EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32006L0023

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/23/EY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006 , yhteisön lennonjohtajan lupakirjasta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUVL L 114, 27.4.2006, p. 22–37 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (BG, RO)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 13/12/2012

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2006/23/oj

27.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 114/22


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/23/EY,

annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006,

yhteisön lennonjohtajan lupakirjasta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevien säädösten täytäntöönpano edellyttää lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 550/2004 (3) 5 artiklan mukaisesti aikaisempaa yksityiskohtaisempaa lainsäädäntöä erityisesti lennonjohtajien lupakirjojen osalta, jotta voidaan taata vastuun ja pätevyyden korkein mahdollinen taso, parantaa lennonjohtajien saatavuutta ja edistää lupakirjojen vastavuoroista tunnustamista niin, että samalla pyritään parantamaan ilmaliikenteen yleistä turvallisuutta ja henkilöstön pätevyyttä.

(2)

Yhteisön lupakirjan käyttöönotolla tunnustetaan lennonjohtajien erityinen merkitys lennonjohdon turvallisuudelle. Lisäksi yhteisön pätevyysvaatimusten vahvistaminen vähentää alan hajanaisuutta ja edistää työn organisoinnin tehostamista lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien alueellisen yhteistyön lisääntyessä. Sen vuoksi tämä direktiivi on olennainen osa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevaa lainsäädäntöä.

(3)

Pätevyysvaatimuksien asettamisessa direktiivi on sopivin väline, koska se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden päättää keinoista, joilla nämä vaatimukset voidaan täyttää.

(4)

Direktiivin olisi perustuttava olemassa oleviin kansainvälisiin vaatimuksiin. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on antanut lennonjohtajien lupakirjoista määräyksiä, joihin sisältyy myös kielitaitovaatimuksia. Euroopan lennonvarmistusjärjestö Eurocontrol, joka perustettiin lennonvarmistusalan yhteistyöstä 13 päivänä joulukuuta 1960 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, on laatinut Eurocontrolin turvallisuusvaatimuksia. Tällä direktiivillä saatetaan lennonjohtajia koskevassa Eurocontrolin turvallisuusvaatimuksessa 5 (ESARR 5) vahvistetut vaatimukset asetuksen (EY) N:o 550/2004 4 artiklan mukaisesti osaksi yhteisön lainsäädäntöä.

(5)

Yhteisön lentoliikenteen erityispiirteet edellyttävät yhteisön pätevyysvaatimusten käyttöönottoa ja tehokasta soveltamista lennonjohtajiin, jotka ovat ensisijaisesti yleisen ilmaliikenteen lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien palveluksessa. Jäsenvaltiot voivat myös soveltaa tämän direktiivin nojalla annettuja kansallisia säännöksiä lennonjohtajaoppilaisiin ja lennonjohtajiin, jotka harjoittavat toimintaansa sellaisten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien vastuulla, jotka tarjoavat palvelujaan ensisijaisesti muuta ilma-alusten toimintaa kuin yleistä ilmaliikennettä varten.

(6)

Kun jäsenvaltiot toteuttavat toimia varmistaakseen yhteisön vaatimusten noudattamisen, valvonnasta ja noudattamisen varmistamisesta vastaavien viranomaisten olisi oltava riittävän riippumattomia lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista ja koulutuksen tarjoajista. Viranomaisten on myös edelleen kyettävä hoitamaan tehtävänsä tehokkaasti. Tämän direktiivin nojalla nimetty tai perustettu kansallinen valvontaviranomainen voi olla sama elin kuin yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 (4) 4 artiklan mukaisesti nimetty tai perustettu elin.

(7)

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoaminen edellyttää erittäin ammattitaitoista henkilöstöä, jonka pätevyys voidaan osoittaa monin tavoin. Lennonjohdon osalta asianmukainen tapa on ottaa käyttöön yhteisön lupakirja, joka voi olla kullakin yksittäisellä lennonjohtajalla oleva todistus. Lupakirjaan merkityllä kelpuutuksella ilmoitetaan, millaista ilmaliikennepalvelua lennonjohtaja on pätevä tarjoamaan. Lupakirjassa olevilla merkinnöillä ilmoitetaan myös lennonjohtajan erityinen taito sekä valvontaviranomaisten myöntämä valtuutus tarjota tiettyä sektoria tai sektoriryhmää koskevia palveluja. Tämän vuoksi viranomaisilla pitää olla lupakirjoja myöntäessään tai merkintöjen voimassaoloa jatkaessaan mahdollisuus arvioida lennonjohtajien pätevyys. Viranomaisten pitää myös voida keskeyttää lupakirjan, kelpuutusten tai merkintöjen voimassaolo, jos pätevyyttä epäillään. Vaaratilanteiden ilmoittamisen edistämiseksi (”oikeudenmukaiset toimintatavat”) tässä direktiivissä ei pitäisi ilman muuta yhdistää vaaratilannetta lupakirjan, kelpuutuksen tai merkinnän voimassaolon keskeyttämiseen. Lupakirjan peruuttamista olisi pidettävä viimeisenä keinona äärimmäisissä tapauksissa.

(8)

Jotta voitaisiin saada jäsenvaltiot luottamaan toistensa lupakirjajärjestelmiin, on annettava yhteisön säännöt lupakirjojen saamisesta ja voimassa pitämisestä. Sen vuoksi on tärkeää yhdenmukaistaa lennonjohtajan pätevyyttä, ammattitaitoa ja ammattiin pääsyä koskevat vaatimukset korkeimman mahdollisen turvallisuustason varmistamiseksi. Tavoitteena on turvallisten ja korkealaatuisten lennonjohtopalveluiden tarjoaminen sekä lupakirjojen tunnustaminen kaikkialla yhteisössä, mikä lisäisi vapaata liikkuvuutta ja parantaisi lennonjohtajien saatavuutta.

(9)

Jäsenvaltioiden olisi varmistuttava, että tämän direktiivin täytäntöönpano ei johda sellaisten voimassa olevien kansallisten määräysten kiertämiseen, jotka sääntelevät työnantajien ja lennonjohtajahakijoiden väliseen työsuhteeseen sovellettavia oikeuksia ja velvollisuuksia.

(10)

Jotta pätevyysvaatimukset olisivat keskenään verrattavissa kaikkialla yhteisössä, ne on esitettävä selvästi ja yleisesti hyväksytyllä tavalla. Tämä auttaa varmistamaan turvallisuuden paitsi yhden lennonvarmistuspalvelun tarjoajan valvomassa ilmatilassa myös etenkin eri palveluntarjoajien välisellä rajapinnalla.

(11)

Viestinnällä on tärkeä merkitys monissa vaaratilanteissa ja onnettomuuksissa. Sen vuoksi ICAO on hyväksynyt kielitaitoa koskevia vaatimuksia. Tällä direktiivillä kehitetään näitä vaatimuksia, ja sen avulla voidaan varmistaa näiden kansainvälisesti hyväksyttyjen vaatimusten soveltaminen. Kielitaitovaatimuksissa on noudatettava syrjimättömyyden, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteita, jotta voidaan samalla kannustaa vapaata liikkuvuutta ja huolehtia turvallisuudesta.

(12)

Pohjakoulutuksen tavoitteet määritellään ohjeissa, jotka on laadittu Eurocontrolin jäsenvaltioiden pyynnöstä ja joita pidetään asianmukaisina vaatimuksina. Koska yksikkökohtaiselta koulutukselta puuttuvat yleisesti hyväksytyt vaatimukset, on toteutettava eräitä toimenpiteitä, jotka koskevat myös tarkastajien hyväksymistä, jotta voidaan varmistaa korkeiden pätevyysvaatimusten noudattaminen. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että yksikkökohtainen koulutus on hyvin kallista ja turvallisuuden kannalta ratkaisevaa.

(13)

Eurocontrolin jäsenvaltioiden pyynnöstä on laadittu lääketieteellisiä vaatimuksia, joita pidetään hyväksyttävinä välineinä tämän direktiivin noudattamisen varmistamiseksi.

(14)

Koulutuksen tarjoamista koskevia toimilupamenettelyjä olisi pidettävä turvallisuuden kannalta ratkaisevana tekijänä, jolla edistetään koulutuksen laatua. Koulutusta olisi pidettävä samanlaisena palveluna kuin lennonvarmistuspalveluja, joihin sovelletaan myös toimilupamenettelyä. Tällä direktiivillä olisi mahdollistettava koulutusta koskevien toimilupien antaminen koulutuksen lajin, koulutuspalvelukokonaisuuden tai koulutus- ja lennonvarmistuspalvelujen kokonaisuuden mukaan, ottaen huomioon koulutuksen erityispiirteet.

(15)

Tällä direktiivillä vahvistetaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintunut oikeuskäytäntö toimilupien vastavuoroisen tunnustamisen ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden alalla. Perusperiaatteita ovat suhteellisuus, korvaustoimenpiteiden määräämisen perusteleminen ja asianmukaisten valitusmenettelyjen vahvistaminen. Näitä perusperiaatteita olisi sovellettava ilmaliikenteen hallintaan aikaisempaa näkyvämmin. Jäsenvaltioiden olisi voitava kieltäytyä tunnustamasta lupakirjoja, joita ei ole myönnetty tämän direktiivin mukaisesti; jäsenvaltioiden olisi myös voitava tunnustaa tällaiset lupakirjat asianmukaisen vastaavuusarvioinnin jälkeen. Koska tämän direktiivin tavoitteena on helpottaa lupakirjojen vastavuoroista tunnustamista, sillä ei säännellä työn saannin edellytyksiä.

(16)

Lennonjohtajan ammattiin kohdistuu teknisiä uudistuksia, jotka vaativat taitojen jatkuvaa ajantasaistamista. Tällä direktiivillä on tarkoitus mahdollistaa tällainen mukauttaminen tekniikan ja tieteen kehittymiseen komiteamenettelyn avulla.

(17)

Tällä direktiivillä voi olla vaikutusta lennonjohtajien päivittäiseen työskentelyyn. Komission olisi tiedotettava asianmukaisesti työmarkkinaosapuolille kaikista sellaisista toimenpiteistä, joilla on huomattavia vaikutuksia työmarkkinoihin, ja kuultava niitä näistä toimenpiteistä. Sen vuoksi on kuultu Euroopan tason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävien alakohtaisten neuvottelukomiteoiden perustamisesta 20 päivänä toukokuuta 1998 tehdyllä komission päätöksellä 98/500/EY (5) perustettua työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävää neuvottelukomiteaa, ja sitä olisi kuultava uusista täytäntöönpanotoimista, joita komissio toteuttaa.

(18)

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava niiden täytäntöönpano kaikin tarvittavin toimenpitein. Kyseisten seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(19)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (6) mukaisesti.

(20)

Kahden vuoden täytäntöönpanoaikaa pidetään riittävänä yhteisön lupamenettelyjen luomiselle ja nykyisten lupakirjan haltijoiden lupakirjojen hyväksymiselle kyseisten menettelyjen puitteissa kelpuutusten ja merkintöjen voimassapitämisen edellytyksiä koskevien säännösten mukaisesti, koska mainituissa säännöksissä asetetut vaatimukset vastaavat nykyisiä kansainvälisiä velvoitteita. Lisäksi tulisi myöntää kahden vuoden täytäntöönpanoaika kielitaitoa koskevien vaatimusten soveltamiselle.

(21)

Ikää, koulutusvaatimuksia ja pohjakoulutusta koskevilla lupakirjan saamisen yleisehdoilla ei pitäisi olla vaikutusta nykyisten lupakirjojen haltijoihin.

(22)

Paremmasta lainsäädännöstä toimielinten välillä tehdyn sopimuksen (7) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tämän direktiivin tavoitteena on tiukentaa turvallisuutta koskevia vaatimuksia ja parantaa yhteisön lennonjohtojärjestelmän toimintaa säätämällä yhteisön lennonjohtajan lupakirjan myöntämisestä.

2.   Tätä direktiiviä sovelletaan

lennonjohtajaoppilaisiin, ja

lennonjohtajiin,

jotka harjoittavat toimintaansa sellaisten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien vastuulla, jotka tarjoavat palvelujaan ensisijaisesti yleiseen ilmaliikenteeseen kuuluvaa ilma-alusten toimintaa varten.

3.   Jollei asetuksen (EY) N:o 549/2004 1 artiklan 2 kohdasta ja 13 artiklasta muuta johdu, tapauksissa, joissa säännöllisiä ja suunniteltuja lennonjohtopalveluja tarjotaan yleiselle ilmaliikenteelle sellaisten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien vastuulla, jotka tarjoavat palvelujaan ensisijaisesti muuta ilma-alusten toimintaa kuin yleistä ilmaliikennettä varten, jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleiselle ilmaliikenteelle tarjottavien palvelujen turvallisuus ja laatu ovat vähintään sen tasoisia kuin tämän direktiivin säännösten soveltamisesta seuraa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1.

’lennonjohtopalvelulla’ palvelua, jota annetaan ilma-alusten välisten törmäysten välttämiseksi, ilma-alusten esteisiin törmäysten välttämiseksi lentopaikan liikennealueella sekä ilmaliikennevirtojen sujuvuuden ja täsmällisyyden varmistamiseksi;

2.

’lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilla’ julkisia ja yksityisiä tahoja, jotka tarjoavat lennonvarmistuspalveluja yleiselle ilmaliikenteelle;

3.

’yleisellä ilmaliikenteellä’ siviili-ilma-alusten ja valtion ilma-alusten (kuten sotilas-, tulli- ja poliisikäytössä olevien ilma-alusten) toimintaa, kun kyseinen toiminta toteutetaan ICAOn menettelyjen mukaisesti;

4.

’lupakirjalla’ minkä tahansa nimistä todistusta, joka on myönnetty tämän direktiivin mukaisesti, jossa on tämän direktiivin mukaiset merkinnät ja joka oikeuttaa sen laillisen haltijan antamaan lennonjohtopalveluja lupakirjaan sisältyvien kelpuutusten ja merkintöjen mukaisesti;

5.

’kelpuutuksella’ lupakirjaan merkittyä tai siihen liittyvää valtuutusta, joka muodostaa lupakirjan osan ja jossa määritellään ne erityiset ehdot, oikeudet tai rajoitukset, jotka koskevat kyseistä lupakirjaa; lupakirjassa on oltava vähintään yksi seuraavista kelpuutuksista:

a)

näkölähilennonjohto;

b)

mittarilähilennonjohto;

c)

menetelmälähestymislennonjohto;

d)

valvontalähestymislennonjohto;

e)

menetelmäaluelennonjohto;

f)

valvonta-aluelennonjohto;

6.

’kelpuutusmerkinnällä’ lupakirjaan merkittyä ja lupakirjan osan muodostavaa valtuutusta, jolla ilmoitetaan ne erityiset ehdot, oikeudet tai rajoitukset, jotka koskevat kyseistä kelpuutusta;

7.

’yksikön hyväksyntämerkinnällä’ lupakirjaan merkittyä ja lupakirjan osan muodostavaa valtuutusta, jolla ilmoitetaan ICAO-paikkatunnus sekä sektorit ja/tai työpisteet, joissa lupakirjan haltija on pätevä työskentelemään;

8.

’kielitaitomerkinnällä’ lupakirjaan merkittyä ja lupakirjan osan muodostavaa valtuutusta, jolla ilmoitetaan haltijan kielitaito;

9.

’kouluttajamerkinnällä’ lupakirjaan merkittyä ja lupakirjan osan muodostavaa valtuutusta, jolla ilmoitetaan haltijan pätevyys antaa työpaikkakoulutusta;

10.

’ICAO-paikkatunnuksella’ nelikirjaimista koodia, joka on muodostettu ICAOn käsikirjassa DOC 7910 annettujen sääntöjen mukaisesti ja joka osoittaa kiinteän ilmailuviestiaseman sijainnin;

11.

’;sektorilla’ lennonjohtoalueen osaa ja/tai lentotiedotusalueen/ylälentotiedotusalueen osaa;

12.

’koulutuksella’ kaikkia teoriakursseja, käytännön harjoituksia — simulaatio mukaan luettuna — ja työpaikkakoulutusta, joka on tarpeen turvallisten ja korkealaatuisten lennonjohtopalvelujen antamisen edellyttämien taitojen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi; koulutus muodostuu seuraavista:

a)

pohjakoulutus, johon sisältyy perus- ja kelpuutuskoulutus ja jonka suorittamisesta myönnetään oppilaslupakirja;

b)

yksikkökohtainen koulutus, johon sisältyy työpaikkakoulutusta edeltävä siirtymäkoulutus ja työpaikkakoulutus ja jonka suorittamisesta myönnetään lennonjohtajan lupakirja;

c)

täydennyskoulutus, jolla lupakirjan merkinnät pidetään voimassa;

d)

työpaikkakouluttajien koulutus, jonka suorittamisesta myönnetään kouluttajamerkintä;

e)

kokeiden vastaanottajien ja/tai tarkastajien koulutus;

13.

’koulutuksen tarjoajalla’ organisaatiota, joka saa asianomaisen kansallisen valvontaviranomaisen antaman toimiluvan nojalla tarjota yhtä tai useampaa koulutuslajia;

14.

’yksikön pätevyyden ylläpitosuunnitelmalla’ hyväksyttyä suunnitelmaa, jossa ilmoitetaan menetelmä, jolla yksikkö pitää yllä lupakirjan haltijoidensa pätevyyttä;

15.

’yksikön koulutussuunnitelmalla’ hyväksyttyä suunnitelmaa, jossa esitetään yksityiskohtaisesti prosessit ja aika, jotka ovat tarpeen, jotta yksikön menettelyjä voidaan soveltaa paikalliseen alueeseen työpaikkakouluttajan valvonnassa.

3 artikla

Kansallinen valvontaviranomainen

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä tai perustettava kansallisena valvontaviranomaisena toimiva elin tai elimiä, jotka hoitavat tässä direktiivissä tällaiselle viranomaiselle osoitettuja tehtäviä.

2.   Kansallisten valvontaviranomaisten on oltava riippumattomia lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista ja koulutuksen tarjoajista. Riippumattomuus saavutetaan erottamalla kansalliset valvontaviranomaiset ja tällaisten palvelujen tarjoajat asianmukaisesti toisistaan vähintään toiminnallisella tasolla. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset valvontaviranomaiset käyttävät toimivaltuuksiaan puolueettomasti ja avoimesti.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kansallisten valvontaviranomaisten nimet ja osoitteet ja kaikki niiden muutokset sekä toimenpiteet, joita on toteutettu 2 kohdan noudattamisen varmistamiseksi.

4 artikla

Lupakirjoja koskevat periaatteet

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 artiklan 2 kohdan soveltamisalan mukaisia lennonjohtopalveluja tarjoavat ainoastaan lennonjohtajat, joilla on tämän direktiivin mukainen lupakirja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 3 kohdan soveltamista.

2.   Lupakirjan hakijoiden on todistettava olevansa päteviä toimimaan lennonjohtajina tai lennonjohtajaoppilaina. Pätevyys on todistettava osoittamalla tiedot, kokemus, taidot ja kielitaito.

3.   Lupakirja on sen henkilön omaisuutta, jolle se on myönnetty ja joka allekirjoittaa sen.

4.   Jäljempänä 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti

a)

lupakirjan, kelpuutusten tai merkintöjen voimassaolo voidaan keskeyttää, jos lennonjohtajan pätevyyttä epäillään tai jos kyseessä on rikkomus;

b)

lupakirja voidaan peruuttaa, jos kyseessä on törkeä huolimattomuus tai väärinkäytös.

5.   Lennonjohtajaoppilaan lupakirja oikeuttaa haltijansa antamaan lennonjohtopalveluja työpaikkakouluttajan valvonnassa.

6.   Lupakirjaan on sisällytettävä liitteessä I esitetyt tiedot.

7.   Jos lupakirja annetaan muulla kielellä kuin englanniksi, siihen on sisällytettävä englanninkielinen käännös tiedoista, joiden osalta sitä edellytetään liitteessä I.

8.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lennonjohtajilla on riittävä turvallisuutta, turvatoimia ja kriisitilanteiden hallintaa koskeva koulutus.

5 artikla

Lupakirjan saamisen edellytykset

1.   Lennonjohtajaoppilaan lupakirja myönnetään hakijoille

a)

jotka ovat vähintään 18-vuotiaita ja jotka ovat suorittaneet vähintään keskiasteen koulutuksen tai yliopisto-opintoihin oikeuttavan koulutuksen tai vastaavan.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että kansallinen valvontaviranomainen arvioi sellaisten hakijoiden koulutustason, jotka eivät täytä näitä koulutusvaatimuksia. Jos arviointi osoittaa, että hakijalla on kokemuksensa ja koulutuksensa perusteella kohtuulliset mahdollisuudet suorittaa lennonjohtajan koulutus, sitä on pidettävä riittävänä;

b)

jotka ovat suorittaneet kyseisen kelpuutuksen, ja tarvittaessa kelpuutusmerkinnän, edellyttämän hyväksytyn pohjakoulutuksen, liitteessä II olevan A osan mukaisesti;

c)

joilla on voimassaoleva lääketieteellinen kelpoisuustodistus; ja

d)

jotka ovat osoittaneet riittävän kielitaidon liitteessä III olevien vaatimusten mukaisesti.

Lupakirjassa on oltava vähintään yksi kelpuutus ja tarvittaessa yksi kelpuutusmerkintä.

2.   Lennonjohtajan lupakirja myönnetään hakijoille

a)

jotka ovat vähintään 21-vuotiaita. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää alemmasta ikärajasta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa;

b)

joilla on lennonjohtajaoppilaan lupakirja ja jotka ovat suorittaneet hyväksytyn yksikön koulutussuunnitelman ja läpäisseet asianmukaiset kokeet ja tarkastukset liitteessä II olevassa B osassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;

c)

joilla on voimassaoleva lääketieteellinen kelpoisuustodistus; ja

d)

jotka ovat osoittaneet riittävän kielitaidon liitteessä III olevien vaatimusten mukaisesti.

Lupakirja saatetaan voimaan merkitsemällä siihen yksi tai useampi kelpuutus sekä ne kelpuutusmerkinnät, yksikön hyväksyntämerkinnät ja kielitaitomerkinnät, joiden osalta koulutus on suoritettu hyväksytysti loppuun.

3.   Kouluttajamerkintä myönnetään lennonjohtajan lupakirjan haltijoille

a)

jotka ovat antaneet lennonjohtopalveluja välittömästi edeltävänä, vähintään vuoden pituisena ajanjaksona tai sellaisena pidempänä ajanjaksona, jonka kansallinen valvontaviranomainen vahvistaa ottaen huomioon kelpuutukset ja merkinnät, joita varten koulutusta annetaan; ja

b)

jotka ovat suorittaneet hyväksytyn työpaikkakouluttajakurssin, jonka aikana vaaditut tiedot ja opetustaidot arvioidaan asianmukaisin kokein.

6 artikla

Lennonjohtajan kelpuutukset

Lupakirjoissa on oltava yksi tai useampi seuraavista kelpuutuksista, joilla ilmoitetaan palvelu, jota lupakirjan haltija saa antaa:

a)

Näkölähilennonjohto ADV (Aerodrome Control Visual): kelpuutus osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan lennonjohtopalvelua lähiliikenteelle lentopaikalla, jolla ei ole julkaistuja mittarilähestymis‐ tai -lähtömenetelmiä.

b)

Mittarilähilennonjohto ADI (Aerodrome Control Instrument): kelpuutus osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan lennonjohtopalvelua lähiliikenteelle lentopaikalla, jolla on julkaistut mittarilähestymis- tai -lähtömenetelmät; tähän kelpuutukseen on liityttävä vähintään yksi kelpuutusmerkintä siten kuin 7 artiklan 1 kohdassa on kuvattu.

c)

Menetelmälähestymislennonjohto APP (Approach Control Procedural): kelpuutus osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan lennonjohtopalvelua saapuville, lähteville tai ylilentäville ilma-aluksille ilman valvontalaitteiden käyttöä.

d)

Valvontalähestymislennonjohto APS (Approach Control Surveillance): kelpuutus osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan lennonjohtopalvelua saapuville, lähteville tai ylilentäville ilma-aluksille valvontalaitteiden avulla; kelpuutukseen on liityttävä vähintään yksi kelpuutusmerkintä siten kuin 7 artiklan 2 kohdassa on kuvattu.

e)

Menetelmäaluelennonjohto ACP (Area Control Procedural): kelpuutus osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan lennonjohtopalvelua ilma-aluksille ilman valvontalaitteiden käyttöä.

f)

Valvonta-aluelennonjohto ACS (Area Control Surveillance): kelpuutus osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan lennonjohtopalvelua ilma-aluksille käyttäen valvontalaitteita; kelpuutukseen on liityttävä vähintään yksi kelpuutusmerkintä siten kuin 7 artiklan 3 kohdassa on kuvattu.

7 artikla

Kelpuutusmerkinnät

1.   Mittarilähilennonjohto (ADI) -kelpuutukseen on sisällyttävä vähintään yksi seuraavista merkinnöistä:

a)

torni TWR (Tower Control): merkintä osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan lähilennonjohtopalvelua, joka suoritetaan yhdestä työpisteestä;

b)

maaliikenne GMC (Ground Movement Control): merkintä osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä johtamaan liikennettä maassa;

c)

maaliikennevalvonta GMS (Ground Movement Surveillance): merkintä, joka myönnetään GMC- tai TWR-merkinnän lisäksi, osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä johtamaan liikennettä maassa käyttäen kenttäalueen liikenteen ohjausjärjestelmiä;

d)

ilmaliikenne AIR (Air Control): merkintä osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä johtamaan liikennettä ilmassa;

e)

lähiliikennetutka RAD (Aerodrome Radar Control): merkintä, joka myönnetään AIR- tai TWR-merkinnän lisäksi, osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan lähilennonjohtopalvelua valvontatutkaa käyttäen.

2.   Valvontalähestymislennonjohto (APS) -kelpuutukseen on sisällyttävä vähintään yksi seuraavista merkinnöistä:

a)

tutka RAD (Radar): merkintä osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan lähestymislennonjohtopalvelua ensiö- ja/tai toisiotutkan avulla;

b)

tarkkuuslähestymistutka PAR (Precision Approach Radar): merkintä, joka myönnetään RAD-merkinnän lisäksi, osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä johtamaan tarkkuuslähestymistutkan avulla maasta valvottuja tarkkuuslähestymisiä ilma-aluksille, jotka suorittavat loppulähestymistä kiitotielle;

c)

valvontatutkalähestyminen SRA (Surveillance Radar Approach): merkintä, joka myönnetään RAD-merkinnän lisäksi, osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä johtamaan valvontalaitteiden avulla maasta valvottuja ei-tarkkuuslähestymisiä ilma-aluksille, jotka suorittavat loppulähestymistä kiitotielle;

d)

automatiikkaan perustuva valvonta ADS (Automatic Dependent Surveillance): merkintä osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan lähestymislennonjohtopalvelua automatiikkaan perustuvan valvonnan avulla;

e)

siirtymälennonjohto TCL (Terminal Control): merkintä, joka myönnetään RAD- tai ADS-merkinnän lisäksi, osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan lennonjohtopalvelua valvontalaitteiden avulla lähestymisalueella ja/tai sen viereisillä sektoreilla, jotka on nimetty siirtymälennonjohtoa varten.

3.   Valvonta-aluelennonjohto ACS (Area Control Surveillance): kelpuutukseen on sisällyttävä vähintään yksi seuraavista merkinnöistä:

a)

tutka RAD (Radar): merkintä osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan aluelennonjohtopalvelua valvontatutkan avulla;

b)

automatiikkaan perustuva valvonta ADS (Automatic Dependent Surveillance): merkintä osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan aluelennonjohtopalvelua automatiikkaan perustuvan valvonnan avulla;

c)

siirtymälennonjohto TCL (Terminal Control): merkintä, joka myönnetään RAD- tai ADS-merkinnän lisäksi, osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan lennonjohtopalvelua valvontalaitteiden avulla lähestymisalueella ja/tai sen viereisillä sektoreilla, jotka on nimetty siirtymälennonjohtoa varten;

d)

valtamerilennonjohto OCN (Oceanic Control): merkintä osoittaa, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan lennonjohtopalvelua valtamerilennonjohtoalueella.

4.   Sellaisissa poikkeustapauksissa, jotka johtuvat ainoastaan jäsenvaltioiden vastuulla olevassa ilmatilassa tapahtuvan ilmaliikenteen erityispiirteistä, jäsenvaltiot voivat määritellä kansallisia merkintöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1–3 kohdan soveltamista. Tällaiset merkinnät eivät vaikuta lennonjohtajien yleiseen liikkumisvapauteen.

8 artikla

Kielitaitomerkinnät

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lennonjohtajat voivat osoittaa kykynsä puhua ja ymmärtää englantia tyydyttävästi. Kielitaito arvioidaan liitteessä III vahvistetun kielitaidon arviointiasteikon mukaisesti.

2.   Jäsenvaltiot voivat asettaa paikallisia kielitaitovaatimuksia, jos sitä pidetään turvallisuussyistä tarpeellisena.

3.   Edellä olevien 1 ja 2 kohdan nojalla edellytettävä kielitaito vastaa liitteessä III olevan kielitaidon arviointiasteikon tasoa 4.

4.   Sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat 1 ja/tai 2 kohdan nojalla vaatia liitteessä III olevan kielitaidon arviointiasteikon tasoa 5 tapauksissa, joissa tietyn kelpuutuksen tai merkinnän toimintaolosuhteet edellyttävät korkeampaa tasoa pakottavista turvallisuussyistä. Vaatimuksen on oltava objektiivisesti perusteltu, syrjimätön, oikeasuhteinen ja avoin.

5.   Kielitaito on osoitettava kansallisen valvontaviranomaisen hyväksymän avoimen ja objektiivisen arviointimenettelyn jälkeen myönnetyllä todistuksella.

9 artikla

Kouluttajan merkinnät

Kouluttajan merkinnällä ilmoitetaan, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan koulutusta ja suorittamaan valvontaa työpisteessä voimassa olevan kelpuutuksen kattamien alueiden osalta.

10 artikla

Yksikön hyväksyntämerkinnät

Yksikön hyväksyntämerkinnällä ilmoitetaan, että lupakirjan haltija on pätevä antamaan lennonjohtopalvelua tietyssä ilmaliikennepalveluelimen vastuulla olevassa sektorissa, sektoriryhmässä tai työpisteessä.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että yksikön hyväksyntämerkintään liittyviä oikeuksia saavat käyttää ainoastaan tietyn ikärajan alittavat lupakirjan haltijat, jos sitä pidetään turvallisuussyistä tarpeellisena.

11 artikla

Kelpuutusten ja merkintöjen voimassa pitämisen edellytykset

1.   Yksikön hyväksyntämerkinnät ovat voimassa aluksi 12 kuukautta. Hyväksyntämerkintöjen voimassaoloa jatketaan seuraavilla 12 kuukaudella, jos lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja osoittaa, että

a)

hakija on edellisten 12 kuukauden aikana käyttänyt lupakirjan mukaisia oikeuksia vähintään tietyn tuntimäärän, joka ilmoitetaan hyväksytyssä yksikön pätevyyden ylläpitosuunnitelmassa;

b)

hakijan pätevyys on arvioitu liitteessä II olevan C osan mukaisesti; ja

c)

hakijalla on voimassa oleva lääketieteellinen kelpoisuustodistus.

Yksikön hyväksyntämerkinnän voimassa pitämiseen vaadittavaa vähimmäistyötuntimäärää lukuun ottamatta koulutustehtäviä voidaan työpaikkakouluttajien osalta vähentää suhteessa aikaan, joka on käytetty harjoittelijoiden kouluttamiseen työpisteissä, joiden osalta voimassaolon jatkamista haetaan.

2.   Kun yksikön hyväksyntämerkinnän voimassaolo päättyy, on hyväksytysti suoritettava yksikön koulutussuunnitelma merkinnän saattamiseksi uudelleen voimaan.

3.   Kelpuutuksen tai kelpuutusmerkinnän haltija, joka ei ole antanut kyseiseen kelpuutukseen tai kelpuutusmerkintään liittyvää lennonjohtopalvelua minkä tahansa neljän peräkkäisen vuoden aikana, saa aloittaa kyseistä kelpuutusta tai kelpuutusmerkintää koskevan yksikkökohtaisen koulutuksen vasta sen jälkeen, kun on asianmukaisesti arvioitu, täyttääkö hän edelleen kyseistä kelpuutusta tai kelpuutusmerkintää koskevat edellytykset, ja kun hän on täyttänyt tästä arvioinnista mahdollisesti seuraavat koulutusvaatimukset.

4.   Hakijan kielitaito on arvioitava muodollisesti säännöllisin väliajoin lukuun ottamatta tapausta, jossa hakijan kielitaito vastaa tasoa 6.

Arviointiväli saa olla enintään kolme vuotta sellaisten hakijoiden osalta, joiden kielitaito vastaa tasoa 4, ja enintään kuusi vuotta sellaisten hakijoiden osalta, joiden kielitaito vastaa tasoa 5.

5.   Kouluttajamerkintä on voimassa 36 kuukautta, ja se voidaan uusia.

12 artikla

Lääketieteelliset kelpoisuustodistukset

1.   Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen voi antaa kansallisen valvontaviranomaisen toimivaltainen elin tai kansallisen valvontaviranomaisen hyväksymä lääkäri.

2.   Lääketieteellisten kelpoisuustodistusten antamisessa on noudatettava kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteessä I olevia määräyksiä sekä Eurocontrolin vahvistamia, lennonjohtajien eurooppalaista luokan 3 lääketieteellistä kelpoisuustodistusta koskevia vaatimuksia.

3.   Lääketieteellinen kelpoisuustodistus on voimassa 24 kuukautta lääkärintarkastuksen suorittamispäivästä lennonjohtajan 40 ikävuoteen saakka ja tämän iän jälkeen 12 kuukautta lääkärintarkastuksen suorittamispäivästä. Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen voimassaolo voidaan peruuttaa milloin tahansa, jos haltijan terveydentila sitä edellyttää.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että otetaan käyttöön tehokkaat tarkistus- tai valitusmenettelyt, joihin riippumattomat asiantuntijalääkärit osallistuvat asianmukaisella tavalla.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että otetaan käyttöön menettely lääketieteellisen kelpoisuuden heikentymistapausten käsittelemiseksi sekä menettely, jota noudattaen lupakirjan haltijat voivat ilmoittaa työnantajalleen, jos he tietävät lääketieteellisen kelpoisuutensa heikentyneen tai jos he ovat sellaisten psykoaktiivisten aineiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena, jotka saattavat estää heitä käyttämästä lupakirjan mukaisia oikeuksia turvallisesti ja asianmukaisesti.

13 artikla

Koulutuksen tarjoajia koskeva toimilupajärjestelmä

1.   Lennonjohtajakoulutuksen tarjoaminen, siihen liittyvä arviointimenettely mukaan luettuna, edellyttää kansallisten valvontaviranomaisten antamaa toimilupaa.

2.   Toimilupavaatimusten on liityttävä tekniseen ja toiminnalliseen pätevyyteen sekä kykyyn järjestää kursseja siten kuin liitteessä IV olevassa 1 kohdassa määritellään.

3.   Toimilupahakemukset on osoitettava sen jäsenvaltion kansalliselle valvontaviranomaiselle, jossa hakijan pääasiallinen toimipaikka ja mahdollinen rekisteröity toimisto sijaitsevat.

Kansallisten valvontaviranomaisten on annettava toimilupa sitä hakevalle koulutuksen tarjoajalle, jos tämä täyttää liitteessä IV olevan 1 kohdan vaatimukset.

Toimilupa voidaan myöntää erikseen kutakin koulutuksen lajia varten tai muiden lennonvarmistuspalveluiden yhteydessä, jolloin koulutuksen laji ja lennonvarmistuspalvelun laji hyväksytään palvelukokonaisuutena.

4.   Toimiluvassa on täsmennettävä liitteessä IV olevassa 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

5.   Kansallisten valvontaviranomaisten on seurattava toimilupiin liittyvien vaatimusten ja ehtojen noudattamista. Jos kansallinen valvontaviranomainen toteaa, että luvan haltija ei enää täytä näitä vaatimuksia tai ehtoja, sen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, joihin voi kuulua toimiluvan peruuttaminen.

6.   Jäsenvaltioiden on tunnustettava toisessa jäsenvaltiossa annetut toimiluvat.

14 artikla

Pätevyysvaatimusten noudattamisen varmistaminen

1.   Jotta lennonjohtajilla olisi riittävä pätevyys tehtävien suorittamiseen korkeiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset valvontaviranomaiset valvovat ja seuraavat lennonjohtajien koulutusta.

Valvontaviranomaisten tehtäviin kuuluu

a)

niiden lupakirjojen, kelpuutusten ja merkintöjen myöntäminen ja peruuttaminen, joihin liittyvä koulutus ja arviointi on suoritettu kansallisen valvontaviranomaisen vastuualueella;

b)

niiden kelpuutusten ja merkintöjen voimassa pitäminen ja voimassaolon keskeyttäminen, joihin liittyviä oikeuksia käytetään kansallisen valvontaviranomaisen vastuualueella;

c)

toimilupien antaminen koulutuksen tarjoajille;

d)

kurssien sekä yksiköiden koulutussuunnitelmien ja pätevyyden ylläpitosuunnitelmien hyväksyminen;

e)

pätevyyden arvioijien tai tarkastajien hyväksyminen;

f)

koulutusjärjestelmien seuranta ja tarkastaminen;

g)

asianmukaisten valitus- ja ilmoitusmenettelyjen käyttöönotto.

2.   Kansallisten valvontaviranomaisten on annettava muiden jäsenvaltioiden kansallisille valvontaviranomaisille tämän direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon kannalta tarpeellisia tietoja ja keskinäistä apua, erityisesti tapauksissa, joihin liittyy lennonjohtajien vapaa liikkuminen yhteisön alueella.

3.   Kansallisten valvontaviranomaisten on huolehdittava siitä, että perustetaan tietokanta, johon tallennetaan kaikkien niiden vastuulla olevien lupakirjan haltijoiden pätevyystiedot ja heidän merkintöjensä voimassaoloajat. Tätä varten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien toimintayksikköjen on pidettävä kirjaa jokaisen yksikössä työskentelevän lupakirjan haltijan todellisista työtunneista sektoreissa, sektoriryhmissä tai työpisteissä sekä annettava nämä tiedot pyynnöstä kansallisille valvontaviranomaisille.

4.   Kansalliset valvontaviranomaiset hyväksyvät lupakirjan haltijat, joilla on oikeus toimia yksikkökohtaiseen koulutukseen ja täydennyskoulutukseen liittyvän pätevyyden arvioijina tai tarkastajina. Hyväksyntä on voimassa kolme vuotta, ja se voidaan uusia.

5.   Kansallisten valvontaviranomaisten on tarkastettava kaikki koulutuksen tarjoajat säännöllisesti siten, että varmistetaan tässä direktiivissä säädettyjen vaatimusten tehokas noudattaminen.

Säännöllisen tarkastamisen lisäksi kansalliset valvontaviranomaiset voivat tehdä tarkastuskäyntejä varmistaakseen tämän direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon ja siinä säädettyjen vaatimusten noudattamisen.

6.   Kansalliset valvontaviranomaiset voivat päättää antaa tämän artiklan 5 kohdassa mainitut tarkastukset osittain tai kokonaan hyväksyttyjen laitosten tehtäväksi asetuksen (EY) N:o 550/2004 3 artiklan mukaisesti.

7.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus tämän direktiivin soveltamisesta viimeistään 17. päivänä toukokuuta 2011 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein.

15 artikla

Lennonjohtajien lupakirjojen vastavuoroinen tunnustaminen

1.   Jollei 8 artiklasta muuta johdu, kunkin jäsenvaltion on tunnustettava toisen jäsenvaltion kansallisen valvontaviranomaisen tämän direktiivin mukaisesti antamat lupakirjat ja niihin liittyvät kelpuutukset, kelpuutusmerkinnät ja kielitaitomerkinnät sekä lääketieteelliset kelpoisuustodistukset. Jäsenvaltio voi kuitenkin päättää tunnustaa ainoastaan lupakirjat, joiden haltijat ovat saavuttaneet 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyn 21 vuoden vähimmäisiän.

2.   Tapauksissa, joissa lupakirjan haltija käyttää lupakirjaan liittyviä oikeuksia muussa kuin lupakirjan myöntämisjäsenvaltiossa, lupakirjan haltijalla on oikeus vaihtaa lupakirjansa sen jäsenvaltion lupakirjaan, jossa siihen liittyviä oikeuksia käytetään, ilman että tähän liitetään lisäedellytyksiä.

3.   Jotta yksikön hyväksyntämerkintä voitaisiin myöntää, kansallisten valvontaviranomaisten on vaadittava, että hakija täyttää tähän merkintään liittyvät erityiset edellytykset, joissa täsmennetään yksikkö, sektori tai työpiste. Koulutuksen tarjoajan on yksikön koulutussuunnitelman laatimisen yhteydessä otettava asianmukaisesti huomioon hakijan hankkima pätevyys ja kokemus.

4.   Kansallisten valvontaviranomaisten on hyväksyttävä yksikön koulutussuunnitelma, johon sisältyy hakijalle ehdotettu koulutus, ja annettava siitä perusteltu päätös kuuden viikon kuluessa todisteiden esittämisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisista valituksista aiheutuvia myöhästymisiä. Kansallisten valvontaviranomaisten on päätöksissään varmistettava, että syrjimättömyyden ja suhteellisuuden periaatteita noudatetaan.

16 artikla

Mukautus tekniikan ja tieteen kehitykseen

Tekniikan ja tieteen kehittymisen huomioon ottamiseksi komissio voi 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä muutoksia 6 artiklassa esitettyihin kelpuutuksiin, 7 artiklassa esitettyihin merkintöihin, 12 artiklan 3 kohdassa oleviin lääketieteellisiä kelpoisuustodistuksia koskeviin säännöksiin sekä liitteisiin.

17 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklalla perustettu yhtenäisen ilmatilan komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

18 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista, ja niiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on annettava tiedoksi komissiolle nämä säännökset viimeistään 17. päivänä toukokuuta 2008 ja niiden muutokset viipymättä.

19 artikla

Siirtymäjärjestelyt

Tämän direktiivin 5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaa ei sovelleta niihin lennonjohtajan lupakirjan haltijoihin, joiden lupakirja on myönnetty ennen 17. päivää toukokuuta 2008.

20 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 17. päivänä toukokuuta 2008, lukuun ottamatta 8 artiklaa, jonka osalta määräaika on 17. päivä toukokuuta 2010. Niiden on viipymättä ilmoitettava kirjallisina komissiolle kyseiset säännökset.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

21 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

22 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 5 päivänä huhtikuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

H. WINKLER


(1)  EUVL C 234, 22.9.2005, s. 17.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 8. maaliskuuta 2005 (EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 50), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 14. marraskuuta 2005 (EUVL C 316 E, 13.12.2005, s. 1), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. helmikuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  EUVL L 96, 31.3.2004, s. 10.

(4)  EUVL L 96, 31.3.2004, s. 1.

(5)  EYVL L 225, 12.8.1998, s. 27, päätös sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(6)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(7)  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.


LIITE I

LUPAKIRJOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Jäsenvaltion tämän direktiivin mukaisesti myöntämien lupakirjojen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1.   Yksityiskohtaiset tiedot

1.1

Lupakirjassa on oltava seuraavat tiedot tähden osoittaessa kohdat, jotka on käännettävä englanniksi:

a)

*lupakirjan myöntävän valtion tai viranomaisen nimi (lihavoituna);

b)

*lupakirjan laji (hyvin lihavoituna);

c)

lupakirjan sarjanumero (arabialaisin numeroin), jonka lupakirjan myöntävä viranomainen on antanut;

d)

lupakirjan haltijan koko nimi (roomalaisin aakkosin myös silloin, kun kansallisen kielen kirjoitusjärjestelmä perustuu muuhun kuin roomalaiseen aakkostoon);

e)

syntymäaika;

f)

lupakirjan haltijan kansallisuus;

g)

lupakirjan haltijan allekirjoitus;

h)

*varmennus lupakirjan voimassaolosta ja siihen kuuluvista oikeuksista. Tästä kohdassa on ilmettävä

i)

kelpuutus, kelpuutusmerkinnät, kielitaitomerkinnät, kouluttajamerkinnät ja yksikön hyväksyntämerkinnät;

ii)

päivä, jona ne myönnettiin ensimmäisen kerran;

iii)

päivät, joina niiden voimassaolo päättyy;

i)

lupakirjan myöntävän viranomaisen allekirjoitus ja kyseisen lupakirjan myöntämispäivä;

j)

lupakirjan myöntävän viranomaisen sinetti tai leima.

1.2

Lupakirjan mukana on oltava voimassa oleva lääketieteellinen kelpoisuustodistus.

2.   Materiaali

Lupakirjaan on käytettävä ensiluokkaista paperia tai muuta sopivaa materiaalia, josta näkyvät selvästi 1 kohdassa mainitut seikat.

3.   Väri

3.1

Jos samaa väriä käytetään kaikkiin jäsenvaltion myöntämiin ilmailualan lupakirjoihin, kyseisen värin on oltava valkoinen.

3.2

Jos jäsenvaltion myöntämissä ilmailualan lupakirjoissa on erityinen tunnusväri, lennonjohtajan lupakirjan värin on oltava keltainen.


LIITE II

KOULUTUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

A OSA

Lennonjohtajien pohjakoulutusta koskevat vaatimukset

Pohjakoulutuksella on varmistettava, että lennonjohtajaoppilaat täyttävät vähintään perus- ja kelpuutuskoulutusta koskevat tavoitteet sellaisina kuin ne on määritelty 10.12.2004 julkaistussa Eurocontrolin julkaisussa ”Guidelines for air traffic controller Common Core Content Initial Training” ja kykenevät lennonjohtajina johtamaan ilmaliikennettä turvallisesti, nopeasti ja tehokkaasti.

Pohjakoulutukseen on sisällyttävä seuraavat aiheet: ilmailulaki, ilmaliikenteen hallinta, mukaan luettuina siviili- ja sotilasilmailun yhteistyömenetelmät, meteorologia, lentosuunnistus, ilma-alukset ja lennonteoria, mukaan luettuna lennonjohtajan ja lentäjän välinen ymmärrys, inhimilliset tekijät, laitteet ja järjestelmät, ammatillinen ympäristö, turvallisuus ja turvallisuuskulttuuri, turvallisuuden hallintajärjestelmät, poikkeavat tilanteet ja hätätilanteet, järjestelmien toimintahäiriöt ja kielitaito, mukaan luettuna radiopuhelinfraseologia.

Näitä aiheita on opetettava siten, että valmistetaan hakijat antamaan erityyppisiä lennonjohtopalveluja ja korostetaan turvallisuusnäkökohtia. Pohjakoulutukseen on sisällyttävä sekä teoriaa että käytäntöä, myös simulaatioita, ja sen kesto on määriteltävä hyväksytyissä pohjakoulutussuunnitelmissa. Koulutuksessa on saavutettava taidot, joilla varmistetaan, että kokelasta voidaan pitää pätevänä käsittelemään vaativia ja vilkkaita liikennetilanteita, ja jotka helpottavat siirtymistä yksikkökohtaiseen koulutukseen. Kokelaan pätevyys pohjakoulutuksen jälkeen on arvioitava asianmukaisilla tarkastuksilla tai jatkuvan arvioinnin järjestelmää käyttäen.

B OSA

Lennonjohtajien yksikkökohtaista koulutusta koskevat vaatimukset

Yksikköjen koulutussuunnitelmissa on määriteltävä yksityiskohtaisesti prosessit ja aika, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan soveltaa yksikön menettelyjä paikalliseen alueeseen työpaikkakouluttajan valvonnassa. Hyväksyttyyn suunnitelmaan on sisällyttävä tiedot kaikista pätevyyden arviointijärjestelmän osatekijöistä, mukaan luettuina työjärjestelyt, edistymisen arviointi ja tarkastaminen sekä menettelyt, jotka koskevat ilmoittamista kansalliselle valvontaviranomaiselle. Yksikön koulutus voi sisältää tiettyjä pohjakoulutuksen osioita, joissa otetaan huomioon kansalliset olosuhteet.

Yksikkökohtaisen koulutuksen kesto on määriteltävä yksikön koulutussuunnitelmassa. Hyväksyttyjen pätevyyden tarkastajien tai arvioijien, joiden on oltava arvioinnissaan puolueettomia ja objektiivisia, on arvioitava vaaditun pätevyyden saavuttaminen asianmukaisilla tarkastuksilla tai jatkuvan arvioinnin järjestelmällä. Tätä tarkoitusta varten kansallisten valvontaviranomaisten on otettava käyttöön valitusmenettelyt, joilla varmistetaan kokelaiden oikeudenmukainen kohtelu.

C OSA

Lennonjohtajien täydennyskoulutusta koskevat vaatimukset

Lennonjohtajien lupakirjojen kelpuutusmerkintöjen ja yksikön hyväksyntämerkintöjen voimassa pitämiseksi on annettava hyväksyttyä täydennyskoulutusta, joka koostuu koulutuksesta lennonjohtajien taitojen säilyttämiseksi sekä kertauskursseista, hätätilannekoulutuksesta ja tarvittaessa kielikoulutuksesta.

Täydennyskoulutukseen on sisällyttävä sekä teoriaa että käytäntöä ja myös simulaatioita. Tässä tarkoituksessa koulutuksen tarjoajan on laadittava yksikön pätevyyden ylläpitosuunnitelmat, joissa määritellään yksityiskohtaisesti prosessit, henkilöstö ja aika, jotka ovat tarpeen asianmukaisen täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi ja pätevyyden osoittamiseksi. Nämä suunnitelmat on tarkistettava ja hyväksyttävä vähintään kolmen vuoden välein. Täydennyskoulutuksen kestosta on päätettävä yksikössä työskentelevien lennonjohtajien toiminnan perusteella määräytyvien tarpeiden mukaisesti ottaen erityisesti huomioon menetelmien tai laitteiden toteutetut tai suunnitellut muutokset tai turvallisuuden hallinnan yleiset vaatimukset. Kunkin lennonjohtajan pätevyys on arvioitava asianmukaisesti vähintään joka kolmas vuosi. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan on varmistettava, että sovelletaan mekanismeja, joilla taataan niiden lupakirjan haltijoiden oikeudenmukainen kohtelu, joiden merkintöjen voimassaoloa ei voida jatkaa.


LIITE III

KIELITAITOVAATIMUKSET

Tämän direktiivin 8 artiklassa säädettyjä kielitaitovaatimuksia sovelletaan sekä fraseologian käyttöön että tavalliseen kielenkäyttöön. Lupakirjan hakijan tai haltijan kielitaitovaatimusten täyttyminen on arvioitava, ja arvioitaessa on osoitettava kielitaidon vastaavan vähintään toiminnallista tasoa (taso 4) tässä liitteessä esitetyssä kielitaidon arviointiasteikossa.

Pätevän kielenkäyttäjän on pystyttävä

a)

viestimään tehokkaasti pelkästään ääneen perustuvissa tilanteissa (puhelin/radiopuhelin) ja henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa;

b)

viestimään yleisistä, konkreettisista ja työhön liittyvistä aiheista täsmällisesti ja selkeästi;

c)

käyttämään yleisluontoisessa tai työhön liittyvässä viestinnässä asianmukaisia viestintästrategioita tiedonvaihtoon sekä väärinymmärrysten tunnistamiseen ja korjaamiseen (esim. tietojen tarkastamiseen, vahvistamiseen tai selventämiseen);

d)

vastaamaan onnistuneesti ja suhteellisen vaivattomasti kielellisiin haasteisiin, joita syntyy kielenkäyttäjälle muutoin tutussa rutiininomaisessa työtilanteessa tai viestintätehtävässä ilmenevistä ongelmista tai odottamattomista tapahtumista; ja

e)

käyttämään ilmailuyhteisön ymmärtämää murretta tai korostusta.

Kielitaidon arviointiasteikko: Asiantuntijataso, edistynyt taso ja toiminnallinen taso

Taso

Ääntämys

Käyttää ilmailuyhteisön ymmärtämää murretta ja/tai korostusta

Rakenne

Käytettävät kielioppi- ja lauserakenteet määräytyvät tehtävässä käytettävän kielen mukaan

Sanavarasto

Puheen sujuvuus

Ymmärtäminen

Vuorovaikutus

Asiantuntija

6

Ääntämys, painotus, rytmi ja intonaatio häiritsevät tuskin koskaan ymmärtämistä, vaikka puhujan ensimmäinen kieli tai kielen alueelliset vaihtelut saattavatkin vaikuttaa niihin.

Niin perustason kuin monimutkaisetkin kielioppi- ja lauserakenteet ovat johdonmukaisesti hyvin hallinnassa.

Sanavaraston laajuus ja täsmällisyys riittävät tehokkaaseen viestintään monista tutuista ja tuntemattomista aiheista. Sanavarasto on idiomaattinen, vivahteikas ja kielen rekisteriin sopiva.

Pystyy puhumaan pitkään luontevasti ja vaivattomasti. Vaihtelee puheen tempoa tyylivaikutuksen aikaansaamiseksi, esim. korostaakseen jotain seikkaa. Käyttää spontaanisti ja oikein eri diskurssipartikkeleja ja yhdistäjiä.

Ymmärtäminen on johdonmukaisesti virheetöntä lähes kaikissa yhteyksissä, ja myös kielelliset ja kulttuuriset vivahteet tulevat ymmärretyiksi.

Vuorovaikutus on vaivatonta lähes kaikissa tilanteissa. Ymmärtää helposti kielelliset ja nonverbaaliset vihjeet ja reagoi niihin asiaan kuuluvalla tavalla.

Edistynyt

5

Ääntämys, painotus, rytmi ja intonaatio häiritsevät harvoin ymmärtämistä, vaikka puhujan ensimmäinen kieli tai kielen alueelliset vaihtelut vaikuttavatkin niihin.

Perustason kielioppi- ja lauserakenteet ovat johdonmukaisesti hyvin hallinnassa. Yrittää käyttää monimutkaisia rakenteita mutta tekee virheitä, jotka vaikuttavat joskus merkitykseen.

Sanavaraston laajuus ja täsmällisyys riittävät tehokkaaseen viestintään yleisistä, konkreettisista ja työhön liittyvistä aiheista. Pystyy johdonmukaisesti ja onnistuneesti ilmaisemaan saman asian toisin sanoin. Sanavarasto on toisinaan idiomaattista.

Pystyy puhumaan pitkään suhteellisen vaivattomasti tutuista aiheista muttei välttämättä vaihtelemaan puheen tempoa tyylikeinona. Osaa käyttää oikein eri diskurssipartikkeleja ja yhdistäjiä.

Ymmärtää oikein, kun kyse on yleisistä, konkreettisista ja työhön liittyvistä aiheista ja ymmärtää puhujaa useimmiten silloin, kun tämä joutuu kohtaamaan kieleen tai tilanteeseen liittyvän ongelman tai odottamattoman tapahtuman. Pystyy ymmärtämään erilaisia puheen variantteja (murre ja/tai korostus) tai rekistereitä.

Vastaukset annetaan viipymättä ja ne ovat asianmukaisia ja informatiivisia. Hallitsee hyvin puhujan ja kuuntelijan välisen suhteen.

Toiminnallinen

4

Puhujan ensimmäinen kieli tai alueelliset vaihtelut vaikuttavat ääntämykseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon mutta häiritsevät vain satunnaisesti ymmärtämistä.

Perustason kielioppi- ja lauserakenteita käytetään luovasti, ja ne ovat yleensä hyvin hallinnassa. Virheitä saattaa esiintyä erityisesti epätavallisissa tai odottamattomissa tilanteissa, mutta ne vaikuttavat harvoin merkitykseen.

Sanavaraston laajuus ja täsmällisyys riittävät yleensä tehokkaaseen viestintään yleisistä, konkreettisista ja työhön liittyvistä aiheista. Pystyy usein onnistuneesti korvaamaan sanavaraston puutteita epätavallisissa tai odottamattomissa tilanteissa ilmaisemalla asian toisin.

Pystyy puhumaan suhteellisen pitkään asiaan kuuluvalla tempolla. Puheen sujuvuus voi ajoittain heiketä siirryttäessä harjoitellusta tai kaavamaisesta puheesta spontaaniin vuorovaikutukseen, mutta tämä ei estä tehokasta viestintää. Osaa käyttää rajoitetusti eri diskurssipartikkeleja ja yhdistäjiä. Täytesanat eivät ole häiritseviä.

Ymmärtää useimmiten oikein, kun kyse on yleisistä, konkreettisista ja työhön liittyvistä aiheista ja kun käytetty korostus tai variantti on riittävän ymmärrettävä kielen kansainväliselle käyttäjäyhteisölle. Kun puhuja kohtaa kieleen tai tilanteeseen liittyvän ongelman tai odottamattoman tapahtuman, ymmärtäminen voi olla hitaampaa tai edellyttää selventäviä strategioita.

Vastaukset annetaan yleensä viipymättä ja ne ovat asianmukaisia ja informatiivisia. Osaa aloittaa vuoropuhelun ja ylläpitää sitä, vaikka kyse olisi odottamattomasta tapahtumasta. Käsittelee riittävällä tavalla ilmeisiä väärinymmärryksiä tarkistamalla, vahvistamalla tai selventämällä tietoja.


Kielitaidon arviointiasteikko: Esitoiminnallinen taso, alkeistaso ja alkeistasoa alempi taso

Taso

Ääntämys

Käyttää ilmailuyhteisön ymmärtämää murretta ja/tai korostusta

Rakenne

Käytettävät kielioppi- ja lauserakenteet määräytyvät tehtävässä käytettävän kielen mukaan

Sanavarasto

Puheen sujuvuus

Ymmärtäminen

Vuorovaikutus

Esitoiminnallinen

3

Puhujan ensimmäinen kieli tai alueelliset vaihtelut vaikuttavat ääntämykseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon ja häiritsevät usein ymmärtämistä.

Ennakoitaviin tilanteisiin liittyvät perustason kielioppi- ja lauserakenteet eivät ole aina hyvin hallinnassa. Virheet vaikuttavat toistuvasti merkitykseen.

Sanavaraston laajuus ja täsmällisyys riittävät usein viestintään yleisistä, konkreettisista tai työhön liittyvistä aiheista mutta sanavarasto on rajallinen ja sanavalinta usein epäasianmukainen. On usein kykenemätön ilmaisemaan samaa asiaa toisin sanoin sanavaraston puuttuessa.

Pystyy puhumaan suhteellisen pitkään, mutta ilmaisut ja tauot ovat usein epäasianmukaisia. Epäröinti tai hitaus puheen tuottamisessa voi estää tehokkaan viestinnän. Täytesanat ovat joskus häiritseviä.

Ymmärtää usein oikein, kun kyse on yleisistä, konkreettisista ja työhön liittyvistä aiheista ja kun käytetty korostus tai variantti on riittävän ymmärrettävä kielen kansainväliselle käyttäjäyhteisölle. Kieleen tai tilanteeseen liittyvän ongelman tai odottamattoman tapahtuman yhteydessä ymmärtäminen voi olla vaikeaa.

Vastaukset annetaan toisinaan viipymättä ja ne ovat joskus asianmukaisia ja informatiivisia. Pystyy ennakoitavissa tilanteissa suhteellisen vaivattomasti aloittamaan tuttuja aiheita koskevan vuoropuhelun tai ylläpitämään sitä. Vuorovaikutus on yleensä riittämätöntä, kun kyse on odottamattomasta tapahtumasta.

Alkeistaso

2

Puhujan ensimmäinen kieli tai alueelliset vaihtelut vaikuttavat voimakkaasti ääntämykseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon ja häiritsevät yleensä ymmärtämistä.

Hallitsee vain rajoitetusti muutamia yksinkertaisia ulkoa opeteltuja kielioppi- ja lauserakenteita.

Rajallinen sanavarasto, joka koostuu vain yksittäisistä sanoista ja ulkoa opetelluista lauseista.

Pystyy tuottamaan vain erittäin lyhyitä, yksittäisiä, ulkoa opeteltuja ilmaisuja ja puhe on hyvin katkonaista. Käyttää häiritsevällä tavalla täytesanoja pyrkiessään löytämään oikeita ilmaisuja ja lausumaan vieraampia sanoja.

Ymmärtäminen rajoittuu yksittäisiin, ulkoa opeteltuihin lauseisiin, jos ne lausutaan huolellisesti ja hitaasti.

Vastausten antaminen on hidasta, ja vastaukset ovat usein epäasianmukaisia. Vuorovaikutus rajoittuu yksinkertaiseen rutiininomaiseen vuoropuheluun.

Alkeistasoa alempi taso

1

Kielitaito alkeistasoa alhaisemmalla tasolla.

Kielitaito alkeistasoa alhaisemmalla tasolla.

Kielitaito alkeistasoa alhaisemmalla tasolla.

Kielitaito alkeistasoa alhaisemmalla tasolla.

Kielitaito alkeistasoa alhaisemmalla tasolla.

Kielitaito alkeistasoa alhaisemmalla tasolla.


LIITE IV

KOULUTUKSEN TARJOAJILLE ANNETTAVIIN TOIMILUPIIN LIITTYVÄT VAATIMUKSET

1.

Tämän direktiivin 13 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten noudattaminen on osoitettava todistamalla, että koulutuksen tarjoajilla on riittävästi henkilöstöä ja asianmukainen välineistö ja että ne toimivat lennonjohtajaoppilaan ja lennonjohtajan lupakirjojen saamiseen ja ylläpitoon vaadittavan koulutuksen tarjoamisen kannalta sopivassa ympäristössä. Koulutuksen tarjoajilla on oltava erityisesti seuraavaa:

a)

tehokas hallintorakenne ja riittävä henkilöstö, jolla on tarvittava ammattipätevyys ja riittävästi kokemusta koulutuksen tarjoamiseksi tässä direktiivissä säädettyjen vaatimusten mukaisesti;

b)

käytettävissä tarvittavat välineet, laitteet ja tilat, jotka soveltuvat tarjottavan koulutuksen tarjoamiseen;

c)

menetelmät, joita ne käyttävät koulutuskurssien sisällön, järjestelyjen ja keston sekä yksikön koulutus- ja pätevyyden ylläpitosuunnitelmien laatimiseen; tähän sisältyy tapa, jolla tarkastukset tai arvioinnit järjestetään. Pohjakoulutukseen, myös simulaatiokoulutukseen, liittyvien tarkastusten osalta on yksilöitävä tarkastajia koskevat pätevyysvaatimukset;

d)

todisteet siitä, että käytössä on laadunhallintajärjestelmä, jolla valvotaan niiden järjestelmien ja menettelyjen noudattamista ja riittävyyttä, joilla varmistetaan, että tarjottavat koulutuspalvelut täyttävät tässä direktiivissä säädetyt vaatimukset;

e)

osoitus siitä, että käytettävissä on riittävä rahoitus koulutuksen toteuttamiseksi tässä direktiivissä säädettyjen vaatimusten mukaisesti ja että toiminnoilla on riittävä tarjottavan koulutuksen luonteen mukainen vakuutuskate.

2.

Toimiluvissa on ilmoitettava seuraavat tiedot:

a)

toimiluvan myöntävä kansallinen valvontaviranomainen;

b)

hakija (nimi ja osoite);

c)

palvelu, jota toimilupa koskee;

d)

vakuutus siitä, että hakija täyttää 1 kohdan vaatimukset;

e)

toimiluvan myöntämispäivä ja voimassaoloaika.


Top