EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62015CN0021
Case C-21/15 P: Appeal brought on 19 January 2015 by the European Commission against the judgment of the General Court (Second Chamber, Extended Composition) delivered on 7 November 2014 in Case T-399/11 Banco Santander and Santusa v Commission
Asia C-21/15 P: Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 19.1.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu toinen jaosto) asiassa T-399/11, Banco Santander ja Santusa v. komissio, 7.11.2014 antamasta tuomiosta
Asia C-21/15 P: Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 19.1.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu toinen jaosto) asiassa T-399/11, Banco Santander ja Santusa v. komissio, 7.11.2014 antamasta tuomiosta
EUVL C 81, 9.3.2015, p. 11–11
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
9.3.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 81/11 |
Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 19.1.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu toinen jaosto) asiassa T-399/11, Banco Santander ja Santusa v. komissio, 7.11.2014 antamasta tuomiosta
(Asia C-21/15 P)
(2015/C 081/14)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Asianosaiset
Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Lyal, B. Stromsky, C. Urraca Caviedes ja P. Němečková)
Muut osapuolet: Banco Santander, S.A. ja Santusa Holding, S.L.
Vaatimukset
— |
valituksenalainen tuomio on kumottava |
— |
asia on palautettava Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen |
— |
oikeudenkäyntikuluista on päätettävä myöhemmin. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen tulkitsemalla virheellisesti SEUT 107 artiklan 1 kohtaa ja erityisesti kyseiseen artiklaan sisältyvää valtiontukien valikoivuuden käsitettä.
Tämä ainoa valitusperuste muodostuu kahdesta osasta, jotka perustuvat edellä mainittuun oikeudelliseen virheeseen:
— |
ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin teki virheen, kun se katsoi, että toimenpiteen valikoivuuden osoittaminen edellyttää sellaisen yritysryhmän määrittämistä, jolla on sille omat ja ominaiset ominaispiirteet (jotka on yksilöitävissä ex ante) ja |
— |
toiseksi unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi virheellisesti valikoivuuden käsitettä, koska se teki keinotekoisen eron tavaroiden viennin tukien ja pääoman viennin tukien välillä. |