21.6.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 181/154

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman, ”Yhteinen Erasmus”, perustamisesta”

COM(2011) 788 final – 2011/0371 COD

2012/C 181/27

Esittelijä: Indrė VAREIKYTĖ

Neuvosto päätti 12. joulukuuta 2011 ja Euroopan parlamentti 13. joulukuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman, ”Yhteinen Erasmus”, perustamisesta

COM(2011) 788 final – 2011/0371 COD.

Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 29. helmikuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28.–29. maaliskuuta 2012 pitämässään 479. täysistunnossa (maaliskuun 29. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 74 ääntä puolesta ja 1 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Aikana, jona talouskriisi on pakottanut tarkistamaan budjettimäärärahojen kohdennusta, ETSK painottaa, että on tärkeää hyödyntää edelleen tuloksekkaasti ja mahdollisuuksien mukaan entistä tehokkaammin nuorten koulutukseen ja työllisyyteen tarkoitettuja jäsenvaltiotason ja EU:n määrärahoja, jotta voidaan parantaa erityisesti nuorten ja iäkkäämpien työntekijöiden työllisyystilannetta.

1.2   ETSK:n mielestä ”Yhteinen Erasmus” -ohjelman tulisi olla keskeinen väline koulutuksen saaman tuen lisäämiseksi, jotta voidaan parantaa kansalaisten taitoja ja auttaa puuttumaan monissa jäsenvaltioissa vallitsevaan korkeaan nuorisotyöttömyyteen, täyttää ammattitaitoisten työvoiman tarve ja ratkaista osaamisen tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus. On erityisen tärkeää hyödyntää tällaista välinettä talouskriisin ja siitä työmarkkinoille aiheutuvien haittavaikutusten aikana. Kun työmarkkinoilla vallitsee osaamisen kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, sitä tulisi pienentää työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi.

1.3   ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen lisätä tulevan ohjelman määrärahoja huomattavasti eli 19 miljardiin euroon ja kannattaa sen vuoksi Euroopan komission yleistä määrärahaehdotusta ja kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa tukemaan määrärahojen lisäämistä.

1.4   Kun otetaan huomioon nykyinen taloudellinen tilanne, ETSK kannattaa varauksetta ohjelmassa ehdotettuja toimia: selkeä keskittyminen avaintoimintoihin, nykyisten toimien, tavoitteiden ja ohjelmien sirpaleisuuden vähentäminen, kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteämääräisen rahoituksen käytön lisääminen sekä edunsaajiin ja jäsenvaltioihin sovellettavien muodollisten vaatimusten vähentäminen, kansallisten toimistojen hallinnollisen työn määrän supistaminen sekä ehdotus, jonka mukaan kullekin maalle olisi nimettävä, mikäli se on tarkoituksenmukaista, vain yksi ainut kansallinen toimisto, jotta kriittinen massa kasvaa ja hallintokustannuksia saadaan leikattua.

1.5   Komitea huomauttaa kuitenkin, että vaikka toteutetaankin säästötoimenpiteitä, on tarpeen ottaa huomioon eri alojen pitkän aikavälin tulevaisuudennäkymät ja noudattaa kohtuullisen säästäväisyyden ja järkevän budjetoinnin periaatteita.

1.6   Kun otetaan huomioon kaikki ehdotetut säästötoimet, ETSK suosittaa painokkaasti, että säilytetään erilliset ja riippumattomat alaohjelmat ja myönnetään ohjelman kullekin pääalalle (korkea-asteen koulutukselle, ammatilliselle koulutukselle ja aikuiskoulutukselle, sekä kouluopetukselle ja nuorisotoiminnalle ja urheilulle) vähimmäismäärärahat ja että mahdollisesti jatketaan ohjelmien kehittämistä. Tämä koskee erityisesti koululaisten ja nuorten liikkuvuutta ryhmän tai luokan mukana, tutkijoiden ja korkeakouluopettajien liikkuvuutta, heikossa asemassa olevien nuorten integrointia, valmistavia vierailuja, kahden- ja monenvälisiä kouluhankkeita ja kumppanuuksia sekä liikkuvuutta ja opetuskumppanuuksia aikuisopetuksessa. Tässä yhteydessä on otettava huomioon työssä käymättömien naisten ja miesten erityiset oppimisintressit.

Monet ehdotetuista hallintouudistuksista takaisivat, että yleiset hallinnointikustannukset pysyisivät pääosin muuttumattomina ja että erillisten alaohjelmien avulla taattaisiin halutut vaikutukset ja suojeltaisiin ohjelma-aloitteita mahdolliselta epävakaudelta ja heikentymiseltä.

1.7   Komitea korostaa, että koulutuksella on erittäin tärkeä rooli reagoitaessa nykytilanteeseen, ja on tyytyväinen, että tämä ilmenee ohjelmasta. Jotta voidaan saavuttaa EU:n tärkeimmät strategiset tavoitteet, on kuitenkin tarpeen varmistaa virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen yhtäläisyys, mikä tarkoittaa, että epävirallisella ja arkioppimisella tulee olla nykyisessä ohjelmaehdotuksessa yhtä tärkeä asema kuin virallisella oppimisella.

1.8   ETSK on huolissaan siitä, että osa toimista, jotka ovat asianmukaisia ja arvostettuja nykyisessä nuorisotoimintaohjelmassa, puuttuvat ehdotuksesta ja että niiden poissaolo voi johtaa nuorisotoiminnan alan eurooppalaisen yhteistyön merkittävään vähenemiseen.

1.9   ETSK:n mielestä taitojen ja tietojen hankkiminen ja parantaminen tarkoittaa muutakin kuin nykyistä keskeistä tavoitetta poistaa työllistymisen esteitä, ja se kattaa aktiivisen kansalaisuuden ja sosiaalisen koheesion kehittämisen; näihin tavoitteisiin ei kuitenkaan kiinnitetä ehdotuksessa huomiota. Erityisesti työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisyhteiskunnan muiden organisaatioiden roolia tulisi vahvistaa ja tehostaa uudessa Erasmus-ohjelmassa.

1.10   ETSK on tyytyväinen tavoitteeseen lisätä ensinnäkin oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, sillä se on yksi niistä tekijöistä, jotka mahdollistavat keskeisten taitojen kehittämisen ja erityisesti sellaisten, jotka ovat tärkeitä työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa, ja toiseksi nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa. Liikkuvuus yksinään ei kuitenkaan ratkaise näitä kysymyksiä. Tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota mahdollisuuksiin käyttää liikkuvuustoimien avulla hankittuja taitoja sekä liikkuvuuden merkitykseen elinikäisessä oppimisessa.

1.11   Komitean mielestä oppimisen tulisi olla mahdollista kaikille ja kaikissa elämänvaiheissa. Sen vuoksi se kannattaa painokkaasti ehdotettua elinikäiseen oppimiseen perustuvaa lähestymistapaa, jonka tavoitteena on tarjota useita polkuja viralliseen, epäviralliseen ja arkioppimiseen siten että jokainen niistä on yhtä helposti saavutettavissa. ETSK painottaa jo esittämäänsä vaatimusta ”oppia pitkää elämää varten”. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että ehdotetussa asetuksessa omaksuttaisiin tällainen elinikäisen oppimisen lähestymistapa siten, että ohjelma olisi avoin kaikentyyppisille oppijoille pienistä lapsista ikääntyneisiin. Ohjelman tulisi olla osallistavampi ja räätälöity kullekin oppijaryhmälle, minkä vuoksi ETSK kehottaa laatimaan toimivan ja selkeän määritelmän elinikäiselle oppimiselle sekä nykyistä kohdennetumpia politiikkoja kunkin oppijaryhmän oppimismahdollisuuksien parantamiseksi.

1.12   Ohjelmaan kuuluviin toimiin osallistuvia tulee pitää eurooppalaisten arvojen lähettiläinä, minkä tulisi ilmetä selvästi ohjelmasta.

1.13   ETSK myöntää, että nykyinen Erasmus-ohjelma on ollut huomattava menestys (samoin kuin esimerkiksi eurooppalainen vapaaehtoistyö). Samalla komitea on huolissaan, että ”Erasmus” brändinimi tunnetaan suuren yleisön keskuudessa pääasiassa korkeakoulutuksen ja yleisesti ottaen virallisen koulutuksen synonyyminä. Erasmus-ohjelmaa yhtenä ainoana, kaikki koulutussektorit kattavana käsitteenä koskevan tiedon levittämisen tehostamista ei ole vielä käsitelty, ja se saattaa aiheuttaa lisää esteitä, kuten suhdetoiminnan kustannusten lisääntymistä ja muita ennakoimattomia menoja. ETSK on huolissaan, että tällaisen brändin tunnetuksi tekeminen ei ehkä ole mahdollista tai menestyksekästä nyt, kun ohjelman viralliseen käynnistämiseen on enää vain vuosi aikaa. On myös suositeltavaa säilyttää alaohjelmien nykyiset nimet.

1.14   Komitea on tyytyväinen siihen, että Euroopan integraatiota käsittelevään akateemiseen opetukseen ja tutkimukseen liittyvät Jean Monnet -toiminnot on säilytetty kokonaisuudessaan, mutta pitää tarpeellisena, ettei tätä erityistukea keskitetä vain kahteen Euroopan komission ehdotuksessa mainittuun instituutioon. Komitea kehottaa painokkaasti säilyttämään Jean Monnet 2007–2013 -ohjelmasta tuettavien kuuden laitoksen luettelon kokonaisuudessaan, jotta voidaan hyötyä Euroopan etua edistävien neljän muun laitoksen tuomasta lisäarvosta, akateemisesta täydentävyydestä ja mahdollisimman suuresta kulttuurisesta monimuotoisuudesta.

Komitea ehdottaa siis 10 artiklan muuttamista seuraavasti:

c)

tuetaan seuraavia eurooppalaisia akateemisia laitoksia, joiden päämääränä on Euroopan edun edistäminen: i) yliopistollinen Eurooppa-instituutti Firenzessä; ii) College of Europe (Bruggessä ja Natolinissa sijaitsevat laitokset); iii) Eurooppa-oikeuden akatemia Trierissä; (iv) Eurooppa-koulutuksen kansainvälinen keskus Nizzassa; (v) julkisen hallinnon Eurooppa-instituutti Maastrichtissa; (vi) Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus Odensessa;

2.   Komission ehdotus

2.1   ”Yhteinen Erasmus” -ohjelmalla komissio pyrkii kokoamaan yhteen kaikki nykyiset koulutukseen, nuorisoon ja urheiluun liittyvät EU:n ja kansainväliset järjestelyt korvaamalla seitsemän olemassa olevaa ohjelmaa – elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman, Erasmus Mundus -ohjelman, Tempus-ohjelman, Alfa-ohjelman, Edulink-ohjelman ja yhteistyöohjelman teollisuusmaiden kanssa – yhdellä ohjelmalla. Ilmoitettu tavoite on tehokkuuden lisääminen, tukien hakemisen helpottaminen ja sirpaleisuuden ja päällekkäisyyden vähentäminen.

2.2   Komissio ehdottaa noin 70 prosentin lisäystä nykyiseen seitsenvuotiseen talousarvioon, eli uuteen ohjelmaan kohdistettaisiin 19 miljardia euroa kaudella 2014–2020. Kaksi kolmasosaa rahoituksesta on tarkoitus käyttää yksittäisten opiskelijoiden vaihtojen tukemiseen tietojen ja taitojen parantamiseksi.

2.3   Uudessa ohjelmassa on määrä keskittyä EU:n tuomaan lisäarvoon ja koko järjestelmään kohdistuviin vaikutuksiin. Tukea annetaan kolmentyyppisiin toimiin: yksilöiden oppimismahdollisuudet sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, institutionaalinen yhteistyö oppilaitosten, nuorisojärjestöjen, yritysten, paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kesken sekä jäsenvaltioissa tehtävät uudistukset koulutusjärjestelmien uudenaikaistamiseksi ja innovoinnin, yrittäjyyden ja työllistettävyyden edistämiseksi.

2.4   Komission mukaan uuden ohjelman rationalisoitu rakenne ja huomattavasti suuremmat määrärahat merkitsevät sitä, että EU pystyy tarjoamaan opiskelijoille, harjoittelijoille, nuorille, opettajille, nuorisotyöntekijöille ja muille henkilöille paljon uusia mahdollisuuksia parantaa taitojaan ja työnsaantimahdollisuuksiaan ja kehittää itseään. ”Yhteinen Erasmus” -ohjelmalla pyritään edistämään Euroopan yhdentymisprosessia koskevaa opetusta ja tutkimusta ja tukemaan ruohonjuuritason urheilutoimintaa.

2.5   Ehdotetun ohjelman odotetaan edistävän Eurooppa 2020 -strategian, eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) ja nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden (2010–2018) tavoitteiden saavuttamista sekä Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeiden, kuten ”Nuoret liikkeellä” ja ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma”, toteuttamista. Lisäksi sen tulisi edistää EU:n ulkopuolisten maiden korkea-asteen koulutuksen kestäväpohjaista kehittämistä sekä urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämistä.

3.   Yleistä

3.1   Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorisotoiminnan alojen EU:n tärkeimmissä strategisissa asiakirjoissa annetaan näiden alojen aloitteille sama painoarvo. ETSK korostaa, että muotoiltaessa ohjelman tavoitteita ei saa antaa sellaista vaikutelmaa, että virallisella koulutuksella olisi suurempi painoarvo kuin epävirallisella ja arkioppimisella, esimerkiksi ammatillisella koulutuksella ja aikuiskoulutuksella, kouluopetuksella, nuorisotoiminnalla ja urheilulla. On elintärkeää välttää luomasta eriarvoisuutta eri alojen välille, sillä se saattaa heikentää ohjelmaan sisältyvää elinikäisen oppimisen lähestymistapaa.

3.2   Komitea on tyytyväinen mahdollisuuteen tukea politiikkojen uudistuksia, kuten Bolognan ja Kööpenhaminan prosessien ja nuorten kanssa käytävän järjestelmällisen vuoropuhelun toimeenpanoa sekä avoimuutta lisäävien EU:n välineiden täytäntöönpanoa.

3.3   Ohjelmassa vakuutetaan, että ”oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen tarkoitetut henkilöille myönnettävät avustukset vapautetaan veroista ja sosiaalimaksuista. Samaa poikkeusta sovelletaan välittäjätahoihin, jotka myöntävät tällaista rahoitustukea kyseisille henkilöille.” Komitea kannattaa tällaisia vapautuksia ja kehottaa komissiota tutkimaan ja ratkaisemaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa nykyisten liikkuvuustoimien täytäntöönpanossa havaittuja ongelmatapauksia (esimerkiksi kun liikkuvuusavustukset lasketaan perheen tuloiksi, mikä aiheuttaa sosiaaliturvan menetyksen).

3.4   Komitea kannattaa varauksetta urheilutoimien sisällyttämistä ohjelmaan erilliseksi luvuksi, jolla on omat määrärahansa, sillä rajatylittävien hankkeiden, urheilujärjestöjen valmiuksien lisäämisen ja kumppanuusmahdollisuuksien lisäämisen avulla ohjelmalla varmistetaan sidosryhmien nykyistä aktiivisempi ja tehokkaampi osallistuminen urheilupolitiikoista päättämiseen ja urheilualan elinten hallintotavan parantamiseen sekä motivoidaan eurooppalaisia ja etenkin nuoria liikkumaan entistä enemmän.

3.5   Komitea myöntää, että ohjelman toimia hallinnoiva yksi ainoa kansallinen toimisto kussakin jäsenvaltiossa, kun se on tarkoituksenmukaista, on todennäköisesti tehokkaampi ratkaisu ”käyttäjäystävällisyyden”, työtaakan ja kustannustehokkuuden kannalta. Tulisi kuitenkin varmistaa, että tuen hakijat voivat käyttää alueellisia palveluja, ja olisi muistettava, että kansallisen toimiston perustaminen ei välttämättä sovi kaikkien jäsenvaltioiden tilanteeseen. Samalla olisi huolehdittava siitä, etteivät hakijoille ja erityisesti epävirallisen oppimisen alalla toimiville valtiovallasta riippumattomille organisaatioille asetetut yleiset hallinnolliset vaatimukset lisäänny. Päinvastoin hallinnollista rasitusta tulisi jatkuvasti arvioida ja vähentää. ETSK kannustaa myös suosittamaan jäsenvaltioille, että nämä kutsuisivat kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolet nykyistä aktiivisemmin mukaan ohjelman hallinnointiin valtiotasolla.

3.6   ETSK on tyytyväinen tavoitteeseen vähentää nykyistä eri tavoitteiden ja toimien monisyisyyttä ja sirpaleisuutta, jotta voidaan vahvistaa kustannustehokkuutta ja lopettaa toimet, joilta puuttuu kestävän vaikutuksen aikaansaamiseen tarvittava kriittinen massa. Kuten tämän lausunnon kohdassa 1.6 todetaan, komitea kuitenkin suosittaa painokkaasti, että säilytetään erilliset ja riippumattomat alaohjelmat ja myönnetään ohjelman kullekin pääalalle vähimmäismäärärahat.

3.7   Vaikka tehokkuutta lisäävien ja kustannuksia vähentävien toimien laajentaminen on erittäin kannatettavaa, komitea toteaa, että on syytä tasapainottaa yhtäältä laajempien ja tehokkaampien hankkeiden ja toisaalta osallistavuuden tarve. Pienten organisaatioiden panosta kaikentyyppiseen koulutukseen ei tule aliarvioida, ja niiden mahdollisuudet osallistua ohjelmaan tulee säilyttää.

3.8   Komitea toteaa, ettei ohjelmassa mainita koululaisten liikkuvuutta. Komitea muistuttaakin, että liikkuvuusvalmiuteen on pyrittävä varhaisessa vaiheessa eikä vasta ammatti- tai korkeakoulutuksen aikana. Onnistuneiden Comenius-koulukumppanuuksien jatkaminen sekä koululaisten lyhyempien liikkuvuusjaksojen mahdollistaminen on näin ollen erittäin tärkeää.

3.9   Komitea toteaa, että ohjelmaan sisällytetyt toimet, joilla pyritään parantamaan heikossa asemassa olevien ryhmien mahdollisuuksia osallistua liikkuvuustoimiin, ovat riittämättömiä. Aliedustettujen ryhmien osallistumisesta koulutus- ja oppimistoimiin tulisi tehdä selkeä painopisteala, sillä on olennaisen tärkeää tehdä yhteiskunnista nykyistä oikeudenmukaisempia ja edistää talouskasvua. Vanhempien koulutuksella ja sosioekonomisella taustalla on yhä nykyään suhteettoman suuri merkitys yksilöiden mahdollisuuksissa saada koulutusta ja menestyä opinnoissa, ja tietyt ryhmät ovat aliedustettuja tietyissä kansallisissa yhteyksissä.

3.10   Liikkuvuusohjelmissa tulee tasapainottaa laatu ja oikeudenmukaisuus suhteessa määrään siten, että muita epäedullisemmista oloista peräisin olevat saavat mahdollisuuden osallistua niihin – esimerkiksi harkitsemalla liikkuvuutta koskevien avustusten suuruuden tarkistamista, sillä nykyään niitä pidetään riittämättöminä ja joustamattomina, kun otetaan huomioon osallistuvien maiden eri taloudelliset ympäristöt (1).

3.11   Tulisi harkita mahdollisuutta hyödyntää Euroopan sosiaalirahastoa ja rakennerahastoja siihen, että rahoitetaan kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden nuorten osallistumista oppimiseen liittyviin liikkuvuustoimiin sekä harjoitteluihin ja oppisopimuskoulutukseen muiden jäsenvaltioiden yrityksissä.

3.12   Komitea kehottaa pyrkimään nykyistä aktiivisemmin parantamaan erityisesti työllistävyyttä, sosiaalista ulottuvuutta, elinikästä oppimista, avustusten ja lainojen siirrettävyyttä sekä liikkuvuuden yleistä laatua ja vaikutusta koskevien tietojen keräämistä ja analysointia ja ehdottaa liikkuvuuskokemuksen jälkikäteistä arviointia. Tällaiset tiedot auttavat seuraamaan ohjelman täytäntöönpanoa ja antavat mahdollisuuden reagoida aktiivisesti mahdollisiin muutoksiin.

3.13   Komitea toistaa kannattavansa ohjelman resurssien hyödyntämisen tehostamista ja nykyisten toimien päällekkäisyyden ja sirpaleisuuden vähentämistä koskevaa säännöstä ja kehottaa näin ollen tarkastelemaan tätä kysymystä laajemmin periaatteellisella tasolla ja tarkistamaan kaikki olemassa olevat, Euroopan komission alaisuuteen kuuluvat ohjelmat, joiden tavoitteet ovat kokonaan tai osittain ehdotetun ohjelman mukaisia. Esimerkkinä mainittakoon, että ”Erasmus nuorille yrittäjille” -ohjelmalla, joka on osittain komission rahoittama, on erillinen hallinto, vaikka se saattaa edistää ”Yhteinen Erasmus” -ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

3.14   13 artiklan (Talousarvio) 3 kohdassa mainittuja nykyisiä jakautumisosuuksia ei selitetä selvästi. Komitea ehdottaa, että innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävään yhteistyöhön myönnettävien määrärahojen prosenttiosuutta kasvatetaan, sillä elinikäisen oppimisen ohjelmien aiempien vaiheiden aikana tehdyt analyysit ovat osoittaneet, että institutionaalinen yhteistyö on erittäin kustannustehokasta.

4.   Koulutustoimet

4.1   ETSK panee merkille, että ammatilliseen koulutukseen myönnettäviä määrärahoja on lisätty. Se suosittaa kuitenkin, että ohjelmassa määritetään selkeä tavoite siten, että se auttaa saavuttamaan ammatillisen peruskoulutuksen vertailuarvon: ”Vuoteen 2020 mennessä olisi EU:ssa keskimäärin vähintään kuudella prosentilla 18–34 vuoden ikäisistä ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista oltava takanaan ulkomailla suoritettu ammatilliseen peruskoulutukseen liittyvä opiskelu- tai harjoittelujakso (työharjoittelujaksot mukaan lukien), joka kestää vähintään kaksi viikkoa tai vähemmän, jos siitä on merkintä Europass-kansiossa.” (2) Lisäksi osa määrärahoista tulisi korvamerkitä oppisopimusohjelmien edistämiseen.

4.2   Tämän vertailuarvon saavuttamiseksi tarvitaan erityistoimia, jotta voidaan poistaa oppimiseen liittyvän liikkuvuuden käytännölliset, tekniset ja oikeudelliset esteet ja parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia lähettää ja vastaanottaa oppisopimusoppilaita ja harjoittelijoita sekä parantaa näiden yritysten panosta oppisopimusoppilaiden ja harjoittelijoiden liikkuvuustoimiin. Kun otetaan huomioon tämän sektorin toimien määrä ja laajuus sekä ”Koulutustoimien vaikutusten arviointi” -valmisteluasiakirjan (3) havainnot, komitea ehdottaa, että harkitaan, onko nyt ehdotettu 17 prosentin vähimmäismäärä ammatilliseen koulutukseen riittävä.

4.3   ETSK ehdottaa myös, että oppisopimusoppilaat ja harjoittelijat määritellään ohjelmassa erilliseksi kohderyhmäksi. Tämä auttaisi noudattamaan uusia poliittisia sitoumuksia edistää oppisopimuskoulutusta ja työssäoppimista korkean nuorisotyöttömyyden ongelmaan puuttumiseksi.

4.4   ETSK tähdentää, että aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen on vähäistä ja että suurella joukolla aikuisia on Euroopassa vähäiset taidot ja pätevyydet. (4) Jotta voidaan saavuttaa ET 2020 -strategian tavoite, jonka mukaan ”aikuisista vähintään 15 prosentin tulisi osallistua elinikäisen oppimisen ohjelmiin” (5), tarvitaan vahvoja aikuiskoulutusjärjestelmiä, koulutuksen tarjoajia, menetelmiä, henkilöstöä ja tarjontaa koko Euroopasssa. Aikuiskoulutuksen täytyy olla unionin aktiivisen kansalaisuuden tyyssija, jota vahva aikuiskoulutusohjelma voi edistää ja kehittää edelleen.

4.5   On tärkeää, että ohjelmalla on läheiset yhteydet ammatilliseen koulutukseen, mutta aikuiskoulutuksen on kuitenkin tarpeen olla erillinen sektorinsa, jotta voidaan vastata kohdassa 4.4 mainittuihin haasteisiin. Sen vuoksi komitea suosittaa, että aikuiskoulutus säilytetään ohjelmaehdotuksessa omana sektorinaan.

4.6   Vaikka aikuiskoulutuksen määrärahojen ehdotettu nosto on tervetullut, 2 prosentin vähimmäismäärä vaikuttaa riittämättömältä, kun otetaan huomioon Euroopan väestön ikääntyminen ja tarve lisätä aikuisten osallistumista elinikäiseen oppimiseen. Koska aikuiskoulutussektori on hyvin laaja ja kattaa paljon sosiaalisia yrityksiä, tulisi harkita suurempaa korotusta.

4.7   Aikuiskoulutuksen osalta ohjelmassa tulisi tukea selvemmin uudistetun aikuiskoulutusohjelman täytäntöönpanoa (6). Tukemalla aikuiskoulutusohjelmaa Erasmus-ohjelma tarjoaa todellisen tilaisuuden tuoda edistystä ja myönteistä muutosta aikuisoppimiseen, mikä tarkoittaa lukuisten eurooppalaisten itseluottamuksen, osallistumisen, aktiivisuuden, luovuuden, itsensä kehittämisen ja työllistyvyyden paranemista.

4.8   Sekä Grundtvig-työpajat että ikäihmisten vapaaehtoistyö ovat tarjonneet tilaisuuden osallistumiseen monille sellaisille eurooppalaisille, joilla ei muutoin olisi sitä ollut. Kun otetaan huomioon näiden toimien tarjoamat hyödyt, ETSK huomauttaa olevan tarpeen säilyttää aikuisopiskelijoiden yhtäläiset mahdollisuudet osallistua liikkuvuusjärjestelyihin ja vapaaehtoistyöhön.

4.9   Komitean mielestä ohjelma on korvaamaton keino saavuttaa Bolognan prosessin opiskelijoiden liikkuvuustavoite (7), jonka on asettanut myös Euroopan unionin neuvosto (8): ”vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia Euroopan korkeakoulutusalueen maiden korkeakouluista valmistuneista on opiskellut tai harjoitellut ulkomailla”. ETSK toteaa kuitenkin, että henkilöliikkuvuuteen liittyvien avustusten suuruutta tulee tarkistaa, jotta muita epäedullisemmista oloista peräisin olevat saavat yhtäläiset mahdollisuudet osallistua liikkuvuusjärjestelyihin.

4.10   Komitea kannustaa kehittämään edelleen yhteisiä ohjelmia ja yhteistutkintoja koko Euroopan korkeakoulutusalueella, sillä niiden avulla voidaan kiinnittää huomiota liikkuvuutta haittaaviin valtiotason sääntöihin ja lainsäädäntöön sekä parantaa koulutuksen yleistä laatua ja edistää kansainvälistä institutionaalista yhteistyötä.

4.11   Jotta voidaan saavuttaa Bolognan prosessin opiskelijoiden liikkuvuustavoite ja varmistaa liikkuvuusohjelmien ja yleisesti koulutuksen laatu, on ratkaisevan tärkeää synkronoida aiemmin opitun tunnustamisen järjestelmät eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS) ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) täytäntöönpanon kanssa oppimistulosten tunnustamiseen perustuvan lähestymistavan pohjalta. ETSK toteaa, että eräät maat eivät ole kytkeneet näitä siirtojärjestelmiä oppimistuloksiin eivätkä ole saavuttaneet kaikkien yhdenvertaisten mahdollisuuksien tavoitetta. Sen vuoksi tulisi harkita kiireellisiä toimia näiden siirtojärjestelmien omaksumiseksi yhteisiksi EU:n välineiksi keinona varmistaa pätevyyksien avoimuus sekä opiskelijoille että työnantajille.

4.12   Komitea korostaa niin ikään, että tarvitaan Euroopan tasoista jatkuvaa koordinointia auttamaan jäsenvaltioita hyväksymään toimia, jotta kaikkiin uusiin pätevyystodistuksiin sisällytetään jäsenvaltion tutkintojärjestelmän välityksellä selvä viittaus asianomaiseen eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen. Koska on selvää, että tätä tavoitetta (9) ei saavuteta ennen virallista määräaikaa eli vuotta 2012, tarvitaan edelleen koordinointia ja toimia eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksen toteuttamisen vauhdittamiseksi.

4.13   ETSK ehdottaa, että henkilöstön liikkuvuudelle annettaisiin nykyistä tärkeämpi asema, sillä tämä antaa merkittävän panoksen koulutusohjelmien korkeaan tasoon ja instituutioiden kansainvälisyyden lisäämiseen. Komitea kehottaa tiivistämään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan poistaa sosiaaliturvajärjestelmiin, eläkejärjestelyihin ja ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyviä henkilöstön liikkuvuuden esteitä.

4.14   Komitea kehottaa luonnehtimaan nykyistä yksityiskohtaisemmin sellaisille opiskelijoille tarkoitettua ehdotettua lainajärjestelmää, jotka suorittavat maisterin tutkinnon toisessa EU-maassa, kuten se toteaa jo ”Nuoret liikkeellä” -aloitetta (10) koskevassa lausunnossaan. Tarkoituksena on varmistaa, että lainojen myöntämismenettely on suunniteltu huolellisesti ja nuoret saavat siitä tietoa, sillä on tärkeää estää, sikäli kuin vain mahdollista, heitä joutumasta velkakierteeseen. Kun otetaan huomioon, miten vaikeaa ehdotettu lainajärjestely on luoda, tulisi varmistaa, että tällaiset lainat ovat houkuttelevia ja kohtuuhintaisia (erityisesti muita heikommassa asemassa oleville opiskelijoille), jotta voidaan saavuttaa arvioitu 331 100 opiskelijan kokonaismäärä.

4.15   Lisäksi komitea kehottaa arvioimaan ehdotetun lainajärjestelyn kaikki mahdolliset seuraukset, myös vaikutukset valtiotasoisiin ja alueellisiin rahoitustukijärjestelmiin ja lukukausimaksujen suuruuteen korkeakouluissa. Tällaisen arvion tuloksia tulisi levittää mahdollisimman laajalti.

4.16   Ehdotetun lainajärjestelyn lisäksi ETSK kehottaa Euroopan unionin toimielimiä tukemaan edelleen politiikoillaan jäsenvaltioiden kansallisia pyrkimyksiä varmistaa kansallisten avustusten ja lainojen täysi siirrettävyys koko EU:ssa edistämällä liikkuvuutta ja varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet liikkuvuuteen ja koulutukseen.

5.   Nuorisoalan toimet

5.1   ETSK korostaa nykyisen nuorisotoimintaohjelman (11) tehokkuutta. Arvioidaan, että ennen päättymistään nuorisotoimintaohjelma on tarjonnut noin miljoonalle eurooppalaiselle nuorelle epävirallisen oppimisen kokemuksen ja tilaisuuksia liikkuvuuteen. On myös selvää, että nykyisellä ohjelmalla on pysyviä vaikutuksia nuoriin eurooppalaisiin, koska se tukee nuorisojärjestöjä. Näin ollen nuorisotoimintaohjelman vaikutusta nuoriin voidaan pitää suurempana kuin EU:n minkään muun ohjelman, mikä ei ilmene riittävästi ehdotuksesta.

5.2   Komitea on huolissaan siitä, että nykyisessä ehdotuksessa kohdellaan avunsaajia joiltakin osin eriarvoisesti ja vaikeutetaan niiden muita heikommassa asemassa olevien nuorten saamista ohjelman pariin, jotka voivat nykyään päästä nuorisotoimintaohjelman piiriin pienten ja paikallisten nuorisojärjestöjen kautta.

5.3   ETSK:n mielestä ohjelmassa tulisi antaa nykyistä enemmän poliittista ja taloudellista painoarvoa nuorisolle ja nuorisopolitiikalle, kun otetaan huomioon nuorisoon liittyvien tavoitteiden määrä Eurooppa 2020 -strategiassa ja ET 2020 -strategiassa sekä nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteissa (2010–2018) sekä ”Nuoret liikkeellä” -aloitteen ja uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelman kaltaisissa lippulaivahankkeissa.

5.4   Kun otetaan huomioon nykyiseen nuorisotoimintaohjelmaan kuuluvien toimien määrä ja laajuus ja siihen osallistujien määrä sekä sen kyky saada mukaan nuoria muita heikommassa asemassa olevista ryhmistä, komitea kehottaa harkitsemaan uudelleen, voidaanko nuorisolle tarkoitetulla vain 7 prosentin ehdotetulla vähimmäismäärällä varmistaa, että nuorisoalan toimille asetetut tavoitteet saavutetaan. Komitea kehottaa myös laatimaan osana ohjelmaa erillisen nuorisotoiminnan alaohjelman, jolle myönnetään riittävät määrärahat. Tällainen lähestymistapa mainitaan jo ”Nuoret liikkeellä” -aloitetta koskevassa komitean lausunnossa (12). Kaikki nykyiset nuorisotoimintaohjelman alaohjelmat tulisi säilyttää.

5.5   Komitea korostaa, että nykyään nuorisotoimintaohjelma tarjoaa mahdollisuuden tukea toimia, jotka eivät saisi tukea vaihtoehtoisista rahoituslähteistä, ja että se on yksi nuorisohankkeiden tärkeimmistä rahoituslähteistä. Tämä pätee erityisesti pieniin ja paikallisiin/alueellisiin organisaatioihin. Tällaisen tuen puuttuminen voisi aiheuttaa vakavaa haittaa Euroopan nuorisoalalle. Monista nuorisojärjestöistä saattaisi tulla vähemmän Eurooppa-keskeisiä, sillä juuri eurooppalaiset verkostot tukevat pieniä ja paikallisia järjestöjä unionin ohjelmiin osallistumisessa. Tämä jättäisi tilaa vain suurille organisaatioille ja elimille ja aiheuttaisi suoranaista haittaa paikallisille, alueellisille ja pienikokoisille organisaatioille.

5.6   Komitea toteaa, että ohjelmassa tulisi painottaa nykyistä selvemmin Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 165 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanoa, sillä siinä kehotetaan ”edistämään nuorisovaihdon sekä sosiaalipedagogiikan alan ohjaajien vaihdon kehittämistä sekä kannustamaan nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa”.

6.   Väestökehityksen muutokseen liittyvät toimet

ETSK ehdottaa EU:n rahoituskaudelle 2014–2020 erillistä tukiohjelmaa ”Sukupolvet toiminnassa”. Sukupolvien vuoropuhelua vaaditaan monissa ohjelmissa ja ehdotuksissa esimerkiksi aktiivisen ja terveen ikääntymisen alalla, kestävyyskysymyksissä (kestävyysajattelun mukaiseen elämäntapaan liittyen), energiatehokkuudessa yms.

ETSK on vakuuttunut siitä, että sekä nuorten että iäkkäiden osalta liikkuvuus vahvistaa vastavuoroista arvostusta, edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja lujittaa yhteistä vastuuta eurooppalaisista arvoista.

---

(1)  SEC(2011) 1402 final, COM(2011) 788 final.

(2)  Neuvoston päätelmät oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevasta vertailuarvosta, koulutus-, nuoriso- ja kulttuurineuvoston 3 128. istunto, 28.–29. marraskuuta 2011.

(3)  Leonardo da Vinci -alaohjelman piiriin kuuluvilla ammatillisen koulutuksen toimilla edistetään Kööpenhaminan prosessia ja ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien toteuttamista ja tarjotaan ainutlaatuisia tilaisuuksia kansainvälistämiseen, liikkuvuuteen ja innovointiin tällaisen koulutuksen piirissä.

(4)  COM(2007) 558 final.

(5)  http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/doc34_en.htm.

(6)  Neuvoston päätöslauselma uudistetusta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta (16743/11), 17. marraskuuta 2011.

(7)  Korkea-asteen koulutuksesta vastaavien eurooppalaisten ministereiden konferenssin tiedote, Leuven ja Louvain-la-Neuve, Belgia, 28.– 29. huhtikuuta 2009.

(8)  Neuvoston päätelmät korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamisesta, koulutus-, nuoriso- ja kulttuurineuvoston 3 128. istunto, 28.–29. marraskuuta 2011.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi (2008/C 111/01), 23. huhtikuuta 2008.

(10)  (EUVL C 132, 3.5.2011, s. 55).

(11)  SEC(2011) 1402 final, COM(2011) 788 final.

(12)  EUVL C 132, 3.5.2011, s. 55.

---