27.9.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 280/13

—

tarkoittaa alueellisella yhteenkuuluvuudella kolmiulotteista käsitettä, joka unioni-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason viranomaisten on otettava huomioon kunkin vastuulle kuuluvien politiikkojen täytäntöönpanossa. Komitea pahoittelee, että alueellisten vaikutusten arviointia koskevassa komission työasiakirjassa käsitellään ainoastaan ensimmäistä näistä kolmesta ulottuvuudesta, ja kehottaa muokkaamaan työasiakirjaa.

—

ehdottaa, että Eurooppa 2020 -strategian jatkuvan, paikallis- ja alueviranomaisten näkökulmasta tapahtuvan seurannan puitteissa strategian alueelliset vaikutukset otetaan paremmin huomioon.

—

ei katso, että alueellisten vaikutusten arviointi tulisi toteuttaa vain silloin, kun säädösehdotus kohdistuu nimenomaisesti tiettyihin alueisiin tai kun ehdotuksella saattaa olla laajoja epäsymmetrisiä alueellisia vaikutuksia. Komitea on sitä mieltä, että lähtökohtaisesti mitään politiikanalaa ei saa sulkea alueellisten vaikutusten arvioinnin ulkopuolelle.

—

kehottaa, että alakohtaisissa politiikoissa arvioidaan alusta asti niiden puitteissa toteutettavien toimien alueellinen ulottuvuus samanarvoisesti taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten vaikutusten kanssa ja ennen kaikkea myös arvioimalla niiden eri alue- ja paikallistasojen vaikutuksia näiden tasojen vuorovaikutukset sekä taloudelliset vaikutukset mukaan luettuina.

—

viittaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2010 antamiin suosituksiin, jotka koskevat alueiden komitean aktiivista osallistumista vaikutustenarviointiin unionitasolla. Komitea ehdottaa, että erityisesti alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston, Eurostatin ja Yhteisen tutkimuskeskuksen sekä ESPON-ohjelman kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä käytännöllisten lähestymistapojen kehittämiseksi alueellisten vaikutusten arviointia varten.

—

ehdottaa Euroopan komissiolle tiivistä yhteistyötä alueellisten vaikutusten arviointien valinnassa ja toteuttamisessa. Komitea on kiinnostunut myös tiiviistä yhteistyöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa alueellisten vaikutusten arvioinnin periaatteen vahvistamiseksi lainsäädäntämenettelyssä.

—

aikoo kehittää oman strategian alueellisten vaikutusten arviointia varten, jotta voidaan määrittää toimintapuitteet tässä lausunnossa ehdotettujen toimien tulevalle toteuttamiselle.

Esittelijä

Michael SCHNEIDER (DE, PPE), valtiosihteeri, Sachsen-Anhaltin edustaja liittoneuvostossa

Viiteasiakirja

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja 17.1.2013:

Alueellisten vaikutusten arviointi: toimintaohjeet alueellisten ja paikallisten vaikutusten arviointiin komission vaikutustenarviointijärjestelmässä

SWD(2013) 3 final

1.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio julkaisi vuoden 2013 alussa alueellisten vaikutusten arviointia koskevan työasiakirjan, jossa tarjotaan toiminta- ja menetelmäohjeita siitä, miten vaikutustenarvioinnin puitteissa tulee käsitellä alueellisia vaikutuksia valmisteltaessa Euroopan komission ehdotuksia.

2.

on tyytyväinen myös muihin ajankohtaisiin edistysaskeliin, kuten Euroopan aluesuunnittelun seurantaverkon (ESPON) raporttiin "Territorial Impact Assessment of Policies and EU Directives" (joulukuu 2012) ja vaikutustenarvioinnin osaston perustamiseen Euroopan parlamentissa.

3.

kannattaa alueelliseen toimintasuunnitelmaan sisältyviä toteamuksia, joiden mukaan eri alakohtaisten strategioiden koordinointi alueellisten vaikutusten optimoimiseksi ja johdonmukaisuuden maksimoimiseksi lisää olennaisesti näiden strategioiden onnistumista ja voi edistää keskenään ristiriitaisten toimien haittavaikutusten vähentämistä kaikilla alueellisilla tasoilla. Yhdennetyn aluekehityksen avulla voidaan saavuttaa kestävyysajattelun, kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden optimaalinen tasapaino.

4.

pitää alueellisten vaikutusten arviointia välineenä, jolla arvioidaan poliittisen aloitteen tai lainsäädäntöaloitteen alueellisia vaikutuksia alue- ja paikallisyhteisöissä ottaen huomioon niiden aluekehitystavoitteet ja alueelliset kehitysnäkymät. Ajoissa tehdyn alueellisten vaikutusten arvioinnin avulla on määrä turvata paikallis- ja aluetason osallistuminen, tuloshakuinen aluekehitys, jossa sisällölliset ja alueelliset seikat nivotaan yhteen, sekä resurssien tehokas käyttö. Valtioiden, alueiden ja kuntien toimivaltuuksia maankäytön ja kehityssuunnittelun alalla ei tule kyseenalaistaa.

5.

muistuttaa, että useimmilla politiikanaloilla vallitsee EU:n ja jäsenvaltioiden jaettu toimivalta, ja näin ollen tulee noudattaa toissijaisuusperiaatetta. Alueellisten vaikutusten arviointi voi olla toissijaisuusperiaatteen toteutumisen valvonnassa tärkeä argumentti EU-tason toiminnan puolesta, silloin kun arvioinnin mukaan sillä on enemmän myönteisiä vaikutuksia kuin jäsenvaltio- tai aluetasolla olisi.

6.

tähdentää, että alueellisten vaikutusten arviointi voi sopia myös EU:n politiikkoja koskevien ehdotusten mahdollisten haittavaikutusten osoittamiseen. Tämä on erityisen tärkeää suhteellisuusperiaatteen noudattamisen näkökulmasta. Näin ollen alueellisten vaikutusten arviointi on myös tärkeä väline sääntelyn parantamisessa.

7.

kiinnittää huomiota siihen, että alueellisten vaikutusten arvioinnin tulisi mahdollistaa suunniteltujen ja tehtävien päätösten lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten kartoittaminen. Välineiden jako tämän luokittelun mukaan mahdollistaa vaikutusten laajuuden ja voimaperäisyyden määrittämisen tehokkaammin.

8.

katsoo siis, että alueellisten vaikutusten arvioinnin, yleisen vaikutustenarvioinnin sekä ennen unionitason uuden lainsäädännön antamista tapahtuvan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden valvonnan välillä vallitsee tiivis yhteys, ja viittaa Eurooppa 2020 -strategian seurantafoorumin ja toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaverkoston jo tekemään työhön.

9.

ottaa huomioon Euroopan komission työasiakirjaa koskevan, alueiden komitean helmi–maaliskuussa 2013 toteutettaman kuulemismenettelyn (1) tulokset.

10.

tähdentää, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan sekä siihen liittyvien Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 ja 175 artiklan sekä 349 artiklan mukaan kaikkien politiikanalojen tulee edistää alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen saavuttamista sekä vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, minkä vuoksi on tarpeen selvittää toimien alueellisia vaikutuksia ja arvioida niiden paikallis- ja alueyhteisöihin kohdistuvat vaikutukset. Erityisesti on edistettävä konkreettisin ja tehokkain toimenpitein alueiden välisten kehityserojen kaventamista sekä kompensoitava tiettyjen alueiden maantieteelliset ja väestölliset haittatekijät.

11.

toistaa, että säädösehdotusten vaikutusten arvioinnissa tulisi tarvittaessa tarkastella pääasiallisten toimintavaihtoehtojen alueellista ulottuvuutta (paikallisia ja alueellisia näkökohtia sekä taloudellisia ja hallinnollisia vaikutuksia valtion-, alue- ja paikallisviranomaisiin). Komitea muistuttaa, että tämä on seurausta velvoitteesta ottaa huomioon, että "alueellisille ja paikallisille viranomaisille – – aiheutuvan taloudellisen tai hallinnollisen rasituksen olisi pysyttävä mahdollisimman pienenä ja sen olisi oltava suhteutettu saavutettavaan tavoitteeseen" (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen [SEUT] pöytäkirjan N:o 2 5 artikla).

12.

tarkoittaa alueellisella yhteenkuuluvuudella kolmiulotteista käsitettä, joka unioni-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason viranomaisten on otettava huomioon kunkin vastuulle kuuluvien politiikkojen täytäntöönpanossa.

Alueellisella yhteenkuuluvuudella

13.

pahoittelee, alueellisten vaikutusten arviointia koskevassa komission työasiakirjassa käsitellään ainoastaan ensimmäistä näistä kolmesta ulottuvuudesta, ja kehottaa muokkaamaan työasiakirjaa.

14.

ehdottaa, että kehittäessään edelleen alueellista yhteenkuuluvuutta komissio kiinnittää erityishuomiota alueellisten vaikutusten arviointiin. Se voisi auttaa löytämään yhteisen lähestymistavan aiheeseen, parantaa koheesiopolitiikan toteuttamista, tekemään siitä joustavampaa, ohjaamaan sen paremmin kulloinkin sopivalle alueelliselle tasolle ja mukauttamaan sitä alueellisiin ja paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin toissijaisuusperiaatetta noudattaen.

15.

katsoo, että Euroopan komission työasiakirja tarjoaa hyödyllisen panoksen poliittiseen keskusteluun alueellisesta yhteenkuuluvuudesta EU:ssa pyrkiessään kartoittamaan määrällisesti ja laadullisesti alue- ja paikallisyhteisöihin kohdistuvien unionin politiikkojen alueelliset vaikutukset. Alueellinen yhteenkuuluvuus liittyy läheisesti aluekehityksen muotoiluun, ja sen vuorovaikutusta alakohtaisten politiikkojen kanssa tulee seurata edelleen ja täydentää poliittisin toimin.

16.

katsoo, että tässä mielessä asiakirjaa tulisi parantaa edelleen, jotta keskustelua voidaan syventää myös poliittisesti ja kehittää työasiakirjaa kaikille alakohtaisille politiikoille tarkoitetuiksi suuntaviivoiksi.

17.

korostaa alueellisten vaikutusten arvioinnin merkitystä paikallisella ja alueellisella tasolla toteutettavien EU-politiikkojen vaikutusten osalta. Alueellisella yhteenkuuluvuudella pyritään myös julkisten, yksityisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kumppanuuksien uusien muotojen käyttöönottoon Euroopan tasoisen yhteistyön ja verkottumisen avulla. Tähän kuuluu erityisesti rajat ylittävä, kansainvälinen ja alueidenvälinen yhteistyö. Eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät (EAYY) voivat tässä yhteydessä toimia mainioina laboratorioina rajanylittävän paikallisen ja alueellisen vaikutuksen mittaamiseksi.

18.

ottaa esiin keskustelut ja päätökset, jotka koskevat Euroopan aluekehityssuunnitelmaa (ESDP) vuodelta 1999, EU:n alueellista toimintasuunnitelmaa ja kestävää kaupunkikehitystä käsittelevää Leipzigin peruskirjaa (toukokuu 2007). Niillä luodaan yhdennettyä aluekehityspolitiikkaa koskevien suositusten avulla unionin puitteet EU:n ja jäsenvaltioiden toimille, jotta voidaan mobilisoida alueiden ja kaupunkien potentiaali kestävän talouskehityksen ja työllisyyden edistämiseen sekä vastata haasteisiin, jotka johtuvat väestökehityksestä, maailmanlaajuisista rakenteellisista muutoksista ja ilmastonmuutoksesta.

19.

on tyytyväinen, että nykyinen puheenjohtajakolmikko panee täytäntöön Puolan puheenjohtajakaudella (vuoden 2011 jälkipuolisko) kehitettyä alueellista toimintasuunnitelmaa.

20.

katsoo, että Euroopan aluekehityssuunnitelmaa on tarvetta ajantasaistaa, jotta voidaan ottaa huomioon alueellisten erityispiirteiden muuttuminen – erityisesti unionin viimeisimpien laajentumisten jälkeen ja alueellisilta seurauksiltaan merkittävä talouskriisi huomioon ottaen – ja kannattaa sitä, että alueellisen agendan 2020 toteuttamista jatketaan tästä näkökulmasta.

21.

kehottaa Euroopan komissiota kehittämään alueellisten vaikutusten arviointia koskevaa työasiakirjaansa tästä näkökulmasta ja ottamaan painokkaammin huomioon yhdennetyn eurooppalaisen aluekehityksen näkökohdat.

22.

on huolissaan siitä, että Eurooppa 2020 -strategiassa erityisesti ei oteta huomioon Euroopan kuntien ja alueiden erityispiirteitä eikä toimivaltuuksia, kuten myös Eurooppa 2020 -strategiaa koskevassa AK:n kolmannessa seurantaraportissa (lokakuu 2012) todetaan. Komitea katsoo, että EU:n alueellisen monimuotoisuuden potentiaalia ei hyödynnetä täysimittaisesti, ja tämä potentiaali edellyttää rajat ylittävää ja aluekohtaista ulottuvuutta Eurooppa 2020 -strategian politiikanmuotoilussa.

23.

katsoo, että älykkään, kestävän ja yhdennetyn kasvun tavoite voidaan saavuttaa vain, jos poliittisissa toimissa otetaan nykyistä paremmin huomioon alueelliset kehitysmahdollisuudet ja haasteet Euroopassa. Lissabonin strategian toteuttamisessa tehtyjen virheiden toistamisen välttämiseksi Eurooppa 2020 -strategiassa täytyy kiinnittää riittävästi huomiota alueelliseen ulottuvuuteen ja sen mahdollisuuksiin edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.

24.

ehdottaa, että Eurooppa 2020 -strategian jatkuvan, paikallis- ja alueviranomaisten näkökulmasta tapahtuvan seurannan puitteissa strategian alueelliset vaikutukset otetaan paremmin huomioon ja sitä varten hyödynnetään enemmän alueellisten vaikutusten arvioinnin elementtejä. Tämä suositus esitettiin myös monissa kuulemismenettelyssä esiin tulleissa kannanotoissa.

25.

korostaa, että monitasoinen hallinto ja kumppanuudet ovat avaintekijöitä alueellisen yhteenkuuluvuuden toteutumisen kannalta ja että painopiste tulisi asettaa sijaintilähtöisen lähestymistavan (place based approach) vahvistamiseen.

26.

kehottaa tämän vuoksi Euroopan komissiota täydentämään alueellisten vaikutusten arviointia koskevaa työasiakirjaansa sisällyttämällä siihen Eurooppa 2020 -strategiaa koskevan ulottuvuuden.

27.

painottaa tarvetta koordinoida EU:n alakohtaisten politiikkojen vaikutuksia unioni- ja jäsenvaltiotasolla mutta myös EU:n ja jäsenvaltioiden välillä ja katsoo, että alueellisten vaikutusten arvioinnin tärkeänä tavoitteena tulee olla EU:n eri politiikkojen koordinointi niiden territoriaalisten, erityisesti paikallisten ja alueellisten vaikutusten osalta.

28.

on sitä mieltä, että lähtökohtaisesti mitään politiikanalaa ei saa sulkea alueellisten vaikutusten arvioinnin ulkopuolelle. Ehdotettujen toimien toteuttamisen vaikutukset voidaan kartoittaa vasta arvioinnin jälkeen. Arvioinnin ulkopuolelle jättäminen täytyy perustella asianmukaisen tilanneanalyysin pohjalta.

29.

katsoo, että varsinkin seuraavilla politiikanaloilla, joilla vallitsee erityisen voimakas alueellinen ulottuvuus, alueellisten vaikutusten arvioinnin tulisi olla pakollinen: infrastruktuurit, koheesiopolitiikka, kuljetukset ja liikenne, energia ja ympäristö, sisämarkkinat, työmarkkinat ja sosiaalipolitiikka, innovaatio, tutkimus ja kehitys, maatalous- ja kalastuspolitiikka, teollisuus- ja pk-yrityspolitiikka, koulutus, kaupunki- ja aluepolitiikat, maaseudun kehittämispolitiikka, yleishyödylliset palvelut, vesihuolto ja viemäröinti, kulttuurin edistäminen, matkailun edistäminen ja kaikki politiikat, joilla on vaikutuksia tiettyihin aluetyyppeihin.

30.

kehottaa siksi, että alakohtaisissa politiikoissa arvioidaan alusta asti niiden puitteissa toteutettavien toimien alueellinen ulottuvuus samanarvoisesti taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten vaikutusten kanssa ja ennen kaikkea myös arvioimalla niiden eri alue- ja paikallistasojen vaikutuksia näiden tasojen vuorovaikutukset sekä taloudelliset vaikutukset mukaan luettuina.

31.

korostaa keskeistä roolia, joka alueellisten vaikutusten arvioinnilla voi olla alueellista yhteenkuuluvuutta edistävien EU:n alakohtaisten politiikkojen koordinoinnin parantamisessa, ja katsoo, että siihen ei tarvita uutta EU:n lainsäädäntöä ja että byrokratia tulee pitää mahdollisimman vähäisenä. Komitea tukee lisäksi EU:n alueelliseen toimintasuunnitelmaan sisältyvää toteamusta, jonka mukaan aluekehityksen sekä alueelliseen yhteenkuuluvuuteen tähtäävien toimien seurantaa ja arviointia tulisi kehittää EU:n tasolla entistä paremmiksi. Samalla olisi varmistettava, että jäsenvaltioiden hallinnolliset rasitteet eivät lisäänny. EU:n nykyisiin arviointi- ja seurantakäytäntöihin ja -vaatimuksiin – rakennerahastoja, koheesiorahastoa sekä Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa koskevat käytännöt ja vaatimukset mukaan luettuina – tulisi sisältyä keskeisiä alueellisia näkökohtia (2).

32.

tukee edelleen EU:n lainsäädännön järjestelmällisiä jälkiarviointeja, sillä ne ovat tehokas järkevän sääntelyn väline.

33.

pitää alueellisten vaikutusten arvioinnin tueksi ehdotettuja menetelmiä ja välineitä (esim. ESPON ARTS tai QUICKScan) riittävinä sen arvioimiseen, minkälaisia alueellisia vaikutuksia tietyllä ehdotuksella saattaa olla paikallis- ja aluetasolla.

34.

ei näin ollen katso, että alueellisten vaikutusten arviointi tulisi toteuttaa vain silloin, kun säädösehdotus kohdistuu nimenomaisesti tiettyihin alueisiin tai kun ehdotuksella saattaa olla laajoja epäsymmetrisiä alueellisia vaikutuksia (outlier impact), kuten Euroopan komission työasiakirjassa ehdotetaan. Itse asiassa ainoastaan alueellisten vaikutusten etukäteisarvioinnin avulla voidaan arvioida vaikutusten todellista intensiivisyyttä. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti yleisenä sääntönä tulisi näin ollen olla, että arviointi toteutetaan aina kaikista lainsäädäntöaloitteista ja että vain perustelluissa poikkeustapauksissa vaikutustenarvioinnista luovutaan, eikä päinvastoin.

35.

näkee edelleen huomattavia puutteita Euroopan tasolla paikallistason (NUTS III) ja aluetason (NUTS II) osalta käytettävissä olevien tietojen osalta, mikä estää hyödyntämästä käytettävissä olevia menetelmiä tehokkaasti ja kohdennetusti.

36.

odottaa, että erityisesti aiheesta "BKT ja muut indikaattorit" käytävää keskustelua silmällä pitäen kannustetaan muiden indikaattorien käyttämiseen, jotta saadaan kattava kuva yhteiskunnan hyvinvoinnista ja alueellisista vaikutuksista. On aiheellista muistuttaa, että Eurostatin kautta on jo saatavilla indikaattoreita, joiden avulla voidaan mitata sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä näkökohtia.

37.

ehdottaa, että paikallis- ja alueyhteisöjen edustajille tarjotaan mahdollisuus osallistua QUICKScan-menettelyn suunniteltuihin työryhmäkokoontumisiin.

38.

tähdentää ESPON-ohjelman erityisroolia syvennettäessä EU:n laajuista tutkimusta aluekehityksen ja kokemustenvaihdon edistämisen alalla Euroopan unionissa ja on tyytyväinen alueellisten vaikutusten arviointia koskevan, komission työasiakirjaan perustuvan oppaan julkaisemiseen.

39.

pitää välttämättömänä, että alueellisten vaikutusten arvioinnin menetelmien kehittämisen ohella toteutetaan myös alalla toimivien koulutusta koskevia toimia.

40.

ehdottaa, että noin vuoden kuluttua tutkitaan, ovatko alueellisten vaikutusten arvioinnissa hyödynnetyt menettelyt ja välineet osoittautuneet hyviksi ja tarvitaanko mukauttamista tai täydennystä.

41.

viittaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2010 antamiin suosituksiin, jotka koskevat alueiden komitean aktiivista osallistumista vaikutustenarviointiin unionitasolla ja tarvetta huolehtia myös Eurostatin ja Yhteisen tutkimuskeskuksen osallistumisen lisäämisestä tähän prosessiin.

42.

katsoo, että tähän voidaan päästä vain kattavan, komission sisäisen alueellisten vaikutusten arvioinnin koordinoinnin avulla, jotta voidaan yhtäältä ottaa paremmin huomioon alueelliset kysymykset yleisessä vaikutusten arvioinnissa ja toisaalta luoda edellytykset pitkäjänteiselle yhteistyölle muiden toimielinten kanssa.

43.

katsoo sen vuoksi, että ei-sitova suositus alueelliseen vaikutusten arvioinnin tekemiseksi – kuten komission työasiakirjassa ehdotetaan – ei missään nimessä täytä alueellisen yhteenkuuluvuuden ja alueelliseen vaikutusten arvioinnin tarpeita.

44.

pitää tämän vuoksi tarpeellisena harjoittaa aluepolitiikasta vastaavan komission pääosaston, Yhteisen tutkimuskeskuksen, ESPON-ohjelman ja alueiden komitean tiivistä yhteistyötä, jotta voidaan löytää käytännön ratkaisuja alueelliseen vaikutusten arviointiin.

45.

pitää tarpeellisena myös, että alueellisten vaikutusten arviointiin liittyvät toimet nivotaan tiiviisti komission vuoden 2012 lopussa asiakirjassa "EU:n sääntelyn tila" (3) ehdottamiin toimiin, ja viittaa tähän liittyen alueiden komitea aiheesta antamaan erilliseen lausuntoon.

46.

toteaa, että alueellisten vaikutusten arvioinnilla on tärkeä rooli myös jäsenvaltiotasolla, jotta voidaan havaita alueelliset vaikutukset ajoissa ja ryhtyä tarvittaviin toimiin.

47.

on sen vuoksi tyytyväinen, että jäsenvaltiot ovat alueellisen toimintasuunnitelman puitteissa sitoutuneet itse toteuttamaan useammin alueellisten vaikutusten arvioinnin ja analysoimaan paikallis- ja alueyhteisöihin kohdistuvat vaikutukset. Komitea pitää myös tarkoituksenmukaisena, että jäsenvaltiot vaihtavat säännöllisesti keskenään ja Euroopan unionin toimielinten erikoistuneiden yksikköjen kanssa vaikutusten arvioinnista saatuja kokemuksia menetelmien johdonmukaisuuden ja tutkimusten vertailtavuuden varmistamiseksi.

48.

kehottaa komissiota hyödyntämään yhteistyötä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa, jotta kuulemismenettelyt kanavoidaan sidosryhmille ja asianomaisille toimijoille, sekä hyödyntämään niiden kokemusta, jotta oikeanlaiset kysymykset esitetään oikealla hetkellä, ja niiden kykyä kääntyä sidosryhmien puoleen mahdollisuuksien mukaan näiden äidinkielellä.

49.

toistaa jo alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevää vihreää kirja koskevassa lausunnossaan esittämänsä kehotuksen laatia valkoinen kirja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta, jotta alueellisen yhteenkuuluvuuden käsitettä ja siihen liittyviä tavoitteita voidaan tarkentaa EU-tasolla. Hiljattain esitetty alueellisten vaikutusten arviointia koskeva työasiakirja ei voi korvata sitä.

50.

kannattaa sitä, että vaikutusten arviointia ei tehdä vain komission lainsäädäntöehdotusten osalta vaan kaikkien poliittisten aloitteiden – myös tiedonantojen, vihreiden kirjojen ja valkoisten kirjojen – osalta ehdotetun toimen alueellisten vaikutusten selvittämiseksi.

51.

kehottaa tulevia puheenjohtajavaltioita kiinnittämään erityishuomiota koheesiopolitiikan alueellisiin näkökohtiin, sijaintilähtöisen lähestymistavan rooliin ja alueellisten vaikutusten arvioinnin toteuttamiseen.

52.

ehdottaa, että alueellisten vaikutusten arviointia käsitellään säännöllisesti alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvien yhteyspisteiden verkoston (Network of Territorial Cohesion Contact Points) puitteissa.

53.

ehdottaa lisäksi, että Open Days -tapahtumaa hyödynnetään myös alueellisten vaikutusten arviointien nivomiseen entistä voimakkaammin jäsenvaltio- ja unionitasolle.

54.

ehdottaa, että Euroopan komissio antaa alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston tehtäväksi toimia alueellisten vaikutusten arvioinnin keskeisenä koordinaatio- ja yhteyspisteenä komissiossa sekä edustaa tätä kysymystä myös vaikutustenarviointilautakunnassa. Tämän keskuselimen tehtäviin tulisi kuulua myös selvittää, tarvitaanko alueellisten vaikutusten arviointi komission työohjelman ja vaikutustenarviointia koskevan ohjelman osalta, sekä tarvittaessa käynnistää alueellisten vaikutusten arviointi (yhteistyössä kulloinkin toimivaltaisen komission pääosaston kanssa).

55.

ehdottaa Euroopan komissiolle tiivistä yhteistyötä alueellisten vaikutusten arviointien valinnassa ja toteuttamisessa, kuten näiden kahden toimielimen yhteistyöpöytäkirjassa jo määrätään; komission yksiköt voivat pyytää alueiden komitealta tukea vaikutustenarvioinnin toteuttamisessa.

56.

ehdottaa, että Euroopan komissio sopii tiiviistä yhteistyöstä alueellisten vaikutusten arviointiin merkittävällä tavalla osallistuvien kumppanien (Eurostat, Yhteinen tutkimuskeskus, ESPON-ohjelma ja alueiden komitea) välillä. Yhteistyössä voidaan sopia myös tulevasta tehtävä- ja työnjaosta arvioinnin toteuttamisessa.

57.

kehottaa tässä yhteydessä Euroopan komissiota ilmoittamaan viimeistään seuraavassa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevassa kertomuksessa vuoden 2014 alussa, miten alueellisten vaikutusten arvioinnin järjestelmällisen hyödyntämisen avulla voidaan vahvistaa EU:n alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen tähtäävien politiikkojen koordinointia ja EU:n politiikkojen alueellisen ulottuvuuden huomioon ottamista.

58.

kehottaa kutsumaan asiantuntijoita ja paikallis- ja alueyhteisöjen edustajia järjestelmällisesti osallistumaan alueellisten vaikutusten arvioinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen.

59.

kehottaa tarjoamaan koulutusta alueellisten vaikutusten arvioinnin käsitteestä ja toteuttamisesta ja pyytää Euroopan komissiota myöntämään tähän tarvittavat varat.

60.

kehottaa jatkamaan ESPON-ohjelmaa ja keskittymään nykyistä enemmän keskeisiin tutkimusaloihin, joihin epäilemättä kuuluu myös alueellisten vaikutusten arvioinnin mallin edelleenkehittäminen, jotta se saisi lisää tunnettuutta EU:n toimielimissä ja jotta sen tulokset otettaisiin asianmukaisesti huomioon nykyisissä ja kehkeytyvissä toimintalinjoissa.

61.

kehottaa komissiota kertomaan vaikutustenarviointia koskevan kertomuksensa erillisessä luvussa alueellisten vaikutusten arvioinnin toteuttamisesta ja tuloksista.

62.

kehottaa laajentamaan alueellisten vaikutusten arviointia myös Eurooppa 2020 -strategiaan ja EU-ohjausjaksoa koskeviin ehdotuksiin ja vahvistaa kehotuksensa sisällyttää EU-ohjausjakson alueellista ulottuvuutta koskeva erillinen luku vuotuiseen kasvuselvitykseen.

63.

kehottaa alueellisten vaikutusten arvioinnissa havaittuihin epäsymmetrisiin vaikutuksiin puuttumiseksi ottamaan käyttöön tarkoituksenmukaisia toimia ja menettelyjä, joilla huolehditaan asianomaisten alueellisten toimijoiden ja erityisesti paikallis- ja alueyhteisöjen osallistumisesta.

64.

korostaa, että monitasoisen hallinnon ja kumppanuuden periaatteet ovat avaintekijöitä alueellisen yhteenkuuluvuuden toteutumisen ja sijaintilähtöisen lähestymistavan kannalta. Alueiden komitea työskentelee edelleen – kuten kaikki kuulemismenettelyyn osallistuneet kehottivat – näiden periaatteiden kattavan noudattamisen puolesta.

65.

vahvistaa, että sillä voi olla rooli Euroopan komission tukemisessa vaikutusten arvioinnin osalta, ja ehdottaa, että Euroopan komission ja alueiden komitean yhteistyöpöytäkirjassa mainittuja, asiaa koskevia sopimuksia hyödynnettäisiin myös alueellisten vaikutusten arviointia koskevassa yhteistyössä.

66.

ehdottaa näin ollen, että erityisesti alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston, Eurostatin ja Yhteisen tutkimuskeskuksen sekä ESPON-ohjelman kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä tällä alalla.

67.

on kiinnostunut myös tiiviistä yhteistyöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa alueellisten vaikutusten arvioinnin periaatteen vahvistamiseksi lainsäädäntämenettelyssä. Komitea kehottaa erityisesti Euroopan parlamenttia antamaan vaikutustenarvioinnista vastaavan osastonsa tehtäväksi panostaa vaikutusten ennakoivaan analysointiin lainsäädäntää edeltävässä vaiheessa. Komitea panee merkille, että myös Euroopan parlamentin tai neuvoston säädösehdotuksiin tekemät muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi paikallisyhteisöihin ja alueisiin, ja näin ollen niiden alueelliset vaikutukset olisi arvioitava. Tämä mahdollistaisi vaikutustenarviointien entistä kattavamman ja paremman hyödyntämisen päätöksentekoprosesseissa.

68.

on niin ikään valmis tekemään tiivistä yhteistyötä muiden kumppanitahojen kanssa, kuten alue- ja paikallisviranomaisten eurooppalaisten järjestöjen ja tutkimuslaitosten ja ammattijärjestöjen kanssa.

69.

kehottaa Euroopan komissiota ryhtymään toimiin alueellisten vaikutusten arvioinnin menetelmiä ja käyttömahdollisuuksia koskevan tietämyksen lisäämiseksi paikallis- ja alueyhteisöjen edustajien keskuudessa hyödyntämällä asianmukaisia kanavia, kuten kaupunginjohtajien ilmastosopimus- ja Erasmus-aloitteita, ja on valmis osallistumaan tällaisten toimien toteuttamiseen.

70.

pitää tärkeänä, että Eurooppa 2020 -strategian jatkuvan, paikallis- ja alueviranomaisten näkökulmasta tapahtuvan seurannan puitteissa strategian alueelliset vaikutukset otetaan paremmin huomioon. Komitea ehdottaa tässä yhteydessä, että kehitetään alueellisen edistyksen indikaattori, joka mahdollistaa Eurooppa 2020 -strategian paikallisten ja alueellisten vaikutusten nykyistä tarkemman analyysin alueellisten tilastojen pohjalta. Komitea kehottaa niin ikään Euroopan komissiota hyödyntämään alueellisten vaikutusten arvioinnin välinettä erityisesti Eurooppa 2020 -strategian väliarviointia silmällä pitäen.

71.

aikoo kehittää oman strategian alueellisten vaikutusten arviointia varten (mahdollisesti osana vaikutustenarvioinnin yleistä strategiaa ja tilanteen mukaan strategisten ympäristöarviointien käytettävissä olevat tulokset huomioiden), jotta voidaan määrittää toimintapuitteet tässä lausunnossa ehdotettujen toimien tulevalle toteuttamiselle.