13.9.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 277/125

—

muistuttaa liikennettä, energiaa ja televiestintää koskevan EU-politiikan merkityksestä keskeisenä keinona parantaa kuntien ja alueiden kilpailukykyä sekä edistää taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden saavuttamista EU:n sisällä.

—

kannattaa uuden Verkkojen Eurooppa -välineen luomista liikenne-, energia- ja televiestintäalojen yhteiseksi oikeudelliseksi kehykseksi ja yhdeksi yhteiseksi rahoitusvälineeksi.

—

pitää myönteisenä huomion keskittämistä puuttuvien yhteyksien rakentamiseen, pullonkaulojen poistamiseen ja riittävien rajatylittävien yhteyksien varmistamiseen sekä innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöönottoon sen varmistamiseksi, että julkisten varojen käytöllä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vipuvaikutus ja sen myötä enemmän lisäarvoa EU:n kansalaisille.

—

kehottaa toteuttamaan täytäntöönpanon tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, paikallis- ja alueviranomaisten ja paikallisten toimijoiden kanssa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

—

katsoo, että toteuttamisen tulisi myös olla Eurooppa 2020 -strategian ja koheesiopolitiikan tavoitteiden mukaista ja että se olisi nivottava koheesiopoliittisiin rahastoihin niin, että ne täydentävät toisiaan ja ovat keskenään johdonmukaisia.

—

kehottaa varmistamaan, että rahoitus jaetaan oikeudenmukaisesti EU:n kaikkien jäsenvaltioiden ja alueiden kesken, mutta kuitenkin siten, että otetaan huomioon alueiden erityiset tilanteet EU:n eri puolilla.

—

kehottaa Euroopan komissiota selvittämään, että koheesiorahastosta siirrettävä 10 miljardin osuus noudattaa koheesiorahastoasetusta, mukaan lukien jäsenvaltioille myönnettävät maakohtaiset tukiosuudet.

Esittelijä

Ivan ŽAGAR (SI, PPE), Slovenska Bistrican pormestari

Viiteasiakirjat

1.

toteaa, että liikennettä, televiestintää ja digitaalipalveluja koskeva EU:n politiikka olisi miellettävä keskeiseksi keinoksi parantaa kuntien ja alueiden kilpailukykyä sekä varmistaa tavaroiden ja henkilöiden vapaa liikkuvuus, sisämarkkinoiden yhdentyminen, EU:n taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus ja sen yhteydet muuhun maailmaan.

2.

pitää myönteisenä Verkkojen Eurooppa -välineen mahdollista roolia kasvun ja työllisyyden edistäjänä ja Euroopan kilpailukyvyn lisääjänä (1) ja kannattaa sitä, että komissio keskittää huomion puuttuvien yhteyksien rakentamiseen, pullonkaulojen poistamiseen ja riittävien rajatylittävien yhteyksien varmistamiseen.

3.

kannattaa uuden Verkkojen Eurooppa -välineen luomista liikenne-, energia- ja televiestintäalojen yhteiseksi oikeudelliseksi kehykseksi ja rahoitusvälineeksi.

4.

kehottaa toteuttamaan täytäntöönpanon tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, paikallis- ja alueviranomaisten ja paikallisten toimijoiden kanssa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

5.

kehottaa omaksumaan EU-rahoitukseen entistä avoimemman, johdonmukaisemman ja yksinkertaisemman lähestymistavan, jotta saadaan yksityistä rahoitusta, jota nyt tarvitaan EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi.

6.

katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineen toteuttamisen tulisi myös edistää osaltaan taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten koheesiotavoitteiden vahvistamista ja että se olisi nivottava koheesiopoliittisiin rahastoihin niin, että ne täydentävät toisiaan ja ovat keskenään johdonmukaisia.

7.

pitää tervetulleena komission ehdotuksia käyttää 10 miljardia euroa koheesiorahastoon osoitetuista varoista ydinverkkoon kuuluvien liikennehankkeiden rahoittamiseen Verkkojen Eurooppa -välineen kautta jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja saamaan tukea koheesiorahastosta. Komitea korostaa tarvetta noudattaa mahdollisimman pitkälle koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa, jotta voidaan taata suotuisammat rahoitustuen ehdot, jotka koheesiorahasto mahdollistaa kaikentyyppisille tukikelpoisille hankkeille, mukaan luettuina rajanylittävät maantiehankkeet.

8.

katsoo, että Verkkojen Eurooppa -hankkeissa olisi noudatettava älykkään, osallistavan ja kestävän kasvun prioriteetteja eli Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

9.

korostaa, että monien jäsenvaltioiden on vaikea toteuttaa itse monimutkaisia rajatylittäviä liikenneinfrastruktuurihankkeita, kun taas EU-tasolla on kriittinen kysyntämassa lisäsynergioiden luomiseksi eri rahoitusohjelmien ja politiikanalojen välillä. Niiden yhteydessä on varmistettava, että julkisten varojen käytön avulla saadaan aikaan mahdollisimman suuri vipuvaikutus ja sen myötä enemmän lisäarvoa EU:n kansalaisille.

10.

kannattaa uuden Verkkojen Eurooppa -välineen luomista liikenne-, energia- ja televiestintäalojen yhteiseksi oikeudelliseksi kehykseksi ja yhdeksi yhteiseksi rahoitusvälineeksi.

11.

korostaa, että liikennehankkeiden yhteydessä olisi harkittava niiden niveltämistä muiden liikennemuotojen – mm. lento- ja metroliikenteen kanssa. Lisäksi on varmistettava pääsy nopean laajakaistaverkon ja -palvelujen piiriin erityisesti alueilla, jotka eivät ole kaupallisesti houkuttelevia. Näitä ovat mm. maaseutualueet, joiden väestöntiheys on alhainen ja joilla tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan helpottaa julkisten palveluiden tarjoamista, edistää väestön pysymistä maaseudulla ja tukea alueellista yhteenkuuluvuutta.

12.

toivoo, että kehitysindeksiltään erilaisten alueiden kohtelua selkiytetään, jotta otetaan huomioon alueiden erityiset tilanteet EU:n eri puolilla, vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivien ja äärialueiden ominaisuudet mukaan luettuina, ja kohdellaan Euroopan alueita tasavertaisesti.

13.

tukee pyrkimyksiä edistää saastuttamattomia ja kestäväpohjaisia liikennejärjestelmiä, etenkin raide- ja meriliikennettä, jotka ovat tehokkaita ja kilpailukykyisiä liikennemuotoja ja joita varten tulee olla asianmukainen infrastruktuuri ja organisoituja palveluita. Näiden kestäväpohjaisten liikennemuotojen toimivuuden takaamiseksi on kehitettävä myös sisämaan logistisia solmukohtia, jotka mahdollistavat parhaat mahdolliset vaihtoyhteydet ja koko järjestelmän tehokkuuden.

14.

katsoo, että on otettava huomioon EU:n eri alueiden – kuten unioniin viimeksi liittyneiden jäsenvaltioiden alueiden, joiden infrastruktuuri on toistaiseksi heikosti kehittynyttä ja taloudelliset resurssit ovat riittämättömät – erityistilanne etenkin sellaisilla seuduilla, missä aluetason lisäarvo on suuri esimerkiksi rajaseudun liikenteen kannalta.

15.

korostaa, että olisi edistettävä energiaverkkojen yhteenliittämistä ja EU:n energiasisämarkkinoiden toimintaa sekä pidettävä EU:n riippumattomuutta energia-asioissa yhtenä tämän välineen keskeisistä painopistealoista. Lisäksi olisi parannettava toimitusvarmuutta.

16.

tähdentää, että investoinnit televiestinnän laajakaistaverkkoihin ja digitaalisten palvelujen infrastruktuureihin ovat oleellisen tärkeitä EU:n digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamiseksi ja EU 2020 -tavoitteiden edistämiseksi sekä julkisten palvelujen tuottamiseksi Euroopassa.

17.

suhtautuu myönteisesti Verkkojen Eurooppa -välineen luomiseen ja välineelle osoitettuun rahoitukseen, jota ei tule asettaa kyseenalaiseksi, jotta varmistetaan välineen tehokkuus ja vipuvaikutus muihin julkisiin ja yksityisiin rahoituslähteisiin. Komitea kehottaa pidättymään kaikista pyrkimyksistä, jotka voisivat olla haitallisia rakennerahastojen kannalta.

18.

on finanssimarkkinoiden tilanteen takia huolissaan seurauksista ja vipuvaikutuksista, joita Verkkojen Eurooppa -välineeseen liittyvillä rahoitustoimenpiteillä odotetaan olevan alue- ja paikallistasoilla suunniteltuun infrastruktuuri-investointien julkiseen rahoitukseen.

19.

kehottaa varmistamaan, että rahoitus jaetaan oikeudenmukaisesti EU:n kaikkien jäsenvaltioiden ja alueiden kesken. Komitea huomioi Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettavien liikenne-, energia- ja televiestintähankkeiden laadun ja lisäarvon heikoimmille alueille, myös pysyvistä luontoon tai maantieteeseen liittyvistä haitoista kärsiville alueille, erittäin harvaan asutuille alueille sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueille, ottaen asianmukaisesti huomioon ehdotettujen hankkeiden teho ja vipuvaikutukset.

20.

kehottaa Euroopan komissiota selvittämään, että koheesiorahastosta siirrettävä 10 miljardin osuus noudattaa koheesiorahastoasetusta, mukaan lukien jäsenvaltioille myönnettävät maakohtaiset tukiosuudet.

21.

painottaa, että tukikelpoisuussääntöjä tulee laajentaa hallintokustannusten osalta.

22.

kannattaa entistä avoimemman, johdonmukaisemman ja yksinkertaisemman lähestymistavan omaksumista EU-rahoituksessa yksityisen rahoituksen saamiseksi ja kehottaa näin ollen lisäämään hallintokustannukset tukikelpoisiin menoihin, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa entistä tehokkaammin. Komitea korostaa, ettei uusien rahoituslähteiden tule missään tapauksessa korvata perinteistä EU-rahoitusta vaan pikemminkin täydentää sitä.

23.

suhtautuu myönteisesti innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöönottoon, erityisesti EU-hankejoukkovelkakirjojen käyttöön. Ne auttavat saamaan liikkeelle yksityisiä sijoittajia ja edistävät julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia EU:ssa. Finanssimarkkinoiden tilanne huomioon ottaen komission olisi toimittava näiden joukkovelkakirjojen takaajana.

24.

kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joiden avulla kehitetään valmiuksia käyttää innovatiivisia rahoitusvälineitä. Näin edistettäisiin sellaisten erityisesti alue- ja paikallistason viranomaisten osallistumista, joilla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta. Komitea on tyytyväinen siihen, että 6. heinäkuuta 2012 hyväksyttiin asetus, jolla käynnistetään EU:n hankejoukkovelkakirja-aloitteen kokeiluvaihe 2012–2013. Tarkoituksena on kerätä 4,5 miljardia euroa yksityissektorin rahoitusta keskeisiä strategisia infrastruktuurihankkeita varten (2). Komitea katsoo, että jos kokeiluvaihe onnistuu, sen jälkeen tulee siirtyä vuosina 2014–2020 EU:n operatiiviseen vaiheeseen Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa.

25.

suhtautuu myönteisesti työohjelmien käyttämiseen välineinä, joiden avulla määritellään erityisten toimenpiteiden rahoittamisessa sovellettavat avustusmuodot.

26.

toteaa, että kustannusten tukikelpoisuus sellaisena kuin se on määritelty Verkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä voi olla hankkeiden toteuttamista rajoittava tekijä. Sitä olisikin muutettava tukikelpoisuusajankohtien ja tiettyjen tukikelpoisten kustannusten, kuten valmistelukustannusten, vähennyskelvottoman alv:n ja maan oston, osalta.

27.

on huolissaan siitä, että kaikki avustuksen hakemiseksi tehdyt ehdotukset on hyväksytettävä yksinomaan jäsenvaltioilla. Alueiden komitea kehottaakin varmistamaan, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat osallistua valintaprosessiin silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja sopii yhteen niiden oikeudellisten toimivaltuuksien kanssa.

28.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten nykyinen tilanne huomioon ottaen edunsaajat eivät pysty käynnistämään töitä ajoissa. Hankkeiden peruuttamista koskevien säännösten ei siis tule olla liian tiukkoja. Niinpä niissä tulee sallia kolmen vuoden määräaika Euroopan komission esittämien kahden vuoden asemasta.

29.

muistuttaa, että koheesiorahastosta osoitettavia 10:tä miljardia euroa hallinnoidaan suoraan eikä asiassa sovelleta hakemusjärjestykseen perustuvaa lähestymistapaa. Komitea tähdentää, että hakemusjärjestykseen perustuva lähestymistapa saattaa syventää EU:n koheesiotukea saavien EU-maiden epätasapainoa: niillä on enemmän hallinnollisiin, henkilöstö- ja rahoitusehtoihin liittyviä ongelmia, mikä saattaa estää eräitä jäsenvaltioita ja alueita esittämästä huolellisesti laadittuja hankkeita.

30.

ehdottaa, että tukikelpoisuussäännöksissä omaksutaan koheesiorahastosta siirrettävien 10 miljardin euron osalta kyseistä rahastoa koskevan asetuksen mukainen lähestymistapa.

31.

kehottaa varmistamaan, että hankkeiden taloudellisessa tukemisessa Euroopan laajuisia verkkoja alemmalla tasolla noudatetaan toissijaisuusperiaatetta tämän kuitenkaan vaikuttamatta toimivaltuuskysymyksiin.

32.

kannattaa monivuotisia työohjelmia, jotka välitetään kaikille asianomaisille toimijoille. Työohjelmien valmisteluun tulee monitasoisen hallinnon periaatteiden mukaisesti osallistua kumppaneita kaikilta hallintotasoilta.

33.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat oikeudellisesti vastuussa monien Verkkojen Eurooppa -välineen piiriin kuuluvien alojen toimista ja että Euroopan laajuisen liikenne-, energia- ja televiestintäinfrastruktuurin rahoitusta koskevat toimenpiteet, joita nyt ehdotetaan, vaikuttavat suoraan näihin viranomaisiin. Siksi on ensiarvoisen tärkeää noudattaa monitasoisen hallinnon periaatteita tasapainoisen aluekehityksen varmistamiseksi.

34.

toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välinettä koskeva ehdotus vaikuttaa olevan yhdenmukainen toissijaisuusperiaatteen kanssa (3). Komitea muistuttaa, että laajuutensa ja vaikutustensa vuoksi Verkkojen Eurooppa -hankkeilla saattaa olla rajanylittävä ulottuvuus, minkä vuoksi ne on toteutettava parhaiten soveltuvalla tasolla – eli EU:n, valtiollisella, alueellisella tai paikallisella tasolla.

35.

tähdentää, että alue- ja paikallisviranomaiset ja muut asianomaiset sidosryhmät tulee kutsua jäsenvaltioissa mukaan prosessiin, jossa tehdään päätöksiä ja suunnitelmia Verkkojen Eurooppa -välineestä mahdollisesti rahoitettavien hankkeiden alustavasta luettelosta.

36.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisten tulee saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietoa Verkkojen Eurooppa -ehdotuksista ja että niitä tulee auttaa aktiivisesti nivomaan ehdotukset osaksi hankkeiden valmistelua ja aluekehitysstrategioita. Lisäksi on ratkaisevan tärkeää, että alueen kaikki sidosryhmät tekevät yhteistyötä tulevien Verkkojen Eurooppa -hankkeiden valmistelussa ja toimeenpanossa.

37.

katsoo, että alue- ja jäsenvaltiotason viranomaisia tulee kannustaa strategisin toimenpitein laatimaan luetteloja energia- ja televiestintäaloilla ehdotettavista investoinneista vuoden 2012 loppuun mennessä, sillä tämä on ainoa keino varmistaa, että jäsenvaltioille jää riittävästi aikaa valmistella hankeasiakirjojaan.

38.

korostaa, että uusilla teknologioilla (esimerkiksi vaihtoehtoisia polttoaineita palveleva infrastruktuuri) on suuremmat markkinoille pääsyn esteet kuin maanteiden ja rautateiden kaltaisilla perinteisillä infrastruktuureilla, ja siksi tukien mahdolliseksi osuudeksi tulisi asettaa 20 prosentin sijasta 50 prosenttia.

39.

korostaa, että toimiessaan hallintoviranomaisen ominaisuudessa Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanijana Euroopan komission toimeenpanoviraston tulee tehdä tiivistä yhteistyötä muiden asianomaisten viranomaisten kanssa. Olisi pyrittävä välttämään lisäkustannusten aiheutumista viraston perustamisesta ja toiminnasta.

40.

korostaa, että silloin, kun yksittäiset kumppanit eri jäsenvaltioista eivät kykene sopimaan yksittäisten hankkeiden toteuttamisesta, tulee määritellä Verkkojen Eurooppa -välineen varoja koskevat säännöt.

41.

ehdottaa näin ollen, että Euroopan komissio tutkii, voitaisiinko EAYY:tä hyödyntää rajatylittävien hankkeiden toteuttamiseen mahdollisesti liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Ongelmia voi syntyä jäsenvaltioiden lainsäädäntöerojen ja eri asetuksissa määriteltyjen erilaisten rahoituslähteiden yhdistelemisen vuoksi.

42.

korostaa, että rakenne- ja koheesiorahastoista ja Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettavien hankkeiden hyvä yhteensopivuus tulee varmistaa. Lisäksi komitea korostaa Verkkojen Eurooppa -välineen odotettua vaikutusta pieniin hankkeisiin.

43.

kehottaa komissiota toteuttamaan selkeitä toimenpiteitä, joiden avulla taataan rakennerahastoasetusten keskinäinen koordinointi ja yhteensopivuus etenkin laadittaessa yhteistä strategiakehystä ja kumppanuussopimuksia mutta myös tukikelpoisuussääntöjen ja rahoitettavien hankkeiden mahdollisen päällekkäisyyden osalta.

44.

kiinnittää huomiota Verkkojen Eurooppa -välineen vaikutukseen, joka kohdistuu aluesuunnitteluun sekä alueellisiin ja paikallisiin kehittämisstrategioihin. Komitea kannattaa valmiuksien kehittämistoimenpiteitä, joiden avulla alue- ja paikallisviranomaisia autetaan valmistautumaan mahdollisimman hyvin, jotta ne voivat esittää Verkkojen Eurooppa -rahoituksen saamiseksi huolellisesti laadittuja hankkeita.

45.

painottaa, että ohjelmakautta 2014–2020 koskevat toimintaohjelmat ja asetukset tulee hyväksyä hyvissä ajoin, jotta hankkeita voidaan alkaa toteuttaa vuoden 2014 alussa.

46.

kannattaa komission ehdotusta siirtymisestä entistä tuloskeskeisempään lähestymistapaan niin, että käytetään ennalta sovittuja, selkeitä ja mitattavissa olevia tavoitteita ja tulosindikaattoreita. Tulee määritellä suppea määrä indikaattoreita, jotka ovat selkeitä ja luotettavia. Indikaattorien tulee olla yleisesti sovellettavia, oikeudenmukaisia ja oikeasuhtaisia, ja niiden tulee perustua yhtäläisen kohtelun periaatteeseen. Paikallis- ja alueviranomaisten saatavilla tulee siksi olla strategisen suunnittelun välineitä, jotta vältytään raportointiin liittyvältä hallinnolliselta lisätaakalta. Lisäksi tulee arvioida mm. taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen kohdistuvia vaikutuksia.

47.

pyytää jäsenvaltioita hyödyntämään yhä tehokkaammin toimintaohjelmia varten saatavilla olevaa teknistä apua, jotta voidaan parantaa paikallisten ja alueellisten elinten ja muiden osanottajien valmiuksia hankkia EU-rahoitusta. Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa on erityisen tärkeää varmistaa, että myös heikommin kehittyneet jäsenvaltiot laativat teknistä apua hyödyntäen laadukkaita hankkeita ja voivat siten hakea tasaväkisesti muiden jäsenvaltioiden kanssa EU-rahoitusta ehdotuspyyntöjen yhteydessä.

48.

katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä tulee määritellä nykyistä tarkemmin hankeasiakirjojen valmisteluun, hankkeiden valmisteluun, menettelyjen käynnistämiseen ja yksittäisten osanottajien hakemuksiin liittyviä kysymyksiä (jäsenvaltiotason elinten ja alue- ja paikallisviranomaisten välinen tehtävien jako).