EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52013AR0028

Alueiden komitea lausunto aiheesta ”Puhdasta energiaa liikenteen alalla”

EUVL C 280, 27.9.2013, p. 66–74 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

27.9.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 280/66


Alueiden komitea lausunto aiheesta ”Puhdasta energiaa liikenteen alalla”

2013/C 280/12

ALUEIDEN KOMITEA

painottaa, että komission ehdotus voidaan toteuttaa paitsi liikennejärjestelmiä muuttamalla myös valtiollisen energiapolitiikan kautta, sillä jäsenvaltioiden on valittava pitkäjänteinen investointipolitiikka vaihtoehtoisten polttoaineiden edellyttämän infrastruktuurin kehittämiseksi.

katsoo, että komission on paikallisten infrastruktuurien luomiseksi asetettujen määräaikojen yhteydessä otettava alueen maantieteellisten ja ilmastollisten ominaispiirteiden ohella huomioon myös uusimmat teknologiset ratkaisut ja tutkimus- ja kehitystoimet sekä laadittava asianmukainen aikataulu, jotta voidaan laatia yhteiset standardit ja sopia niistä.

korostaa, että poliittisia valintoja tehtäessä on varmistettava kansalaisille kohtuuhintaiset polttoaineiden hinnat, sillä kotitalouksien tulot alenevat jatkuvasti monissa jäsenvaltioissa.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten olisi osallistuttava kansallisten liikennepoliittisten kehysten sekä lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten laatimiseen, jotta taataan niiden asianmukainen soveltaminen paikallistasolla ja paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen.

kehottaa sisällyttämään kansallisiin toimintakehyksiin tasapainoisen energialähteiden yhdistelmän. Missään tapauksessa ei pidä siirtyä yhdestä riippuvuudesta (EU:n ulkopuolelta tuotava öljy) toiseen (EU:n ulkopuolelta tuotava maakaasu).

kehottaa asettamaan infrastruktuurin standardien perustaksi EU:n standardit, jotka ovat suoraan yhteensopivia kansainvälisten standardien kanssa, ja välttämään sitä, että yhteiset standardit on tarkistettava uudelleen.

katsoo, että kuluttajakäyttäytymisen muuttamisella on keskeinen merkitys paikallis- ja alueviranomaisille, jotka puolestaan voivat omin tavoin vaikuttaa kuluttajien mieltymyksiin ja valintoihin ja tarjota kuluttajia hyödyttäviä etuja.

painottaa, että velvoitteet infrastruktuurin rakentamiseksi olisi kaupunkien läheisyydessä ja kaupungeissa sijaitsevan infrastruktuurin osalta korvattava jäsenvaltioiden itse asettamilla tavoitteilla, joiden laatimiseen paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat.

Esittelijä

Saima KALEV (EE, AE), Jõgevan kunnanvaltuuston jäsen

Viiteasiakirjat

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Puhdasta energiaa liikenteen alalla: eurooppalainen vaihtoehtoisten polttoaineiden strategia

COM(2013) 17 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta

COM(2013) 18 final

I   POLIITTISET SUOSITUKSET

ALUEIDEN KOMITEA

1.

on tyytyväinen komission tiedonannossaan "Puhdasta energiaa liikenteen alalla" esittämiin ehdotuksiin, sillä ne ovat mahdollisuuksia Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteessa "Resurssitehokas Eurooppa" (1) ja liikenteen valkoisessa kirjassa (2) asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Komitea painottaa kuitenkin, että kyseiset mahdollisuudet voidaan toteuttaa paitsi liikennejärjestelmiä muuttamalla myös valtiollisen energiapolitiikan kautta, sillä jäsenvaltioiden on valittava pitkäjänteinen investointipolitiikka vaihtoehtoisten polttoaineiden edellyttämän infrastruktuurin kehittämiseksi.

2.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että markkinoiden avaamisen yksi keskeisimmistä kysymyksistä on varmistaa mittakaavaedut ja vaihtoehtoisten polttoaineiden yleistyminen koko EU:ssa. Sitä varten tarvitaan yhtenäinen, vakaa ja laaja-alainen strategia sekä investointeja tukeva sääntelykehys, jota ei kuitenkaan vielä ole. Näin ollen komission on paikallisten infrastruktuurien luomiseksi asetettujen määräaikojen yhteydessä otettava alueen maantieteellisten ja ilmastollisten ominaispiirteiden ohella huomioon myös uusimmat teknologiset ratkaisut ja tutkimus- ja kehitystoimet sekä laadittava asianmukainen aikataulu, jotta voidaan laatia yhteiset standardit ja sopia niistä.

3.

katsoo, että komission direktiivissä (3) säädetyt määräajat ovat liian lyhyitä, sillä kansalliset toimintakehykset ja asianomaiset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset on hyväksyttävä yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, ja ne edellyttävät perinpohjaista kansallista analyysia, keskustelua ja rahoitusjärjestelyjen luomista.

4.

korostaa, että poliittisia valintoja tehtäessä on varmistettava kansalaisille kohtuuhintaiset polttoaineiden hinnat, sillä kotitalouksien tulot alenevat jatkuvasti monissa jäsenvaltioissa. Tämä koskee myös infrastruktuurin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden kustannuksia.

Paikallis- ja aluetason merkitys ja rooli

5.

toteaa, että vaihtoehtoisten polttoaineiden strategian tarkoituksena on ottaa kaikissa EU:n jäsenvaltiossa käyttöön vaihtoehtoisten polttoaineiden politiikka liikenteessä, mikä vaikuttaa merkittävästi myös liikenteen järjestämiseen ja käyttöön paikallis- ja aluetasolla. Alue- ja paikallistason toimien roolin vahvistamisella onkin ratkaiseva merkitys vaihtoehtoisten polttoaineiden kehitykselle liikenteessä.

6.

katsoo, että tämän vuoksi paikallis- ja alueviranomaisten olisi osallistuttava kansallisten liikennepoliittisten kehysten sekä lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten laatimiseen, jotta taataan niiden asianmukainen soveltaminen paikallistasolla ja paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen sekä varmistetaan, että niihin sisältyy komission hankkeen mukaisesti myös vaihtoehtoisten polttoaineiden politiikka. Samalla on hyödynnettävä nykyisiä kuntatason eurooppalaisia aloitteita, kuten kaupunginjohtajien ilmastosopimusta, kestävän energiahuollon toimintasuunnitelmien sitoumusten suuntaamiseksi ja edistämiseksi siten, että ne tukevat vaihtoehtoisten paikallisten polttoaineiden käyttöä liikenteessä.

7.

katsoo, että komitean olisi paikallis- ja alueviranomaisten edustajana vauhditettava ja tuettava vaihtoehtoisia polttoaineita käsitteleviä keskusteluja ja niihin liittyvien kokemusten vaihtoa, jotta varmistetaan puhtaammat ja ympäristöystävällisemmät kunnat ja alueet. Komitean olisi myös käynnistettävä keskustelut siitä, miten paikallis- ja alueviranomaiset voisivat vaikuttaa ihmisten tottumuksiin ja kannustaa heitä käyttämään entistä enemmän vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntäviä ajoneuvoja.

8.

tuo esiin komission näkemyksen, että EU:n toiminta vaihtoehtoisia polttoaineita koskevien innovatiivisten ratkaisujen edelläkävijänä luo uusia markkinamahdollisuuksia Euroopan teollisuudelle, parantaa Euroopan kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla ja mahdollistaa 700 000 uuden työpaikan luomisen. (4) Työpaikat syntyvät paikallis- ja aluetasolla, joten paikallis- ja alueviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus osallistua asianomaisten kansallisten strategioiden laatimiseen.

9.

katsoo, että alueiden roolin tukeminen parantaisi yhteisvaikutusta ja optimoisi infrastruktuurin kehittämisen kustannukset. Esimerkiksi suurempi päätösvalta ja rajatylittävät yhteistyömuodot mahdollistavat samojen laitosten käyttämisen.

10.

muistuttaa alueiden komitean lausunnosta "Valkoinen kirja – Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma" (5) ja kannattaa valkoisen kirjan tavoitetta vähentää "tavanomaisella käyttövoimalla" toimivien ajoneuvojen osuutta puolella vuoteen 2030 mennessä, poistaa ne kaupunkiliikenteestä kokonaan vuoteen 2050 mennessä ja pyrkiä lähes hiilidioksidivapaaseen kaupunkiliikenteeseen suurimmissa taajamissa vuoteen 2030 mennessä.

Riippumattomuus EU:n ulkopuolisista energialähteistä

11.

kehottaa komissiota painottamaan ehdotetussa direktiivissä, että pyrittäessä yhteen sen keskeisimpään tavoitteeseen – öljyriippumattomuuden varmistamiseen – olisi kansallisiin toimintakehyksiin sisällyttävä tasapainoinen energialähteiden yhdistelmä. Missään tapauksessa ei pidä siirtyä yhdestä riippuvuudesta (EU:n ulkopuolelta tuotava öljy) toiseen (EU:n ulkopuolelta tuotava maakaasu). Vaihtoehtoisten polttoainelähteiden monipuolistamista käsittelevän ehdotuksen yhteydessä olisi otettava huomioon erilaiset raaka-aineet, joita tarvitaan niiden valmistamiseksi ja joita on saatavilla alueilla.

Rahoitus nykyisistä EU:n rahastoista

12.

katsoo, että ehdotetun direktiivin soveltaminen saattaa synnyttää taloudellisia vaikeuksia, vaikka osa toimista rahoitettaisiin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, Euroopan laajuisesta liikenneverkosta (TEN-T) tai yksityissektorilta. Vastedes olisi myös voitava rahoittaa puhtaaseen liikenteeseen tähtääviä paikallis- ja aluetason poliittisia toimia koheesiovaroista. Sekä EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla on arvioitava investointitarpeita suunniteltaessa tulevan rahoituskauden varojen käyttöä.

13.

on huolissaan rajatylittävien yhteenliittymien rahoittamisesta, sillä 8. helmikuuta 2013 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pääsi sopimukseen tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (6) sekä EU:n talousarvion painopisteistä vuosiksi 2014–2020, ja tässä yhteydessä alennettiin rajatylittävään yhteistyöhön kohdennettavia määrärahoja.

14.

katsoo, että erityisesti on pyrittävä välttämään sitä, että jäsenvaltioiden politiikat aiheuttaisivat alueellisesta epätasa-arvosta johtuvia rajavaikutuksia. Tämän vuoksi olisi suositeltavaa ottaa käyttöön vähimmäismekanismeja, joilla lievennetään näitä vaikutuksia (esimerkiksi perustamalla EU:n osarahoittamia vaihtoehtoisten polttoaineiden ensisijaisia liikennekäytäviä tavaraliikennettä varten).

15.

muistuttaa, että sen mielestä (7) myös kehittyneimmillä alueilla saattaa olla tarve investoida infrastruktuuriin aloilla – kuten ympäristö ja liikenne – joilla tarjotaan kansalaisille peruspalveluja, etenkin kun ajatellaan komission suunnitelmaa ottaa liikenteessä käyttöön vaihtoehtoisia polttoaineita. Mahdollisten tukivälineiden ja rahoituksen osalta Euroopan investointipankki on tärkeä kumppani valmisteltaessa investointeja, sillä se antaa teknistä apua ja rahoittaa investointeja EIP:n lainoin.

16.

painottaa, että ennusteet välttämättömistä investointitarpeista on laadittava realistisesti ja kokonaisvaltaisesti ja että erilaisiin EU:n rahastoihin perustuvat ja vuosiksi 2014–2020 määriteltyjen temaattisten tavoitteiden piiriin kuuluvat rahoitusmahdollisuudet on esitettävä selkeästi ja johdonmukaisesti, samoin kuin yhteydet tuleviin älykkään erikoistumisen strategioihin.

17.

kannattaa sitä, että käyttäjät rahoittavat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä lataus- ja tankkausinfrastruktuurin. Julkista tukea saa käyttää vain alkusysäyksenä.

Yhteiset standardit

18.

on samaa mieltä siitä, että koska vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämistä ei ole yhdenmukaistettu, ei ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja tarjontapuolella ja liikkuvuutta kysyntäpuolella. Jotta tästä noidankehästä päästään ulos, on komission asetettava uusien infrastruktuuriverkkojen rakentaminen yhdeksi painopisteeksi.

19.

muistuttaa, että komitea on jo kannattanut ja tukenut valkoisessa kirjassa "Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää" (8) esitetyn toimintasuunnitelman ehdotusta määritellä kaikkia niitä ajoneuvoja koskevat asianmukaiset hiilidioksidipäästönormit, joiden käyttövoimana ovat puhtaat polttoaineet, sekä laatia suuntaviivoja ja standardeja ympäristöystävällisten ajoneuvojen edellyttämää huoltoasemainfrastruktuuria varten.

20.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että tarvitaan yhteisiä teknisiä eritelmiä, jotta varmistetaan läpilyönti markkinoilla, talouskasvu ja vaihtoehtoisten polttoaineiden yleistyminen EU:ssa. Samalla on kuitenkin otettava huomioon kunkin jäsenvaltion taloudelliset tarpeet. Komitea muistuttaa, että ratkaisut on tehtävä pikaisesti. Komitea korostaa, että komission on infrastruktuurin rakentamisen määräaikoja asettaessaan varattava enemmän aikaa yhteisten standardien laatimiselle sekä niiden hyväksymiselle ja toteuttamiselle kuin mitä direktiivissä esitetään.

21.

kehottaa asettamaan infrastruktuurin standardien perustaksi EU:n standardit, jotka ovat suoraan yhteensopivia kansainvälisten standardien kanssa, ja välttämään sitä, että yhteiset standardit on tarkistettava uudelleen. Komitea katsoo, että direktiivissä säädetty komission oikeus muuttaa delegoiduin säädöksin lataus- ja huoltoasemien teknisiä vaatimuksia uhkaa investoijien, teollisuuden ja kuluttajien luottamusta pitkäaikaisiin investointeihin.

22.

kiinnittää huomiota siihen, että infrastruktuuria koskevien vaatimusten olisi oltava taloudellisesti tarkoituksenmukaisia sekä yhteensopivia jo toteutettujen investointien ja markkinoille tuotujen ajoneuvojen kanssa, ja tiedostaa, että mittakaavaedut eivät pienissä jäsenvaltioissa, kunnissa ja pienillä alueilla välttämättä johda moninaisten vaihtoehtoisten polttoaineiden kustannustehokkaaseen käyttöön.

23.

kiinnittää huomiota siihen, että toimintakehykseen on sisällyttävä tiedotusvaatimuksia sekä poliittisia ja sääntelytoimia tieteellisten tutkimusten laatimiseksi ja tavoitteiden asettamiseksi muiden jäsenvaltioiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten, jotta varmistetaan kansainvälisesti yhtenäinen infrastruktuuri ja mahdollistetaan ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus koko EU:ssa.

24.

on samaa mieltä siitä, että strategiaan on teknologiariippumattomuuden periaate huomioon ottaen sisällytettävä kaikki vaihtoehdot suosimatta mitään erityistä polttoainetta, ja niitä varten olisi myös oltava yhteiset tekniset eritelmät. Tämän vuoksi komitea muistuttaa, kuten se on todennut aiemmissa kannanotoissaan ja lausunnoissaan, että on tärkeää laatia biopolttoaineiden kestävyysperiaatteiden mukaisuudelle tehokkaat kriteerit ja noudattaa niitä sekä varmistaa toisen sukupolven biopolttoaineiden kaupallinen saatavuus, jottei järkytetä ympäristön luonnollista tasapainoa, elintarvikehuoltoa eikä markkinoiden taloudellista ja yhteiskunnan sosiaalista tasapainoa. (9)

25.

katsoo, etteivät merenkulkua koskevat vaatimukset saa olla ristiriidassa Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n säännösten kanssa.

Yksityissektorin mukaan ottaminen

26.

painottaa, että yksityissektorin on välttämättä osallistuttava infrastruktuurin rahoittamiseen, sillä yritykset ovat tässä tarkasteltavan direktiiviehdotuksen tärkeimpiä mahdollisia edunsaajia: niillä on mahdollisuus tuottaa ja myydä uusia tuotteita, ja tässä yhteydessä ne voivat luoda ja käyttää vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria.

27.

muistuttaa, että komission ehdotuksia toteutettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että vapaita markkinoita ja kilpailua haitataan mahdollisimman vähän. Yksityisyrityksille on luotava kannustimia, ja on poistettava nykyiset riskit ja pelot.

28.

katsoo, että esteiden poistamiseksi ja kustannusten alentamiseksi on suositeltavaa tehdä sopimuksia julkisten elinten ja huoltoasema-alan toimijoiden välillä vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön edistämiseksi. Näin olemassa olevaa jakeluinfrastruktuuria voidaan hyödyntää muun muassa monien energialähteiden tarpeisiin ja välttää päällekkäiset jakelujärjestelmät.

Mitattavat tulokset

29.

suhtautuu myönteisesti komission toiveeseen säännellä valtioiden poliittisia päätöksiä, mutta kun otetaan huomioon, että direktiiviehdotuksen päätavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja öljyriippuvuutta, olisi jäsenvaltioiden esitettävä kansallisissa poliittisissa toimenpidepaketeissaan paitsi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin liittyviä osoittimia myös päästövähennyksistä sekä öljyriippuvuuden vähentämisestä ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotosta odotettavia tuloksia. Nämä tulokset olisi esitettävä paikallisten ja alueellisten alueyksiköiden tasolla, jotta voidaan arvioida jäsenvaltioiden mahdollisia sisäisiä eroja.

30.

katsoo, että tulosten mittaamisen on perustuttava vertailukelpoisiin osoittimiin ja että tuloksissa on tuotava esiin energian tuottamisen ja käytön tehokkuus tai kestävyysperiaatteiden mukaisuus (polttoaineen käyttöikä tai elinkaari) laajimmassa merkityksessä, ei vain hiilidioksidipäästöjen aleneminen.

Polttoaineiden valmistuksesta johtuvat epäpuhtaudet

31.

kohottaa komissiota painottamaan direktiiviehdotuksessa, että pyrittäessä yhteen päätavoitteeseen, eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, on ilmoitettava, minkälaisten energialähteiden käyttö on tarkoituksenmukaisinta. Näin vältetään se, että liikenteen päästöjä vähentämällä lisätään sähköenergian tuotannossa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä tai muita epäpuhtauksia.

32.

kannattaa teknologiariippumattomuuden periaatteen noudattamista. Vaikka strategiassa on käsiteltävä kaikkia vaihtoehtoisia polttoaineita, on keskeisinä seikkoina pidettävä kuitenkin energiatehokkuutta, ympäristömyönteisyyttä (uusiutuva energia), taloudellista (poliittista) riippumattomuutta, huoltovarmuutta ja sosiaalisia näkökohtia.

Maaseutualueet ja harvaan asutut alueet

33.

painottaa, että siirtyminen öljypohjaisista polttoaineista vaihtoehtoisiin polttoaineisiin on merkittävä seikka myös maaseutualueilla ja saattaa olla kyseisillä alueilla vieläkin tärkeämpi asia ennen kaikkea alhaisen väestötiheyden vuoksi. Näin ollen jäsenvaltioiden on kansallista politiikkaa suunnitellessaan otettava huomioon myös maaseutualueet ja laadittava strategioita, joiden avulla varmistetaan sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön siirtymisen edellyttämä infrastruktuuri että kotoperäisten lähteiden hyödyntäminen näiden polttoaineiden tuotannossa. Vastaavia ongelmia kuin maaseutualueilla saattaa syntyä myös harvaan asutuilla alueilla, minkä vuoksi niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kaupunkiliikenne

34.

painottaa, että siirtyminen kestäväpohjaisempaan liikennepolitiikkaan on kaupunkiliikenteen keskeinen näkökohta (10), kuten komitea on aiemmassa lausunnossaan korostanut.

35.

muistuttaa, ettei vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntäviä ajoneuvoja tulisi käyttää kaupungeissa ja taajamissa julkisen liikenteen kustannuksella. Yksityisautoilun lisäämisen sijaan tavoitteena tulisi olla tarjonnan lisääminen, jotta kannustetaan siirtymistä ympäristöystävällisiin liikennemuotoihin etenkin täydentäen julkista liikennettä.

36.

ehdottaa, että alueiden komitea voisi kannustaa ja tukea keskustelua ja kokemusten vaihtoa vaihtoehtoisten polttoaineiden käytöstä kaupunkiliikenteessä, jotta kaupungeista tulisi puhtaampia ja ympäristöystävällisempiä.

37.

muistuttaa, että komitea on jo aiemmin ilmaissut kannattavansa kaupunkiliikennesuunnitelmien laatimista, ja sitä varten voitaisiin tulevaisuudessa saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta. (11)

38.

toteaa, että vaihtoehtoisia polttoaineita koskeva eurooppalainen strategia tarjoaa suuren mahdollisuuden vahvistaa sekä pyöräilyä että julkista lähiliikennettä. Sähköisen liikkuvuuden strategioihin on näin ollen sisällyttävä nimenomaan pyöräily ja julkinen liikenne.

39.

on vakuuttunut siitä, että hybridiautojen, kuten myös vetyteknologiaan perustuvilla ratkaisuilla toimivien autojen, ja etenkin sähköautojen välitön hyödyntämispotentiaali on suurin kaupungeissa ja että kaupungeilla olisi oltava oikeus säännellä niiden käyttöä omin toimenpitein ja kannustimin (vihreä aalto, oikeus käyttää joukkoliikennekaistoja, alennetut pysäköintimaksut jne.). Kaupunkien olisi myös vaihdettava hyviä käytänteitä muiden kaupunkien kanssa, jotta parannetaan elämänlaatua kaupungeissa ja motivoidaan näin kuluttajia käyttämään entistä enemmän vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivia ajoneuvoja.

40.

odottaa vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen käytön lisääntymisen lisäävän myös tällaisten autojen tuotantoa ja luovan alalle uusia työpaikkoja. Komitea viittaa tässä yhteydessä CARS 2020 -toimintasuunnitelmaa käsittelevään lausuntoonsa.

41.

suhtautuu myönteisesti siihen, että unionitasolla kehitetään älykkäitä liikennejärjestelmiä (ITS) ja teknologioita sekä siihen, että niitä sovelletaan paikallistasolla, jotta varmistetaan erilaisten järjestelmien yhteisvaikutus koko EU:ssa, vältetään puutteita ja edistetään myös vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä järjestelmissä kattavasti.

Kuluttajakäyttäytymisen muuttaminen

42.

panee merkille, että vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto EU:ssa tarkoittaa myös muutosta kuluttajakäyttäytymisessä siten, että kannustetaan käyttämään vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivia ajoneuvoja. Tätä varten on toteutettava julkisia kampanjoita, jotta kuluttajille tiedotetaan muutoksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista.

43.

katsoo, että kuluttajakäyttäytymisen muuttamisella on keskeinen merkitys paikallis- ja alueviranomaisille, jotka puolestaan voivat omin tavoin vaikuttaa kuluttajien mieltymyksiin ja valintoihin ja tarjota jäsenvaltioiden toimia täydentäviä (kuluttajia hyödyttäviä) etuja kestäväpohjaisten liikennemuotojen valitsemiseksi. Kuluttajan on tiedostettava muutoksista saatava suora hyöty.

Vähän kuluttavat moottorit

44.

toteaa, että eräiden tutkimusten (12) mukaan vähän kuluttavien moottorien käyttäminen yhdessä hybridimoottorien kanssa voi auttaa saavuttamaan päästövähennystavoitteet. Komitea panee merkille komission kunnianhimoiset ja periaatteelliset pyrkimykset toteuttaa muutoksia uusien polttoainemuotojen käyttöön ottamiseksi. Saattaa kuitenkin olla paikallaan harkita edellä mainittujen moottorien käytön edistämistä siirtymäkautena.

45.

on samaa mieltä siitä, että ajoneuvojen energiatehokkuuden jatkuvalla parantamisella yhdessä vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön kanssa on oltava keskeinen rooli varmistettaessa vaihtoehtoisia polttoaineita käsittelevän poliittisen paketin kannattavuus ja vähennettäessä hiilidioksidipäästöjä.

Tuottaja-kuluttaja vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön tukimahdollisuutena

46.

painottaa, että koska ei ole olemassa kaikille soveltuvaa yhteistä ratkaisua, olisi vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä voitava edistää eri tavoin. Esimerkiksi kuluttajien osallisuus energiaverkossa (energian tuottajat, varastoijat ja käyttäjät) voisi olla (oikeudellinen) väline, jolla yhtäältä vastataan lisääntyvään energiantarpeeseen ja toisaalta varmistetaan siirtyminen hiilidioksidipitoisista energialähteistä kestäväpohjaisiin energialähteisiin.

Tiede ja tutkimus

47.

on tyytyväinen tätä säädösehdotusta edeltäneeseen komission perusteelliseen yhteistyöhön teollisuuden, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa sekä siihen, että EU on jo pitkään investoinut vaihtoehtoisten polttoaineiden alalla tehtävään tutkimus- ja kehittämistyöhön. Komitea painottaa, että on jatkettava kuulemismenettelyjä sekä investoitava edelleen tutkimukseen, sillä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi monet kysymykset on ratkaistava selkeämmin, tehokkaammin ja pikaisemmin.

48.

painottaa, kuten jo uusiutuvia energialähteitä käsittelevässä aiemmassa lausunnossaan (13), että tutkimus- ja kehittämistoimien rahoitus on keskeisen tärkeää innovoinnin ja teknologisen kehityksen edistämiseksi. Myös puhtaan energian ja liikenteen aloilla uusien materiaalien kehittäminen on erityisen tärkeää energian tuotannon ja varastoinnin kannalta.

Toissijaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate

49.

on samaa mieltä siitä, että uudet teknologiat, jotka ovat myös puhtaan liikenteen teknologioita, ovat pääomaintensiivisiä. Tämän vuoksi EU-tason toimissa on varmistettava liikennealan vähimmäisrakenteet ja vältettävä markkinoiden pirstoutumista. Näin ollen komission ehdotukset puhtaan energian paketista, jossa säädetään EU:n yhteisistä teknisistä eritelmistä ja infrastruktuuria koskevista vähimmäisvaatimuksista, jotta varmistetaan koko EU:ssa vaihtoehtoisten polttoaineiden kierto, ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia.

50.

painottaa, että velvoitteet infrastruktuurin rakentamiseksi (lataus- ja huoltoasemien määrä) olisi kaupunkien läheisyydessä ja kaupungeissa sijaitsevan infrastruktuurin osalta korvattava jäsenvaltioiden itse asettamilla tavoitteilla, joiden laatimiseen paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat, sillä tällä hetkellä ei ole selkeitä vaihtoehtoisten polttoaineiden teknologisia kehityssuuntia eikä myöskään ole havaittavissa kuluttajakäyttäytymisen muuttumista tai rahoitusmahdollisuuksia infrastruktuurin rakentamiseksi.

II   MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 10 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Koska vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämistä ei ole yhdenmukaistettu unionin tasolla, ei ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja tarjontapuolella ja unionin laajuista liikkuvuutta kysyntäpuolella. On tarpeen rakentaa uusia infrastruktuuriverkkoja erityisesti sähköä, vetyä ja maakaasua (nesteytetty maakaasu (LNG) ja paineistettu maakaasu (CNG)) varten.

Koska vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämistä ei ole yhdenmukaistettu unionin tasolla, ei ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja tarjontapuolella ja unionin laajuista liikkuvuutta kysyntäpuolella. Kun otetaan huomioon teknologinen kehitys, ympäristövaikutukset ja kustannukset, on On tarpeen rakentaa uusia infrastruktuuriverkkoja erityisesti sähköä, vetyä ja maakaasua (nesteytetty maakaasu (LNG) ja paineistettu maakaasu (CNG)) varten.

Perustelu

Ehdotuksessa tarkastellut toimet edistävät osaltaan ympäristötavoitteiden saavuttamista liikenteestä johtuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden epäpuhtauksien vähentämiseksi, mikä on todellinen haaste ja ongelma EU:ssa kokonaisuudessaan. Samalla eräät vaihtoehtoisiin polttoaineisiin perustuvat teknologiat ovat vielä kehittämisvaiheessa tai kehittämisen loppuvaiheessa, minkä vuoksi niiden kustannukset ovat korkeat.

Muutosehdotus 2

3 artiklan 1 kohta

Kansalliset toimintakehykset

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava sellainen kansallinen toimintakehys vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden ja infrastruktuurin kehittämiseksi, johon sisältyvät liitteessä I luetellut tiedot ja vähintään seuraavat osa-alueet:

vaihtoehtoisten polttoaineiden tilan ja tulevan kehityksen arviointi,

sen arviointi, kuinka vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurikate jatkuu valtion rajojen yli,

sääntelykehys, jolla tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rakentamista,

toimenpiteet, joilla tuetaan kansallisen toimintakehyksen täytäntöönpanoa,

laajempaa käyttöä ja tuotantoa tukevat toimenpiteet,

tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin tukeminen,

vaihtoehtoisten polttoaineiden laajempaa käyttöä koskevat tavoitteet,

arvio vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen lukumäärästä vuoden 2020 lopussa,

sen arviointi, miten nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauspisteitä tarvitaan sellaisissa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkon ulkopuolisissa satamissa, jotka ovat tärkeitä muussa kuin kuljetusliikenteessä oleville aluksille, erityisesti kalastusaluksille,

soveltuvin osin 2 kohdan mukaiset yhteistyöjärjestelyt muiden jäsenvaltioiden kanssa.

Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava sellainen kansallinen toimintakehys vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden ja infrastruktuurin kehittämiseksi, johon sisältyvät liitteessä I luetellut tiedot ja vähintään seuraavat osa-alueet:

vaihtoehtoisten polttoaineiden tilan ja tulevan kehityksen arviointi,

sen arviointi, kuinka vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurikate jatkuu valtion rajojen yli,

sääntelykehys, jolla tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rakentamista,

toimenpiteet, joilla tuetaan kansallisen toimintakehyksen täytäntöönpanoa,

laajempaa käyttöä ja tuotantoa tukevat toimenpiteet,

tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin tukeminen,

vaihtoehtoisten polttoaineiden laajempaa käyttöä koskevat tavoitteet,

arvio vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen lukumäärästä vuoden 2020 lopussa,

sen arviointi, miten nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauspisteitä tarvitaan sellaisissa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkon ulkopuolisissa satamissa, jotka ovat tärkeitä muussa kuin kuljetusliikenteessä oleville aluksille, erityisesti kalastusaluksille,

soveltuvin osin 2 kohdan mukaiset yhteistyöjärjestelyt muiden jäsenvaltioiden kanssa.,

tulokset, joita odotetaan päästöjen ja öljyriippuvuuden alenemisesta sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön vaikutukset.

Perustelu

Lisätty luetelmakohta: tulosten mittaamisen on perustuttava vertailukelpoisiin osoittimiin, ja tuloksissa on tuotava esiin energian tuottamisen ja käytön tehokkuus tai kestävyysperiaatteiden mukaisuus (polttoaineen käyttöikä tai elinkaari) laajimmassa merkityksessä, ei vain hiilidioksidipäästöjen aleneminen.

Muutosehdotus 3

3 artiklan 5 kohta

Kansalliset toimintakehykset

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on annettava kansalliset toimintakehykset tiedoksi komissiolle [18 kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta].

Jäsenvaltioiden on annettava kansalliset toimintakehykset tiedoksi komissiolle [18 24 kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta].

Perustelu

Kyse on pitkän aikavälin investointien suunnittelusta, ja niitä varten on löydettävä kestäväpohjainen rahoitusjärjestely. Tämän vuoksi tarvitaan perinpohjaista kansallista analyysia, sidosryhmien osallistamista sekä poliittisia ja hallinnollisia sopimuksia.

Muutosehdotus 4

3 artiklan 7 kohta

Kansalliset toimintakehykset

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 8 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa 1 kohdassa säädettyä osa-alueiden luetteloa ja liitteessä I lueteltuja tietoja.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 8 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa 1 kohdassa säädettyjen osa-alueiden luettelon osalta säädettyä osa-alueiden luetteloa ja liitteessä I lueteltuja tietoja.

Perustelu

Direktiivissä säädetään komission oikeudesta muuttaa delegoiduin säädöksin lataus- ja huoltoasemien teknisiä vaatimuksia, myös standardeja. Tämä on vastoin direktiivin perusajatusta, että olisi varmistettava infrastruktuuriin investoijien sekä teollisuuden ja kuluttajien pitkän aikavälin luottamus. Tässä tapauksessa Euroopan parlamentti, neuvosto ja jäsenvaltiot eivät voi valvoa yhteisiä standardeja, ja investointivarmuus menetetään.

Muutosehdotus 5

4 artiklan 1 kohta

Sähkön jakelu liikennettä varten

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 on sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspisteitä käytössä vähimmäismäärä eli vähintään liitteessä II olevassa taulukossa mainittu määrä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 on sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspisteitä käytössä vähimmäismäärä, josta sovitaan kansallisella tasolla ottaen huomioon jäsenvaltioiden eri alueiden olosuhteet eli vähintään liitteessä II olevassa taulukossa mainittu määrä.

Perustelu

Sen sijaan, että direktiivissä säädetään lataus- ja huoltoasemien pakollisesta määrästä, jäsenvaltiot voisivat itse asettaa toimintakehyksessään vastaavat tavoitteet. Näin voitaisiin ottaa huomioon jäsenvaltioiden ominaispiirteet, kuten rahoitusmahdollisuudet, teknologinen kehitys ja kuluttajien mieltymykset.

Muutosehdotus 6

4 artiklan 6 kohta

Sähkön jakelu liikennettä varten

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kaikki sähkökäyttöisten ajoneuvojen julkiset latauspisteet on varustettava direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 28 kohdassa määritellyillä älykkäillä mittausjärjestelmillä, ja niiden on oltava mainitun direktiivin 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaiset.

Kaikki sähkökäyttöisten ajoneuvojen julkiset latauspisteet on varustettava suunniteltava niin, että niihin voidaan kytkeä direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 28 kohdassa määritellyillä älykkäillä mittausjärjestelmillä määritellyt älykkäät mittausjärjestelmät, ja niiden on oltava mainitun direktiivin 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaiset.

Muutosehdotus 7

11 artiklan 1 kohta

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen]. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [18 36 kuukautta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen]. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Perustelu

Kolme vuotta on asianmukainen määräaika direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä. On otettava huomioon, että direktiivin hyväksymisen jälkeen kussakin jäsenvaltiossa on hyväksyttävä kansallinen toimintakehys.

Bryssel 4 päivänä heinäkuuta 2013

Alueiden komitean puheenjohtaja

Ramón Luis VALCÁRCEL SISO


(1)  COM(2011) 21 final.

(2)  CdR 101/2011 fin.

(3)  COM(2013) 18 final.

(4)  COM(2013) 17 final.

(5)  CdR 101/2011 fin.

(6)  CdR 2182/2012 fin.

(7)  CdR 5/2012 fin.

(8)  COM(2011) 144 final.

(9)  CdR 160/2008 fin.

(10)  CdR 650/2012 fin.

(11)  CdR 5/2012 fin.

(12)  Puolan rakennetutkimusinstituutti (Institute for Structural Research) esitteli tutkimuksiaan Varsovassa tammikuussa 2013.

(13)  CdR 2182/2012 fin.


Top