Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 294/2008 muuttamisesta”

COM(2011) 817 final – 2011/0384 COD

ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta: EIT:n toimet innovatiivisen Euroopan edistämiseksi”

COM(2011) 822 final – 2011/0387 COD

2012/C 181/21

Esittelijä: Jacques LEMERCIER

Euroopan parlamentti päätti 13. joulukuuta 2011 ja neuvosto 16. tammikuuta 2012 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 173 artiklan 3 kohdan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheista

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 294/2008 muuttamisesta

COM(2011) 817 final – 2011/0384 COD

ja

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta: EIT:n toimet innovatiivisen Euroopan edistämiseksi

COM(2011) 822 final – 2011/0387 COD.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 8. maaliskuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28.–29. maaliskuuta 2012 pitämässään 479. täysistunnossa (maaliskuun 28. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 123 ääntä puolesta ja 5 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   ETSK hyväksyy yleisesti komission lähestymistavan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttiin (EIT) nähden.

1.2   Komitea on suureksi osaksi samaa mieltä komission suosituksista, jotka perustuvat järjestelmän eri toimijoiden kuulemiseen, vaikutustenarviointeihin ja toteutetuissa kokeiluissa saatuihin tietoihin.

1.3   ETSK suhtautuu myönteisesti komission käynnistämiin toimiin, koska se on tietoinen Euroopan unionin viiveistä korkean tason tutkimus- ja koulutuslaitoksia koskevan yhteistyön, tiedonjaon ja lähentymisen alalla.

1.4   Koska tutkimus maailmanlaajuistuu ja innovoinnin merkitys tuotannossa kasvaa edelleen, komitea katsoo, että huippuosaamista on edistettävä.

2.   Tausta

2.1   Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) on perustettu vuonna 2008.

2.2   EIT perustuu komission neuvostolle 22. helmikuuta 2006 tekemään ehdotukseen, ja se perustettiin Lissabonin strategian yhteydessä edistämään kasvua ja luomaan työllisyyttä unionissa.

2.3   EIT:n ensisijaisena tavoitteena on korjata puutteita Euroopan teknologiseen innovaatioon perustuvassa teollisuuspolitiikassa ja edistää siten perustutkimuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä innovatiivisten teollisuussovellusten välisiä synergiavaikutuksia Euroopassa sekä erityisesti pk-yrityksissä ja -teollisuudessa.

2.4   Huippuosaamisen keskuksena EIT:n tavoitteena on tulla keskeiseksi innovaation, tutkimuksen ja kasvun osatekijäksi Euroopan unionissa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi se pyrkii lähentämään korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation rakenteita toiminnallisesti ja maantieteellisesti.

2.5   Tämä lähestymistapa muistuttaa paljon MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) työskentelytapaa, jonka tavoitteena on kolmen sektorin horisontaalinen integraatio.

2.6   Budapest valittiin kesäkuussa 2008 EIT:n toimipaikaksi.

2.7   EIT ei rahoita suoraan yksittäisiä hankkeita. Sen osuus hajautettujen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen (KIC (1) rahoituksesta on 25 prosenttia.

2.8   Osaamis- ja innovaatioyhteisöihin kuuluu yliopistoja, yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, jotka työskentelevät yhdessä innovatiivisissa hankkeissa ja osallistuvat kaikenlaisten kumppaneina toimivien paikallisten yrittäjien ja innovoijien kanssa paikallisten hankkeiden rahoitukseen 75 prosentilla.

2.9   Kolme ensimmäistä osaamis- ja innovaatioyhteisöä valittiin joulukuussa 2009; toimipisteet sijaitsevat Ranskassa, Saksassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Sveitsissä, Italiassa, Espanjassa, Alankomaissa, Ruotsissa, Suomessa, Unkarissa, Belgiassa ja Puolassa.

3.   Komission ehdotukset

3.1   Tässä yhteydessä EIT:n on kehityttävä houkuttavaksi vertailukohdaksi yliopistoille, tutkimuslaitoksille, tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuville yrityksille sekä erityisesti innovatiivisille pk-yrityksille, jotka ovat myös tärkeimpiä ammattitaitoa vaativien työpaikkojen ja uusien ammattien luojia.

3.2   Lisätäkseen vaikutustaan ja edistääkseen innovaatiota yhteiskunnan haasteisiin liittyvillä uusilla aloilla EIT laajentaa asteittain osaamis- ja innovaatioyhteisöjen joukkoa tutkimuksen rahoittamista koskevan vuosien 2014–2020 puiteohjelman kuluessa.

3.2.1   Myönnettyjen määrärahojen käyttöä valvotaan, ja konkreettiset tulokset määrittelevät viime kädessä tietyn osaamis- ja innovaatioyhteisön elinkelpoisuuden.

3.2.2   Uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamisen asteittaista etenemissuunnitelmaa noudattamalla EIT varmistaa, että aiemmilta kierroksilta saadut kokemukset otetaan asianmukaisesti huomioon ja että osaamis- ja innovaatioyhteisöjä perustetaan vain sellaisille aihealueille, joilla on selvästi innovaatioon liittyvää potentiaalia sekä huippuosaamista, jonka avulla voidaan houkuttaa tarvittavia taitoja ja rahoitusta.

3.3   Vuosina 2014–2020 luodaan siten kaksi uutta osaamis- ja innovaatioyhteisöjen sukupolvea: kolme yhteisöä vuonna 2014 ja kolme vuonna 2018. Siten jo olemassa olevat osaamis- ja innovaatioyhteisöt mukaan lukien niiden kokonaismäärä nousee yhdeksään (toisin sanoen yhteistoimintakeskittymiä perustetaan 40–50 eri puolille EU:ta).

3.4   Osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on vakaa tieteellinen ja tutkimukseen pohjautuva perusta. Niiden avulla kootaan yhteen koulutus-, tutkimus- ja innovaatioalan toimijoita.

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla on mahdollista saada yritykset investoimaan ja sitoutumaan pitkällä aikavälillä, ja ne tarjoavat tilaisuuden edistää teknologian kehitystä ja vauhdittaa sosiaalisia innovaatioita. Esimerkkejä niistä ovat osaamis- ja innovaatioyhteisöt seuraavilla osa-alueilla:

3.5   Euroopan unionin tämänhetkisiin haasteisiin vastaamiseksi vaikuttaa sopivalta ratkaisulta perustaa hajautettuja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, joihin kootaan paikallisesti tai ainakin alueellisesti kaikki potentiaaliset kumppanit. Eri jäsenvaltioiden tutkimus-, koulutus- ja tuotantojärjestelmien yhdenmukaistaminen kohtuullisessa (toisin sanoen lyhyessä) ajassa on toissijaisuusperiaatteeseen liittyvien kysymysten vuoksi osoittautunut mahdottomaksi. Yhteisöjen perustaminen tarjoaa tähän konkreettisen ratkaisun, jolla ongelma voidaan korjata ja jolla tarjotaan teollisuuden ja palvelujen kehittämistä koskevalle politiikalle uusi malli.

3.6   Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen työhönottoon, organisaatioon ja rahoitukseen liittyvä riippumattomuus helpottaa mahdollisimman pätevien ja motivoituneiden tutkijoiden löytämistä ja edistää todennäköisesti komission ennakoimaa kokemusten hankintaa ja kansainvälistä yhteistyötä.

4.   Yleiset ja erityiset huomiot

4.1   Komission ehdotuksen yleisrakenne on uudistushenkinen ja lupaava. Komitea haluaa muistuttaa Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta aiemmin antamastaan lausunnosta (2), koska se katsoo siinä esitettyjen yleisten huomioiden olevan edelleen täysin käyttökelpoisia.

4.2   Komitea katsoo, että kun otetaan huomioon perustettavien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen määrä ja ohjelman kesto, komission hankkeelle esittämä talousarvio merkitsee käytännössä stagnaatiota tai jopa rahoituksen vähenemistä vuoteen 2020 saakka. EIT on kuitenkin tapa edistää eurooppalaisten pk-yritysten ja -teollisuuden kestävää kasvua keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tällainen kasvu lisää innovointia ja työllisyyttä, ja sen kehittymistä lupaavimmilla aloilla on syytä kannustaa.

4.3   Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoitusrakenne kuuluu selvästi niiden vahvoihin puoliin, koska EIT:n osuus on vain 25 prosenttia ja loput 75 prosenttia saadaan kumppaniyrityksiltä, pk-yrityksiltä, tutkimuskeskuksilta sekä toimintaan osallistuvilta julkisilta tai yksityisiltä toimijoilta. Rakenteen joustavuus nopeuttaa hankintaprosessia, siirtymistä perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen, innovaatiota ja patenttihakemusten jättämistä sekä innovaation markkinoille saattavien yritysten perustamista tai kehittämistä.

4.4   Lisäksi jäsenvaltioiden paikallisille aloitteille voidaan jättää runsaasti liikkumavaraa.

4.5   Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallintorakenne samoin kuin jäsenten vaihtuminen määräajoin kuuluvat yhteisöjen kiistattomiin etuihin. Komitea on yhtä mieltä EIT:n kehittämistä ohjaavasta suunnitelmasta ja katsoo, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen riippumattomuus ja itsenäisyys on säilytettävä tehokkuuden parantamiseksi ja että niiden työtä on arvioitava saavutettujen tulosten pohjalta.

4.6   Tämän kaksitasoisen rakenteen kiinnostaviin piirteisiin kuuluu se, että sillä helpotetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuottamien patenttien ja innovatiivisten tuotteiden markkinoille saattamista.

Globalisaation yhä nopeutuessa ja heikentäessä perinteisiä teollisuudenaloja ETSK kannattaa ajatusta siitä, että huippuosaaminen koulutuksen ja tuotannon aloilla kuuluu tulevaisuuden arvoihin ja on tehokas kilpailukykyä edistävä väline.

4.7   Kestävää kehitystä silmällä pitäen innovatiivisten tuotteiden tai palveluiden lisäarvolla on Euroopan unionissa nyt suurempi rooli kuin koskaan aikaisemmin, kun ajatellaan ammattitaitoa vaativien työpaikkojen luomista ja sen estämistä, että toiminta siirtyy maihin, joissa työvoima on hinnaltaan huokeaa.

4.8   ETSK toteaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat suhteellisen keskittyneitä. Komitea toivoo, että ryhdytään erityistoimiin suhteiden luomiseksi laboratorioihin, yrityksiin ja tutkimuskeskuksiin mahdollisimman monissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan laajentaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen luovaa potentiaalia sekä inhimillisiä ja teknisiä voimavaroja. Samalla estetään korkean tason tutkimuksen ja koulutuksen epätasapainon voimistuminen jäsenvaltioiden välillä. Komitea toteaa myös, että yli 200 kumppania kaikista jäsenvaltioista on paneutunut asiaan.

4.9   ETSK kannattaa erityisesti tutkinnoille myönnettävää EIT-tunnusta, jotta voidaan helpottaa tutkijoiden liikkuvuutta ja edistää pk- ja muiden yritysten kehittämistä niiden alkuperäalueen ulkopuolella.

4.10   ETSK toivoo, että laitoksille, yrityksille ja mahdollisille kumppaneille toimitetaan mahdollisimman paljon tietoa, jotta ne tukisivat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamista ja osallistuisivat yhteisöjen perustamiseen Eurooppa 2020 -strategian tärkeimmillä osa-alueilla.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EIT:n on tehtävä näitä teemoja laajalti tunnetuksi mahdollisimman pian, jotta yritykset ja mahdolliset kumppanit voivat suunnitella kumppanuushankkeitaan.

4.11   ETSK on tietoinen jäsenvaltiotason laitoksissa mahdollisesti esiintyvästä epäröinnistä ja jopa vastahakoisuudesta ja kehottaakin komissiota edistämään perusteellista vuoropuhelua EIT:n ja tällaisten laitosten välillä komitean välttämättöminä pitämien synergiavaikutusten saavuttamiseksi.

Tutkimus- ja koulutuslaitosten johtajat ovat erityisesti huolissaan siitä, että heidän organisaatioidensa määrärahat saattavat pienentyä, koska varoja käytetään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hyväksi.

(1)  Knowledge and Innovation Communities (KIC).

(2)  EUVL C 161, 13.7.2007, s. 28.