—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ja erityisesti 19. joulukuuta 2019 antamansa päätöslauselman Burkina Fasossa tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista, mukaan lukien loukkaukset uskonnonvapautta vastaan (1) ja 16. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n ja Afrikan turvallisuusyhteistyöstä Sahelin alueella, Länsi-Afrikassa ja Afrikan sarvessa (2),

—

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 26. tammikuuta 2022 EU:n puolesta antaman julkilausuman Burkina Fason viimeaikaisista tapahtumista,

—

ottaa huomioon YK:n pääsihteerin tiedottajan 24. tammikuuta 2022 antaman julkilausuman Burkina Fasosta,

—

ottaa huomioon 9. helmikuuta 2022 annetun YK:n turvallisuusneuvoston julkilausuman Burkina Fason tilanteesta,

—

ottaa huomioon Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS) valtion- ja hallitusten johtajista koostuvan viranomaisen ylimääräisen huippukokouksen päätteeksi 28. tammikuuta 2022 annetun julkilausuman Burkina Fason poliittisesta tilanteesta,

—

ottaa huomioon ECOWASin hyväksymän pöytäkirjan demokratiasta ja hyvästä hallinnosta,

—

ottaa huomioon Afrikan unionin rauhan ja turvallisuuden neuvoston 1062. kokouksensa päätteeksi 31. tammikuuta 2022 antaman julkilausuman Burkina Fason tilanteesta,

—

ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2020 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia” (JOIN(2020)0004),

—

ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2021 annetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen päätöslauselman demokratiasta ja perustuslain noudattamisesta EU:n jäsenvaltioissa ja AKT-valtioissa,

—

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston jäsenten ja G5 Sahel -ryhmän jäsenvaltioiden 28. huhtikuuta 2020 antaman yhteisen julkilausuman,

—

ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteen nro 16, jolla pyritään edistämään oikeudenmukaisia, rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia kestävän kehityksen hyväksi,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—

ottaa huomioon Burkina Fason tasavallan perustuslain,

—

ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen,

—

ottaa huomioon Afrikan peruskirjan demokratiasta, vaaleista ja hyvästä hallinnosta,

—

ottaa huomioon maan sisäisten pakolaisten suojelua koskevan Afrikan unionin yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon vuonna 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että Burkina Fason armeija kaatoi 24. tammikuuta 2022 everstiluutnantti Paul-Henri Sandaogo Damiban ja vallan itselleen ottaneen MPSR-ryhmittymän (Mouvement patriotique pour la sauvegarde et la restauration) johdolla presidentti Roch Marc Christian Kaborén johtaman vaaleilla valitun hallituksen; ottaa huomioon, että Burkina Fason perustuslakituomioistuin julisti myöhemmin everstiluutnantti Damiban tosiasialliseksi valtionpäämieheksi;

B.

ottaa huomioon, että presidentti Kaboré oli vähän ennen vallankaappausta valittu toiselle kaudelle vuonna 2020 pidetyissä demokraattisissa vaaleissa; ottaa huomioon, että hänet pakotettiin ilmoittamaan jättävänsä presidentin viran ja eroamaan; ottaa huomioon, että vallankaappauksen jälkeen asevoimat ovat pidättäneet hänet ja hänellä on rajoitetut yhteydet ulkomaailmaan; ottaa huomioon, että presidentti Kaborén puolue MPP (Mouvement populaire pour le progrès) vakuutti 26. tammikuuta 2022, että Kaboré oli presidentin virka-asunnossa kotiarestissa ja että hänellä oli käytettävissään lääkäri;

C.

ottaa huomioon, että sotilasjuntta ilmoitti valtaan astuessaan keskeyttävänsä perustuslain soveltamisen ja hajottavansa hallituksen ja kansalliskokouksen; ottaa huomioon, että perustuslaki otettiin uudelleen käyttöön 31. tammikuuta 2022; toteaa everstiluutnantti Damiban ilmoittaneen televisioidussa lausunnossa, että Burkina Faso noudattaisi kansainvälisiä sitoumuksiaan;

D.

ottaa huomioon, että Burkina Fason kansalaisyhteiskunta suhtautui hyvin varovaisesti ja verrattain suopeasti siihen, että armeija kaappasi vallan itselleen;

E.

ottaa huomioon, että Afrikan unioni, ECOWAS ja ranskankielisten maiden järjestön La Francophonien pysyvä neuvosto keskeyttivät Burkina Fason jäsenyyden niissä sotilasvallankaappauksen jälkeen; ottaa huomioon, että ECOWAS ja YK lähettivät paikalle ministeriövaltuuskunnan, joka pyysi lyhyttä siirtymävaihetta ja presidentti Kaborén vapauttamista; ottaa huomioon, että ECOWAS päätti 3. helmikuuta 2022 olla asettamatta Burkina Fasolle uusia pakotteita mutta pyysi maan uusia viranomaisia esittämään ”kohtuullisen aikataulun paluulle perustuslailliseen järjestykseen”;

F.

ottaa huomioon, että 8. helmikuuta 2022 perustettiin tekninen komitea, johon kuuluu ei-sotilaallisia toimijoita, hahmottelemaan siirtymävaiheen toteutusta; ottaa huomioon, että komitealla on kaksi viikkoa aikaa esittää luonnos siirtymävaihetta koskevaksi peruskirjaksi; toteaa, että teknisen komitean työssä on keskityttävä alueellisen koskemattomuuden palauttamiseen, rauhan lujittamiseen maan sisäisesti siirtymään joutuneiden asteittaisen paluun avulla, hyvään hallintotapaan ja paluuseen perustuslailliseen järjestykseen;

G.

ottaa huomioon, että MPSR-ryhmittymän mukaan vallankaappaus oli vastaus maan turvallisuustilanteen heikkenemiseen; ottaa huomioon, että Burkina Fason hallitus käynnisti vuonna 2017 turvallisuusalan uudistusprosessin perustamalla kansallisen puolustus- ja turvallisuusneuvoston tavoitteenaan nykyaikaistaa turvallisuusalaa ja torjua alan sisäistä korruptiota; ottaa huomioon, että siviilien, opposition ja armeijan tyytymättömyys ja kriittiset äänenpainot olivat lisääntyneet sen vuoksi, että presidentti Kaboré ei ollut kyennyt torjumaan korruptiota ja saamaan aikaan tehokkaita ratkaisuja maan mittaviin turvallisuuteen liittyviin, sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin, joita terroristiryhmien väkivaltaisten iskujen yleistyminen oli aiheuttanut;

H.

ottaa huomioon, että Sahelin alueen turvallisuustilanne on suora seuraus epävakauden lisääntymisestä alueella ja aseiden leviämisestä Libyassa vuonna 2011 tapahtuneen väliintulon jälkeen;

I.

ottaa huomioon, että vuosien 2016 ja 2021 välisenä aikana kansallinen puolustus- ja turvallisuusbudjetti kasvoi 240 miljoonasta eurosta 650 miljoonaan euroon, mikä merkitsee yli 170 prosentin lisäystä; ottaa huomioon, että näillä menoilla ei onnistuttu parantamaan sotilaiden elinoloja tai operatiivisia valmiuksia, mikä johtui osittain erittäin heikosta varainhallinnosta;

J.

ottaa huomioon, että kuuden viime vuoden aikana tuhannet ihmiset ovat menettäneet henkensä jihadistien ja kapinallisten iskuissa; ottaa huomioon, että kahden vuoden aikana yli tuhat koulua on suljettu ja monet ovat lähteneet kodeistaan paetakseen väkivaltaisuuksia; ottaa huomioon, että kesäkuussa 2021 Solhanin ja Tadaryatin kylissä kuoli 174 ihmistä tuhoisimmassa iskussa sitten vuoden 2015; ottaa huomioon, että Inatassa Burkina Fason pohjoisosassa sijaitsevaan santarmijoukkojen kasarmiin kohdistuneessa 4. marraskuuta 2021 tehdyssä jihadisti-iskussa kuoli 53 sotilasta 120 sotilaasta, jotka olivat odottamassa logistisia tarvikkeita ja tukea, myös ruoka-annoksia; toteaa, että Human Rights Watch -järjestön antamien tietojen mukaan turvallisuusjoukot ja hallitusta kannattavat puolisotilaalliset joukot olivat teloittaneet summittaisesti satoja epäiltyjä ja että käytännöllisesti katsoen yhtäkään näistä iskuista ei ole tutkittu eikä ketään ole asetettu syytteeseen;

K.

ottaa huomioon, että lisääntynyt turvattomuus sai valtavan määrän ihmisiä lähtemään kaduille osoittamaan mieltään marraskuussa 2021; ottaa huomioon, että hallitus sulki internetin, mikä lisäsi väestön tyytymättömyyttä ja sai osakseen arvostelua maan ihmisoikeusjärjestöiltä ja kansalaisliikkeiltä;

L.

ottaa huomioon, että kansalaisten protestoidessa maan heikentyvää turvallisuustilannetta vastaan Burkina Fason kahdessa suurimmassa kaupungissa Ouagadougoussa ja Bobo-Dioulassossa puhkesi 22. tammikuuta 2022 väkivaltaisia mielenosoituksia; ottaa huomioon, että armeija kaappasi itselleen vallan kaksi päivää sen jälkeen, kun mellakkapoliisi otti yhteen hallitusta vastustavien mielenosoittajien kanssa pääkaupungissa Ouagadougoussa;

M.

ottaa huomioon, että väkivaltaisuuksien kiihtyminen on johtanut siihen, että Burkina Fason tilanteesta on tullut yksi maailman nopeimmin kasvavista pakkomuutto- ja suojelukriiseistä, kun ainakin 1,6 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään kotiseudultaan; ottaa huomioon, että yli 19 000 burkinafasolaista on paennut Norsunluurannikolle, Maliin, Nigeriin ja Beniniin; toteaa, että maan sisäisesti siirtymään joutuneiden määrä kasvoi viime vuonna yli 1,5 miljoonaan eli 50 prosentilla; ottaa huomioon, että Sahelin alueella on käynnissä ennennäkemätön maaltapako, koska kotiseudultaan siirtymään joutuneet henkilöt muuttavat kaupunkialueille, joilla he kohtaavat uusia riskejä; toteaa, että maan sisäisesti siirtymään joutuneista henkilöistä naisiin ja nuoriin kohdistuu erityisen vakavia uhkia, joita ovat muun muassa seksuaalinen hyväksikäyttö ja työvoiman hyväksikäyttö, sukupuolistunut väkivalta, pakkovärväys ja ihmiskauppa; toteaa, että burkinafasolaiset naiset, joilla on puolet vähemmän mahdollisuuksia kuin miehillä päästä koulutukseen, kärsivät eniten maassa vallitsevasta äärimmäisestä köyhyydestä;

N.

ottaa huomioon, että ilmastohätätilalla on näkyvä ja erittäin haitallinen vaikutus Sahelin alueeseen, sillä se johtaa kuivuuteen, satovahinkoihin, pakkomuuttoon, maariitoihin ja resurssikonfliktiin, puutteelliseen ruokaturvaan ja köyhyyteen; ottaa huomioon, että koulutuksen, työllistymismahdollisuuksien ja tulojen puute edesauttaa värväämistä äärijärjestöihin ja jihadistiliikkeisiin, mikä ruokkii alueellista epävakautta;

O.

ottaa huomioon, että erityisesti Malissa äskettäin tapahtunut vallankaappaus ja maan tilanteen heikkeneminen ovat vaikuttaneet Burkina Fason tilanteeseen; ottaa huomioon, että äskettäinen vallankaappaus on myös neljäs Länsi-Afrikassa alle kahden vuoden aikana tapahtunut vallankaappaus; toteaa, että vallankaappausten määrän kasvu heijastaa Länsi-Afrikan poliittisten järjestelmien vakavaa kriisiä;

P.

ottaa huomioon, että G5 Sahel -ryhmä, joka on Burkina Fason, Tšadin, Malin, Mauritanian ja Nigerin yhteinen puolustushanke, jota erityisesti EU ja Afrikan unioni tukevat, koordinoi alueellista kehitystä ja turvallisuutta koskevia toimia terrorismin torjumiseksi ja alueen vakauden lisäämiseksi mutta ei ole kyennyt vakuuttamaan paikallista väestöä tehokkuudestaan;

Q.

ottaa huomioon, että joukko venäläisiä palkkasotilaita on kirjoittanut Burkina Fason vallankaappauksen johtajille ja tarjoutunut kouluttamaan maan armeijaa taistelussa jihadisteja vastaan;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.