EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62014CN0526

Asia C-526/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Ustavno sodišče (Slovenia) on esittänyt 20.11.2014 – Tadej Kotnik ym., Jože Sedonja ym., Fondazione cassa di risparmio di Imola (Imola, Italia), Andrej Pipuš ja Dušanka Pipuš, Tomaž Štrukelj, Luka Jukič, Angel Jaromil, Franc Marušič ym., Stajka Skrbinšek, Janez Forte ym., Marija Pipuš, Državni svet Republike Slovenije, Varuh človekovih pravic Republike Slovenije v. Državni zbor Republike Slovenije

EUVL C 81, 9.3.2015, p. 3–4 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

9.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 81/3


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Ustavno sodišče (Slovenia) on esittänyt 20.11.2014 – Tadej Kotnik ym., Jože Sedonja ym., Fondazione cassa di risparmio di Imola (Imola, Italia), Andrej Pipuš ja Dušanka Pipuš, Tomaž Štrukelj, Luka Jukič, Angel Jaromil, Franc Marušič ym., Stajka Skrbinšek, Janez Forte ym., Marija Pipuš, Državni svet Republike Slovenije, Varuh človekovih pravic Republike Slovenije v. Državni zbor Republike Slovenije

(Asia C-526/14)

(2015/C 081/04)

Oikeudenkäyntikieli: sloveeni

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Ustavno sodišče

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Tadej Kotnik ym., Jože Sedonja ym., Fondazione cassa di risparmio di Imola (Imola, Italia), Andrej Pipuš ja Dušanka Pipuš, Tomaž Štrukelj, Luka Jukič, Angel Jaromil, Franc Marušič ym., Stajka Skrbinšek, Janez Forte ym., Marija Pipuš, Državni svet Republike Slovenije, Varuh človekovih pravic Republike Slovenije

Vastaaja: Državni zbor Republike Slovenije

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

 

a)

Onko pankkitiedonantoa (1) tulkittava niiden oikeusvaikutusten osalta, joita siitä konkreettisesti aiheutuu, koska Euroopan unionilla on yksinomainen toimivalta valtiontukien alalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla ja koska komissio on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan nojalla toimivaltainen tekemään päätöksiä valtiontuista, siten, että päätöksellä on sitova vaikutus niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka aikovat lieventää jäsenvaltion taloudessa olevaa vakavaa häiriötä luottolaitoksille annettavalla valtiontuella, jos tämä tuki on pysyvää eikä sitä voida helposti periä takaisin?

b)

Ovatko pankkitiedonannon 40–46 kohta, joissa asetetaan sellaisten valtiontukien, joiden tarkoituksena on lieventää jäsenvaltion taloudessa olevaa vakavaa häiriötä, myöntämismahdollisuuden ehdoksi oman pääoman, hybridipääoman ja huonommassa etuoikeusasemassa olevan velan mitätöiminen ja/tai hybridipääoman ja huonommassa etuoikeusasemassa olevan velan muuttaminen pääomaksi, jotta tukia myönnettäisiin mahdollisimman vähän, kun otetaan huomioon moraalikadon riski, yhteensopimattomia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107, 108 ja 109 kohdan kanssa siltä osin kuin niissä ylitetään komission toimivalta, siten kuin se on määritelty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen edellä mainituissa määräyksissä valtiontukien osalta?

c)

Mikäli kysymykseen 1) b) vastataan kieltävästi, ovatko pankkitiedonannon 40–46 kohta, joissa asetetaan valtiontukien myöntämismahdollisuuden ehdoksi velvollisuus mitätöidä oma pääoma ja/tai muuttaa omaksi pääomaksi, siltä osin kuin tämä velvollisuus koskee ennen pankkitiedonannon julkaisemista liikkeeseen laskettuja osakkeita (oma pääoma), hybridipääomainstrumentteja ja huonommassa etuoikeusasemassa olevia velkainstrumentteja, joiden arvo voitiin niiden liikkeeseenlaskuhetkellä nollata kokonaan tai osittain korvauksetta vain pankin konkurssitapauksessa, unionin oikeudessa vahvistetun luottamuksensuojan periaatteen mukaisia?

d)

Mikäli kysymykseen 1) b) vastataan kieltävästi ja kysymykseen 1) c) myöntävästi, ovatko pankkitiedonannon 40–46 kohta, joissa asetetaan valtiontukien myöntämismahdollisuuden ehdoksi velvollisuus mitätöidä oma pääoma, hybridipääoma ja huonommassa etuoikeusasemassa olevat velkainstrumentit ja/tai muuttaa hybridipääomainstrumentit ja huonommassa etuoikeusasemassa olevat velkainstrumentit omaksi pääomaksi, ilman että olisi pantu vireille ja saatettu päätökseen konkurssimenettelyä, jossa velallisen omaisuus olisi likvidoitu oikeudenkäyntimenettelyssä, jonka yhteydessä huonommassa etuoikeusasemassa olevien rahoitusinstrumenttien haltijat olisivat voineet olla asianosaisina menettelyssä, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdassa vahvistetun omaisuudensuojan mukaisia?

e)

Mikäli kysymykseen 1) b) vastataan kieltävästi ja kysymyksiin 1) c) ja 1) d) myöntävästi, ovatko pankkitiedonannon 40–46 kohta, joissa asetetaan valtiontukien myöntämismahdollisuuden ehdoksi velvollisuus mitätöidä oma pääoma, hybridipääoma ja huonommassa etuoikeusasemassa olevat velkainstrumentit ja/tai muuttaa hybridipääomainstrumentit ja huonommassa etuoikeusasemassa olevat velkainstrumentit omaksi pääomaksi, siltä osin kuin tällaisten toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää osakeyhtiön peruspääoman alentamista ja/tai korottamista toimivaltaisen hallintoelimen päätöksen perusteella eikä osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen perusteella, ristiriidassa niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 54 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi osakeyhtiöitä perustettaessa sekä niiden pääomaa säilytettäessä ja muutettaessa, 25.10.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/30/EU (2) 29, 34, 35 ja 40–42 artiklan kanssa?

f)

Voidaanko pankkitiedonantoa, kun otetaan huomioon sen 19 kohta, erityisesti kyseisessä kohdassa säädetty vaatimus perusoikeuksien noudattamisesta, sen 20 kohta sekä kyseisen tiedonannon 43 ja 44 kohtaan sisältyvä periaatteellinen velvoite muuttaa omaksi pääomaksi tai supistaa hybridipääomaa ja huonommassa etuoikeusasemassa olevia velkainstrumentteja ennen valtiontukien myöntämistä, tulkita siten, että tällainen toimenpide ei velvoita jäsenvaltioita, jotka aikovat lieventää taloudessaan olevaa vakavaa häiriötä valtiontuella, joka myönnetään luottolaitoksille, ottamaan käyttöön velvollisuutta ryhtyä edellä mainittuun muuttamiseen tai alentamiseen edellytyksenä sille, että valtiontukia myönnetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla, vai siten, että valtiontuen hyväksymiseksi riittää, että muuttamis- tai alentamistoimenpidettä sovelletaan vain oikein mitoitetusti?

2)

Kysymys, joka koskee luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta 4.4.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/24/EY (3) tulkintaa: Onko kyseisen direktiivin 2 artiklan seitsemättä luetelmakohtaa mahdollista tulkita siten, että tervehdyttämistoimenpiteisiin kuuluvat myös pankkitiedonannon 40–46 kohdassa tarkoitetut osakkeenomistajien ja huonommassa etuoikeusasemassa olevien velkojien vastuunjakoa koskevat toimenpiteet (ydinpääoman, hybridipääoman ja huonommassa etuoikeusasemassa olevien velkainstrumenttien supistaminen sekä hybridipääomainstrumenttien ja huonommassa etuoikeusasemassa olevien velkainstrumenttien muuttaminen omaksi pääomaksi).


(1)  Valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1.8.2013 annettu komission tiedonanto (EUVL C 216, s. 1; jäljempänä pankkitiedonanto).

(2)  EUVL L 315, s. 74.

(3)  EYVL L 125, s. 15.


Top