52022IP0038

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52022IP0038 - EN

Document 52022IP0038

Help

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2022 syöväntorjunnan tehostamisesta Euroopassa – kohti kattavaa ja koordinoitua strategiaa (2020/2267(INI))

EUVL C 342, 6.9.2022, p. 109–147 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
EUVL C 342, 6.9.2022, p. 98–136 (GA)

HTML

PDF

Official Journal

6.9.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 342/109

P9_TA(2022)0038

Syöväntorjunnan tehostaminen Euroopassa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2022 syöväntorjunnan tehostamisesta Euroopassa – kohti kattavaa ja koordinoitua strategiaa (2020/2267(INI))

(2022/C 342/12)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2020 antamansa päätöksen syöväntorjuntaa käsittelevän erityisvaliokunnan asettamisesta ja sen toimivallan, jäsenmäärän ja toimikauden keston määrittelystä (1),

—	ottaa huomioon syöväntorjuntaa käsittelevän erityisvaliokuntansa 27. lokakuuta 2020 julkaiseman työasiakirjan ”Inputs of the Special Committee on Beating Cancer (BECA) to influence the future Europe’s Beating Cancer Plan” (2),

—	ottaa huomioon 3. helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon EU:n syöväntorjuntasuunnitelmasta (COM(2021)0044),

—	ottaa huomioon EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman 2021–2027 (3) (Horisontti Eurooppa) ja siihen kuuluvan syöväntorjunnan mission (4),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

—	ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden saatavuudesta – kohti vahvempaa ja kestävämpää EU:ta (5),

—	ottaa huomioon syöpää koskevien yhteisten toimien (EPAAC, CANCON, iPAAC) yhteydessä laaditut oppaat sekä harvinaisia syöpäsairauksia koskevan yhteisen toiminnan (JARC) puitteissa perustetun harvinaisten syöpien toimintaohjelman 2030,

—	ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon uudesta eurooppalaisesta tutkimusalueesta tutkimusta ja innovointia varten (COM(2020)0628),

—	ottaa huomioon 2. joulukuuta 2003 annetun neuvoston suosituksen 2003/878/EY syöpäseulonnasta (6),

—	ottaa huomioon Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) toukokuussa 2017 julkaiseman raportin syöpäseulonnasta annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanosta (7),

—	ottaa huomioon rintasyövän, kohdunkaulan syövän ja suolistosyövän seulonnan ja diagnosoinnin eurooppalaiset laadunvarmistusohjeet,

—	ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020)0381),

—	ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2021 annetun komission tiedonannon työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2021–2027 (COM(2021)0323),

—	ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan lääkestrategia” (COM(2020)0761),

—	ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä” (COM(2020)0667),

—	ottaa huomioon 12. toukokuuta 2021 annetun komission tiedonannon terveestä maapallosta kaikille – EU:n toimintasuunnitelma ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” (COM(2021)0400),

—

ottaa huomioon työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/37/EY (syöpää aiheuttavia aineita ja perimän muutoksia aiheuttavia aineita koskeva direktiivi) (8), mukaan lukien sen kolme muutosdirektiiviä sekä komission ehdotuksen neljänneksi muutosdirektiiviksi (COM(2020)0571),

—	ottaa huomioon työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä 7. huhtikuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/24/EY (9),

—	ottaa huomioon syöväntorjuntaa käsittelevän erityisvaliokuntansa 19. huhtikuuta 2021 julkaiseman julkista kuulemista koskevan tiivistelmäraportin ”The impact of the COVID-19 pandemic on cancer prevention, health services, cancer patients and research: lessons from a public health crisis”,

—

ottaa huomioon 11. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan terveysunionin rakentaminen – EU:n muutosjoustavuuden vahvistaminen valtioiden rajat ylittävien terveysuhkien varalta” (COM(2020)0724) sekä seuraavat siihen liittyvät 11. marraskuuta 2020 annetut komission ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiksi: ehdotus asetukseksi rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista (COM(2020)0727), ehdotus asetukseksi Euroopan lääkeviraston roolin vahvistamisesta kriisivalmiudessa ja -hallinnassa lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden osalta (COM(2020)0725) sekä ehdotus asetukseksi tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 851/2004 muuttamisesta (COM(2020)0726) ja niitä koskevat väliaikaiset sopimukset,

—	ottaa huomioon unionin terveysalan toimintaohjelman (EU4Health) perustamisesta kaudeksi 2021–2027 24. maaliskuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/522 (10),

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi terveysteknologian arvioinnista ja direktiivin 2011/24/EU muuttamisesta (COM(2018)0051) ja sitä koskevan sopimuksen,

—

ottaa huomioon ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista ja direktiivin 2001/20/EY kumoamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 536/2014 (11) (kliinisiä tutkimuksia koskeva asetus) ja kyseisen asetuksen mukaisesti perustetun kliinisiä tutkimuksia koskevan tietojärjestelmän,

—	ottaa huomioon Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta 29. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/694 (12),

—	ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen raportin nro 21/2019 ympäristön vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin Euroopassa, ”Healthy environment, healthy lives: how the environment influences health and well-being in Europe” (13),

—	ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon EU:n syöväntorjuntasuunnitelmasta (14),

—	ottaa huomioon tieteen ja teknologian tulevaisuuspaneelille (STOA) heinäkuussa 2021 5G-verkon terveysvaikutuksista laaditun tutkimuksen ”The health impact of 5G” (15) päätelmät ja suositukset,

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, erityisesti terveyttä ja hyvinvointia koskevan tavoitteen 3,

—	ottaa huomioon eurooppalaisen syöväntorjuntaohjeiston neljännen painoksen (16),

—	ottaa huomioon eurooppalaiset syövänhoidon suositukset (17),

—	ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon lasten oikeuksia koskevasta EU:n strategiasta (COM(2021)0142),

—	ottaa huomioon 19. heinäkuuta 2018 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan HI-viruksen/aidsin, virushepatiitin ja tuberkuloosin torjunnasta Euroopan unionissa ja sen naapurimaissa – Tilannekatsaus, politiikan välineet ja hyvät käytännöt (SWD(2018)0387),

—	ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön (WHO) vuonna 2020 julkaiseman alkoholia ja syöpää koskevan raportin ”Alcohol and cancer in the WHO European Region: An appeal for better prevention” (18),

—	ottaa huomioon kaikkia puolueita yhdistävän eturyhmän ”Euroopan parlamentin jäsenet syöpää vastaan” (MAC) toiminnan ja päätelmät,

—	ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (19),

—	ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n vaihtoehdoista lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi (20),

—	ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman kestävyyttä edistävästä kemikaalistrategiasta (21),

—	ottaa huomioon 12. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevan direktiivin täytäntöönpanosta (22),

—	ottaa huomioon 16. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman torjunta-aineiden lupamenettelystä unionissa (23),

—	ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n kansanterveysstrategiasta covid-19-pandemian jälkeen (24),

—	ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman lääkepulasta – kuinka ratkaista kasvava ongelma (25),

—	ottaa huomioon 15. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman lastenlääkkeitä koskevasta asetuksesta (26) ja komission alustavan vaikutustenarvioinnin lastenlääkkeitä ja harvinaisia sairauksia koskevan EU:n lainsäädännön tarkistamisesta,

—	ottaa huomioon työjärjestyksensä 54 artiklan,

—	ottaa huomioon syöväntorjuntaa käsittelevän erityisvaliokunnan mietinnön (A9-0001/2022),

toteaa, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelmalla olisi vastattava tehokkaasti syöpään menehtyneiden potilaiden (Euroopassa syöpään kuolee vuosittain 1,3 miljoonaa ihmistä, joista 6 000 on lapsia ja nuoria) perheiden ja terveydenhuollon ammattilaisten esittämään vaatimukseen edistymisestä sekä niiden potilaiden kiireellisiin tarpeisiin, jotka parhaillaan tarvitsevat varhaista diagnoosia ja tehokkaita, innovatiivisia, saatavilla olevia ja kohtuuhintaisia hoitomenetelmiä ja syöpähoitoja ja hoitoja syöpään liittyviin komplikaatioihin ja sairauksien yhteisesiintymiseen, ja niiden yli 12 miljoonan syövästä selvinneen henkilön ja heidän perheidensä oikeutettuihin odotuksiin, joilla on edessään vaikea paluu takaisin normaaliin elämään, ja toteaa, että syöväntorjuntasuunnitelmalla olisi tarjottava ratkaisuja tuleville sukupolville, jotka haluavat suojautua terveysuhkilta ja riskitekijöiltä, sekä hallituksille, joille syöpä ja siihen liittyvät hoidot aiheuttavat jatkuvasti kasvavan taloudellisen ja sosiaalisen rasitteen; katsoo, että unionin syöväntorjuntatoimilla olisi pyrittävä kasvattamaan syöpäpotilaiden viiden vuoden eloonjäämislukua;

toteaa, että Euroopan osuus maailman väestöstä on alle kymmenen prosenttia mutta sen osuus kaikista syöpätapauksista on neljännes ja että syöpä on Euroopassa toiseksi yleisin kuolinsyy sydän- ja verisuonisairauksien jälkeen ja yli vuoden ikäisten lasten suurin sairaudesta johtuva kuolinsyy; ottaa huomioon, että syöpää sairastavien lasten ja nuorten erityistarpeet edellyttävät jatkuvaa huomiota ja tukea maailmanlaajuisesti ja että lasten syöpäsairauksien tutkiminen olisi erotettava aikuisten syövän hoidosta; ottaa huomioon, että vaikka kuolleisuus on hieman vähentynyt seulontakampanjoiden, paremman diagnosoinnin ja lääketieteellisen innovoinnin ansiosta diagnosoitujen tapausten määrä kasvaa silti jatkuvasti, ja toteaa, että tämä johtuu erityisesti elinajanodotteiden pidentymisestä ja siitä johtuvasta väestön ikääntymisestä; toteaa, että EU:ssa lähes kolme neljäsosaa kaikista syöpätapauksista diagnosoidaan 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla henkilöillä;

toteaa, että syöpä tuo konkreettisesti esille sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden ja eriarvoisuuden terveydenhuollossa, sillä EU:n jäsenvaltioiden välillä on yli 25 prosentin eroja syöpään sairastuneiden eloonjäämisluvuissa; toteaa, että EU:n kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa, mitä tulee ennaltaehkäisyyn, riskitekijöiltä suojautumiseen sekä terveellisiä elintapoja ja väärää tietoa koskevaan valistukseen; toteaa, että EU:n kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa, kun on kyse oikea-aikaisesta pääsystä kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen hoitoon, ja tämä ilmenee sekä jäsenvaltioiden välillä että niiden sisällä eri alueiden välillä; ottaa huomioon, että mahdollisuus käyttää täysin monialaisia ja moniammatillisia lääkintäryhmiä vaihtelee suuresti Euroopan eri osissa; toteaa, että EU:n kansalaiset ovat syövästä parannuttuaan ja taudin oireettomassa vaiheessa ollessaan eriarvoisessa asemassa, mitä tulee mahdollisuuksiin palata työhön, taloudelliseen riippumattomuuteen, paluuseen tasapainoiseen perhe-elämään ja sosiaaliseen elämään sekä emotionaalisen tasapainon uudelleenrakentamiseen; ottaa huomioon, että yhteiskuntaluokka ja sukupuoli ovat tärkeitä eriarvoisuuden ja epätasa-arvon aiheuttajia taudin kaikissa vaiheissa;

toteaa, että useimmissa jäsenvaltioissa on laadittu erityisiä kansallisia tai alueellisia syöpää koskevia toimintapolitiikkoja ja että näiden tavoitteet, valmiudet ja määrärahat vaihtelevat; ottaa huomioon, että eräistä alueista on tullut syöväntorjunnan keskuksia ja niillä on asiantuntemusta, jota olisi jaettava kaikkialla unionissa;

katsoo, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelmalla olisi pyrittävä paitsi ratkaisemaan keskeinen kansanterveysongelma ja auttamaan potilaita elämään pidempi ja parempi elämä myös pienentämään terveyseroja sekä vähentämään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta ja syövän aiheuttamaa sosiaalista ja taloudellista rasitetta; katsoo, että komission olisi edistettävä potilaskeskeistä ja kansalaisten oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa sisällyttämällä oikeudenmukaisuuteen, kestävyyteen, tasa-arvoon, yhteisvastuullisuuteen, innovointiin ja yhteistyöhön liittyvät näkökohdat EU:n syöväntorjuntasuunnitelman keskiöön, mukaan lukien sen syöpäsairaiden lasten auttamista koskeva aloite;

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen vakavia häiriöitä syöpäseulontaohjelmille, hoidolle, tutkimukselle sekä selviytymistä ja seurantaa koskeville palveluille ja tämä vaikuttaa syöpäpotilaisiin, perheisiin ja terveydenhuollon ammattilaisiin; ottaa huomioon, että pandemia on synnyttänyt kiireellisen tarpeen korjata syöpäpalveluja kaikissa Euroopan maissa ja puuttua erittäin huolestuttavaan ruuhkautumiseen ennaltaehkäisytoimissa sekä varhaisessa havaitsemisessa ja diagnosoinnissa; ottaa huomioon, että Euroopassa on pandemian aikana jäänyt tekemättä arviolta 100 miljoonaa seulontatestiä ja miljoona syöpätapausta on diagnosoimatta; ottaa huomioon, että joka viides syöpäpotilas ei ole saanut ajoissa tarvitsemaansa leikkaus- tai solunsalpaajahoitoa (27); ottaa huomioon, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat kantaneet pandemian taakan ja joutuneet selviytymään erittäin stressaavassa työympäristössä;

ottaa huomioon, että terveysosaaminen tarkoittaa tiedon ja taitojen hankkimista, tietoisuutta oikeuksista ja rohkaistumista ryhtymään toimiin oman ja yhteisön terveyden parantamiseksi; katsoo, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelman mukaisissa terveysosaamista edistävissä toimissa olisi keskityttävä potilaiden ja kansalaisten voimaannuttamiseen uusimpien viestintävälineiden avulla ja myös etsimällä asiantuntemusta ja tekemällä yhteistyötä potilasjärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka ovat jo vuosia työskennelleet terveysosaamisen levittämiseksi; katsoo, että potilaiden voimaannuttaminen edellyttää, että potilaita autetaan ymmärtämään oikeuksiaan; katsoo, että kaikissa pyrkimyksissä parantaa terveysosaamista, digitaalinen osaaminen mukaan luettuna, olisi otettava huomioon syrjäytyneet henkilöt ja oppimisvaikeuksista kärsivien henkilöiden tarpeet; katsoo, että tietotekniikan osaamisessa, saatavuudessa ja käytössä esiintyvä eriarvoisuus sekä alueelliset, kansalliset, sosiaaliset ja taloudelliset erot olisi otettava huomioon; katsoo, että tarvittavien tietojen olisi oltava saatavilla yleisillä muilla kuin EU:n kielillä, jotta maahanmuuttajat, uudet tulijat ja muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät ja vähemmistöyhteisöt voidaan tavoittaa; katsoo, että terveysosaamisen parantamiseksi olisi myös autettava kansalaisia havaitsemaan väärä tieto ja kiinnitettävä huomiota haitallisiin vaikutuksiin, joita tällä voi olla syöpähoidon kaikilla aloilla, mukaan lukien ennaltaehkäisy, rokotukset ja hoito;

ottaa huomioon, että noin 40 prosenttia EU:n syöpätapauksista on ehkäistävissä ennalta; ottaa huomioon, että ennaltaehkäisy on tehokkaampaa kuin mikään hoito ja kustannustehokkain pitkän tähtäimen syöväntorjuntastrategia; katsoo, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa olisi käsiteltävä kaikkia syövän keskeisiä riskitekijöitä ja sosiaalisia taustatekijöitä; ottaa huomioon, että EU:n taso on ratkaisevan tärkeä syövän ennaltaehkäisyssä, sillä unionilla on merkittäviä toimivaltuuksia, jotka vaikuttavat useimpiin syövän riskitekijöihin;

ottaa huomioon, että Euroopan ympäristökeskuksen raportin nro 21/2019 mukaan syöpä on yleisin ei-tarttuva tauti, jossa kuolinsyy liittyy ympäristön tilaan, ja että 32:ssa korkean tulotason Euroopan maassa oli vuonna 2016 yli 250 000 syöpäkuolemaa, joissa kuolinsyy liittyi ympäristön tilaan; ottaa huomioon, että Euroopan ympäristökeskus määritteli ilmansaasteet, kemikaalit, polttoaineen polttamisen sisätiloissa ja säteilyn syövän ympäristöllisiksi riskitekijöiksi;

ottaa huomioon, että ilmansaasteet ovat merkittävin kuolleisuustekijä ja saasteita tulee monista eri lähteistä, kuten energiasta, liikenteestä, maataloudesta ja teollisuudesta, ja ne aiheuttavat vuosittain 400 000 ennenaikaista kuolemaa, muun muassa keuhkosyövän, sydänsairauksien ja aivohalvauksen vuoksi;

ottaa huomioon, että yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa annetussa komission tiedonannossa (COM(2018)0245) suositellaan, että olisi laadittava EU:n ohjeet kattavien sähköisten rokotustietojärjestelmien perustamiseksi kansallisella tasolla rokotusohjelmien tehokasta seurantaa varten; katsoo, että järjestelmiä perustettaessa olisi noudatettava täysimääräisesti tietosuojasääntöjä; ottaa huomioon, että ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse tarttuva infektio, joka liittyy lähes 5 prosenttiin kaikista naisten ja miesten syövistä eri puolilla maailmaa, erityisesti kohdunkaulan ja nielun syövistä, mutta myös peräaukon, siittimen, emättimen ja ulkosynnyttimien syövistä; katsoo, että sekä HPV-rokotusten kattavuutta koskevien tavoitteiden saavuttaminen tyttöjen osalta että laadukas organisoitu kohdunkaulan syövän seulonta ovat tarpeen, jotta voidaan saavuttaa WHO:n vuoden 2030 tavoitteet kohdunkaulan syövän poistamisesta kansanterveysongelmana; ottaa huomioon, että HPV-rokotuskattavuus on huolestuttavan alhainen kaikissa jäsenvaltioissa; panee merkille ja pitää valitettavana, että rokotuskattavuudessa on jäsenvaltioiden välillä suuria eroja, sillä kattavuus vaihtelee alle 30 prosentista yli 70 prosenttiin (laumasuojan edellyttämä kattavuus on 70 prosenttia); ottaa huomioon, että Helicobacter pylori -infektio on pääasiallinen syöpää ja pääasiassa mahalaukun adenokarsinoomaa aiheuttava sairaus maailmanlaajuisesti;

ottaa huomioon, että tietyt endokriiniset syövät (kuten kilpirauhas-, rinta- ja kivessyöpä) ovat lisääntyneet; ottaa huomioon, että hormonaalisten syöpien endokriinisilla hoidoilla voi olla endokriinisia sivuvaikutuksia; ottaa huomioon, että syöpähoidoilla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia, kuten hormonaalisia sairauksien yhteisesiintymisiä syövästä selvinneillä; ottaa huomioon, että lihavuus on tunnettu riskitekijä monille syöville, myös endokriinisille syöville; ottaa huomioon, että altistuminen hormonaalisille haitta-aineille vaikuttaa liikalihavuuden ja syövän kehittymiseen; ottaa huomioon, että hormonaaliset haitta-aineet maksavat jäsenvaltioille vuosittain 157–270 miljardia euroa (jopa 2 prosenttia EU:n bkt:stä) (28) terveydenhuoltomenoina ja ansionmenetyksinä johtuen pääasiassa niiden aiheuttamista neurologisen kehityksen häiriöistä ja aineenvaihduntahäiriöistä sekä syövistä;

ottaa huomioon, että altistuminen vaarallisille aineille työpaikalla aiheuttaa vuosittain noin 120 000 työperäistä syöpätapausta, mikä aiheuttaa vuosittain noin 80 000 kuolemantapausta, mikä on 8 prosenttia kaikista syöpäkuolemista (12 prosenttia miesten syöpäkuolemista ja 7 prosenttia naisten syöpäkuolemista); ottaa huomioon, että syy-yhteyden määrittäminen voi kuitenkin olla vaikeaa, sillä oireet ilmaantuvat vasta pitkien aikojen kuluttua; ottaa huomioon, että WHO:n alainen IARC on yksilöinyt 50 ensisijaista syöpää aiheuttavaa ainetta ja osoittanut, että työntekijät altistuvat niille laajalti Euroopassa; panee merkille, että valtaosa työperäisistä syövistä vaikuttaa olevan ehkäistävissä, jos syöpää aiheuttavia aineita säännellään asianmukaisesti, mutta direktiivissä 2004/37/EY on säädetty sitovat työperäisen altistumisen raja-arvot vain 27:lle syöpää aiheuttavalle aineelle; katsoo, että tarvitaan lisätoimia yötyöhön ja UV-säteilyyn (ulkotyöntekijöiden osalta) liittyvien työperäisten syöpien ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja tunnustamiseksi paremmin;

ottaa huomioon, että väestörakenteen kehityksen, uuden teknologian ja uudentyyppisten työpaikkojen myötä muuttuvilla työmarkkinoilla voi olla vaikutuksia työterveyteen ja -turvallisuuteen; ottaa huomioon, että yhä useammat työntekijät siirtyvät alustatyöhön, perinteisestä poikkeavaan työhön tai epätyypilliseen työhön; ottaa huomioon, että säteilyn, stressin, työn organisoinnin ja työolojen kaltaiset tekijät on kaikki yhdistetty työperäiseen syöpään (29); ottaa huomioon, että tällä hetkellä ei ole saatavilla luotettavia ja vertailukelpoisia EU:n tason tietoja altistumisesta syövän riskitekijöille työpaikalla (30);

ottaa huomioon, että toisin kuin työtapaturmissa, joissa vammojen arviointi ja korvausten saaminen on helpompaa, voi kestää vuosia tai vuosikymmeniä, ennen kuin työperäiset syövät diagnosoidaan ja niiden syy tunnustetaan asianmukaisesti; ottaa huomioon, että ammattitaudeista annetussa komission suosituksessa (31) suositellaan, että jäsenvaltiot sisällyttävät suosituksen liitteessä I olevan eurooppalaisen luettelon mahdollisimman pian kansallisiin lakeihinsa, asetuksiinsa tai hallinnollisiin määräyksiinsä, jotka koskevat sellaisia ammattitauteja, joista voidaan maksaa korvauksia; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden väliset erot ammattitautien tunnustamisasteessa johtavat siihen, että monien työntekijöiden ammattitautia ei tunnusteta koskaan;

ottaa huomioon, että radon on väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu, joka ilmassa hajotessaan vapauttaa säteilyä, joka voi vahingoittaa solujen DNA:ta kehon sisällä; ottaa huomioon, että radonpitoisuudet vaihtelevat suuresti eri alueilla tai jopa asuinalueilla ja että radonia voi esiintyä sekä ulko- että sisäilmassa;

ottaa huomioon, että vuonna 2011 IARC luokitteli radiotaajuiset sähkömagneettiset kentät mahdollisesti ihmisille syöpää aiheuttaviksi matkapuhelinten käyttöön liittyvän pahanlaatuisen aivosyövän, gliooman, riskin lisääntymisen vuoksi; ottaa huomioon, että vuosina 2015 ja 2018 julkaistut tutkimukset osoittavat, että glioblastooma lisääntyi merkittävästi (kasvainten määrä yli kaksinkertaistui) 20 vuoden aikana (vuosina 1995–2015) kaikissa ikäryhmissä, ja että toiset tutkimukset osoittavat, että 18–80-vuotiailla lisääntynyt glioblastooman riski liittyy matkapuhelimen ja langattoman puhelimen käyttöön; katsoo, että näiden riskien selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia;

ottaa huomioon, että vuosittain 24 prosenttia kaikista uusista syöpädiagnooseista, mukaan lukien kaikki lasten syövät, eri puolilla Eurooppaa on harvinaisia syöpämuotoja ja itsessään kansanterveydellinen haaste; ottaa huomioon, että harvinaisia syöpiä sairastavat potilaat kohtaavat haasteita, jotka liittyvät myöhäiseen tai virheelliseen diagnosointiin, asianmukaisten hoitojen ja asiantuntemuksen puutteelliseen saatavuuteen, ymmärryksen puutteeseen taustalla olevasta tieteestä, uusien hoitojen kehittämisen huonoon kaupalliseen toteutettavuuteen, saatavilla olevien kudospankkien vähäisyyteen, vaikeuksiin hyvin resursoitujen kliinisten tutkimusten suorittamisessa sekä eristyneisyyden tunteisiin;

katsoo, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelma olisi pantava täytäntöön tiiviissä yhteistyössä IARC:n suositusten ja toimien, maailmanlaajuista terveyttä koskevien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, mukaan lukien yleisen terveydenhuollon saavuttamista koskeva tavoite, WHO:n suositusten ja suuntaviivojen, kansainvälisten terveyssopimusten, mukaan lukien tupakoinnin torjuntaa koskeva WHO:n puitesopimus ja WHO:n lastensyöpää koskeva maailmanlaajuinen aloite, EU:n yhteisten syöväntorjuntatoimien sekä asiantuntijoiden ja potilasjärjestöjen suositusten ja ohjeiden kanssa; katsoo, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa olisi asetettava ensisijaiseksi tavoitteeksi EU:n solidaarisuus matalan ja keskitulotason maita kohtaan ja kumppanuus niiden kanssa, myös WHO:n Euroopan alueen maiden kanssa;

T.	ottaa huomioon, että Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisehdoista tehdyssä asiakirjassa Ruotsille myönnetään poikkeus EU:n laajuisesta kiellosta, joka koskee tietyntyyppisen suussa käytettäväksi tarkoitetun tupakan myyntiä;

U.	ottaa huomioon, että Välimeren ruokavalio tunnetaan terveellisenä ja tasapainoisena ruokavaliona, jolla on suojaava rooli pääasiallisten kroonisten rappeutumissairauksien primaari- ja sekundaaripreventiossa;

ottaa huomioon, että vaikka EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa kiinnitetään merkittävää huomiota erilaisiin syöpäseulontaa koskeviin toimintapoliittisiin tarpeisiin, seulontaohjelmien ulkopuolelle jäävien syöpien varhaiseen havaitsemiseen ei ole tarjolla yhtä paljon aloitteellisuutta; katsoo, että siksi tarvitaan kohdennettuja toimia, joilla lisätään kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta syövän varoitusmerkeistä;

ottaa huomioon, että syöpälääkkeiden hinnat ovat nousseet syövän kokonaismenoja nopeammin ja että uudet syöpälääkkeet, jotka tulevat markkinoille kovaan hintaan, on yksilöity yhdeksi merkittäväksi tekijäksi syöpähoitomenojen kasvussa; ottaa huomioon, että vuonna 2018 julkaistussa syöpälääkkeiden hinnoittelua ja sen vaikutuksia koskevassa WHO:n teknisessä raportissa (32) todettiin, että syöpälääkkeiden hinnat olivat korkeampia kuin muiden käyttöaiheiden lääkkeiden hinnat ja että syöpälääkkeiden kustannukset nousivat nopeammin, mikä johti siihen, että monet potilaat eri puolilla maailmaa eivät saaneet hoitoa, ja haittasi hallitusten kykyä tarjota hoidon kohtuuhintainen saatavuus kaikille;

toteaa, että syövän torjuntaa kattavalla strategialla, kuten komission esittämällä EU:n syöväntorjuntasuunnitelmalla, voitaisiin käyttää mallina muille ei-tarttuville taudeille, ja katsoo, että syöväntorjuntasuunnitelman saavutuksia ja periaatteita olisi käytettävä myös muita kroonisia sairauksia sairastavien potilaiden hyväksi, ja katsoo, että vastaavia suunnitelmia olisi laadittava muita sellaisia sairauksia varten, joissa kuolleisuus on korkea;

toteaa, että jäsenvaltioiden välinen koordinointi, unionin tasolla toteutettava yhteinen politiikka ja tietämyksen jakaminen rajojen yli ovat keskeisiä sen kannalta, että syöväntorjunnassa voidaan edistyä; toteaa, että ensisijainen vastuu terveyden suojelusta ja terveydenhuoltojärjestelmistä on jäsenvaltioilla;

katsoo, että alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla tarvitaan kattava, monialainen ja koordinoitu lähestymistapa, jolla puututaan elintapoihin liittyviin, biologisiin, ympäristöön liittyviin, työhön liittyviin, sosioekonomisiin ja kaupallisiin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, jotta voidaan tukea kaikkiin syövän näkökohtiin (ennaltaehkäisy, havaitseminen, hoito, palliatiivinen hoito, selviytyneiden jatkohoito ja elämä sairauden jälkeen) liittyviä toimia hyödyntämällä tehokkaasti esimerkiksi riittäviä resursseja ja rahoitusta, lainsäädäntöä, tutkimusta ja tietämyksen jakamista sekä muita tällaisia keskeisiä keinoja; ottaa huomioon, että potilaskeskeisten hoitomenetelmien on osoitettu parantavan potilaiden elämänlaatua ja yleistä selviytymistä; toteaa, että uudet teknologiat ja tekoäly tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia parantaa syöpätutkimusta, hoitomenetelmiä ja hoitoa;

AA.

toteaa, että tutkimus ja innovointi ovat ainoat toivomme syövän torjumiseksi lopullisesti jonakin päivänä; toteaa, että tarvitaan jatkuvaa ja vaikuttavaa rahoitusta, jotta voidaan tukea kunnianhimoisia hankkeita ja taata hyvät ja vakaat työolot syöpätutkijoille; ottaa huomioon, että lääkeyhtiöt, pk-yritykset mukaan luettuina, ovat innovoinnin keskeisiä sidosryhmiä syöpäalalla;

AB.	katsoo, että terveys kaikissa politiikoissa- ja yhteinen terveys -lähestymistapoja olisi edistettävä entisestään ja syöväntorjuntaan tähtäävät toimet olisi sisällytettävä osaksi kaikkia EU:n politiikkoja;

AC.

katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön voimavaransa, tarjottava riittäviä kannustimia ja varmistettava kestävät talousarviot syöpää koskevan kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi eli syövän aiheuttaman rasitteen poistamiseksi ja syöpäkuolleisuuden selättämiseksi Euroopassa;

AD.	katsoo, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelma voisi näin ollen olla merkittävä askel kohti todellista Euroopan terveysunionia ja kansalaisille julkinen osoitus siitä, mitä EU:n terveysyhteistyöllä voidaan saada aikaan;

panee tyytyväisenä merkille EU:n syöväntorjuntasuunnitelman ja kehottaa komissiota etsimään uusia synergioita suunnitelman ja EU4Health-ohjelman, Euroopan lääkestrategian, kemikaalistrategian ja päivitetyn Euroopan teollisuusstrategian välillä; katsoo, että tällainen syöpää koskeva kattava kehys edistäisi syövän ennaltaehkäisyä, varhaista havaitsemista ja parantamista; kehottaa komissiota työskentelemään sellaisen yhteisen syöpäpolitiikan kehittämiseksi, johon sisältyy tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia;

A. Toiminta-alat

I. Syövän ennaltaehkäisy kaikissa EU:n politiikoissa

on vahvasti sitä mieltä, että kaikissa EU:n politiikoissa ja rahoitusohjelmissa olisi pantava täytäntöön kattavia syövän vastaisia ennaltaehkäiseviä toimia toteuttamalla toimenpiteitä, joilla tuetaan muuttuvien riskitekijöiden aiheuttamien haittojen poistamista tai vähentämistä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään kaikkiin asiaankuuluviin politiikkoihin syövän ennaltaehkäisyä koskevia yleisölle suunnattuja tiedotuskampanjoita; kehottaa komissiota virtaviivaistamaan EU:n syöväntorjuntasuunnitelman tavoitteet kaikkiin asiaankuuluviin alakohtaisiin politiikkoihin; on vahvasti sitä mieltä, että ennaltaehkäisevien toimien olisi perustuttava näyttöön; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään syövän syitä ja ennaltaehkäisevien toimien tehokkuutta ja täytäntöönpanoa koskevan tieteellisen tutkimuksen rahoitusta;

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suunnittelemaan ja panemaan kansallisella ja EU:n tasolla täytäntöön tehokkaita ennaltaehkäisytoimenpiteitä, jotka perustuvat riippumattomaan tieteelliseen asiantuntemukseen, parhaisiin käytäntöihin ja saatuihin kokemuksiin sekä kliinisiin ohjeisiin; kehottaa tässä yhteydessä erityisesti panemaan täytäntöön eurooppalaisen syöväntorjuntaohjeiston, jotta voidaan vähentää syöpäriskejä uusimman tieteellisen näytön perusteella, ja saattamaan syöväntorjuntaohjeiston säännöllisesti ajan tasalle jatkuvan seuranta- ja arviointisyklin perusteella;

toteaa, että yli 40 prosenttia kaikista syövistä olisi ehkäistävissä ennalta toteuttamalla koordinoituja toimia, joissa puututaan elintapoihin liittyviin, biologisiin, ympäristöön liittyviin, työhön liittyviin, sosioekonomisiin ja kaupallisiin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin; kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota terveellisten elämäntapojen ylläpitämiseen, jotta voidaan ehkäistä syöpää ja vähentää tiettyjen syöpien uusimista;

tukee Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluvan syöväntorjunnan mission tavoitetta estää yli kolme miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuosina 2021–2030 vauhdittamalla syövän ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyvien ohjelmien edistymistä, ja toteaa, että näillä pyritään luomaan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä näiden ohjelmien piiriin; kehottaa komissiota osoittamaan riittävästi rahoitusta Horisontti Eurooppa -puiteohjelman syöväntorjunnan missioon ja muihin asiaankuuluviin ohjelmiin (kuten ”Science and Policy for a Healthy Future” – HBM4EU) tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

pitää valitettavina syövän ennaltaehkäisyyn liittyviä merkittäviä terveyden eriarvoisuutta ja terveyseroja EU:ssa; korostaa, että on tunnistettava ja kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin, syrjäytyneisiin ja sosiaalisesti syrjäytyneisiin väestöryhmiin ja syrjäisillä alueilla (kuten maaseudulla, eristyneillä alueilla tai syrjäisillä alueilla, jotka sijaitsevat kaukana terveyskeskuksista) asuviin ihmisiin, jotta varmistetaan heidän pääsynsä syövän ennaltaehkäisyä koskevien palvelujen piiriin; katsoo tässä yhteydessä, että syövän ennaltaehkäisyssä on otettava huomioon myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus, mikä edellyttää systeemisiä muutoksia koko väestön kattavilla julkisilla politiikoilla yksilön elintapojen muutosten lisäksi;

toteaa, että tupakan käyttö on ylivoimaisesti yleisin ehkäistävissä olevien syöpien syy EU:ssa, sillä tupakan käyttö aiheuttaa 15–20 prosenttia syöpätapauksista ja on merkittävin syöpäkuolemien riskitekijä Euroopassa (se aiheuttaa 27 prosenttia syöpäkuolemista eli 700 000 syöpäkuolemaa EU:ssa vuosittain); muistuttaa, että EU:n sisällä on tämän osalta suuria eroja, sillä tupakoitsijoiden osuus väestöstä vaihtelee yli viisinkertaisesti maasta toiseen;

tukee voimakkaasti tavoitetta tupakattomasta sukupolvesta, sellaisena kuin se on esitettynä EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa, jonka tavoitteena on vähentää tupakkaa käyttävien osuus alle viiteen prosenttiin vuoteen 2040 mennessä, kun se tällä hetkellä on noin 25 prosenttia; kehottaa komissiota asettamaan välitavoitteita, joita seurataan ja edistetään jatkuvasti, myös kansallisella tasolla, ja joista raportoidaan syöpään liittyvien eriarvoisuuksien rekisterissä, jotta voidaan parhaiten ohjata toimia yleistavoitteen saavuttamiseksi; kehottaa komissiota rahoittamaan tupakoinnin lopettamista edistäviä ohjelmia; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä parhaiden ja tehokkaimpien käytäntöjen vaihtamiseksi tupakoinnin vähentämiseksi;

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen tarkistaa tupakkatuotedirektiiviä (33), tupakkaverodirektiiviä (34) ja yksityishenkilöiden tekemiä rajatylittäviä tupakkaostoja koskevaa oikeudellista kehystä ja vaatii komissiota toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä ja esittämään lainsäädäntöehdotuksia seuraavien toimien toteuttamiseksi:

a)	kaikkien tupakkatuotteiden vähimmäisvalmisteverojen ja niiden lopullisen markkinahinnan korottaminen ja lähentäminen ylöspäin, mikä parantaisi ennaltaehkäisyä vähentämällä tupakan käyttöönottoa ja käyttöä erityisesti nykyisten tupakoitsijoiden keskuudessa ja estäisi nuoria aloittamasta tupakointia;

b)	vakiomuotoisia neutraaleja pakkauksia koskeva vaatimus sekä velvoite, jonka mukaan tupakkatuotepakkauksiin on merkittävä terveysvaroituksia, myös kuvallisia varoituksia, jotka peittävät 80 prosenttia pakkauksen etu- ja takapuolen pinnasta; ja

c)	tunnusomaisia makuja tupakkatuotteissa koskevan kiellon tiukka täytäntöönpano, jotta nämä tuotteet olisivat vähemmän houkuttelevia tupakoimattomien ja nuorten näkökulmasta;

10.

kehottaa arvioimaan ja tarkistamaan tällä hetkellä käytettyjä tupakkatuotteissa ja vastaavissa tuotteissa olevan tervan, nikotiinin ja hiilimonoksidin mittausmenetelmiä riippumattoman ja viimeaikaisen tieteellisen tutkimuksen perusteella;

11.

kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön kertakäyttömuovidirektiivin (EU) 2019/904 (35) mukaiset velvoitteet muovia sisältävien tupakkatuotteiden suodattimien osalta, jotta voidaan ottaa huomioon näihin suodattimiin liittyvät ympäristö- ja terveysongelmat;

12.

kehottaa komissiota seuraamaan sähkösavukkeisiin, kuumennettaviin tupakkatuotteisiin ja uusiin tupakkatuoteryhmiin liittyvien terveysriskien tieteellisiä arviointeja, mukaan lukien näiden tuotteiden käyttöön liittyvien riskien arviointi verrattuna muiden tupakkatuotteiden kulutukseen, sekä laatimaan unionin tasolla luettelon näiden tuotteiden sisältämistä ja niiden vapauttamista aineista; toteaa, että sähkösavukkeet saattavat antaa joillekin tupakoitsijoille mahdollisuuden lopettaa tupakointi asteittain; toteaa samalla, että sähkösavukkeet eivät saisi olla houkuttelevia alaikäisille ja tupakoimattomille; kehottaa siksi komissiota arvioimaan tupakkatuotedirektiivin puitteissa, mitkä sähkösavukkeiden maut ovat erityisen houkuttelevia alaikäisille ja tupakoimattomille, ja ehdottamaan niiden kieltämistä ja lisäksi ehdottamaan kaikkien tunnusomaisten makujen kieltämistä kuumennettavissa tupakkatuotteissa ja uusissa tupakkatuoteryhmissä;

13.

kehottaa panemaan pikaisesti ja kaikilta osin täytäntöön tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön puitesopimuksen (FCTC) (36) sekä WHO:n lisäpöytäkirjan tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämiseksi (37) kiinnittäen erityistä huomiota puitesopimuksen 5.3 artiklaan ja sen ohjeisiin, jotka koskevat kansanterveyspolitiikan suojelua tupakkateollisuuden ajamilta omilta eduilta; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön kaikkia virkamiehiään ja muuta henkilöstöä koskevat erityiset menettelysäännöt näiden ollessa vuorovaikutuksessa tupakkateollisuuden kanssa, Euroopan oikeusasiamiehen asiassa 852/2014/LP tekemän päätöksen (38) mukaisesti;

14.

kannattaa komission ehdotusta, joka koskee savuttomista ympäristöistä 30. marraskuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen (39) saattamista ajan tasalle siten, että sen soveltamisala laajennetaan koskemaan uusia tuotteita, kuten sähkösavukkeita ja kuumennettavia tupakkatuotteita, sekä savuttomien ympäristöjen lisäämistä myös ulkotiloissa;

15.

muistuttaa, että IARC luokittelee alkoholijuomien sisältämän etanolin ja asetaldehydin ihmiselle syöpää aiheuttaviksi aineiksi ja että Euroopassa arviolta kymmenen prosenttia kaikista miesten syöpätapauksista ja kolme prosenttia naisten syöpätapauksista johtuu alkoholin käytöstä (40); korostaa, että mitä pienempi alkoholin kulutus on, sitä pienempi on riski syövän kehittymisestä; korostaa, että haitallinen alkoholinkäyttö on riskitekijä monille erilaisille syöville, kuten suuontelon, nielun, kurkunpään ja ruokatorven syövälle, maksasyövälle, suolistosyövälle sekä naisten rintasyövälle; palauttaa mieliin edellä mainitun WHO:n tutkimuksen (41), jossa todetaan, että syövän ennaltaehkäisyn kannalta turvallisinta on alkoholin nollakäyttö, ja korostaa, että tämä on otettava huomioon laadittaessa ja pantaessa täytäntöön syövän ennaltaehkäisyä koskevaa politiikkaa (42);

16.

pitää myönteisenä komission tavoitetta vähentää alkoholin haitallista käyttöä vähintään kymmenellä prosentilla vuoteen 2025 mennessä; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään toimia alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi tarkistetun EU:n alkoholistrategian (43) puitteissa, mukaan lukien alaikäisiä koskeva alkoholin nollakäyttöstrategia, johon liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia, ja noudattamaan samalla toissijaisuusperiaatetta ja alkoholinkäytön ikärajoja koskevaa nykyistä kansallista lainsäädäntöä; kannattaa paremman tiedon tarjoamista kuluttajille parantamalla alkoholijuomien pakkausmerkintöjä siten, että niihin sisällytetään tietoja kohtuullisesta ja vastuullisesta alkoholinkäytöstä, sekä säätämällä ainesosaluettelon ja ravintoarvoilmoituksen merkitsemisen pakolliseksi ja ottamalla käyttöön digitaaliset pakkausmerkinnät; pyytää komissiota toteuttamaan erityisiä toimia, jotka kohdistuvat runsaaseen ja vaaralliseen alkoholinkäyttöön (44); pitää tärkeänä, että alaikäisiä suojellaan alkoholinkäyttöä koskevalta kaupalliselta viestinnältä sekä alkoholituotemerkkien tuotesijoittelulta ja sponsoroinnilta esimerkiksi digitaalisessa ympäristössä, sillä mainonta ei saa kohdistua erityisesti alaikäisiin eikä se saa kannustaa alkoholin käyttöön; kehottaa kieltämään alkoholimainonnan ja -sponsoroinnin urheilutapahtumissa, joiden osanottajat ovat pääasiassa nuoria; kehottaa seuraamaan tarkistetun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (45) täytäntöönpanoa tiiviisti; kehottaa lujittamaan ehdotetulla digipalvelusäädöksellä jäsenvaltioiden kykyä pitää voimassa ja panna täytäntöön lainsäädäntöä, jolla pyritään suojelemaan alaikäisiä ja muita haavoittuvassa asemassa olevia väestöryhmiä alkoholijuomia koskevalta kaupalliselta viestinnältä; kannustaa osoittamaan julkisia varoja kansallisiin ja unionin tiedotuskampanjoihin; kannattaa alkoholiverotusta ja yksityishenkilöiden tekemiä alkoholituotteiden rajatylittäviä ostoja koskevan EU:n lainsäädännön suunniteltua tarkistamista sekä alkoholin hinnoittelupolitiikan tarkistamista, mukaan lukien alkoholijuomien verokorotusten harkitseminen;

17.

korostaa, että elintarvikkeilla on merkittävä vaikutus yksilöiden terveyteen ja että tieteellinen näyttö osoittaa, että väärän kokoisten ruoka-annosten syömisellä on kielteisiä vaikutuksia terveyteen ja se voi lisätä syövän kehittymisen riskiä; kehottaa laatimaan kattavia ravitsemuskampanjoita Euroopan unionin Pellolta pöytään -strategian mukaisesti;

18.

kannustaa jäsenvaltioita harkitsemaan ravitsemusneuvonnan tarjoamista perusterveydenhuollossa;

19.

korostaa terveellisen ruokavalion merkitystä syövän esiintyvyyden ja uusiutumisen ehkäisemisessä ja rajoittamisessa ja painottaa, että yksilöllistä syöpäriskiä voi pienentää lisäämällä kestävästi tuotettujen kasvien ja kasvipohjaisten elintarvikkeiden, kuten tuoreiden hedelmien ja vihannesten, täysjyvätuotteiden ja palkokasvien, käyttöä; korostaa lisäksi tarvetta puuttua lihan ja pitkälle jalostettujen tuotteiden sekä runsaasti sokeria, suolaa ja rasvaa sisältävien tuotteiden liikakäyttöön; pitää siksi myönteisenä EU:n kouluhedelmä-, kouluvihannes- ja koulumaito-ohjelman sekä EU:n maataloustuotteiden menekinedistämistoimien tulevaa tarkistamista; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan ja auttamaan kuluttajia tekemään tietoon perustuvia, terveellisiä ja kestäviä elintarvikevalintoja säätämällä yhdenmukaistettujen, pakkauksen etupuolelle sijoitettavien ravintoarvomerkintöjen käytön pakolliseksi, ja katsoo, että merkinnät olisi kehitettävä vankan ja riippumattoman tieteellisen näytön perusteella; pitää myönteisenä sitä, että EU:n lapsitakuun (46) yhteydessä keskitytään terveelliseen ravitsemukseen, ja kehottaa laatimaan uuden lasten lihavuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman; kannattaa verotuksellisia toimenpiteitä tuoretuotteiden (kuten hedelmien ja vihannesten, palkokasvien, palkoviljojen ja täysjyvätuotteiden) hinnan laskemiseksi kohtuulliselle tasolle ja niiden saannin helpottamiseksi kansallisella tasolla, erityisesti pienituloisten henkilöiden kannalta; kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään hinnoittelupolitiikkaa, kuten erilaisia arvonlisäverokantoja, ja markkinoiden sääntelyä vaikuttaakseen sellaisten elintarvikkeiden ja juomien kysyntään, saantiin ja hintatasoon, jotka sisältävät vain vähän tyydyttyneitä rasvoja, transrasvoja, suolaa ja sokeria; tukee jäsenvaltioita niiden tarkistaessa säännöksiä, joilla rajoitetaan makeutettujen juomien ja runsaasti rasvaa, suolaa ja sokeria sisältävien jalostettujen elintarvikkeiden mainontaa, mukaan lukien mainonta sosiaalisessa mediassa, ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen kattavaksi EU:n laajuiseksi asetukseksi, jolla kielletään tällainen alaikäisille suunnattu mainonta;

20.

toteaa, että lihavuutta pidetään riskitekijänä monentyyppisille syöpäsairauksille, kuten suolistosyövälle, munuaissyövälle ja rintasyövälle; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan aktiivisesti lihavuutta asettamalla saataville terveelliseen ruokavalioon kuuluvia vaihtoehtoja ja tekemällä mahdolliseksi urheilun harrastamisen paitsi valistamalla ja kannustamalla kansalaisia tekemään oikeita valintoja myös sisällyttämällä perusterveydenhuoltoon siihen erottamattomana osana kuuluvia ohjelmia, joilla autetaan lihavuudesta kärsiviä potilaita pudottamaan painoa terveellä tavalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan lihavuuteen liittyvää tutkimusta ja innovointia, joilla pyritään kuvaamaan geneettisten tekijöiden, ihmisen mikroflooran tai psykologisen tilan vaikutusta muun muassa painoon, ja selvittämään tehokkaimpia hoitoja;

21.

panee tyytyväisenä merkille, että komissio aikoo puuttua karsinogeenisten vierasaineiden esiintymiseen elintarvikkeissa; muistuttaa komissiolle 8. lokakuuta 2020 antamastaan päätöslauselmasta (47), jossa kehotettiin asettamaan tiukat oikeudelliset rajat akryyliamidin esiintymiselle elintarvikkeissa, jotta voidaan suojella asianmukaisesti kuluttajia, erityisesti kaikkein haavoittuvimpia, kuten imeväisikäisiä ja lapsia; kehottaa komissiota esittämään pikaisesti lainsäädäntöehdotuksia;

22.

kehottaa komissiota ottamaan huomioon Euroopan parlamentin 16. tammikuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa esittämät kehotukset parantaa torjunta-aineita koskevaa unionin lupamenettelyä;

23.

kehottaa jäsenvaltioita, alue- ja paikallishallintoja, kansalaisyhteiskunnan edustajia ja työnantajia edistämään ja helpottamaan liikunnan ja urheilun harrastamista läpi elämän, sillä näiden tiedetään vähentävän syövän esiintyvyyttä ja uusiutumista sekä mielenterveysongelmia ja edistävän sosiaalista osallisuutta; korostaa, että on tärkeää tehdä liikunta- ja urheiluharrastuksesta kaikkien saatavilla olevaa ja osallistavaa nuoresta iästä lähtien, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, rahoittamalla julkisia infrastruktuureja, laitteita ja ohjelmia; kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan sairaalapotilaiden mahdollisuutta liikuntaan, jos sitä suositellaan hoidon kannalta;

24.

pitää myönteisenä, että EU on käynnistänyt HealthLifestyle4all-kampanjan, jolla edistetään urheilua, liikuntaa ja terveellisiä ruokavalioita ja joka kattaa myös muita keskeisiä aloja; suosittaa, että koulut sisällyttävät terveyskasvatuksen opetussuunnitelmiinsa, jotta varmistetaan, että lapset ja nuoret oppivat terveellisiä elämäntapoja ja saavat tietoa eurooppalaisesta syöväntorjuntaohjeistosta, ja kehottaa sisällyttämään terveyskasvatuksen olennaiseksi osaksi sosiaalihuollon alan koulutuspolitiikkaa;

25.

huomauttaa, että auringon säteily sisältää näkymättömiä ultraviolettisäteitä ja että tämä UV-säteily voi johtaa ihosyöpään; kehottaa siksi komissiota tarkistamaan työntekijöiden altistumista fysikaalisista tekijöistä (keinotekoinen optinen säteily) aiheutuville riskeille koskevaa direktiiviä 2006/25/EY (48) ja sisällyttämään sen soveltamisalaan auringon säteilyn; kannattaa UV-säteilyaltistukselta suojautumisen lisäämistä EU:n tasolla, erityisesti ulkotyöntekijöitä koskevan työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön avulla; suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen selvittää toimenpiteitä, jotka koskevat altistumista UV-säteilylle, mukaan lukien keinorusketuslaitteet (solariumlaitteet) (49); korostaa tiedotuskampanjoiden merkitystä, jotta ihmiset saadaan tietoisiksi liialliseen auringonvalolle altistumiseen liittyvistä riskeistä ja opetetaan tunnistamaan mahdolliset varoitusmerkit; kehottaa toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä, joilla vähennetään lasten ja nuorten altistumista UV-säteilylle; kehottaa antamaan tiukempaa lainsäädäntöä solariumlaitteiden käytöstä kosmeettisiin tarkoituksiin ja kieltämään niiden käytön alaikäisiltä; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin syöpärekistereihin melanoomaa koskevan raportoinnin;

26.

toteaa, että Euroopassa syövän aiheuttamasta rasitteesta noin kahden prosentin voidaan katsoa johtuvan ionisoivasta säteilystä ja että radonille ja sen hajoamistuotteille altistuminen sisätiloissa on toiseksi merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja Euroopassa; odottaa mielenkiinnolla Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelman (50) tuloksia, jotka lisäävät tietämystä radonille altistumisesta, sekä ehdotettavia toimia, joilla vähennetään sen kerääntymistä asuntoihin; muistuttaa, että ionisoivaa säteilyä voi esiintyä myös yksityisissä kotitalouksissa; kannustaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita kartoittamaan nykyisiä ja mahdollisia kriittisiä alueita, jotta tähän uhkaan voidaan reagoida tehokkaasti; kehottaa komissiota osoittamaan varoja tällaisen ennustekartan laatimiseen ja edistämään yleisölle suunnattuja tiedotuskampanjoita, joilla lisätään tietoisuutta asiasta; kannustaa jäsenvaltioita päivittämään säännöllisesti kansallisia suunnitelmiaan radonaltistuksen vähentämiseksi, kuten radioaktiivisille lähteille altistumista koskevassa direktiivissä (51) kehotetaan, ja kannustaa päivittämään ohjeita, jotka koskevat radonin vaikutusten lieventämistä uusissa rakennuksissa; kehottaa komissiota arvioimaan niiden nykyisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja tehokkuutta, joilla suojellaan ionisoivalle säteilylle altistuvia työntekijöitä, kuten lentokoneiden miehistöjä, ydinvoimalaitosten työntekijöitä, asian kannalta merkityksellisissä teollisuusympäristöissä työskenteleviä työntekijöitä ja tutkijoita sekä radiologian, sädehoidon tai isotooppilääketieteen parissa työskenteleviä terveydenhuollon ammattilaisia ja eläinlääkäreitä, sekä tarkistamaan näitä toimenpiteitä silloin kun se on tarpeellista ja oikeasuhteista;

27.

kehottaa komissiota edistämään sähkömagneettisten kenttien, myös 5G:n, ja syövän välisiä yhteyksiä koskevaa monitieteistä tieteellistä tutkimusta, jotta voidaan kerätä tieteellistä näyttöä sähkömagneettisten kenttien pitkän aikavälin vaikutuksista ja tiedottaa yleisölle hyvissä ajoin näiden tutkimusten tuloksista; kehottaa edistämään tutkimusta, joka koskee radiotaajuuksille altistumista vähentävän teknologian kehittämistä;

28.

katsoo, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ennaltaehkäisee osaltaan merkittävästi syöpää Euroopassa vähentämällä ilman, elintarvikkeiden, veden ja maaperän saastumista sekä kemikaaleille altistumista; kehottaa sisällyttämään Pellolta pöytään -strategiaan, kestävyyttä edistävään kemikaalistrategiaan, saasteettomuusstrategiaan ja myrkyttömään ympäristöön tähtäävään strategiaan arvioinnin toimintapolitiikkojen vaikutuksesta syövän esiintyvyyteen; suhtautuu myönteisesti EU:n ilmanlaatunormien tulevaan tarkistamiseen ja kehottaa komissiota mukauttamaan normit WHO:n suuntaviivoihin ilmanlaatudirektiivien täytäntöönpanosta 25. maaliskuuta 2021 annetun parlamentin päätöslauselman (52) mukaisesti; kehottaa komissiota varmistamaan, että yhteisellä maatalouspolitiikalla autetaan viljelijöitä vähentämään torjunta-aineiden käyttöä; kannustaa Euroopan lääkestrategian tavoitteiden mukaisesti tutkimaan, käyttämään ja kehittämään ympäristön kannalta turvallisempia lääkkeitä ja kannustaa ottamaan käyttöön tehokkaita jätteenpoistomekanismeja, joilla vältetään ympäristön pilaantumista;

29.

korostaa tarkistetun juomavesidirektiivin (53) täysimääräisen täytäntöönpanon tarvetta sekä vesipolitiikan puitedirektiivin (54) täytäntöönpanoa ja sen täytäntöönpanon valvontaa ja toteaa, että vesipolitiikan puitedirektiivi vähentää sellaisten tiettyjen pinta- ja pohjavesissä esiintyvien haitallisten aineiden pitoisuuksia, jotka mahdollisesti lisäävät syövän esiintyvyyttä;

30.

kehottaa erityisesti tiukentamaan kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun asetuksen (REACH) (55) mukaisia karsinogeenisuutta koskevia tietovaatimuksia, jotta voidaan tunnistaa kaikki valmistetut tai maahantuodut karsinogeeniset aineet niiden määrästä riippumatta kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian mukaisesti, ja kehottaa myös toteuttamaan REACH-asetuksen mukaisen kemikaalien, myös hormonaalisten haitta-aineiden, rekisteröinnin, arvioinnin, lupamenettelyn ja rajoittamisen yhdessä IARC:n ja WHO:n arviointien kanssa; suhtautuu myönteisesti kestävyyttä edistävään kemikaalistrategiaan sisältyvään sitoumukseen laajentaa yleistä lähestymistapaa riskinhallintaan sen varmistamiseksi, että kulutustavarat eivät sisällä kemikaaleja, jotka aiheuttavat syöpiä tai geenimutaatioita, vaikuttavat lisääntymiselimiin tai umpieritysjärjestelmään tai ovat hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä; kehottaa komissiota panemaan pikaisesti täytäntöön kestävyyttä edistävässä kemikaalistrategiassa suunnitellut toimenpiteet, joilla vähennetään kansalaisten altistumista syöpää aiheuttaville aineille ja hormonaalisille haitta-aineille kaikkien altistumisreittien kautta; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota väestöryhmiin, jotka ovat erityisen alttiita vaarallisille kemikaaleille, ja ottamaan nämä haavoittuvat väestöryhmät paremmin huomioon kemikaalien riskinarvioinneissa; korostaa, että kuluttajille tiedottaminen altistumisreiteistä heidän jokapäiväisessä elämässään on ratkaisevan tärkeää ennaltaehkäisyn tehostamiseksi, ja pitää tässä yhteydessä myönteisenä tuotteissa esiintyviä huolta aiheuttavia aineita koskevan tietokannan perustamista; kehottaa Euroopan ympäristökeskusta laatimaan yhdessä Euroopan kemikaaliviraston kanssa raportin ympäristön kemikaaleista Euroopassa; kehottaa arvioimaan raportissa syöpää aiheuttavien aineiden ja hormonaalisten haitta-aineiden systeemistä luonnetta Euroopan tuotanto- ja kulutusjärjestelmissä, niiden käyttöä tuotteissa, niiden esiintymistä ympäristössä Euroopassa sekä niistä ihmisten terveydelle aiheutuvia haittoja, erityisesti syövän osalta;

31.

katsoo, että eurooppalaisen syöväntorjuntaohjeiston seuraavassa versiossa on otettava huomioon ympäristössä esiintyviä syöpää aiheuttavia aineita koskeva tuorein tieto; kehottaa komissiota ehdottamaan viipymättä REACH-asetuksen 68 artiklan 2 kohdan, elintarvikkeen kanssa kosketuksissa olevia materiaaleja koskevan asetuksen (56), kosmeettisia valmisteita koskevan asetuksen (57), lelujen turvallisuutta koskevan direktiivin (58) ja muun asiaankuuluvan kulutustavaroita koskevan lainsäädännön tarkistamista, jotta voidaan varmistaa kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian mukaisesti, että kulutustavarat eivät sisällä syöpää aiheuttavia kemikaaleja; kehottaa lisäksi tarkistamaan tätä lainsäädäntöä säännöllisesti, jotta otetaan huomioon uusien materiaalien, suuntausten ja tuotteiden kehitys; korostaa, että elintarvikkeissa, elintarvikkeen kanssa kosketuksissa olevissa materiaaleissa, kosmetiikassa, kulutushyödykkeissä, leluissa ja juomavedessä on hormonaalisia haitta-aineita ja että altistuminen, myös pieninä annoksina, voi aiheuttaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä haittavaikutuksia, myös syöpää (59); korostaa, että kun otetaan huomioon EU:n väestön laaja altistuminen monille epäillyille ja tunnetuille hormonaalisille haitta-aineille ja se, että yhteisaltistuksella useille samankaltaisilla tai erilaisilla altistumisreiteillä toimiville hormonaalisille haitta-aineille voi olla kumulatiivisia vaikutuksia, on tarpeen vähentää altistuminen hormonaalisille haitta-aineille minimiin ja tehdä EU:n sääntelystä johdonmukaisempaa eri aloilla; kannustaa jatkamaan tutkimusta, jotta voidaan määrittää kemikaalien kyky toimia hormonaalisina haitta-aineina;

32.

tukee täysin kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian mukaista komission sitoumusta muuttaa kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annettua asetusta (asetus (EY) N:o 1272/2008 (60)) ottamalla käyttöön uusia vaaraluokkia muun muassa hormonaalisille haitta-aineille, mukaan lukien epäillyt hormonaaliset haitta-aineet, ja saattaa ilmoittamista koskevat vaatimukset ajan tasalle kaikessa asiaankuuluvassa lainsäädännössä, jotta aineet voidaan tunnistaa;

33.

kehottaa komissiota sisällyttämään turvallisuuden integroinnin (”benign by design”) lähestymistavan kemikaalien ja lääkkeiden tuotantoa koskeviin sääntelyvaatimuksiin, jotta voidaan soveltaa aidosti ennalta varautuvaa lähestymistapaa terveyteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvien riskien lieventämiseksi;

34.

suhtautuu myönteisesti työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan EU:n strategiakehyksen 2021–2027 julkaisemiseen, erityisesti työperäisiin kuolemantapauksiin liittyvään Vision Zero -lähestymistapaan, sekä vuodeksi 2023 suunniteltuun työterveyttä ja -turvallisuutta käsittelevään huippukokoukseen, jotta voidaan arvioida edistymistä Vision Zero -tavoitteen saavuttamisessa; korostaa, että työmarkkinaosapuolet ja sidosryhmät on otettava tiiviisti ja säännöllisesti mukaan tähän strategiakehykseen; pitää kuitenkin valitettavana, että strategiakehyksen piiriin kuuluvien aineiden määrä on rajallinen; kannustaa analysoimaan ja tutkimaan jatkuvasti uusia aineita, joiden epäillään olevan syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja/tai lisääntymiselle vaarallisia, asettamaan työperäisen altistuksen raja-arvot sellaisille kemiallisille aineille, joita varten niitä ei vielä ole, ja tarkistamaan raja-arvoja säännöllisesti aina, kun se on tarpeen viimeaikaisten tieteellisten tietojen ja teknisen kehityksen perusteella; pitää myönteisenä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) laatimaa kyselytutkimusta työntekijöiden altistumisesta syövän riskitekijöille; korostaa, että järjestelmällisemmät ihmisten biomonitorointia koskevat ohjelmat, joissa noudatetaan kaikilta osin tietosuojatoimenpiteitä ja joita toteutetaan sekä ammatillisissa että muissa yhteyksissä, voivat olla yksi useista merkityksellisistä lähteistä tiedolle yleisistä kemikaaleille altistumisen vaikutuksista ja terveysvaikutuksista; kehottaa siksi komissiota nostamaan tavoitetasoaan kiireellisesti päivittämällä kunnianhimoisesti ja säännöllisesti työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annettua direktiiviä 2004/37/EY; kehottaa komissiota esittämään työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan vuoteen 2024 toimintasuunnitelman työperäisen altistumisen raja-arvojen asettamiseksi vähintään 25 muulle aineelle tai aineiden ryhmälle tai prosessissa syntyvälle aineelle; korostaa tässä yhteydessä, että komission on lisättävä valmiuksia tarkistaa työperäisen altistuksen raja-arvoja ja lisätä niihin uusia, muun muassa siten, että lisätään asiaankuuluvien yksiköiden ja viranomaisten henkilöstöä; muistuttaa tässä yhteydessä, että käynnissä olevat neuvottelut direktiivin 2004/37/EY neljännestä tarkistuksesta tarjoavat tilaisuuden sisällyttää liitteeseen 1 myös työ, johon liittyy altistuminen vaarallisille lääkkeille, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I vahvistetut syöpää aiheuttavien, perimää vaurioittavien ja/tai lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 1A tai 1B luokittelukriteerit, jotta varmistetaan parhaat mahdolliset yleiset ja yksilölliset suojelutoimenpiteet näitä tuotteita käsitteleville työntekijöille; toistaa kehotuksensa luoda uusi johdonmukainen, avoin ja riskiperusteinen järjestelmä altistumisrajojen asettamiseksi ja ottaa paremmin huomioon työntekijöiden altistuminen aineyhdistelmille; suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen lisätä hormonaaliset haitta-aineet erityistä huolta aiheuttavien aineiden luokkaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH-asetus) mukaisesti ja luokitella ne asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti; korostaa, että työntekijöitä olisi myös suojeltava altistumiselta hormonaalisille haitta-aineille; suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen esittää vuonna 2022 lainsäädäntöehdotus, jolla vähennetään edelleen työntekijöiden altistumista asbestille, sillä tämä on IARC:n mukaan todistetusti syöpää aiheuttava aine (ryhmä 1) ja aiheuttaa edelleen noin puolet kaikista työperäisistä syövistä Euroopassa; toistaa tässä yhteydessä työntekijöiden suojelemisesta asbestilta 20. lokakuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa (61) esittämänsä pyynnöt, erityisesti kehotuksensa laatia eurooppalainen strategia kaiken asbestin poistamiseksi, sekä ehdotuksensa, jotka koskevat muuhun kuin työperäiseen asbestialtistukseen liittyvien riskien parempaa arviointia; pyytää jäsenvaltioita helpottamaan todistetusti työperäisten syöpien tunnustamista ja korvauksien maksamista niistä sekä tehostamaan työsuojeluviranomaisten suorittamaa työperäisen altistumisen seurantaa;

35.

kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, jotka koskevat tartuntatauteja, jotta voidaan edistää tarttuviin tauteihin liittyvien syöpien ennaltaehkäisyä; suhtautuu myönteisesti rokotusohjelmiin, joilla pyritään torjumaan HPV-tartuntoja; vaatii, että jäsenvaltioissa pannaan täytäntöön sukupuolineutraali ja julkisesti rahoitettu HPV-rokotusohjelma kaikkien HPV-tartuntoihin liittyvien syöpien poistamiseksi, ja vaatii, että vuoteen 2030 mennessä 90 prosenttia 15-vuotiaista tytöistä on rokotettu täysimääräisesti ja poikien rokotuksia on lisätty merkittävästi; kehottaa raportoimaan syöpään liittyvien eriarvoisuuksien rekisterissä edistymisestä HPV-rokotuksia koskevien EU:n syöväntorjuntasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa 7. joulukuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen (62), jotta voidaan vähentää rokotuskattavuudessa olevia eroja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien välillä ja parantaa lasten rokotustasoa; suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen ehdottaa neuvoston suositusta rokotuksin ehkäistävissä olevista syövistä; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan koordinoituja toimia, joilla torjutaan syöpää aiheuttavia viruksia, kuten HPV:tä ja hepatiitti B -virusta, jotta estetään niiden leviäminen; kehottaa yhdenmukaistamaan HPV- ja hepatiitti B -viruksilta rokottamista jäsenvaltioiden kansallisissa ohjelmissa sekä varmistamaan samalla, että rokotuksista jaetaan tietoa ja edistetään niiden tasavertaista saatavuutta haavoittuville ryhmille ja riskiryhmään kuuluville aikuisille; kannustaa seuraamaan säännöllisesti nykyistä HPV- ja hepatiitti B -viruksilta rokottamista EU:n tasolla käyttäen Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) kehittämää covid-19-rokotteiden seurantajärjestelmää vastaavaa seurantajärjestelmää, joka myös kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön parhaita käytäntöjä ja pitämään yllä vauhtia; kehottaa jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan tietoja, varmistamaan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja tehostamaan kansallisten rokotustietojärjestelmien kehittämistä; korostaa, että Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksella olisi oltava keskeinen rooli jäsenvaltioiden edistymisen seurannassa; tukee lisätutkimusta rokotteiden kehittämisestä muita viruksia, kuten hepatiitti C -virusta ja ihmisen immuunikatovirusta (HIV), vastaan; katsoo, että tällä välin hoitoratkaisuja olisi käytettävä suuressa mittakaavassa, jotta saavutetaan WHO:n tavoite hepatiitti C -viruksen hävittämisestä vuoteen 2030 mennessä, ja kehottaa komissiota käyttämään elpymis- ja palautumistukivälineen varoja näiden tavoitteiden saavuttamiseen rahoittamalla seulontatoimia; kehottaa tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa rokottamista koskevan väärän tiedon vaikutuksen lieventämiseksi ja rokotevastaisuuteen puuttumiseksi; kehottaa käyttämään tähän tarkoitukseen EU4Health-ohjelmaa ja muita EU:n rahoitusvirtoja, myös kansalaisten, koulutuksen tarjoajien ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuuden lisäämiseen tähtäävien toimien tukemiseen, sekä tukemaan elintapoja koskevaa tutkimusta Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteydessä; suosittaa soveltamaan disinformaatiota koskevia EU:n käytännesääntöjä tehokkaammin erityisesti rokotteita koskevan väärän tiedon osalta;

36.

huomauttaa, että viimeaikaiset tiedot vahvistavat, että kroonisista tulehduksista, myös reumasairauksista ja tuki- ja liikuntaelinsairauksista, kärsivillä ihmisillä on suurempi riski sairastua syöpään ja muihin pahanlaatuisiin sairauksiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan tutkimusta kroonisten tulehdusten, syövän ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien välisestä suhteesta;

37.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan edelleen niin aikuisten kuin lasten ja nuorten syöpien syitä koskevaan tutkimukseen;

38.

korostaa, että on tärkeää osoittaa riittävästi rahoitusta luonnontieteiden sekä humanististen ja yhteiskuntatieteiden tutkimukseen, jotta voidaan arvioida lasten syöpiin liittyvää laadukkaaseen hoitoon pääsyn ja innovoinnin eriarvoisuutta eri puolilla Eurooppaa, sillä lapsisyöpäpotilaiden eloonjäämisaste vaihtelee tästä syystä jopa 20 prosenttia jäsenvaltioiden välillä, ja laatia korjaavia toimenpiteitä, joilla taataan yhtäläiset oikeudet ja hoitoon pääsy kaikille syöpää sairastaville lapsille ja nuorille unionissa; pitää tässä yhteydessä valitettavana jäsenvaltioiden ja myös jäsenvaltioiden eri alueiden välisiä eroavuuksia korkealaatuisiin terveydenhuoltopalveluihin pääsyssä ja pyytää komissiota puuttumaan näihin eroavaisuuksiin asianmukaisilla lainsäädäntötoimenpiteillä yhdenvertaisten oikeuksien varmistamiseksi EU:ssa;

39.

suosittaa kannustamaan imetykseen naisten rintasyöpäriskin rajoittamiseksi jakamalla äideille tietoa imetyksen eduista ja valistamalla heitä siitä;

40.

huomauttaa, että tiettyjen geenien mutaatioiden on osoitettu altistavan syövälle; korostaa, että näiden mutaatioiden havaitsemiseksi on käytettävissä menetelmiä joko syntymän yhteydessä tiettyjen lasten syöpien varhaiseksi havaitsemiseksi tai myöhemmin elämässä, erityisesti rintasyövän, munasarjasyövän ja suolistosyövän osalta, ja että näiden mutaatioiden havaitseminen voi auttaa ehkäisemään tai havaitsemaan varhaisvaiheen syöpää ja ohjaamaan hoitovalintoja; suosittaa siksi, että jäsenvaltiot tukevat geenitestauksen parempaa saatavuutta kaikenikäisille potilaille yhdistettynä lääketieteelliseen neuvontaan ja pitkälle kehitettyyn sekvensointiin korvamerkitsemällä rahoitusta ja luomalla selkeitä väyliä nopeaa ja tehokasta korvausta varten ja lisäämällä tietoisuutta siitä, missä määrin kansalaiset voivat saada tällaisia palveluja unionissa; suosittaa, että lisätään investointeja geenisekvenssialustoihin liittyviin infrastruktuuriin ja taitoihin sekä erikoistuneiden geenineuvojien koulutukseen tietyissä yksiköissä, joita joissakin keskuksissa jo on olemassa; kehottaa komissiota tukemaan geenitutkimusta sellaisten genotyyppien löytämiseksi, jotka suuremmalla todennäköisyydellä kehittävät tiettyjä syöpiä, kuten lapsuusiän syöpiä, sairauksina, joihin liittyy lyhyt altistuminen ulkoisille tekijöille;

41.

korostaa, että molekyyliepidemiologian kaltaiset tekniikat voivat tarjota uutta tietoa siitä, mikä on geenien ja ympäristön vuorovaikutuksen osuus syövän kehittymisessä tavanomaiseen epidemiologiaan verrattuna; huomauttaa, että näitä tietoja ja epigenetiikkaa koskevia lisätutkimuksia voidaan käyttää lisäämään ymmärrystä syövän syihin vaikuttavista riskitekijöistä ja lisäämään varhaista havaitsemista;

42.

tukee voimakkaasti eurooppalaisen syöväntorjuntaohjeiston suunniteltua tarkistamista, jotta voidaan laatia, jakaa ja panna täytäntöön parhaita käytäntöjä syövän ennaltaehkäisyä koskevissa ohjelmissa keskittyen erityisesti muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, ja tukee käyttäjäystävällisten EU:n mobiilisovellusten käyttöönottoa, jotka tukevat ihmisiä ja ulottuvat syövän ennaltaehkäisystä ja koulutuksesta hoitoon, kuten EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa todetaan; korostaa, että sen lisäksi, että kaikki ajantasaiset tiedot ovat saatavilla mobiilisovelluksessa, ne olisi asetettava saataville myös muussa kuin digitaalisessa muodossa osallistavuuden varmistamiseksi; painottaa, että IARC:n olisi arvioitava järjestelmällisesti eurooppalaista syöväntorjuntaohjeistoa ja komission olisi jatkossakin koordinoitava arviointityötä;

43.

kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään syöpäriskejä ja syövän taustatekijöitä koskevaa terveysosaamista sekä siihen liittyvää digitaalista lukutaitoa, kehittämään koulutusvälineitä ennaltaehkäisyä varten ja tukemaan verkko-oppimisalustojen ja -sovellusten luomista; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota muita heikommassa asemassa oleviin, haavoittuviin, sosiaalisesti syrjäytyneisiin ja marginalisoituneisiin henkilöihin ja korostaa, että erityiset tiedotuskampanjat ryhmille, joilla on erityisiä terveysosaamiseen liittyviä tarpeita, ovat olennaisen tärkeitä; panee merkille, että on tärkeää lisätä terveysosaamista, joka koskee syöpää aiheuttavia aineita työpaikalla, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että työnantajat tarjoavat asianmukaista koulutusta; korostaa, että perusterveydenhuoltopalvelujen tarjoajilla on tärkeä rooli terveyden edistämisessä useiden väestöryhmien keskuudessa, sillä ne voivat mukauttaa terveyden edistämistä koskevat toimensa potilaiden tarpeisiin potilaiden digitaalisten taitojen perusteella ja silloinkin, kun heillä ei ole lainkaan digitaalisia taitoja; katsoo, että syövän ennaltaehkäisy on ensimmäinen askel kohti väestön terveyskasvatusta koskevaa eurooppalaista julkista politiikkaa;

44.

kehottaa lujittamaan jatkuvasti syöpätietokeskusta ja katsoo, että sen tehtäväksi olisi annettava laatia synergiassa kansallisten ohjelmien kanssa eurooppalainen etenemissuunnitelma laajamittaisten ennaltaehkäisykampanjoiden ja tehokkaiden terveyden edistämistä (haittoja aiheuttamattomat elintavat, terveellinen ravinto, liikunta, syöpää aiheuttavien virusten tartuntatiet ja rokotus- ja hoitomahdollisuudet tällaisten infektioiden kohdalla jne.) koulutusohjelmissa koskevien tiedotuskampanjoiden laatimiseksi ja koordinoimiseksi keskittyen erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin ryhmiin; panee merkille, että on tärkeää tehdä yhteistyötä kansallisten ja paikallisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa näitä kampanjoita koskevaa viestintää laadittaessa;

45.

korostaa, että tupakointi ja haitallinen alkoholinkäyttö, huono ravitsemus, suuri painoindeksi, liikkumattomuus ja ympäristön pilaantuminen ovat riskitekijöitä muissakin kroonisissa sairauksissa; katsoo tämän vuoksi, että syövän ennaltaehkäisyä ja riskien vähentämistä koskevat toimet on toteutettava yhdennetyn kroonisten tautien ehkäisyohjelman yhteydessä tiiviissä yhteistyössä terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hallinnan ohjausryhmän kanssa; kehottaa järjestämään tilannekatsauksen saamiseksi ennaltaehkäisyä käsittelevän huippukokouksen, jossa keskityttäisiin syövän ja muiden kroonisten sairauksien kaupallisiin taustatekijöihin ja joka kokoaisi yhteen EU:n toimielimet, jäsenvaltiot, potilasjärjestöt ja terveysalalla toimivat kansalaisyhteiskunnan järjestöt;

46.

kehottaa panemaan ennaltaehkäisyohjelmat täytäntöön osallistavalla tavalla ottaen päätöksentekoprosessin kaikille tasoille mukaan alueet ja kunnat, kansalaiset, työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan ja potilasjärjestöt erityisesti Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin kautta;

II. Syövän inklusiivinen seulonta ja havaitseminen

47.

pitää valitettavana, että usein oireisen syövän diagnoosi myöhästyy ja on puutteellinen, koska tietoja puuttuu tai ei noudateta syövän seulonta- ja havaitsemismenetelmiä; toteaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota seulontaohjelmien ja varhaisen havaitsemisen ja syöpähoitopalvelujen jatkuvuuteen terveyskriisien (kuten covid-19-kriisin) yhteydessä tai tilanteissa, joissa terveydenhuoltojärjestelmien valmiudet ovat heikentyneet; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita järjestämään yhteistyössä syövän sidosryhmien kanssa julkisia terveyskampanjoita, joilla puututaan terveyskriisin mahdollisesti aiheuttamiin viivästyksiin seulonnassa, varhaisessa havaitsemisessa ja hoidossa; korostaa syöpäseulontaohjelmia koskevien nopeiden ja ajantasaisten tietojen merkitystä, jotta mahdollistetaan nopea toiminta ja seuranta, jos tavanomaisissa seulontavalmiuksissa esiintyy häiriöitä, jotta myöhemmäksi siirrettyjen seulontatoimien määrä voidaan vähentää ehdottomaan minimiin;

48.

pitää valitettavana jäsenvaltioiden välistä eriarvoisuutta syöpäseulonnan saatavuudessa, mikä johtaa siihen, että syövän myöhäisen diagnosoinnin vuoksi eloonjäämismahdollisuudet ovat pienemmät, mikä merkitsee EU:n kansalaisten syrjintää asuinmaan perusteella, ja toteaa, että tätä ei voida hyväksyä; korostaa, että Eurostatin mukaan erot kattavuudessa ovat rintasyöpäseulonnan osalta vähintään kymmenkertaiset EU:n eri osien välillä; huomauttaa, että ”Health at a Glance: Europe 2018” -julkaisussa todettiin, että kohdunkaulan syövän seulonnan osalta kattavuus kohdeväestön keskuudessa vaihtelee jäsenvaltioiden välillä 25 prosentista 80 prosenttiin; panee merkille tuoreimman IARC:n raportin seulonnasta vuonna 2003 annettujen neuvoston suositusten täytäntöönpanosta ja toteaa, että raportin mukaan ainoastaan 18 jäsenvaltiota ilmoitti, että niillä on kansallisia tai alueellisia väestöperusteisia ohjelmia rintasyövän, kohdunkaulan syövän ja suolistosyövän seulomiseksi; kehottaa komissiota tukemaan hankkeita esimerkiksi EU4Health-ohjelman, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman syöväntorjunnan mission tai muiden asiaankuuluvien ohjelmien kautta, jotta voidaan selvittää syövän varhaisen havaitsemisen ja varhaisen diagnosoinnin esteitä Euroopassa;

49.

kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä erityisesti raja-alueilla ja eristyneillä alueilla (mukaan lukien vuoristoalueet ja seulontakeskuksista kaukana sijaitsevat kaupunkialueet) sosiaalisen ja maantieteellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi syöpäseulonnassa ja varhaisen diagnosoinnin palveluissa;

50.

kannattaa EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa ilmoitettua EU:n tukeman uuden syöpäseulontajärjestelmän käynnistämistä, jolla autetaan jäsenvaltioita varmistamaan, että 90 prosentille rintasyövän, kohdunkaulan syövän ja suolistosyövän seulontaan oikeutetusta EU:n väestöstä tarjotaan seulontaa vuoteen 2025 mennessä; kehottaa komissiota sisällyttämään järjestelmään muita syöpiä uusimman tieteellisen näytön perusteella ja asettamaan selkeät tavoitteet kullekin syöpätyypille; tukee tutkimuksen tekemistä muuntyyppisistä syövistä, jotka voidaan tehokkaasti havaita seulonnan avulla; kehottaa komissiota arvioimaan joka toinen vuosi syöpäseulontajärjestelmän tuloksia sen kannalta, onko se tasapuolisesti kohdeväestön saatavilla, seuraamaan jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä eroja, ehdottamaan asianmukaisia uusia toimenpiteitä ja mukauttamaan seulontaohjelmat uusimpien syöpäseulontatutkimusten tuloksiin ja esittämään tarvittaessa toimenpiteitä seulonta- ja ennaltaehkäisypalvelujen kattavuuden lisäämiseksi jäsenvaltioissa; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota raportoimaan seulontatavoitteiden saavuttamisesta ja seuraamaan sitä syöpään liittyvien eriarvoisuuksien rekisterissä;

51.

kannustaa jäsenvaltioita edistämään rintasyövän, kohdunkaulan syövän ja suolistosyövän seulontaa osana järjestäytynyttä väestöpohjaista kansallista ja alueellista ohjelmaa, myös kaukaisilla ja syrjäisimmillä alueilla, ja tarjoamaan riittävät resurssit; toistaa, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa olisi samalla kiinnitettävä enemmän huomiota sellaisten syöpien seulonta-, diagnosointi- ja hoitoaloitteisiin, joita ei voida ehkäistä; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kohdennettua seulontaa suuririskisten ryhmien osalta; suosittaa painokkaasti, että jäsenvaltiot kehittävät kattavan seulontapolitiikan, joka mahdollistaa oikea-aikaisen seulonnan, kun havaitaan syöpiä, joilla on perinnöllisiä ominaisuuksia; suosittaa, että jäsenvaltiot laativat ja kehittävät eri syöpätyypeille tutkimusohjelmia, jotka koskevat tehokkaita, tarkkoja, ei-invasiivisia ja innovatiivisia varhaisen diagnoosin menetelmiä, kuten biologisia merkkiaineita;

52.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön rintasyövän, kohdunkaulan syövän ja suolistosyövän sekä varhaisen havaitsemisen palvelujen laadunvarmistusta koskevat eurooppalaiset suuntaviivat, jotta voidaan minimoida näiden syöpien diagnosointiin kuluva aika; suosittaa, että jäsenvaltioiden väliseen eriarvoisuuteen seulonnan osalta puututaan mahdollisesti tiukentamalla syöpäseulontaa koskevia kriteerejä, oikeudellisia kehyksiä, hallintoa ja laadunvarmistusrakenteita ja tekemällä niistä enemmän tieteeseen perustuvia; katsoo, että syöpäseulonnassa oleviin eroihin puuttumiseksi EU:n tasolla tarvitaan yhteisiä standardoituja seulontaprotokollia, jotka menevät parhaiden käytäntöjen suuntaviivoja pidemmälle, esimerkiksi seulontaohjelmien järjestämistä koskevia algoritmejä ja seulontaohjelmien laadun arviointia koskevia indikaattoreita;

53.

kannustaa parantamaan ja yhdenmukaistamaan syöpäseulontatietojen keruuta, jotta voidaan laatia vuotuinen eurooppalainen raportti; kannustaa myös nykyisten seulontaohjelmien säännölliseen seurantaan EU:n tasolla; tähdentää, että seulontaohjelmista saadut syövän esiintyvyyttä koskevat tietokokonaisuudet on yhdistettävä ammattiryhmiin, mikä voi auttaa tunnistamaan asianmukaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä; katsoo, että julkisten terveyspalvelujen vahvistaminen (mukaan lukien rahoitus, infrastruktuuri ja terveydenhuollon ammattilaisia koskevat näkökohdat) on avainasemassa syövän ennaltaehkäisyn, seulonnan ja diagnosoinnin parantamisessa; korostaa syöpäsairauksien yhteisesiintymisten seulonnan ja niitä koskevan tiedonkeruun merkitystä, jotta niitä voidaan ennakoida paremmin; korostaa, että tieteellisen edistyksen syöpäriskin ennustamisessa olisi mahdollistettava riskien mukaisten asianmukaisten ohjelmien kehittäminen;

54.

korostaa tarvetta seurata tiiviisti nykyisiä ja entisiä hepatiitti B- ja C-potilaita syövän kehittymisen ehkäisemiseksi;

55.

kannustaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta helpottaa rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevan direktiivin (63) mukaista ”toisen lausunnon” järjestelmää vaikeissa tai epätyypillisissä syöpätapauksissa ja suosittaa, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön potilaiden oikeuden pyytää, että yhden jäsenvaltion asiantuntijat kysyvät neuvoa toisen jäsenvaltion asiantuntijoilta yhden yhtenäisen järjestelmän puitteissa;

56.

suhtautuu myönteisesti komission johtavien tieteellisten neuvonantajien ryhmän sekä tieteellisen neuvonannon mekanismin käynnistämään prosessiin, joka koskee vuonna 2003 annetun rintasyövän, kohdunkaulan syövän ja suolistosyövän seulontaa koskevan neuvoston suosituksen tulevaa päivitystä, jossa otetaan huomioon uudet seulontatestit ja viimeisimmät tiedot parhaista seulontamenetelmistä (magneettikuvaus, HPV-testaus, seulonta riskiryhmien mukaan ja riskin laskenta); korostaa, että näitä seulontaohjelmia koskevat tiedot olisi toimitettava yhteisen tutkimuskeskuksen syöpätietokeskukselle (ikä aloitettaessa ja sen jälkeisillä kerroilla, vaikutus eloonjäämiseen, kustannustehokkuus jne.) ja että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi arvioitava niitä säännöllisesti; kehottaa komissiota laatimaan EU:n suuntaviivat tutkimustoiminnan edistämiseksi, jotta voidaan arvioida uusien tieteeseen perustuvien syöpäseulontaohjelmien (mukaan lukien keuhkosyöpä, eturauhassyöpä, mahasyöpä ja munasarjasyöpä) sisällyttämistä ja tekoälyn roolia osana neuvoston suosituksen päivittämistä vuonna 2022 tiiviissä yhteistyössä IARC:n, WHO:n, terveydenhuollon ammattilaisten ja potilasjärjestöjen kanssa; toteaa, että kohdennettu keuhkosyöpäseulonta vähentää kuolleisuutta, ja kehottaa tunnustamaan tämän osoittavan näytön; kannustaa neuvostoa harkitsemaan edellä mainitun arvioinnin tulosten perusteella keuhko- ja eturauhassyöpäseulonnan sisällyttämistä neuvoston suosituksen päivitykseen vuonna 2022; kehottaa komission johtavien tieteellisten neuvonantajien ryhmän lausunnon sekä syöpäseulonnasta annetun neuvoston suosituksen vuonna 2022 tehtävän päivityksen perusteella asettamaan selkeitä ja konkreettisia tavoitteita kaikkien uusien syöpien osalta, joita on torjuttava;

57.

kannattaa sitä, että komissio ja jäsenvaltiot perustavat kansallisille seulontakeskuksille EU:n foorumin, jossa hyödynnetään kokemuksia vastaavista vaihto- ja yhteistyöfoorumeista, joista voidaan mainita esimerkiksi terveysteknologian arviointia käsittelevä eurooppalainen verkosto (EUnetHTA) ja lääkevirastojen päälliköt; suosittaa, että foorumille annetaan tehtäväksi jakaa asiantuntemusta ja panna täytäntöön parhaita käytäntöjä, keskustella yhteisistä haasteista, kannustaa yhteistyöhön, koulutukseen ja valmiuksien kehittämiseen seulontaohjelmien laadun parantamiseksi, toimia EU:n tukemien syöpäseulontaohjelmien ja -aloitteiden keskitettynä yhteyspisteenä ja ylläpitää pitkällä aikavälillä syöpäseulontaa koskevaan IARC:n laatimaan täytäntöönpanoraporttiin tietoja toimittavien tahojen verkostoa;

58.

korostaa, että on tärkeää lisätä EU:ssa asuvien keskuudessa tietoisuutta syöpäseulonnasta ja varhaisesta havaitsemisesta ja saada ihmiset käyttämään niitä enemmän, ja katsoo, että tämä olisi tehtävä toteuttamalla unionin laajuisia valistuskampanjoita osana tietoisuutta lisääviä Euroopan laajuisia teemapäiviä ja motivaatiotutkimuksia sekä parantamalla olemassa olevien viestintäkampanjoiden täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan, rahoittamaan ja toteuttamaan lisätoimia, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta syöpäseulonnasta ja edistämään seulontaan osallistumista sekä suuren yleisön että seulontaan oikeutettujen asukkaiden keskuudessa suorien ilmoitusten avulla; kannustaa jäsenvaltioita työstämään aktiivisesti valistusstrategioita perusterveydenhuollon keskuksissa; kannustaa tutkimaan elintapoihin sidoksissa olevia tekijöitä ja syövän varhaista havaitsemista ja diagnosointia haittaavia esteitä, jotta voidaan lisätä osallistumista seulontaohjelmiin, joita tuetaan EU:n rahoituksella, kuten Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmasta myönnettävällä rahoituksella;

59.

kehottaa tehostamaan yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden ja erityisesti laajemman Euroopan alueen kanssa, jotta voidaan edistää seulontakampanjoiden ja varhaisdiagnosointiohjelmien järjestämistä erityisesti naisten syöpien osalta ja erityisesti matalan ja keskitulotason maissa sekä vähemmistöyhteisöissä ottaen samalla huomioon naisten syöpien erityispiirteet kyseisissä maissa; korostaa, että tämä voi olla EU:n merkittävä panos syöpää koskevien kansainvälisten tavoitteiden saavuttamiseen, kuten WHO:n tavoitteeseen poistaa kohdunkaulan syöpä kansanterveysongelmana;

60.

tunnustaa terveydenhuollon palveluneuvonnassa työskentelevien työntekijöiden, potilasohjaajien ja kansalaisjärjestöjen merkityksen ja kehottaa ottamaan nämä mukaan päätöksentekoprosesseihin ja resurssien kohdentamista koskeviin strategioihin; toteaa, että nämä ovat keskeisessä asemassa erityisesti ennaltaehkäisy- ja rokotuskampanjoissa auttaessaan poistamaan viranomaisten ja yhteiskunnan, myös haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, välisiä esteitä;

61.

kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita vahvistamaan yhteistyötä WHO:n kanssa ja pyrkimään WHO:n toimintapoliittisten suositusten ja suuntaviivojen täytäntöönpanoon;

III a. Tasavertainen pääsy syöpähoitoon: kohti mahdollisimman laadukasta hoitoa

62.

pitää valitettavana, että EU:ssa potilailla on edelleen haasteita terveydenhuoltoon pääsyssä ja kliinisiin tutkimuksiin osallistumisessa muissa jäsenvaltioissa ja että vain vähemmistö potilaista ja osa terveydenhuollon ammattilaisista on tietoisia potilaiden oikeudesta hakeutua rajatylittävään terveydenhuoltoon nykyisten kehysten eli rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevan direktiivin ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (64) puitteissa; kehottaa uudistamaan rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevaa direktiiviä erityisesti liikkuvuuden ja pitkälle erikoistuneiden laitteiden ja hoidon saatavuuden mahdollistamiseksi vahvistamalla kansallisia yhteyspisteitä myöntämällä niille enemmän varoja ja mahdollistamaan sellaisten komission suuntaviivojen laatimisen, joissa asetetaan hyväksyttävät ja yhdenmukaistetut tarkistus- ja hyväksymisaikataulut, jotta voidaan nopeuttaa hoitoon pääsyn aikaa EU:ssa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen mukaisesti; kehottaa lisäämään tiedotuskampanjoita potilaiden oikeuksista rajatylittävään terveydenhuoltoon, myös terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja kampanjoita, sekä perustamaan keskitetyn asiointipisteen, josta saa tietoa mahdollisuuksista saada rajaylittävää terveydenhuoltoa EU:ssa; korostaa tarvetta vähentää logistisia ja kielellisiä esteitä, joita potilaat kohtaavat käyttäessään terveydenhuoltoa toisessa EU:n jäsenvaltiossa; korostaa, että potilaille on annettava selkeää tietoa ennakkolupavaatimuksista, joita tiettyihin jäsenvaltioihin sovelletaan; korostaa tarvetta tarjota erityistä taloudellista tukea pienituloisille vanhemmille, jotka matkustavat lapsensa mukana ulkomaille hoitoa varten; korostaa, että rajatylittävän terveydenhuollon kehyksen, jossa rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevalle direktiiville ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevalle asetukselle annetaan yhtäläinen painoarvo, kokonaisvaltaisella tarkistuksella on helpotettava prosessia sellaisten potilaiden osalta, jotka täyttymättä jääneiden tarpeiden ja mahdollisten hyötyjen vuoksi matkustavat ulkomaille kliinisiin tutkimuksiin ja saattavat kohdata muun muassa epäselvyyttä kotiinpaluun jälkeisistä jatkomenettelyistä ja siitä, miten kansalliset vakuutuslaitokset suhtautuvat kliinisiin kokeisiin osallistumisesta aiheutuviin kustannuksiin; korostaa, että kliinisten tutkimusten rajatylittävää saatavuutta on selvennettävä, sillä tämä ei käy selvästi ilmi rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevasta direktiivistä; korostaa, että pienituloisten potilaiden syrjäytymisen välttämiseksi kaikki hoitoon liittyvät kustannukset olisi korvattava ennen hoidon aloittamista; kehottaa komissiota harkitsemaan nykyisten kehysten seuraavan tarkistuksen yhteydessä yhtenäisten lupa- ja korvaussääntöjen laatimista rajatylittävän terveydenhuollon saatavuudesta, mukaan lukien oikeus toiseen lausuntoon; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan yhdessä komission vuoden 2018 sähköistä terveydenhuoltoa koskevan strategian säännöllisiä arviointeja syöpäpotilaiden sähköisten terveystietojen keskinäisen verkostoitumisen, paremman yhteentoimivuuden ja paremman datan laadun, tietosuojan ja -turvan varmistamiseksi alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla varmistaen samalla, että noudatetaan tiukasti potilaiden terveystietojen tietosuojaa ja -turvaa koskevia sääntöjä; panee merkille syöpään liittyvien eriarvoisuuksien rekisterin tarjoamat mahdollisuudet raportointiin ja parannusten mittaamiseen näillä aloilla;

63.

panee merkille, että syöpäpotilaille on tärkeää antaa nopeasti hoitoa ja toimittaa tulokset asiaankuuluvista lääketieteellisistä kokeista oikea-aikaisesti, sillä mitä kauemmin se kestää, sitä pidemmälle sairaus etenee ja uhkaa potilaan eloonjäämistä; pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa julkiset resurssit eivät riitä takaamaan oikea-aikaista havaitsemista ja hoitoa, minkä vuoksi julkisesta sosiaaliturvasta riippuvaisilla potilailla on pienemmät eloonjäämismahdollisuudet, jolloin heillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin yksityinen sektori;

64.

kehottaa tunnustamaan vastavuoroisesti syöpähoitoa koskevat terveysalan pätevyydet kaikkialla EU:ssa ja harkitsemaan yhteistä tunnustamisjärjestelmää EU:n ulkopuolisille maille, kuten direktiivissä 2005/36/EY (65) edellytetään, ja varmistamaan, että siinä helpotetaan syöpäsairauksien tutkimukseen liittyvien erikoisalojen tunnustamista; kehottaa kehittämään taitojen parantamista koskevia ohjelmia, jotta ne, jotka haluavat erikoistua syöpäsairauksien tutkimiseen, voivat tehdä niin missä tahansa uransa vaiheessa;

65.

kehottaa tunnustamaan syöpätautien lääkehoidon ja lasten syöpäsairauksien tutkimisen täysimääräisesti erikoisaloiksi, laatimaan yleiseurooppalaiset laatustandardit syövän lääketieteellisten hoitojen antamista ja valvontaa varten sekä aikuisille että lapsille ja helpottamaan potilaiden mahdollisuuksia kääntyä syöpäasiantuntijoiden puoleen hyötyäkseen innovaatioista ja uusien lupaavien lääkkeiden varhaisten kliinisten tutkimusten ja soluterapian ja geeniterapian kaltaisten monimutkaisten hoitojen terveysteknologioiden ja vertailukeskusten saatavuudesta; korostaa tarvetta varmistaa, että mahdollisuus hyödyntää innovointia varhaisissa kliinisissä tutkimuksissa, joissa on kyse uusiutuneista tai vaikeasti hoidettavista pahanlaatuisista sairauksista, kuuluu asiaa koskevien säännösten piiriin;

66.

kehottaa vahvistamaan kirurgisia taitoja EU:ssa tunnustamalla syövän kirurgisen hoidon erikoisalaksi, laatimalla syöpäkirurgian yleiseurooppalaiset laatustandardit, helpottamalla potilaiden pääsyä suurien potilasmäärien syöpäkirurgiakeskuksiin ja asettamalla saataville innovatiivisia kirurgisia menetelmiä; kehottaa antamaan tunnustusta korkealaatuiselle leikkaushoidolle ja korostaa sen merkitystä varhaisessa vaiheessa havaittujen syöpien hoidossa; korostaa, että on edistettävä syövän kirurgisen hoidon peruskoulutussuunnitelman laatimista sekä henkilökohtaista erikoiskoulutusta syövän kirurgisen hoidon alalla, ja kehottaa laatimaan ohjelmia syövän leikkaushoitokoulutuksen yhdenmukaistamiseksi; kannattaa syövän kirurgisen hoidon kliinisten tutkimusten kehittämistä osana paikallista hoitoa ja edistää EU:n ja kansallisten tutkimus- ja innovointirahastojen investointien lisäämistä syövän kirurgisen hoidon tutkimukseen; korostaa standardoitujen syövän kirurgisten hoitojen merkitystä, jotta voidaan parantaa syövästä selvinneiden elämänlaatua pitkällä aikavälillä;

67.

kannattaa korkealaatuisen sädehoidon parantamista ja sen parempaa ja yhdenvertaista saatavuutta EU:ssa tunnustamalla lääketieteellinen fysiikka ja sädehoito erityisaloiksi, edistämällä yhteisiä koulutusnormeja, lisäämällä EU:n rahoitusta jäsenvaltioille niiden sädehoitoinfrastruktuurin laajentamiseksi ja investoimalla enemmän EU:n tutkimus- ja innovointirahoitusta ja kansallista tutkimus- ja innovointirahoitusta sädehoidon tutkimukseen;

68.

kehottaa edistämään geriatristen syöpäsairauksien tutkimusta, joka ansaitsee erityistä huomiota ja jota on täydennettävä tieteellisellä tutkimuksella, jotta voidaan varmistaa parhaat hoito- ja diagnoosimenetelmät ikääntyneille potilaille; muistuttaa, että EU:ssa yli 60 prosenttia uusista syöpätapauksista ja yli 70 prosenttia syöpäkuolemista on 65 vuotta täyttäneillä ihmisillä; toteaa, että tämän osuuden odotetaan kasvavan EU:n väestön ikääntyessä, mikä muodostaa ratkaisevan haasteen terveydenhuoltojärjestelmille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan tähän tilanteeseen kiireellisesti konkreettisin toimin; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita erityisesti toteuttamaan toimia, joilla helpotetaan ikääntyneiden kliinisiä tutkimuksia, monialaisten ja kattavien geriatristen syöpähoitomallien täytäntöönpanoa rutiininomaisilla hoitopoluilla sekä geriatristen syöpäsairauksien tutkimuksen osaamiskeskusten perustamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään syöpäpotilaita hoitavien työntekijöiden mahdollisuuksia saada koulutus- ja täydennyskoulutusta geriatrian periaatteista;

69.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suunnittelemaan toimia, joilla edistetään hoidon yhteydessä potilaiden hedelmällisyyden suojelua erityisesti lasten syöpien ja nuorten syöpien yhteydessä;

70.

suhtautuu myönteisesti ionisoivan säteilyn lääketieteellisiä sovelluksia koskevaan strategiseen suunnitelmaan (66) sisältyvään uuteen toimintasuunnitelmaan, jolla tuetaan radioisotooppien tuotantokapasiteetin ja toimitusten turvallisuutta korvaamalla nykyinen vanheneva kalusto ja ottamalla käyttöön olemassa olevia teknologioita, erityisesti reaktoreita ja hiukkaskiihdyttimiä, nykyisten rahoitusvälineiden puitteissa, vältetään radioisotooppipulaa helpottamalla rajojen ylittämistä ja kuljetuksia koskevia poikkeuksia sekä parannetaan lääketieteessä käytettävän säteilyteknologian, joka ei tällä hetkellä ole tasapuolisesti saatavilla kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, laatua ja turvallisuutta arvioimalla radioisotooppeja terveysteknologian menetelmien arviointien avulla, yhdenmukaistamalla markkinoille pääsyä, vahvistamalla isotooppilääketiede täysin riippumattomaksi lääketieteelliseksi erikoisalaksi, edistämällä koulutusstandardeja ja investoimalla isotooppilääketieteen tutkimukseen;

71.

kehottaa komissiota edistämään ja jäsenvaltioita vahvistamaan yleislääkäreiden, lastenlääkäreiden, sairaanhoitajien, perusterveydenhuollon ammattilaisten ja erikoislääkäreiden roolia, kun otetaan huomioon heidän tärkeä roolinsa potilaiden ohjaamisessa diagnostisiin testeihin ja syöpäsairauksien asiantuntijoille sekä erikoistuneiden ravitsemusasiantuntijoiden ja ravitsemusterapeuttien, psykologien ja kuntoutuksen asiantuntijoiden rooli syöpähoidon ja jatkohoidon aikana, jotta voidaan varmistaa oikeanlaisen hoidon saatavuus oikeaan aikaan optimaalisen hoitopolun kautta; kehottaa perustamaan monialaisia ryhmiä, jotka hoitavat syöpäpotilaita kaikissa heille annettavissa eri hoidoissa, ja tekemään päätökset monialaisissa hoitotyöryhmissä, jotka kokoavat yhteen erilaisia syöpäasiantuntijoita ja perusterveydenhuollon ammattilaisia; korostaa, että terveydenhuollon ammattilaisille on tärkeää tarjota jatkuvaa koulutusta, jotta heidät voidaan pitää ajan tasalla uusista syöpähoitovaihtoehdoista; kehottaa laajentamaan hoitokoordinaattorin roolia, jotta voidaan varmistaa potilaiden hoidon asianmukainen koordinointi ja antaa potilaille mahdollisuus tutustua helposti syöpädiagnoosia koskeviin ajantasaisiin tietoihin ja neuvoja terveydenhuoltojärjestelmän käytöstä;

72.

katsoo, että direktiivin 2005/36/EY soveltamisalaa olisi tarkistettava, jotta voidaan tunnustaa vastavuoroisesti syöpäsairaanhoitajakoulutus ja muun hoitoprosessia tukevan lääkintähenkilöstön koulutus;

73.

kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kansallisissa syöväntorjuntaohjelmissaan strategioita, joihin kuuluu syövänhoidon ammattilaisten työuupumisriskiä ehkäiseviä toimenpiteitä ja joissa toteutetaan niitä; kehottaa komissiota ja EU-OSHAa kiinnittämään huomiota tähän huoleen ja korostaa, että niitä olisi pidettävä EU:n syöväntorjuntasuunnitelman tärkeinä täytäntöönpanokumppaneina tässä suhteessa;

74.

kannustaa käyttämään potilaiden ja heidän perheenjäsentensä elämänlaadun säilyttämiseksi syövän avohoitoa silloin, kun se on mahdollista ja turvallista; korostaa erityisesti, että lasten avohoitoa olisi edistettävä edellyttäen, että käytettävissä olevat tilat/ympäristöt ja lääkinnälliset laitteet suunnitellaan siten, että ne vastaavat lapsipotilaiden tarpeita; korostaa farmaseuttien, onkologien ja sairaanhoitajien roolia suun kautta annettavia syöpälääkkeitä käyttävien potilaiden monialaisessa seurannassa; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan sähköistä terveydenhuoltoa ja etälääketieteen ja etähoidon palveluja tai parantamaan niitä syövän laitoshoidon ja avohoidon jatkuvuuden ja lähiyhteisössä järjestetyn hoidon varmistamiseksi; kehottaa komissiota käyttämään Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tutkimusrahoitusta etälääketieteen käytön tukemiseen ja avustamaan näyttöön perustuvien suuntaviivojen laatimisessa; kehottaa toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan etälääketieteen palvelujen yhtäläinen saatavuus kaikissa jäsenvaltioissa, ja myöntämään EU4Health- ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmista rahoitusta, jolla tuetaan potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten digitaalisen lukutaidon parantamista;

75.

kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan syöpäpotilaille kokonaisvaltaisia ja monialaisia palliatiivisia hoitopalveluja, jotta voidaan lievittää heidän kipujaan ja pahoinvointiaan, edistää mukavuushoitoa ja varmistaa hoito- ja hoivahenkilöstön läsnäolo säilyttäen samalla potilaiden ihmisarvo ja ottaen huomioon hoidon ennakkosuunnittelu ja potilaan itsenäisyys; kehottaa komissiota tukemaan ja koordinoimaan säännöllistä tietojen vaihtoa ja saattohoidon ja palliatiivisen kotihoidon parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanoa EU:n tasolla; kehottaa kehittämään lapsille tarkoitettua palliatiivista hoitoa erityisesti jäsenvaltioissa, joissa tällaista hoitoa ei vielä tarjota laajalti; kannustaa jäsenvaltioita käsittelemään palliatiivista hoitoa kansallisissa syöväntorjuntasuunnitelmissaan, maksimoimaan palliatiivisten yksiköiden määrän kullakin alueella, jotta niiden määrä voidaan mukauttaa asianmukaisesti potilaiden tarpeisiin, minimoimaan odotusajat ja varmistamaan kestävän rahoituksen ja hyvin koulutetun henkilöstön riittävän määrän; katsoo, että EU:n ammatillisten pätevyyksien tunnustamista koskevaa sääntelykehystä olisi laajennettava palliatiivisen hoidon koulutuksen ja terveydenhuollon ammattilaisten käytäntöjen standardoimiseksi; korostaa, että tarvitaan palliatiivisen hoidon osaamisverkostoja, ja katsoo, että ne on integroitava syövän hoitoketjuihin kaikilla tasoilla, erityisesti erikoissairaaloissa, perusterveydenhuollon keskuksissa, saattohoidossa ja kotihoidossa, ja korostaa myös sairaalan ja alueen välisen integroinnin tarvetta; korostaa, että potilaiden mahdollisuuksia saada tukihoitoja ja palliatiivista hoitoa (myös psyko-onkologisia palveluja) kaikkialla unionissa olisi mitattava ja saatavuudesta olisi raportoitava syöpään liittyvien eriarvoisuuksien rekisterin kautta; kehottaa syventämään terveydenhuoltojärjestelmien ja sosiaalihuoltojärjestelmien välistä yhteistyötä kaikissa jäsenvaltioissa;

76.

kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään erityiset laadunvarmistuskriteerit ja järjestelmät (mukaan lukien yhteiset standardit asianmukaiselle organisoinnille, infrastruktuurille ja pätevyyksille, monialaiselle praktiikalle, ammattilaisten täydennyskoulutukselle, potilaiden valistamiselle ja osallistumiselle kliiniseen tutkimukseen) sekä yhteiset kliiniset ohjeet, jotta voidaan varmistaa, että akkreditointistandardeja sovelletaan syöpäpotilaita hoitaviin julkisiin ja yksityisiin sairaaloihin syöpien tehokkaan, turvallisen ja tasa-arvoisen hoitamisen varmistamiseksi kaikkialla EU:ssa; vaatii, että näissä kriteereissä on noudatettava tiukimpia saatavilla olevia näyttöön perustuvan tieteen standardeja, jotka on julkaistu vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa; vaatii, että sekä julkiset että yksityiset laitokset, jotka täyttävät laadunvarmistuskriteerit, olisi sisällytettävä kansallisiin syöväntorjuntasuunnitelmiin osana EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaa, jotta syöpähoito olisi mahdollisimman laadukasta kaikille potilaille kaikkialla EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan karttoja onkologisista terveystarpeista ja yhdistämään ne realistisiin kartoituksiin ja luetteloihin niiden nykyisestä onkologisesta infrastruktuurista; katsoo, että tämän kartoituksen avulla jäsenvaltiot voivat paremmin suunnitella olemassa olevan lääketieteellisen infrastruktuurin saatavuutta, määrittää selkeitä toiminta-aloja ja priorisoida resurssien kohdentamista sekä suunnitella rajatylittävää yhteistyötä onkologisten vertailukeskusten välillä;

77.

suhtautuu myönteisesti suunnitelmassa ilmoitettuun EU-verkoston perustamiseen, jolla yhdistetään kaikkien jäsenvaltioiden tunnustetut kansalliset laaja-alaiset syöpäkeskukset (vertailukeskukset) ja helpotetaan laatuvarmistettujen diagnoosien ja hoitojen käyttöönottoa, mukaan lukien koulutus, tutkimus ja kliinisten tutkimusten edistäminen kaikkialla EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan tällaisten keskusten perustamista harvinaisia syöpiä ja monimutkaisia hoitoja vaativia syöpiä varten; kehottaa komissiota yksilöimään tämän tyyppiset olemassa olevat keskukset EU:ssa, edistämään vähintään yhden kansallisen laaja-alaisen syöpäkeskuksen perustamista kuhunkin jäsenvaltioon ja tukemaan näiden keskusten verkoston koordinointia; korostaa, että verkoston tavoitteisiin olisi kuuluttava eriarvoisuuden vähentäminen sekä translaatiotutkimuksen, kliinisen tutkimuksen ja tulosten tutkimuksen vahvistaminen; korostaa, että translaatiotutkimuksen edistämistä ja kehittämistä olisi pidettävä EU:n laaja-alaisten syöpäkeskusten verkoston tärkeänä keskeisenä tavoitteena; toteaa, että tätä EU:n verkostoa kehittäessään komission olisi harkittava tarvetta investoida huipputason laitteisiin ja hyvin koulutettuihin lääkäreihin ja muihin terveydenhuollon asiantuntijoihin, joilla on eri erikoisaloja, ja suosittelee, että suunnitteilla olevan EU:n laaja-alaisten syöpäkeskusten verkoston työhön otetaan alusta alkaen mukaan useita hyvin kehittyneitä syöpähoidon erikoisaloja ja lääketieteen aloja, jotta voidaan vahvistaa monialaista yhteistyötä ja parantaa siten tuloksia potilaiden kannalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan jo olemassa olevan rajatylittävän yhteistyön, kuten eurooppalaisten osaamisverkostojen ja lapsuusiän syöpiin liittyvän yhteistyön, kestävyyttä; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita osoittamalla osan koheesio- ja aluerahastojen määrärahoista näiden keskusten perustamisen tukemiseen, jotta varmistetaan koko väestön täysi kattavuus;

78.

kehottaa yksilöimään, vahvistamaan tai perustamaan kussakin jäsenvaltiossa WHO:n ohjeistuksen mukaisen kansallisen syöväntorjuntaohjelman, joka koostuu yhdestä rakenteesta, mahdollisesti kansallisesta syöpäinstituutista, jonka tehtävänä on vastaavien kansallisten syöväntorjuntaohjelmien täytäntöönpano ja jatkotoimet ja jolla on asianmukaiset tavoitteet ja resurssit; kehottaa sovittamaan kansallisten syöväntorjuntaohjelmien sisällön mahdollisimman hyvin yhteen EU:n syöväntorjuntasuunnitelman kanssa, jotta helpotetaan sen onnistunutta täytäntöönpanoa; suosittelee, että kansalliset syöväntorjuntasuunnitelmat perustetaan syöväntorjunnan eurooppalaisen kumppanuusohjelman (EPAAC) laatiman laadukkaiden kansallisten syöväntorjuntaohjelmien eurooppalaisen oppaan mukaisesti, ja kehottaa sisällyttämään kaikkiin kansallisiin syöväntorjuntasuunnitelmiin erityisen lapsuusiän syöpiä ja harvinaisia syöpiä koskevan osion, jotta varmistetaan, että osoitetaan asianmukaiset resurssit ja otetaan käyttöön asianmukaisia täytäntöönpano-ohjelmia näiden potilaiden erityistarpeiden täyttämiseksi; suhtautuu myönteisesti näiden organisaatioiden verkoston perustamiseen; korostaa, että kansallisiin syöväntorjuntasuunnitelmiin olisi sisällytettävä määräyksiä riittävistä henkilöstövalmiuksista, jotta taataan kussakin jäsenvaltiossa riittävä määrä onkologisia työntekijöitä niin, että määrä on oikeassa suhteessa kokonaisväestömäärään;

III b. Yhtäläiset mahdollisuudet saada syöpähoitoa ja lääkkeitä EU:ssa

79.

kehottaa komissiota vahvistamaan EU:n lääkemarkkinoita, jotta parannetaan tasavertaista hoitoon pääsyä, mukaan lukien innovaatiot ja yksilöllistetty hoito, vähennetään lääkepulaa, ratkaistaan innovatiivisten teknologioiden ja hoitojen korkeiden hintojen ongelma, kannustetaan rinnakkais- ja biosimilaarilääkkeiden käyttöä ja parannetaan aikuisten ja lasten syöpähoitoja; kehottaa komissiota ja kansallisia kilpailuviranomaisia arvioimaan EU:n lääkemarkkinoita ja keskittymään suurten lääkeyhtiöiden harjoittamaan pk-yritysten ostamiseen, joka heikentää reilua kilpailua; kannustaa käymään monen sidosryhmän välistä vuoropuhelua lääkkeiden saatavuudesta ja innovaatioista, jotka perustuvat ACCELERATEn (67) kaltaisiin malleihin lapsuusiän syöpien alalla ja joihin osallistuvat kaikki asiaankuuluvat toimijat, kuten tutkijat, teollisuus, terveydenhuollon ammattilaiset ja potilaiden edustajat;

80.

kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan lääkkeiden ja muiden terveystuotteiden kansallista tutkimus- ja tuotantokapasiteettia muun muassa perustamalla kansallisia lääkelaboratorioita, jotta voidaan tarjota yhtäläiset mahdollisuudet hoitoon, vähentää lääkepulaa ja riippuvuutta lääketeollisuudesta, varmistaa innovatiivisten hoitojen maksuton saatavuus ja parantaa aikuisten ja lasten syöpähoitoja; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita takaamaan syöpäpotilaiden käyttämien hoitojen ja lääkkeiden maksuttoman saatavuuden julkisten terveydenhuoltopalvelujensa kautta ja harkitsemaan lääkepolitiikkaa, joka tarjoaa yli 65-vuotiaille, kroonisesti sairaille ja taloudellisessa ahdingossa oleville perheille maksuttoman lääkkeiden saatavuuden;

81.

kehottaa komissiota tarkistamaan ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6. marraskuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/83/EY (68) ja ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31. maaliskuuta 2004 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 726/2004 (69), jotta voidaan vahvistaa myyntilupakehystä, parantaa lääkkeiden saatavuutta ja lisätä rinnakkais- ja biosimilaarilääkkeitä koskevaa kilpailua;

82.

toteaa, että lääkepula vaikuttaa usein syöpäpotilaisiin ja että vakavat häiriöt syöpähoitojen tarjonnassa ovat erittäin haitallisia heille, heidän omaishoitajilleen ja heidän perheilleen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä ehkäistäkseen ja hallitakseen kaikkien lääkkeiden ja lääkinnällisten tuotteiden ja erityisesti syöpälääkkeiden pulaa, myös edullisten olennaisten syöpälääkkeiden pulaa; kannattaa yhteisen korin kehittämistä syöpälääkkeille, joista saattaa olla pulaa, jotta varmistetaan potilaille jatkuva mahdollisuus asianmukaiseen hoitoon avoimesti ja asianmukaisesti määriteltyjen potilaiden tarpeiden perusteella;

83.

kehottaa vahvistamaan ja monipuolistamaan toimitusketjua EU:ssa, erityisesti syöpälääkkeiden toimitusketjua, valvomaan tiiviisti toimituksiin liittyviä jännitteitä ja lääkepulaa sekä luomaan strategisen varmuusvaraston tällaisista kriittisistä lääkkeistä, vaikuttavista aineista ja raaka-aineista, erityisesti siellä, jossa toimittajien määrä on vähäinen; vaatii, että EU:n lääkelainsäädännössä asetetaan lääkeyhtiöille oikeudellinen velvoite ilmoittaa lääkevirastolle tiedot olennaisten syöpälääkkeiden riittävistä varmuusvarastoista; korostaa kestävien hankintakäytäntöjen merkitystä lääkepulan ehkäisemisessä; kehottaa komissiota julkisista hankinnoista annetun direktiivin (70) mukaisesti laatimaan ohjeita, joiden avulla tuetaan lääkealan julkisia hankintoja koskevia käytäntöjä syöpälääkkeiden yhteydessä, erityisesti sovellettaessa kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen kriteeriä, ja joiden tavoitteena on varmistaa kestävyys, kilpailu ja toimitusvarmuus pitkällä aikavälillä sekä kannustaa valmistusteollisuuteen investoimista;

84.

toteaa, että rinnakkais- ja biosimilaarilääkkeet mahdollistavat tehokkaan ja turvallisen syöpähoidon, lisäävät kilpailua ja tuottavat säästöjä terveydenhuoltojärjestelmille ja auttavat näin parantamaan lääkkeiden saatavuutta; kehottaa sisällyttämään EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaan ja kansallisiin syöväntorjuntasuunnitelmiin strategisen tavoitteen edistää aktiivisesti patenttisuojan ulkopuolella olevien lääkkeiden käyttöä silloin, kun se on asianmukaista ja hyödyllistä potilaille; korostaa, että niiden markkinoille pääsyä ei pitäisi estää tai viivästyttää ja että niiden kehitysprosessia olisi edistettävä ja rahoitettava; kehottaa komissiota varmistamaan kiireellisesti, että kilpailu on teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien oikeuksien päättyessä tervettä varmistamalla, että biosimilaarilääkkeet ovat alusta alkaen saatavilla, ja poistamalla kaikki esimerkiksi patenttien kytkemisjärjestelyjen avulla luotavat kilpailun esteet kieltämällä teollis- ja tekijänoikeuksien pitkittämisen käytännöt, jotka viivyttävät kohtuuttomasti lääkkeiden saatavuutta, ja mahdollistamalla maailmanlaajuisesti yhtenäinen kehittäminen;

85.

katsoo, että jäsenvaltioiden olisi lähennyttävä lääketieteellisten teknologioiden arvioinnissa; pitää siksi myönteisenä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät 22. kesäkuuta 2021 yhteisymmärrykseen terveydenhuollon menetelmien arviointia koskevasta asetuksesta, jolla tuetaan innovatiivisten syöpädiagnoosien ja -hoitojen yhdenmukaista arviointia ja nopeampaa saatavuutta, ja katsoo, että tehokkaammalla päätöksentekoprosessilla voisi muiden toimenpiteiden ohella olla merkitystä sen helpottamisessa; pitää myönteisenä, että syöpälääkkeet ovat yksi ensimmäisistä lääkeryhmistä, joita arvioidaan yhdessä terveydenhuollon menetelmien arviointia koskevan asetuksen mukaisesti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia, joilla pyritään edistämään asetuksen nojalla tehtävien yhteisten kliinisten arviointien käyttöönottoa ja käyttöä; korostaa, että WHO:lla on välineitä, joita se käyttää sisällyttääkseen syöpälääkkeet WHO:n olennaislääkkeiden luetteloon;

86.

muistuttaa, että kaikilla potilailla on oikeus parhaaseen mahdolliseen hoitoon riippumatta heidän varallisuudestaan, sukupuolestaan, iästään tai kansallisuudestaan; panee huolestuneena merkille, että erilaisten syöpähoitojen saatavuudessa on suuria eroja ja että yksi tärkeimmistä syistä on korkea hinta; painottaa siksi tarvetta varmistaa turvallisten, tehokkaiden ja kohtuuhintaisten lääkkeiden, erityisesti syöpälääkkeiden, tasapuolinen saatavuus EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan yhteisiä hintaneuvotteluja lääkeyhtiöiden kanssa lääkepolitiikkaa koskevan Beneluxa-aloitteen ja Vallettan julistuksen mukaisesti; kehottaa komissiota asettamaan uusien hoitojen oikeudenmukaisen hinnoittelun ja kohtuuhintaisuuden keskeiseksi osaksi EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaa ja Euroopan lääkestrategiaa erityisesti liittämällä EU:n julkiseen rahoitukseen ehtoja (esimerkiksi Horisontti Eurooppa -ohjelman ja innovatiivista terveydenhuoltoa koskevan aloitteen puitteissa) ja varmistamaan, että julkiset investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen otetaan huomioon ja että julkisesti rahoitetusta tutkimuksesta saadut lääkkeet ovat saatavilla oikeudenmukaisin ja kohtuullisin hinnoin; korostaa, että tämän olisi koskettava myös lääkkeitä, joilla on erityinen sääntelyyn perustuva suoja tai markkinasuoja, kuten harvinaisten tai lapsuusiän syöpien hoitoon kehitettyjä lääkkeitä; kehottaa lisäämään lääkejärjestelmän avoimuutta erityisesti hinnoittelukomponenttien, korvausperusteiden ja lääkkeiden todellisten (netto)hintojen osalta eri jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan oikeudenmukaisemmat hinnat ja lisätään julkista vastuuvelvollisuutta lääkealalle;

87.

kannattaa voimakkaasti yhteishankintamenettelyjen laajentamista erityisesti (äärimmäisen) harvinaisten syöpien, lapsuusiän syöpien ja uusien syöpien lääkkeiden ja -hoitojen, lääkehoidon ja diagnostiikan yhdistävien testien ja syöpää ehkäisevien rokotteiden, kuten HPV- ja hepatiitti B -rokotteiden, osalta, jotta voidaan torjua lääkepulaa ja parantaa syöpähoitojen kohtuuhintaisuutta ja saatavuutta EU:n tasolla; toteaa, että yhteisten hankintamenettelyjen pitäisi lyhentää vastausaikoja ja niiden olisi oltava avoimia; korostaa, että yhteisellä julkisella hankinnalla ei pitäisi estää saatavuutta potilaiden osalta eikä lääketieteellistä innovointia;

88.

kehottaa komissiota tukemaan sääntelykehystä, jolla vahvistetaan kannustimia harvinaisten syöpien hoidolle EU:ssa näiden puutteiden korjaamiseksi tehokkaasti; korostaa, että patenttijärjestelmät eri puolilla maailmaa on laadittu siten, että tietyn ajan, eli vain patentin voimassaoloajan, vain keksijä saa hyödyntää patenttiaan kaupallisesti, ja että tämän jälkeen kuka tahansa voi vapaasti ottaa keksinnön tuotantoon; pyytää komissiota kehittämään uusia kohdennettuja kannustimia, joilla varmistetaan syöpälääkkeiden tasapuolinen saatavuus myös aloilla, joilla tuotteiden kehittäminen ei muuten olisi kestävää;

89.

kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen lääkkeiden hintojen sääntelytoimenpiteiden avoimuudesta annetun neuvoston direktiivin 89/105/ETY (71) tarkistamiseksi, jotta varmistetaan lääkkeiden, erityisesti syöpälääkkeiden, hintojen ja korvaussummien määrittämisessä jäsenvaltioissa käytettyjen menettelyjen tehokas valvonta ja täysi avoimuus; kannustaa toimivaltaisia viranomaisia pyytämään lääkeyhtiöiltä tietoja tutkimus- ja kehittämiskustannuksista, mukaan lukien julkisista varoista saatava rahoitus, ennen myyntiluvan myöntämistä sekä niiden saamista veroeduista ja tuista; pyytää, että lääkekustannusten laskennassa otetaan huomioon julkisten varojen käyttö; kehottaa Euroopan lääkevirastoa lisäämään tarkastusten määrää, jotta voidaan arvioida, miten lääkeyhtiöt noudattavat avoimuusvaatimuksia;

90.

toteaa, että biologiassa on tapahtunut valtavia edistysaskelia, että syöpä on yläkäsite yli 200 sairaudelle ja että täsmälääketiedettä tai yksilöllistettyä hoitoa voidaan tarjota erilaisiin mutaatioihin kohdennetun lääkehoidon avulla; katsoo, että täsmälääketiede tai yksilöllistetty hoito, joka koostuu hoidon valinnasta genotyyppejä tai fenotyyppejä kuvastavien yksittäisten kasvainten biomerkkiaineiden perusteella, on lupaava tapa parantaa syövän hoitoa; kannustaa siksi jäsenvaltioita kehittämään yksilöllistettyä hoitoa kaikkialla EU:ssa tekemällä keskinäistä yhteistyötä ja edistämään alueellisten molekyylibiologisten geenitutkimusalustojen käyttöönottoa ja helpottamaan potilaiden yhdenvertaista ja nopeaa pääsyä pitkälle kehitetyn diagnostiikan ja yksilöllistetyn hoidon piiriin ottaen täysimääräisesti huomioon tietosuojan ja varmistaen, että potilaat saavat tietoa ja antavat suostumuksensa terveystietojensa käyttöön tutkimuksessa; toteaa, että syöpien hajauttaminen ja luokitteleminen erityisten genotyyppien perusteella ei saisi johtaa niiden määrittelemiseen ”keinotekoisiksi harvinaisiksi sairauksiksi” taloudellisen korvauksen lisäämiseksi;

91.

muistuttaa, että yksilöllistetyn hoidon yhteydessä sukupuoleen perustuvaa lääketiedettä ja hoitoja pidetään tehokkaina hoitostrategioina syövän hoidossa, kun otetaan huomioon miesten ja naisten väliset erot biologisella, geneettisellä ja tuki- ja liikuntaelinten tasolla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan sukupuoleen perustuvan syöpähoidon kehittämistä lääkäreiden antamien tietojen mukaisesti;

92.

suhtautuu myönteisesti kansanterveyttä edistävä genomitieto -hankkeeseen ja EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaan kuuluvan yksilöllistettyä ennaltaehkäisyä koskevan etenemissuunnitelman laatimiseen, jotta voidaan tunnistaa tutkimuksen ja innovoinnin puutteet ja tukea lähestymistapaa, jolla kartoitetaan kaikki tunnetut biologiset poikkeamat, jotka johtavat alttiuteen sairastua syöpään, perinnölliset syövät mukaan luettuina, joiden osuus syöpätapauksista on 5–10 prosenttia;

93.

kehottaa soveltamaan täysimääräisesti ja nopeasti ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista 16. huhtikuuta 2014 annettua asetusta (EU) N:o 536/2014 (72); katsoo, että asetuksen soveltaminen helpottaisi suurten kliinisten tutkimusten käynnistämistä yhdenmukaisella, tehokkaalla ja koordinoidulla tavalla Euroopan tasolla syöpälääketutkimuksen helpottamiseksi ja syöpäpotilaiden ja heidän perheidensä elämänlaadun parantamiseksi; katsoo lisäksi, että asetusta olisi sovellettava johdonmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan järkeistää kliinisen tutkimuksen toteuttamismenettelyjä; korostaa, että on tärkeää tarkastella uudelleen mahdollisuuksia vähentää kliinisiin tutkimuksiin liittyvää hallinnollista rasitusta; kehottaa ottamaan covid-19-pandemiasta pitkällä aikavälillä oppia kansainvälisen tutkimusyhteistyön ja tietojenvaihdon tulevista muodoista;

94.

huomauttaa, että Euroopan lääkeviraston käynnistämä ensisijaislääkkeitä koskeva ohjelma voi olla erittäin tehokas väline, jolla lisätään tukea innovatiivisten syöpälääkkeiden kehittämiselle, jotta ne saadaan potilaille nopeammin;

95.

kehottaa luomaan kestävämmän ympäristön, myös taloudellisen tuen osalta, erityisesti ilman kaupallista tarkoitusta toimivien kolmansien osapuolten harjoittamalle tutkimukselle lääkkeiden uudelleenkohdentamisesta syövän hoitoon ja nykyisen tutkimuksen arvioinnille sekä aloittamaan lisähankkeen, jossa käytetään suurteholaskentaa käytössä olevien molekyylien ja uusien lääkeyhdistelmien nopeaan testaamiseen alkaen ennusteeltaan huonojen ja harvinaisten syöpien hoidosta;

96.

korostaa, että on tärkeää käsitellä lääkkeiden alkuperäistarkoituksesta poikkeavaa käyttöä, mukaan lukien edulliset lääkkeet ja harvinaisiin syöpiin käytettävät lääkkeet; kehottaa komissiota analysoimaan lääkkeiden alkuperäistarkoituksesta poikkeavan käytön nykytilannetta;

97.

toteaa, että monet tulevat teknologiat edellyttävät monimutkaisia säännöksiä (esimerkiksi solu- ja geeniterapiat); katsoo, että unionin olisi rahoitettava, kannustettava ja varmistettava sääntelyprosessi, jossa aktiivisesti kannustetaan tutkimusta ja innovointia, ennakoidaan tutkijoiden tarpeita tiedemaailmassa, teollisuudessa ja klinikoilla, tiedotetaan ja opastetaan aktiivisesti heitä sääntelyprosesseista, valmistellaan maaperää tuleville teknologioille, arvioidaan näitä teknologioita vaiheittain ja edistetään turvallisten ja tehokkaiden uusien hoitojen tuloa markkinoille;

98.

muistuttaa, että on tärkeää tuottaa vahvaa näyttöä lääkkeiden tehosta ja turvallisuusprofiileista ja raportoida niistä sekä kliinisissä tutkimuksissa että markkinoille tulon jälkeisissä seurantatutkimuksissa; kannattaa sellaisten kliinisten tutkimusten kehittämistä, jotka koskevat uusien ja kohtuuhintaisten syöpälääkkeiden käyttöä aikuisilla ja lapsilla; kannattaa kliinisten monikeskustutkimusten kehittämistä kaikkialla Euroopassa, jotta voidaan löytää parempia hoitomuotoja potilaille, myös lapsipotilaille ja ikääntyneille potilaille; korostaa, että viranomaisten on varmistettava avoimuus, tutkimuksen suorittamista koskevien vaatimusten noudattaminen ja asiaankuuluvien tietojen varhainen toimittaminen Euroopan lääkevirastolle ja suurelle yleisölle;

99.

panee merkille komission lainsäädäntöehdotuksen terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamisesta; panee merkille, että komission olisi tehtävä vuoteen 2023 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi perusteellinen tarkastelu HERAn toimien toteuttamisesta sekä sen rakenteesta, hallinnoinnista, rahoituksesta ja henkilöstöresursseista; panee merkille, että näissä tarkasteluissa on keskityttävä erityisesti mahdolliseen tarpeeseen muuttaa HERAn rakennetta, mukaan lukien muun muassa mahdollisuus tehdä HERAsta itsenäinen virasto, tarkistaa HERAn toimeksiantoa ja ymmärtää tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia; toteaa, että komission olisi raportoitava tarkastelujen tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja että nämä tulokset olisi julkistettava; toteaa, että näihin tarkasteluihin olisi tarvittaessa liitettävä lainsäädäntöehdotus esille otettujen kysymysten käsittelemiseksi kunnioittaen täysin Euroopan parlamentin roolia toisena lainsäätäjänä; katsoo, että jos HERA muutetaan itsenäiseksi virastoksi, se voisi siinä vaiheessa ennakoida, kannustaa, kehittää yhdessä ja helpottaa syöpäpotilaiden nopeaa, tasa-arvoista ja kestävää pääsyä syöpäinnovaatioihin, mukaan lukien taudinmääritysmenetelmät ja lääkehoidon ja diagnostiikan yhdistävät testit; katsoo, että HERA voisi pitkällä aikavälillä tehdä tiivistä yhteistyötä julkisten ja yksityisten tahojen kanssa sellaisten yksityisten ja julkisten valmiuksien ekosysteemin suunnittelemiseksi, koordinoimiseksi ja rakentamiseksi, jotka voivat tarjota sopivia hätätilannekehyksiä keskeisten raaka-aineiden saatavuudelle EU:ssa maailmanlaajuisten toimituskatkojen tilanteessa;

100.

korostaa tarvetta edistää ihmishenkiä pelastavien syöpähoitojen innovointia; kehottaa siksi komissiota luomaan syöpälääkkeitä ja hoitoja koskevan lääkelainsäädännön kehyksen, jolla edistetään todellisia läpimurtoinnovaatioita eikä niin kutsuttuja me too -lääkkeitä, jotka ovat vain uusia aineita samaan käyttötarkoitukseen ilman että niistä olisi merkittävää hyötyä, tai erittäin kalliita lääkkeitä, jotka tarjoavat potilaille vain vähäisiä parannuksia; kehottaa julkisista viranomaisista, yksityisistä yrityksistä ja kansalaisjärjestöistä, myös potilaiden ja syövästä selvinneiden järjestöistä ja tutkijoista koostuvaa suurta ryhmittymää tekemään yhteistyötä monimutkaisia tekniikoita, muun muassa monimutkaista hoitoa, kuten soluhoitoa (CAR T -solut), geeniterapiaa, kasvaingenomiuutteita (lähetti-RNA) käyttävää adoptiivista immunoterapiaa ja nanoteknologiaa, edellyttävien syövän hoitovaihtoehtojen saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden takaamiseksi; korostaa, että innovatiivisten hoitojen laajemman käytön helpottamiseksi EU:n ja jäsenvaltioiden on paitsi tehtävä parhaansa rahoittaakseen tällä hetkellä saatavilla olevia hoitoja myös tuettava kustannustehokkaampien menetelmien kehittämistä; katsoo, että innovatiivisimpien ja tehokkaimpien hoitomuotojen kustannusten alentaminen lisää niiden laajempaa saatavuutta potilaiden hyödyksi EU:ssa ja sen ulkopuolella; kehottaa varmistamaan innovatiivisten hoitomuotojen yhtäläisen saatavuuden sekä tiheästi asutuilla kaupunkialueilla että pienemmillä maaseutualueilla tai syrjäisillä alueilla;

III c. Tasavertainen pääsy monialaiseen ja laadukkaaseen syöpähoitoon: kohti parempaa reagointia syöpäpotilaisiin kohdistuviin terveyskriisien vaikutuksiin

101.

korostaa, että covid-19-kriisillä on ollut ja on edelleen merkittävä vaikutus syöpäpotilaiden eloonjäämiseen ja elämänlaatuun sairauden kaikissa vaiheissa, mikä johtuu viivästyksistä ennaltaehkäisevissä toimissa kuten rokotuksissa, ennaltaehkäisyjärjestelmien, kliinisten tutkimusten, seulonnan, lähetteiden, diagnoosien, kirurgisten toimenpiteiden ja hoitojen lykkääntymisestä, lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten tarvikkeiden tarjonnan puutteesta, erikoistuneen työvoiman puutteesta ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa käytävän viestinnän vähenemisestä sekä potilaiden tartunnan pelosta; korostaa, että on näyttöä siitä, että kliinikoilla eri puolilla Eurooppaa oli 1,5 miljoonaa syöpäpotilasta vähemmän pandemian ensimmäisenä vuotena ja että klinikoilla tehtiin arviolta 100 miljoonaa syöpäseulontatestiä vähemmän, joten miljoonan EU:n kansalaisen syöpä saattaa olla jäänyt diagnosoimatta covid-19-pandemian seurauksena (73);

102.

katsoo, että covid-19-pandemia on ollut todellinen stressitesti EU:n terveydenhuoltojärjestelmille; korostaa, että keskeisimmäksi opetukseksi olisi katsottava, että on investoitava terveydenhuoltoalaan ja laadittava hätästrategia, jotta jäsenvaltiot voivat reagoida koordinoidulla tavalla mahdollisissa tulevissa terveyskriiseissä; korostaa, että haavoittuvat ryhmät, esimerkiksi syöpäpotilaat, ovat erityisen alttiita terveyskriisin aikana; korostaa, että tämän hätästrategian erityistoimenpiteillä olisi pyrittävä suojelemaan haavoittuvia ryhmiä, esimerkiksi syöpäpotilaita, jotka eivät voi odottaa kriisin päättymiseen asti; korostaa, että näillä erityistoimenpiteillä olisi tuettava tuotteiden kehittämistä, tuotantoa ja varastointia näiden haavoittuvien ryhmien suojelemiseksi;

103.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään huolellisesti tietoja sopivien rekisterien kautta, jotta voidaan seurata covid-19-rokotteiden vaikutuksia haavoittuviin väestöryhmiin, esimerkiksi syöpäpotilaisiin, ja heidän myöhempiä immuunivasteitaan;

104.

panee huolestuneena merkille, että covid-19-pandemia on pahentanut jo olemassa ollutta terveydenhuoltoalan työvoimapulaa; toteaa, että on kiireesti varmistettava erikoistuneiden terveydenhuollon ammattilaisten riittävä määrä syöpähoidossa; toistaa, että hätästrategian erityistoimenpiteillä olisi pyrittävä puuttumaan työvoimapulaan palkkaamalla sekä perus- että erikoisterveydenhuollon ammattilaisia ja uudelleenkouluttamalla heitä, jos he ovat muiden alojen asiantuntijoita; ehdottaa, että syöpään liittyvien eriarvoisuuksien rekisteri voisi toimia välineenä, jolla mitataan olemassa olevaa työvoimapulaa ja raportoidaan siitä; korostaa, että tarvitaan uusia lähestymistapoja ihmiskeskeiseen terveydenhuoltoon, jotta varmistetaan diagnostiikan, hoidon ja laadukkaiden julkisten terveyspalvelujen saatavuus kaikille; korostaa, että tarvitaan osaamisrakennetta koskevaa työtä, jotta terveydenhuoltoalan henkilöstötarpeisiin voidaan vastata parhaalla mahdollisella tavalla; tukee tätä koskevien hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan terveydenhuollon ammattilaisille, kuten hoitajille, tarkoitettuja verkkokoulutusfoorumeja ja perustamaan terapeuttisen hoidon ohjelmia, joissa myönnetään tutkintoja ja tunnustetaan heidän pätevyytensä;

105.

pitää valitettavana, että potilailla on edelleen runsaasti vaikeuksia saada laadukkaita julkisia terveydenhuoltopalveluja, koska monet julkisten sairaaloiden syöpäosastot kärsivät työvoimapulasta ja kapasiteetin puutteesta; kehottaa siksi perustamaan julkisiin sairaaloihin laadukkaita sädehoito-osastoja ja nykyaikaisia syöpäkeskuksia, jotka perustuvat eurooppalaisiin suuntaviivoihin ja ovat uusimman tieteellisen näytön mukaisia;

106.

kehottaa jäsenvaltioita ja asiaankuuluvia viranomaisia tunnustamaan omaishoitajien keskeisen roolin, integroimaan heidät terveys- ja hoitoryhmiin ja antamaan heille mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia valintoja käytettävissä olevista tukitoimista terveydenhuollon ammattilaisten tuella; toteaa, että pandemia on pahentanut omaishoitajien ratkaisevaa roolia, sillä he tekevät suurimman osan syöpäpotilaiden päivittäisestä hoidosta ja heillä on selkeä käytännön ja poliittisen tuen puute muun muassa sosiaalisten oikeuksien, koulutuksen, psykologisen avun, tiedottamisen ja tunnustamisen osalta; kiinnittää huomiota omaishoitajien suureen osuuteen EU:n väestöstä ja eroihin siinä, miten heitä tuetaan ja miten heidän oikeutensa tunnustetaan eri jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota harkitsemaan omaishoidon virallistamista, jolla varmistettaisiin tiettyjen vähimmäisoikeuksien tunnustaminen erityisesti pitkäaikaishoitoa tarjoavien omaishoitajien osalta;

107.

kannattaa digitaalisen terveydenhuollon viestintäkanavan kehittämistä oireiden etänä tapahtuvaa seuraamista varten ja syövän muun kuin sairaalahoidon jatkuvuuden varmistamiseksi; kehottaa takaamaan lääkärissäkäyntien, psykososiaalisten palvelujen ja yhteydenpidon saatavuuden potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä sekä terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan perheen välillä siten, että käytetään etälääketiedettä ja etähoitoa ja integroidaan ne terveydenhuoltojärjestelmiin terveysuhattomissa ympäristöissä sairaaloissa tai mahdollisuuksien mukaan ja turvallisesti apteekeissa; kehottaa edistämään sellaisten hoitokeinojen kehittämistä, joilla voidaan tukea siirtymistä kotihoitoon;

108.

pyytää lisäämään terveysalan ammattilaisten, potilaiden, syövästä selvinneiden, omaishoitajien ja vanhempien sekä viranomaisten välistä viestintää terveystoimien vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta, erityisesti syövän seulonnan, diagnosoinnin ja hoidon osalta, sekä lisäämään tiedotuskampanjoita kriisiaikoina;

109.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään eurooppalaisia ennaltaehkäisy- ja hoitosuunnitelmia osana johdonmukaista ja kokonaisvaltaista hätästrategiaa, joilla ehkäistään syöpälääkkeiden, laitteiden, tuotteiden ja henkilöstön pulaa terveyskriisien aikana ja puututaan siihen; korostaa myyntiluvan haltijoiden ja tukkukauppiaiden vastuuta asiaankuuluvan EU:n lainsäädännön mukaisesti;

IV. Vahva tuki syöpäpotilaille, syövästä selvinneille ja omaishoitajille

110.

korostaa, että syöpäpotilaiden ei pitäisi kärsiä ”kaksinkertaista rangaistusta” jokapäiväisessä elämässään; kehottaa hyväksymään syrjinnän vastaisen direktiivin sekä panemaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti täytäntöön rahoituspalveluja koskevat direktiivit, kuten kulutusluottodirektiivin (74), syrjimättä syöpäpotilaita ja syövästä selvinneitä;

111.

korostaa, että on tarpeen keskittyä potilaiden elämänlaatuun, koska sellaisten kroonista syöpää sairastavista henkilöiden määrä on lisääntymässä, joiden sairautta ei voida parantaa mutta joiden tila ehkä voidaan vakauttaa usean vuoden ajaksi; korostaa, että on tärkeää antaa erityisiä EU:n suosituksia potilaiden ja syövästä selvinneiden elämänlaadun parantamiseksi muun muassa kattavalla tukihoidolla, joka sisällytetään syövän hoitoon alkaen diagnosoinnista ja jatkuen koko sairauden ajan (mukaan lukien kivunlievitys, psykologiset palvelut, mukautettu liikunta, tieteelliseen näyttöön perustuvat täydentävät hoitomuodot, koulutuksen saatavuus, ravitsemustuki, sosiaaliapu, joka kattaa kaikki päivittäiset työtehtävät, kuten kotitalousavun tai lastenhoitopalvelut, lisääntymisterveydenhuollon saatavuus ja esteettisen eheyden palauttaminen) ja mahdollisuus käyttää erikoistuneita tukikeskuksia; pyytää jäsenvaltioita tunnustamaan jälkiseuraukset (fyysiset tai psyykkiset vammat) sekä sosiaalisen syrjinnän myös työpaikalla; pyytää komissiota ehdottamaan jäsenvaltioille suuntaviivoja, joissa korostetaan, miten tärkeää on luoda kattavat järjestelmät, joilla taataan, että näihin tarpeisiin vastataan; toteaa, että syöpä on taloudellisesti raskas sairaus, muutenkin kuin syöpähoitojen hinnassa mitattuna; kehottaa komissiota perustamaan foorumin palliatiivista hoitoa koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja tukemaan palliatiivista hoitoa koskevaa tutkimusta;

112.

kehottaa komissiota harkitsemaan hoitoa ja hoivaa koskevaa EU:n strategiaa asianmukaisen, helposti saatavilla olevan ja laadukkaan pitkäaikaishoidon varmistamiseksi;

113.

painottaa, että kansanterveysviranomaisten hyväksymistä tieteellisesti tunnustetuista integratiivisen lääketieteen muodoista voi olla hyötyä potilaille useiden sairauksien, kuten syövän, ja niiden hoidon aiheuttamien rinnakkaisvaikutusten suhteen; painottaa, että on tärkeää kehittää holistinen, integratiivinen ja potilaskeskeinen lähestymistapa ja rohkaista tarvittaessa näiden hoitomuotojen täydentävään käyttöön terveydenhuollon ammattilaisten valvonnassa;

114.

korostaa, että aliravitsemus voi heikentää syöpähoidon tuloksia, minkä vuoksi optimaalinen ravitsemuksellinen hoito on olennainen osa syöpähoitoa; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan suosituksia kliinisen ravitsemuksen sisällyttämiseksi kaikkiin syöpähoidon osa-alueisiin, mukaan lukien hoito, tuki ja tutkimus; katsoo, että aina kun siihen on tarvetta, syöpäpotilaille on annettava monialaiseen ryhmään mukaan otettavan ruokavalioasiantuntijan tarjoamaa kliinistä ravitsemuksellista tukea; pitää siksi myönteisenä suunniteltua ravitsemuksellista tukea koskevaa erikoisalojen välistä koulutusta ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään vähimmäisvaatimukset monialaisen työvoiman ravitsemuksellista hoitoa koskevalle jatkuvalle koulutukselle; suosittelee, että ravitsemuksen hallinnasta tehdään kiinteä ja eettinen osa kaikkea syöpäpotilaita koskevaa kliinistä tutkimusta; suosittelee lisäksi asianmukaisen ravitsemuksellisen tuen sisällyttämistä syöpäpotilaiden oikeuksien peruskirjaan;

115.

kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikille syöpäpotilaille tiedotetaan täysimääräisesti hedelmällisyyden säilyttämiseen pyrkivien toimenpiteiden mahdollisuudesta ennen aktiivisen hoidon aloittamista; kehottaa laatimaan terveydenhuollon ammattilaisille EU:n tasolla suuntaviivat, joissa määritellään ikä, jolloin syöpäpotilaille olisi tiedotettava lisääntymisterveyteen liittyvien menettelyjen saatavuudesta; kannustaa lisäksi jäsenvaltioita säätämään, että kansalliset sairausvakuutusjärjestelmät korvaavat nämä palvelut kaikille syöpäpotilaille, jotka kuuluvat pakollisen kansallisen sairausvakuutuksen piiriin;

116.

kannustaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon syöpäpotilaiden perheiden ja sukulaisten yleisen uupumuksen ja tarjoamaan heille, erityisesti heikoimmassa asemassa oleville, psykologista ja sosioekonomista apua ja tukea kuolemantapauksissa sekä lepoaikoja työpaikalla koko sairauden ajan; kannustaa lisäksi kehittämään syöpäpotilaille ja heidän perheilleen yhdennettyjä, asianmukaisia ja helposti saatavilla olevia tukijärjestelmiä, joissa otetaan huomioon terveys-, yhteisö- ja sosiaalipalvelut;

117.

muistuttaa, että potilaiden vaikutusmahdollisuudet ja terveysosaaminen ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n syöpästrategian kannalta ja että potilaskeskeisyyden ja osallistavan päätöksenteon on oltava hoidon kehittämistä koskevien prosessien ytimessä; kannustaa edistämään potilaiden tiedonsaantia ja aktiivista osallistumista omaan hoitoonsa ja kehottaa antamaan omaishoitajille ja potilaille terapeuttista koulutusta ja lisäämään heidän vaikutusmahdollisuuksiaan hoito-ohjelmissa; katsoo, että lapsipotilaiden hoitoon liittyvään koulutukseen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa parantamiseen olisi käytettävä räätälöityä menetelmää, kun otetaan huomioon heidän erityispiirteensä ja -tarpeensa; kehottaa tarjoamaan potilaille osallistavaa päätöksentekoa, johon sisältyy yksilöllistä ja ymmärrettävää näyttöön perustuvaa tietoa, olennaisena osana kansallisia syöväntorjuntasuunnitelmia, joita EU:n syöväntorjuntasuunnitelma tukee; kehottaa tukemaan tällaisia aloitteita ja toimia syöpäpotilaiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi EU:n rahoituksella, erityisesti EU4Health-ohjelmalla;

118.

tunnustaa riippumattomien potilaiden ja omaishoitajien yhdistysten keskeisen roolin potilaiden edunvalvonnassa ja avustamisessa, syöpäpotilaille ja omaishoitajille tarjottavissa palveluissa, terveysosaamisen levittämisessä, tietoisuuden lisäämisessä ja jatkuvassa tuessa sekä EU:n että kansallisella tasolla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon näiden yhdistysten virallisen osallistumisen sekä niiden pyynnöt ja suositukset syöpään liittyviä politiikkoja ja lainsäädäntöä laadittaessa ja antamaan niille julkista tukea sekä toiminta-avustusten että hankekohtaisten avustusten muodossa, jotta varmistetaan niiden riippumattomuus yksityisestä rahoituksesta; kehottaa komissiota asettamaan selkeät kriteerit, joiden mukaisesti julkista rahoitustukea voidaan myöntää; katsoo, että lapsipotilaat olisi otettava mukaan sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti kaikkien potilaiden terveydenhuollon ja tutkimusmenettelyjen parantamiseen antamalla oman panoksensa erityisten kokemustensa kautta; katsoo siksi, että olisi kehitettävä asianmukaisia oppimis- ja opetusvälineitä ja rahoitettava niitä asianmukaisesti lasten osallistumisen suunnittelemiseksi ja varmistamiseksi;

119.

korostaa, että on tärkeää varmistaa työntekijöille asianmukaiset mahdollisuudet esittää korvausvaatimuksia työperäisen syövän tapauksessa; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön komission 19. syyskuuta 2003 antaman suosituksen ammattitaudeista ja varmistamaan, että työntekijöillä on mahdollisuus hakea asianmukaisia korvauksia työperäisen syövän tapauksessa, mikä takaisi jokaiselle työntekijälle mahdollisuuden saada asianmukainen korvaus sen jälkeen, kun hän on altistunut haitallisille aineille tai saanut työperäisen syövän; kehottaa komissiota laatimaan ammattitautien vähimmäisluettelon, jossa on vertailukelpoiset perusteet niiden tunnustamiselle kaikkialla EU:ssa;

120.

kehottaa jäsenvaltioita parantamaan syövästä selvinneiden integroitumista yhteiskuntaelämään ja työmarkkinoille ja auttamaan heitä siirtymään uusiin ammatillisiin rooleihin siinä tapauksessa, että jälkiseuraukset estävät heitä jatkamasta samassa työssä, ja helpottamaan lapsuusiän syövästä selvinneiden paluuta kouluun tai opintoihin; panee merkille syövän seurannan yleisen aliarvostuksen verrattuna yhtä tärkeään syövän ehkäisyyn; palauttaa mieleen yhteisessä toiminnassa CHRODIS+ kehitetyt suositukset ja välineet, joilla edistetään potilaiden työssä pysymistä, kykyä palata työhön ja heidän uudelleen integroitumistaan työmarkkinoille, ja kannustaa komissiota tukemaan näiden suositusten ja välineiden täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa; kannattaa erityisiä EU:n suosituksia syövästä selvinneiden hyväksi toteutettaviksi toimenpiteiksi, joilla estetään primaarisen syövän uusiutuminen ja uusien syöpien kehittyminen, sekä toimenpiteitä heidän kuntoutustaan varten, mukaan lukien lapsuusiän syövästä selvinneiden pitkän aikavälin jatkohoitoa koskevat erityissäännökset heidän siirtyessään aikuisuuteen; korostaa, että syövästä selvinneille on tarjottava lääketieteellistä ja psykologista jälkihoitoa;

121.

katsoo, että EU-OSHA olisi valtuutettava ottamaan vahvempi rooli hyvien käytäntöjen edistämisessä jäsenvaltioissa syöpäpotilaiden ja syövästä selvinneiden integroimiseksi työpaikalle ja heidän suojelemisekseen syrjinnältä; odottaa mielenkiinnolla EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa ilmoitettua uutta tutkimusta, joka koskee syövästä selvinneiden paluuta työhön ja jossa kartoitetaan kansallisia työllisyys- ja sosiaaliturvapolitiikkoja sekä määritetään esteitä ja jäljellä olevia haasteita;

122.

korostaa työsuojeluviranomaisten keskeistä roolia työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön noudattamisen varmistamisessa ja työperäisten syöpien ehkäisemisessä; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan työsuojeluviranomaisia ja varmistamaan niiden riittävän rahoituksen; korostaa, että seuranta ja todentaminen ovat erityisen tärkeitä liikkuville työntekijöille; kehottaa toteuttamaan Euroopan työviranomaisen mahdollisimman nopeasti ja saattamaan sen toimintavalmiiksi mahdollisimman pian ja kehottaa Euroopan työviranomaista tarjoamaan todellista työsuojelutarkastusvoimaa rajat ylittävissä tapauksissa ja valvomaan työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön noudattamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan Euroopan työviranomaisen mukaan rajat ylittäviin tilanteisiin, jotta varmistetaan työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano;

123.

kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota muutoksiin EU:n työmarkkinoilla ja varmistamaan riittävän rahoituksen asianmukaista tiedonkeruuta varten; katsoo, että laaja ja perusteellinen tiedonkeruu on ehdottoman tärkeää ja se on edelleen komission ensisijainen tavoite, jotta voidaan vastata tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin aloitteisiin työperäisten syöpien ehkäisemiseksi; korostaa tarvetta perustaa kaikkia jäsenvaltioita varten kattavia kansallisia rekistereitä, jotka mahdollistaisivat EU:n laajuisen tiedonkeruun karsinogeeneille altistumisesta, ja korostaa, että näiden rekisterien olisi katettava kaikki asiaankuuluvat syöpää aiheuttavat aineet; kehottaa tekemään tiivistä yhteistyötä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, EU-OSHAn ja asiaankuuluvien sidosryhmien välillä ja ottamaan myös työmarkkinaosapuolet vahvasti mukaan; kehottaa hyödyntämään kerättyjä tietoja, jotta voidaan toteuttaa tarvittavia lainsäädännöllisiä ja muita toimenpiteitä työperäisten syöpien torjumiseksi;

124.

kannattaa suunnitelmassa ilmoitetun syövästä selvinneiden älykortin käyttöönottoa, joka on tarkoitettu kaikille eurooppalaisille syövästä selvinneille, erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän syövistä selvinneille – joita varten on olemassa syövästä selvinneiden passi mallina – ja jossa on yhteenveto heidän kliinisestä historiastaan, mukaan lukien potilaiden omat kokemukset, ja jolla helpotetaan ja seurataan jatkohoitoa; korostaa yksilökohtaisten terveystietojen arkaluonteisuutta ja näin ollen sitä, että älykortti on suojattava täysimääräisesti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (75) nojalla;

125.

katsoo, että vakuutuksenantajien ja pankkien ei pitäisi ottaa huomioon syöpään sairastuneiden ihmisten terveydentilaa ja terveydellistä taustaa; vaatii kansallista lainsäädäntöä, jolla varmistetaan, että syövästä selvinneitä ei syrjitä muihin kuluttajiin verrattuna; panee merkille komission aikomuksen tehdä yritysten kanssa yhteistyötä laatiakseen käytännesäännöt sen varmistamiseksi, että syöpähoitojen kehitys ja niiden tehon parantuminen näkyvät rahoituspalvelujen tarjoajien liiketoimintakäytännöissä; kannattaa samalla niiden edistysaskeleiden tukemista, jotka on saavutettu Ranskassa, Belgiassa, Luxemburgissa ja Alankomaissa, joissa syövästä selvinneillä on ”oikeus tulla unohdetuksi”; pyytää, että vuoteen 2025 mennessä kaikkien jäsenvaltioiden olisi taattava oikeus tulla unohdetuksi kaikille eurooppalaisille potilaille kymmenen vuoden kuluttua hoidon päättymisestä ja enintään viiden vuoden kuluttua hoidon päättymisestä niiden potilaiden osalta, joiden diagnoosi tehtiin ennen 18 vuoden ikää; kehottaa ottamaan käyttöön yhteiset normit oikeudelle tulla unohdetuksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kuluttajansuojapolitiikkaa koskevien asiaankuuluvien määräysten nojalla, jotta voidaan korjata luottokelpoisuuden arviointia koskevien kansallisten käytäntöjen hajanaisuus ja varmistaa syövästä selvinneille tasa-arvoinen luotonsaanti; kehottaa sisällyttämään asiaa koskevaan EU:n lainsäädäntöön syövästä selvinneiden oikeuden tulla unohdetuksi, jotta estetään syrjintä ja parannetaan syövästä selvinneiden mahdollisuuksia saada rahoituspalveluja;

126.

kehottaa komissiota edistämään Euroopan syöpäjärjestön käynnistämää syöpähoidon eurooppalaista säännöstöä, joka on vaikutusmahdollisuuksia lisäävä ja informatiivinen väline sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa;

127.

katsoo, että tarvitaan kiireellisesti syöpäpotilaiden oikeuksia koskeva eurooppalainen peruskirja; kehottaa ottamaan huomion tässä peruskirjassa kaikki syöpäpotilaiden hoitoketjun vaiheet (toisin sanoen ennaltaehkäisyn ja alkudiagnoosin saatavuus ja koko hoitoaika) ja soveltamaan sitä yhtäläisesti kaikkiin EU:n kansalaisiin riippumatta siitä, missä maassa tai millä alueella he asuvat;

V. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten syövän haasteet

128.

suhtautuu myönteisesti komission ilmoittamiin Spotlight-aloitteisiin, jotka liittyvät lapsuusiän syöpiin; kehottaa asettamaan selkeitä poliittisia vaatimuksia lapsuusiän syövän tutkimustarpeille; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota korjaamaan sen, että investoinnit eivät kohdistu tasapuolisesti lapsuusiän syöpiin; katsoo, että olisi varattava selkeä ja erityinen EU:n rahoitus lapsuusiän syövän tutkimusta ja hoitoa varten ja että määrärahat olisi korvamerkittävä kaikista asiaankuuluvista EU:n ohjelmista; korostaa, että on tärkeää tukea lapsuusiän syöpiin keskittyviä kansainvälisiä akateemisia tutkimusalustoja, jotka perustuvat muiden asiaankuuluvien toimijoiden tekemään tutkimukseen;

129.

panee merkille, että kokeiden käynnistämiseen liittyvä nykyinen byrokraattinen työmäärä Euroopassa on liian raskas monien harvinaisten sairauksien, kuten lapsuusiän syöpien, kannalta, koska tutkijajohtoiset kokeet kärsivät kaupallisen sponsoroinnin puutteesta ja monet ei-kaupalliset järjestöt ovat edelleen haluttomia toimimaan monikansallisten lapsia koskevien tutkimusten sponsoreina yleiseurooppalaisella tasolla; kehottaa komissiota tarkistamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä tältä osin ja helpottamaan lapsia koskevia monikansallisia tutkimuksia;

130.

kehottaa edistämään luuydinluovutuksia jäsenvaltioissa, jotta voidaan pelastaa tuhansia leukemiadiagnoosin saaneita ihmisiä, joiden määrä kasvaa jatkuvasti ja joiden joukossa on monia lapsia, koska se on yleisin lapsuusiän syöpä; korostaa, että luuytimen siirto on monien leukemiasta ja muista verisairauksista kärsivien ainoa toivo ja että kolmella potilaalla neljästä ei ole yhteensopivaa perheenjäsentä, joten he tarvitsevat luovuttajan;

131.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keskittymään varmistamaan, että syöpää sairastavilla lapsilla on yhtäläiset ja maantieteellisesti tasa-arvoiset mahdollisuudet hyötyä parhaasta asiantuntijadiagnostiikasta ja monialaisesta hoidosta, ja parantamaan syöpähoidon tuloksia kaikissa jäsenvaltioissa; katsoo, että lastenonkologin oppiaine ja ammattitehtävä olisi tunnustettava kaikissa jäsenvaltioissa; katsoo, että jokaisen potilaan, joka on sairastunut syöpään lapsena tai nuorena, olisi saatava jatkuvaa sairaanhoitoa ja seurantaa myös aikuisikään tultuaan, ja kehottaa siksi toteuttamaan toimenpiteitä lapsia ja aikuisia hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten välisen yhteistyön joustavoittamiseksi; kannustaa vaihtamaan tietoa syöpien kehityksestä lasten ja nuorten keskuudessa;

132.

korostaa, että tarvitaan kattavia väestöpohjaisia lasten syöpärekistereitä, jotka perustuvat kansainvälisesti sovittuihin lasten syöpäluokitusjärjestelmiin, jotta voidaan varmistaa laadukkaat vertailukelpoiset tiedot kaikkialla Euroopassa; toistaa, että lasten ja nuorten syöpätapausten lukumäärä unionissa ja kussakin jäsenvaltiossa on julkaistava vähintään kerran vuodessa;

133.

kehottaa tunnustamaan EU:n tasolla syöpää sairastavat nuoret ja nuoret aikuiset erityisenä ryhmänä, jolla on erityisiä lääketieteellisiä ja psykososiaalisia tarpeita, ja perustamaan heille tarkoitettuja kouluohjelmia;

134.

korostaa, että syöpää sairastavien ja siitä selvinneiden lasten, nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmiin on puututtava tehokkaasti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan asianmukaisten psykososiaalisten tukitoimien yhtäläisen saatavuuden tälle potilasryhmälle;

135.

korostaa tarvetta vahvistaa syöpää sairastavien lasten, nuorten ja nuorten aikuisten oikeutta rajatylittävään hoitoon silloin, kun parasta hoitoa ei ole saatavilla heidän asuinmaassaan, ja varmistaa, että innovoinnin saatavuus uusiutuneiden tai vaikeasti hoidettavien pahanlaatuisten sairauksien kliinisten tutkimusten kautta taataan asiaa koskevassa lainsäädännössä, parantamalla nykyisten rajatylittävien yhteistyöhankkeiden, kuten eurooppalaisten osaamisverkostojen ja erityisesti lapsuusiän syöpiä käsittelevän eurooppalaisen osaamisverkoston, kestävyyttä; korostaa, että on selvennettävä kliinisten tutkimusten rajatylittävää saatavuutta, sillä tämä ei käy selvästi ilmi rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevasta direktiivistä;

136.

toteaa, että sekä lastenlääkkeitä (76) että harvinaislääkkeitä (77) koskevat asetukset ovat edistäneet harvinaisia sairauksia sairastaville potilaille ja lapsille tarkoitettujen lääkkeiden kehittämistä ja saatavuutta ja ohjanneet yksityisiä ja julkisia investointeja aiemmin laiminlyödyille aloille; vaatii lastenlääkkeitä ja harvinaislääkkeitä koskevien asetusten kunnianhimoista tarkistamista, jotta voidaan varmistaa innovatiivisten syöpälääkkeiden saatavuus, tunnistaa tärkeimmät lääkkeet heikosti ennustetuista syövistä kärsivien lasten tarpeisiin vastaamiseksi, tukea tieteellistä tutkimusta ja pk-yritysten osallistumista, vähentää viiveitä, jotta lapset voivat saada lastenlääkkeitä ja geeni- ja soluterapiaa nopeammin, edistää kilpailua mukauttamalla sääntelykehystä ja kannustaa investointeja patenttisuojan ulkopuolella oleviin harvinaislääkkeisiin ja lastenlääkkeisiin sekä puuttua tiettyjen keskeisten lääkkeiden rajalliseen saatavuuteen, joka johtuu lääkepulasta ja innovatiivisten lääkkeiden korkeista hinnoista; suosittelee, että saatavilla olevia uusia lasten syöpälääkkeitä lisätään 20 prosenttia vuoteen 2027 mennessä ja parannetaan yksilöllistetyn hoidon saatavuutta; katsoo näin ollen, että selkeä velvoite sisällyttää mukaan pediatrinen tutkimus olisi katsottava rahoituksen hakemisen edellytykseksi; kehottaa komissiota tarvittaessa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kehittämään järjestelmän, joka suosii todellisten läpimurtoinnovaatioiden saatavuutta lapsisyöpäpotilaille; kehottaa komissiota helpottamaan sellaisten lääkkeiden käyttötarkoituksen muuttamista, jotka eivät toimi aikuisilla, jos siihen on tieteellisiä ja prekliinisiä perusteita, ja tarjoamaan tehokkaampia ja räätälöityjä kannustimia lasten syöpälääkkeiden kehittämiseen sekä uusien lasten syöpälääkkeiden ensin lapsiin -soveltamisen kehittämiseen; kehottaa komissiota edistämään lastenlääkkeiden oikea-aikaista kehittämistä ja vähentämään viivästyksiä esimerkiksi asteittain kasvavilla suhteellisilla palkkioilla, joita maksetaan varhaisessa vaiheessa eikä yksinomaan lisäsuojatodistuksen voimassaolon päättyessä; kehottaa komissiota poistamaan lastenlääkeasetuksen 11 artiklan b alakohdan tulevassa uudelleentarkastelussa, jotta lasten syöpälääkkeiden kehittämistä ohjaavat tiede ja lääkkeen vaikutusmekanismi;

137.

kehottaa perustamaan EU:n tason neuvoa-antavan työryhmän, joka koostuu lasten, nuorten ja nuorten aikuisten syöville omistautuneista sidosryhmistä ja joka tukisi asiaankuuluvien toimien tavoitteellista ja johdonmukaista täytäntöönpanoa suunnitelmassa, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, Euroopan lääkestrategiassa ja EU4Health-ohjelmassa;

138.

korostaa, että on tärkeää panna täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja valvoa sitä, ja kehottaa jäsenvaltioita saattamaan täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta 20. kesäkuuta 2019 annetun direktiivin (EU) 2019/1158 (78), jossa otetaan käyttöön omaishoitajien vapaa ja mahdollisuus pyytää joustavia työaikajärjestelyjä, jotta työntekijöillä on oikeus viiden työpäivän pituiseen omaishoitovapaaseen vuodessa henkilökohtaisen hoidon tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai henkilölle, joka asuu samassa taloudessa työntekijän kanssa ja joka tarvitsee merkittävää hoitoa tai tukea vakavasta lääketieteellisestä syystä kunkin jäsenvaltion määritelmän mukaisesti;

139.

suhtautuu myönteisesti komission ilmoittamaan syövästä selvinneiden nuorten EU-verkoston perustamiseen;

140.

kannattaa Joint Action on Rare Cancer -järjestön suositusta eurooppalaisen yksilöllisen potilastunnisteen, syövästä selvinneiden passin ja pitkän aikavälin seurantaa ja lapsuusiän hoidosta aikuisten hoitoon siirtymistä koskevien suuntaviivojen käyttöönotosta, jotta voidaan varmistaa lapsuusiän syövästä selvinneiden pitkän aikavälin tulosten seuranta rajatylittävissä tilanteissa; korostaa, että ”oikeutta tulla unohdetuksi” on mukautettava tämän väestöryhmän tarpeisiin;

VI. Harvinaisten aikuisiän syöpien haasteet

141.

toteaa, että harvinaiset aikuisiän syövät ovat kansanterveydellinen haaste; muistuttaa, että harvinaisia aikuisiän syöpiä sairastavilla potilailla on yhteisiä haasteita, jotka liittyvät heidän sairauksiensa epätavallisuuteen ja harvinaiseen luonteeseen, kuten pitkät diagnoosiajat ja toisinaan virhediagnoosit sekä vaikeudet saada oikea-aikaista ja asianmukaista hoitoa; panee merkille, että potilaat tuntevat usein olevansa yksin ja eristyksissä ja kärsivät huomattavasti heikommasta elämänlaadusta ja että myös heidän omaishoitajiinsa kohdistuu merkittäviä ja kielteisiä vaikutuksia; kehottaa sisällyttämään syöpään liittyvien eriarvoisuuksien rekisteriin tiedot harvinaisista syövistä, joiden osuus kaikista uusista syöpätapauksista on noin 24 prosenttia kaikissa ikäryhmissä;

142.

kannattaa harvinaisia aikuisiän syöpiä koskevan erityisen lippulaivahankkeen käyttöönottoa EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa, jotta voidaan vastata tämän potilasyhteisön kohtaamiin erityishaasteisiin ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla harvinaisia syöpäsairauksia koskevassa vuoden 2030 toimintaohjelmassa esitettyjä suosituksia tutkimuksen edistämiseksi ja hoidon parantamiseksi harvinaisia syöpiä sairastavien potilaiden sairauden kaikissa vaiheissa; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että harvinaiset aikuisiän syövät sisällytetään kaikkiin aloitteisiin suunnitelman neljässä pilarissa;

143.

kehottaa myöntämään erityistä rahoitusta harvinaisten aikuisiän syöpien tutkimushankkeille Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, myös syöväntorjunnan missiossa (esimerkiksi UNCAN.eu – eurooppalainen syöväntorjunta-aloite), jotta voidaan kehittää kohdennettuja hoitoja ja tukea harvinaisiin aikuisiän syöpiin liittyvien tietokantojen, rekisterien ja biopankkien kehittämistä;

144.

korostaa, että harvinaisten aikuisiän syöpien diagnosointi entistä nopeammin on vaikeaa; suosittelee siksi, että päästäisiin helpommin ja nopeammin molekyylitestaukseen, joka voi auttaa potilaita saamaan tarkan diagnoosin ja kohdennetun hoidon ja tarvittaessa jopa mahdollisuuden käyttää asianmukaisia kliinisiä tutkimuksia; korostaa lisäksi, että biomerkkiaineita koskeva tutkimus on ratkaisevan tärkeää tällä alalla;

145.

kehottaa lisäämään tietoisuutta harvinaisista aikuisiän syövistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisten keskuudessa ja toteuttamaan asianmukaisesti potilaiden lähettämisen erikoistuneisiin monialaisiin asiantuntijakeskuksiin sekä kansallisella että unionin tasolla;

146.

kannustaa jäsenvaltioita perustamaan harvinaisia aikuisiän syöpiä käsitteleviä kansallisia verkostoja, jotta voidaan optimoida potilaiden ohjaaminen erikoistuneisiin keskuksiin oikea-aikaisesti ja helpottaa vuorovaikutusta eurooppalaisten osaamisverkostojen kanssa, jotta voidaan maksimoida monitieteisen tiedon ja laadukkaan hoidon vaihto sekä edistää kliinistä tutkimusta;

147.

kehottaa parantamaan harvinaisia aikuisiän syöpiä sairastavien potilaiden koskevien kliinisten tutkimusten ja erityiskäyttöohjelmien saatavuutta; pitää valitettavana, että monista maista tulevien harvinaisia aikuisiän syöpiä sairastavien potilaiden on edelleen erittäin vaikeaa päästä erityiskäyttöohjelmien ja tutkimusten piiriin ulkomailla; kehottaa panemaan paremmin täytäntöön EU:n järjestelmät, joilla harvinaisia aikuisiän syöpiä sairastavia potilaita autetaan hakeutumaan terveydenhuoltoon ulkomailla, ja katsoo, että kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien olisi helpotettava harvinaisia aikuisiän syöpiä sairastavien potilaiden, joilla on vain vähän hoitovaihtoehtoja, pääsyä kokeisiin ja erityiskäyttöohjelmiin;

148.

kannustaa ottamaan käyttöön uudenlaisia sääntelytapoja, joiden avulla harvinaisia aikuisiän syöpiä sairastavat potilaat saavat käyttöönsä uusia innovatiivisia hoitomuotoja turvallisessa seurannassa, samalla kun helpotetaan reaalimaailman datan keräämistä kliinisissä tutkimuksissa kerätyn datan lisäksi;

149.

korostaa tarvetta sisällyttää harvinaiset aikuisiän syövät erikoisalojen väliseen syöpäkoulutusohjelmaan, johon sisältyy myös erikoissairaanhoidon koulutusta harvinaisia aikuisiän syöpiä varten yhdessä eurooppalaisten osaamisverkostojen kanssa; korostaa tarvetta tukea harvinaisia aikuisiän syöpiä sairastavia potilaita, omaishoitajia ja potilaiden edustajia koskevia koulutusohjelmia yhdessä eurooppalaisten osaamisverkostojen kanssa, jotta voidaan parantaa terveysosaamista ja viime kädessä auttaa potilaita ja heidän perheitään tekemään tietoon perustuvia valintoja hoitovaihtoehdoista ja jatkohoidosta;

150.

toteaa harvinaisten aikuisiän syöpien erityispiirteet ohjelmissa, joilla pyritään parantamaan syöpäpotilaiden, syövästä selvinneiden ja omaishoitajien elämänlaatua; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita järjestämään erityiskoulutusta muille ammattihenkilöille kuin terveydenhuollon tarjoajille (esimerkiksi sosiaalityöntekijöille, tapausten käsittelijöille jne.), jotka hoitavat harvinaisia aikuisiän syöpiä sairastavien potilaiden asioita; korostaa, että harvinaisia aikuisiän syöpiä sairastavien potilaiden on saatava asianmukaista psykologista tukea, kuntoutusta ja hoidon pitkäaikaisten sivuvaikutusten seurantaa sellaisilta ammattilaisilta, jotka ymmärtävät heidän harvinaisen sairautensa ja sen erityispiirteet; suosittelee, että kaikille harvinaisia aikuisiän syöpiä sairastaville potilaille toimitetaan myös syövästä selvinneiden hoitosuunnitelma; katsoo, että myös harvinaisia aikuisiän syöpiä sairastavien potilaiden omaishoitajien (usein perheenjäsenten) on saatava erityistä psykososiaalista tukea, jotta he voivat selviytyä sairauden vakavuudesta ja monimutkaisuudesta sekä hoidon aiheuttamasta merkittävästä rasitteesta;

151.

kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin syöväntorjuntasuunnitelmiinsa erityisen osion, jossa käsitellään harvinaisten aikuisiän syöpien hallintaa (ja lapsuusiän syöpiä käsittelevän osion), kuten harvinaisten syöpien toimintaohjelmassa 2030 suositellaan; katsoo, että nämä erityispiirteet olisi otettava huomioon kaikkien kansallisten syöväntorjuntasuunnitelmien erityisissä osioissa, mukaan lukien merkittävät yhteisvaikutukset harvinaisia sairauksia koskevien kansallisten suunnitelmien kanssa, jotta voidaan edistää tutkimusta ja parantaa näiden potilaiden hoidon hallintaa ja hoitoketjuja perusterveydenhuollosta aina pitkälle erikoistuneisiin monitieteisiin terveydenhuollon keskuksiin, jotka ovat osa asianomaisia eurooppalaisia osaamisverkostoja tai ovat tiiviissä yhteydessä niiden kanssa; toteaa, että tähän mennessä monissa jäsenvaltioiden kansallisissa syöväntorjuntasuunnitelmissa ei ole otettu riittävästi huomioon harvinaisia aikuisiän syöpiä ja lapsuusiän syöpiä;

152.

kehottaa asianomaisia kansallisia viranomaisia ottamaan harvinaisia aikuisiän syöpiä sairastavia potilaita edustavat järjestöt mukaan kansallisiin syöväntorjuntasuunnitelmiin, jotta ne voivat tuoda esiin harvinaisia aikuisiän syöpiä sairastavien potilaiden tarpeita ja odotuksia ja osallistua aktiivisesti harvinaisia aikuisiän syöpiä koskevien erityistoimenpiteiden täytäntöönpanoon;

B. Toimintavälineet

I. Kokonaisvaltainen tutkimus ja sen vaikutukset

153.

korostaa, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelma olisi pantava täytäntöön tiiviissä yhteistyössä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman syöväntorjunnan mission ja sen tavoitteiden kanssa, joilla edistetään EU:n investointeja syöpää koskevaan tutkimukseen, julkiseen tuotantoon ja innovointiin; panee tyytyväisenä merkille, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta rahoitetaan tutkimusinfrastruktuureja, pilvipalveluja ja Euroopan innovaationeuvoston toimia; kehottaa komissiota käsittelemään lapsuusiän syöpiä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman seuraavan strategisen ohjelman mukaisen eurooppalaisen kumppanuuden aiheena; suosittelee, että Euroopan horisontti -ohjelman hankkeille, jotka koskevat uusia lasten syöpälääkkeitä, myönnetään asianmukainen rahoitus, jotta voidaan korjata nykyiset lastenlääkkeitä koskevat puutteet;

154.

muistuttaa, että monialainen syöpätutkimus ja sen tulosten soveltaminen jokapäiväisessä kliinisessä käytännössä on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa syövän ehkäisyn, diagnosoinnin, hoidon ja selvinneiden jatkohoidon jatkuva parantaminen; suhtautuu siksi myönteisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kumppanuuksien käynnistämiseen tieteellisen tiedon muuntamiseksi potilaat tavoittaviksi innovaatioiksi; pyytää komissiota seuraamaan tiiviisti Horisontti Eurooppa -kumppanuuksien toimintaa ja tutkimuksen muuntamista todelliseksi lisäarvoksi nykyiselle lääkärintyölle;

155.

panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon uudesta eurooppalaisesta tutkimus- ja innovointialueesta, jossa esitetään strategiset tavoitteet ja toimet, jotka on toteutettava tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa; kannattaa tavoitetta, jonka mukaan 3 prosenttia EU:n BKT:stä investoidaan tutkimukseen ja kehittämiseen, sillä se auttaa edistämään huippututkimusta kaikkialla EU:ssa ja mahdollistaa sen, että tutkimustulokset tavoittavat tiedeyhteisön, yhteiskunnan ja reaalitalouden; pitää valitettavana merkittävää eriarvoisuutta tutkimusrahoituksessa eri puolilla EU:ta; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään eurooppalaisen tutkimus- ja innovointisopimuksen, johon sisältyy sitoumus lisätä tutkimukseen ja innovointiin suunnattuja julkisia menoja 1,25 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä koordinoidulla tavalla kaikkialla EU:ssa;

156.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään ja varmistamaan houkuttelevia tieteellisiä uramahdollisuuksia tutkijoille Euroopassa kiinnittäen erityistä huomiota naisiin; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään hyvin organisoitua tiedealan työvoimaa ja infrastruktuuria ja varmistamaan tutkimuskeskustensa jatkuvan rahoituksen; on tyytyväinen siihen, että ehdotettu innovatiivinen terveysalan aloite auttaa luomaan EU:n laajuisen tutkimus- ja innovointiekosysteemin ja edistää terveydenhuoltoalan, tiedeyhteisön ja muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä tieteellisen tiedon muuntamiseksi innovaatioiksi, jotka koskevat sairauksien, myös syövän, ennaltaehkäisyä, diagnosointia, hoitoa ja hallintaa;

157.

palauttaa mieliin vaatimuksensa kestävästä ja riittävästä rahoituksesta kilpailukykyiselle eurooppalaiselle syöpätutkimukselle; korostaa, että tällaisella tutkimuksella olisi pyrittävä käsittelemään aloja, joilla on runsaasti täyttämättömiä tarpeita, ja että se olisi tehtävä syövänhoidon jatkumon kaikissa osissa, myös kaikkien hoitomuotojen osalta; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään vähintään 20 prosentilla terapeuttisia, diagnostisia ja seulontaan liittyviä syöpäinnovaatioita koskevaa julkista tutkimusta, joka kattaa kaikki asianomaiset potilasryhmät; kehottaa lisäksi tukemaan Euroopan horisontti -puiteohjelmaa ja kansallisia tutkimusohjelmia lastenlääkkeitä ja harvinaislääkkeitä koskevaa tutkimusta varten innovaatiopalkintorahastojen avulla; katsoo, että julkisen rahoituksen saamisen edellytyksiä olisi tarkistettava siten, että varmistetaan julkisten ja yksityisten tahojen välisten sopimusten avoimuus sekä uusien innovaatioiden saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta koskevat ehdot, kun hankkeet onnistuvat;

158.

kannattaa Conquering Cancer Mission Boardin suositusta perustaa tutkimusohjelma, jonka tehtävänä on määrittää tehokkaita syövän ennaltaehkäisystrategioita ja -menetelmiä, jotka liittyvät terveyteen vaikuttaviin kaupallisiin taustatekijöihin ja altistumiseen työperäisille karsinogeeneille (79); kannattaa suositusta perustaa politiikan tukijärjestely, jolla tehostetaan tietämyksen jakamista ja tuetaan syöpään liittyvien ennaltaehkäisypolitiikkojen täytäntöönpanoa EU:n tasolla sekä kansallisella ja paikallisella tasolla;

159.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota laatimaan ohjelmia, joilla tarjotaan tarvittavaa tukea äskettäin konsolidoidulle eurooppalaiselle solupohjaisten interseptiivisten syöpälääkkeiden yhteisölle, joka luo ja integroi soluihin ja tekoälyyn liittyviä läpimurtoteknologioita syövän varhaisten tapahtumien ja hoitovasteen ymmärtämiseksi ja käyttää tätä tietämystä potilastulosten parantamiseen; kannattaa solupohjaisten interseptiivisten syöpälääkkeiden foorumin perustamista koordinoimaan ja luomaan synergioita tutkimuksen, innovoinnin ja monialaisten toimien välillä; korostaa tarvetta investoida tutkimukseen ja innovointiin liittyviin lähestymistapoihin, jotta voidaan luoda innovatiivista solupohjaista varhaista havaitsemista ja yksilöllistä hoitoa koskevia strategioita syöpiin;

160.

korostaa, että syöpää on tutkittava riippumattomasti ja monitieteisesti ”koepenkistä sairasvuoteeseen” eli laboratoriotutkimuksista aina potilaiden kanssa tehtäviin soveltaviin tutkimuksiin asti ja että on arvioitava uudelleen säännöllisesti jo markkinoilla olevien lääkkeiden tehokkuutta; korostaa, että tämän tutkimuksen tulokset on julkistettava avoimella ja yksinkertaisella tavalla; kehottaa ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla rajoitetaan disinformaation ja väärän tiedon aiheuttamia terveysriskejä, erityisesti sosiaalisessa mediassa, kiinnittäen erityistä huomiota toimiin lasten ja nuorten suojelemiseksi; kehottaa tukemaan aloitteita tieteen tunnetuksi tekemiseksi;

161.

painottaa, että on tärkeää investoida uusien muiden kuin eläinkokeisiin perustuvien tutkimusmenetelmien, kuten in silico ja organoidit, kehittämiseen prekliinisten tarkkailujaksojen lyhentämiseksi, tutkimuksen tehokkuuden lisäämiseksi sekä tarpeettomien ja usein vähemmän luotettavien eläinkokeiden vähentämiseksi; korostaa, että ympäristökemikaalien karsinogeenisuuden testaamiseen käytettävien muiden kuin eläinkokeiden, kuten sellaisten testausstrategioiden, joissa keskitytään syöpään johtaviin biologisiin mekanismeihin, olisi tarjottava merkityksellisempää tietoa kuin tällä hetkellä käytössä olevat eläinperäiset menetelmät kemikaaliturvallisuuden arvioinnissa, jotta viranomaiset voivat toteuttaa nopeampia toimenpiteitä rajoittaakseen altistumista haitallisille kemikaaleille, jotka voivat johtaa syöpään;

162.

kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan voimakkaasti kansanterveyden tarpeita palvelevan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön edistämiseen ja kilpailukyvyn esteiden poistamiseen kaikkialla EU:ssa;

163.

ottaa huomioon tekoälyn, massadatan algoritmisen analyysin ja muun nykyaikaisen teknologian käytön merkittävät mahdolliset vaikutukset syöpien diagnosointiin ja syöpiä koskevaan päätöksentekoon tulevina vuosina; korostaa, että reaalimaailman datan, matemaattisen mallintamisen, tekoälyn ja digitaalisten välineiden yhdistäminen auttaa merkittävästi kehittämään innovatiivisia hoitoja kustannustehokkaammin ja mahdollisesti vähentämään kliinisiin tutkimuksiin tarvittavien potilaiden määrää ja eläinten käyttöä tutkimuksessa; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään syöpäbiologian tuntemusta toteuttamalla genomiikan ja informatiikan infrastruktuureja; kehottaa kaikkia toteutuskumppaneita ottamaan aina huomioon tietosuojan, luottamuksen, avoimuuden, potilaskeskeisyyden ja potilaiden osallistumisen periaatteet;

164.

korostaa kliinisen tutkimuksen ratkaisevaa merkitystä ja kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan potilaiden hoidon ja tutkimus- ja innovointialoitteiden yhteensovittamista erityisesti pienemmissä keskuksissa vähentämällä terveydenhuollon ammattilaisten työtaakkaa ja potilasmäärää;

165.

kehottaa tutkimaan tekoälyn ja nykyaikaisen teknologian mahdollisia myönteisiä vaikutuksia syövän diagnosointiin, seurantaan, päätöksentekoon ja hoitoon; pitää myönteisenä genomiikka kansanterveydelle -hankkeen käynnistämistä, jolla taataan suojattu pääsy suuriin genomitietoihin, joita käytetään neljää ominaispiirrettä (ennaltaehkäisevä, ennakoiva, yksilöllistetty ja osallistava) noudattavassa lääketieteessä;

166.

kannattaa uusien digitaalisten resurssien ja alustojen, kuten eurooppalaisen syöpäkuvantamisaloitteen, luomista ja eurooppalaisen syöpätietojärjestelmän vahvistamista, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat hyödyntää tulevina vuosina massadataan sovellettavaa tekoälyä; korostaa, että näiden alustojen sisältämien tietojen on oltava saatavilla yhdenvertaisesti ja avoimesti;

167.

pitää myönteisenä, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelman puitteissa käynnistetään syövän diagnosointi ja hoito kaikkien ulottuville -lippulaivahanke, jonka tavoitteena on parantaa innovatiivisen syövän diagnosoinnin ja hoidon saatavuutta ja edistää uuden polven sekvensointiteknologian käyttöä kasvainsolujen nopeita ja tehokkaita geneettisiä profiileja varten, jotta tutkijat ja kliinikot voivat jakaa syöpäprofiileja ja soveltaa samoja tai samankaltaisia diagnostisia ja terapeuttisia lähestymistapoja potilaisiin, joilla on vastaavat syöpäprofiilit; korostaa, että on harkittava yksilöllisiä hoitoja, jotka perustuvat hyvin suunniteltuihin kliinisiin tutkimuksiin, joista on todistetusti lisähyötyä potilaille;

168.

pitää myönteisenä EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa ilmoitettua Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta rahoitettavaa yksilöllistettyä hoitoa koskevaa kumppanuutta, jolla yksilöidään yksilöllistetyn hoidon tutkimus- ja koulutuspainopisteet, tuetaan syövän ennaltaehkäisyä, diagnosointia ja hoitoa koskevia tutkimushankkeita ja annetaan suosituksia yksilöllistetyn hoidon lähestymistapojen käyttöönotosta päivittäisessä lääkärintyössä; korostaa, että yksilöllisille lääkkeille on luotava hyvin määritelty ja maailmanlaajuisesti johdonmukainen terminologia, joka virtaviivaistaisi tutkimusinvestointeja ja hyödyttäisi potilaiden terveysosaamista; kannattaa yksilöllistetyn ennaltaehkäisyn toteutussuunnitelman laatimista, jotta voidaan tunnistaa tutkimuksen ja innovoinnin aukot ja kartoittaa kaikki tunnetut syöpäalttiuteen johtavat biologiset poikkeamat, perinnölliset ja ympäristötekijät sekä pediatriset kysymykset mukaan luettuina; kehottaa mahdollistamaan näiden ratkaisujen saatavuuden julkisten terveydenhuoltojärjestelmien kautta;

169.

kehottaa tehostamaan valmiuksien kehittämistä, infrastruktuuria, yhteistyötä ja rahoitusta voittoa tavoittelemattomalle kliiniselle tutkimukselle hoitostrategioiden parantamiseksi keskittyen ikääntyneisiin sekä haavoittuvassa asemassa oleviin ja aliedustettuihin potilasryhmiin, myös naisiin ja lapsiin; kehottaa EU:ta tukemaan terveydenhuoltojärjestelmän ja hoidon optimoinnin toimintasuunnitelmaa;

170.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden tutkimuksia, erityisesti niitä, joilla puututaan terveyseroihin syöpäsairauksien eri vaiheissa, sekä tutkimusta, joka koskee syövän hoidon organisoinnin optimointia, terveydenhuoltopalvelujen ja niiden tarjoajien rahoitusta, terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisen järjestämistä ja hallintolaitosten toimintaa; kehottaa sisällyttämään tutkimuksiin syövän hoitoon liittyvät eriarvoisuudet, jotka liittyvät sukupuolen, iän ja sosioekonomisen aseman kaltaisiin tekijöihin, kiinnittäen erityistä huomiota syrjäytyneisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin yhteiskuntaryhmiin;

171.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan eurooppalaisten kliinisten monikeskustutkimusten kehittämistä, erityisesti kun on kyse syövistä, joiden tapauksia on vähän, ja/tai joihin on vähemmän hoitovaihtoehtoja, ja vahvistamaan monikansallista yhteistyötä ja rajatylittävien kliinisten tutkimusten tekemistä hyödyntäen tarvittaessa olemassa olevia rakenteita, kuten Euroopan kliinisen tutkimuksen neuvostoa lapsuusiän syöpien alalla, ja kannustamaan pienempien maiden osallistumista; korostaa lisäksi, että kaikkia EU:n syöpäpoliittisia aloitteita on koordinoitava määriteltyjen ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

172.

kannattaa kliinistä tutkimusta, jolla arvioidaan hoitoon liittymättömien toimenpiteiden toteutettavuutta, tehokkuutta ja kustannustehokkuutta, kuten terveyteen vaikuttavia tekijöitä (myös ympäristötekijöitä) ja elämänlaatua koskevia tutkimuksia;

173.

on vakuuttunut, että potilaat ja itsenäiset potilasjärjestöt, samoin kuin vanhemmat ja omaishoitajat olisi otettava mukaan kliinisiä tutkimuksia koskevien tutkimuksen prioriteettien ja päätepisteiden määrittämiseen sen varmistamiseksi, että tutkimukset tyydyttävät eurooppalaisten potilaiden täyttymättömät tarpeet, mukaan lukien elämänlaatu ensisijaisena päätepisteenä; katsoo, että kokeiden lopputulokset olisi ilmoitettava osallistuville potilaille ja yleisölle; kehottaa ottamaan lapsipotilaat mukaan täyttämättömien tarpeiden määrittelyyn, jotta saadaan tietoa kliinisten tutkimusten tutkimussuunnitelman laatimista varten, parannetaan viestintää kohdeväestön kanssa ja tehostetaan menetelmiä tutkimustulosten levittämiseksi; korostaa, että kliinisiä tutkimuksia koskevan asetuksen avoimuussäännösten noudattamista olisi valvottava ja siitä olisi raportoitava säännöllisesti;

174.

kannattaa kliinisten kokeiden tarkempaa valvontaa ja syöpähoitojen tutkimuksen ja kehittämisen avoimuuden lisäämistä, mukaan lukien sellaisen portaalin perustamista, jonka kautta potilaat voivat saada tietoa saatavilla olevista kliinisistä tutkimuksista Euroopassa; vaatii avoimuutta kliinisistä tutkimuksista, myös keskeytetyistä, saatujen tietojen saatavuudesta ja käytöstä EU:n tasolla; korostaa, että tähän olisi sisällyttävä myös lapsille ja nuorille potilaille räätälöityä tietoa;

175.

suosittelee, että tutkimus otetaan syöpään liittyvien eriarvoisuuksien rekisterin parametriksi, jotta voidaan mitata ja seurata eriarvoisuutta kliinisten tutkimusten saatavuudessa sekä ymmärtää paremmin alueellisia ja kansallisia eroja tutkimuksissa ja reagoida niihin sekä seurata parannuksia suunnitelman kautta toteutettavista aloitteista, kuten EU:n kattavien syöpäkeskusten verkostosta;

176.

korostaa, että sukupuolisidonnaiset erot syöpätutkimuksessa olisi otettava huomioon sekä prekliinisissä että kliinisissä vaiheissa, jotta voidaan kuvata muun muassa eroja sairauden fysiopatologiassa ja siihen liittyvissä sairauksien yhteisesiintymissä sekä lääkkeiden farmakokinetiikassa/farmakodynamiikassa;

177.

on tyytyväinen vuonna 2021 annettuun syöpätutkimusta koskevaan Porton julkilausumaan, jossa korostetaan mahdollisuuksia kattavaan syövän translaatiotutkimukseen, jonka avulla voidaan saavuttaa syöpäkohtainen kymmenen vuoden eloonjääminen 75 prosentille potilaista, jotka diagnosoidaan vuonna 2030 niissä jäsenvaltioissa, joissa on pitkälle kehittyneet terveydenhuoltojärjestelmät; kehottaa komissiota osallistumaan aktiivisesti ja toimimaan johtavassa roolissa tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

178.

pitää myönteisenä, että Marie Sklodowska-Curie -toimilla jatketaan tutkijoiden koulutusta syövän ennaltaehkäisyssä, ennustamisessa, havaitsemisessa, diagnosoinnissa ja hoidossa;

II. Tietämyksen jakaminen

179.

katsoo, että asiantuntijuuden, tietojen, koulutusohjelmien ja viestintävälineiden jakaminen on tarpeen, jotta voidaan lisätä terveydenhuollon ammattilaisten, tutkijoiden ja potilaiden tietämystä syövästä; korostaa, että monialainen ja rajat ylittävä yhteistyö ja tietämyksen jakaminen ovat ratkaisevan tärkeitä syöpähoidon laadun parantamiseksi edelleen EU:ssa; toteaa, että tietojen yhteiskäyttö on keskeistä, jotta tekoälyä ja koneoppimisvälineitä voidaan soveltaa tutkimukseen edellyttäen, että se tehdään ihmisen valvonnassa, ja jotta mahdollistetaan terveydenhuollon digitalisaatio, puututaan syövän ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa ja hoidossa esiintyviin eroihin eri puolilla Eurooppaa ja optimoidaan terveydenhuoltojärjestelmien resurssien käyttö lisäämällä tehokkuutta ja mahdollistamalla siten syöpähoitotietojen laajempi saatavuus myös vähemmän kaupungistuneilla ja syrjäisillä alueilla; korostaa terveystietojen arkaluonteisuutta; kehottaa noudattamaan täysimääräisesti 27. huhtikuuta 2016 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus) (80), jotta vältetään tarpeettomat rajoitukset rajat ylittävään terveydenhuoltoon; korostaa, että erityisesti tietosuojaviranomaisten on tulkittava ja pantava täytäntöön yhdenmukaisesti yleistä tietosuoja-asetusta, mukaan lukien sen johdanto-osan 33 ja 157 kappaleet, ja sen vuorovaikutusta kliinisiä tutkimuksia koskevan asetuksen kanssa, kun sitä aletaan soveltaa, mukaan lukien kyseisen asetuksen johdanto-osan 29 kappale ja 28 artiklan 2 kohta, tieteellisen tutkimuksen helpottamiseksi kaikkialla EU:ssa; pyytää Euroopan tietosuojaneuvostoa varmistamaan, että sen terveystutkimusta koskevia suuntaviivoja päivitetään tutkimuksen edistämiseksi, ja kehottaa komissiota esittämään konkreettisia ehdotuksia vuoden 2022 loppuun mennessä;

180.

pyytää komissiota arvioimaan eurooppalaisten osaamisverkostojen toimintaa, erityisesti niiden roolia asiantuntijuuden ja parhaiden käytäntöjen jakamisessa, ja siten rationalisoimaan potilaiden lähettämistä eteenpäin, kun kyse on harvinaisista syövistä, joita sairastaa noin 5,1 miljoonaa potilasta kaikkialla Euroopassa ja jotka vaativat laaja-alaista yhteistyötä; korostaa eurooppalaisten osaamisverkostojen merkitystä terveyserojen poistamisessa ja turvallisemman ja laadukkaan hoidon varmistamisessa yli EU:n rajojen;

181.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan asianmukaisen ja kestävän pitkän aikavälin rahoituksen eurooppalaisille osaamisverkostoille ja integroimaan ne kansallisiin terveydenhuoltojärjestelmiin; kehottaa rahoittamaan muun muassa etävastaanottojen korvaamista, ystävyyskaupunkitoiminnan ja koulutusohjelmien tukemista sekä potilaiden matkustamisen tehokasta korvaamista rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevan direktiivin mukaisesti silloin, kun se on tarpeen, jotta voidaan edistää hoidon tason parantamista ja parhaiden mahdollisten toimien tasapuolista saatavuutta kaikille niitä tarvitseville potilaille kaikkialla Euroopassa; kehottaa myös tukemaan sellaisten digitaalisten infrastruktuurien käyttöönottoa, parantamista ja sujuvaa toimintaa, jotka yksinkertaistavat ja helpottavat pääsyä eurooppalaisiin osaamisverkostoihin, sekä laatimaan EU:n terveystietostrategian, jolla parannetaan harvinaisten sairauksien nykyisiä rekistereitä yhteisessä ja yhdenmukaisessa data-avaruudessa; korostaa, että eurooppalaisten osaamisverkostojen toiminnan jatkumiselle on taattava rahoitus EU4Health-ohjelmasta, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta, eurooppalaista ohjausjaksoa koskevasta ohjelmasta, rakennerahastoista ja varainhoitoasetuksen 195 artiklasta; kannattaa neljän olemassa olevan eurooppalaisen osaamisverkoston (lapsuusiän syöpiä koskeva PaedCan, harvinaisia aikuisiän kiinteitä syöpiä koskeva EURACAN, – harvinaisia hematologisia sairauksia, harvinaiset hematologiset pahanlaatuiset sairaudet mukaan luettuina, koskeva EuroBloodNet ja perinnöllisiä syöpäriskejä koskeva GENTURIS) laajentamista kattamaan harvinaiset, monimutkaiset, huonosti parantuvat syövät ja lapsuusiän syövät, koska tämä voisi helpottaa potilaiden, myös lasten, nuorten ja nuorten aikuisten yhdenvertaista pääsyä parhaaseen saatavilla olevaan hoitoon kaikkialla Euroopassa ja parantaa eurooppalaisten osaamisverkostojen toimivuutta ja harvinaisten sairauksien potilasryhmien terveystuloksia;

182.

katsoo, että eurooppalaisten osaamisverkostojen lisäkehittäminen ja optimointi edellyttävät kaikkien jäsenvaltioiden osallistumista olemassa oleviin eurooppalaisiin osaamisverkostoihin niin, että jokaisella jäsenvaltiolla on vähintään yksi täysjäsen tai liitännäisjäsen kussakin osaamisverkostossa ja osaamisverkostojen kussakin subkliinisessä osiossa / temaattisessa verkossa, potilastason menettelyjen helpottamista kansallisten yhteyspisteiden ja osaamisverkostojen välisen tehokkaan yhteistyön kautta, osaamisverkostojen toiminnan arviointia jakamalla tietoja niiden tuloksellisuudesta ja verkostoitumisesta harvinaisten syöpien alalla, tehokkaiden etälääketieteen välineiden käyttöönottoa tapaustietojen ja kuvantamistulosten jakamiseksi turvallisesti, jotta voidaan keskustella monimutkaisista harvinaisista syöpätapauksista, sekä riittävän ja pitkäaikaisen rahoituksen osoittamista sekä EU:n tasolla (EU4Health-ohjelma) että kansallisella tasolla;

183.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon valtiovallasta riippumattomien paikallisten, alueellisten ja kansallisten järjestöjen merkityksen syöpäpotilaiden, syövästä selvinneiden ja heidän omaistensa yhdistämisessä, kun otetaan huomioon niiden osallistuminen tiedonjakoprosessiin ja syöväntorjuntaan, niiden antama lainsäädännöllinen tuki ja näiden järjestöjen, erityisesti niiden, jotka osallistuvat syöväntorjuntaohjelmiin, erillinen rahoitus;

184.

kannustaa jäsenvaltioita tukemaan erikoistunutta ja räätälöityä lähestymistapaa aikuisiän harvinaisiin syöpiin ja lapsuusiän syöpiin ottaen oppia EU:n aloitteista sekä integroimaan eurooppalaiset osaamisverkostot täysin kansallisiin terveydenhuoltojärjestelmiinsä; kehottaa laatimaan tietojen keruuta koskevat yhteiset ja johdonmukaiset protokollat ja laatimaan yhteiset määritelmät, joilla selitetään kerätyt tiedot; kehottaa ottamaan harvinaisia syöpäpotilaita edustavat järjestöt mukaan eurooppalaisiin osaamisverkostoihin ja eurooppalaiseen vertailukeskukseen;

185.

muistuttaa, että Yhteinen tutkimuskeskus on ottanut aktiivisen roolin syöpärekisterien toiminnan tukemisessa ja tietojen hyödyntämisessä; katsoo, että olisi vahvistettava Yhteisen tutkimuskeskuksen toimeksiantoa, rahoitusta ja poliittista tukea, jotta se voi jatkaa ja nopeuttaa koordinointityötään syöpärekistereiden kanssa, erityisesti potilastulosten ja todellisissa olosuhteissa saadun näytön keräämisen ja syöpäklustereiden tunnistamisen osalta sekä niiden integroimiseksi nykyisiin syöpärekistereihin;

186.

suhtautuu myönteisesti yksinomaan pediatriseen tutkimukseen, mukaan lukien syöpätutkimus, keskittyvän eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen, joka helpottaa pediatrista perustutkimusta, prekliinistä ja kansainvälistä pediatrista tutkimusta, joka tukee kliinisten tutkimusten ja lääkkeiden saatavuutta lapsille;

187.

pitää myönteisenä syöpätietokeskuksen toiminnan käynnistämistä vuonna 2021 syöpään liittyvien tieteellisten ja teknisten hankkeiden välisen vaihdon ja koordinoinnin edistämiseksi EU:n tasolla; katsoo, että tietokeskukseen olisi otettava mukaan kaikki sidosryhmät (kunkin kansallisen syöväntorjuntaohjelman edustajat, potilas- ja hoitajayhdistykset, tiedeyhteisöt, asiaankuuluvat EU:n elimet ja virastot, talouden toimijoiden edustajat jne.); katsoo, että tämän tietokeskuksen perustana tulisi olla tietojen seulonta, eurooppalaisten osaamisverkostojen raportit ja syöpärekisterit; katsoo, että sen tehtävä olisi määriteltävä selkeästi ja siinä pitäisi

a)	koordinoida kaikkien kansallisten syöväntorjuntaohjelmien verkostoa;

b)	laatia eurooppalainen etenemissuunnitelma laajamittaisten ennaltaehkäisykampanjoiden ja terveyden edistämistä koskevien koulutusohjelmien käynnistämistä varten;

c)	koordinoida seulontaohjelmien, syöpärekisterien ja syöpähoitokeskusten kansallista akkreditointia ohjaavien yhteisten laatuperusteiden vahvistamista;

d)	kehittää uusimman tieteellisen näytön pohjalta kliinisen käytännön ohjeita ja laadunvarmistusjärjestelmiä, jotta voidaan parantaa kaikkien syöpätyyppien ja erityisesti harvinaisten syöpien ja lapsuusiän syöpien koko hoitoketjuja;

e)	laatia vuosikertomukset sekä luoda viitekehykset tiedonkeruun parantamiseksi seulontaohjelmista, syöpärekistereistä ja eurooppalaisista osaamisverkostoista EU:n tasolla;

f)	esitellä ennaltaehkäisyn ja diagnosoinnin vaikutuksia koskevia tutkimuksia, mukaan lukien arviot taloudellisten kustannusten pienenemisestä ennaltaehkäisyyn ja diagnosointiin tehtävien investointien lisääntymisen takia;

g)	koordinoida parhaiden käytäntöjen ja tulosten vaihtoa eurooppalaisten osaamisverkostojen ja laaja-alaisten syöpäkeskusten välillä;

luoda EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaan ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan perustuva kattava malli, jossa on potilailta ja omaishoitajilta saatavaa tietoa, jotta voidaan kartoittaa tutkimuksen painopisteitä ja mahdollisesti luoda valmiudet koordinoidun ja tehokkaan eurooppalaisen syöpätutkimushenkilöstön kehittämiselle;

i)	helpottaa syöpiä koskevassa eurooppalaisessa pilvipalvelussa kerättyjen anonymisoitujen tietojen jakamista kliinikoille ja tutkijoille sekä laitoksille, joissa kehitetään terveyspalveluja ja nykyaikaisia teknologisia ratkaisuja syöpäpotilaille;

j)	tukea terveydenhuollon ammattilaisten, potilaiden ja omaishoitajien yhteisiä koulutusohjelmia;

k)	antaa kansalaisille ja ammattilaisille ajantasaista, vahvistettua ja avointa tietoa syövän syistä ja hoidosta ja syöpää koskevasta EU:n lainsäädännöstä;

l)	seurata merkityksellisten suositusten täytäntöönpanon tasoa jäsenvaltioiden kansallisissa syöväntorjuntasuunnitelmissa ja asettaa seurannan tulokset säännöllisesti saataville;

m)	ehdottaa suunnitelmassa esitetyille keskeisille tuloksille mitattavissa ja toistettavissa olevat indikaattorit;

188.

muistuttaa, että tutkijoiden on tehtävä yhteistyötä parhaan mahdollisen hoidon löytämiseksi erityisesti harvinaisesta syövästä kärsiville potilaille, mutta että he kohtaavat vakavia esteitä; kehottaa siksi komissiota tarkastelemaan järjestelmällisesti tieteellisen neuvonnan mekanisminsa tai rajat ylittävää syöpätutkimusta käsittelevän erityislähettilään nimittämisen kautta kaikkia rajatylittävän syöpätutkimuksen ja -yhteistyön esteitä, sääntely mukaan luettuna, rajatylittävän syöpätutkimuksen edistämiseksi;

189.

suosittelee, että luodaan ainakin yksi syöpärekisteri kutakin EU:n aluetta kohti, mukaan lukien kaukaiset ja syrjäisimmät alueet; katsoo, että on ratkaisevan tärkeää varmistaa syöpärekisterien moitteeton toiminta; kannattaa kansallisten syöpärekisterien valmiuksien vahvistamista, jotta voidaan kerätä standardoituja potilaan itsearviointiin perustuvia kyselyjä, kartoittaa paremmin EU:n kansalaisten elämäntapoja, myös sosioekonomisia olosuhteita, ammatillista tietoa, ympäristötekijöitä ja muita tietoja, sekä tunnistaa syövän esiintyvyyteen ja siitä selviytymiseen liittyvän eriarvoisuuden syyt; korostaa, että tietoja on ehdottomasti kerättävä yhteistyössä kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa edistämään tietolähteiden vertailtavuutta ja alueellisten ja kansallisten syöpärekisterien yhteentoimivuutta yhdenmukaistamalla tiedonkeruun laajuuden ja laadun sekä varmistamaan näiden tietojen turvallisen saatavuuden; kehottaa antamaan kansallisille syöpärekistereille tehtäväksi analysoida sairastuvuuseroja ja antaa kansallisille syöpäneuvostoille ja Yhteiselle tutkimuskeskukselle suosituksia toimien tarpeesta; kehottaa käyttämään nykyaikaisia epidemiologian ja molekyyligenetiikan menetelmiä syövän esiintyvyyden analysoimiseksi ja sen syiden tunnistamiseksi; kehottaa ottamaan käyttöön lasten pahanlaatuisia sairauksia koskevat erityiset syöpärekisterit kansainvälisen lapsisyöpäluokituksen mukaisesti; kehottaa parantamaan harvinaisia aikuisiän syöpiä sairastavien potilaiden pääsyä kliinisiin tutkimuksiin ja erityisluvalliseen käyttöön;

190.

kannattaa voimakkaasti syöpään liittyvien eriarvoisuuksien rekisterin perustamista unionin tasolla EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa ilmoitetulla tavalla, jotta voidaan kartoittaa suuntauksia, eroavaisuuksia ja eriarvoisuutta jäsenvaltioiden välillä ja sisällä; katsoo, että tämä rekisteri auttaa tunnistamaan haasteet ja erityiset toiminta-alat investoinnin ja toimien ohjaamiseksi ja eriarvoisuuksien selvittämisen helpottamiseksi EU:n, kansallisella ja alueellisella tasolla; kehottaa asettamaan rekisterin yleisön saataville; korostaa, että rekisterissä on otettava huomioon myös sosiaalinen eriarvoisuus, joka liittyy esimerkiksi sosioekonomiseen asemaan, ammattiin ja sukupuoleen;

191.

kehottaa komissiota edistämään tieteellisten tulosten julkaisemista avoimesti, jotta ne olisivat helposti kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten ja tutkijoiden saatavilla;

192.

kannattaa komission aikomusta antaa syöpäpotilaille valmiudet tarkastella ja jakaa turvallisesti sähköisiä potilaskertomuksia rajojen yli; katsoo, että komissio voisi luoda perustan eurooppalaiselle terveysdata-avaruudelle yhteistyössä Digital Health Europen kanssa keräämällä, analysoimalla ja vaihtamalla anonymisoituja terveystietoja (jotka on kerätty syöpärekistereistä, sairaaloista, tieteellisistä kliinisistä tutkimuksista ja kohorttitutkimuksista) ja biologisia tietoja (jotka on saatu veri- ja kasvainnäytteistä) syöpiä koskevassa eurooppalaisessa pilvipalvelussa; korostaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen yhdenmukainen tulkinta kaikissa jäsenvaltioissa on perusta uusille tietojen yhteiskäyttöä koskeville aloitteille, kuten eurooppalaiselle terveystietoalueelle; kannustaa käyttämään terveystietoa tutkimustarkoituksiin (data-altruismi); suhtautuu myönteisesti suunniteltuun virtuaalisen Euroopan syöpäpotilaiden digitaalisen keskuksen perustamiseen Horisontti Eurooppa -puiteohjelman syöväntorjunnan mission puitteissa standardoidun lähestymistavan soveltamisen tukemiseksi halukkaiden potilaiden osallistumisessa standardoitujen ja yhdenmukaisesti määriteltyjen terveystietojensa säilytykseen ja vaihtoon; suosittelee ottamaan potilaat mukaan kaikkiin toimiin, jotka liittyvät terveystietojen säilytykseen ja käyttöön politiikantekoa ja tutkimusta varten; suhtautuu myönteisesti eurooppalaisen syöpätietojärjestelmän suunniteltuun laajentamiseen ennen vuotta 2022;

193.

kehottaa parantamaan terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksen standardeja; kannustaa toteuttamaan terveydenhuollon ammattilaisten yhteisiä ja monialaisia koulutusohjelmia tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisten tieteellisten yhdistysten kanssa; suhtautuu myönteisesti erikoisalojen välisen syöpäkoulutusohjelman käynnistämiseen hoidon ja hoitoketjun kaikissa vaiheissa, mukaan lukien diagnosointi, hoito, komplikaatiot ja rinnakkaissairaudet, selviytyminen ja saattohoito;

III. EU:n syöväntorjuntasuunnitelman rahoitus

194.

korostaa, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaa ei pitäisi nähdä vain poliittisena sitoumuksena muutoksen edistämiseen vaan konkreettisina ja kunnianhimoisina aloitteina, joilla tuetaan, koordinoidaan ja täydennetään jäsenvaltioiden ponnisteluja vähentää syövästä aiheutuvaa kärsimystä; kannustaa komissiota optimoimaan suunnitelmassa esitettyjen aloitteiden johdonmukaisen täytäntöönpanon ja antamaan jäsenvaltioille selkeät ohjeet konkreettisista toimista, joilla puututaan syöpädiagnoosin ja -hoidon epätasa-arvoiseen saatavuuteen, sekä myöntämään riittävästi rahoitusta erityisesti epätasa-arvoisen saatavuuden parantamiseksi; korostaa kuitenkin jäsenvaltioiden eriäviä valmiuksia ottaa vastaan tähän asti terveydenhuolto-ohjelmiin osoitettuja varoja; kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjeistusta ja selkeän yleiskuvan varatuista EU:n resursseista, erityisesti määritellyistä keinoista, joilla EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa esitetyt toimet kytketään siinä yksilöityihin EU:n rahoitusmekanismeihin, sekä mahdollisista synergioista ja täydentävyyksistä EU4Health-ohjelman ja muiden, kuten Digitaalinen Eurooppa, Horisontti Eurooppa, NextGenerationEU / elpymis- ja palautumistukiväline, sekä rakenne- ja koheesiorahastojen välillä, jotta voidaan parantaa laadukkaiden diagnoosien ja hoidon tasapuolista saatavuutta, varmistaa riittävät investoinnit syövän ehkäisyyn ja innovointiin ja parantaa terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskykyä; korostaa koheesiorahastojen merkitystä terveydenhuollon yhtäläisten mahdollisuuksien saavuttamisessa erityisesti EU:n vähemmän kehittyneissä osissa, maaseutualueet mukaan luettuina, kun ne investoivat terveydenhuollon infrastruktuuriin ja työvoimaan;

195.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelman ja niiden omien kansallisten syöväntorjuntasuunnitelmien asianmukaiseen täytäntöönpanoon on kohdistettu riittävästi varoja; katsoo, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelmasta enintään 30 prosenttia olisi osoitettava kansallisten syöväntorjuntasuunnitelmien täytäntöönpanoon;

196.

pitää myönteisenä 4 miljardin euron rahoitussuunnitelmaa ja panee merkille, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa esitetyt rahoituslähteet täydentävät toisiaan; toteaa, että ehdotetut määrärahat olisi nähtävä ensimmäisenä askeleena kohti kaikkien suunnitelman mukaisten toimien toteuttamista; muistuttaa, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelma saa rahoitusta eri lähteistä, kuten EU4Health-ohjelmasta, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, koheesiopolitiikan rahastoista sekä elpymis- ja palautumistukivälineestä; korostaa, että syöväntorjunta on sisällytettävä kaikkiin rahoituslähteisiin yhtenäisellä ja avoimella tavalla; painottaa erityisesti, että on tärkeää parantaa syöpätutkimusta, innovointia ja ennaltaehkäisyä sekä osoittaa niitä varten enemmän rahoitusta; korostaa, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaa varten ehdotettuja määrärahoja on tarkistettava säännöllisesti, jotta niitä voidaan mahdollisuuksien mukaan lisätä; korostaa, että jäsenvaltioiden on otettava nämä varat käyttöön, jotta ne vastaisivat kunkin maan kartoittamia tarpeita ja palvelevat yleistä etua ja julkisia terveyspalveluja;

o o

197.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja Euroopan alueiden komitealle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Maailman terveysjärjestölle.

(1) EUVL C 362, 8.9.2021, s. 182.

(2) Syöväntorjuntaa käsittelevän erityisvaliokunnan 27. lokakuuta 2020 julkaisema työasiakirja.

(3) Asetus (EU) 2021/695, annettu 28. huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta sekä sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(4) Syöväntorjunnan missiolautakunnan välikertomus ”Conquering cancer: Mission possible”.

(5) EUVL C 269 I, 7.7.2021, s. 3.

(6) EUVL L 327, 16.12.2003, s. 34.

(7) https://ec.europa.eu/health/sites/default/files/major_chronic_diseases/docs/2017_cancerscreening_2ndreportimplementation_en.pdf

(8) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50.

(9) EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11.

(10) EUVL L 107, 26.3.2021, s. 1.

(11) EUVL L 158, 27.5.2014, s. 1.

(12) EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1.

(13) https://www.eea.europa.eu/publications/healthy-environment-healthy-lives

(14) EUVL C 341, 24.8.2021, s. 76.

(15) https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2021/690012/EPRS_STU(2021)690012_EN.pdf

(16) https://cancer-code-europe.iarc.fr/index.php/en/

(17) https://www.europeancancer.org/2-standard/66-european-code-of-cancer-practice

(18) https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/336595/WHO-EURO-2020-1435-41185-56004-eng.pdf?sequence=1&isAllowed=y

(19) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2.

(20) EUVL C 263, 25.7.2018, s. 4.

(21) EUVL C 371, 15.9.2021, s. 75.

(22) EUVL C 449, 23.12.2020, s. 71.

(23) EUVL C 411, 27.11.2020, s. 48.

(24) EUVL C 371, 15.9.2021, s. 102.

(25) EUVL C 385, 22.9.2021, s. 83.

(26) EUVL C 238, 6.7.2018, s. 128.

(27) https://www.europeancancer.org/resources/201:time-to-act.html

https://www.europeancancer.org/timetoact/impact/data-intelligence

(28) https://www.endocrine.org/news-and-advocacy/news-room/2015/estimated-costs-of-endocrine-disrupting-chemical-exposure-exceed-150-billion-annually-in-eu

(29) EU-OSHA: https://osha.europa.eu/en/themes/work-related-diseases/work-related-cancer

(30) EU-OSHA: https://osha.europa.eu/en/publications/worker-survey-exposure-cancer-risk-factors/view

(31) Komission suositus, annettu 19. syyskuuta 2003, eurooppalaisesta ammattitautiluettelosta (EUVL L 238, 25.9.2003, s. 28).

(32) https://www.who.int/publications/m/item/technical-report-on-pricing-of-cancer-medicines-and-its-impacts

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/40/EU, annettu 3. huhtikuuta 2014, tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 1).

(34) Neuvoston direktiivi 2011/64/EU, annettu 21. kesäkuuta 2011, valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteesta ja verokannoista (EUVL L 176, 5.7.2011, s. 24).

(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/904, annettu 5. kesäkuuta 2019, tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä (EUVL L 155, 12.6.2019, s. 1).

(36) https://fctc.who.int/who-fctc/overview

(37) https://fctc.who.int/protocol/overview

(38) https://www.ombudsman.europa.eu/fi/decision/en/73774

(39) EUVL C 296, 5.12.2009, s. 4.

(40) Scoccianti C., Cecchini M., Anderson A.S. ym., ”European Code against Cancer 4th Edition: Alcohol drinking and cancer”, Cancer Epidemiol. Joulukuu 2016; 45: s. 181–188. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27816465/

(41) https://www.euro.who.int/en/health-topics/disease-prevention/alcohol-use/news/news/2018/09/there-is-no-safe-level-of-alcohol,-new-study-confirms

(42) https://www.thelancet.com/action/showPdf?pii=S0140-6736%2818%2931310-2

(43) Komission tiedonanto 24. lokakuuta 2006”EU:n strategia jäsenvaltioiden tukemiseksi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisessä” (COM(2006)0625).

(44) https://www.thelancet.com/journals/lanonc/article/PIIS1470-2045(21)00279-5/fulltext

(45) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1808, annettu 14. marraskuuta 2018, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 69).

(46) Komission ehdotus 24. maaliskuuta 2021 neuvoston suositukseksi eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta (COM(2021)0137).

(47) EUVL C 395, 29.9.2021, s. 32.

(48) EUVL L 114, 27.4.2006, s. 38.

(49) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/35/EU, annettu 26. helmikuuta 2014, tietyllä jännitealueella toimivien sähkölaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 357).

(50) Neuvoston asetus (Euratom) 2021/765, annettu 10. toukokuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa ”Horisontti Eurooppa” täydentävän Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2025 sekä asetuksen (Euratom) 2018/1563 kumoamisesta (EUVL L 167 I, 12.5.2021, s. 81).

(51) Neuvoston direktiivi 2013/59/Euratom, annettu 5. joulukuuta 2013, turvallisuutta koskevien perusnormien vahvistamisesta ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta suojelemiseksi ja direktiivien 89/618/Euratom, 90/641/Euratom, 96/29/Euratom, 97/43/Euratom ja 2003/122/Euratom kumoamisesta (EUVL L 13, 17.1.2014, s. 1).

(52) EUVL C 494, 8.12.2021, s. 64.

(53) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16. joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).

(54) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23. lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(55) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18. joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) sekä Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(56) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1935/2004, annettu 27. lokakuuta 2004, elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista (EUVL L 338, 13.11.2004, s. 4).

(57) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1223/2009, annettu 30. marraskuuta 2009, kosmeettisista valmisteista (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59).

(58) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/48/EY, annettu 18. kesäkuuta 2009, lelujen turvallisuudesta (EUVL L 170, 30.6.2009, s. 1).

(59) https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2019/608866/ IPOL_STU(2019)608866_EN.pdf

(60) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.

(61) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0427.

(62) EUVL C 466, 28.12.2018, s. 1.

(63) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU, annettu 9. maaliskuuta 2011, potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45).

(64) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29. huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1).

(65) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7. syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(66) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Strategic agenda for medical ionising radiation applications (SAMIRA)” (SWD(2021)0014).

(67) https://www.accelerate-platform.org/

(68) EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67.

(69) EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1.

(70) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26. helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(71) Neuvoston direktiivi 89/105/ETY, annettu 21. joulukuuta 1988, ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden hintojen sääntelytoimenpiteiden avoimuudesta ja niiden soveltamisesta kansallisissa sairausvakuutusjärjestelmissä (EYVL L 40, 11.2.1989, s. 8).

(72) EUVL L 158, 27.5.2014, s. 1.

(73) Euroopan syöpäjärjestö, ”Cancer Will Not Wait for the Covid-19 Pandemic to End. It is Time to Act.”, 11.5.2021, luettu 21. joulukuuta 2021.

(74) EUVL L 133, 22.5.2008, s. 66.

(75) EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.

(76) EUVL L 378, 27.12.2006, s. 1.

(77) EYVL L 18, 22.1.2000, s. 1.

(78) EUVL L 188, 12.7.2019, s. 79.

(79) Syöväntorjunnan missiolautakunta, Conquering Cancer – Mission Possible, Euroopan komissio, 2020.

(80) EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.

Top