27.9.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 280/38

—

on vakuuttunut siitä, että energiaverkkojen ja älykkäiden verkkojen olisi oltava helposti pienten energiantuottajien ulottuvilla. Olisi laadittava sellaisia asianmukaisia sääntöjä näiden uusien toimittajien verkkoihin pääsyä varten, joilla yksittäisiä kotitalouksia ja pientuottajia rohkaistaan investoimaan pienimuotoiseen energiantuotantoon.

—

epäilee, ovatko Euroopan komission ehdottamat toimet riittäviä lisäämään kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia ja torjumaan energiaköyhyyttä, ja kehottaa keskittymään etenkin kuluttajien suojeluun. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota energiankäyttäjien epäsymmetriseen asemaan suhteessa suuryrityksiin.

—

kehottaa viranomaisia tarttumaan kysymykseen kannustimista tuotanto, siirto, varastointi sekä kysynnän/tarjonnan hallintalaitoksiin kohdennettavia oikeanlaisia markkinainvestointeja varten ja suosittaa, että nykyisten ohjelmien (Euroopan energia-alan elvytysohjelma EEPR, verkkojen Eurooppa väline, EU:n koheesiopolitiikka, Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeva monivuotinen ohjelma, Horisontti 2020 -puiteohjelma) ohella laaditaan uusia rahoitusvälineitä infrastruktuurin toteuttamista varten.

—

kannattaa voimakkaasti vaatimusta ajanmukaistaa kiireellisesti nykyiset verkot ja kehittää älykkäitä verkkoja, tukee yhteistyötä kehitettäessä älykkäitä verkkoja unioni, valtio ja aluetasolla sekä kannattaa eurooppalaisten standardien kehittämistä älykkäitä verkkoja varten.

—

pitää erityisen tärkeänä avoimuutta sekä kansalaisten ja yhteisöjen osallistumista verkkojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Esittelijä

Piet DE VEY MESTDAGH (NL, ALDE), Groningenin lääninvaltuuston johtokunnan jäsen

Viiteasiakirja

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Energian sisämarkkinat toimiviksi

COM(2012) 663 final

1.

toteaa, että alue- ja paikallisviranomaisilla on ratkaiseva rooli EU:n energiamarkkinoilla, ja korostaa niiden panosta toteutettaessa energian sisämarkkinat ja vähennettäessä jäsenvaltioiden välisiä eroja. Lisäksi alue- ja paikallisviranomaiset ovat kansalaisia lähimpänä oleva hallintotaso, jolla on käytettävissään laaja-alaisia viestintämahdollisuuksia. Niillä on myös välittömiä kokemuksia monista EU:n energiamarkkinoiden jatkuvista ongelmista, jotka liittyvät kilpailukykyyn, avoimuuteen ja energia-alan yleiseen sääntelyyn.

2.

kannattaa voimakkaasti energian sisämarkkinoiden loppuunsaattamista, jotta alueet voivat keskittyä alueellisiin vahvuuksiinsa ja kehittää näin aluekohtaisen hajautetun ja uusiutuvia lähteitä hyödyntävän energiasektorin, josta on hyötyä paikallis- ja aluetason osaamisinfrastruktuurille, taloudelle ja työmarkkinoille. Alueiden komitea ehdottaa strategiaa alueellisten klusterien (erikoistuminen) ja kumppanuuksien kehittämisen tukemiseksi ja kehottaa antamaan kehityksen kärjessä oleville alueille, joilla on tietoa innovaatiojärjestelmistä, toimivista uusiutuvan energian markkinoista ja älyverkkojärjestelmien kehittämisestä, merkittävämmän roolin Euroopan energiakentän nykyisten aukkojen täyttämisessä.

3.

kehottaa laatimaan alueellisia energiasuunnitelmia, joihin sisältyy energian tuotanto-, kuljetus-, varastointi- ja jakeluhankkeita, tarvittavien perusrakenteiden toteuttaminen sekä energiatehokkuuden parantamista ja energiansäästöä käsitteleviä alueellisia suunnitelmia, joita komitea on kannattanut lausunnossaan Euroopan sähkö- ja kaasumarkkinoita koskevasta kolmannesta lainsäädäntöpaketista, CdR 21/2008 fin. Tällaiset alueelliset energiasuunnitelmat, jotka voidaan laatia alueviranomaistasolla tai myös alueiden välillä ja jotka voivat käsittää useita alueita myös naapurimaissa, olisi koordinoitava asianmukaisesti ja integroitava sekä valtiollisella että unionin tasolla.

4.

kannattaa kolmannen energiapaketin aktiivisempaa täytäntöönpanoa ja rikkomismenettelyjen käynnistämistä ja painottaa, että on pantava tiukasti täytäntöön kilpailusäännöt, jotta varmistetaan kaikkien markkinatoimijoiden tasapuoliset toimintaedellytykset, mukaan luettuina uudet toimijat. Jäsenvaltiot, joissa edelleen on vain yksi toimittaja, olisi velvoitettava poistamaan markkinoille pääsyn esteet ja niitä olisi autettava kehittämään (rajatylittävä) infrastruktuuri, jotta kuluttajilla on mahdollisuus valita vapaasti toimittajansa kaikkialla EU:ssa. Tuotannon ja hintojen vapauttaminen yhdessä unionitason tehokkaan koordinoinnin kanssa saattaa edistää Euroopan alueiden välistä tasapainoista resurssien suhdetta ja Euroopan energia-alan perusedellytysten vakiinnuttamista ja parantamista sekä helpottaa kestäväpohjaisen energiahuollon edistämistä ja rajoittaa energian siirtämisestä aiheutuvia lisäkustannuksia.

5.

korostaa, että on tärkeää noudattaa sopimuksia siirtoverkkojen sekä tuotanto- ja jakelutoiminnan eriyttämisestä kaikkialla EU:ssa, mukaan luettuina sopimukset energia-alan sääntelyviranomaisten riippumattomuudesta ja kuluttajansuojavaatimukset. On ensisijaisen tärkeää tukea ja kehittää edelleen energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) roolia ja etenkin sen kykyä tutkia kansalliset sääntelypäätökset ja ratkaista riitoja.

6.

kannattaa täysin toimia tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi, jotta voidaan laatia hajautetumpia ja kilpailukykyisempiä markkinamalleja, sillä ne avaavat enemmän mahdollisuuksia paikallisille energiantuottajille ja niitä tukevalle teollisuudelle. Komitea painottaa kuitenkin, että tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen edellyttää, että käytettäväksi asetetaan tarvittava verkkoinfrastruktuuri, jotta myös syrjäiset alueet sekä saarialueet voivat hyötyä näistä mahdollisuuksista. Infrastruktuurin ulottaminen jopa syrjäisimmille alueille sekä tarve edistää aluetasolla kansainvälisiä yhteyksiä, saarten välisiä yhteyksiä ja siirtokapasiteettia ovat näin ollen ratkaisevia seikkoja energian sisämarkkinoiden toteuttamiseksi.

7.

toteaa, että verojen ja maksujen epäjohdonmukaisuudet jäsenvaltioiden välillä vahingoittavat sähkömarkkinoiden kilpailukykyä ja että niillä on lisäksi todistettavasti kielteisiä vaikutuksia talouden muihin aloihin. Tällä on kielteisiä seurauksia sekä kuluttajien että energiaintensiivisten teollisuudenalojen kannalta, joille näin sijaintinsa vuoksi aiheutuu joko huomattavia kilpailuetuja tai -haittoja. Tasapuolisten toimintaedellytysten turvaamiseksi on välttämätöntä, että suorat ja/tai piilotuet poistetaan asteittain fossiilisten polttoaineiden ja ydinenergian tuotannolta.

8.

painottaa, että energiapolitiikassa olisi keskityttävä kuluttajaan, kuten alueiden komitea toteaa lausunnossaan Euroopan sähkö- ja kaasumarkkinoita koskevasta kolmannesta lainsäädäntöpaketista, CdR 21/2008 fin. Kuluttajan olisi oltava keskipisteessä ja hänelle olisi viime kädessä – yksilönä tai osana ryhmää, osuuskuntaa tai organisaatiota – oltava suora pääsy energiamarkkinoille joko eri tuottajien tarjoamien eri energialähteiden kautta tai suoraan spot-markkinoille.

9.

on vakuuttunut siitä, että jotta kuluttajat voivat tehdä parhaat valinnat (kestävä kehitys, paras vastine rahalle ja energiatehokkuus) ja valita sopivimmat toimittajat, on energia-alalla asetettava etusijalle koulutus, tiedotus ja avoimuus. Lisäksi kuluttajilla on oltava helposti käytössään tietoa mahdollisuuksista, joita energian sisämarkkinat ja uudet teknologiat tarjoavat energialaskujen alentamiseksi. Kuluttajia olisi myös valveutettava keinoista valvoa energian kulutusta sekä energiansäästön, energiatehokkuuden parantamisen ja pienimuotoisen tuotannon tarjoamista mahdollisuuksista. Alueiden komitea suosittaakin komissiolle ja jäsenvaltioille, että ne käynnistävät kuluttajamyönteisiä tiedotuskampanjoita, joihin paikallis- ja alueviranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan muiden asianomaisten alueellisten organisaatioiden olisi osallistuttava aktiivisesti.

10.

katsoo, että energian toimittajia ja hintoja käsittelevien ehdotettujen tiedotuskampanjoiden ohella myös teknisesti perusteltujen ja reaaliajassa toimivien älykkäiden energiantuotannon ja -kulutuksen mittaus- ja jakeluverkkojen käyttöönotto on erittäin tärkeää, jotta kuluttajille tarjotaan päätöksentekoon tarvittavaa tietoa, jonka avulla he tulevat aiempaa tietoisemmiksi energian hinnoista, energiankulutuksesta (kulutusmalleista) sekä kulutuksen ja energianhinnan suhteesta. Näin he voivat käyttää energiaa harkitummin ja kestäväpohjaisemmin, mikä luo edellytykset käyttää älykästä (kodin)elektroniikkaa ja niin ollen säästää energiaa. Alueiden komitea suosittaa, että komissio jatkaa älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottoa edistävää politiikkaa aiemmissa tiedonannoissa esitetyllä tavalla ja edistää älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottoa. Tällaisen politiikan on edistettävä sellaisten älykkäiden jakeluverkkojen käyttöönottoa, joissa yhdistyvät joustavan tuotannon ja kulutuksen hallinnointi sekä niiden väliset kytkökset, ja siinä on otettava huomioon tarkkuuteen, yksityisyydensuojaan, yksityiselämän suojaamiseen ja petoksiin liittyvät näkökohdat sekä pyrittävä samalla kehittämään standardeita.

11.

epäilee, ovatko Euroopan komission ehdottamat toimet riittäviä lisäämään kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia ja torjumaan energiaköyhyyttä, ja kehottaa keskittymään etenkin kuluttajien suojeluun. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota energiankäyttäjien epäsymmetriseen asemaan suhteessa suuryrityksiin, sillä muutoin markkinoilla ei ole käyttäjien ja poliittisten päättäjien tai sääntelyviranomaisten välistä vuorovaikutusta. Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten neuvoston (CEER) avulla olisi vaihdettava tietoa paikallis- ja aluetason parhaista käytänteistä, jotka koskevat tärkeitä kuluttajakysymyksiä, kuten tiedon saantia, mahdollisuuksia hintavertailuun ja energialaskujen erittelyä sekä heikommassa asemassa olevien kuluttajien erityisasemaa.

12.

toivoo, että parempaan energiatehokkuuteen kannustavia mekanismeja kehitettäisiin nykyisestä, ja että energiansäästön edistämiseksi myönnettäisiin tukea sekä perinteisille että moderneille teknisille ratkaisuille ja energiapalveluille. Energiaköyhyyden torjumiseksi sosiaalisesti heikossa asemassa olevia ryhmiä varten tulisi ottaa käyttöön alennettujen sähkönhintojen järjestelmiä tai toimittajien ilmoitushintoja alempien maksujen järjestelmiä (sosiaalinen kotitaloustariffi). Samaan aikaan alue- ja paikallistason tulisi erityisesti valvoa, että näihin ryhmiin kuuluvat kotitaloudet voivat osallistua erityisesti niitä varten suunniteltuihin energiateknisiin kunnostusohjelmiin. Kaikkia muita kuluttajia varten hinnoittelun tulee olla yhtenäinen. On syytä välttää portaittaista hinnoittelua, sillä se voi usein estää muiden myönteisten toimenpiteiden kehittämistä, kuten lämpöpumppujen käyttöä vaihtoehtoisena lämmitysmuotona. Lisäksi alue- ja paikallistasolla on käynnistettävä tiedotuskampanjoita keinoista parantaa energiatehokkuutta sekä niiden soveltamisen objektiivisista ja komparatiivisista eduista. Tätä voidaan tukea myös erityisillä energiatehokkuusohjelmilla.

13.

korostaa, että sekä jäsenvaltioiden että paikallis- ja alueviranomaisten on tärkeä edistää paikallisia energiaratkaisuja, esimerkiksi osuuskuntia, pienimuotoista tuotantoa, älykkäiden verkkojen kehittämistä sekä kysyntäpuolen osallistumista, sillä tällaisilla aloitteilla on yhä tärkeämpi rooli uudistettaessa EU:n energiamarkkinoita. Alueiden komitea kannattaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jotta ei edistetä vain entistä valveutuneempaa kulutusta vaan myös kannustetaan pienimuotoista tuotantoa, älykkäiden verkkojen kehittämistä ja vahvaa kysynnänohjausta jakeluverkoissa.

14.

panee merkille, että yhä useammat kuluttajat investoivat mieluummin omaan tuotantoon kuin ovat riippuvaisia muista ("tuottajakuluttajat" eli sellaiset energiankuluttajat, jotka paitsi käyttävät myös tuottavat energiaa omiin ja naapurustonsa tarpeisiinsa). Tämä on myönteinen kehityssuunta kuluttajien valveutumisen ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Pienillä yhtiöillä ja aloitteilla (kotitaloudet, paikallisyhteisöt, naapuruusyhteisöt, alueelliset osuuskunnat) on kasvava rooli paikallisessa ja alueellisessa energiahuollossa, ja tämä vaikuttaa myönteisesti paikalliseen ja alueelliseen talouteen ja työmarkkinoihin. Energiaverkkojen ja älykkäiden verkkojen olisi näin ollen oltava helposti pienten energiantuottajien ulottuvilla. Olisi laadittava sellaisia asianmukaisia sääntöjä näiden uusien toimittajien verkkoihin pääsyä varten, joilla yksittäisiä kotitalouksia ja pientuottajia rohkaistaan investoimaan pienimuotoiseen energiantuotantoon. Alueiden komitea kehottaa komissiota kiinnittämään erityishuomiota pienimuotoisen energiantuotannon kasvavaan merkitykseen ja tästä johtuviin erityistarpeisiin sekä edistämään parhaiden käytänteiden vaihtoa paikallis- ja aluetasolla tämän kehityksen helpottamiseksi.

15.

painottaa, että kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja pienimuotoisen tuotannon merkityksen kasvaminen edellyttävät paitsi älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönoton edistämistä myös älykkäitä verkkoja koskevan EU:n käsitteen ajantasaistamista. Euroopan komissio edellyttää "kitkattomasti toimivaa ja älykästä verkkoa", jolla edistetään kilpailua energian sisämarkkinoilla mutta ei mainitse erityisesti pienimuotoisen tuotannon kasvavaa merkitystä eikä energiankuluttajien mahdollista roolia tuottajina ja pienimuotoisen varastoinnin edistäjinä. Alueiden komitea uskookin, että Euroopan komission käyttämää älykkäiden verkkojen käsitettä olisi ajantasaistettava. Lisäksi olisi vaihdettava tietoa ja innovaatioita, jotta mahdollistetaan pienimuotoisen tuotannon tehokas tuki.

16.

korostaa, että energian tukkumarkkinat tuottavat hintasignaaleja, jotka vaikuttavat tuottajien ja kuluttajien valintoihin sekä tuotantolaitoksia ja siirtoinfrastruktuuria koskeviin investointipäätöksiin. Tällaisten signaalien olisi heijastettava energian tarjonnan ja kysynnän todellisia olosuhteita. Entistä avoimemmat energian tukkumarkkinat vähentävät markkinoiden manipuloinnin ja vääristyneiden hintasignaalien riskiä. Alueiden komitea painottaakin, että energian tukkumarkkinoiden eheyttä ja tarkasteltavuutta koskevan asetuksen soveltaminen on keskeinen toimenpide, jolla puututaan energiamarkkinoiden puutteisiin EU:n laajuisessa kehyksessä.

17.

katsoo, että jotta Euroopan energiamarkkinat toimivat tehokkaasti, on laadittava verkkosäännöt, ratkaistava loputkin Euroopan tasesähkön markkinoiden verkkosääntöihin liittyvät sääntelykysymykset ja laadittava koordinointialoite esille nousevien sääntelykysymysten ja teknisten kysymysten käsittelemiseksi. Alueiden komitea kannattaa näitä toimia keinona luoda ja vahvistaa joustavat ja varmat energiamarkkinat Euroopassa ja katsoo, että Euroopan komission olisi valvottava jatkuvasti eurooppalaisten verkkosääntöjen soveltamista ottaen huomioon alueelliset kehityserot, jotta varmistetaan paitsi nopea ja tehokas täytäntöönpano myös sääntöjen toimivuus ja niiden tehokkuus markkinoilla.

18.

on samaa mieltä komission kanssa koko Euroopassa yhdenmukaistetun järjestelmän potentiaalista. Sääntöjä laadittaessa on tullut selväksi, että unioni- ja jäsenvaltiotasolla rinnakkain laaditut säännökset on nivottava entistä vahvemmin keskenään. Alueiden komitea on tässä yhteydessä samaa mieltä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) kanssa siitä, että verkkosäännöissä on keskityttävä edelleen kansallisten energiaverkkojen välisen yhteenliitettävyyden parantamiseen.

19.

on vakuuttunut kaasun potentiaalista etenkin tasapainottavana ja varakapasiteettina, mutta on komission tavoin huolissaan Euroopan alueiden välisistä eroista maakaasuinfrastruktuurin saatavuudessa. (Nestemäisen) kaasun kuljettamisen ja varastoinnin edellyttämän infrastruktuurin ulottaminen kaikille Euroopan alueille sekä kaasu- ja sähköverkkojen integrointi helpottaisi energian sisämarkkinoiden toteuttamista. Alueiden komitea onkin komission ja ACERin kanssa samaa mieltä siitä, että alueellisin aloittein olisi edistettävä kaasukaupan keskusten ja sähköpörssien perustamista ja pyrittävä kytkemään sähkömarkkinat täysin yhteen EU:ssa. Tämä edellyttää syrjäisten alueiden ja saarialueiden sähkö- ja kaasuverkkojen yhteenliitäntöjen kehittämistä. Kokeiluhankkeita, joilla pyritään sähkö–kaasu-muuntamiseen ja kaasu–sähkö-muuntamiseen, olisi kehitettävä paikallisella tai alueellisella tasolla ja niistä saatuja tuloksia olisi yleistettävä.

20.

on vakuuttunut siitä, että uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämistavoite edistää osaltaan energian sisämarkkinoiden loppuunsaattamista, mutta katsoo, että pelkästään hintaan perustuva markkinoiden vapauttaminen ei välttämättä johda hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen EU:n energiajärjestelmässä. Integroidut energian sisämarkkinat tarkoittavat kuitenkin myös hintavaihteluiden vähenemistä tietyillä alueellisilla markkinoilla, mikä mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden tehokkaamman käyttöönoton ja verkkoon liittämisen, ja energiainvestoinneissa tulisi alkaa suosia uusiutuvia energialähteitä. Koska yksittäisten jäsenvaltioiden uusiutuvista energialähteistä tekemät päätökset eivät ainakaan toistaiseksi ole yhdenmukaisia, alueiden komitea kehottaa laatimaan yhteisen eurooppalaisen strategian, jonka avulla luodaan sekä markkinapohjaisia että sääntelyvälineitä, kuten esitetään alueiden komitean lausunnossa "Uusiutuva energia", CdR 2182/2012 fin.

21.

ehdottaa, että jotta helpotetaan tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyvän osuuden integroimista ja varmistetaan kysynnän ja tarjonnan vakaa suhde, laaditaan selkeä sääntelykehys, jossa määritellään eri toimijoiden rooli ja mahdollistetaan sellaisten markkinapohjaisten ratkaisujen etsiminen, jotka antavat oikeita hintasignaaleja energiamarkkinoilla. Selkeät hintasignaalit johtavat kysyntäpuolella energiansäästöön ja antavat tarjontapuolella tarvittavaa joustavuutta. Tähän sisältyy tehokas päästökauppajärjestelmä, jolla varmistetaan asianmukaiset kannustimet uusiutuviin energialähteisiin ja joustavuuteen kohdistuville investoinneille. Jotta varmistetaan, että Euroopan päästökauppajärjestelmä tarjoaa riittävästi kannustimia vähähiiliseen teknologiaan kohdennetuille investoinneille, alueiden komitea kehottaa pyrkimään rakenteelliseen ratkaisuun päästöoikeuksien ylitarjonnan vakavan ongelman osalta.

22.

pahoittelee, että EU-tason koordinoinnin puuttumisen sekä tuotantokapasiteetista palkitsemista varten luotujen, erilaisten ja yhteensopimattomien kansallisten tukijärjestelmien ja -mekanismien vuoksi "suotuisimman sääntelyn etsinnästä" muodostuu avaintekijä päätettäessä voimalainvestoinneista Euroopassa. Alueiden komitea korostaa, että uusiutuvien energialähteiden kehittämistä ei tulisi tarkastella erillisenä kysymyksenä, eikä se saisi estää energiamarkkinoiden toimintaa. Jäsenvaltioiden julkisten tukijärjestelmien olisi oltava selkeästi kohdennettuja, ennakoitavia, laajuudeltaan tavoitteisiin mukautettuja ja oikeasuhtaisia, ja niihin olisi sisällyttävä säännökset tukien asteittaisesta lakkauttamisesta, jotta ne heijastaisivat tuetun tuotantolajin liiketaloudellisen kannattavuuden muutoksia. Kaikki tukitoimenpiteet on toteutettava sisämarkkinasääntöjen ja asiaa koskevien EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti. Etenkin raja-alueiden viranomaisten tulisi ennen uusien kannustintoimien toteuttamista ottaa täysimääräisesti huomioon se, miten suunnitellut päätökset vaikuttavat naapurialueiden tai naapurimaiden sähköjärjestelmään. Alueiden komitea kannattaa komission aloitetta laatia suuntaviivoja uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmiä koskevista parhaista käytänteistä.

23.

kannattaa komission aloitetta edistää yhtenäistä ja älykkäämpää energiaverotusta Euroopassa, sillä paikallinen ja valtiollinen energiaverotus vaihtelee nykyisin huomattavasti EU:ssa. Nykyistä yhdenmukaisempi verokehys tavoitteena verottaa uusiutuvia energialähteitä ja fossiilisia energialähteitä puolueettomin perustein siten, että otetaan huomioon kunkin tuotteen energiasisältö ja hiilidioksidipäästöt, edistäisi 20–20–20-tavoitteiden toteuttamista ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä sekä vuoteen 2050 ulottuvan etenemissuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Tässä yhteydessä on lisäksi sovittava yli alueellisten ja kansallisten rajojen ulottuvasta oikeudenmukaisesta menetelmästä energiantuotannosta ja -kulutuksesta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen jakamiseksi vapautetussa yleiseurooppalaisessa energian siirto- ja jakelujärjestelmässä.

24.

painottaa uusiutuvien energialähteiden käytön ohella energiatehokkuuden ja energiansäästön merkitystä. Paikallis- ja aluetason kaupunki- ja aluesuunnittelu sekä energiatehokkuustoimet ja paikallis- ja alueviranomaisten kannustimet energiatehokkaita asuntoja ja rakennuksia varten edistävät osaltaan energiansäästöä ja paikallisia energiaratkaisuja, muun muassa sähkön ja lämmön yhteistuotanto mukaan luettuna. Alueiden komitea suosittaa näiden toimien jatkuvaa seurantaa ja ehdottaa, että paikallis- ja aluetason parhaita käytänteitä hyödynnetään vahvistamaan unioni- ja valtiotason asianomaisia toimia.

25.

painottaa, että ennenaikaisesti käyttöönotetut ja huonosti suunnitellut kapasiteettimekanismit saattavat johtaa sisämarkkinoiden pilkkoutumiseen ja estää investointeja. Alueiden komitea asettaa kyseenalaisiksi useiden jäsenvaltioiden kapasiteettimekanismit, jotka on suunniteltu tukemaan sähköntuottajia sähköntuotantokapasiteetin käyttöön asettamisessa, jotta varmistetaan, että tarjolla on tarpeeksi kapasiteettia myös silloin, kun energiaa vaihtelevalla teholla kehittävät lähteet, kuten tuuli- ja aurinkovoima, eivät tuota energiaa. Ylijäämäenergiaa (esimerkiksi tuulivoimasta) ei myöskään tulisi johtaa naapurimaiden verkkoihin koordinoimatta tällaisia toimia ennakkoon, sillä näin voidaan vääristää kyseisten maiden energiamarkkinoita (nk. "silmukkavirrat"). Toisissa tapauksissa taas ylitarjonta yhdellä alueella voi juuri auttaa korjaamaan puutteen toisella alueella. Alueiden komitea kannattaa komission lähestymistapaa etsiä rajatylittäviä ratkaisuja. Ennen kuin ryhdytään alueellisiin tai kansallisiin toimiin, olisi laadittava asianmukaisia analyyseja, jotta varmistetaan, että kyse on kapasiteettiongelmasta ja että vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ole, ja tarkistetaan, että ehdotetuissa toimissa otetaan huomioon rajatylittävät vaikutukset. Koordinoitu lähestymistapa toimitusvarmuuteen nähden on erittäin tärkeä seikka.

26.

katsoo, että tulevilla eurooppalaisilla energiamarkkinoilla ratkaisevaa ei enää tulisi olla tarjonta vaan myös kysynnän ja erityisesti kulutushuippujen hallinta. Toimijoiden on pyrittävä alentamaan teollisuuden ja kotitalouksien kulutusta ja luotava kaikki tarvittavat edellytykset älykkäiden verkkojen ja älykkäiden mittausjärjestelmien uusien toimintojen hyödyntämiselle. Näin ollen alueiden komitea kannattaa sellaisten koordinoitujen kapasiteettimekanismien kehittämistä Euroopan tasolla, joiden avulla lievennetään energian kulutuspiikkejä, varmistetaan eurooppalaisten sähköjärjestelmien toiminta (etenkin kulutuspiikkien aikana) ja edistetään sähkönkulutuksen alentamista.

27.

on vakuuttunut siitä, että kun laaditaan kokonaisnäkemystä Euroopan infrastruktuurista, jakeluverkonhaltijoiden infrastruktuurin kehittämistä olisi pohdittava samassa määrin kuin siirtoverkonhaltijoiden infrastruktuurin kehittämistä. Älykkään jakeluverkkoinfrastruktuurin kehittäminen on keskeistä, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, ja ehdottoman välttämätöntä, jotta uusiutuvat energialähteet liitetään verkkoihin ja jotta hajautettu energiantuotanto integroidaan järjestelmään. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä vain, jos infrastruktuurisuunnitteluun sisältyy myös jakelutaso.

28.

panee merkille, että energiamarkkinoista on muodostumassa yhä kansainvälisemmät ja että liitäntäverkot, vara- ja varastointikapasiteetti sekä infrastruktuuri ovat yhä keskeisempiä seikkoja toteutettaessa energian sisämarkkinoita. Alueiden komitea kannattaakin sopimusta Euroopan infrastruktuuripaketista, johon päästiin 27. marraskuuta 2012, mutta kehottaa toteuttamaan laaja-alaisten (kansainvälisten) investointien ohella myös investointeja alueellisiin tai jopa paikallisiin verkkoihin sekä saarialueiden kokonaan tai osittain erillisten järjestelmien yhteenliittämiseen, sillä energiaa tuotetaan yhä enemmän paikallisella tai alueellisella tasolla.

29.

kehottaa viranomaisia tarttumaan kysymykseen kannustimista tuotanto-, siirto-, varastointi- sekä kysynnän/tarjonnan hallintalaitoksiin kohdennettavia oikeanlaisia markkinainvestointeja varten ja suosittaa, että nykyisten ohjelmien (Euroopan energia-alan elvytysohjelma EEPR, verkkojen Eurooppa -väline, EU:n koheesiopolitiikka, Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeva monivuotinen ohjelma, Horisontti 2020 -puiteohjelma) ohella laaditaan uusia rahoitusvälineitä infrastruktuurin toteuttamista varten. Julkis- ja yksityissektorin kumppanuudet, yksityisvarojen mobilisointi, innovatiiviset rahoitussopimukset tai verotoimet voisivat kaikki olla mahdollisia tapoja lisävarojen saamiseksi. Yksityisinvestointien käynnistämiseksi tarvitaan lisää varmuutta siitä, minkälaisin investoinnein saadaan todellista hyötyä pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi alueiden komitea painottaa (pitkän aikavälin) eurooppalaisen energia-alan investointisuunnitelman merkitystä. Kestäväpohjaisiin energiahankkeisiin kohdennetun Euroopan investointipankin rahoituksen olisi edelleen oltava yksinkertaistetusti paikallis- ja alueviranomaisten ulottuvilla. Lisäksi sääntelyviranomaisten olisi kyettävä sisällyttämään energian hintaan infrastruktuuriparannukset sekä vara- ja varastointikapasiteetin rakentaminen.

30.

ehdottaa, että lupamenettely yhtenäistetään EU:ssa ja että rajatylittävien hankkeiden kustannusjakoa parannetaan, jotta edistetään infrastruktuuriverkkojen kehittämistä ja lisätään investointeja. Lisäksi näin voitaisiin edistää toimitusvarmuutta EU:ssa ja uusiutuvien energialähteiden liittämistä verkkoon, kun energian siirtomahdollisuudet paranevat. Paikallis- ja alueviranomaisilla olisi oltava tässä yhteydessä merkittävä rooli, sillä ne voivat yksinkertaistaa suunnittelumenetelmiä ja integroida energiainfrastruktuurin paikallisiin ja alueellisiin suunnittelujärjestelmiinsä.

31.

edellyttää, että energiaverkosta ja sen laajentamisesta aiheutuvat kustannukset, jotka palvelevat sekä ympäristön että kuluttajan etua koko EU:ssa, jaetaan yhteisvastuulliseti, eikä niitä sälytetä yksipuolisesti sen maan kannettavaksi, missä verkkoa laajennetaan. Niinpä AK kannattaa niiden vankkojen kustannustenjakomekanismien edelleenkehittämistä ja soveltamista, joista säädetään energiainfrstruktuuripakettiin kuuluvassa asetuksessa. Komitea tukee myös valvontaelinten, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston ACERin ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston ENTSOGin, nykyisiä toimia kyseisen politiikan kiteyttämiseksi entisestään.

32.

kannattaa voimakkaasti vaatimusta ajanmukaistaa kiireellisesti nykyiset verkot ja kehittää älykkäitä verkkoja, tukee yhteistyötä kehitettäessä älykkäitä verkkoja unioni-, valtio- ja aluetasolla sekä kannattaa eurooppalaisten standardien kehittämistä älykkäitä verkkoja varten. Valtiolliset ja alueelliset toimintasuunnitelmat verkkojen ajanmukaistamiseksi täydentävät tarvittavalla tavalla nykyisiä suunnitelmia. Tutkimus- ja kehittämisohjelmien (puiteohjelmat, älykäs energiahuolto Euroopassa) olisi tuettava teollisuutta tässä yhteydessä. Etenkin paikallisella ja/tai alueellisella tasolla toteutetuin kokeiluhankkein voitaisiin tuoda esiin mahdollisuuksia älykkäitä verkkoja varten ja auttaa ulottamaan verkot kaikkialle Eurooppaan. Alueiden komitea kehottaakin komissiota tekemään yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa laadittaessa toimintasuunnitelmia älykkäiden verkkojen käyttöönottamiseksi.

33.

painottaa, että muunnettaessa nykyiset verkot älykkäiksi verkoiksi tarvitaan investointien ohella lisävaroja uuden infrastruktuurin rakentamiseksi. Tulisi tutkia, pitäisikö sääntelyviranomaisten tarjota verkonhaltijoille mahdollisuus sisällyttää tällaiset rahoituserät tariffeihinsa, mikä ei nykyisin ole sallittua. Lisäksi alueiden komitea vaatii, että sääntelyviranomaisten määrittelemiin menettelytapoihin, joita sovelletaan siirto- ja jakeluverkkojen tariffien ja pääsymaksujen vertailuanalyyseissä, sisällytetään kvantitatiivisten näkökohtien (kustannukset) lisäksi myös kvalitatiivisia näkökohtia (esimerkiksi verkkojen laatua koskevia luotettavuuskriteereitä), jotta verkkojen nykyinen laatutaso voitaisiin säilyttää.

34.

katsoo, että verkkojen pikaisen ajanmukaistamisen ja älykkäiden verkkojen rakentamisen kannalta on ehdottoman välttämätöntä, että sääntelykehyksessä kannustetaan tarvittavia investointeja kohtuullisin tuotoin sekä esitetään viipymättä ja selkeästi roolit ja vastuualat. Koska verkonhaltijat tarvitsevat vakaan, ennustettavan, kannustavan ja pitkäjänteisen sääntelykehyksen, jolla kannustetaan ja helpotetaan tarvittavia investointeja, pitkän aikavälin visio on välttämätön.

35.

korostaa, että avoimuus sekä kansalaisten ja yhteisöjen osallistuminen verkkojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen ovat suuren yleisön hyväksynnän kannalta kriittisiä edellytyksiä. Verkkojen suunnitteluprosessi on määriteltävä uudelleen, jotta se soveltuisi uudelle energiatehokkuuden, uusiutuvien energialähteiden ja kysynnänhallinnan aikakaudelle ja jotta varmistettaisiin järjestelmän mahdollisimman hyvä joustavuus ja kestokyky. Komitea on samaa mieltä siitä, että verkkojen suunnitteluprosessin on oltava osallistava, avoin ja demokraattinen.