21.6.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 181/137

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan kansalaisten teemavuodesta (2013)”

COM(2011) 489 final – 2011/0217 COD

2012/C 181/24

Esittelijä: Andris GOBIŅŠ

Neuvosto päätti 21. syyskuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan 1 kohdan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan kansalaisten teemavuodesta (2013)

COM(2011) 489 final – 2011/0217 COD.

Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 29. helmikuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28.–29. maaliskuuta 2012 pitämässään 479. täysistunnossa (maaliskuun 28. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 137 ääntä puolesta ja 3 vastaan 11:n pidättyessä äänestämästä.

”Kansalaisyhteiskunta on yksi kanava, jonka kautta voimme ilmaista ihmisyyttämme sen kaikissa vivahteissa.” –

Václav Havel

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Euroopan komissio on ehdottanut vuoden 2013 nimeämistä Euroopan kansalaisten teemavuodeksi (1). Euroopan talous- ja sosiaalikomitea korostaa, että kansalaisilla on ehdottoman keskeinen rooli Euroopan tulevaisuuden ja yhdentymisen varmistamisessa, ja se kannattaa useita ehdotuksessa esitettyjä ajatuksia. ETSK on jo tehnyt kumppaneineen laajaa valmistelutyötä teemavuoden onnistumisen puolesta, ja tätä työtä tulee jatkaa määrätietoisesti.

1.2   Komitea pitää valitettavana, että Euroopan komission laatimassa ehdotuksessa Euroopan teemavuodesta 2013 on puutteita. Komissio poikkeaa ehdotuksessaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kehotuksesta omistaa teemavuosi aktiiviselle kansalaisuudelle sekä Euroopan parlamentin kehotuksesta korostaa erityisesti uusia oikeuksia, joita kansalaiset saivat Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä. Komitea esittää joukon konkreettisia lisäyksiä ja muutoksia ja kannustaa siten lähentämään teemavuotta kansalaisten tarpeisiin ja varmistamaan, että siitä tulee onnistunut.

1.3   EU:n teemavuoteen liittyen tulee määritellä painopisteitä Euroopan ja eurooppalaisten suurten tulevaisuuden haasteiden takia. Kansalaisten heikko luottamus Euroopan unioniin ja omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa EU:n päätöksiin sekä heidän välinpitämättömyytensä ja ulkopuolisuutensa päätöksenteosta nakertaa perustavalla tavalla EU:n ideaa ja heikentää päätöksenteon laatua sekä EU:n pitkän ajan kehitystä.

1.4   Teemavuoden päätavoitteina tulee olla kansalaisten osallistuminen ja aktiivisuus. Sen avulla tulee edistää kansalaisten valistunutta, aktiivista ja tiivistä osallistumista Euroopan yhdentymiseen sekä poliittiseen ja yhteiskunnalliseen elämään. Komitea kehottaa tarkentamaan teemavuoden oikeusperustaa ja nimeämään vuoden ”aktiivisen kansalaisuuden ja kansalaisten osallistumisen eurooppalaiseksi teemavuodeksi”.

1.5   Komitea muistuttaa, että kansalaisten osallistumisen ja aktiivisuuden ajatukseen sisältyvät demokratian ja EU:n perusarvojen lujittaminen, keskustelu kansalaisten poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien kunnioittamisesta ja heidän velvollisuuksistaan sekä yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen EU:ssa. Teemavuonna tulee painottaa yhteiskunnan monimuotoisia tarpeita sekä syrjinnän ja eriarvoisuuden torjuntaa. Mm. naisiin ja vammaisiin tulee kohdistaa erityishuomiota.

1.6   Sekä Euroopan unionin että jäsenvaltiotason hallintoelinten tulee aloittaa viipymättä toimet mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi siten, että käydään tiivistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa kaikissa päätöksenteon vaiheissa ja kaikilla tasoilla (paikallis-, valtio- ja EU-taso).

1.7   Liikkuvuutta tulee tukea tässä yhteydessä yhtenä välillisenä tavoitteena.

1.8   Teemavuotta ja siihen osallistumista varten osoitettavaa rahoitusta tulee tarkistaa. Sen tulee olla riittävä, vakaa ja oikeassa suhteessa asetetun tavoitteen tärkeyteen, sillä demokratian puute saattaa käydä hyvin kalliiksi. Supistetut määrärahat (vuoden 2010 noin 17 miljoonasta vuoden 2013 noin 1 miljoonaan) eivät mahdollista puuttumista vakaviin ongelmiin.

1.9   Eurooppalaisia organisaatiota ja verkostoja edustavat yhteysryhmän jäsenet ja muut kumppanit ovat ETSK:n tuella muodostaneet hyvien käytäntöjen jatkamiseksi ja mahdollisimman avoimen ja hyvin koordinoidun työskentelyn varmistamiseksi allianssin, joka keskittyy teemavuoden toteuttamiseen. Allianssi on valmis osallistumaan huomattavalla panoksella teemavuoden toteuttamiseen ja myös lisäsuositusten esittämiseen. Komitea on päättänyt laatia ja toteuttaa laajan yhteistyö-, avoimuus- ja innovaatio-ohjelman, jonka avulla voidaan osoittaa yhteiskunnalle ja EU:n toimielimille yhteiskunnallisen osallistumisen tarjoamat edut ja joka toimisi tietyiltä osin mallina muille.

2.   Taustaa

2.1   Vuonna 2013 tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Maastrichtin sopimuksella luotiin Euroopan unionin kansalaisuuden käsite. Lissabonin sopimuksessa (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen [SEU] 10 artiklan 3 kohta ja 11 artikla) kansalaisyhteiskunnalle osoitetaan useita uusia oikeuksia. Erityisesti on syytä korostaa kaikkien EU:n toimielinten velvollisuutta edistää demokraattista osallistumista päätöksentekoprosessiin sekä yksilötasolla että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tasolla (2). Nämä oikeudet eivät nykyisin valitettavasti juuri näy yhteiskunnassa.

2.2   Euroopan komissio on osittain noudattanut Euroopan parlamentin kehotusta ehdottaessaan vuoden 2013 nimeämistä Euroopan kansalaisten teemavuodeksi. Se keskittyy ehdotuksissaan kuitenkin tiettyihin oikeudellisiin näkökohtiin, jotka kattavat vain pienen osan kansalaisuuden sisällöstä. EU:n kansalaisuus on tehokkaimpia yhteisen identiteetin rakentamiskeinoja. EU:n perusarvoja ovat kansanvalta, vapaus, oikeusvaltio, tasa-arvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen (SEUn 2 artikla) (3). Näillä arvoilla on erityinen merkitys, sillä ne vahvistavat etenkin kriisien ja mahdollisten muutosten aikoina demokraattisia prosesseja, kansalaisten itseluottamusta ja tunnetta kuulumisesta Euroopan unioniin. Euroopan komission ehdotuksessa kiinnitetään valitettavasti liian vähän huomiota tähän.

2.3   Tuoreessa Eurobarometri-kyselyssä vain 43 prosenttia vastaajista ilmoitti tietävänsä, mitä EU:n kansalaisuus merkitsee, ja 32 prosenttia tunsi olevansa hyvin tai erittäin hyvin selvillä oikeuksistaan EU:n kansalaisena (4). Vuonna 2009 pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa äänesti vain 43 prosenttia äänioikeutetuista (5), mikä on paljon vähemmän kuin jäsenvaltioiden kansallisissa vaaleissa (noin 67 %) (6). Vain 30 prosenttia kansalaisista arvioi pystyvänsä henkilökohtaisesti vaikuttamaan EU:n prosesseihin, ja näin vastaavien määrä on vähentynyt (7). Vuonna 2009 tehdyssä Eurobarometri-kyselyssä vastaajat mainitsivat vuoropuhelun edistämisen EU:n kansalaisten ja toimielinten välillä (37 %) tärkeimpänä asiana, jonka avulla voidaan parantaa kansalaisen oikeuksien toteutumista EU:ssa (8). ETSK otti jo vuosina 1992 ja 1993 antamissaan – edelleen yllättävän ajankohtaisissa – lausunnoissa esille mm. kansalaisten osallistumisen tarpeellisuuden, legitimiteettiongelmat, kansalaiskasvatuksen ja -valistuksen, kansalaisten luottamuksen omiin mahdollisuuksiinsa sekä demokratiavajeen poistamisen (9).

2.4   Myös EU:n lainsäädännön ja sen noudattamisen puutteet sekä usein kritisoitu EU:n toimielinten riittämätön valmius aitoon vuoropuheluun ovat Euroopan unionin suuria haasteita. Esimerkiksi vuonna 2011 tehdyssä Eurobarometri-erityistutkimuksessa vain vajaa kolmannes EU:n kansalaisista oli osittain tai täysin tyytyväinen EU:n hallinnon tehokkuuteen, palveluvalmiuteen ja avoimuuteen. Muut ilmaisivat tyytymättömyytensä etenkin avoimuuden puutteeseen, tai heillä ei ollut mielipidettä kysytystä asiasta (10).

2.5   Kyseiset tiedot osoittavat, että kansalaisten ja EU:n toimielinten välillä on kuilu, että osallistuminen toimielinten työskentelyyn on vähäistä (11) ja että monet jopa suhtautuvat epäilevästi päätöksenteon yleiseen legitiimiyteen sekä Euroopan komission suureen vaikutusvaltaan kriisissä painiskelevia valtioita kohtaan. Seurauksena on joka tapauksessa Euroopan unionin vaikuttavuuden, yhtenäisyyden ja voiman heikkeneminen. Euroopan teemavuoden 2013 puitteissa olisikin nostettava nämä kysymykset keskusteluun ja pyrittävä saavuttamaan yhdessä kansalaisten kanssa tuntuvia parannuksia sekä keskusteltava kansalaisuuden tulevasta kehityksestä.

3.   Yleistä

Teemavuoden perusluonne ja nimitys

3.1   Komitea kannattaa ajatusta Euroopan teemavuoden 2013 nivomisesta kansalaisuusaiheeseen. Sen mielestä teemavuodella tulee pyrkiä kansalaisten arvojen, kiinnostuksenkohteiden ja tarpeiden huomioimiseen EU:n politiikassa. Siksi tavoitteena tulee olla EU:n kaikkien kansalaisten valveutunut osallistuminen päätöksentekoprosessiin kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa, yleisesti ottaen aktiivinen kansalaisuus sekä eurooppalainen identiteetti ja yhteenkuuluvuus, rauha, vapaus, oikeusvaltio, tasa-arvo, yhteisvastuu ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

3.2   Komitea kehottaa nimeämään vuoden ”aktiivisen kansalaisuuden ja kansalaisten osallistumisen eurooppalaiseksi teemavuodeksi”  (12).

3.3   Esitetyssä ehdotuksessa (13) painotetaan kohtuuttoman paljon henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja oikeuksia rajatylittävissä yhteyksissä. Liikkuvia kansalaisia on vähän, ja useissa valtioissa – esimerkiksi Romaniassa ja Bulgariassa – liikkuvuudelle on suuria esteitä, vaikka maat täyttävät Schengen-sopimuksen kriteerit. Lisäksi vuosi 2006 oli jo Euroopan työntekijöiden liikkuvuuden teemavuosi.

3.4   Euroopan komission esittämässä ehdotuksessa EU:n kansalaisuus pelkistetään kouralliseen oikeudellisia näkökohtia, vaikka siihen liittyy paljon muitakin seikkoja. Kansalaisuudella on myös mm. poliittinen, yhteiskunnallinen, taloudellinen, sosiaalinen  (14) ja kulttuurinen ulottuvuus.

Teemavuoteen liittyvät oikeudelliset näkökohdat

3.5   Komitea kannattaa tarkasteltavaan asiakirjaan sisältyvässä päätösehdotuksessa esitettyä kehotusta kehittää EU:n toimielinten ja kansalaisten välistä vuoropuhelua ja tietojenvaihtoa, mutta se katsoo kuitenkin, että keskeinen sija on annettava osallistavalle demokratialle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Lissabonin sopimuksessa vahvistetut uudet tähän liittyvät oikeudet ja velvollisuudet (15) tulee panna kaikilta osin täytäntöön; myös Euroopan parlamentti on kehottanut käsittelemään näitä kysymyksiä vuonna 2013 (16). On varmistettava viipymättä avoin ja selkeä vuoropuhelu kansalaisten ja kaikkien tasojen hallintoelinten välillä.

3.6   Lisäksi komitea kehottaa viittaamaan ehdotuksessa selvästi ja täsmällisesti kaikkiin sopimuksessa Euroopan unionista (SEU) ja sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) esitettyihin demokratiaa ja osallistumista koskeviin määräyksiin, erityisesti SEUn 11 artiklaan ja SEUTin 15 artiklaan sekä SEUn johdanto-osaan, 1 artiklaan, 3 artiklan 2 kohtaan, 6 artiklaan ja 10 artiklaan (17).

SEUn 1 artiklan toinen kohta: ”Tämä sopimus merkitsee uutta vaihetta kehityksessä sellaisen yhä läheisemmän Euroopan kansojen välisen liiton luomiseksi, jossa päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia.”  (18)

3.7   Teemavuoden oikeusperustaa tulee laajentaa niin, että edellä mainitut tavoitteet voidaan toteuttaa tuoden esille kaikki kansalaisuuteen liittyvät näkökohdat ja että voidaan myös varmistaa toimien toteuttaminen ja kehittäminen kaikilla politiikanaloilla.

3.8   Komitea huomauttaa, että on osittain myös jokaisen jäsenvaltion vastuulla varmistaa kansalaisten mahdollisuudet osallistua EU:n päätöksentekoprosessiin; tästä on osoituksena mm. Saksan perustuslakituomioistuimen tuomio ja tuomioistuimen käyttämä ilmaisu Integrationsverantwortung (yhdentymiskysymyksiin liittyvä vastuu) (19).

3.9   Komitea korostaa SEUn 9 artiklassa vahvistettua kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatetta (20). Tähän liittyen se kehottaa kiinnittämään Euroopan teemavuoden 2013 yhteydessä huomiota syrjinnän kohteena oleviin väestöryhmiin. Tulee toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan kaikkien kansalaisten yhtäläiset mahdollisuudet käyttää osallistumisoikeuttaan sekä taloudellisia, sosiaalisia ja muita oikeuksiaan alkuperään ja kansalaisuuteen, ikään, erityistarpeisiin, terveydentilaan, varallisuuteen, uskonnolliseen vakaumukseen, perhetilanteeseen tms. katsomatta. Tulee taata naisten ja miesten ehdoton tasa-arvoisuus (21). Erityishuomiota tulee kohdentaa demokratian vastaisten ja äärisuuntauksiin lukeutuvien ideologioiden ja toiminnan torjuntaan.

3.10   Komitea korostaa myös aktiivisen kansalaisuuden ulkoista ulottuvuutta. Teemavuosi tulisi toteuttaa yhteistyössä EU:n naapurimaiden kanssa. Komitea kehottaa noudattamaan EU:n perusperiaatteita ja -arvoja johdonmukaisesti unionin ulkosuhteissa (22) ja nivomaan kansalaisyhteiskunnan yhä tiiviimmin EU:n ulkopolitiikan muotoiluun sekä käynnistämään valmistautumisen teemavuoteen 2015, jonka aiheeksi ETSK on ehdottanut kehitysyhteistyötä.

Henkilöiden vapaa liikkuvuus

3.11   Komitea kannattaa henkilöiden vapaata liikkuvuutta yhtenä välillisenä painopisteenä (23), kuten esitetyssä ehdotuksessakin, jossa ilmaistaan vakaa pyrkimys poistaa havaitut jäljellä olevat esteet  (24), jotta kaikki EU:n kansalaiset voisivat täysin yhdenvertaisesti ja vapaasti harjoittaa kyseisiä oikeuksiaan. Komitea kehottaa kuitenkin kiinnittämään päähuomion konkreettisiin käytännön toimiin, jotka tuottavat myönteisiä vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Sellaisia olisivat mm. tiedon levittämiseen liittyvien ohjelmien ja välineiden luominen tai laajentaminen, uuden lainsäädännön laatiminen ja täytäntöönpano sekä valvonnan tiukentaminen ja yhä tehokkaampi puuttuminen EU:n lainsäädännön rikkomiseen.

3.12   Euroopan teemavuoden 2013 yhteydessä tulee kiinnittää erityishuomiota myös siihen, että kansalaisilla on unionin ulkopuolella ollessaan oikeus saada apua muiden jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta.

3.13   Komitea huomauttaa, että henkilöiden liikkuvuutta tulee tarkastella myös väestörakenteen muutoksen valossa ja että tulee tiedostaa liikkuvuuden myönteinen vaikutus työllistymismahdollisuuksiin ja kilpailukykyyn. Liikkuvuus vauhdittaa kehitystä sekä EU:n lainsäädännön soveltamista ja noudattamista esimerkiksi seuraavissa asioissa: kuluttajien oikeudet, tavaroiden, palvelujen ja pääoman liikkuvuus, terveydenhuoltopalvelut, koulutus, oikeus asettua ehdolle ja äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa oleskeltaessa muissa EU-maissa, kielitaito ja kulttuuriset ja sosiaaliset taidot sekä monet muut sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet ja takeet. Henkilöiden liikkuvuus merkitsee siis myös kansalaisten mahdollisuutta hyödyntää yhtenäismarkkinoiden tarjoamia etuja ja Eurooppa 2020 -strategian kasvutavoitteiden edistämistä.

Teemavuoden järjestämiseen liittyvät näkökohdat

3.14   Euroopan teemavuoden 2013 järjestelyjen tulee tukea sille määriteltyjä tavoitteita ja arvoja. Komitea kehottaa suunnittelemaan ja toteuttamaan teemavuoden mahdollisimman avointa menettelytapaa noudattaen niin, että kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa kutsutaan mukaan kaikki asianomaiset toimijat – alueiden komitea, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, kansalaisyhteiskunnan edustajat, kuten työmarkkinaosapuolet, sekä valtakunnallisen ja paikallistason hallintoelimet.

3.15   Komitea korostaa, että on paikallaan kohdentaa erityishuomiota yhteistyöhön perus- ja korkeakoulutason oppilaitosten kanssa sekä niissä toteutettaviin toimiin. Kunkin jäsenvaltion on tiedostettava oma roolinsa ja laadittava perus- ja korkeakoulutason oppilaitoksille tarkoituksenmukaisia koulutusohjelmia, joita Euroopan komissio voisi edistää.

3.16   Kansalaisyhteiskunnan kuulemista varten tulee laatia konkreettinen menettely ja opas, johon kootaan hyviä toimintatapoja.

3.17   Uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia – esim. sosiaalista mediaa ja muita välineitä, joissa käyttäjät määrittelevät sisällön – tulee hyödyntää laajasti, ja kaikkiin EU:n toimielinten verkkosivustoihin tulee luoda kuulemisosiot.

3.18   Lisäksi komitea kehottaa varmistamaan Euroopan teemavuoden 2013 selkeän ja tehokkaan koordinoinnin kaikilla tasoilla ja kaikkien osallistuvien toimijoiden kesken. Tässä tulee hyödyntää täysipainoisesti ohjauskomitean mahdollisuuksia ja luoda tehokkaita valtiotason mekanismeja kokemusten vaihtamiseksi.

3.19   Komitea on aiemmista eurooppalaisista teemavuosista saatuihin hyviin kokemuksiin nojautuen antanut tukensa eurooppalaisia organisaatiota ja verkostoja edustavien ETSK:n yhteysryhmän jäsenten aloitteelle muodostaa laaja ja avoin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden allianssi teemavuoden toteuttamiseksi ja ilmoittanut olevansa valmis tekemään allianssin kanssa yhteistyötä. ETSK itse aikoo perustaa koordinointiryhmän seuraamaan teemavuoden etenemistä ja edistämään sen onnistumista. Tavoitteen saavuttamiseksi olisi myös käynnistettävä tiivis yhteistyö kansalaisyhteiskunnan allianssin ja ETSK:n koordinointiryhmän kesken.

Komitea katsoo, että ETSK ja sen EU- ja valtiotasolla toimivat kumppanit voivat antaa suuren panoksen tekemällä kartoitusta ja yhteistyötä teemavuoden toteuttamiseen osallistuvien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden keskuudessa sekä kannustamalla niitä. Näin voidaan jakaa ETSK:n ainutlaatuista kokemusta yhteistyöstä ja yhteisymmärryksen luomisesta kansalaisyhteiskunnassa.

3.20   Komitea kehottaa laatimaan ja toteuttamaan konkreettisia toimia eri teemavuosien välisen yhteyden ja teemavuoden tulosten pysyvyyden varmistamiseksi. Komitea kehottaa nivomaan sisällöllisesti toisiinsa teemavuodet 2010–2013 ja niitä seuraavat eurooppalaiset teemavuodet (25) – kuten teemavuoden 2014, jonka komitea toivoo omistettavan perhekysymyksille.

3.21   Tarvitaan paitsi tiedotuskampanjoita myös päätöksentekijöiden yhdessä kansalaisten kanssa kehittämiä konkreettisia ja käytännöllisiä toimia ja toimintamalleja. Ehdotetun päätöksen 3 artiklan luetteloa tuettavista toimenpiteistä tulee tasapainottaa ja muuttaa käsillä olevassa lausunnossa esitettyjen suositusten mukaisesti, ensisijaisesti SEUn 10 ja 11 artiklan täysipainoisen toteuttamisen edistämiseksi.

4.   Erityistä

Yhteiskunnan osallistuminen ja päätösten legitiimiys

4.1   Komitea katsoo, että esitetty ehdotus ei nykymuotoisena edistä tunnetta kuulumisesta Euroopan unioniin. Ehdotuksella ei luoda perustaa, jota tarvittaisiin, jotta Euroopan teemavuoden 2013 avulla saavutettaisiin kouriintuntuvia tuloksia yhteiskunnan ja päätöksentekijöiden välisen kuilun umpeenkuromisessa, kansalaisten osallistumiseen liittyvissä kysymyksissä tai pyrkimyksissä parantaa merkittävästi EU:n toimielinten legitiimiyttä. Komitea kehottaa laatimaan teemavuoteen liittyen uuden edistämisohjelman ja mekanismin sekä esittämään ja panemaan täytäntöön tähän liittyvää lainsäädäntöä.

4.2   Komitea korostaa erityisesti, että Euroopan komission olisi esitettävä konkreettisia ehdotuksia, esim. valkoinen kirja SEUn 10 ja 11 artiklan täysipainoisesta toteuttamisesta. Eurooppalainen kansalaisaloite (SEUn 11 artiklan 4 kohta) ja muut tähän mennessä laaditut mekanismit eivät riitä varmistamaan yhteiskunnan täysivaltaista osallistumista. Keskustelut mahdollisuuksista täydentää kyseisiä mekanismeja tulee aloittaa heti (26).

4.3   Lisäksi tulee parantaa olemassa olevia vuoropuhelu- ja osallistumismekanismeja, koota hyviä toimintatapoja  (27) ja kehittää EU:n toimielinten keskinäistä sekä unionitason, EU-kysymyksiä käsittelevien valtiotason hallintoelinten (mm. hallitusten, kansallisten parlamenttien), kansalaisyhteiskunnan ja muiden tahojen välistä yhteistyötä, jotta päätöksenteko olisi mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää.

4.4   Lisäksi komitea kehottaa myös EU:n jäsenvaltioita kehittämään yhteiskunnan osallistumisen mahdollistavia valtio-, alue- ja paikallistason mekanismeja sekä kutsumaan suuren yleisön mukaan vuoropuheluun ja laatimaan konkreettisia tulosindikaattoreita asetettujen tavoitteiden seurantaa varten.

4.5   Yhteiskunnallista näkemystenvaihtoa tulee edistää myös Euroopan tasolla. On mm. varmistettava, että jokainen kansalainen ymmärtää, mitä aiheita käsitellään ja milloin ja miten päätöksentekoprosessiin voi osallistua, sekä myös vahvistettava ja edistettävä Euroopan media-alueen toteuttamista (28) sekä tähän liittyvää koulutusta (29) ja kulttuuria.

4.6   Komitea painottaa toimivansa Euroopan unionissa toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan välisenä siltana (30). Komitea ilmaisee Euroopan teemavuoden 2013 toteuttamisvalmisteluihin liittyen aikovansa vakaasti laatia ja toteuttaa laajan yhteistyö-, avoimuus- ja innovaatio-ohjelman, jonka avulla voidaan osoittaa yhteiskunnalle ja EU:n toimielimille yhteiskunnallisen osallistumisen tarjoamat edut ja joka toimisi tietyiltä osin mallina muille.

Aiemmat lausunnot ja teemavuoden arviointi

4.7   ETSK on puoltanut aiemmissa lausunnoissaan voimakkaasti ja johdonmukaisesti arvoja ja tavoitteita, joita tässä lausunnossa tähdennetään; niitä ovat mm. kansalaisten valveutunut osallistuminen, kansalaiskasvatus, kansalaisten kaikkien oikeuksien puolustaminen ja kehittäminen (31).

4.8   Komitea kehottaa sisällyttämään toimintasuunnitelmaan ja muutenkin tukemaan sen aiemmissa lausunnoissaan ehdottamia liikkuvuustoimia, joita ovat mm. nuorten liikkuvuuden erityinen tukeminen, liikkuvuusmahdollisuuksien parantaminen sekä liikkuvuuden kehittäminen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla; yhä parempien mahdollisuuksien tarjoaminen elinikäiseen oppimiseen; toimenpiteet, jotka tähtäävät koulutusjärjestelmiin, puutteelliseen kielitaitoon, terveyssyihin, sosiaaliturvaan, asunnon saatavuuteen ja muihin seikkoihin liittyvien esteiden raivaamiseen  (32). Komitea kehottaa tarkastelemaan myös liikkuvuuteen mahdollisesti kytkeytyviä epämiellyttäviä seikkoja, joita ovat esimerkiksi perheiden hajaantuminen, kulttuurin menettämisen riski tai ihmisten kotiseutuun liittyvät sosioekonomisen näkökohdat.

4.9   Komitea pitää kannatettavana ehdotusta siitä, että kukin jäsenvaltio laatisi oppaan siitä, mitä oikeuksia niiden alueella asuvilla muiden jäsenvaltioiden kansalaisilla on. Myös muita helposti saatavia tietolähteitä tulee tarjota (33). Kaikkia aktiivisen kansalaisuuden edistämisestä annetussa ETSK:n lausunnossa esitettyjä seikkoja tulee edistää (34).

4.10   Komitea kannattaa ajatusta Euroopan unionin kansalaisuutta käsittelevästä katsauksesta ja ehdotusta laatia toimintaohjelma, jossa kartoitetaan, miten voidaan poistaa kansalaisen oikeuksien käyttöä edelleen haittaavat esteet. Komitea kehottaa määrittelemään tässä yhteydessä tärkeimmäksi prioriteetiksi kansalaisten osallistumisen. Komitean mielestä tämä edistäisi myös mm. kansalaisten tiedonsaantia Euroopan parlamentin vaaleista ja osallistumista niihin keväällä 2014 ja sen jälkeen.

4.11   Komitea huomauttaa, etteivät Euroopan komission esittämät toimintalinjat ole riittävän johdonmukaisia. Niistä heijastuu toisaalta halu korostaa liikkuvuutta, mutta toisaalta Youth in Action -ohjelmaan kaavaillaan uudeksi budjettikaudeksi suuria muutoksia, jotka voivat ohjata kehitystä aivan vastakkaiseen suuntaan ja heikentää tunnetta Euroopan unioniin kuulumisesta sekä kansalais- ja Eurooppa-suuntautunutta ajattelua nuorison keskuudessa.

4.12   Komitea kannattaa Euroopan teemavuoden 2013 tulosten yksityiskohtaista arviointia sekä teemavuotta koskevien kansalaisnäkemysten kokoamista ja arvioimista. Tulokset tulee ottaa huomioon, kun myöhemmin kehitetään EU:n kansalaisuuspolitiikkoja. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea puolestaan harkitsee, että se laatisi lausunnon, jossa esitetään konkreettisia indikaattoreita ja suuntaviivoja myöhempiä toimia varten.

Institutionaalinen kehys

4.13   Komitea kehottaa harkitsemaan mahdollisuutta muodostaa Euroopan parlamenttiin erityinen työryhmä, joka edistäisi toimielinten – ETSK mukaan luettuna – keskinäistä yhteistyötä teemavuoden suunnittelussa ja toteutuksessa.

4.14   Komitea suosittaa, että Euroopan komission yksiköille, jotka työskentelevät kansalaisyhteiskunnan osallistumiseen ja vahvistamiseen liittyvien kysymysten parissa, osoitetaan asianmukaiset resurssit Euroopan teemavuoden 2013 valmistelua varten ja että yksiköiden toiminta-alaa laajennetaan ja niiden asemaa ja koordinointia vahvistetaan. Komitea kehottaa harkitsemaan, voitaisiinko myös vapaaehtoistoiminnan tunnetuksi tekemiseen ja koordinointiin kiinnittää erityishuomiota.

4.15   Sellaisia tietolähteitä kuin Europe Direct, Sinun Eurooppasi -portaali ja Solvit ei kannattane painottaa erityisesti, sillä ne ovat tehottomia ja suurelle yleisölle vieraita. Myös Europeana ja Eures voitaisiin lisätä luetteloon. EU:n perustamilla tiedotuskanavilla voi kuitenkin olla ainoastaan epäsuora rooli, ja pääpaino on annettava järjestäytyneelle kansalaisyhteiskunnalle. Tieto tulee joka tapauksessa kohdentaa toivotulle yleisölle modernien ja innovatiivisten tiedotuskanavien – mm. sosiaalisen median – kautta.

Rahoitusnäkökohdat

4.16   Komitea kehottaa osoittamaan Euroopan teemavuotta 2013 varten riittävät ja tarkoituksenmukaiset määrärahat. Kaavailtu noin 1 miljoonan euron budjetti ei riitä takaamaan kyseessä olevien tärkeiden tavoitteiden saavuttamista. Euroopan teemavuoden 2011 talousarvio, vuonna 2010 toteutetut valmistelut mukaan luettuina, oli noin 11 miljoonaa euroa (35) ja teemavuoden 2010 talousarvio noin 17 miljoonaa euroa (36). Sitä paitsi Euroopan teemavuoden 2013 määrärahat suunnitellaan osoitettavan viestinnän pääosaston budjettikohdista ja ohjelmista, eli kyse ei ole lisärahoituksesta (37). Tästä summasta ei myöskään valitettavasti ole tarkoitus osarahoittaa kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen aloitteita (38). Komitea katsoo, ettei keskimäärin 0,2 senttiä EU:n kansalaista kohden riitä tässä lausunnossa edellytettyjen toimien toteuttamiseen, vaikka kaikki toimet ja aloitteet eivät edellytäkään mittavia resursseja. Joka tapauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota toimiin, joille ei ole riittävää rahoitusta.

4.17   Komitean mielestä maininta siitä, että rahoitus tapahtuu ”hankkimalla suoraan tavaroita ja palveluja voimassa olevien puitesopimusten mukaisesti” (39), tulee poistaa, sillä se johtaa käytännössä pr-toimistojen toteuttamiin lyhytjänteisiin ja kalliisiin kampanjoihin, jotka voivat vaikuttaa myös kielteisesti eivätkä yhdenmukaisen toteutuksen takia välttämättä onnistu erityisen hyvin monissa jäsenvaltioissa. Rahoitus tulee ohjata mahdollisimman suurelta osin valtakunnallisen ja paikallisen tason kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, joiden tulee olla teemavuoden pääasiallisia toteuttajia. Yksi tapa saavuttaa tämä tavoite olisi määrärahojen osoittaminen jäsenvaltioissa toimivien Euroopan komission edustustojen kautta.

4.18   Euroopan teemavuoden 2013 tulokset ja siitä saatu kokemus tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan esim. tulevan Kansalaisten Eurooppa -rahoitusohjelman kaltaisia rahoitusvälineitä. Lisäksi tulee tiedottaa nykyistä laajemmin EU:n kansalaisuuden edistämiseksi saatavilla olevasta rahoituksesta (40), taata riittävän rahoituksen kohdistaminen tähän tavoitteeseen ja uudistaa operatiivinen tukiohjelma niin, että kohteena on osallistuminen ja järjestelmällinen vuoropuhelu EU-asioista jäsenvaltio- tai EU-tasolla. Tämä olisi myös jatkoa aiemmalle ohjelmalle, jonka tavoitteena oli edistää EU:n kansalaisten aktiivista osallistumista ja tunnetta kuulumisesta Euroopan unioniin (41). Vapaaehtoistoiminnan tulee kuulua kuvaan, jotta voidaan kattaa hankkeiden osarahoitusosuus.

4.19   Komitea kehottaa myös omaksumaan innovatiivisen lähestymistavan rahoituksen suunnitteluun, hallinnointiin ja hyödyntämiseen Euroopan unionissa ja muilla tasoilla mm. niin, että kansalaiset voivat osallistua Euroopan teemavuoden määrärahojen osoittamiseen.

---

(1)  COM(2011) 489 final – 2011/0217 COD.

(2)  SEU: EUVL C 83, 30.3.2010. SEUn 10 artiklan 3 kohta kuuluu seuraavasti: ”Kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa. Päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia.” SEUn 11 artiklassa puolestaan todetaan seuraavasti:

”1.	Toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.

2.	Toimielimet käyvät avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

3.	Komissio kuulee laajasti asianomaisia osapuolia varmistaakseen unionin toimien johdonmukaisuuden ja avoimuuden.”

(3)  SEU: EUVL C 83, 30.3.2010.

(4)  Flash Eurobarometer 294, lokakuu 2010.

(5)  COM(2010) 605 final.

(6)  Eurostat, Voter turnout in national and EU parliamentary elections.

(7)  Standard Eurobarometer 75, elokuu 2011.

(8)  Ks. Standard Eurobarometer 72, syksy 2009, osa 2. Vuonna 2011 puolestaan vastaajista 48 prosenttia mainitsi yhtenä tärkeimmistä seikoista (annetussa luettelossa) vapaan liikkuvuuden ja oleskelun EU:ssa, 33 prosenttia EU-tason hyvän hallinnon, 32 prosenttia oikeuden tehdä valitus Euroopan oikeusasiamiehelle, 21 prosenttia mahdollisuuden tutustua EU:n toimielinten asiakirjoihin, 21 prosenttia mahdollisuuden äänestää EU-vaaleissa, jos asuu toisessa jäsenvaltiossa, 20 prosenttia oikeuden esittää vetoomus Euroopan parlamentille ja 19 prosenttia mahdollisuuden ehdottaa säädöksen antamista kansalaisaloitteen avulla. Ks. Special Eurobarometer / Wave 75.1; huhtikuu 2011.

(9)  ETSK:n lausunto demokratian lisäämisestä EU:ssa ja sen toimielimissä; kansalaisille ja yhteiskunta- ja talouselämän toimijoille suunnatun tiedotuksen parantamisesta; Euroopan parlamentin oikeusasiamiehen roolista, EYVL C 352, 30.12.1993, s. 63 (ei saatavilla suomeksi).

(10)  Special Eurobarometer / Wave 75.1, huhtikuu 2011.

(11)  EUVL C 318, 23.12.2006, s. 163.

(12)  Niissä valtioissa, joissa kansalaisuus mielletään jo ennestään aktiiviseksi, voitaisiin käyttää teemavuodesta lyhyttä nimitystä.

(13)  COM(2011) 489 final – 2011/0217 COD.

(14)  EUVL C 376, 22.12.2011, s. 74.

(15)  EUVL C 354, 28.12.2010, s. 59.

(16)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2010 (2009/2161(INI)).

(17)  EUVL C 83, 30.3.2010.

(18)  EUVL C 83, 30.3.2010.

(19)  BVerfG, 2 BvE 2/08, 30.6.2009.

(20)  EUVL C 83, 30.3.2010.

(21)  Ks. esimerkiksi asiakokonaisuus REX/307 (esittelijä: Madi Sharma). Lisäksi Flash Eurobarometer 294 (lokakuu 2010) osoittaa, että mm. naisilla ja ruumiillista työtä tekevillä on heikommat tiedot EU:n kansalaisuuden merkityksestä.

(22)  EUVL C 376, 22.12.2011, s. 74.

(23)  EUVL C 228, 22.9.2009, s. 14.

(24)  COM(2010) 603 final.

(25)  EUVL C 224, 30.8.2008, s. 106; EUVL C 128, 18.5.2010, s. 149; EUVL C 51, 17.2.2011, s. 55.

(26)  EUVL C 376, 22.12.2011, s. 74.

(27)  Ks. myös Conference of INGOs, CONF/PLE(2009)CODE1, 2009.

(28)  EYVL C 318, 23.12.2006, s. 163.

(29)  EUVL C 28, 3.2.2006, s. 29.

(30)  EUVL C 354, 28.12.2010, s. 59.

(31)  Ks. esimerkiksi ETSK:n lausunnot, joihin tässä lausunnossa viitataan.

(32)  EUVL C 228, 22.9.2009, s. 14.

(33)  European Citizenship – Cross-Border Mobility, Aggregate Report, Qualitative study – TNS Qual+, elokuu 2010.

(34)  EYVL C 28, 3.2.2006, s. 29.

(35)  Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011.

(36)  EUVL C 51, 17.2.2011, s. 55.

(37)  COM(2011) 489 final – 2011/0217 (COD).

(38)  ETSK:n yhteysryhmä: European Citizenship is more than Rights! Open letter to MEPs: Commission proposal to designate 2013 as ”European Year of Citizens”.

(39)  COM(2011) 489 final – 2011/0217 COD.

(40)  COM(2010) 603 final.

(41)  Kertomus ”Edistyminen kohti tosiasiallista unionin kansalaisuutta vuosina 2007–2010”, COM(2010) 602 final, Bryssel, 27.10.2010.

---