EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52013IR1617

Alueiden komitea lausunto aiheesta ”Euroopan unionin keskeisten jätealan tavoitteiden uudelleentarkastelu”

EUVL C 280, 27.9.2013, p. 44–49 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

27.9.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 280/44


Alueiden komitea lausunto aiheesta ”Euroopan unionin keskeisten jätealan tavoitteiden uudelleentarkastelu”

2013/C 280/09

ALUEIDEN KOMITEA

korostaa, että tehostamalla jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja soveltamalla aiheuttamisperiaatetta kaikilta osin voidaan rajoittaa jätehuollosta vastaaviin alue- ja paikallisviranomaisiin kohdistuvaa taloudellista ja organisatorista taakkaa. Komitea kehottaa asettamaan kunnianhimoisia ja sitovia tavoitteita tähän mennessä saavutettujen parhaiden tulosten pohjalta. Yhdyskuntajätteen määrää henkilöä kohden tulisi vähentää 10 prosenttia vuoden 2010 tasosta.

ehdottaa, että jäsenvaltioille asetetaan sitovat määrälliset ja erilliset vähimmäistavoitteet kutakin uudelleenkäytettäviksi määriteltyjen jätteiden luokkaa varten ottaen huomioon, missä määrin EU:ssa noudatetaan nykyisiä tavoitteita.

kannattaa sitä, että tutkitaan mahdollisuuksia nostaa kiinteää yhdyskuntajätettä koskeva pakollinen kierrätystavoite 70 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ottaen huomioon, missä määrin EU:ssa noudatetaan nykyisiä tavoitteita. Välitavoitteista ja siirtymäkausista tulisi neuvotella.

kehottaa asettamaan teollisuusjätteelle kierrätystavoitteet. Tavoitteet voitaisiin määritellä materiaalien eikä jätetyyppien perusteella. Tavoitteiden tulisi olla yhtä kunnianhimoiset kuin kotitalousjätteen osalta.

korostaa tarvetta asettaa mahdollisimman tiukat yhteiset jätteiden kierrätys- ja puhdistussäännöt. Vuoteen 2020 mennessä 100 prosenttia jätteistä tulisi lajitella.

kehottaa kieltämään vuoteen 2020 mennessä kaiken uudelleenkäytettäväksi tai kierrätettäväksi kokonaan tai osittain kelpaavan tai lämpöarvoa tuottavan orgaanisen tai biohajoavan jätteen sijoittamisen kaatopaikalle. Kokonaistavoitteena voisi olla, että kaatopaikalle sijoitetaan 5 prosenttia tai vähemmän kaikenlaisesta, mistä tahansa peräisin olevasta jätteestä.

kannattaa sitä, että tutkitaan mahdollisuuksia nostaa muovipakkausjätteiden – kaikki muovit mukaan luettuina – kierrätystavoite 70 prosenttiin ja lasi-, metalli-, paperi-, kartonki- ja puupakkausjätteiden kierrätystavoitteet 80 prosenttiin ottaen huomioon, missä määrin EU:ssa noudatetaan nykyisiä tavoitteita. Välitavoitteista ja siirtymäkausista tulisi neuvotella.

Esittelijä:

Michel LEBRUN (BE, PPE), ranskankielisen yhteisön parlamentin jäsen

Viiteasiakirja

Euroopan komission lausuntopyyntö 14. joulukuuta 2012

I   POLIITTISET SUOSITUKSET

ALUEIDEN KOMITEA

1.

katsoo, että vastuullisessa ja kestävyysperiaatteen mukaisessa jätteiden syntymisen ehkäisemis- ja jätehuoltopolitiikassa on pyrittävä minimoimaan jätteiden syntymisen ja jätehuollon kielteiset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön sekä suojelemaan luonnonvaroja ja huolehtimaan siitä, että materiaalit palautuvat talouden kiertoon ennen kuin niistä tulee jätettä.

2.

ottaa huomioon edistysaskeleet, jotka on saavutettu jätteiden syntymisen ehkäisemisen ja jätteenkäsittelyn alalla EU:n määrätietoisten sääntelypuitteiden ansiosta. Komitea on tyytyväinen siihen, että muutamat jäsenvaltiot ja alue- ja paikallisyhteisöt ovat jopa ylittäneet Euroopan unionin alalla asettamat tavoitteet. Tulevassa lainsäädännössä on kannustettava hitaammin edistyneitä jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueyhteisöjä jatkamaan ponnistelujaan tulosten parantamiseksi edelleen.

3.

panee merkille, että jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja jätehuollon alalla. Tukea olisi annettava asianmukaisten jätehuoltoinfrastruktuurien, -menetelmien ja -valmiuksien kehittämiseen heikoimmin edistyneissä jäsenvaltioissa ja alue- ja paikallisyhteisöissä ennen kaikkea vahvistamalla kansallista ja alueellista yhteistyötä paikallisella ja kansainvälisellä tasolla.

4.

painottaa, että eurooppalaisissa jätealan tilastoissa on tärkeää tarkentaa tietoja myös aluetasolla. Komitea pitääkin tervetulleena sitä, että Eurostatin tietokannassa on jo aluekohtaisia tietoja yhdyskuntajätteistä useissa eri maissa. Jätehuollon alueellisten erojen arviointi on hyödyllistä, sillä huomattavat erot valtioiden sisällä osoittavat aluetason politiikkojen merkityksen ja suhteellisen onnistumisen. (1)

5.

on tietoinen siitä, että tämä lausunto annetaan ennen tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön arviointi- ja tarkistusprosessia. Prosessin tuloksena asetettavien uusien tavoitteiden on noudatettava resurssitehokkuutta koskevan etenemissuunnitelman (2) "pyrkimysluonteisia tavoitteita" ja niiden kehykseksi on otettava seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma (3) – joka auttaa osaltaan saavuttamaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet –, ja niiden on myös tuettava raaka-aineita koskevaan EU:n aloitteeseen (4) sisältyviä toimenpiteitä.

6.

kiittää Euroopan komissiota alueiden komitealle (AK) esitetystä pyynnöstä antaa lausunto EU:n jätehuoltotavoitteiden uudelleentarkastelusta jätteistä annetun puitedirektiivin (5), kaatopaikoista annetun direktiivin (6) ja pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin (7) tarkistamisen yhteydessä.

7.

katsoo, että ehdotuksessa kunnianhimoisemmiksi EU:n yleistason tavoitteiksi, jopa silloin kun vahvistetaan siirtymäkausia ja väliaikaisia tavoitteita vähiten kehittyneille jäsenvaltioille sekä alue- ja paikallisyhteisöille, on otettava ensin huomioon tutkimus syistä, joiden vuoksi kullakin alueella ei ole saavutettu nykyisiä tavoitteita.

8.

korostaa alue- ja paikallisyhteisöjen merkittävää roolia EU:n tällä alalla antaman lainsäädännön täytäntöönpanossa, jätteiden käsittely- ja varastointi-infrastruktuurien perustamisessa ja rahoittamisessa sekä jätevirtojen operationaalisessa hallinnoinnissa. Jätehuollon optimointi on tällä hetkellä yksi alue- ja paikallisyhteisöjen suurimmista haasteista. AK pyytääkin, että se otetaan mukaan asiaan liittyvien poliittisten linjausten kaikkiin suunnitteluvaiheisiin.

9.

korostaa, että AK on ottanut EU:n jätepolitiikan arvioinnin yhdeksi toissijaisuusperiaatteen toteutumista koskevan vuoden 2013 työohjelmansa viidestä painopisteestä ja osoittaa näin haluavansa vahvistaa alue- ja paikallisviranomaisten osallistumista niille asetettavien uusien tavoitteiden suunnitteluun. AK pyytääkin EU:ta huolehtimaan siitä, että alue- ja paikallisviranomaisten osallistuminen ja yhteistyö on kaikilta osin toissijaisuusperiaatteen mukaista. AK on kuullut toissijaisuusperiaatteen toteutumista seuraavaa asiantuntijaryhmäänsä ja toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaverkoston jäseniä EU:n jätelainsäädäntöön liittyvistä subsidiariteettikysymyksistä.

10.

huomauttaa, että uusien tavoitteiden asettamisessa on noudatettava suhteellisuusperiaatetta. AK kehottaa EU:ta ottamaan ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti huomioon uusien toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset alue- ja paikallisviranomaisiin sekä niiden budjetteihin ja niiden hallinnollisiin ja toiminnallisiin valmiuksiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tulevan politiikan toteuttavuuteen niissä jäsenvaltioissa ja alue- ja paikallisyhteisöissä, jotka ovat edistyneet heikoiten. Erillisten tavoitteiden ja välitavoitteiden asettaminen sekä tietyn joustonvaran salliminen alue- ja paikallisyhteisöille on tarpeen, jotta lopulliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Tässä yhteydessä on otettava huomioon maantieteelliset, väestökehitykseen liittyvät ja sosio-ekonomiset erityispiirteet.

11.

kehottaa tarkistamaan tavoitteet läheisyysperiaatteen pohjalta. Periaate tulee käsittää paikallisessa merkityksessä mutta myös kansainvälisesti: tulevalla lainsäädännöllä tulee ennen kaikkea tukea jätehuoltotoimintojen ylläpitoa ja kehittämistä Euroopan alueella. AK pyytää huolehtimaan tavoitteita tarkistettaessa erityisesti siitä, ettei heikennetä alalla toimivien julkisten ja yksityisten eurooppalaisten toimijoiden kilpailukykyä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia vaan tuetaan tämän sektorin taloudellista toimintaa unionissa.

Yhteinen kieli jätehuoltoalalla

12.

kehottaa ottamaan unionissa käyttöön yhteisen toimivan ja läpinäkyvän jätteiden määrän laskutavan tavoitteiden rationalisoinnin sekä tilanteiden ja saavutetun edistyksen vertailun mahdollistamiseksi. Kunkin jäsenvaltion paikallispiirteet tulee ottaa huomioon menetelmää käyttöön otettaessa. Komitea kehottaa erityisesti korvaamaan jätehuollon puitedirektiivin tämänhetkiset neljä eri laskutapaa (8) kotitalous- ja vastaavia jätteitä koskevalle tavoitteelle yhdellä avoimella, uskottavalla ja tavoitteellisella laskentamenetelmällä.

13.

ehdottaa, että luodaan eurooppalainen sanasto täsmällisistä ja kattavista termeistä, joita käytetään jätteistä, jätteiden käsittely-, uudelleenkäyttö-, kierrätys- ja hyödyntämistavoista, rakenteista ja infrastruktuureista ja alan toimijoista.

14.

kannustaa luomaan jätealan eurooppalaisen nimikkeistön, joka kattaa kaikki jätevirrat, jotta niille voidaan laatia täysin yksiselitteinen luokittelu jätehierarkiassa.

Jätealan puitedirektiivi: tavoitteiden tiukentaminen ja uusien tavoitteiden asettaminen

15.

kannattaa tavoitteiden erottamista toisistaan sekä erityistavoitteiden asettamista jokaista käsiteltävää jätevirta- ja materiaalityyppiä varten kullekin hierarkiatasolle määriteltyjen yleistavoitteiden lisäksi.

16.

kehottaa asettamaan erityisiä tavoitteita kriittisille materiaaleille, jotka ovat tärkeitä taloudellisesti mutta joiden talteenottoa ei pystytä takaamaan pelkästään jätevirtakohtaisten tavoitteiden avulla.

17.

kehottaa omaksumaan periaatteen, jonka mukaan eri jätetyypit luokitellaan automaattisesti korkeimmalle mahdolliselle hierarkiatasolle. Luokiteltaessa jätevirtoja hierarkiatasoille tulee ensisijaisesti ottaa huomioon tuotteen sisältämien materiaalien luonne pikemmin kuin jätetyyppi.

18.

toivoo, että EU:n rahoitusta myönnetään ensisijaisesti hierarkian yläpäässä oleviin toimintoihin. Alemmille tasoille kuuluvien hankkeiden tukemisen edellytyksenä tulisi olla, että kaikki ylempien tasojen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet on ensin toteutettu.

Ennaltaehkäisy

19.

toteaa, että jätehuollolla pystytään rajoittamaan vain osin jätteiden ympäristövaikutuksia. Siksi on tärkeää edistää kestäväpohjaista jätehuoltoa, jonka yhteydessä kannustetaan korvaamaan luonnonvaroja jätteistä saatavilla materiaaleilla. Jätteiden syntymisen ehkäiseminen on edelleen merkittävin ja ensisijainen keino ympäristöön kohdistuvan rasituksen vähentämiseen.

20.

korostaa, että tehostamalla jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja soveltamalla aiheuttamisperiaatetta kaikilta osin voidaan rajoittaa jätehuollosta vastaaviin alue- ja paikallisviranomaisiin kohdistuvaa taloudellista ja organisatorista taakkaa.

21.

kehottaa tiukentamaan jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevia vaatimuksia. Olisi asetettava kunnianhimoisia ja sitovia tavoitteita tähän mennessä saavutettujen parhaiden tulosten pohjalta. Tämän mukaisesti yhdyskuntajätteen määrää tulisi vähentää 10 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Mikäli kuitenkin uuden direktiivin yleinen jätteen vähentämistä koskeva tavoite ja henkeä kohden asetettu tavoite ovat ristiriidassa, ensin mainittua olisi pidettävä näistä tärkeämpänä.

22.

kehottaa ryhtymään toimenpiteisiin elintarvike- ja pakkausjätteen vähentämiseksi sekä etsimään lisämahdollisuuksia käyttökelpoisten elintarvikkeiden jakamiseksi avun tarpeessa oleville ja varattomille perheille. Toimenpiteillä tulisi parantaa kuluttajatiedotusta siitä, mitä tuotteiden parasta ennen -päiväys ja viimeinen käyttöpäivä merkitsevät ja mikä on tuotteiden hiilijalanjälki, sekä uudelleenkäytettävien pakkausten ekologisesta hyödyllisyydestä. Ihmisiä olisi myös valistettava ostamaan todellisia tarpeitaan vastaavia määriä ja kiinnittämään ostopäätöstä tehdessään huomiota myös pakkaustapaan. Elintarvikkeiden haaskauksen vähentäminen olisi myös sisällytettävä elintarvikkeiden tuotannon ja jalostuksen sekä suurkeittiö- ja kaupan alan koulutuksen teemoihin.

Tuottajien ja maahantuojien vastuun laajentaminen sekä ekosuunnittelu

23.

toteaa, että tuottajiin tai maahantuojiin laajennetun vastuun periaate on tietyissä tapauksissa tehokas väline jätteiden syntymisen ehkäisemiseen tähtäävässä politiikassa. Käytettyjen tuotteiden järjestelmällisen keruun lisäksi sillä kannustetaan tuottajia ja maahantuojia muuttamaan tuotteiden suunnittelua niiden ekotehokkuuden ja ekologisen suunnittelun parantamiseksi.

24.

myöntää, että tuottajiin ja maahantuojiin laajennetusta vastuusta aiheutuvat kustannukset päätyvät loppukuluttajien maksettavaksi eikä syntynyttä marginaalia sijoiteta jätehuoltoprosessiin. AK katsoo, että kyseisen periaatteen mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanon ja valvonnan kautta saatavat resurssit tulisi ohjata jätteiden lajittelu-, uudelleenkäytön valmistelu- ja kierrätysinfrastruktuurin rahoittamiseen.

25.

katsoo, että tuotteiden hallinnointia koskeva periaate olisi sisällytettävä EU:n jätelainsäädäntöön, jotta lisättäisiin jälleenmyyjien vastuuta tuotteiden keräämisestä ja niiden palauttamisesta valmistajille.

26.

katsoo, että jäsenvaltiot olisi velvoitettava analysoimaan niitä yleisiä tuotteita, joissa suunniteltu vanheneminen on tavanomaista, ja arvioimaan niiden kestävyyttä, korjattavuutta ja uudelleenkäytettävyyttä. Näiden tietojen pohjalta olisi viiden vuoden sisällä laadittava vähimmäisvaatimukset. Valmistajilta tulisi edellyttää, että myytävissä tuotteissa on pidennetyt takuut ja varaosia on saatavilla korjausta varten. Olisi tuettava sellaisia yrityksiä, jotka tarjoavat kulutustavaroita, kuten isokokoisia kodinkoneita, palvelusopimuksella myynnin sijaan, sillä tämä lisää kysyntää tuotteille, jotka on suunniteltu pitkäikäisiksi ja korjauskelpoisiksi.

27.

toivoo, että ekosuunnittelulainsäädäntöä tiukennettaisiin jätteiden osiin purkamisen sekä puhdistus-, kierrätys- ja hyödyntämismenettelyjen optimoimiseksi jo tuotesuunnitteluvaiheessa. Vaatimusten tiukentaminen tukisi tietyntyyppisten jätteiden nostamista ylemmälle hierarkiatasolle.

28.

kannattaa sitä, että EU tukee nykyistä enemmän ekosuunnittelu- ja ekomuotoilualan tutkimus- ja kehitystyötä rakennerahastojen, koheesiorahaston ja Euroopan investointipankin kautta. Samalla on seurattava aiempaa tarkemmin, etteivät uudet vaatimukset vääristä kilpailua.

Uudelleenkäyttö ja uudelleenkäytön valmistelu

29.

ehdottaa, että jäsenvaltioille asetetaan sitovat määrälliset ja erilliset vähimmäistavoitteet kutakin uudelleenkäytettäviksi määriteltyjen jätteiden luokkaa varten ottaen huomioon, missä määrin EU:ssa noudatetaan nykyisiä tavoitteita.

30.

korostaa jätteiden uudelleenkäytön ja uudelleenkäytön valmistelun mahdollisuuksia kierrätystalouden kehittämisessä. Tämän alan toimintaa kehitteleviä toimijoita tulisi tukea toimenpitein, joilla parannetaan mahdollisuuksia päästä käsiksi jätevirtoihin ja autetaan taloudellisen ja kaupallisen hankkeen rahoituksessa tai perustamisessa.

31.

pyytää, että yhteisötalouden toimijat otetaan mukaan tulevan jätteiden uudelleenkäyttöä ja uudelleenkäytön valmistelua koskevan EU:n lainsäädännön laatimiseen.

Kierrätys

32.

pitää valitettavana, että kierrätys- ja energian talteenottotilanteen asteittaisesta paranemisesta huolimatta suuria määriä kierrätys- ja talteenottokelpoisia materiaaleja viedään edelleen kaatopaikoille tai poltetaan laitoksissa, joiden energiantuotanto on heikkotasoista. Tulevalla lainsäädännöllä tulisi tehostaa jätteisiin sisältyvien resurssien hyödyntämistä.

33.

kannattaa sitä, että tutkitaan mahdollisuuksia nostaa kiinteää yhdyskuntajätettä koskeva pakollinen kierrätystavoite 70 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ottaen huomioon, missä määrin EU:ssa noudatetaan nykyisiä tavoitteita. (9) EU:n yleisen keskiarvotavoitteen puitteissa tulisi neuvotella välitavoitteista ja siirtymäkausista etenkin heikommin edistyneiden jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisyhteisöjen kanssa.

34.

katsoo, että yleistavoitteiden nostaminen johtaa siihen, että osa poltettavaksi tai kaatopaikoille sijoitettavaksi tarkoitetuista jätevirroista ohjataan kierrätykseen. Kierrätettävän jätemäärän kasvu edellyttää uusien infrastruktuurien perustamista ja uusia investointeja alalla. Alue- ja paikallisyhteisöiden, joista useimmat ovat vastuussa jätehuollon operationaalisesta hallinnoinnista, pitäisi voida saada logistista ja taloudellista tukea tarvittaessa. Tukea tulee kohdentaa myös raaka-ainevarojen suojeluun ja materiaalien uudelleenkäyttöön.

35.

toistaa pyyntönsä, että EU vahvistaisi oikeudellisen kehyksen orgaanisen jätteen kierrätystavoitteelle osana tarkistettua jätehuollon puitedirektiiviä. Oikeudellinen kehys kannustaisi kehittämään alaa ja mahdollistaisi määrällisten tavoitteiden jättäen samalla kullekin jäsenvaltiolle ja alue- ja paikallisyhteisölle vapauden tehdä yhteistyötä ja organisoida kierrätyksen erityistarpeidensa mukaisesti.

36.

pyytää kiinnittämään erityistä huomiota orgaanisen jätteen hyödyntämiseen. Alue- ja paikallisviranomaisia olisi kannustettava edistämään erityisillä toimenpiteillä ekologista puutarhanhoitoa ja yksittäisten talouksien kompostointia sekä hankittava tarvittavat valmiudet orgaanisen jätteen varastointiin ja käsittelyyn.

37.

kannattaa orgaanisten jätteiden kierrätyksen optimointia ja kehottaa kieltämään niiden kaatopaikoille viemisen ja rajoittamaan niiden polttamista. Komitea pitää välttämättömänä, että unionin tasolla yhdenmukaistetaan kompostin laatukriteerit ja laaditaan myytäviä tuotteita varten laatutakuujärjestelmiä, jotka varmistavat ympäristönsuojelun korkean tason.

38.

kehottaa asettamaan teollisuusjätteelle kierrätystavoitteet. Tavoitteet voitaisiin määritellä materiaalien eikä jätetyyppien perusteella. Tavoitteiden tulisi olla yhtä kunnianhimoiset kuin kotitalousjätteen osalta.

39.

kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että teollisuusjätteen sisällyttäminen kierrätettäväksi tarkoitettuun jätevirtaan kasvattaa huomattavasti alue- ja paikallisyhteisöihin kohdistuvaa rasitusta. On huolehdittava siitä, että alue- ja paikallisyhteisöillä on tarvittavat resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Aiheuttamisperiaatetta olisikin sovellettava kaikilta osin kaikissa jäsenvaltioissa.

40.

korostaa tarvetta asettaa tiukemmat yhteiset jätteiden kierrätys- ja puhdistussäännöt paitsi kotitalouksille ja teollisuudelle myös jätteidenlajittelukeskuksille. Vuoteen 2020 mennessä 100 prosenttia jätteistä tulisi lajitella. Komitea katsoo myös, että niille jäsenvaltioille ja alue- ja paikallisyhteisöille, jotka eivät ole vielä edistyneet tyydyttävällä tavalla jätteiden kierrätyksessä, olisi määriteltävä yhteisymmärryksessä niiden kanssa välitavoitteita ja siirtymäkausia. Lisäksi komitea katsoo, että samanaikaisesti jätteiden keruu- ja lajittelutavoitteiden nostamisen kanssa on myös varmistettava riittävä rahoitus ja vahvistettava valvontatoimia.

Energian talteenotto

41.

kannattaa Euroopan parlamentin esittämää pyyntöä (10), että Euroopan komissio kieltäisi kierrätettävien ja biojätteiden polttamisen vuoteen 2020 mennessä, mutta komitea jättäisi kiellon ulkopuolelle sellaiset laitokset, joiden energiatehokkuus on hyvin korkea lämmöntuotannon tai lämmön ja sähkön yhteistuotannon ansiosta ottaen huomioon jätteiden fysikaalis-kemialliset tunnuspiirteet.

42.

on huolissaan siitä, että eräissä jäsenvaltioissa tällä hetkellä toiminnassa olevat polttolaitokset voisivat polttaa enemmän kierrätettäväksi kelpaamatonta jätettä kuin mikä on kyseisten valtioiden sisäinen kokonaistuotanto. Vaarana on, että polttolaitoksiin ohjataan tällöin kierrätettäväksi tai uudelleenkäytettäväksi kelpaavaa jätettä.

43.

pitää valitettavana, että eräät jäsenvaltiot eivät ole investoineet riittävästi jätteiden syntymisen ennaltaehkäisyyn, lajitteluun ja kierrätykseen voidakseen varmistaa liian monien tai liikakapasiteettia tarjoavien polttolaitosten toiminnan jatkumisen.

44.

pyytää tutkimaan erityisen tarkasti kaikki tulevat investoinnit tai rahoitushankkeet, joiden kohteena on jätteenpolttolaitos- tai energian talteenottoinfrastruktuuri. Rakenne- ja koheesiorahastojen varoja tulisi myöntää tällaisille hankkeille vain, jos ne ovat osa johdonmukaista jätehuoltokokonaisuutta, johon sisältyy riittävä infrastruktuuri huolehtimaan ensin kerättyjen jätteiden lajittelusta, puhdistuksesta ja kierrätyksestä.

45.

toivoo, että jätteistä saatavan energian talteenottoon erikoistuneisiin infrastruktuureihin sovelletaan kaikkien tiukimpia lämmön talteenoton, energiantuotannon, hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen sekä kuonan talteenoton ja hyödyntämisen alalla asetettuja vaatimuksia. Tällaiset dynaamiset yhteiset vaatimukset on vahvistettava EU:n tasolla.

Kaatopaikkadirektiivi

46.

kehottaa kieltämään vuoteen 2020 mennessä kaiken uudelleenkäytettäväksi tai kierrätettäväksi kokonaan tai osittain kelpaavan tai lämpöarvoa tuottavan orgaanisen tai biohajoavan jätteen sijoittamisen kaatopaikalle. Kokonaistavoitteena voisi olla 5 prosenttia tai vähemmän kaatopaikalle sijoitettua jätettä kaikenlaisesta, mistä tahansa peräisin olevasta jätteestä.

47.

toteaa, että kaatopaikalle sijoitetusta jätetonnista perittävän hinnan nostaminen olisi tehokas keino rajoittaa jätteen määrää ja edistää jätevirtojen suuntaamista ylemmille hierarkiatasoille. Hinnoittelutasot olisi määriteltävä tehokkuuden mukaan. Voitaisiin harkita, että EU yhdenmukaistaisi hinnoittelua asettamalla vähimmäisvaatimukset, jotta alalle ei syntyisi kilpailun vääristymiä.

Pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi

48.

kannattaa sitä, että tutkitaan mahdollisuuksia nostaa muovipakkausjätteiden – kaikki muovit mukaan luettuina – kierrätystavoite 70 prosenttiin ja lasi-, metalli-, paperi-, kartonki- ja puupakkausjätteiden kierrätystavoitteet 80 prosenttiin ottaen huomioon, missä määrin EU:ssa noudatetaan nykyisiä tavoitteita. (11) EU:n yleisen keskiarvotavoitteen puitteissa tulisi neuvotella välitavoitteiden asettamisesta ja siirtymäkausien myöntämisestä etenkin heikommin edistyneille jäsenvaltioille ja alue- ja paikallisyhteisöille.

49.

toteaa, että tuottajille tai maahantuojille asetettavan vastuun periaate on tehokas väline pakkausjätteiden syntymisen ehkäisemiseen tähtäävässä politiikassa. Velvoite kerätä pakkausjätteet talteen itse tai käsittelyorganisaatioiden välityksellä saattaa olla tarpeen tuottajien ja maahantuojien vastuullistamiseksi.

Alueellinen koheesio jätehuoltoalalla

50.

katsoo, että tulevan lainsäädännön tulee pohjautua yhteisiin periaatteisiin, joita ovat jätevirtojen käsittely kokonaisuudessaan, hierarkian noudattaminen, operationaalisen hallinnoinnin, rahoituksen, kustannusten, voimassa olevien verotoimenpiteiden, valvonnan ja jäljitettävyyden avoimuus sekä alue- ja paikallisviranomaisten ja niiden yhteistyöelinten roolin huomioon ottaminen. EU:n lainsäädännön täytäntöönpanotapojen avoimuus mahdollistaa tilanteiden vertailun, erilaisten käytäntöjen arvioinnin ja yhteisistä hyvistä käytännöistä koostuvan perustan asteittaisen muodostumisen.

51.

odottaa, että vuoteen 2020 mennessä saavutettavien kunnianhimoisten tavoitteiden asettamisen yhteydessä neuvotellaan kunkin jäsenvaltion ja tilanteen niin edellyttäessä toimivaltaisten paikallis- ja alueviranomaisten kanssa omasta etenemissuunnitelmasta. Etenemissuunnitelmaan tulisi sisältyä alustava aikataulu, ja siinä tulisi määritellään kullekin jätetyypille ja hierarkiatasolle välitavoitteet, jotka voidaan kyseisessä jäsenvaltiossa saavuttaa pidemmällä aikavälillä kuin yleinen EU:n keskiarvotavoite. Näin varmistettaisiin, että heikommin edistyneet tahot kurovat eroa umpeen, kun samalla tuetaan parhaisiin tuloksiin yltäneiden ponnisteluja.

52.

katsoo, että EU:n jätehuolto- ja jätteenkäsittelypolitiikan tulee pohjautua yleiseen läheisyysperiaatteeseen. Läheisyysperiaatteen mukaan jätehuoltosuunnitelmissa on suosittava jätteenkäsittelyä mahdollisimman lähellä jätteen tuotantopaikkaa, vaikka jätteiden siirron tulee voida jatkua nykyisten EU:n puitteiden mukaisesti silloin, kun paikallinen ratkaisu ei ole käytännöllinen. Sallittu vuotuinen käsittely- tai varastointikapasiteetti olisi tässä yhteydessä varattava ensisijaisesti paikallis- tai aluetason tuotannolle. Komitea ehdottaa myös, että jätehuollosta mahdollisesti vastaavien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden tulisi olla paikallisia toimijoita, jotta voidaan vähentää jätteiden kuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja luoda työpaikkoja paikallistasolla. Siirtyminen tällaiseen kierrätysystävällisempään talouteen on toteutettava realistisessa aikataulussa, jotta infrastruktuuria ja suunnittelujärjestelyjä voidaan kehittää.

53.

kehottaa ottamaan käyttöön paikallis- ja alueyhteisöjen yhteisymmärrys- ja yhteistyömekanismeja mm. rajatylittävällä tasolla. EU:n tulisi tukea ja ohjata alueellisten jätehuolto- ja jätteenkäsittelykeskusten perustamista, jotta voitaisiin rationalisoida jätevirtojen hallinnointia ja hyödyntää optimaalisesti alan infrastruktuuria ja resursseja.

54.

korostaa, että EU:n tukien myöntämisen edellytykseksi tulisi asettaa, että EU on vahvistanut hakijajäsenvaltioiden esittämät hallinnointisuunnitelmat, jotta voidaan varmistaa poliittisten linjausten johdonmukaisuus ja välttyä turhilta tai jopa haitallisilta investoinneilta. Investointien tulee olla jätehuoltosuunnitelmissa määritettyjen tavoitteiden mukaisia.

55.

pyytää, että rajat ylittävän alueellisen keskuksen toimijat ja infrastruktuurit voitaisiin ottaa huomioon laadittaessa ja arvioitaessa sellaisen jäsenvaltion kansallista jätehuoltosuunnitelmaa, jonka alueella osa näistä toimijoista ja infrastruktuureista sijaitsee.

56.

kannattaa eurooppalaisen tiedotusfoorumin perustamista unionissa – ja sen ulkopuolellakin – toteutettujen parhaiden, jätteiden syntymisen ennaltaehkäisy- ja jätehuoltokäytäntöjen yleistämistä varten. Foorumilla olisi edistettävä alueellisen yhteistyön käsitettä, jotta alue- ja paikallisyhteisöt voivat halutessaan hyödyntää synergiaa mahdollisesti valtion rajan toisella puolella sijaitsevan vertaistahon kanssa. Foorumi helpottaisi tiedonvaihtoa ja Euroopan laajuisten yhteisten parhaiden käytäntöjen asteittaista käyttöönottoa.

Bryssel 4 päivänä heinäkuuta 2013

Alueiden komitean puheenjohtaja

Ramón Luis VALCÁRCEL SISO


(1)  Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) raportti N:o 2/2013.

(2)  COM 2011(571) final, CdR 140/2011 fin.

(3)  COM(2012) 710 final.

(4)  COM(2011) 25 final.

(5)  2008/98/EY.

(6)  99/31/EY.

(7)  94/62/EY.

(8)  Euroopan komission päätös 2011/753/EU.

(9)  Tätä korostettiin EU:n jätelainsäädännön tarkistamiseen liittyviä subsidiariteettikysymyksiä koskevan kuulemisen tuloksissa.

(10)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. toukokuuta 2012 resurssitehokkaasta Euroopasta (2011/2068(INI)).

(11)  Tätä korostettiin EU:n jätelainsäädännön tarkistamiseen liittyviä subsidiariteettikysymyksiä koskevan kuulemisen tuloksissa.


Top