muut rahoittajat, rahastonhoitajien osaamiseen, pätevyyteen ja riippumattomuuteen liittyvät vaatimukset, rahaston säännöt, maaseuturahaston rahoitusosuuden käyttötarkoitus perusteluineen, tapaukset, joissa sijoituksesta luopuminen tulee kyseeseen, ja rahaston lakkauttamista koskevat säännöt mukaan luettuna maaseuturahaston rahoitusosuudeksi katsottavien varojen uudelleenkäyttö. Hallintoviranomaisen on arvioitava toimintasuunnitelma ja seurattava sen toteuttamista tai vastattava muiden suoritettavaksi uskomastaan arvioinnista ja toimintasuunnitelman toteuttamisen seurannasta.

2.   Rahaston on oltava itsenäinen oikeudellinen yksikkö, jota koskevat osakkaiden keskinäiset sopimukset, tai erillinen rahoitusyksikkö olemassa olevassa rahoituslaitoksessa. Jälkimmäisessä tapauksessa rahastolla on oltava omat toteuttamissääntönsä, jossa määrätään erityisesti sen erillisestä kirjanpidosta, jotta rahastoon sijoitetut uudet varat (maaseuturahaston rahoitusosuus mukaan luettuna) voidaan pitää erillään rahoituslaitoksen alkuperäisistä varoista. Komissio ei voi olla rahaston osakas.

3.   Rahastot sijoittavat yrityksiin tai antavat niille takuita niiden perustamis-, varhais- tai laajentumisvaiheissa ainoastaan sellaisiin toimintoihin, joita rahastonhoitajat pitävät kannattavina. Taloudellisen kannattavuuden arviossa on otettava huomioon kaikki kyseisten yritysten tulolähteet. Rahastot eivät saa investoida vaikeuksissa oleviin yrityksiin tai antaa niille takuita, sellaisina kuin nämä yritykset määritellään yhteisön suuntaviivoissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja niiden rakenteiden uudistamiseksi (15).

4.   Hallintoviranomaisten ja rahastojen on estettävä mahdollisimman tarkkaan pääoma- ja lainamarkkinoiden kilpailun vääristyminen. Erityisesti pääomasijoitusten ja lainojen tuotot (hoitokulujen osuus pois luettuna) voidaan osoittaa ensisijaisesti yksityisen sektorin osakkaille näiden keskinäisessä sopimuksessa sovittuun korvaukseen saakka ja sen jälkeen jakaa omistusosuuksien mukaisessa suhteessa kaikkien osakkaiden ja maaseuturahaston kesken.

5.   Rahastojen hoitokulut eivät saa ylittää ohjelma-aikana kolmea prosenttia keskimääräisestä vuosittain maksetusta pääomasta tai takuurahastojen osalta kahta prosenttia, ellei tarjouskilpailun jälkeen päädytä korkeampaan osuuteen.

6.   Rahastoille maaseudun kehittämisohjelmista myönnettävän rahoituksen ehdot, mukaan lukien suoritteita, investointistrategiaa ja -suunnittelua, seurantaa, tapauksia, joissa sijoituksesta luopuminen tulee kyseeseen, ja rahaston lakkauttamista koskevat säännöt, on vahvistettava rahaston ja jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen välisessä rahoitussopimuksessa.

7.   Maaseuturahaston ja muiden julkisen vallan lähteiden tukemiin rahastoihin samoin kuin rahaston yksittäisiin yrityksiin tekemiin sijoituksiin tai tällaisille yrityksille antamiin takuisiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 säännöksiä tai valtiontukea koskevia yhteisön sääntöjä.

52 artikla

1.   Kun kyseessä ovat tämän asetuksen 51 artiklassa tarkoitetut rahoitusjärjestelyt, asetuksen (EY) N:o 1290/2005 26 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti komissiolle ilmoitettavat menot ovat tällaisten rahastojen perustamisesta tai niihin osallistumisesta aiheutuvat kokonaismenot.

Kun kyseessä kuitenkin on maaseudun kehittämisohjelman loppumaksun suorittaminen ja ohjelman päättäminen asetuksen (EY) N:o 1290/2005 28 artiklan mukaisesti, tukikelpoiset menot ovat seuraavien yhteissumma:

a)

kustakin rahastosta yritysinvestointeihin suoritetut maksut tai annetut takuut, myös takuurahastoista takuina sidotut määrät;

b)

tukikelpoiset hoitokustannukset.

Rahoitusjärjestelyjen mukaisesti tosiasiallisesti maksetun maaseuturahaston rahoitusosuuden ja toisen alakohdan a tai b alakohdan mukaisten tukikelpoisten menojen välinen erotus on ilmoitettava viimeisen ohjelmavuoden tilinpäätöksessä.

2.   Maaseudun kehittämisohjelmista rahastoihin maksetuista maksuista saadut korkotulot on käytettävä yksittäisten yritysten rahoitusjärjestelyjen rahoittamiseen.

3.   Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä yksittäisten yritysten hyväksi varat, jotka palautetaan toimeen rahastojen tekemistä investoinneista tai jotka jäävät yli kaikkien vakuuksien täyttämisen jälkeen.

4   alajakso

Tulonmenetysten ja luontoissuoritusten vakiokustannukset ja oletusarvot

53 artikla

1.   Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 31, 37–41 ja 43–49 artiklassa säädetyn tuen tason tulonmenetyksen vakiokustannusten ja -oletusten perusteella.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava 1 kohdassa tarkoitettujen laskelmien ja vastaavan tuen osalta seuraavat seikat:

a)

kaikki osatekijät ovat todennettavissa;

b)

perustana olevat luvut on laadittu asianmukaista asiantuntemusta apuna käyttäen;

c)

lähde, josta luvut ovat peräisin, ilmoitetaan selkeästi;

d)

tarpeelliset erittelyt on tehty tapauksen mukaan paikallisten tai alueellisten olosuhteiden ja tosiasiallisen maankäytön ottamiseksi huomioon;

e)

jos kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 31, 37–40 ja 43–47 artiklan mukaiset toimenpiteet, mukana ei ole kiinteisiin investointikustannuksiin liittyviä tekijöitä.

54 artikla

1.   Jos toimenpiteisiin sisältyy luontoissuorituksia, julkisten tai yksityisten tuensaajien osuudet, erityisesti tavaroiden ja palvelujen tarjoaminen ilman laskun tai vastaavien asiakirjojen avulla todistettua käteismaksua, voidaan katsoa tukikelpoisiksi menoiksi edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

osuudet muodostuvat maan tai kiinteistön, välineiden ja laitteiden tai raaka-aineiden tarjonnasta, tutkimus- tai ammattitoiminnasta tai palkattomasta vapaaehtoistyöstä;

b)

osuudet eivät liity 50 artiklassa tarkoitettuihin rahoitusjärjestelyihin;

c)

osuuksien arvo voidaan puolueettomasti arvioida ja todentaa.

Riippumattoman ja pätevän asiantuntijan tai asianmukaisesti valtuutetun virallisen elimen on määriteltävä maan tai kiinteistön arvo.

Palkattoman vapaaehtoistyön arvo määritellään käytetyn ajan ja vastaavasta työstä yleisesti maksettavan tunti- tai päiväpalkan mukaan ja tapauksen mukaan ennalta määriteltyjen vakiokustannusten perusteella edellyttäen, että valvontajärjestelmä antaa kohtuullisen varmuuden siitä, että työ on tosiasiallisesti tehty.

2.   Maaseuturahastosta yhteisrahoitetut julkiset menot, jotka koskevat luontoissuorituksia sisältäviä toimia, eivät saa ylittää tukikelpoisten menojen kokonaismäärää toimen päättyessä, luontoissuoritukset pois luettuina.

5   alajakso

Investoinnit

55 artikla

1.   Investoinneissa tukikelpoiset menot rajoitetaan seuraaviin:

a)

kiinteistöjen rakentaminen, hankkiminen, mukaan lukien hankinta leasing-vuokrauksella, tai kunnostaminen;

b)

uusien koneiden ja laitteiden hankinta tai ostoleasing, tietokoneohjelmistot mukaan luettuina, enintään omaisuuden markkina-arvoon asti. Muut leasingsopimukseen liittyvät menot, kuten vuokranantajan kate, korkojen jälleenrahoituskulut, yleiskulut ja vakuutusmaksut, eivät ole tukikelpoisia;

c)

edellä a ja b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvät yleiskulut, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, toteutettavuustutkimukset sekä patenttien ja käyttölupien hankinta.

Poiketen siitä, mitä säädetään ensimmäisen alakohdan b alakohdassa ja ainoastaan komission suosituksessa 2003/361/EY (16) tarkoitettujen mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten osalta, jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vahvistaa edellytykset, joiden mukaan käytettyjen välineiden ja laitteiden hankinta voidaan katsoa tukikelpoiseksi menoksi.

2.   Kun kyseessä ovat maatalousinvestoinnit, investointitukea ei voida myöntää maatalouden tuotanto-oikeuksien, eläinten tai yksivuotisten kasvien hankintaan tai yksivuotisten kasvien istutukseen.

Eläinten hankintaan liittyvät menot voivat kuitenkin olla tukikelpoisia, kun kyseessä on luonnonmullistusten vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan b kohdan vi alakohdan mukaisesti.

Yksinkertaiset korvausinvestoinnit eivät ole tukikelpoisia.

6   alajakso

Investointituen ennakkojen maksaminen

56 artikla

1.   Poiketen siitä, mitä säädetään komission asetuksen (EY) N:o 1975/2006 (17) 26 artiklan 5 kohdassa, investointituen tuensaajat voivat pyytää toimivaltaisilta maksajavirastoilta ennakon maksamista, jos tällainen mahdollisuus sisältyy maaseudun kehittämisohjelmaan. Julkisista tuensaajista tällainen ennakko voidaan maksaa ainoastaan kunnille ja kuntayhtymille sekä julkisoikeudellisille elimille.

2.   Ennakon määrä saa olla enintään 20 prosenttia investointiin liittyvästä julkisesta tuesta, ja ennakon maksamisen edellytyksenä on 110 prosenttia ennakon määrästä olevan pankkitakuun tai vastaavan takuun antaminen.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen julkisten tuensaajien osalta maksajavirasto voi kuitenkin hyväksyä jäsenvaltioiden voimassa olevien säännösten mukaisesti viranomaisen kirjallisen, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta vastaavan vakuuden edellyttäen, että kyseinen viranomainen sitoutuu maksamaan vakuutta vastaavan määrän, jos oikeutta maksettuun ennakkoon ei vahvisteta.

3.   Vakuus vapautetaan, kun toimivaltainen maksajavirasto vahvistaa, että investoinnista aiheutuvat todelliset menot ylittävät ennakon määrän.

2   Jakso

Valtiontuki

57 artikla

1.   Maaseudun kehittämisohjelmat voivat sisältää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 89 artiklan mukaista kansallisen lisärahoituksen antamiseksi myönnettävää valtiontukea perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin tai toimiin ainoastaan, jos valtiontuki on yksilöity tämän asetuksen liitteessä II olevan 9.A kohdan mukaisesti.

2.   Maaseudun kehittämisohjelmat voivat sisältää valtiontukea, jolla jäsenvaltiot myöntävät rahoitusosuuksia yhteisön tuen täydennykseksi asetuksen (EY) N:o 1698/2005 88 artiklan mukaisesti mainitun asetuksen 25 ja 52 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin ja mainitun asetuksen 28 ja 29 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin kuuluviin toimiin tai jolla jäsenvaltiot myöntävät mainitun asetuksen 89 artiklan mukaista kansallista lisärahoitusta mainitun asetuksen 25, 27 ja 52 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin ja mainitun asetuksen 28 ja 29 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin kuuluviin toimiin, ja toimenpiteet ja toimet eivät kuulu perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamisalaan, ainoastaan, jos valtiontuki on yksilöity tämän asetuksen liitteessä II olevan 9.B kohdan mukaisesti.

3.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä ja toimista aiheutuvat menot ovat tukikelpoisia ainoastaan, jos perustana oleva tuki ei tuen myöntämishetkellä ole neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (18) 1 artiklan f alakohdassa tarkoitettua sääntöjenvastaista tukea.

Jäsenvaltion hallintoviranomaisen tai muun toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että jos tukea on tarkoitus myöntää tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin kuuluviin toimiin asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan b ja d alakohdassa tarkoitettujen voimassa olevien tukijärjestelmien perusteella, mainitun asetuksen 1 artiklan e alakohdan vaatimusta ilmoittaa yksittäisistä tuista noudatetaan, ja että tällaiset toimet valitaan vasta sen jälkeen, kun perusteena olevasta tuesta on ilmoitettu komissiolle ja komissio on sen hyväksynyt perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla.

3   Jakso

Tiedotus ja julkistaminen

58 artikla

1.   Maaseudun kehittämisohjelmiin on sisällytettävä viestintäsuunnitelma, jossa vahvistetaan:

a)

tavoitteet ja kohderyhmät;

b)

tiedotus- ja viestintätoimenpiteiden sisältö ja strategia sekä toteutettavat toimenpiteet;

c)

ohjeellinen talousarvio;

d)

täytäntöönpanosta vastaavat hallintoyksiköt tai -elimet;

e)

perusteet, joilla arvioidaan tiedotus- ja julkistamistoimenpiteiden vaikutusta maaseudun kehittämisohjelmien avoimuuteen ja tietoisuuteen niistä sekä yhteisön rooliin.

2.   Tiedotukseen ja julkistamiseen myönnetty määrä voi olla osa maaseudun kehittämisohjelman teknistä apua.

3.   Tiedotusta ja julkistamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan liitteessä VI.

59 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 77 artiklan mukaisesti perustetun seurantakomitean kokouksissa puheenjohtajan on tiedotettava tiedotus- ja julkistamistoimenpiteiden edistymisestä ja esitettävä komitean jäsenille esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä.

4   Jakso

Seuranta ja arviointi

60 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklassa säädetyn vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen rakenne ja osatekijät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VII.

61 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 86 artiklan 4 kohdan mukainen väliarviointi on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 ja 86 artiklan 5 kohdan mukainen jälkiarviointi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

Jos jäsenvaltiot eivät toimita väli- ja jälkiarviointikertomuksia tämän artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa määräajoissa, komissio voi soveltaa asetuksen (EY) N:o 1290/2005 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä välimaksujen keskeyttämiseksi siihen saakka, kun se saa kyseiset arviointikertomukset.

62 artikla

1.   Maaseudun kehittämisohjelmien yhteiset perus-, tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattorit luetellaan tämän asetuksen liitteessä VIII. Kyseinen indikaattoriluettelo muodostaa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 80 artiklassa tarkoitetut yhteiset seuranta- ja arviointisäännöt.

Tarvittaessa indikaattorit on eriteltävä tuensaajien iän ja sukupuolen mukaan sekä sen mukaan, toteutetaanko toimenpiteitä epäsuotuisilla alueilla vai lähentymistavoitealueilla.

2.   Tuotos- ja tulosindikaattorien kehittyminen on osa vuotuista täytäntöönpanokertomusta. Kyseisen kertomuksen on sisällettävä yhteisiä ja lisäindikaattoreita.

Sen mittaamiseksi, kuinka maaseudun kehittämisohjelmien tavoitteiden täyttämisessä edistytään, tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreille on vahvistettava ohjeelliset tavoitteet ohjelman täytäntöönpanon ajaksi, mukaan luettuna asetuksen (EY) N:o 1698/2005 89 artiklassa tarkoitettu kansallinen lisärahoitus.

3.   Komissio laatii yhteisiä seuranta- ja arviointisääntöjä koskevat ohjeet soveltamalla yhteistä lähestymistapaa jäsenvaltioiden kanssa. Ohjeet kattavat ainakin seuraavat tekijät:

a)

seurantavaatimukset;

b)

ennakko-, väli- ja jälkiarvioinnin järjestäminen ja kaikille maaseudun kehittämistoimenpiteille yhteiset arviointikysymykset;

c)

raportointiohjeet indikaattoreiden kehittymisen arvioimiseksi;

d)

toimenpidekohtaiset tietolomakkeet, jotka sisältävät toimintalogiikan ja eri indikaattorit;

e)

perus-, tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreita koskevat tietolomakkeet.

5   Jakso

Tietojen ja asiakirjojen sähköinen toimittaminen

63 artikla

1.   Komissio perustaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tietojärjestelmän, jäljempänä ’tietojärjestelmä’, joka mahdollistaa turvallisen tietojenvaihdon komission ja kunkin jäsenvaltion välillä yhteisen edun mukaisista asioista. Kyseiset tiedot sisältävät hallinnolliset, toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat, joista viimeksi mainitut kuuluvat komission asetuksen (EY) N:o 883/2006 (19) 18 artiklan soveltamisalaan.

Komissio perustaa tietojärjestelmän ja päivittää sitä soveltamalla yhteistä lähestymistapaa jäsenvaltioiden kanssa.

2.   Tietojärjestelmässä mahdollistetaan hallinnon ja toiminnan seuranta sisällyttämällä siihen yhteisen edun mukaiset asiakirjat, erityisesti seuraavat: kansalliset strategiasuunnitelmat ja niiden päivitykset, tiivistelmäkertomukset, ohjelmat ja niiden muutokset, komission päätökset, vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, mukaan luettuna toimenpiteiden luokittelu liitteessä II olevassa 7 kohdassa esitetyn taulukon mukaisesti, sekä liitteessä VIII olevat seuranta- ja arviointi-indikaattorit.

3.   Hallintoviranomainen ja komissio syöttävät tietojärjestelmään vastuullaan olevat asiakirjat vaaditussa muodossa ja pitävät ne ajan tasalla.

4.   Tietojärjestelmä on jäsenvaltioiden ja komission käytössä joko suoraan tai automaattisen synkronoinnin ja tietojen syöttämisen kansallisten ja alueellisten tietojärjestelmien kanssa mahdollistavan rajapinnan kautta.

Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle pyynnöt tietojärjestelmän käyttöoikeuksista keskitetysti.

5.   Tietojenvaihto allekirjoitetaan sähköisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/93/EY (20) 5 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot ja komissio hyväksyvät tietojärjestelmässä käytettyjen allekirjoitusten oikeudelliset vaikutukset ja hyväksyttävyyden todisteena oikeudenkäyntimenettelyissä.

6.   Päivämääränä, jona asiakirjat on toimitettu komissiolle, pidetään päivämäärää, jona jäsenvaltio välittää asiakirjat syötettyään ne tietojärjestelmään.

Asiakirja katsotaan lähetetyksi komissiolle, kun jäsenvaltio ei enää voi muuttaa sitä ja poistaa sitä tietojärjestelmässä.

7.   Tietojärjestelmän yhteisten osien kehittäminen ja päivittäminen rahoitetaan yhteisön talousarviosta asetuksen (EY) N:o 1698/2005 66 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Kansallisten ja paikallisten järjestelmien ja tietojärjestelmän välisistä yhteyksistä aiheutuvat kustannukset sekä kansallisten ja paikallisten järjestelmien mukauttamisesta aiheutuvat kustannukset voivat olla mainitun asetuksen 66 artiklan 2 kohdan mukaisesti tukikelpoisia.

8.   Jos kyseessä on ylivoimainen este tai poikkeuksellinen tilanne, ja erityisesti tietojärjestelmän toiminnan häiriintyessä tai pysyvän yhteyden puuttuessa jäsenvaltio voi toimittaa asiakirjat komissiolle kirjallisina. Asiakirjoja ei voida toimittaa kirjallisina ennen kuin asiasta on sovittu komission kanssa ennakolta.

Kun tietojärjestelmän käytön estävä ylivoimainen este tai poikkeuksellinen tilanne päättyy, jäsenvaltion on syötettävä vastaavat asiakirjat tietojärjestelmään. Tässä tapauksessa lähetyspäivänä pidetään kirjallisten asiakirjojen lähetyspäivämäärää.

V   LUKU

Loppusäännökset

64 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 817/2004 1 päivästä tammikuuta 2007.

Asetusta sovelletaan edelleen ennen 1 päivää tammikuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 1257/1999 nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin.

Asetuksen (EY) N:o 817/2004 11 artiklaa ja liitteessä II olevan 9.3.V.A kohdan 1 alakohtaa, 9.3.V.B kohdan 1, 2 ja 3 alakohtaa ja 9.3.V.B kohdan toista luetelmakohtaa sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2009 asti asetuksen (EY) N:o 1698/2005 94 artiklan kolmannen kohdan nojalla.

65 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavaa ohjelmakautta koskevaan yhteisön tukeen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1463/2006 (EUVL L 277, 9.10.2006, s. 1).

(2)  http://www.mcpfe.org/mcpfe/resolutions/lisbon/resolution_l2a2.pdf

(3)  EYVL L 328, 23.12.2000, s. 2. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2060/2004 (EUVL L 357, 2.12.2004, s. 3).

(4)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1698/2005.

(5)  EUVL L 153, 30.4.2004, s. 30; oikaisu (EUVL L 231, 30.6.2004, s. 24). Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1360/2005 (EUVL L 214, 19.8.2005, s. 55).

(6)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1.

(7)  EYVL L 198, 22.7.1991, s. 1.

(8)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 1.

(9)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(10)  EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1.

(11)  EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1.

(12)  EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.

(13)  EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

(14)  EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.

(15)  EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(16)  EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

(17)  Ks. tämän virallisen lehden sivu 74.

(18)  EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(19)  EUVL L 171, 23.6.2006, s. 1.

(20)  EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12.


LIITE I

2 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUT TUKIJÄRJESTELMÄT

Hedelmät ja vihannekset (neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 (1) 14 artiklan 2 kohta ja 15 artikla)

Viini (asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston III luku)

Tupakka (neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2075/92 (2) 13 artiklan 2 kohdan b alakohta)

Oliiviöljy (neuvoston asetuksen (EY) N:o 865/2004 (3) 8 artiklan 1 kohta)

Humala (neuvoston asetuksen (EY) N:o 1952/2005 (4) 6 artikla)

Naudanliha (asetuksen (EY) N:o 1782/2003 132 artikla)

Lampaat ja vuohet (asetuksen (EY) N:o 1782/2003 114 artiklan 1 kohta ja 119 artikla)

Mehiläishoito (neuvoston asetuksen (EY) N:o 797/2004 (5) 2 artikla)

Sokeri (neuvoston asetus (EY) N:o 320/2006 (6))

Syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavat maatalousalan erityistoimenpiteet (neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 (7) III osasto) ja pienet Egeanmeren saaret (neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 (8))

Suorat tuet (asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 5 kohta ja 69 artikla)


(1)  EYVL L 297, 21.11.1996, s. 1.

(2)  EYVL L 215, 30.7.1992, s. 70.

(3)  EUVL L 161, 30.4.2004, s. 97; oikaisu (EUVL L 206, 9.6.2004, s. 37).

(4)  EUVL L 314, 30.11.2005, s. 1.

(5)  EUVL L 125, 28.4.2004, s. 1.

(6)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 42.

(7)  EUVL L 42, 14.2.2006, s. 1.

(8)  EUVL L 265, 26.9.2006, s. 1.


LIITE II

A.   MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN SISÄLTÖ (5 ARTIKLA)

1.   Maaseudun kehittämisohjelman nimi

2.   Jäsenvaltio ja hallinnollinen alue (tarvittaessa)

2.1   Ohjelman kattama maantieteellinen alue

(Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 15 artiklan 2 kohta)

2.2   Lähentymistavoitealueiksi luokitellut alueet

(Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklan d kohta ja 69 artikla)

Eriteltävä:

lähentymistavoitealueet.

3.   Tilanneanalyysi vahvuuksista ja heikkouksista, tilanteen korjaamiseksi valittu strategia ja ennakkoarviointi

(Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklan a kohta ja 85 artikla)

3.1   Tilanneanalyysi vahvuuksista ja heikkouksista

Kuvailkaa määrällisten tietojen avulla nykytilannetta kyseisellä maantieteellisellä alueella korostaen vahvuuksia ja heikkouksia, kehityseroja, tarpeita ja puutteita sekä maaseudun kehittämisen mahdollisuuksia liitteessä VIII määriteltyjen perusindikaattorien ja muiden asiaankuuluvien lisäindikaattorien perusteella. Kuvauksen tulisi sisältää ainakin seuraavat seikat:

—   Maantieteellisen alueen yleinen sosioekonominen tilanne: maaseutualueen määritelmä ottaen huomioon neuvoston päätöksen 2006/144/EY (1) liitteessä oleva 2.4 kohta; väestötilanne, mukaan luettuna analyysi ikä- ja sukupuolirakenteesta, muuttoliikkeestä sekä kaupunkien lähialueiden paineista ja syrjäisestä sijainnista aiheutuvista ongelmista; talousveturit, tuottavuus ja kasvu; työmarkkinat, mukaan luettuna työllisyyden rakenne, työttömyys ja ammattitaidon tasot sekä ikä- ja sukupuolikohtainen analyysi työllisyystilanteesta; yleinen maankäyttö ja maa-/metsätalouskäyttö sekä omistusrakenne ja tilojen keskimääräinen koko.

—   Maa- ja metsätalousalan sekä elintarvikealan suorituskyky: maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealojen kilpailukyky, rakenteellisten haittojen analyysi sekä rakenneuudistus- ja uudenaikaistamistarpeiden määrittely; inhimillinen pääoma ja yrittäjyys; innovoinnin ja tiedonsiirron mahdollisuudet; laatu ja yhteisön vaatimusten noudattaminen.

—   Ympäristö ja maankäyttö: maatilojen kohtaamat haitat alueilla, joilla on uhkana maanviljelyksen lopettaminen tai lähes häviäminen; luonnon monimuotoisuuden yleinen kuvaus erityisesti maa- ja metsätalouden yhteydessä, mukaan luettuina luonnonarvoltaan merkittävät maa- ja metsätalousjärjestelmät sekä Natura 2000 direktiivien täytäntöönpanon tilanne maa-/metsätalousmaalla; veden laatua ja määrää koskevat kuvaukset, maatalouden rooli veden käytössä/pilaantumisessa sekä neuvoston direktiivin 91/676/ETY (2) ja direktiivin 2000/60/EY täytäntöönpano (nitraattidirektiivi ja vesipuitedirektiivi); ilmansaasteet ja ilmastonmuutos ja niiden yhteys maatalouteen: kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöt sekä yhteys jäsenvaltion/alueen toteuttamiin eri toimintasuunnitelmiin tai aloitteisiin, joiden avulla pyritään saavuttamaan kansainväliset tavoitteet, mukaan luettuina menettelyohjeet ammoniakkipäästöjen alentamiseksi (yleissopimus valtiosta toiseen tapahtuvasta ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisesta); bioenergian käyttö; maaperän laadun kuvaukset (vesi- ja tuulieroosio, orgaaninen aines, saastuminen) ja suojelu, torjunta-aineiden käyttö, luonnonmukainen maatalous ja eläinten hyvinvointi; suojaavien ja suojeltujen metsäalueiden laajuus, suuren tai keskisuuren metsäpaloriskin metsäalueet, metsäpinta-alan keskimääräinen vuosittainen muutos. Edellä tarkoitettuihin kuvauksiin olisi liitettävä määrälliset tiedot.

—   Maaseudun elinkeinoelämä ja elämänlaatu: maaseudun elinkeinoelämän rakenne, vaihtoehtoisten työllisyysmahdollisuuksien luomisen esteet, mikroyritysten perustaminen ja matkailu; maaseutualueiden palvelujen tarjonnan kuvaus ja puuteanalyysi, mukaan luettuna verkkopalvelujen ja laajakaistayhteyksien saatavuus; kylien infrastruktuuritarpeet, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö; kehittämistä koskevat henkilökohtaiset toimintaedellytykset ja paikalliset valmiudet, hallintotapa mukaan luettuna.

—   Leader: niiden jäsenvaltioiden väestö ja pinta-ala, joissa sovellettiin alhaalta ylöspäin suuntautuvia yhdennettyjä maaseudun kehittämisstrategioita (Leader+ ja muut kansalliset ja yhteisön yhteisrahoittamat ohjelmat) ohjelmakaudella 2000–2006.

3.2   Vahvuuksien ja heikkouksien perusteella valittu strategia

Kuvailkaa maaseutualueen tilanteen korjaamiseksi toteutettavien maaseudun kehittämistoimenpiteiden valintaa ja rakennetta sekä eri toimintalinjoille ja toimenpiteille vahvuuksia ja heikkouksia koskevan analyysin perusteella annettua taloudellista painoarvoa.

3.3   Ennakkoarviointi

Tämän arvioinnin, jonka avulla määritellään ja arvioidaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 85 artiklassa mainittuja seikkoja, on koskettava keskipitkän ja pitkän aikavälin tarpeita, asetettuja tavoitteita, odotettavissa olevia tuloksia, määrällisiä tavoitteita ja erityisesti niiden vaikutuksia suhteessa perustason tilanteeseen, yhteisön lisäarvoa, yhteisön ensisijaisten tavoitteiden huomioon ottamisen tasoa, edelliseltä ohjelmakaudelta saatuja kokemuksia sekä täytäntöönpanoa, seurantaa, arviointia ja varainhoitoa koskevien menettelyjen laatua.

Ennakkoarvioinnissa on käsiteltävä myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/42/EY (3) (ympäristövaikutusten strategisesta arvioinnista annettu direktiivi) säädettyjä ympäristövaikutusten arviointiin liittyviä vaatimuksia.

Täydellinen ennakkoarviointi on esitettävä maaseudun kehittämisohjelman liitteenä.

3.4   Edellisen ohjelmakauden vaikutukset ja muut tiedot

Kuvailkaa EMOTR:sta maaseudun kehittämiseen edellisellä ohjelmakaudella samalla ohjelma-alueella käytettyjen rahoitusvarojen vaikutuksia. Esittäkää arvioinnin tuloksista yhteenveto.

Laajentakaa tarvittaessa kuvaus yhteisön maaseudun kehittämistoimien ja liitännäistoimenpiteiden lisäksi toteutettuihin toimenpiteisiin, joilla on ollut vaikutusta kyseisellä ohjelma-alueella.

4.   Perustelut valituille tavoitteille ottaen huomioon yhteisön strategiset suuntaviivat ja kansallinen strategiasuunnitelma sekä ennakkoarvioinnin perusteella odotetut vaikutukset

(Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklan b kohta)

4.1   Perustelut valituille tavoitteille ottaen huomioon yhteisön strategiset suuntaviivat ja kansallinen strategiasuunnitelma

Kuvailkaa, miten maaseudun kehittämisohjelmaan valitut toimenpiteet ja neljälle toimintalinjalle annettu taloudellinen painoarvo vastaavat kansallista strategiasuunnitelmaa ja kansallista erityistilannetta.

4.2   Ennakkoarvioinnin perusteella odotetut vaikutukset valittujen tavoitteiden suhteen

Maaseudun kehittämissuunnitelman on sisällettävä ennakkoarvioinnin yhteenveto (laadittu ohjelmaan liitetystä täydellisestä ennakkoarvioinnista) ja selvitys siitä, miten hallintoviranomaiset ottivat kyseisen arvioinnin tulokset huomioon. Tässä osuudessa on kommentoitava myös toimintalinjojen ja toimenpiteiden välisten synergioiden odotettuja vaikutuksia sekä sitä, miten niihin liittyvien yhteistoimien avulla voidaan edistää positiivisia ulkoisvaikutuksia ja kaikkia osapuolia hyödyttäviä tilanteita.

5.   Toimintalinjoja koskevat tiedot ja kunkin toimintalinjan osalta ehdotetut toimenpiteet ja niitä koskeva kuvaus

(Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklan c kohta)

Näihin tietoihin on sisällyttävä ehdotettujen toimintalinjojen ja toimenpiteiden kuvaus samoin kuin todennettavissa olevat erityistavoitteet ja asetuksen (EY) N:o 1698/2005 81 artiklassa tarkoitetut indikaattorit, joiden avulla voidaan mitata ohjelman edistymistä, tehokkuutta ja toimivuutta. Indikaattorien on sisällettävä yhteisten seuranta- ja arviointisääntöjen mukaiset yleiset indikaattorit (tämän asetuksen liite VIII) sekä ohjelmakohtaiset lisäindikaattorit.

5.1   Yleiset vaatimukset

sen yksittäisen artiklan (ja tarvittaessa kohdan) määrittely, jonka soveltamisalaan kukin maaseudun kehittämisen toimenpide kuuluu. Jos ilmoitetaan kaksi tai useampi artikla (yhdennetyissä toimissa), maksu katetaan hallitsevasta toimenpiteestä ja sen kautta hallitsevasta toimintalinjasta (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklan 7 kohta), mutta kukin osa pannaan täytäntöön yksittäisiä toimenpiteitä koskevien sääntöjen mukaisesti.

tukitoimenpiteiden, tavoitteiden, soveltamisalan ja toimien toimintaperiaatteiden sekä indikaattorien, määrällisten tavoitteiden ja tarvittaessa tuensaajien määrittely.

5.2   Kaikkia tai useita toimenpiteitä koskevat vaatimukset

Ilmoitettava kaikki käynnissä olevat toimet ja voimassa olevat sopimukset edelliseltä kaudelta, mukaan luettuina rahoitusehdot ja menettelyt/säännöt (myös siirtymäkauden menettelyt/säännöt), joita niihin sovelletaan neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 säädettyyn maaseudun kehittämistukeen siirtymistä koskevista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1320/2006 (4) mukaisesti. Jos ohjelmassa ehdotetaan poikkeamisia mainitun asetuksen liitteessä II vahvistetusta vastaavuustaulukosta, ne on selitettävä tässä luetelmakohdassa. Kun kyse on sellaisiin toimenpiteisiin kuuluvista toimista, joita ei enää jatketa ohjelmakaudella 2007–2013, ohjelmakauden kuvaus voidaan rajoittaa ainoastaan tämän luetelmakohdan mukaisiin vaatimuksiin.

Vahvistettava, että valtiontukea koskevia menettelyjä ja aineellisia soveltuvuusperusteita ja erityisesti perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklan mukaisia julkisen kokonaistuen enimmäismääriä noudatetaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 25 ja 52 artiklan toimenpiteissä sekä kyseisen asetuksen 28 ja 29 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin kuuluvissa toimissa, jotka eivät kuulu perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamisalaan.

Vahvistettava, että täydentävien ehtojen vaatimukset, jotka liittyvät useiden maaseudun kehittämistoimenpiteiden täytäntöönpanoon, vastaavat asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjä vaatimuksia.

Esitettävä todisteet siitä, että investointitoimenpiteiden tuki kohdennetaan selkeästi määriteltyihin tavoitteisiin, jotka kuvastavat tunnistettuja rakenteellisia ja alueellisia tarpeita ja rakenteellisia haittoja.

Esitettävä vaatimukset ja hallinnolliset säännöt, joilla varmistetaan, että toimet, joihin poikkeuksellisesti myönnetään maaseudun kehittämistukea tämän asetuksen liitteessä I luetelluissa tukijärjestelmissä, eivät saa tukea muista yhteisen maatalouspolitiikan asiaan liittyvistä välineistä.

Esitettävä tämän asetuksen 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut todisteet, joiden perusteella komissio voi tarkistaa laskelmien johdonmukaisuuden ja uskottavuuden.

Korkotukien ja pääomittamisjärjestelmien sekä rahoitusjärjestelyjen käytön yhteydessä sovellettava tämän asetuksen 49–52 artiklan mukaisia järjestelyjä.

5.3   Toimintalinjoja ja toimenpiteitä koskevat tiedot

Toimenpiteiden osalta on esitettävä seuraavat erityistiedot:

5.3.1   Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen

Eräille metsätalouteen liittyville toimenpiteille yhteiset tiedot

ehdotettujen toimenpiteiden yhteydet kansallisiin tai alemman hallintotason metsäohjelmiin tai vastaaviin välineisiin ja yhteisön metsästrategiaan.

5.3.1.1   Alan toimijoiden tietämyksen ja henkilökohtaisten toimintaedellytysten parantamiseksi toteutettavat toimenpiteet

5.3.1.1.1   Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet, joita tarjotaan maa- ja metsätalous- ja elintarvikealoilla toimiville henkilöille, tieteellisen tiedon ja innovatiivisten käytäntöjen levittäminen mukaan luettuina

toimien (koulutusmuodot mukaan lukien) ja tuensaajatyyppien kuvaus,

tuen soveltamisalaa koskevat yksityiskohtaiset tiedot.

5.3.1.1.2   Nuorten viljelijöiden aloitustuki

jäsenvaltion/alueen käyttämä aloitustuen määritelmä,

tiivistelmä elinkeinosuunnitelman vaatimuksista, myös tapauksissa, joissa on kyse yhteisössä voimassa olevien vaatimusten täyttämiseksi 36 kuukauden lisäajalla tehtävistä investoinneista, ja yksityiskohtaiset tiedot elinkeinosuunnitelmaan tehtävien muutosten tiheydestä ja käsittelystä,

lisäajan saamista koskevan mahdollisuuden hyödyntäminen ammattitaidon hankkimiseksi ja pätevyysvaatimuksien täyttämiseksi,

eri toimenpiteiden yhdistämistä koskevan mahdollisuuden hyödyntäminen elinkeinosuunnitelman avulla, jossa nämä toimenpiteet ovat nuorten viljelijöiden saatavilla,

tuen määrä ja maksutapa (enintään viidessä erässä maksettava kertapalkkio, korkotuki tai näiden yhdistelmä).

5.3.1.1.3   Maanviljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden varhaiseläke

kuvaus varhaiseläkkeen yhteydestä kansallisiin eläkejärjestelmiin,

kuvaus varhaiseläkkeen yhteydestä nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista koskevaan toimenpiteeseen (jos tämä vaihtoehto valittiin),

tuen kesto,

sen mahdollisuuden hyödyntäminen, jonka mukaan luovutettu maa siirretään sellaisen laitoksen haltuun, joka sitoutuu luovuttamaan sen myöhemmin,

maksujen määrä.

5.3.1.1.4   Maa- ja metsätalouden neuvontapalvelujen käyttö

kuvaus jäsenvaltioissa käyttöön otetuista maa-/metsätalouden neuvontajärjestelmistä sekä niiden elinten valintamenettelystä, jotka ovat vastuussa kyseisten palvelujen tarjoamisesta viljelijöille/metsänomistajille,

tukimäärä ja -prosentti.

5.3.1.1.5   Tilanhoito-, lomitus- ja neuvontapalvelujen perustaminen

kuvaus perustamismenettelyistä, palveluntarjoajien asemasta ja palvelujen tyypistä,

kuvaus tukikelpoisten menojen tyypeistä ja tukitasosta, tuen alenevuus mukaan luettuna.

5.3.1.2   Fyysisen pääoman rakenteelliseksi uudistamiseksi ja kehittämiseksi sekä innovoinnin edistämiseksi toteutettavat toimenpiteet

5.3.1.2.1   Maatilojen nykyaikaistaminen

kuvaus maatilojen kokonaistehokkuuden parantamiseen liittyvistä vaatimuksista ja tavoitteista,

investointityypit (aineellinen-aineeton),

tuensaajatyypit,

yhteisössä hiljattain käyttöön otetut vaatimukset (ja toiminnan aloittamistukea saavien nuorten viljelijöiden yhteydessä jo voimassa olleet vaatimukset), joiden osalta tukea voidaan myöntää, näiden vaatimusten täyttämiseen liittyvien erityisongelmien perustelut sekä kunkin vaatimuksen osalta myönnetyn lisäajan kesto ja perustelut,

tukityyppi ja tuki-intensiteetit.

5.3.1.2.2   Metsien taloudellisen arvon parantaminen

investointi- ja tuensaajatyypit,

tukityyppi ja tuki-intensiteetit.

5.3.1.2.3   Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen

kuvaus yritysten kokonaistehokkuuteen liittyvistä vaatimuksista ja tavoitteista,

ensisijaiset tuotannonalat ja investointityypit (aineellinen-aineeton),

tuensaajayritysten tyypit ja koko,

vaatimukset, joiden osalta voidaan myöntää mikroyrityksille lisäaikaa jonkin hiljattain käyttöön otetun yhteisön vaatimuksen täyttämistä varten,

tukityyppi ja tuki-intensiteetit.

5.3.1.2.4   Yhteistyö maatalous- ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi

yhteistyöhankkeiden kattamat alat ja niihin osallistuvien kumppanien tyypit,

kuvaus yhteistyöhankkeiden mahdollisista eroista uusien tuotteiden/uusien prosessien/uusien tekniikoiden aloilla,

tukikelpoisten kustannusten lajit ja tukitasot.

5.3.1.2.5   Maa- ja metsätalouden kehittämiseen ja mukauttamiseen liittyvä infrastruktuuri

Toimintalajin kuvaus.

5.3.1.2.6   Luonnonmullistusten vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen ja asianmukaisten ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto

Tällaisten tilanteiden yhteydessä vakuutus siitä, että tuki kattaa ainoastaan investointimenot.

5.3.1.3   Toimenpiteet maataloustuotannon ja -tuotteiden laadun parantamiseksi

5.3.1.3.1   Yhteisön lainsäädäntöön perustuvien vaatimusten täyttäminen

luettelo yhteisön lainsäädäntöön perustuvista vaatimuksista, joiden osalta voidaan myöntää tukea asetuksen (EY) N:o 1698/2005 31 artiklan 1 kohdan nojalla, ja päivä, jolloin kustakin vaatimuksesta tulee yhteisön lainsäädännön mukaisesti pakollinen sekä valinnan perustelu,

kuvaus uuden vaatimuksen noudattamisesta johtuvien velvollisuuksien tai rajoitusten merkittävistä vaikutuksista maatilan kustannuksiin,

tuen määrä tukikelpoista vaatimusta kohden ja kyseisen määrän määrittelemisessä käytetty menetelmä.

5.3.1.3.2   Viljelijöiden osallistuminen elintarvikkeiden laatujärjestelmiin

luettelo tukikelpoisista yhteisön ja jäsenvaltioiden laatujärjestelmistä, mukaan lukien niiden tuotteiden luettelo, joille voidaan myöntää tukea valitussa laatujärjestelmässä. Jäsenvaltioiden järjestelmien osalta järjestelmän kuvaus asetuksen 22 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen perusteiden kannalta,

ilmoitus virallisesta viranomaisesta tai viranomaisista, jotka ovat vastuussa laatujärjestelmän toiminnan valvonnasta, ja kuvaus valvonnan organisaatiojärjestelyistä,

tuen määrä tukikelpoista järjestelmää kohti ja kiinteiden kustannusten perustelut.

5.3.1.3.3   Tiedotus- ja menekinedistämistoimet

niiden tuotteiden luettelo, joille voidaan myöntää tukea toimenpiteen ”Viljelijöiden osallistuminen elintarvikkeiden laatujärjestelmiin” mukaisesti valitussa laatujärjestelmässä,

menettely, jolla varmistetaan, että maaseudun kehittämistukea saaville toimille ei myönnetä neuvoston asetuksen (EY) N:o 2826/2000 mukaista tukea,

tiedotukseen, menekinedistämiseen tai mainontaan tarkoitetun materiaalin ennakkoarviointimenettely (tämän asetuksen 23 artiklan 6 kohta),

lyhyt kuvaus tukikelpoisten kustannusten lajeista ja tukitasoista.

5.3.1.4   Kyprosta, Latviaa, Liettuaa, Maltaa, Puolaa, Tšekkiä, Sloveniaa, Slovakiaa, Viroa ja Unkaria koskevat siirtymäkauden toimenpiteet

5.3.1.4.1   Rakenneuudistuksen kohteena olevien osittaisten omavaraistilojen tukeminen

osittaisen omavaraistilan määritelmä ottaen huomioon maatilan vähimmäis- ja/tai enimmäiskoko, kaupan pidettävän tuotannon osuus ja/tai tukikelpoisen tilan tulotaso,

tulevan taloudellisen elinkelpoisuuden määritelmä,

tiivistelmä elinkeinosuunnitelman vaatimuksista,

tuen määrä ja kesto.

5.3.1.4.2   Tuottajaryhmien perustaminen

tuottajaryhmien virallinen hyväksyntämenettely valintaperusteet mukaan luettuina,

asiaan liittyvät alat,

yksinomaan Maltan osalta ala tai alat, joita poikkeus koskee, ja erittäin pieneen kokonaistuotantoon liittyvät perustelut sekä ehdot poikkeuksen soveltamiselle: tuottajaryhmän tuotannon vähimmäisprosenttiosuus alan kokonaistuotannosta, tuottajaryhmään kuuluvien alan tuottajien vähimmäisprosenttiosuus,

yksinomaan Maltan osalta vuosittaisten määrien perustelu.

5.3.2   Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen

5.3.2.1   Maatalousmaan kestävää käyttöä koskevat toimenpiteet

Eräille toimenpiteille yhteiset tiedot

Yksityiskohtainen kuvaus seuraavien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta:

erityisesti asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset ja muut asiaa koskevat pakolliset vaatimukset; lannoitteita koskeviin vähimmäisvaatimuksiin on kuuluttava muun muassa direktiivin 91/676/ETY mukaisesti sellaisten maatilojen osalta, jotka sijaitsevat nitraattien aiheuttamalle pilaantumiselle alttiiden vyöhykkeiden ulkopuolella, käyttöön otetut hyvät toimintatavat sekä fosforikuormitusta koskevat vaatimukset; kasvinsuojeluaineita koskeviin kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuihin vähimmäisvaatimuksiin on kuuluttava muun muassa vaatimukset, jotka koskevat tuotteiden käyttölisenssiä ja koulutusvelvollisuuksien noudattamista, turvallista varastointia ja levityskaluston tarkastamista sekä säännöt torjunta-aineiden käytöstä vesistöjen ja muiden herkkien alueiden läheisyydessä,

erityisesti asetuksen (EY) N:o 1698/2005 40 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi muut kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut asiaa koskevat pakolliset vaatimukset.

5.3.2.1.1   Viljelijöille vuoristoalueilla maksettavat luonnonhaittakorvaukset

Asetuksen (EY) N:o 817/2004 liitteessä II olevien kohtien 9.3.V.A(1) ja 9.3.V.B(1), (2) ja (3) sekä kohdan 9.3.V.B toisen luetelmakohdan säännöksiä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2009. Kuitenkin kohtien A ja B, jotka koskevat pääpiirteitä ja muita tietoja, välinen erottelu kumotaan.

5.3.2.1.2   Viljelijöille muilla luonnonhaitta-alueilla kuin vuoristoalueilla maksettavat korvaukset

Sovelletaan kohtaa 5.3.2.1.1.

5.3.2.1.3   Natura 2000 -tuet ja direktiiviin 2000/60/EY liittyvät tuet

direktiivien 79/409/ETY ja 92/43/ETY täytäntöönpanemiseksi nimetyt alueet ja viljelijöille vastaavista kansallisista/alueellisista hallintosäännöksistä aiheutuvat velvollisuudet,

kuvaus menetelmistä ja agronomisista oletuksista, joita on käytetty vertailukohtana laskelmissa, jotka koskevat lisäkustannuksia ja tulonmenetyksiä, jotka johtuvat direktiivien 79/409/ETY ja 92/43/ETY täytäntöönpanosta kyseisellä alueella (5);

tuen määrä.

5.3.2.1.4   Maatalouden ympäristötuet

erilaisten sitoumusten kuvaus ja perustelut, jotka pohjautuvat niiden mahdollisiin ympäristövaikutuksiin suhteessa ympäristöön liittyviin tarpeisiin ja tavoitteisiin,

kuvaus menetelmistä ja agronomisista oletuksista ja muuttujista (myös asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista, kunkin sitoumustyypin yhteydessä sovellettavista perustason vaatimuksista), joita on käytetty vertailukohtana laskelmissa, jotka koskevat: a) lisäkustannuksia, b) tehdystä sitoumuksesta aiheutuneita tulonmenetyksiä ja c) transaktiokustannusten tasoa; näissä menetelmissä on tarvittaessa otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 1782/2003 nojalla maksettu tuki; tarvittaessa menetelmä, jota on käytetty tämän asetuksen 27 artiklan 9 kohdan mukaisten muiden yksiköiden muuntamiseksi,

tuen määrät,

toimenpiteet, tavoitteet ja vaatimukset, joita on sovellettu, jos tuensaajat on valittu asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti tarjouspyyntöjen perusteella,

luettelo paikallisista roduista, jotka ovat uhanalaisia kasvatuksesta luopumisen vuoksi, sekä naaraspuolisten siitoseläinten lukumäärä. Asianmukaisesti hyväksytyn asiantuntijaelimen tai eläintuottajien organisaation tai yhteenliittymän on varmistettava tämä eläinten lukumäärä sekä rekisteröitävä ja päivitettävä rodun kantakirja. Todisteet siitä, että kyseisellä elimellä on uhanalaisten rotujen eläinten tunnistamiseen tarvittava pätevyys ja tietotaito,

geneettisen köyhtymisen uhkaamien kasvien geenivarojen osalta maatiaiskantojen tai alkuperäisten (paikallisten) lajien esiintymisen harvinaisuutta, kantojen monimuotoisuutta ja paikallisella tasolla käytettäviä viljelymenetelmiä koskevien tieteellisten tulosten ja indikaattorien tukemat todisteet geneettisestä köyhtymisestä,

maatalouden geenivarojen säilyttämisen osalta (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 5 kohta): tuensaajien ja toimien tyypit sekä yksityiskohtaiset tiedot tukikelpoisista kustannuksista.

5.3.2.1.5   Eläinten hyvinvointia edistävät tuet

erilaisten sitoumusten kuvaus ja perustelut vähintään yhdellä tämän asetuksen 27 artiklan 7 kohdassa määritellyllä alalla sitoumusten odotettujen vaikutusten perusteella,

kuvaus menetelmistä ja agronomisista/kotieläinjalostuksellisista oletuksista ja muuttujista (myös asetuksen (EY) N:o 1698/2005 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista, kunkin sitoumustyypin yhteydessä sovellettavista perustason vaatimuksista), joita on käytetty vertailukohtana laskelmissa, jotka koskevat: a) tehdystä sitoumuksesta aiheutuvia lisäkustannuksia ja tulonmenetyksiä, b) transaktiokustannusten tasoa,

tuen määrät.

5.3.2.1.6   Ei-tuotannollisten investointien tukeminen

tuettavien toimien määritelmä,

yhteys asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a kohdan iv alakohdassa tarkoitettuihin sitoumuksiin tai muihin maatalouden ympäristötavoitteisiin,

kuvaus Natura 2000 -alueen tai muun luonnonarvoltaan merkittävän alueen yleishyödyllisistä arvoista, joita on tarkoitus parantaa.

5.3.2.2   Metsätalousmaan kestävää käyttöä koskevat toimenpiteet

Kaikille toimenpiteille yhteiset tiedot:

ehdotettujen toimenpiteiden yhteydet kansallisiin tai alemman hallintotason metsäohjelmiin tai vastaaviin välineisiin ja yhteisön metsästrategiaan,

viittaus metsiensuojelusuunnitelmiin suuren tai keskisuuren metsäpaloriskin metsiksi luokiteltujen alueiden osalta ja tiedot, jotka takaavat ehdotettujen toimenpiteiden yhdenmukaisuuden näiden suojelusuunnitelmien kanssa.

5.3.2.2.1   Maatalousmaan ensimmäinen metsitys

maatalousmaan määritelmä,

maanviljelijän määritelmä,

metsitettävien alueiden valintaa koskevat määräykset ja perusteet, joilla varmistetaan, että suunnitellut toimenpiteet soveltuvat paikallisiin oloihin ja noudattavat ympäristövaatimuksia ja erityisesti biodiversiteettiä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 50 artiklan 6 kohdan ja tämän asetuksen 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti,

kuvaus perustamis- ja hoitokustannusten sekä korvattavien tulonmenetysten laskentamenetelmistä. Viimeksi mainituissa menetelmissä on tarvittaessa otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 1782/2003 nojalla maksettu tuki,

perustamistuen tuki-intensiteetti sekä hoitokustannusten ja tulonmenetysten korvaamiseksi myönnettävän vuosipalkkion määrä ja kesto.

5.3.2.2.2   Peltometsätalousjärjestelmien käyttöönotto maatalousmaalla

tuettavien peltometsätalousjärjestelmien määritelmä,

metsätalouskäyttö,

maatalouskäyttö,

istutustiheydet,

kuvaus perustamiskustannusten laskentamenetelmistä,

perustamistuen tuki-intensiteetit.

5.3.2.2.3   Muun kuin maatalousmaan ensimmäinen metsitys

metsitettävien alueiden nimeämismääräykset ja perusteet,

määräykset, joilla varmistetaan, että suunnitellut toimenpiteet soveltuvat paikallisiin oloihin ja noudattavat ympäristövaatimuksia ja erityisesti biodiversiteettiä,

kuvaus perustamis- ja hoitokustannusten laskentamenetelmistä,

perustamistuen tuki-intensiteetit.

5.3.2.2.4   Natura 2000 -tuet

direktiivien 79/409/ETY ja 92/43/ETY täytäntöönpanemiseksi nimetyt alueet ja metsänomistajille vastaavista kansallisista/alueellisista hallintosäännöksistä aiheutuvat velvollisuudet,

kuvaus sellaisten kustannusten ja tulonmenetysten laskentamenetelmistä, jotka ovat aiheutuneet metsien ja muun metsämaan käyttöä koskevista, direktiivien 79/409/ETY ja 92/43/ETY täytäntöönpanosta kyseisellä alueella johtuvista rajoituksista,

tuen määrä.

5.3.2.2.5   Metsätalouden ympäristötuet

sitoumusten perustelut, jotka pohjautuvat niiden mahdollisiin ympäristövaikutuksiin suhteessa ympäristöön liittyviin tarpeisiin ja tavoitteisiin,

kuvaus menetelmistä, oletuksista ja muuttujista, joita on käytetty vertailukohtana laskelmissa, jotka koskevat tehdystä sitoumuksesta aiheutuneita lisäkustannuksia ja tulonmenetyksiä,

tuen määrä.

5.3.2.2.6   Metsätalouden tuottokyvyn palauttaminen ja ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto

toteutettavien toimien luonne ja ennalta ehkäisyä koskevat suunnitelmat.

5.3.2.2.7   Ei-tuotannollisten investointien tukeminen

tuettavien toimien määritelmä,

yhteys asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan b kohdan v alakohdassa tarkoitettuihin sitoumuksiin tai muihin ympäristötavoitteisiin,

kuvaus parannettavista yleishyödyllisistä arvoista.

5.3.3   Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen

5.3.3.1   Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen tarkoitetut toimenpiteet

5.3.3.1.1   Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle

alat, joita toiminnan laajentaminen koskee,

tuki-intensiteetit.

5.3.3.1.2   Mikroyritysten perustamiseen ja kehittämiseen myönnettävä tuki

tuensaajayritysten tyypit,

kuvaus toimien tyypistä,

tuki-intensiteetit.

5.3.3.1.3   Matkailuelinkeinojen edistäminen

kuvaus asetuksen (EY) N:o 1698/2005 55 artiklassa tarkoitettujen toimien tyypistä,

tuki-intensiteetit.

5.3.3.2   Maaseutualueiden elämänlaadun parantamiseksi toteutettavat toimenpiteet

5.3.3.2.1   Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut

tuettavien palveluiden lajit,

katettavien kustannusten lajit.

5.3.3.2.2   Kylien kunnostus ja kehittäminen

tuettavat toimintalajit,

katettavien kustannusten lajit.

5.3.3.2.3   Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen

kuvaus asetuksen (EY) N:o 1698/2005 57 artiklassa tarkoitettujen toimien tyypistä.

5.3.3.3   Koulutus ja tiedotus

ala(t), jota/joita koulutus ja tiedotus koskee,

suunniteltujen toimien kohteena olevien taloudellisten toimijoiden lajit.

5.3.3.4   Pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen ja täytäntöönpano

pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen: kuvaus asiaa koskevien toimien tyypistä,

muut kuin kyseisen asetuksen 62 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut asetuksen (EY) N:o 1698/2005 59 artiklan e alakohdan mukaiset julkis- ja yksityisektorin kumppanuudet, jotka panevat täytäntöön paikallisia kehittämisstrategioita: kumppanuustyypin kuvaus (edustettuina olevat kumppanit, yksityissektorin kumppanien prosenttiosuus, päätöksentekovalta), alustava arvio julkis- ja yksityissektorin kumppanuuksien lukumäärästä sekä niiden kattamasta pinta-alasta ja väkiluvusta; näiden julkis- ja yksityissektorin kumppanuuksien toteuttamat toimintalinjaan 3 kuuluvat toimenpiteet; säännös, jolla varmistetaan, että näiden kumppanuuksien toimintakustannukset ovat enintään 15 prosenttia niiden paikallisesta kehittämisstrategiasta aiheutuvista julkisista menoista.

5.3.4   Toimintalinja 4: Leader-lähestymistavan täytäntöönpano

5.3.4.1   Paikalliset kehittämisstrategiat

paikallisten toimintaryhmien valintamenettely ja sen aikataulu, mukaan lukien puolueettomat valintaperusteet, paikallisten toimintaryhmien suunniteltu ohjeellinen lukumäärä ja paikallisten kehittämisstrategioiden kattamien maaseutualueiden suunniteltu prosenttiosuus,

perustelut sellaisten alueiden valinnalle, joiden väkiluku ylittää 37 artiklan 3 kohdassa vahvistetut rajat,

paikallisten toimintaryhmien soveltama toimien valintamenettely,

paikallisten toimintaryhmien osalta sovellettavien rahoitusprosessien kuvaus.

5.3.4.2   Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö

Alueiden ja valtioiden välisten yhteistyöhankkeiden valinnassa sovellettavat menettelyt, aikataulut ja puolueettomat perusteet.

5.3.4.3   Paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen alueella

paikallisen toimintaryhmän talousarviosta maksettava enimmäisosuus paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaamiseksi,

alustava arvio asetuksen (EY) N:o 1698/2005 59 artiklan a–d alakohdan mukaisista menoista, jotka käytetään pätevyyden hankkimiseen ja Leader-toimintalinjaan kuuluvan toiminnan edistämiseen.

6.   Rahoitussuunnitelma, jossa on kaksi taulukkoa:

(Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklan d alakohta)

6.1   Maaseuturahastosta myönnettävä vuosittainen rahoitus (euroina)

Vuosi

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Maaseuturahaston rahoitus yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

Lähentymistavoitealueet (6)

 

 

 

 

 

 

 

6.2   Rahoitussuunnitelma toimintalinjoittain (euroina koko kaudelta) (7)

Toimintalinjat

Julkinen rahoitus

Julkinen rahoitus yhteensä

Maaseuturahaston rahoitusosuus

(%)

Maaseuturahaston rahoituksen määrä

Toimintalinja 1

 

 

 

Toimintalinja 2

 

 

 

Toimintalinja 3

 

 

 

Toimintalinja 4

 

 

 

Tekninen apu

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

Huom: Tämän liitteen 5.2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaiset siirtymäkauden menot on ilmoitettava 6.1, 6.2 ja 7 kohdassa esitetyissä taulukoissa. Jäsenvaltioiden on mainittujen menojen määrittelemiseksi käytettävä asetuksen (EY) N:o 1320/2006 liitteessä II olevaa vastaavuustaulukkoa.

7.   Alustava jakautuminen maaseudun kehittämistoimenpiteisiin (euroina koko kaudelta)

Toimenpide/Toimintalinja

Julkiset menot

Yksityiset menot

Kokonaiskustannukset

Toimenpide 111

 

 

 

Toimenpide 112

 

 

 

Toimenpide 121

 

 

 

Toimenpide 1 …

 

 

 

Toimintalinja 1 yhteensä

 

 

 

Toimenpide 211

 

 

 

Toimenpide 212

 

 

 

Toimenpide 221

 

 

 

Toimenpide 2 …

 

 

 

Toimintalinja 2 yhteensä

 

 

 

Toimenpide 311

 

 

 

Toimenpide 312

 

 

 

Toimenpide 321

 

 

 

Toimenpide 3 …

 

 

 

Toimintalinja 3 yhteensä

 

 

 

41

Paikalliset kehittämisstrategiat

411

Kilpailukyky

412

Ympäristö/maankäyttö

413

Elämänlaatu/monipuolistaminen

 

 

 

421

Yhteistyö:

 

 

 

431

Toimintakustannukset, pätevyyden hankkiminen, toiminnan edistäminen

 

 

 

Toimintalinja 4 yhteensä (8)

 

 

 

Toimintalinjat 1, 2, 3 ja 4 yhteensä

 

 

 

511

Tekninen apu

josta kansalliseen maaseutuverkostoon varattu määrä (tarvittaessa):

a)

toimintakustannukset

b)

toimintasuunnitelma

 

 

 

Kaikki yhteensä

 

 

 

Konsolidoidun rahoitustaulukon ja ohjeellisen toimenpidetaulukon on noudatettava 6.1, 6.2 ja 7 kohdassa esitettyjen taulukoiden rakennetta ja seuraavan luettelon järjestystä:

Eri toimenpiteille annetaan seuraavat koodit:

(111)

maatalous-, metsätalous- ja elintarvikealoilla toimiville henkilöille tarjottavaa ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet, tieteellisen tiedon ja innovatiivisten käytäntöjen levittäminen mukaan luettuina;

(112)

nuorten viljelijöiden aloittaminen;

(113)

maanviljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden varhaiseläke;

(114)

maanviljelijöiden ja metsänomistajien käyttämät neuvontapalvelut;

(115)

tilanhoito- ja lomituspalvelujen sekä maatalouden neuvontapalvelujen ja metsätalouden neuvontapalvelujen perustaminen;

(121)

maatilojen nykyaikaistaminen;

(122)

metsien taloudellisen arvon parantaminen;

(123)

maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen;

(124)

yhteistyö uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi maatalous- ja elintarvikealoilla;

(125)

maa- ja metsätalouden kehittämiseen ja mukauttamiseen liittyvien infrastruktuurien parantaminen ja kehittäminen;

(126)

luonnonmullistusten vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen ja asianmukaisten ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto;

(131)

viljelijöiden auttaminen sopeutumaan yhteisön lainsäädäntöön perustuviin tiukkoihin vaatimuksiin;

(132)

elintarvikkeiden laatujärjestelmiin osallistuville viljelijöille myönnettävä tuki;

(133)

tuottajaryhmille myönnettävä tuki elintarvikkeiden laatujärjestelmien mukaisia tuotteita koskevia tiedotus- ja menekinedistämistoimia varten;

(141)

rakenneuudistuksen kohteeksi joutuneiden osittaisten kotitarvetilojen tukemiseen;

(142)

tuottajaryhmien perustaminen;

(211)

viljelijöille vuoristoalueilla maksettavat luonnonhaittakorvaukset;

(212)

viljelijöille muilla haitta-alueilla kuin vuoristoalueilla maksettavat korvaukset;

(213)

Natura 2000 -tuet ja direktiiviin 2000/60/EY liittyvät tuet;

(214)

maatalouden ympäristötuet;

(215)

tuet eläinten hyvinvointia edistäviin toimiin;

(216)

tuottamattomien investointien tukeminen;

(221)

maatalousmaan ensimmäinen metsitys;

(222)

peltometsätalousjärjestelmien käyttöönotto maatalousmaalla;

(223)

muun kuin maatalousmaan ensimmäinen metsitys;

(224)

Natura 2000 -tuet;

(225)

metsätalouden ympäristötuet;

(226)

metsänhoitomahdollisuuksien palauttaminen ja ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto;

(227)

tuottamattomien investointien tukeminen;

(311)

taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle;

(312)

mikroyritysten perustamiseen ja kehittämiseen myönnettävä tuki;

(313)

matkailuelinkeinojen edistäminen;

(321)

maaseudun elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut;

(322)

kylien kunnostus ja kehittäminen;

(323)

maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen;

(331)

toimintalinjaan 3 kuuluvien alojen taloudellisille toimijoille suunnattu koulutus ja tiedotus;

(341)

pätevyyden hankkimiseen ja toiminnan kannustamiseen tähtäävä toimenpide, jonka tavoitteena on paikallisen kehittämisstrategian valmistelu ja täytäntöönpano;

(41)

paikalliset kehittämisstrategiat;

(411)

kilpailukyky;

(412)

ympäristö/maankäyttö;

(413)

elämänlaatu/monipuolistaminen;

(421)

alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö;

(431)

paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan kannustaminen;

(511)

tekninen apu.

8.   Tarvittaessa esitetään kansallista lisärahoitusta koskeva taulukko kunkin toimintalinjan osalta erottaen asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 määritellyt toimenpiteet toisistaan

Taulukko:

Kansallinen lisärahoitus (Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklan f alakohta)

(euroina koko kaudelta)

Toimintalinja 1

 

Toimenpide 111

 

 

Toimintalinja 1 yhteensä

 

Toimintalinja 2

 

Toimenpide 211

 

 

Toimintalinja 2 yhteensä

 

Toimintalinja 3

 

Toimenpide 311

 

 

Toimintalinja 3 yhteensä

 

Toimintalinja 4

 

Toimenpide 411

 

 

Toimintalinja 4 yhteensä

 

Toimintalinjat 1, 2, 3 ja 4 yhteensä

 

9.   Tiedot, jotka ovat tarpeen kilpailusääntöjen noudattamisen arvioimiseksi ja tarvittaessa luettelo perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklan nojalla sallituista tukijärjestelmistä, joita käytetään ohjelmien täytäntöönpanoon

(Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklan g alakohta)

Valtiontukisääntöjä ja -menettelyjä koskevien A ja B kohdan seikkojen on oltava voimassa koko ohjelman elinkaaren ajan sen ensimmäisestä esittämisestä siihen myöhemmin tehtäviin muutoksiin.

A.   Perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden ja toimien osalta:

ilmoitetaan, myönnetäänkö tuki vähämerkityksistä tukea maatalousalalla koskevan komission asetuksen (EY) N:o 1860/2004 (9) mukaisesti; tai

ilmoitetaan rekisterinumero ja viittaus neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 (10) perusteella annettuun komission poikkeusasetukseen, jonka mukaisesti toimenpide otettiin käyttöön; tai

ilmoitetaan tapauksen numero ja viitenumero, jolla komissio on todennut toimenpiteen olevan perustamissopimuksen mukainen; tai

toimitetaan komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (11) liitteenä oleva asiaa koskeva tietolomake.

B.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 25 ja 27 artiklan (jälkimmäisen osalta ainoastaan siltä osin, kuin kyse on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 89 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta lisärahoituksesta) sekä 52 artiklan mukaisten toimenpiteiden ja mainitun asetuksen 28 ja 29 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin kuuluvien, perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamisalan ulkopuolisten toimien osalta:

ilmoitetaan, myönnetäänkö tuki vähämerkityksistä tukea maatalousalalla koskevan komission asetuksen (EY) N:o 69/2001 (12) nojalla; tai

ilmoitetaan rekisterinumero ja viittaus asetuksen (EY) N:o 994/98 perusteella annettuun komission poikkeusasetukseen, jonka mukaisesti toimenpide otettiin käyttöön; tai

ilmoitetaan tapauksen numero ja viitenumero, jolla komissio on todennut toimenpiteen olevan perustamissopimuksen mukainen; tai

ilmoitetaan, mistä muista syistä asianomainen tukijärjestelmä on asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan b kohdassa tarkoitettua voimassa olevaa tukea liittymissopimuksissa tarkoitetut voimassa olevat tukitoimenpiteet mukaan luettuina.

Kyseiset toimenpiteet on ilmoitettava seuraavan valtiontukitaulukon mallin mukaisesti:

C.   Kuhunkin maaseudun kehittämisohjelmaan liitettävän valtiontukitaulukon malli

Toimenpiteen koodi

Tukijärjestelmän nimi

Ilmoitus järjestelmän laillisuudesta (13)

Tukijärjestelmän kesto

 

 

 

 

Valtiontukitaulukkoon on liitettävä jäsenvaltion sitoumus ilmoittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti erikseen sellaisten B kohdassa lueteltujen järjestelmien soveltamisesta, joiden osalta on valtiontukisääntöjen tai vastaavassa valtiontuen hyväksyntäpäätöksessä vahvistettujen muiden edellytysten ja sitoumusten mukaisesti tehtävä yksittäiset ilmoitukset.

10.   Selvitys siitä, miten ohjelma täydentää muista yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan välineistä sekä Euroopan kalatalousrahastosta rahoitettuja toimenpiteitä

(Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 5 artikla, 16 artiklan h alakohta ja 60 artikla)

10.1   Täydentävyyden arviointi ja keinot

yhteisön toimien, politiikkojen ja tavoitteiden johdonmukaisuus erityisesti taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoitteiden ja Euroopan kalatalousrahaston tavoitteiden kanssa,

maataloustukirahastosta tai muista tämän asetuksen liitteessä lueteltujen alojen välineistä rahoitettavat toimenpiteet.

10.2   Toimintalinjojen 1, 2 ja 3 mukaisten toimenpiteiden osalta:

Rajaamisperusteet sellaisiin toimiin liittyville toimenpiteille, joihin voidaan myöntää tukea myös jostain toisesta yhteisön tukivälineestä, erityisesti rakennerahastoista ja Euroopan kalatalousrahastosta.

10.3   Toimintalinjan 4 mukaisten toimenpiteiden osalta:

Rajaamisperusteet toimintalinjaan 4 kuuluville paikallisille kehittämisstrategioille, joiden täytäntöönpanosta vastaavat Euroopan kalatalousrahaston paikalliset toimintaryhmät, sekä rakennerahastoihin liittyvän yhteistyötavoitteen mukaiselle yhteistyölle.

10.4   Tarvittaessa on annettava tiedot ohjelman täydentävyydestä suhteessa muihin yhteisön rahoitusvälineisiin.

11.   Toimivaltaisten viranomaisten ja vastuuelinten nimeäminen

(Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklan i kohdan i alakohta)

Kaikkien asetuksen (EY) N:o 1698/2005 74 artiklan 2 kohdassa säädettyjen viranomaisten nimeäminen jäsenvaltiossa ja tiedoksi tiivistelmä niiden hallinto- ja valvontarakenteesta.

12.   Kuvaus seuranta- ja arviointijärjestelmistä sekä seurantakomitean kokoonpanosta

(Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklan i kohdan ii alakohta)

12.1   Seuranta- ja arviointijärjestelmien kuvaus

Kyseiset järjestelmät perustuvat maaseudun kehittämisohjelman tuotos-, tulos-, perus- ja vaikutusindikaattorien yleiseen luetteloon, joka sisältyy liitteessä VIII esitettyihin yhteisiin seuranta- ja arviointisääntöihin, sekä muihin 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin seikkoihin. Kussakin maaseudun kehittämisohjelmassa on täsmennettävä ohjelma-alueen kansallisia ja/tai alueellisia tarpeita, oloja ja tavoitteita vastaavat lisäindikaattorit. Indikaattorien osalta kootut tiedot voisivat perustua maailmanlaajuisessa maanhavainnointijärjestelmässä (Global Earth Observation System of Systems eli GEOSS) tai yhteisön hankkeissa, kuten ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisessa seurantahankkeessa (GMES) kehitettyihin standardeihin.

12.2   Seurantakomitean suunniteltu kokoonpano

13.   Säännökset, joilla varmistetaan ohjelman julkistaminen

(Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 76 artikla)

Kuvaillaan viestintäsuunnitelmaa ja tämän asetuksen 58 artiklassa ja liitteessä VI säädettyjä tietoja.

13.1   Suunnitellut toimet, joilla ilmoitetaan mahdollisille tuensaajille, ammattialajärjestöille, talouselämän edustajille, työmarkkinaosapuolille, ympäristöalan kumppaneille, miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistäville elimille sekä kansalaisjärjestöille ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista ja säännöistä, jotka koskevat siitä saatavaa rahoitusta.

13.2   Suunnitellut toimet, joilla ilmoitetaan tuensaajille yhteisön rahoitusosuudesta.

13.3   Toimet, joilla tiedotetaan yleisölle yhteisön osuudesta ohjelmissa ja ohjelmien tuloksista.

14.   Kuultavien kumppanien nimeäminen ja kuulemisten tulokset

(Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 6 artikla ja 16 artiklan j alakohta)

14.1   Kuultavien kumppanien nimeäminen

Luettelo kuultavista toimivaltaisista alue- ja paikallisviranomaisista ja muista viranomaisista, talouselämän edustajista ja työmarkkinaosapuolista sekä kaikista muista asiaan kuuluvista tahoista, jotka edustavat kansalaisyhteiskuntaa ja kansalaisjärjestöjä, ympäristöjärjestöt mukaan luettuina, sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisestä vastuussa olevista tahoista.

14.2   Kuulemisten tulokset

Toimitetaan tiivistelmä kuulemisten tuloksista, mukaan luettuina kuulemispäivät ja aika, joka varattiin huomautusten esittämiseen ja ohjelman valmisteluun osallistumiseen. Lisäksi ilmoitetaan, missä määrin saadut näkemykset ja ohjeet on otettu huomioon.

15.   Miesten ja naisten välinen tasa-arvo ja syrjimättömyys

(Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 8 artikla)

15.1   Kuvaillaan, miten miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistetään ohjelman täytäntöönpanon eri vaiheissa (suunnittelu, täytäntöönpano, seuranta ja arviointi).

15.2   Kuvaillaan, millä tavoin kaikenlainen sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä estetään ohjelman täytäntöönpanon eri vaiheissa.

16.   Teknisen avun toimet

(Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 66 artiklan 2 kohta ja 68 artikla)

16.1   Teknisellä avulla rahoitetun ohjelmiin myönnettävän tuen valmistelun, hallinnon, seurannan, arvioinnin, julkistamisen ja valvonnan kuvaus

16.2   Kansalliset maaseutuverkostot

luettelo maaseudun kehittämisen parissa toimivista järjestöistä ja viranomaisista, jotka ovat osa kansallista maaseutuverkostoa;

kansallisen maaseutuverkoston perustamismenettely ja aikataulu;

tiivistelmä tärkeimmistä toimintaluokista, joista kansallinen maaseutuverkosto ottaa huolehtiakseen. Nämä toimet muodostavat hallintoviranomaisen laatiman toimintasuunnitelman perustan, ja niitä tuetaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 68 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti;

kansallisen maaseutuverkoston perustamiseen ja toimintaan varattu määrä ja asetuksen (EY) N:o 1698/2005 68 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman täytäntöönpano. Tätä määrää ilmoitettaessa on erotettava toisistaan verkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin käytetty osuus sekä toimintasuunnitelmaa koskeva osuus. Ohjelmassa on varmistettava, että a alakohdan mukainen määrä ei lisäänny aiheettomasti ajan mittaan.

B.   KANSALLISIA MAASEUTUVERKOSTOJA KOSKEVAT ERITYISOHJELMAT (41 ARTIKLAN 3 JA 5 KOHDASSA TARKOITETUT)

Jos alueellisia ohjelmia toteuttavat jäsenvaltiot esittävät hyväksyttäväksi kansallisen maaseutuverkoston perustamiseen ja toimintaan tarkoitetun erityisohjelman asetuksen (EY) N:o 1698/2005 66 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, tällaisissa ohjelmissa on annettava seuraavat tiedot:

a)

luettelo maaseudun kehittämisen parissa toimivista järjestöistä ja viranomaisista, jotka ovat osa kansallista maaseutuverkostoa;

b)

kansallisen maaseutuverkoston perustamismenettely ja aikataulu;

c)

tiivistelmä tärkeimmistä toimintaluokista, joista kansallinen maaseutuverkosto ottaa huolehtiakseen. Nämä toimet muodostavat hallintoviranomaisen laatiman toimintasuunnitelman perustan, ja niitä tuetaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 68 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti;

d)

kansallisen maaseutuverkoston perustamiseen ja toimintaan varattu määrä ja asetuksen (EY) N:o 1698/2005 68 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman täytäntöönpano sekä maaseuturahaston rahoitusosuuden vuotuinen jako, jonka on noudatettava asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 1 kohdan säännöksiä;

e)

koko ohjelmakautta koskeva rahoitustaulukko seuraavassa muodossa (euroina, nykyarvona)

Kansallisen maaseutuverkoston menolaji

Julkiset kokonaismenot

Maaseuturahaston rahoitusosuus

a)

kansallisen maaseutuverkoston rakenteiden hoitaminen

 

 

b)

kansallisen maaseutuverkoston toimintasuunnitelman täytäntöönpano ja arviointi

 

 

Yhteensä

 

 

f)

toimivaltaisten viranomaisten ja vastuuelinten nimeäminen;

g)

seuranta- ja arviointijärjestelmien kuvaus sekä seurantakomitean suunniteltu kokoonpano.


(1)  EUVL L 55, 25.2.2006, s. 20.

(2)  EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1.

(3)  EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30.

(4)  EUVL L 243, 6.9.2006, s. 6.

(5)  Direktiiviä 2000/60/EY koskevat yksityiskohtaiset tiedot toimitetaan myöhemmin.

(6)  Jäsenvaltiot, joissa on lähentymistavoitealueita ja muita kuin lähentymistavoitealueita.

(7)  Sikäli kuin maaseudun kehittämisohjelma kattaa erityyppisiä alueita ja maaseuturahaston yhteisrahoitusosuudet on eriytetty, taulukko 6.2 on esitettävä kunkin seuraavan aluetyypin osalta: lähentymistavoitealueet, syrjäisimmät alueet ja pienet Egeanmeren saaret sekä muut alueet.

(8)  Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 17 artiklan noudattamisen tarkistamiseksi toimintalinjan 4 kokonaismäärärahoihin sovelletaan paikallisiin kehittämisstrategioihin pohjautuvaa toimintalinjojen välistä jakoperustetta.

(9)  EUVL L 325, 28.10.2004, s. 4.

(10)  EYVL L 142, 14.5.1998, s. 1.

(11)  EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.

(12)  EYVL L 10, 13.1.2001, s. 30.

(13)  Ilmoitetaan seuraavat tiedot:

Vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen mukaisten toimenpiteiden osalta: ”Tässä toimenpiteessä myönnetty tuki on vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen (EY) N:o … mukaista”.

Hyväksyttyjen tukijärjestelmien osalta: viittaus komission valtiontuen hyväksymispäätökseen, valtiontuen numero ja hyväksyntäkirjeen viitetiedot mukaan luettuina.

Ryhmäpoikkeustuen osalta: viittaus asianomaiseen ryhmäpoikkeusasetukseen ja rekisterinumero.

Muiden voimassa olevien tukitoimenpiteiden osalta:

a)

yhteisöön 1 päivänä toukokuuta 2004 ja 1 päivänä tammikuuta 2007 liittyneiden, ”uusien jäsenvaltioiden”, tapauksessa: (1) ennen vuotta 1995 myönnetty tuki: ”ei ole” (2) viittaus liittymissopimuksen luettelossa olevaan toimenpiteen numeroon; (3) viittaus tuen hyväksyntäkirjeessä vahvistettuun ”väliaikaiseen menettelyyn”,

b)

muiden voimassa olevien tukien osalta: ilmoitetaan sovellettavat aiheelliset perustelut.


LIITE III

TUKI MALTAN TUOTTAJARYHMILLE

Tuki tuottajaryhmän perustamiseen (25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vähimmäismäärä)

Euroa

Vuosi

63 000

1. vuosi

63 000

2. vuosi

63 000

3. vuosi

60 000

4. vuosi

50 000

5. vuosi


LIITE IV

UHANALAISTEN ROTUJEN KYNNYSMÄÄRÄT (27 ARTIKLAN 4 KOHDASSA TARKOITETUT)

Tukikelpoiset kotieläinlajit

Kynnysmäärät, joiden alapuolella paikallisen rodun katsotaan olevan uhanalainen kasvatuksesta luopumisen vuoksi (naaraspuolisten siitoseläinten lukumäärä (1))

Naudat

7 500

Lampaat

10 000

Vuohet

10 000

Hevoseläimet

5 000

Siat

15 000

Linnut

25 000


(1)  Kaikissa unionin jäsenvaltioissa laskettu samaan rotuun kuuluvien puhdasrotuisia eläimiä tuottavien naaraspuolisten siitoseläinten lukumäärä, joka on kirjattu jäsenvaltion yhteisön kotieläinjalostuslainsäädännön mukaisesti hyväksymän jalostusjärjestön ylläpitämään kantakirjaan.


LIITE V

MUUNTOTAULUKKO ELÄINTEN MUUNTAMISEKSI ELÄINYKSIKÖIKSI (EY) (27 ARTIKLAN 13 KOHDASSA TARKOITETTU)

Sonnit, lehmät ja muut yli 2-vuotiaat nautaeläimet, yli 6 kuukauden ikäiset hevoseläimet

1,0 EY

Vähintään 6 kuukauden ja enintään 2 vuoden ikäiset nautaeläimet

0,6 EY

Alle 6 kuukauden ikäiset nautaeläimet

0,4 EY

Lampaat

0,15 EY

Vuohet

0,15 EY

Siitosemakot > 50 kg

0,5 EY

Muut siat

0,3 EY

Munivat kanat

0,014 EY

Muu siipikarja

0,003 EY


LIITE VI

MAASEUTURAHASTON TUKEA KOSKEVA TIEDOTUS JA JULKISTAMINEN (58 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETTU)

1.   Mahdollisille tuensaajille ja tuensaajille suunnatut tiedotustoimenpiteet

1.1   Mahdollisille tuensaajille suunnatut tiedotustoimenpiteet

Avoimuuden vuoksi hallintoviranomaisten on levitettävä mahdollisimman kattavaa tietoa yhteisön ja jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisohjelmassa myöntämän yhteisen tuen tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista.

Hallintoviranomaisen on tämän vuoksi varmistettava, että maaseudun kehittämisohjelma julkistetaan laajalti antaen yksityiskohtaista tietoa maaseuturahaston rahoitusosuuksista ja että se toimitetaan kaikille asiasta kiinnostuneille hakijoille.

Hallintoviranomaisen on toimitettava mahdollisille tuensaajille selkeät, yksityiskohtaiset ja ajan tasalla olevat tiedot seuraavista seikoista:

a)

hallintomenettelyt, joita on noudatettava maaseudun kehittämisohjelmasta myönnettävän rahoituksen saamiseksi;

b)

kuvaus rahoitushakemusten tarkastelumenettelyistä;

c)

tukikelpoisuusehdot ja/tai rahoitettavien hankkeiden valinta- ja arviointiperusteet;

d)

kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason yhteyshenkilöt, jotka voivat selittää maaseudun kehittämisohjelmien toimintaa ja toimien valinta- ja arviointiperusteita.

Hallintoviranomaisen on varmistettava, että yhteystahoina toimivat elimet osallistuvat tiedotustoimenpiteisiin, joita suunnataan mahdollisille tuensaajille ja erityisesti:

a)

paikallisille ja alueellisille viranomaisille;

b)

ammattialajärjestöille;

c)

talouselämän edustajille ja työmarkkinaosapuolille;

d)

kansalaisjärjestöille, erityisesti miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistäville elimille ja ympäristönsuojelualalla toimiville elimille;

e)

Eurooppa-tiedotuskeskuksille;

f)

komission edustustoille jäsenvaltioissa.

Hallintoviranomaisen on ilmoitettava mahdollisille tuensaajille 2.1 kohdassa säädetystä julkistamisesta.

1.2   Tuensaajille suunnatut tiedotustoimenpiteet

Hallintoviranomaisen on varmistettava, että tuen myöntämisilmoituksessa ilmoitetaan tuensaajille, että toimi rahoitetaan maaseuturahaston yhteisrahoittamasta ohjelmasta ja asianomaisen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjasta.

2.   Yleisölle suunnatut tiedotus- ja julkistamistoimenpiteet

Maaseudun kehittämisohjelman hallintoviranomaisen ja tuensaajien on toteutettava kaikki toimenpiteet varmistaakseen, että maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetuista toimenpiteistä tiedotetaan yleisölle ja että kyseiset toimenpiteet julkaistaan tämän asetuksen mukaisesti.

2.1   Hallintoviranomaisten velvollisuudet

Hallintoviranomaisen on tiedotettava yleisölle komission hyväksymästä maaseudun kehittämisohjelmasta ja sen päivityksistä, merkittävimmistä saavutuksista ohjelman täytäntöönpanossa ja ohjelman päättämisestä.

Hallintoviranomaisen on julkaistava vuodesta 2008 alkaen vähintään vuosittain (sähköisesti tai muulla tavoin) luettelo tuensaajista, joille myönnetään tukea maaseudun kehittämisohjelmista, toimien nimet ja kyseisiin toimiin myönnetyn julkisen rahoituksen määrät.

Hallintoviranomaisen on toteutettava tiedotustoimenpiteet hyödyntäen kaikkia sopivalla alueellisella tasolla käytettävissä olevia tiedotusvälineitä. Niihin on kuuluttava myös tiedotuskampanjoita, painettuja ja sähköisiä julkaisuja ja muita soveltuviksi katsottuja välineitä.

Yleisölle suunnattujen tiedotustoimenpiteiden on sisällettävä 3.1 kohdassa esitetyt tiedot.

2.2   Tuensaajien velvollisuudet

Jos maaseudun kehittämisohjelman mukainen toimi johtaa investointiin (esim. maatilalla tai elintarvikeyrityksessä), jonka kokonaiskustannukset ylittävät 50 000 euroa, tuensaajan on pystytettävä investoinnin rahoituksesta kertova tiedotuskyltti.

Tiedotuskyltti on pystytettävä rakennuskohteisiin, joiden kokonaiskustannukset ylittävät 500 000 euroa.

Tiedotuskyltti on pystytettävä myös toimintalinjasta 4 rahoitettavien paikallisten toimintaryhmien toimitiloihin.

Tiedotuskylteissä on oltava hankkeen/toimen kuvaus ja 3.1 kohdassa mainitut tiedot. Näille tiedoille on varattava vähintään 25 prosenttia kyltin kokonaisalasta.

3.   Tiedotus- ja julkistamistoimien tekniset ominaisuudet

3.1   Tunnuslause ja logo

Kunkin tiedotus- ja julkistamistoimen yhteydessä on annettava seuraavat tiedot:

jäljempänä 4 kohdassa vahvistettujen graafisten tietojen mukainen Euroopan unionin lippu ja selvitys yhteisön roolista seuraavan ilmoituksen avulla:

”Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin”.

Leader-toimintalinjasta rahoitettujen toimien ja toimenpiteiden yhteydessä on käytettävä myös Leader-logoa.

3.2   Tiedotus- ja viestintämateriaali

Maaseuturahaston yhteisrahoittamia toimenpiteitä ja toimia koskevien julkaisujen (kuten mainoslehtisten, esitteiden ja tiedotteiden) nimilehdellä on oltava näkyvä merkintä yhteisön rahoitusosuudesta sekä Eurooppa-tunnus aina, kun kansallista tai alueellista tunnusta käytetään. Julkaisuissa on oltava asiasisällöstä vastaavan tahon sekä kyseisen tukitoimen täytäntöönpanosta vastaavan hallintoviranomaisen yhteystiedot.

Sähköisesti toimitettavaan aineistoon (www-sivut, mahdollisille edunsaajille tarkoitetut tietopankit) ja audiovisuaaliseen aineistoon sovelletaan vastaavasti ensimmäisen luetelmakohdan säännöksiä. Tiedottamista koskevan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä on tärkeää ottaa huomioon uudet tekniikat, joiden avulla tiedot on mahdollista jakaa nopeasti ja tehokkaasti, sekä pyrkiä vuoropuheluun suuren yleisön kanssa.

Maaseuturahastoa koskevilla Internet-sivuilla on:

mainittava maaseuturahaston tuki ainakin kotisivulla;

oltava yhteyslinkki komission ylläpitämälle maaseuturahastosivustolle.

4.   Tunnuksen käyttöohjeet ja standardivärien määritelmä

4.1   Euroopan unionin lippu

Symbolikuvaus

Taivaansinisellä pohjalla kaksitoista kultaista tähteä muodostaa ympyrän, joka edustaa Euroopan kansojen unionia. Tähtien lukumääräksi on vahvistettu kaksitoista, joka on täydellisyyden ja yhtenäisyyden vertauskuva.

Maaseuturahastosta rahoitetuissa hankkeissa rahaston nimi esitetään Euroopan unionin lipun alla.

Heraldinen kuvaus

Taivaansinisellä pohjalla oleva kahdestatoista kultaisesta viisisakaraisesta tähdestä, joiden kärjet eivät kosketa toisiaan, muodostuva ympyrä.

Geometrinen kuvaus

Image

Tunnus muodostuu sinisestä suorakulmiosta, jonka vaakasivu on puolitoista kertaa pystysivu. Kaksitoista kultaista tähteä asettuvat tasaisesti näkymättömän ympyrän kehälle. Ympyrän keskipiste sijaitsee suorakulmion lävistäjien leikkauspisteessä. Ympyrän säde on kolmasosa pystysivun korkeudesta. Kukin viisisakaraisista tähdistä on näkymättömän ympyrän sisällä, jonka säde on 1/18 pystysivun korkeudesta. Kaikki tähdet sijaitsevat kohtisuoraan, toisin sanoen yksi sakara ylöspäin ja kaksi sakaraa tangosta kohtisuoraan sijaitsevalla näkymättömällä viivalla. Tähdet sijaitsevat kuten kellotaulun tunnit. Niiden lukumäärä on muuttumaton.

Määräykset väreistä

Image

Tunnuksen värit ovat seuraavat:

Suorakulmion pohja on PANTONE REFLEX BLUE ja tähdet PANTONE YELLOW. Kansainvälinen PANTONE-värivalikoima on yleisesti käytössä ja helposti kaikkien saatavissa.

Image

Neliväripainatus:

Neliväripainatusta käytettäessä ei voida käyttää mainittuja kahta vakioväriä. Ne on sen vuoksi saatava neliväripainon neljän värin pohjalta. PANTONE YELLOW saadaan 100-prosenttisesta ”Process Yellow’sta”. Sekoittamalla 100-prosenttista ”Process Cyania” 80-prosenttiseen ”Process Magentaan” saadaan PANTONE REFLES BLUE’ta hyvin lähellä oleva sininen.

Internet

PANTONE REFLEX BLUE vastaa web-paletin väriä RGB:0/0/153 (heksadesimaali: 000099) ja PANTONE YELLOW vastaa web-paletin väriä RGB:255/204/0 (heksadesimaali: FFCC00).


Yksivärimenetelmä

Jos käytetään vain mustaa, suorakulmion ääriviivat ja tähdet painetaan mustalla valkoiselle pohjalle.

Image

Mikäli ainoa käytettävissä oleva väri on sininen (sen on luonnollisesti oltava Reflex Blue), tausta painetaan 100 prosenttisella sinisellä ja tähdet negatiivivalkoisina.

Image

Tulostaminen värillisellä pohjalla

Tunnus painetaan mieluiten valkoiselle pohjalle. Monivärisiä pohjia on syytä välttää. Erityisesti on vältettävä pohjia, joihin sininen ei sovi. Jos on pakko käyttää värillistä pohjaa, merkki rajataan valkoisella, jonka leveys on 1/25 suorakulmion korkeudesta.

Image

4.2   Leader-logo

Image


LIITE VII

A.   MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMIEN VUOTUISTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKERTOMUSTEN RAKENNE JA SISÄLTÖ (60 ARTIKLA)

1.   Yleisten edellytysten muutokset (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklan 2 kohdan a alakohta):

Yleisten edellytysten muutokset, jotka vaikuttavat suoraan ohjelman täytäntöönpanoedellytyksiin (esim. lainsäädännön muutokset tai sosioekonomisen tilanteen odottamattomat muutokset)

Yhteisön ja kansallisten politiikkojen muutokset, jotka vaikuttavat maaseuturahaston ja muiden rahoitusvälineiden väliseen johdonmukaisuuteen

2.   Ohjelman edistyminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin tuotos- ja tulosindikaattorien perusteella (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklan 2 kohdan b alakohta):

On laadittava seurantaindikaattoreihin perustuva analyysi ohjelman saavutuksista sekä laadullinen analyysi saavutetusta edistymisestä alun perin asetettuihin tavoitteisiin nähden. Käytettävät indikaattorit vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VIII olevassa luettelossa (tuotos- ja tulosindikaattorit). Näiden indikaattorien, jotka ovat osa yhteisiä seuranta- ja arviointisääntöjä, ohella on käytettävä ohjelmakohtaisia lisäindikaattoreita, joilla voidaan tehokkaasti seurata edistymistä ohjelman tavoitteiden suhteen.

3.   Ohjelman rahoituksen toteutus, jossa esitetään kunkin toimenpiteen osalta ilmoitus tuensaajille maksetuista menoista; jos ohjelma kattaa lähentymistavoitealueita, menot on eriteltävä (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklan 2 kohdan c alakohta).

Ohjelman rahoituksen toteutuksesta laadittavan taulukon on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

Euroina

Toimintalinjat/toimenpiteet

Vuotuiset maksut – vuosi N

Kumulatiiviset maksut vuodesta 2007 vuoteen N

Toimintalinja 1

Toimenpide 111

joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja

 

 

Toimenpide …

joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja

 

 

Toimintalinja 1 yhteensä

joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja

 

 

Toimintalinja 2

Toimenpide 211

joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja

 

 

Toimenpide …

joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja

 

 

Toimintalinja 2 yhteensä

joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja

 

 

Toimintalinja 3

Toimenpide 311

joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja

 

 

Toimenpide …

joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja

 

 

Toimintalinja 3 yhteensä

joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja

 

 

Toimintalinja 4

Toimenpide 411

joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja

 

 

Toimenpide 4…

joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja

 

 

Toimintalinja 4 yhteensä

joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja

 

 

Tekninen apu

joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja

 

 

Ohjelma yhteensä

joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja

 

 

Lähentymistavoitealueiden osalta on laadittava erikseen vähintään samat tiedot sisältävä taulukko, ja ohjelmista, jotka kattavat sekä lähentymistavoitealueet että muut kuin lähentymistavoitealueet, on laadittava ohjelmakohtaisesti vahvistettu taulukko.

4.   Yhteenveto jatkuvan arvioinnin toimista asetuksen (EY) N:o 1698/2005 86 artiklan 3 kohdan mukaisesti (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklan 2 kohdan d alakohta)

Jatkuvan arvioinnin toimista laadittu yhteenveto, joka perustuu asetuksen (EY) N:o 1698/2005 86 artiklan 3 kohdan mukaiseen seurantakomitealle raportointiin, mukaan luettuina toimet, jotka liittyvät erityisesti kyseisen asetuksen 84 artiklan 5 kohdassa ja 86 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin seikkoihin.

5.   Toimet, jotka hallintoviranomainen ja seurantakomitea ovat toteuttaneet ohjelman täytäntöönpanon laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklan 2 kohdan e alakohta), erityisesti:

i)

seurantaa ja arviointia koskevat toimenpiteet

ii)

yhteenveto kaikista ohjelman hallinnossa kohdatuista merkittävistä ongelmista ja toteutetuista toimenpiteistä, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 83 artiklan nojalla tehtyihin huomautuksiin perustuvat toimet mukaan luettuina

iii)

teknisen avun käyttö

Jos kansallisten maaseutuverkkojen perustaminen ja toiminta katetaan ohjelman teknisellä avulla, vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa on kuvailtava verkoston perustamis- ja hoitamismenettelyjä sekä toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymistä. Siinä on myös ilmoitettava, miten menot syntyivät (erotellaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 68 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan tekijät toisistaan).

iv)

toimet, joilla varmistetaan ohjelman julkistaminen asetuksen (EY) N:o 1698/2005 76 artiklan mukaisesti

Kertomuksessa on kuvailtava lyhyesti maaseudun kehittämisohjelmasta tiedottamiseksi tämän asetuksen 58 artiklan ja sen liitteen VI mukaisesti toteutettuja tiedotus- ja julkistamistoimia.

6.   Ilmoitus tuen ja yhteisön politiikkojen vastaavuudesta, mukaan luettuina kohdattujen ongelmien määrittely ja niiden ratkaisemiseksi toteutetut toimenpiteet (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklan 2 kohdan f alakohta)

Yhdenmukaisuuteen yhteisön lainsäädännön kanssa on kuuluttava erityisesti kilpailua, julkisia hankintoja, ympäristön suojelua ja parantamista sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ja syrjimättömyyttä koskevien sääntöjen noudattaminen.

7.   Tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 1290/2005 33 artiklan mukainen takaisinperityn tuen uudelleenkäyttö (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklan 2 kohdan g alakohta)

B.   KANSALLISIA MAASEUTUVERKOSTOJA KOSKEVIA ERITYISOHJELMIA KÄSITTELEVIEN VUOTUISTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKERTOMUSTEN MALLI (60 ARTIKLA)

Jos jäsenvaltiot hyödyntävät asetuksen (EY) N:o 1698/2005 66 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädettyä mahdollisuutta, erityisohjelmia koskevissa vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa on annettava seuraavat tiedot:

a)

kuvaus verkoston perustamis- ja hoitamismenettelyistä,

b)

toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistyminen,

c)

rahoitustaulukko, josta käy ilmi ohjelman rahoituksen toteutus ja jossa erotellaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 68 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan tekijät toisistaan.

Kansallisen maaseutuverkoston menolaji

Vuotuiset maksut – vuosi N

Kumulatiiviset maksut vuodesta 2007 vuoteen N

a)

kansallisen maaseutuverkoston rakenteiden hoitaminen

 

 

b)

kansallisen maaseutuverkoston toimintasuunnitelman täytäntöönpano

 

 

Yhteensä

 

 

d)

tarvittaessa tämän liitteen A osan 4–7 kohdan tiedot.


LIITE VIII

YLEISTEN PERUS-, TUOTOS-, TULOS- JA VAIKUTUSINDIKAATTORIEN LUETTELO

I.   YLEISET PERUSINDIKAATTORIT

1.   Tavoitteisiin liittyvät perusindikaattorit

TOIMINTALINJA

 

Indikaattori

Horisontaalinen

 (1) 1

Talouskehitys

 (1) 2

Työllisyysaste

 (1) 3

Työttömyys

TOIMINTALINJA 1:

maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen

 (1) 4

Maatalousalan koulutus

5

Maatalousalan ikärakenne

 (1) 6

Maatalousalan työn tuottavuus

7

Maatalousalan kiinteän pääoman bruttomuodostus

8

Alkutuotantoalan työllisyyskehitys

9

Alkutuotantoalan talouskehitys

 (1) 10

Elintarviketeollisuusalan työn tuottavuus

11

Elintarviketeollisuusalan kiinteän pääoman bruttomuodostus

12

Elintarviketeollisuusalan työllisyyskehitys

13

Elintarviketeollisuusalan talouskehitys

 (1) 14

Metsätalousalan työn tuottavuus

15

Metsätalousalan kiinteän pääoman bruttomuodostus

16

Osittaisen omavaraisviljelyn merkitys uusissa jäsenvaltioissa

TOIMINTALINJA 2:

ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen maankäytön avulla

 (1) 17

Luonnon monimuotoisuus: maaseutuympäristön lintupopulaatio

 (1) 18

Luonnon monimuotoisuus: luonnonarvoltaan merkittävät maa- ja metsätalousmaat

19

Luonnon monimuotoisuus: puulajiston kokoonpano

 (1) 20

Veden laatu: ravinnetasapaino

21

Veden laatu: nitraattien ja torjunta-aineiden aiheuttama pilaantuminen

22

Maaperä: alueet, joilla on maaperän eroosion vaara

23

Maaperä: luonnonmukainen maatalous

 (1) 24

Ilmastonmuutos: maa- ja metsätaloustuotannon jalostaminen uusiutuvaksi energiaksi

25

Ilmastonmuutos: uusiutuvan energian tuotantoon varattu KMM

26

Ilmastonmuutos/ilman laatu: maataloudesta peräisin olevat kaasupäästöt

TOIMINTALINJA 3:

elämänlaadun parantaminen maaseutualueilla ja elinkeinoelämän monipuolistamisen kannustaminen

 (1) 27

Muuta ansiotoimintaa harjoittavat viljelijät

 (1) 28

Muun kuin maatalousalan työllisyyskehitys

 (1) 29

Muun kuin maatalousalan talouskehitys

 (1) 30

Itsenäisen ammatinharjoittamisen kehitys

31

Maaseutualueen matkailuinfrastruktuuri

 (1) 32

Internetin käytön yleistyminen maaseutualueilla

 (1) 33

Palvelualan kehitys

34

Nettomuutto

 (1) 35

Elinikäinen oppiminen maaseutualueilla

Leader

 (1) 36

Paikallisten toimintaryhmien kehitys


2.   Sisältöön liittyvät perusindikaattorit

TOIMINTALINJA

 

Indikaattori

Horisontaalinen

1

Maaseutualueiden nimeäminen

2

Maaseutualueiden merkitys

TOIMINTALINJA 1:

maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen

3

Maatalousmaan käyttö

4

Maatilojen rakenne

5

Metsätalouden rakenne

6

Metsien tuottavuus

TOIMINTALINJA 2:

ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen maankäytön avulla

7

Maapeite

8

Epäsuotuisimmat alueet

9

Laajaperäisen maatalouden alueet

10

Natura 2000 -alue

11

Luonnon monimuotoisuus: Suojellut metsät

12

Metsäalueen kehitys

13

Metsäekosysteemin terveys

14

Veden laatu

15

Vedenkäyttö

16

Ensisijaisesti maaperän ja veden osalta suojellut metsät

TOIMINTALINJA 3:

elämänlaadun parantaminen maaseutualueilla ja elinkeinoelämän monipuolistamisen kannustaminen

17

Asukastiheys

18

Ikärakenne

19

Talouden rakenne

20

Työllisyysrakenne

21

Pitkäaikainen työttömyys

22

Koulutustaso

23

Internet-infrastruktuuri

II.   YLEISET TUOTOSINDIKAATTORIT

TOIMINTALINJA 1:   MAA- JA METSÄTALOUSALAN KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN

Koodi

Toimenpide

Tuotosindikaattorit (2)

111

Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet

Koulutukseen osallistujien määrä

Tarjottujen koulutuspäivien lukumäärä

112

Nuorten viljelijöiden aloitustuki

Tuettujen nuorten viljelijöiden lukumäärä

Investointien kokonaismäärä

113

Varhaiseläke

Varhaiseläkkeelle jääneiden viljelijöiden lukumäärä

Varhaiseläkkeelle jääneiden maataloustyöntekijöiden lukumäärä

Luovutettujen hehtaarien määrä

114

Neuvontapalvelujen käyttö

Tuettujen viljelijöiden lukumäärä

Tuettujen metsänomistajien lukumäärä

115

Tilanhoito-, lomitus- ja neuvontapalvelujen käyttöönotto

Käyttöön otettujen tilanhoito-, lomitus- ja neuvontapalvelujen lukumäärä

121

Maatilojen nykyaikaistaminen

Investointitukea saaneiden maatilojen lukumäärä

Investointien kokonaismäärä

122

Metsien taloudellisen arvon parantaminen

Investointitukea saaneiden metsätilojen lukumäärä

Investointien kokonaismäärä

123

Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen

Tuettujen yritysten lukumäärä

Investointien kokonaismäärä

124

Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi

Tuettujen yhteistyöaloitteiden lukumäärä

125

Maa- ja metsätalouden kehittämiseen ja mukauttamiseen liittyvä infrastruktuuri

Tuettujen toimien lukumäärä

Investointien kokonaismäärä

126

Luonnononnettomuuksien vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen ja asianmukaisten ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto

Vahingoittuneen maatalousmaan tuettu pinta-ala

Investointien kokonaismäärä

131

Yhteisön lainsäädäntöön perustuvien vaatimusten täyttäminen

Tuensaajien lukumäärä

132

Viljelijöiden osallistuminen elintarvikkeiden laatujärjestelmiin

Laatujärjestelmään osallistuvien tuettujen maatilojen lukumäärä

133

Maataloustuotteita koskevat tiedotus- ja menekinedistämistoimet

Tuettujen toimien lukumäärä

141

Osittainen omavaraisviljely

Tuettujen osittaisten omavaraistilojen lukumäärä

142

Tuottajaryhmät

Tuettujen tuottajaryhmien lukumäärä

Tuettujen tuottajaryhmien liikevaihto


TOIMINTALINJA 2:   YMPÄRISTÖN JA MAASEUDUN TILAN PARANTAMINEN MAANKÄYTÖN AVULLA

Koodi

Toimenpide

Tuotosindikaattorit (3)

211

Viljelijöille vuoristoalueilla maksettavat luonnonhaittakorvaukset

Tuettujen maatilojen lukumäärä vuoristoalueilla

Tuettu maatalousmaa vuoristoalueilla

212

Viljelijöille muilla luonnonhaitta-alueilla kuin vuoristoalueilla maksettavat korvaukset

Muilla haitta-alueilla kuin vuoristoalueilla sijaitsevien tuettujen maatilojen lukumäärä

Muilla haitta-alueilla kuin vuoristoalueilla sijatseva tuettu maatalousmaa

213

Natura 2000 -tuet ja direktiiviin 2000/60/EY liittyvät tuet

Tuettujen maatilojen lukumäärä Natura 2000 alueilla/vesipolitiikan puitedirektiivin nojalla

Tuettu maatalousmaa Natura 2000:n/vesipolitiikan puitedirektiivin nojalla

214

Maatalouden ympäristötuet

Tukea saaneiden maatilojen ja muiden maankäyttäjien lukumäärä

Maatalouden ympäristötuen soveltamisalaan kuuluva kokonaisala

Maatalouden ympäristötuen soveltamisalaan tässä toimenpiteessä kuuluva fyysinen ala

Sopimusten kokonaismäärä

Geenivaroihin liittyvien toimien lukumäärä

215

Eläinten hyvinvointia edistävät tuet

Tukea saaneiden maatilojen lukumäärä

Eläinten hyvinvointia koskevien sopimusten lukumäärä

216

Ei-tuotannolliset investoinnit

Tukea saaneiden maatilojen ja muiden maankäyttäjien lukumäärä

Investointien kokonaismäärä

221

Maatalousmaan ensimmäinen metsitys

Metsitystukea saaneiden tuensaajien lukumäärä

Metsitetyn maan pinta-ala hehtaareina

222

Peltometsäviljelyjärjestelmien käyttöönotto maatalousmaalla

Tuensaajien lukumäärä

Uusien peltometsäviljelyjärjestelmien alainen pinta-ala hehtaareina

223

Muun kuin maatalousmaan ensimmäinen metsitys

Metsitystukea saaneiden tuensaajien lukumäärä

Metsitetyn maan pinta-ala hehtaareina

224

Natura 2000 -tuet

Tukea saaneiden metsätilojen lukumäärä Natura 2000 alueilla

Tuettu metsämaa (ha) Natura 2000 -alueilla

225

Metsätalouden ympäristötuet

Tukea saaneiden metsätilojen lukumäärä

Metsätalouden ympäristötuen soveltamisalaan kuuluva kokonaismetsäala

Metsätalouden ympäristötuen soveltamisalaan kuuluva fyysinen metsäala

Sopimusten lukumäärä

226

Metsätalouden tuottokyvyn palauttaminen ja ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto

Ennalta ehkäisevien tai kunnostustoimien lukumäärä

Vahingoittuneiden metsien tuettu pinta-ala

Investointien kokonaismäärä

227

Ei-tuotannolliset investoinnit

Tuettujen metsänomistajien lukumäärä

Investointien kokonaismäärä


TOIMINTALINJA 3:   MAASEUTUALUEIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN JA MAASEUDUN ELINKEINOELÄMÄN MONIPUOLISTAMISEEN KANNUSTAMINEN

Koodi

Toimenpide

Tuotosindikaattorit (4)

311

Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle

Tuensaajien lukumäärä

Investointien kokonaismäärä

312

Yritysten perustaminen ja kehittäminen

Tuettujen/perustettujen mikroyritysten lukumäärä

313

Matkailuelinkeinojen edistäminen

Tuettujen uusien matkailutoimien lukumäärä

Investointien kokonaismäärä

321

Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut

Tuettujen toimien lukumäärä

Investointien kokonaismäärä

322

Kylien kunnostus ja kehittäminen

Niiden kylien lukumäärä, joissa toimia toteutettiin

Investointien kokonaismäärä

323

Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen

Tuettujen maaseutuperintöön liittyvien toimien lukumäärä

Investointien kokonaismäärä

331

Koulutus ja tiedotus

Tuettuihin toimiin osallistuneiden taloudellisten toimijoiden lukumäärä

Tarjottujen koulutuspäivien lukumäärä osallistujaa kohti

341

Pätevyyden hankkiminen, toiminnan edistäminen ja paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpano

Pätevyyden hankkimiseen ja toiminnan edistämiseen liittyvien toimien lukumäärä

Toimintaan osallistujien määrä

Tuettujen julkis- ja yksityisektorin kumppanuuksien lukumäärä


TOIMINTALINJA 4:   LEADER

Koodi

Toimenpide

Tuotosindikaattorit (5)

41

Paikallisten strategioiden täytäntöönpano

411

kilpailukyky

412

ympäristö/maankäyttö

413

elämänlaatu/monipuolistaminen

Paikallisten toimintaryhmien lukumäärä

Paikallisen toimintaryhmän alueen koko (km2)

Kokonaisväestö paikallisen toimintaryhmän alueella

Paikallisten toimintaryhmien rahoittamien hankkeiden lukumäärä

Tuensaajien lukumäärä

421

Yhteistyöhankkeiden täytäntöönpano

Yhteistyöhankkeiden lukumäärä

Yhteistyössä toimivien paikallisten toimintaryhmien lukumäärä

431

Paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen alueella 59 artiklan mukaisesti

Tuettujen toimien lukumäärä

III.   YLEISET TULOSINDIKAATTORIT

Toimintalinja/Tavoite

Indikaattori

Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen

(1)

Niiden osallistujien lukumäärä, jotka ovat saattaneet menestyksellisesti päätökseen jonkin maa- ja/tai metsätalouteen liittyvän koulutustoimen

(2)

Tuettujen tilojen/yritysten bruttoarvonlisäyksen kasvu

(3)

Uusia tuotteita ja/tai uusia tekniikoita käyttöön ottaneiden tilojen/yritysten lukumäärä

(4)

Maataloustuotannon arvo tunnustetun laatumerkin/tunnustettujen laatustandardien nojalla

(5)

Markkinoille saapuvien maatilojen lukumäärä

Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen maankäytön avulla

(6)

Pinta-ala, johon on menestyksekkäästi sovellettu maankäyttöä, jolla edistetään:

a)

luonnon monimuotoisuutta ja luonnonarvoltaan merkittävää maa-/metsätaloutta

b)

veden laatua

c)

ilmastonmuutoksen torjuntaa

d)

maaperän laatua

e)

viljelyn kannattamattomuuden ja maan viljelykäytöstä poistamisen torjuntaa

Elämänlaadun parantaminen maaseutualueilla ja elinkeinoelämän monipuolistamisen kannustaminen

(7)

Tuettujen yritysten bruttoarvonlisäyksen kasvu muulla kuin maatalousalalla

(8)

Luotujen työpaikkojen bruttomäärä

(9)

Matkailijoiden lisämäärä

(10)

Parantuneista palveluista hyötynyt maaseutuväestö

(11)

Internetin käytön yleistyminen maaseutualueilla

(12)

Niiden osallistujien lukumäärä, jotka ovat saattaneet menestyksellisesti päätökseen jonkin koulutustoimen

IV.   YLEISET VAIKUTUSINDIKAATTORIT

 

Indikaattori

1

Talouskasvu

2

Työpaikkojen luominen

3

Työn tuottavuus

4

Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vähentäminen

5

Luonnonarvoltaan merkittävien maa- ja metsätalousmaiden säilyttäminen

6

Veden laadun paraneminen

7

Ilmastonmuutoksen torjunnan edistäminen


(1)  Viittaa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 11 artiklan 3 kohdan c alakohdassa ja 13 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädettyihin kansalliseen strategiaan ja strategiseen seurantaan liittyviin LEAD-indikaattoreihin

(2)  Kunkin toimenpiteen osalta on ilmoitettava saatujen ja hyväksyttyjen hakemusten lukumäärä.

(3)  Kunkin toimenpiteen osalta on ilmoitettava saatujen ja hyväksyttyjen hakemusten lukumäärä.

(4)  Kunkin toimenpiteen osalta on ilmoitettava saatujen ja hyväksyttyjen hakemusten lukumäärä.

(5)  Kunkin toimenpiteen osalta on ilmoitettava saatujen ja hyväksyttyjen hakemusten lukumäärä.


Top