Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 52022IP0043

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. helmikuuta 2022 tullien ulkopuolisten ja muiden kuin verotuksellisten esteiden torjumisesta sisämarkkinoilla (2021/2043(INI))

EUVL C 342, 6.9.2022, p. 201–213 (GA)
EUVL C 342, 6.9.2022, p. 212–224 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

6.9.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 342/212

P9_TA(2022)0043

Tullien ulkopuolisten ja muiden kuin verotuksellisten esteiden torjuminen sisämarkkinoilla

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. helmikuuta 2022 tullien ulkopuolisten ja muiden kuin verotuksellisten esteiden torjumisesta sisämarkkinoilla (2021/2043(INI))

(2022/C 342/16)

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon sisämarkkinoiden esteiden tunnistamisesta ja poistamisesta (COM(2020)0093),

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan,

—

ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon ja sen valvonnan parantamista koskevasta pitkän aikavälin toimintasuunnitelmasta (COM(2020)0094),

—

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon kuluttajien selviytymiskyvyn vahvistamisesta kestävän elpymisen varmistamiseksi (COM(2020)0696),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” (COM(2021)0350),

—

ottaa huomioon 17. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Yhteiset toimet Euroopan turvallista ja pysyvää avautumista varten” (COM(2021)0129),

—

ottaa huomioon 20. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden vahvistamisesta: palvelujen vapaan liikkuvuuden tulevaisuus (1), sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan siitä antaman lausunnon,

—

ottaa huomioon tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta 2. lokakuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1724 (2) (yhteistä digitaalista palveluväylää koskeva asetus),

—

ottaa huomioon Euroopan alueiden komitean lausunnon aiheesta ”Sisämarkkinoiden esteitä käsittelevä raportti ja sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa koskeva toimintasuunnitelma” (COR 2020/02355),

—

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon a) komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon ja sen valvonnan parantamista koskevasta pitkän aikavälin toimintasuunnitelmasta (COM(2020)0094) ja b) komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle sisämarkkinoiden esteiden tunnistamisesta ja poistamisesta (COM(2020)0093) (EESC 2020/01412),

—

ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan sisämarkkinoiden esteistä ”Business Journey on the Single Market: Practical Obstacles and Barriers” (SWD(2020)0054),

—

ottaa huomioon 8. syyskuuta 2020 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan vertikaalisen ryhmäpoikkeusasetuksen arvioinnista ”Evaluation of the Vertical Block Exemption Regulation” (SWD(2020)0172),

—

ottaa huomioon komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston heinäkuussa 2020 julkaiseman tutkimuksen alueellisista toimitusrajoituksista ”Territorial supply restrictions in the EU retail sector”,

—

ottaa huomioon Benelux-liiton helmikuussa 2018 julkaiseman tutkimuksen alueellisista toimitusrajoituksista ”Territorial Supply Constraints in the Retail Trade in Belgium, Netherlands and Luxembourg”,

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin talous-, tiede- ja elämänlaatuasioiden politiikkayksikön marraskuussa 2020 tekemän tutkimuksen sisämarkkinasääntöjen oikeudellisista esteistä jäsenvaltioissa ”Legal Obstacles in Member States to Single Market rules”,

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin talouden hallinnan tukiyksikön lokakuussa 2020 julkaiseman tutkimuksen talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta ”Background Reader on the European Semester Autumn edition 2020 – The European Semester from a Parliamentary perspective”,

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin talous-, tiede- ja elämänlaatuasioiden politiikkayksikön helmikuussa 2021 tekemän tutkimuksen covid-19:n vaikutuksista sisämarkkinoihin ”The impact of COVID-19 on the Internal Market”,

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin talous-, tiede- ja elämänlaatuasioiden politiikkayksikön helmikuussa 2019 tekemän tutkimuksen palvelujen sisämarkkinoiden panoksesta kasvuun ja taloudellisista hyödyistä kansalaisille ja yrityksille ”Contribution to Growth: The Single Market for Services – Delivering economic benefits for citizens and businesses”,

—

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2016 julkaistun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 05/2016 ”Onko komissio varmistanut palveludirektiivin vaikuttavan täytäntöönpanon?”,

—

ottaa huomioon huhtikuussa 2019 laaditun Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen tutkimuksen Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannuksista sisämarkkinoilla ”Mapping the Cost of Non-Europe”,

—

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman sisämarkkinapaketista (3),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—

ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon,

—

ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A9-0336/2021),

A.

toteaa, että sisämarkkinoilla käytävä kauppa työllistää Euroopassa 56 miljoonaa ihmistä ja muodostaa 25 prosenttia EU:n BKT:stä; ottaa huomioon, että maatalouselintarvikeala on EU:n suurin valmistavan teollisuuden ala työpaikkojen ja lisäarvon osalta;

B.

ottaa huomioon, että kestävä kehitys ja korkeat sosiaali- ja ympäristönormit ovat edellytyksiä tuottavuudelle, joka vastaa YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteita sekä pyrkimystä saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä;

C.

katsoo, että sosiaalisten oikeuksien, työntekijöiden oikeuksien ja ammattiyhdistysoikeuksien suojelu ja edistäminen, mukaan lukien työehtosopimusneuvottelut, oikeudenmukaiset palkat ja hyvät työolot, on olennaisen tärkeää rakennettaessa hyvin toimivia, oikeudenmukaisia, osallistavia ja kestäviä sisämarkkinoita, jotka tuottavat laadukkaita tavaroita ja palveluja; katsoo, että tavaroiden ja palvelujen tarjoamista koskevien taloudellisten vapauksien ei pitäisi ohittaa tai heikentää perusoikeuksia, kuten sosiaalisia oikeuksia, työntekijöiden oikeuksia ja ammattiyhdistysoikeuksia;

D.

katsoo, että sisämarkkinoilla esiintyvien tullien ulkopuolisten esteiden kattavaa arviointia voitaisiin erityisesti maatalouselintarvikealalla käyttää vauhdittamaan näiden esteiden poistamista;

E.

katsoo, että sisämarkkinoiden esteiden arvioinnin olisi perustuttava muun muassa sisämarkkinoilla jossain määrin päivittäin toimivien yritysten, työntekijöiden ja kuluttajien kokemuksiin ja näkemyksiin sekä sisämarkkinasääntöjen tarkoitukseen; toteaa, että nykyiset sisämarkkinoiden esteet vaikuttavat suhteettomasti pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin ja jopa rankaisevat niitä sekä haittaavat niiden rajatylittävää toimintaa;

F.

ottaa huomioon, että sisämarkkinoiden toiminta, voimassa olevan EU:n lainsäädännön tehokas täytäntöönpano ja esteiden poistaminen ovat sekä komission että jäsenvaltioiden vastuulla;

G.

ottaa huomioon, että monet sisämarkkinoihin vaikuttavat esteet johtuvat EU:n lainsäädännön virheellisestä tai epätäydellisestä soveltamisesta, EU:n lainsäädännön puutteellisesta saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, olemassa oleviin esteisiin kohdistuvien asianmukaisten EU:n lainsäädäntötoimien puuttumisesta, tarvittavien tietojen saannin esteistä tai jäsenvaltioiden yksipuolisista politiikkatoimista; ottaa huomioon, että EU:n tason tarpeettomat sääntelytoimet voivat myös vaikuttaa haitallisesti sisämarkkinoihin ja luoda esteitä, kuten sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia korkeita kustannuksia tai oikeudellista epävarmuutta yksittäisille kuluttajille;

H.

ottaa huomioon, että hajanaisuudella, rajoittavalla kansallisella lainsäädännöllä, riittämättömällä tai virheellisellä täytäntöönpanolla, byrokratialla ja ylisääntelyllä sekä esteiden poistamiseen tähtäävien asianmukaisten EU:n lainsäädäntötoimien puuttumisella voi olla kielteisiä seurauksia sekä EU:n että kansallisella tasolla, mikä riistää kansalaisilta työpaikkoja, kuluttajilta valinnanmahdollisuuksia ja yrittäjiltä tilaisuuksia;

I.

pitää tullien ulkopuolisia esteitä suhteettomina tai syrjivinä sääntelytoimina, jotka aiheuttavat markkinoille pyrkivälle yritykselle taakan tai kustannuksen, jota ei aiheudu markkinoilla jo toimiville yrityksille, tai muille kuin kansallisille yrityksille kustannuksen, jota ei aiheudu kotimaisille yrityksille, mutta toteaa, että tämä ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta säännellä ja pyrkiä julkisen politiikan oikeutettuihin tavoitteisiin, kuten ympäristönsuojeluun ja kuluttajien tai työntekijöiden oikeuksien suojeluun; ottaa huomioon, että parlamentti käsitteli tullien ulkopuolisia esteitä 26. toukokuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa (4);

J.

ottaa huomioon, että ylisääntelyllä tarkoitetaan käytäntöjä, jotka johtavat siihen, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön perusteettomia hallinnollisia lisävaatimuksia, jotka eivät liity lainsäädännön tavoitteisiin ja jotka voivat heikentää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa; katsoo, että ylisääntely olisi kuitenkin erotettava tilanteesta, jossa asetetaan tiukempia normeja, jotka menevät ympäristönsuojelua ja kuluttajansuojaa, terveydenhuoltoa ja elintarviketurvallisuutta koskevia EU:n laajuisia vähimmäisvaatimuksia pidemmälle;

K.

katsoo, että nykyinen komissio ei ole vielä esittänyt digitaalisia aloitteita lukuun ottamatta kattavaa lainsäädäntöpakettia, jossa käsiteltäisiin sisämarkkinoiden perusvapauksien soveltamisessa täytäntöönpanon jälkeen ilmenneitä puutteita; ottaa huomioon, että komissio on asettanut etusijalle tarpeen parantaa nykyisen sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoa erinäisten digitaalisten ja vihreiden aloitteiden ohella tasoittaen tietä näille kahdelle siirtymälle;

L.

katsoo, että sisämarkkinalainsäädännön kehittämisessä ja täytäntöönpanossa on aina varmistettava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden asianmukainen osallistuminen;

M.

toteaa, että parlamentti ja neuvosto hylkäsivät joitakin vuoden 2016 palvelupaketin keskeisiä aloitteita;

N.

ottaa huomioon, että selvä enemmistö yrityksistä katsoo, että sisämarkkinat eivät ole riittävän yhdentyneet; ottaa huomioon, että rajatylittävää kauppaa koskevien sääntöjen hajanaisuus vaikuttaa voimakkaasti yrityksiin ja kuluttajiin kaikkialla sisämarkkinoilla;

O.

ottaa huomioon, että useiden ohjelmien ja sovellusten kautta aiemmin toteutetuista toimista huolimatta kaupan alan toimijoilla on usein vaikeuksia löytää tietoa rajatylittävää palvelujen tarjoamista ja tavaroiden myyntiä koskevista säännöistä ja menettelyistä;

P.

ottaa huomioon, että yhdenmukaistamattomien tuotteiden vastavuoroisen tunnustamisen nykyistä järjestelmää kokeilleista pk-yrityksistä 71 prosenttia sai kielteisen päätöksen markkinoille pääsystä ja että tätä järjestelmää koskevan asetuksen äskettäisen tarkistuksen tarkoituksena oli helpottaa yritysten mahdollisuutta käyttää järjestelmää tarjoamalla paremmat puitteet kansalliselle päätöksenteolle;

Q.

ottaa huomioon, että ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi (5) on keskeinen väline sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamisessa mutta pätevyyksien ja taitojen automaattisen tunnustamisen välineiden puuttuminen jäsenvaltioiden välillä haittaa ammattihenkilöiden liikkuvuutta ja luo siten perusteettomia esteitä;

R.

ottaa huomioon, että EU:n sisämarkkinahanke ei pääty milloinkaan ja että nopea yhteiskunnallinen ja teknologinen kehitys voi luoda sisämarkkinoille uusia esteitä, jotka haittaavat niiden täysimääräistä toteuttamista;

S.

ottaa huomioon, että digitalisaatio ja tekoälyn ja uusien teknologioiden käyttö voivat tuoda merkittävää lisäarvoa sisämarkkinoille, auttaa vähentämään nykyisiä esteitä ja rasitteita ja mahdollistaa uudet liiketoimintamahdollisuudet ja digitaalisten sisämarkkinoiden täysimääräisen toiminnan kuluttajien ja yritysten eduksi; ottaa huomioon, että uusien teknologioiden ja tekoälyn käyttö voi auttaa poistamaan joitakin digitaalisten sisämarkkinoiden esteitä;

T.

ottaa huomioon, että yhdenmukaistamisen puute ja riittämätön vähimmäistason standardointi aiheuttavat lisäkustannuksia ja heikentävät tuotteiden turvallisuutta sisämarkkinoilla ja heikentävät samalla Euroopan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla;

U.

katsoo, että sisämarkkinoiden kannalta on olennaisen tärkeää saattaa asianmukaisesti tasapainoon taloudelliset vapaudet, sosiaaliset oikeudet, kuluttajien, työntekijöiden ja yritysten edut sekä yleinen etu;

V.

ottaa huomioon, että parlamentin vetoomusvaliokunnalle (PETI) on äskettäin esitetty useita tullien ulkopuolisia esteitä koskevia vetoomuksia, esimerkiksi vetoomukset nro 0179/2021 ja 0940/2020;

W.

toteaa, että covid-19-kriisi on aiheuttanut häiriön sekä tuotantoon että kulutukseen ja muokannut maiden sisäistä ja rajatylittävää toimintaa vaikuttaen kuluttajiin, yrityksiin, työntekijöihin ja palvelujen tarjoamiseen; toteaa, että jotkin näistä vaikutuksista voivat olla väliaikaisia, mutta toisilla niistä on pysyviä vaikutuksia sisämarkkinoiden muotoon ja tarpeisiin; ottaa huomioon, että pandemian torjunta on nopeuttanut siirtymistä digitaalisiin palveluihin; toteaa kriisin osoittaneen Euroopan yhdentymisen, vahvojen toimielinten ja sääntelyn merkityksen; ottaa huomioon, että covid-19-pandemian aikana sovelletut mielivaltaiset julkisten hankintojen käytännöt ovat vaikuttaneet vakavasti sisämarkkinoihin ja aiheuttaneet vakavia uhkia avoimuudelle; katsoo nykyisen vaikean tilanteen edellyttävän, että poistetaan paitsi covid-19-pandemiaan liittyvät rajoitukset niin myös perusteettomat esteet, jotka ovat olleet sisämarkkinoilla vuosia, jotta voidaan parantaa ja syventää sisämarkkinoita, jotka ovat yksi keino selviytyä kriisistä;

Sisämarkkinoiden tila ja niiden toimintapoliittiset tavoitteet

1.

 suhtautuu myönteisesti maaliskuussa 2020 laadittuun sisämarkkinoiden hallinnointia koskevaan pakettiin, jolla pyritään parantamaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa ja sen valvontaa aluksi luomalla katsaus meneillään oleviin ja tuleviin aloitteisiin; katsoo myös, että lainsäädännössä ja täytäntöönpanossa on edelleen puutteita, jotka haittaavat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa; katsoo erityisesti, että tarvitaan aloitteita palvelujen sisämarkkinoiden parantamiseksi;

2.

 tukee komission tiedonantoa sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon ja valvonnan parantamista koskevasta pitkän aikavälin toimintasuunnitelmasta ja erityisesti ehdotuksia vahvistaa SOLVIT-verkostoa sisämarkkinoiden riitojenratkaisuvälineenä, lisätä komission roolia, kun jäsenvaltioita avustetaan saattamaan EU:n lainsäädäntö osaksi kansallista lainsäädäntöä asianmukaisesti, täysimääräisesti ja ajoissa yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi ja ylisääntelyn välttämiseksi, luoda sisämarkkinoiden esteitä koskeva väline yhteisen digitaalisen palveluväylän puitteissa ja antaa kansalaisille ja yrityksille mahdollisuus raportoida nimettömästi sääntelyesteistä, joita ne ovat kohdanneet käyttäessään sisämarkkinaoikeuksiaan;

3.

 huomauttaa, että sekä yritykset että kuluttajat joutuvat maksamaan riittämättömästä täytäntöönpanosta, ja kannustaa komissiota asettamaan etusijalle asianmukaiset täytäntöönpanotoimet;

4.

 korostaa pyrkimyksiä varmistaa, että sisämarkkinoiden moitteeton toiminta kulkee käsi kädessä kestävää kehitystä ja sosiaalista markkinataloutta sekä ympäristönsuojelun korkeaa tasoa ja ympäristön laadun parantamista koskevien EU:n perustavoitteiden saavuttamiseksi;

5.

 korostaa, että sisämarkkinat ovat edelleen yksi Euroopan unionin suurimmista saavutuksista; kehottaa siksi komissiota kohdentamaan resursseja sisämarkkinoihin vaikuttaviin kysymyksiin, erityisesti perusteettomiin tullien ulkopuolisiin esteisiin, jotka estävät sisämarkkinoiden täyden potentiaalin välittymisen kuluttajille, työntekijöille ja yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, luomalla tarpeettomia ja epäoikeudenmukaisia esteitä tavaroiden ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle;

6.

 toteaa, että tällaisten esteiden tehokas poistaminen ja sisämarkkinoiden yhdentymisen syventäminen edellyttävät todennäköisesti myös jäsenvaltioiden tehokkaampaa seurantaa, sääntelyn varovaisuutta, EU:n nykyisen sääntelykehyksen soveltamisen yksinkertaistamista ja sisämarkkinoiden poliittisen painoarvon lisäämistä;

7.

 tunnustaa kuluttajansuojapolitiikan perustavanlaatuisen merkityksen sisämarkkinoiden vahvistajana ja niiden yhdentymisen edistäjänä;

8.

 kehottaa komissiota käyttämään sisämarkkinaohjelman resursseja sisämarkkinoiden hallinnon vahvistamiseen ja niiden toiminnan parantamiseen erityisesti tullien ulkopuolisten esteiden osalta;

9.

 kehottaa jäsenvaltioita kunnioittamaan sisämarkkinoiden eheyttä vaihtamalla paremmin tietoja EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta ja koordinoimalla sitä komission avustuksella, pidättäytymään mahdollisuuksien mukaan poikkeavien kansallisten sääntöjen käyttöönotosta ja etsimään unionin tason ratkaisuja, soveltamaan paremman sääntelyn suuntaviivoja kansallisten sääntöjen käyttöönotossa, tekemään asianmukaisia vaikutustenarviointeja ja tukemaan sidosryhmiä, jotta ne voivat asianmukaisesti osallistua päätöksentekoprosessiin, sekä soveltamaan kaikkia sääntöjä perustellulla, oikeasuhteisella ja syrjimättömällä tavalla;

10.

 korostaa, että vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden täysi saavuttaminen riippuu pääasiassa sisämarkkinoiden vaikuttavasta toiminnasta ja asianmukaisesta toimintapolitiikasta, joka on keskeinen markkinoiden tehokkuuden ja innovoinnin mahdollistaja ja yksi Euroopan talouksien nykyaikaistamisen välineistä; katsoo tämän vuoksi, että sisämarkkinoiden puutteet ansaitsevat yhtä paljon huomiota kuin vihreän kehityksen ohjelma ja Euroopan digitaalistrategia; korostaa, että muissa unionin toimintapolitiikoissa olisi otettava huomioon sisämarkkinasäännöt ja noudatettava niiden periaatteita; vahvistaa oman sitoutumisensa vakaiden, kestävien kuluttaja- ja työntekijäystävällisten ja liiketoiminnalle suotuisten sisämarkkinoiden kehittämiseen ja turvaamiseen;

11.

 pitää valitettavana, että jotkin huomiotta jätetyt tullien ulkopuoliset kaupan esteet voisivat haitata EU:n teollisuusstrategian tavoitteiden saavuttamista, erityisesti tuotannon siirtämistä takaisin ja Euroopan talouden häiriönsietokyvyn vahvistamista; korostaa, että vakaat ja yhdennetyt sisämarkkinat, joilla tullien ulkopuoliset esteet poistetaan, ovat ennakkoedellytys EU:n teollisuusstrategian tavoitteiden saavuttamiselle;

12.

 kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että ne toimivat oikeasuhteisesti ja tinkimättömästi noudattaen julkisen politiikan oikeutettuja tavoitteita, kuten kansanterveys, ympäristö, julkiset palvelut ja yleinen etu; pitää kuitenkin valitettavana, että jotkin jäsenvaltiot viittaavat edelleen yleiseen etuun kotimarkkinoidensa eristämiseksi; korostaa lisäksi, että perusteettomien alueellisten rajoitusten, tarpeettomien kielivaatimusten ja taloudellisten tarvetestien kaltaiset vaatimukset luovat perusteettomia esteitä sisämarkkinoilla, ja kehottaa komissiota parantamaan jäsenvaltioiden valvontaa tässä suhteessa, mukaan lukien oikeudelliset ilmoitusvelvollisuudet;

13.

 pitää valitettavana, että parlamentin tutkimuksen mukaan jäsenvaltioita vastaan sisämarkkinoiden alalla käynnistettyjen rikkomusmenettelyjen määrä kasvoi vuosina 2017–2019 ja saavutti 800 tapausta vuonna 2019, mikä on korkein taso sitten vuoden 2014;

Tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden esteet

14.

 huomauttaa, että komissio ja sidosryhmät ovat kartoittaneet joukon keskeisiä rajatylittävän toiminnan perusteettomia esteitä, joita ovat muun muassa seuraavat:

a)

lainsäädännölliset eroavuudet ja EU:n lainsäädännön epäyhtenäinen täytäntöönpano, jotka mutkistavat rajatylittävää kauppaa ja pakottavat yritykset sitomaan voimavaroja EU:n säännösten työlääseen analysointiin, mikä siirtää investointeja pois työpaikkoja luovista tai kasvua tukevista toiminnoista;

b)

EU:n lainsäädännön riittämätön täytäntöönpano sekä pitkät ja monimutkaiset menettelyt EU:n lainsäädännön rikkomisten ratkaisemiseksi;

c)

raskaat ja toisinaan monimutkaiset hallinnolliset vaatimukset tai käytännöt, kuten toistuvat jatkuvat tarkastukset ja seuraamukset, jotka ovat suhteettomia rikkomuksiin nähden, riittämättömät ja vaikeasti saatavilla olevat tai olemattomat tiedot sekä rajalliset viestintäyhteydet julkishallinnon kanssa, jotka myös rajoittavat uusien tai kilpailevien palvelujen mahdollisuuksia uusissa paikoissa, mikä antaisi kuluttajille enemmän valinnanvaraa;

d)

alueelliset toimitusrajoitukset, jotka selvästi haittaavat sisämarkkinoiden kehitystä ja niistä kuluttajille mahdollisesti koituvaa hyötyä;

e)

kansallisella tasolla hyväksytyt tekniset lisävaatimukset, jotka aiheuttavat liiallisia ja perusteettomia hallinnollisia rasitteita, jotka voisivat haitata sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa;

f)

nykyisten velvoitteiden tuntemista helpottavien tehokkaiden välineiden ja mekanismien puute tai yhdenmukaistettujen teknisten standardien puuttuminen, mikä lisää yli rajojen toimiville yrityksille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia;

g)

avoimuuden ja tiedottamisen puute sekä monimutkaiset menettelyvaatimukset, jotka vaikeuttavat erityisesti pk-yritysten pääsyä rajatylittäviin hankintoihin;

h)

rajatylittävää sähköistä kaupankäyntiä koskevien sääntöjen riittämättömyys;

i)

vaikeudet ratkaista kaupallisia ja hallinnollisia kiistoja nopeasti;

15.

 panee merkille, että sisämarkkinoilla toimivat EU:n yritykset ovat jo ilmoittaneet konkreettisia esimerkkejä edellä mainituista esteistä, kuten ulkomaisille palveluntarjoajille asetetut vaatimukset rekisteröidä yritys vastaanottavan jäsenvaltion kauppa- ja yritysrekisteriin, vaikka ne lähettävät työntekijöitä vastaanottavan jäsenvaltion alueelle vain tilapäisesti eikä niillä ole siellä infrastruktuuria, josta käsin ne harjoittaisivat toimintaa tavanomaisesti, vakaasti ja jatkuvasti;

16.

 korostaa, että tehokkain tapa vähentää sisämarkkinoiden hajanaisuutta on pyrkiä yhdenmukaistamiseen mahdollisuuksien mukaan; korostaa, että tämä yhdenmukaistaminen ei kuitenkaan saisi johtaa yritysten sääntelytaakan lisääntymiseen;

17.

 korostaa, että oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen vahvistaa sisämarkkinoiden eheyttä, ja muistuttaa jäsenvaltioita niiden oikeudellisista ilmoitusvelvoitteista;

18.

 korostaa, että tullien ulkopuoliset kaupan esteet muun muassa vaikuttavat vakavasti palvelualaan ja siten myös muihin palvelualaan tukeutuviin talouden segmentteihin; korostaa lisäksi, että komissio on yksilöinyt 13 alalla 24 erityistä rajoitusta, jotka rikkovat palveludirektiivissä (6) vahvistettuja sääntöjä ja joista jotkin ovat syrjiviä tai ovat sijoittautumispaikkaa tai kansalaisuutta koskevia vaatimuksia; panee merkille, että arvioinnin tavoitteena oli dokumentoida rajoitusten olemassaolo tai puuttuminen ja että rajoitusten oikeasuhteisuuden arviointi ei kuulunut arvioinnin piiriin eikä siinä arvioitu, oliko kyseinen rajoitus perusteltu tai oikeasuhteinen;

19.

 toteaa, että kertomuksen mukaan esteet ovat vähentyneet hieman lähes kaikilla arvioiduilla aloilla, mikä edellyttää komissiolta lisäarviointia; korostaa kuitenkin, että komission mukaan eri palvelualojen esteiden vähentämisen kartoittaminen oli hidasta palveludirektiivin täytäntöönpanosta vuonna 2006 vuoteen 2017 ja että vähittäiskaupan alalla kartoitetut esteet jopa kasvoivat vuosina 2011–2017, mikä eliminoi saavutetun edistyksen;

20.

 pitää valitettavana, että jotkin palveludirektiivin yhteydessä yksilöidyistä rajoituksista johtuvat oikeudellisesta epävarmuudesta, jota se on aiheuttanut voimaantulostaan lähtien erityisesti matkailualan pk-yrityksille;

21.

 muistuttaa, että julkiset palvelut nauttivat erityissuojelua sisämarkkinoiden sääntöihin nähden niiden yleisen edun mukaisen roolin vuoksi, mikä merkitsee sitä, että viranomaisten vahvistamat niiden moitteetonta toimintaa koskevat säännöt eivät muodosta muita kuin tulleihin liittyviä esteitä; huomauttaa tässä yhteydessä, että sosiaali- ja terveyspalvelut eivät kuulu palveludirektiivin soveltamisalaan;

22.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään toimiaan vähittäiskaupan esteiden poistamiseksi ja toimimaan nopeasti, kun uusia esteitä havaitaan; kehottaa komissiota laatimaan ohjeet vähittäiskaupan lupamenettelyjen oikeasuhteisuudesta, jotta voidaan lisätä vähittäiskaupan oikeusvarmuutta ja ennustettavuutta, ja esittämään uuden toimintasuunnitelman Euroopan vähittäiskauppa-alalle vuoden 2022 puoliväliin mennessä;

23.

 muistuttaa, että huomattava osa rajatylittävään palvelujen tarjoamiseen liittyvistä ongelmista johtuu hallinnollisista käytännöistä eikä yhteensopimattomuudesta EU:n lainsäädännön kanssa;

24.

 kehottaa komissiota jatkamaan suuntaviivojen laatimista heikosti toimivan lainsäädännön korjaamiseksi; huomauttaa, että työntekijöiden vapaata liikkuvuutta helpottavan EU:n lainsäädännön yhteisen tulkinnan puuttuminen saattaa aiheuttaa oikeudellisen selkeyden puutetta ja byrokraattista taakkaa yrityksille ja työntekijöille, jotka tarjoavat palveluja eri jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita niiden saattaessa EU:n säädöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta varmistetaan yhdenmukaisempi lähestymistapa;

25.

 pitää valitettavana, että palveludirektiivin ja TRIS-ilmoitusjärjestelmän (7) mukaista ilmoitusmenettelyä ei ole käytetty riittävästi; korostaa tämän heikentävän komission kykyä varmistaa, että uusi palvelulainsäädäntö on palveludirektiivin mukaista; kehottaa jäsenvaltioita täyttämään palveludirektiivin mukaiset ilmoitusvelvollisuutensa; kehottaa komissiota esittämään vuoden 2022 puoliväliin mennessä toimintasuunnitelman nykyisen kehyksen parantamiseksi; panee tässä yhteydessä merkille komission aikomuksen saattaa palveludirektiivin täytäntöönpanoa koskeva käsikirja ajan tasalle, jotta siihen voidaan sisällyttää viimeisimmästä oikeuskäytännöstä johtuvat näkökohdat ja parantaa direktiivin täytäntöönpanon valvontaa;

26.

 korostaa, että esteitä voi aiheutua myös kansallisten hallintojen rajallisista valmiuksista tarjota palveluja muilla kielillä sekä asiaa koskevan koulutuksen ja infrastruktuurin puutteista; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että markkinoille pääsyyn liittyvät tiedot ja asiakirjat ovat saatavilla paitsi jäsenvaltion virallisella kielellä myös englanniksi tai muulla paikallistalouden eniten käytetyllä kielellä;

27.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön käteviä, kompakteja ja käyttövalmiita välineitä, joiden avulla kansalliset viranomaiset voivat puuttua virheellisiin käytäntöihin ja rikkomuksiin ja valvoa sisämarkkinasääntöjen noudattamista;

28.

 muistuttaa, että jäsenvaltio voi vedota yleiseen järjestykseen, kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen vain, jos se voi osoittaa, että on olemassa yhteiskunnan olennaiseen etuun vaikuttava todellinen ja riittävän vakava uhka; pitää siksi mahdottomana hyväksyä minkäänlaista valtion tukemaa syrjintää, joka kohdistuu esimerkiksi vammaisiin henkilöihin tai perustuu taloudelliseen asemaan, kansallisuuteen, ikään, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, ammattiin, sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautumiseen (mukaan lukien hlbtiq-fobia); katsoo, että tällainen syrjintä voi rajoittaa sisämarkkinoiden vapauksia ja luoda siten tullien ulkopuolisen esteen, joka vaikuttaa tavaroiden ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen, koska se estää tavaroiden tuottajia ja palveluntarjoajia toimittamasta samoja tavaroita ja palveluja tasapuolisesti kaikkialla EU:ssa ja kuluttajia hyötymästä sisämarkkinoiden saavutuksista;

29.

 suhtautuu myönteisesti tavaroiden vapaassa liikkuvuudessa viime vuosina tapahtuneisiin merkittäviin parannuksiin, joista on kiittäminen muun muassa asetusta (EU) 2018/302 (8) (geoblokkausasetus), asetusta (EU) 2019/1020 (9) (markkinavalvonta- ja tuotteiden vaatimustenmukaisuusasetus) ja ennen kaikkea asetusta (EU) 2019/515 (10) (tavaroiden vastavuoroista tunnustamista koskeva asetus); muistuttaa, että vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta sovelletaan ainoastaan yhdenmukaistamattomiin tuotteisiin, ja korostaa ylhäältä alaspäin tapahtuvan yhdenmukaistamisen merkitystä tuoteturvallisuuden ja kuluttajansuojan korkean tason varmistamiseksi; katsoo, että vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen perusteellinen soveltaminen ja asetuksessa (EU) 2019/515 äskettäin määritellyt välineet edistäisivät tehokkaasti sisämarkkinoiden tavoitteita erityisesti aloilla, joilla on edelleen vaikeuksia;

30.

 katsoo, että geoblokkausasetuksen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta on ollut hyötyä kuluttajille rajatylittävien ostosten helpottamisessa; muistuttaa kuitenkin, että erityisesti audiovisuaalisten palvelujen ja sisältöjen tarjonnassa on edelleen tiettyjä esteitä ja että tämä ilmenee kuluttajien vähäisenä luottamuksena rajatylittävään verkkokauppaan; kehottaa komissiota osana vuodelle 2022 suunniteltua arviointikertomusta ehdottamaan keinoja perusteettomien ja tehottomien maarajoitusten poistamiseksi ja pyrkimään luomaan yhdenmukaistetut digitaaliset sisämarkkinat;

31.

 korostaa, että on olemassa syrjiviä ja kilpailunvastaisia käytäntöjä, kuten alueellisia toimitusrajoituksia, jotka haittaavat sisämarkkinoiden kehitystä ja heikentävät niiden mahdollisia etuja kuluttajille; kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä alueellisten toimitusrajoitusten poistamiseksi ja siten vähentämään rajatylittävän kaupan esteitä täysin toimivien sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi;

32.

 pitää myönteisenä, että tutkintojen yhdenmukaistaminen vastavuoroisen tunnustamisen avulla on jo edistänyt sisämarkkinoiden kasvua useiden ammattien osalta; pitää kuitenkin valitettavana, että jäsenvaltioiden asettamat hallinnolliset esteet rajoittavat vakavasti edistymisen jatkumista; korostaa, että tutkintotodistusten, tutkintojen, taitojen ja pätevyyksien vastavuoroinen tunnustaminen jäsenvaltioiden välillä vahvistaisi työntekijöiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta, ja kehottaa jäsenvaltioita ulottamaan vastavuoroisen tunnustamisen kaikille mahdollisille koulutustasoille ja parantamaan tai omaksumaan tarvittavia menettelyjä tällaista laajentamista varten mahdollisimman pian;

33.

 muistuttaa säänneltyjen ammattien erityisasemasta sisämarkkinoilla ja niiden roolista yleisen edun ajamisessa, mutta korostaa myös, että tätä erityisasemaa ei pitäisi käyttää sisämarkkinoiden pirstoutumiseen johtavien perusteettomien esteiden säilyttämiseen;

34.

 kannustaa jäsenvaltioita poistamaan ammattipätevyyden aiheettomat rajoitukset ja komissiota pysymään aktiivisena ja valppaana sen toteuttaessa rikkomismenettelyjä, jos jäsenvaltiot eivät noudata tutkintojen tunnustamista koskevaa EU:n lainsäädäntöä;

35.

 muistuttaa, että ammattipätevyysdirektiivi perustuu yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen ja kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoon;

36.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkuvasti tiedottamaan asiasta paremmin yrityksille ja työntekijöille, joilla ei välttämättä ole tietoa vastavuoroisesta tunnustamisesta ja muista asiaankuuluvista säännöistä, joilla helpotetaan rajatylittävää toimintaa;

37.

 kehottaa tukemaan eurooppalaista tutkintojen viitekehystä ja helpottamaan sen käyttöä koko unionin alueella, jotta siitä tulisi yleisesti hyväksytty tunnustamisen väline;

38.

 pitää valitettavana, että työvoiman liikkuvuutta palvelualoilla koskevien tietojen saatavuus on riittämätöntä, ja on huolissaan tiettyjen jäsenvaltioiden raskaista menettelyistä olennaisten asiakirjojen hankkimiseksi sekä jatkuvista ongelmista, jotka liittyvät A1-lomakkeen oikea-aikaiseen toimittamiseen kansalaisille; korostaa, että esimerkiksi kansallisia työehtosopimuksia koskevien tietojen saatavuutta olisi soveltuvin osin ja tarvittaessa parannettava direktiivissä 2014/67/EU (11) vaaditulla tavalla, jotta yritysten on helpompi noudattaa sääntöjä ja jotta työntekijät saavat helpommin tietoa; vaatii, että näiden tietojen olisi oltava saatavilla yhteisen digitaalisen palveluväylän kautta; kehottaa komissiota ja Euroopan työviranomaista ryhtymään asianmukaisiin toimiin tiedonsaannin parantamiseksi;

39.

 kehottaa komissiota ottamaan – suunniteltuun tapaan – käyttöön digitaalisen lomakkeen työntekijöiden lähettämistä koskevaa ilmoitusta varten vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä, kuten se esitti vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivityksessä, ja luomaan yksinkertaisen, käyttäjäystävällisen ja yhteentoimivan digitaalisen lomakkeen, joka vastaa eurooppalaisten yritysten ja erityisesti pk-yritysten tarpeita;

40.

 muistuttaa, että tiedonsaanti on olennaisen tärkeää ja että sen on oltava mahdollisimman helppoa käyttäjille; katsoo, että osana tuotelainsäädäntöpakettia toteutetut toimenpiteet, joilla parannetaan yritysten mahdollisuuksia saada tietoa sovellettavista säännöistä ja velvollisuuksista, ovat tervetullut edistysaskel rajatylittävän kaupan helpottamisessa ja kuluttajansuojan korkean tason säilyttämisessä; vaatii osoittamaan riittävästi resursseja keskitettyjen palvelupisteiden perustamiseen;

41.

 panee merkille, että kaupunkiliikenteessä sallittuja ajoneuvoja koskevia sääntöjä sovelletaan yhä useammin sekä yksityis- että hyötyajoneuvoihin; pyytää komissiota arvioimaan, tarvitaanko koordinointia EU:n tasolla;

42.

 painottaa, että sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta on avain siihen, että voidaan turvata edullisten ja korkealaatuisten tuotteiden, maatalouselintarvikkeet mukaan luettuina, riittävät toimitukset kaikkialla EU:ssa;

43.

 korostaa, että on tärkeää parantaa EU:n toimitusjärjestelmien dynaamisuutta ja häiriönsietokykyä myös alueellisella ja paikallisella tasolla ja vahvistaa lyhyitä, älykkäitä ja integroituja toimitusketjuja, jotta voidaan varmistaa jatkuvat tuotteiden toimitukset kaikkialla EU:ssa;

44.

 korostaa tarvetta varmistaa sisämarkkinoiden mahdollisimman suuri yhdenmukaisuus soveltamalla pakkausmerkintöihin yhtenäistä EU:n laajuista lähestymistapaa, joka voi sekä poistaa sisämarkkinoiden toiminnan esteitä että varmistaa, että kuluttajille annettavat tiedot pysyvät selkeinä, avoimina, jäljitettävissä olevina ja ymmärrettävinä;

45.

 suhtautuu myönteisesti sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan tarkistetun direktiivin (12) hyväksymiseen ja komission tätä koskeviin kannustimiin ja tukee yhteisen tutkimuskeskuksen työtä ja havaintoja, joilla kaikilla pyritään puuttumaan elintarvikkeiden laatueroihin;

Digitalisaatio ja tekoälyn käyttö sisämarkkinoiden esteiden poistamisessa

46.

 korostaa täysin toimivien, kuluttajia ja yrityksiä hyödyttävien digitaalisten sisämarkkinoiden merkitystä ja pyytää tukemaan pk-yrityksiä, jotta ne voivat selviytyä digitaalisen siirtymän esteistä ja vaikeuksista;

47.

 katsoo, että digitalisaatio ja tekoälyn kaltaiset uudet teknologiat voivat edistää EU:n tavoitteiden saavuttamista ja syventää sisämarkkinoita; korostaa, että jos tällaisia teknologioita käytetään oikein, ne voivat olla myönteisiä ja muutosvoimaisia ja vastata moniin haasteisiin sisämarkkinoiden esteiden poistamiseksi;

48.

 kehottaa komissiota arvioimaan edelleen mahdollisuutta sallia ja kannustaa käyttämään digitaalisia ratkaisuja, jotka voivat auttaa tarjoamaan pakollisia tuote- tai pakkaustietoja ilman tarvetta kasvattaa pakkauskokoa tai pakata tuotteita uudelleen;

49.

 suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin digitaalisia palveluja koskevaksi säädökseksi (COM(2020)0825) ja digitaalisia markkinoita koskevaksi säädökseksi (COM(2020)0842) ja pyytää komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään puitteet, jotka ovat johdonmukaisia muiden sisämarkkinoiden ja EU:n politiikkojen kanssa; pitää äärimmäisen tärkeänä, että yrityksillä ja erityisesti pk-yrityksillä ja kuluttajilla on selkeät, yhdenmukaistetut ja vakaat säännöt;

50.

 suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmaan perustaa yksi ainoa eurooppalainen yhteyspiste muiden kuin elintarvikkeiden valvontaviranomaisille;

51.

 kehottaa toimivaltaisia EU:n ja kansallisia viranomaisia ryhtymään asiaankuuluviin toimiin, joilla pyritään luomaan yhtenäinen malli virallisille kansallisille verkkosivustoille ja saattamaan ne yhteensopiviksi yhteisen digitaalisen palveluväylän kanssa, jotta voidaan parantaa asiaankuuluvien tietojen saatavuutta jäsenvaltioissa;

52.

 toteaa, että monet esteet johtuvat hallintojen rajallisesta valmiudesta tarjota laadukkaita palveluja rajatylittävissä tilanteissa; katsoo, että julkisten palvelujen digitalisointi ja täysimittaiset sähköiset viranomaisvalmiudet ovat edelleen olennaisen tärkeitä joidenkin raskaiden tullien ulkopuolisten kaupan esteiden poistamiseksi; kehottaa komissiota edistämään digitaalisten välineiden käyttöä ja kannustaa jäsenvaltioita sitoutumaan täysimääräisesti julkisten palvelujen digitalisointiin; pitää tärkeänä kehittää ja käyttää yhteentoimivia ja avoimeen lähdekoodiin perustuvia sähköisen hallinnon välineitä, jotta voidaan edistää kansainvälisesti yhteensopivien sähköisen hallinnon menettelyjen kehittämistä; muistuttaa tässä yhteydessä, että yhteisen digitaalisen palveluväylän keskeisten säännösten piti olla voimassa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa 12. joulukuuta 2020 mennessä; korostaa ”oletusarvoisen digitaalisuuden” ja ”yhden kerran” periaatteiden merkitystä, sillä ne säästävät kansalaisten ja yritysten aikaa ja rahaa erityisesti laajassa käytössä; suhtautuu myönteisesti ehdotukseen lisätä sisämarkkinoiden esteitä koskeva työkalu yhteiseen digitaaliseen palveluväylään;

53.

 pitää valitettavana, että yhteisen digitaalisen palveluväylän täytäntöönpano etenee hitaasti; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan riittävästi resursseja yhteisen digitaalisen palveluväylän nopeaan toteuttamiseen pk-yrityksiä hyödyttävällä tavalla tarjoamalla käyttäjäkeskeistä tietoa sisämarkkinasäännöistä ja hallinnollisista menettelyistä, jotta siitä tulee mahdollisimman virtuaalinen keskitetty palvelupiste; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota laajentamaan yhteisen digitaalisen palveluväylän soveltamisalaa kaikkiin liiketoiminnan kannalta merkityksellisiin hallinnollisiin menettelyihin;

54.

 korostaa, että SOLVIT-verkostolla on hyvät mahdollisuudet tulla tärkeimmäksi epäviralliseksi ongelmanratkaisuvälineeksi yrityksille ja kuluttajille tapauksissa, joissa EU:n lainsäädäntöä sovelletaan väärin; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen tehdä SOLVIT-verkostosta oletusarvoinen sisämarkkinoiden riitojenratkaisun väline; katsoo tämän edellyttävän parempaa tiedottamista näiden riitojenratkaisuvälineiden olemassaolosta;

55.

 toteaa, että komission ja jäsenvaltioiden tiedotustoimista huolimatta moni kansalainen ja yritys ei vieläkään tiedä SOLVIT-verkostosta; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava lisätoimia sen profiilin nostamiseksi;

56.

 toteaa, että SOLVIT-verkosto perustuu pikemminkin suosituksiin kuin lainsäädäntöön eikä voi tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä; korostaa, että SOLVIT-verkoston toimintaa voidaan parantaa merkittävästi;

57.

 panee merkille, että monella SOLVIT-keskuksella on edelleen liian vähän henkilöstöä ja että niillä ei ole riittävästi resursseja ja asiaankuuluvaa koulutusta henkilöstölle ja näin ollen tarvittavaa tietoa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että SOLVIT-keskuksilla on riittävät resurssit toimia komission tiedonannossa COM(2017)0255 vaaditulla tavalla;

58.

 kiinnittää huomiota siihen, että jäsenvaltioiden soveltamat perusteettomat, suhteettomat ja syrjivät valvontakäytännöt, kuten liialliset sakot tai kilpailevia yrityksiä koskevien tietojen saatavuus, ovat myös yksi este sisämarkkinoilla; panee merkille, että eurooppalaiset yritykset raportoivat säännöllisesti esimerkkejä tällaisista käytännöistä joko SOLVIT-verkoston, vetoomusvaliokunnalle esitettyjen vetoomusten tai komissiolle tehtyjen kantelujen kautta;

59.

 korostaa, että Euroopan kansalaisille, yrityksille ja niiden edustajille on luotava lähestyttävä ja helppokäyttöinen yhteyspiste, jotta voidaan nostaa esiin jäsenvaltioiden toteuttamia toimia, jotka haittaavat EU:n sisämarkkinoita; korostaa, että näiden kantelujen johdosta on toteutettava sujuvaa seurantaa, jotta sisämarkkinoiden perusteettomiin esteisiin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti;

60.

 muistuttaa, että maanteiden kansainväliseen tavaraliikenteeseen sovelletaan tullien ulkopuolisia esteitä, jotka rajoittavat pääsyä kansallisille markkinoille, mikä rajoittaa alan kilpailua;

61.

 korostaa standardien yhdenmukaistamisen merkitystä sisämarkkinoiden kannalta ja korostaa, että on tärkeää ottaa sidosryhmät ja yritykset paremmin mukaan yhdenmukaistamisprosessiin, jotta vältetään EU:n sisämarkkinoille pääsyn tarpeettomat esteet;

Valvonta ja säännönmukaisuuden seuranta

62.

 suhtautuu periaatteessa myönteisesti sisämarkkinoiden täytäntöönpanon valvontaa käsittelevään työryhmään, jonka tavoitteena on arvioida, miten kansalliset lainsäädännöt vastaavat sisämarkkinasääntöjä, asettaa etusijalle kiireellisimmät esteet, puuttua ylisääntelyyn ja käsitellä horisontaalisia täytäntöönpanokysymyksiä; huomauttaa, että työryhmän ei pitäisi ainoastaan tunnistaa ongelmia vaan tarjota myös mahdollisia ratkaisuja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan sidosryhmien paremman osallistamisen työryhmään;

63.

 muistuttaa, että komission suunnitelma tehostaa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa työryhmällä, joka piti ensimmäisen kokouksensa huhtikuussa 2020, on tuottanut toistaiseksi vain rajallisesti tuloksia; pitää valitettavana, että työryhmän työmenetelmät eivät ole avoimia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan työryhmän avoimuutta ja ottamaan sidosryhmät mukaan sen kokouksiin sekä varmistamaan, että työryhmä julkaisee osallistujaluettelot, kokousten esityslistat ja pöytäkirjat komission verkkosivustolla; kehottaa komissiota esittämään työryhmän työn konkreettiset tulokset vuoden 2022 loppuun mennessä ja toimittamaan ne parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle ja kilpailukykyneuvostolle sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon ja sen valvonnan parantamista koskevasta pitkän aikavälin toimintasuunnitelmasta 10. maaliskuuta 2020 antamansa tiedonannon (COM(2020)0094) mukaisesti;

64.

 kehottaa komissiota esittämään säännöllisesti ja vähintään joka kolmas vuosi kertomuksen tullien ulkopuolisista esteistä, laajentamaan nykyistä sisämarkkinoiden tulostaulua avoimesti ja luettelemaan rikkomusmenettelyt ja kansalliset säännökset, joiden epäillään rikkovan EU:n lainsäädäntöä;

65.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan johdonmukaisesti, nopeasti ja tarkasti, haittaavatko kansalliset säännöt sisämarkkinoita, ja mikäli ne haittaavat, arvioimaan, ovatko ne tarpeellisia, syrjimättömiä, oikeasuhteisia ja perusteltuja tavalla, joka vastaa direktiiviä (EU) 2015/1535 teknisiä määräyksiä koskevien tietojen toimittamisesta ja direktiiviä (EU) 2018/958 (13) säännellyistä ammateista; toteaa, että asianmukaiset vaikutustenarvioinnit ja seikkaperäiset perustelut puuttuvat erityisesti kansallisten tuote- ja palvelusääntöjen osalta; kehottaa komissiota tekemään nopeita päätöksiä kanteluista sen varmistamiseksi, että loppukäyttäjien kannalta merkitykselliset asiat käsitellään nopeasti ja ratkaistaan tehokkaasti;

66.

 muistuttaa, että jäsenvaltioiden ja komission on sääntelyn koko elinkaaren ajan oltava yhteisesti vastuussa sen varmistamisesta, että sisämarkkinasääntöjä noudatetaan siten, että otetaan huomion myös Pariisin sopimus ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, ja että kansalaisten, myös työntekijöiden ja kuluttajien, oikeudet turvataan; korostaa, että tarkastusten ja muiden markkinavalvontatoimien tiheyttä ja laatua koskevia sääntöjä on yhdenmukaistettava EU:n laajuisesti erityisesti tuoteturvallisuuden osalta ja että on edistettävä kansallisten viranomaisten välisen tietojenvaihdon välineitä yhteistyön vahvistamiseksi tällä alalla;

67.

 kehottaa kutakin jäsenvaltiota varmistamaan, että kaikilla niiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla toimivaltaisilla viranomaisilla on kaikki vähimmäisvaltuudet sekä talousarvio ja henkilöstö, jotka ovat tarpeen sisämarkkinasäännöstön asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi;

68.

 korostaa, että asianmukaisten viranomaisten on tärkeää kohdistaa oikeasuhteista valvontaa, tarkastuksia ja seuraamuksia lainsäädäntöä noudattamattomiin talouden toimijoihin näiden sijoittautumisjäsenvaltiosta riippumatta; korostaa, että on olennaisen tärkeää paitsi hyödyntää kansallisten viranomaisten ja komission välisen markkinavalvontayhteistyön välineitä niin myös kehittää uusia välineitä, jotta voidaan varoittaa etukäteen kuluttajien turvallisuuden vaarantavista vaatimustenvastaisuuden ongelmista, erityisesti lisäämällä valvontaa Euroopan tasolla;

69.

 korostaa, että on tärkeää lisätä yhdenmukaistamista, johon sisältyy toimivaltaisten viranomaisten välinen vaikuttava ja tehokas täytäntöönpanoyhteistyö rikkomusten havaitsemiseksi, tutkimiseksi ja lopettamiseksi tai kieltämiseksi;

70.

 korostaa seurannan merkitystä ja suhtautuu siksi myönteisesti sisämarkkinoiden tulostauluun tuloksellisuuden seurannan välineenä; korostaa tarvetta käydä jatkuvaa keskustelua tulostaulun tuloksista korkeimmalla poliittisella tasolla ja varmistaa poliittinen sitoutuminen havaittujen esteiden poistamiseen paitsi yritysten näkökulmasta niin myös työntekijöiden, kuluttajien ja kansalaisten kohtaamien haasteiden osalta ottaen asianmukaisesti huomioon sosiaali- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat;

71.

 suhtautuu myönteisesti kansallisten julkishallintojen, julkisten hankintojen ammattilaisten, tuomareiden ja muiden oikeusalan toimijoiden valmiuksien kehittämiseen, jota varten on mahdollista myöntää rahoitusta uudistusten tukiohjelmasta;

Covid-19-pandemian torjunnasta johtuvat sisämarkkinoiden esteet

72.

 muistuttaa, että jäsenvaltioiden ja komission ensimmäisissä pandemian torjuntaan tähtäävissä toimissa ei otettu huomioon sisämarkkinoiden tarpeita, ja muistuttaa, että tällä on ollut vakavia vaikutuksia tavaroiden ja palvelujen vapaaseen rajatylittävään liikkuvuuteen; katsoo, että pandemian vaikutusta sisämarkkinoihin on arvioitava tarkemmin, jotta voidaan tehdä päätelmiä covid-19-kriisistä;

73.

 kehottaa jäsenvaltioita siinä tapauksessa, että pandemiatilanne pahenee, panemaan täysin täytäntöön komission suuntaviivat, jotka koskevat työntekijöiden vapaan liikkuvuuden harjoittamista covid-19-epidemian aikana, ja komission tiedonannon ”Vaiheittaiset ja koordinoidut toimet vapaan liikkuvuuden palauttamiseksi ja sisärajatarkastusten poistamiseksi” (C(2020)3250), jotta työntekijät, erityisesti liikenne-, raja- ja kausityöntekijät sekä lähetetyt työntekijät, ja palveluntarjoajat voivat ylittää rajat ja päästä esteettä työpaikalleen;

74.

 suhtautuu myönteisesti NextGenerationEU-elpymispakettiin, rajavalvontaa koskeviin EU:n suuntaviivoihin, liikenteen vihreisiin kaistoihin ja EU:n digitaaliseen covid-todistukseen, joilla helpotetaan vapaata liikkuvuutta, sekä muihin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sisämarkkinoiden normaali toiminta;

75.

 pitää valitettavana, että jotkin jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön uusia matkustusrajoituksia, kuten karanteenin joillekin EU:n digitaalisen covid-todistuksen haltijoille; toteaa, että nämä rajoitukset ovat erityisen raskaita rajatyöntekijöille ja lähetetyille työntekijöille sekä kuorma-autonkuljettajille;

76.

 muistuttaa, että on tärkeää varmistaa, että covid-19-toimenpiteet eivät vaikuta tuotteiden ja erityisesti elintarvikkeiden virtaan EU:n sisällä, mukaan lukien alueet, jotka eivät ole yhteydessä Manner-Eurooppaan;

77.

 panee merkille, että covid-19-pandemia on johtanut tiettyihin rajoituksiin jäsenvaltioissa ja niiden välillä sen lisäksi, että hotelli-, ravintola- ja catering-ala on taantunut, millä on ollut tuhoisa vaikutus elintarviketuotantoon;

78.

 katsoo, että kestävän kehityksen, oikeudenmukaisen siirtymän, sosiaalisen osallisuuden ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen on tasoitettava tietä elpymiselle;

79.

 pitää myönteisenä komission ehdotusta esittää sisämarkkinoiden hätäapuväline; kehottaa komissiota kehittämään sitä oikeudellisesti sitovana rakenteellisena välineenä, jolla varmistetaan henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus tulevissa kriiseissä;

80.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään saatuja kokemuksia ennakoivasti ja laatimaan hätätilanteita koskevan valmiussuunnitelman, jolla olisi pyrittävä varmistamaan yhtenäinen reagointi ja turvaamaan palvelujen, tavaroiden ja henkilöiden, erityisesti rajatyöntekijöiden, mahdollisimman vapaa liikkuvuus; muistuttaa, että jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä kansallisista toimenpiteistä, joilla rajoitetaan tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta;

81.

 panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen asetukseksi valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 1082/2013/EU kumoamisesta (COM(2020)0727) ja erityisesti sen ehdotuksen lääkinnällisten laitteiden vientirajoitusten valvontamekanismin perustamisesta sisämarkkinoilla;

82.

 korostaa kiireellistä tarvetta asettaa laajemmin saataville digitaalisia palveluja ja teknologioita, jotka ovat välttämättömiä hätätilanteissa, jotta sisämarkkinat toimisivat moitteettomasti ja jotta kansalaiset ja yritykset voisivat käyttää julkisia palveluja sähköisen hallinnon ratkaisujen avulla; toteaa, että digitaalinen syrjäytyminen ja internetyhteyden puute ovat tärkeimpiä tullien ulkopuolisia esteitä EU:n sisämarkkinoiden digitaaliselle siirtymälle;

o

o o

83.

 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL C 456, 10.11.2021, s. 14.

(2)  EUVL L 295, 21.11.2018, s. 1.

(3)  EUVL C 388, 13.11.2020, s. 39.

(4)  EUVL C 76, 28.2.2018, s. 105.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7. syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12. joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9. syyskuuta 2015, teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/302, annettu 28. helmikuuta 2018, perusteettomien maarajoitusten ja muiden asiakkaiden kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla (EUVL L 60 I, 2.3.2018, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020, annettu 20. kesäkuuta 2019, markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/515, annettu 19. maaliskuuta 2019, toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyjen tavaroiden vastavuoroisesta tunnustamisesta (EUVL L 91, 29.3.2019, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/67/EU, annettu 15. toukokuuta 2014, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta (EUVL L 159, 28.5.2014, s. 11).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY, annettu 11. toukokuuta 2005, sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla (EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/958, annettu 28. kesäkuuta 2018, uuden ammatteja koskevan sääntelyn hyväksymistä edeltävästä suhteellisuusarvioinnista (EUVL L 173, 9.7.2018, s. 25).

Top