Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 62016TN0686

Asia T-686/16 P: Valitus, jonka Daniele Possanzini on tehnyt 23.9.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-68/15, Possanzini v. Fontex, 18.7.2016 antamasta määräyksestä

EUVL C 428, 21.11.2016, p. 19–20 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

21.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 428/19

Valitus, jonka Daniele Possanzini on tehnyt 23.9.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-68/15, Possanzini v. Fontex, 18.7.2016 antamasta määräyksestä

(Asia T-686/16 P)

(2016/C 428/22)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Daniele Possanzini (Pisa, Italia) (edustaja: asianajaja S. Pappas)

Muu osapuoli: Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex)

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan virkamiestuomioistuimen 18.7.2016 antaman määräyksen;

—

hyväksymään ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset;

—

velvoittamaan muun osapuolen korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kahteen valitusperusteeseen.

1)

Ensimmäinen valitusperuste, joka muodostuu kahdesta osasta, perustuu henkilöstön arviointimenettelystä 27.8.2009 tehdyn Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (jäljempänä Frontex) pääjohtajan päätöksen (jäljempänä 27.8.2009 tehty päätös) 11 artiklan 4, 5 ja 6 kohdan, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 ja 2 kohdan valossa, rikkomiseen.

—

Ensimmäinen osa perustuu virkamiestuomioistuimen tekemään oikeudelliseen virheeseen, koska kyseinen tuomioistuin ei tutkinut kanneperustetta, johon kantaja vetosi ensimmäisessä oikeusasteessa ja joka koski arvioinnin vahvistajan ja arvioijan välillä ennakkoon käytävän keskustelun puuttumista.

—

Toinen osa perustuu valituksenalaista määräystä rasittavaan oikeudelliseen virheeseen sillä perusteella, että arvioinnin vahvistajan ja arvioijan välillä ennakkoon käytävän keskustelun puuttumista ei ollut tutkittu viran puolesta.

2)

Toinen valitusperuste, joka perustuu 27.8.2009 tehdyn päätöksen 2 artiklan 2 kohdan rikkomiseen sillä perusteella, että siinä ei otettu huomioon eroa arvioijan ja arvioinnin vahvistajan tehtävien välillä, sellaisena kuin nämä tehtävät on vahvistettu Frontexissa.
Top