Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsolidoiduista tilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista”

COM(2011) 684 final – 2011/0308 COD

2012/C 181/15

Esittelijä: Paulo BARROS VALE

Euroopan parlamentti päätti 15. marraskuuta 2011 ja neuvosto 29. marraskuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 50 artiklan 1 kohdan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsolidoiduista tilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista

COM(2011) 684 final – 2011/0308 COD.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 8. maaliskuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28.–29. maaliskuuta 2012 pitämässään 479. täysistunnossa (maaliskuun 29. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 125 ääntä puolesta ja 2 vastaan 8:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Tiivistelmä ja päätelmät

1.1   EU:n yrityksistä suurin osa on mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. ETSK onkin tyytyväinen kaikkiin aloitteisiin, joilla voidaan parantaa sisämarkkinoiden toimintaa sekä helpottaa ja edistää rajatylittäviä investointeja ja kauppaa. Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) myötävaikuttavat eniten talouskasvuun, työpaikkojen luomiseen ja innovointiin. Ne ovat myös herkimpiä muutoksille ja kehitykselle.

1.2   Käsillä olevassa tarkistuksessa ehdotetut muutokset ovat yhteydessä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteeseen kestävästä ja osallistavasta kasvusta, sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevassa tiedonannossa esitettyyn yksinkertaistamisperiaatteeseen sekä komission tiedonannossa ” ’Pienet ensin’ – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (Small Business Act)” pk-yrityksille tunnustettuun keskeiseen asemaan talouskehityksessä.

1.3   Kokoon liittyvien kriteerien täysi yhdenmukaistaminen Euroopan unionin laajuisesti on tervetullut aloite, joka on ETSK:n mielestä ulotettava koskemaan myös ns. mikroyrityksiä. On pyrittävä yhden ainoan, koko yritysmaailman kattavan sääntelykehyksen luomiseen. Tämän yhdenvertaisuutta kaikkialla EU:ssa lisäävän yleisen yhdenmukaistamisen tulee olla yksi keinoista edistää kilpailua.

1.4   On myös aiheellista korostaa, että jäsenvaltiot eivät saa vaatia pieniltä yrityksiltä muita tietoja uudessa direktiivissä säädettävien tietojen lisäksi. Vain näin on mahdollista saavuttaa täysipainoisesti nyt ehdotetussa tarkistuksessa esitetty yksinkertaistamistavoite ja sen soveltaminen kaikkia hyödyttävällä tavalla samalla kun otetaan huomioon taloudellisten tietojen kaikkien käyttäjien – investoijien, velkojien, valtioiden ja suuren yleisön – edut.

1.5   ETSK:n mielestä ehdotettua yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista tulisi soveltaa myös verotustarkoituksiin – kunhan edellä mainitut edut on varmistettu –, ja jäsenvaltioita olisi estettävä pyytämästä muiden tietojen toimittamista veronkantoa varten. Myös pankeille on annettava valistusta muutoksista ja mahdollisuudesta mukauttaa analyysimenetelmiään uusiin tilinpäätössääntöihin, jotta voidaan välttää tarve toimittaa lisätietoja.

1.6   Tilinpäätösten yksinkertaistamisen ei voida odottaa sinällään edistävän yritysten perustamista ja parantavan liiketoimintaympäristöä. Tavoite voidaan saavuttaa varmasti vain, jos samalla hyväksytään muita talouden kasvua tukevia toimenpiteitä. Tämä ja kaikki muut aloitteet, jotka vähentävät hallinto- ja vaihtoehtokustannuksia, sekä muut byrokratiaa vähentävät toimenpiteet (ilmoitusvelvollisuudet, luvanmyöntäminen, hyväksynnän antaminen jne.) ovat kuitenkin kaikki tervetulleita.

1.7   Ehdotettu yksinkertaistaminen vapauttaa epäilemättä resursseja, joita yritykset voivat käyttää muihin tarkoituksiin, kun inhimilliset ja taloudelliset kustannukset vähenevät.

1.8   On tärkeää ja toivottavaa, että pienet yritykset vapautetaan lakisääteistä tilintarkastusta koskevasta velvoitteesta riippumatta siitä, ovatko ne osakeyhtiöitä vai eivät. ETSK katsoo kuitenkin, että tämän menettelyn on pysyttävä pakollisena yrityksissä, joissa työntekijöitä on yli 25. Menettelyn vaatiminen käy osalle pienistä yrityksistä varsin kalliiksi, joten noteeraamattomat pienet yritykset on vapautettava siitä riippumatta yrityksen oikeudellisesta muodosta. Menettelyn tulee olla vapaaehtoinen, ja osakkeenomistajien tai jäsenten tulee päättää sen käyttämisestä.

1.9   Silloin kun kirjanpito tehdään sähköisesti ja tilinpäätökset laaditaan markkinoilta saatavilla kirjanpito-ohjelmilla, yksinkertaistaminen saattaa johtaa ensivaiheessa päinvastoin merkittävään kustannusten kasvuun, koska ohjelmistot on päivitettävä.

1.10   On myös otettava huomioon kustannusvaikutukset, joita käytettävissä olevien tietojen keräämiseen tehtävät muutokset aiheuttavat tilastoviranomaisille ja verohallinnolle.

1.11   Suurin osa pienyrityksiä pitää vieläkin tilinpäätöksiä pelkkänä verohallintoa varten täytettävänä lakisääteisenä velvoitteena. Vaikka pieni koko, joka estää omien kirjanpitäjien palkkaamisen, voi vaikuttaa tähän suuresti, suurimpana syynä on edelleenkin pk-yritysten johtajien ja omistajien koulutuksen puute. Onkin suositeltavaa ja kannatettavaa kehittää ja vahvistaa yrittäjille suunnattuja koulutus- ja valistusaloitteita, jotta saatavilla olevaa tietoa olisi helpompi tulkita. Näin voitaisiin auttaa välttämään eräitä virheitä, joita tapahtuu silloin, kun hallinnossa ”toimitaan vaistonvaraisesti”. Samalla on kiinnitettävä huomiota myös tilitoimistojen henkilöstön koulutuksen pitämiseen ajan tasalla, sillä toimistot laativat suurimman osan pienten yritysten tilinpäätöksistä. Myös näiden ammattilaisten koulutusta lainsäädännön uudistuksista on edistettävä ja tuettava.

1.12   ETSK on tyytyväinen siihen, että kaivannaisteollisuutta ja aarniometsien puunkorjuuta harjoittavien yritysten hallituksille suorittamat maksut on ilmoitettava, mutta katsoo, että velvollisuus olisi laajennettava koskemaan myös muita merkittäviä aloja. Ilmoittamisen piiriin olisi avoimuuden nimissä sisällytettävä kaikki yleisten etujen luovuttaminen yksityisille, esimerkiksi liikenne-, vesi-, televiestintä- ja energiaverkkoihin sekä rahapelitoimintaan liittyvät liiketoimet, joissa liikkuu suuria summia rahaa ja jotka tarjoavat, rahapelejä lukuun ottamatta, väestölle keskeisimpiä julkisia palveluja.

1.13   Tarkasteltavana olevan direktiivin eräät säännökset ovat kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS – International Financial Reporting Standards) vastaisia. Tämä koskee erityisesti maksamattoman pääoman sisällyttämistä taseeseen sekä liikearvon poistamisen enimmäisaikaa. ETSK on tyytyväinen siihen, ettei direktiiviehdotuksessa vaadita kansainvälisten tilinpäätösstandardien pakollista noudattamista pk-yrityksissä ennen kuin on saatu mahdollisimman runsaasti käytännön kokemusta standardien äskettäin aloitetusta maailmanlaajuisesta soveltamisesta.

1.14   Keskusteluja käydään vielä mikroyrityksiin erikseen sovellettavista säännöistä. On tärkeää, että mikroyritysten sääntelykehys on yhdenmukainen nyt tarkasteltavana olevan sääntelykehyksen kanssa, jotta voidaan välttää tietojen hajaantuminen eri asiakirjoihin.

2.   Ehdotuksen tausta

2.1   Ehdotetussa direktiivissä esitetään yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä annetun neljännen direktiivin 78/660/ETY ja konsolidoiduista tilinpäätöksistä annetun seitsemännen direktiivin 83/349/ETY kumoamista ja niiden korvaamista yhdellä direktiivillä tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsolidoiduista tilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista.

2.2   Tarkistus on osa komission laajaa aloitekokonaisuutta, jolla tähdätään pk-yrityksiltä vaadittavien menettelyjen yksinkertaistamiseen niille aiheutuvan hallinnollisen taakan keventämiseksi, ja sillä täydennetään vuonna 2009 ehdotettua direktiiviä mikroyritysten tilinpäätöksistä. Tilinpäätösten laatiminen on todettu yhdeksi yritysten, erityisesti pienempien yritysten, raskaimmista lakisääteisistä velvoitteista.

2.3   Tilinpäätösdirektiivien tarkistaminen mainitaan komission tiedonannossa ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – ’Yhdessä uuteen kasvuun’ ” yhtenä kasvua vauhdittavana viputekijänä, ja siinä korostetaan pk-yritysten lakisääteisten velvoitteiden keventämisen merkitystä sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla.

2.4   Tarkistuksen tavoitteet ovat seuraavat: vähennetään ja yksinkertaistetaan erityisesti pienille yrityksille tilinpäätösten laatimisesta aiheutuvaa hallintorasitetta; parannetaan tilinpäätösten selkeyttä ja vertailtavuutta erityisesti niiden yritysten osalta, joille nämä kysymykset ovat tärkeitä aktiivisen rajatylittävän toiminnan vuoksi; suojellaan taloudellisten tietojen käyttäjiä; lisätään kaivannaisteollisuutta ja aarniometsien puunkorjuuta harjoittavien yritysten hallituksille suorittamien maksujen avoimuutta.

2.5   Konsultoinnissa kuultiin sidosryhmiä, joihin kuuluivat tilinpäätösten laatijat ja käyttäjät, standardointielimet sekä viranomaiset. Lisäksi tehtiin vaikutustenarviointi. Näiden perusteella päädyttiin seuraavaan:

2.6   Jotta osapuolia voidaan suojella käytettävissä olevien tietojen määrän mahdolliselta vähentymiseltä, vakuuksia ja sitoumuksia sekä lähipiirin liiketoimia koskevien tietojen julkistamisesta tehdään pakollista. Tämä velvoite on jo voimassa eräissä maissa.

2.7   Pk-yritysten yksinkertaistettujen tilinpäätösvaatimusten odotetaan parantavan liiketoimintaympäristöä ja edistävän yritysten perustamista, mikä vaikuttaisi myönteisesti työpaikkojen syntymiseen. Vaikka yksinkertaistamisesta syntyy säästöjä tilitoimistoille tai ulkopuolisille kirjanpitäjille maksettavien palkkioiden vähenemisen johdosta, samalla voidaan odottaa lievästi kielteisiä työllisyysvaikutuksia, mikä tarkoittaa komission mukaan yleisesti sitä, että toimenpiteen kokonaisvaikutus työllisyyteen on olematon.

2.8   Pienempien yritysten kirjanpitoasiakirjojen yksinkertaistamisen ei odoteta haittaavan kasvua. Muutoksista yrityksille aiheutuvan kustannusten lisääntymisen ei katsota olevan yritysten kasvun kannalta ratkaiseva tekijä.

3.   Keskeiset toimenpiteet

3.1   Vuositilinpäätösten laatimiseen liittyvän hallinnollisen rasitteen keventämiseksi otetaan pieniä yrityksiä varten käyttöön erillisjärjestely, jossa rajoitetaan tilinpäätösten tiettyjen liitetietojen ilmoittamisvelvollisuutta. Tiedoista on julkistettava enää tilinpäätöksen laatimisperiaatteet; taseen ulkopuoliset vakuudet, sitoumukset, ehdolliset erät ja järjestelyt; taseen ulkopuoliset tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat; pitkäaikaiset ja vakuudelliset velat; liiketoimet lähipiiriin kuuluvien kanssa. Taseen ulkopuolisten tilinpäätöspäivän jälkeisten tapahtumien ja lähipiiriin liiketoimien julkistaminen on pakollista eräissä jäsenvaltioissa, mutta suurimmassa osassa jäsenvaltioita niitä ei tarvitse ilmoittaa. Tämä saattaa johtaa velvoitteiden lisääntymiseen. Velvoitteen katsotaan kuitenkin olevan välttämätön, jotta voidaan kompensoida käytettävissä olevien tietojen vähentymistä ja suojella tietojen käyttäjiä.

3.2   Pienten, keskisuurten ja suurten yritysten kokoa koskevia raja-arvoja yhdenmukaistetaan (ne lasketaan taseen loppusumman, liikevaihdon ja työntekijöiden lukumäärän perusteella), ja varmistetaan, että määrittely on yhdenmukainen kaikkialla EU:ssa. Näin eri jäsenvaltioiden samankokoisia yrityksiä kohdellaan yhdenvertaisesti. Ehdotuksen tavoitteena oleva hallinnollisen rasitteen keventäminen hyödyttää siten tasapuolisesti kaikkien jäsenvaltioiden pienempiä yrityksiä.

3.3   Lakisääteinen tilintarkastusvaatimus poistetaan pieniltä yrityksiltä. Tilinpäätöksessä vaadittava avoimuus ei kuitenkaan näytä yleisesti ottaen vaarantuvan, kun otetaan huomioon kyseessä olevien yritysten pieni koko. Itsenäinen tilien vahvistaminen, vaikkakin yksinkertaistettuna, sekä avoimuus niiden esittämisessä ja osapuolille tiedottamisessa – sosiaalinen vuoropuhelu mukaan lukien – on edelleen tärkeää pienille yrityksille.

3.4   Konsolidoidun tilinpäätöksen esittäminen ei ole enää pakollista pienille ryhmille (kun emo- ja tytäryritykset eivät konsolidoinnin jälkeen ylitä kahta säädetyistä raja-arvoista).

3.5   Olennaisuuden ja sisältöpainotteisuuden yleisperiaatteista tulee sitovia. Ne yhdessä jäsenvaltioille asetettavien muiden tietojen antamista koskevien vaatimusten vähentämisen kanssa auttavat yhdenmukaistamaan käytänteitä kaikkialla EU:ssa ja parantamaan tilinpäätösten vertailtavuutta.

3.6   Kaivannaisteollisuutta ja aarniometsien puunkorjuuta harjoittaville suurille yrityksille ja yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille säädetään uudesta menettelystä hallituksille suoritettujen maksujen ilmoittamiseksi.

4.   Huomiot

4.1   Tilinpäätösten laadinnasta nykyään aiheutuvan rasitteen vaikutukset ovat huomattavat, joten ETSK kannattaa komission yksinkertaistamistavoitetta ja ”pienet ensin” -periaatteen soveltamista. Tilinpäätösten laatimisesta aiheutuva hallintotaakka ja vaihtoehtokustannukset ovat tuntuvimpia mikroyrityksissä sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joten yksinkertaistamisen vaikutukset tuntuvat suurimmassa osassa eurooppalaisia yrityksiä.

4.2   Sisämarkkinoiden luomisesta on kulunut lähes 20 vuotta, ja komissio osoittaa vasta nyt halua yksinkertaistaa yritysten elämää rasittaneita menettelyjä. Yksinkertaistamispyrkimyksen merkitys on kiistämätön, ja sille asetetut tavoitteet ovat tervetulleita ja kannatettavia. On kuitenkin varottava, ettei yksinkertaistamishalu mene liiallisuuksiin, ja on varmistettava, ettei osapuolten ja taloudellisten tietojen käyttäjien luottamusta ja niille tiedottamista vaaranneta, kuten asia näyttää olevan käsillä olevassa ehdotuksessa. Yksinkertaistaminen ei saa synnyttää tarvetta täydentää tilinpäätöksiin sisällytettäviä tietoja muilla tiedoilla verotietovaatimusten tai pankkien vaatimusten täyttämiseksi. Jos näin kävisi, päädyttäisiin täysin ehdotetun tavoitteen vastaiseen tilanteeseen, jossa yrityksille aiheutuvat kustannukset kasvaisivat entisestään, kun ne joutuisivat pitämään hallussaan kolmenlaisia tietoja eri tarkoituksiin: lakisääteisiin tarkoituksiin, verotusta varten ja rahoitusta varten.

4.3   Kaikkien muutosten tavoin myös nyt ehdotetut muutokset edellyttävät mukautuksia, jotka eivät välttämättä saa aluksi yleistä tukea tai jotka voivat jopa aiheuttaa suuria taloudellisia vaikutuksia, mutta jotka aikanaan johtavat väistämättä kustannusten pienenemiseen sekä kriteerien ja vaadittavien tietojen yhdenmukaistumiseen EU:ssa. Aluksi kustannusvaikutukset voivat olla jopa kielteisiä, sillä ohjelmistoja on päivitettävä, koulutusta ajantasaistettava ja vero- ja tilastotietojen keräämistä on uudistettava. Nämä vaikutukset kompensoituvat ilman muuta pikaisesti muutosten mukanaan tuomien etujen myötä. Yksinkertaistamistoimia on näin ollen tuettava, ja tässä suurena apuna voi olla kyseisien toimien ohella toteutettavat muut toimet, joilla edistetään yrittäjille, kirjanpitäjille ja tilinpäätöstietojen käyttäjille tarkoitettua koulutusta ja valistusta.

4.4   Käsillä olevassa ehdotetussa muutoksessa erityisen tärkeää on se, että pienet yritykset – osakeyhtiöt ja muut – vapautetaan lakisääteistä tilintarkastusta koskevasta velvoitteesta. ETSK ei kannata tällaista poikkeusta yrityksille, joissa on yli 25 työntekijää, sillä riippumattoman ja valtuutetun elimen tekemä varmistus antaa tämän kokoisille pk-yrityksille arvokasta apua ja takeet. Lakisääteinen tilintarkastus täyttää yhteiskunnallisen tehtävän: sen avulla varmennetaan tilintarkastuskertomusten todenperäisyys, joka on ehdoton edellytys yhteiskunnan toiminnalle, sillä yhteiskunta on hyvin riippuvainen yritysten suorituskyvystä markkinataloudessa. Tällä toimenpiteellä on erittäin suuri taloudellinen vaikutus noteeraamattomille pienille yrityksille, joiden pitää noudattaa menettelyä vain oikeudellisen muodon perusteella riippumatta niiden koosta. On järjetöntä, että noteeraamaton pieni yritys, jonka ei tämän vuoksi tarvitse täyttää noteerauksesta johtuvia oleellisia julkistamis- ja avoimuusvaatimuksia, joutuu noudattamaan kallista menettelyä vain siksi, että se on perustettu oikeushenkilöksi, jolla on tähän lakisääteinen velvollisuus. Lakisääteisen tilintarkastuksen tulee palvella niitä, joille tilinpäätökset on tarkoitettu, eikä sen tule olla vain sokeasti noudatettava pakollinen lakisääteinen menettely, joka liittyy yritysten oikeudelliseen muotoon. Pienten yritysten osakkeenomistajien, jäsenten ja johtajien on tehtävä päätös siitä, tehdäänkö lakisääteinen tilintarkastus vai ei. Jäsenvaltiot tulisi estää asettamasta tätä vaatimusta ilman että tätä varten olisi muutettava jäsenvaltioiden lainsäädäntöä yhtiömuotojen oikeudellisista puitteista.

Lakisääteinen tilintarkastus voidaan vaatia yrityksiltä, joissa on yli 25 työntekijää.

4.5   Kuten lausunnossa aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä annetun neuvoston direktiivin 78/660/ETY muuttamisesta mikroyhteisöjen osalta” todetaan, ETSK pitää yksinkertaistamiseen tähtäävää ehdotusta tervetulleena, sillä se edistää yrittäjyyttä ja kilpailukykyä ja auttaa sisämarkkinoiden täysimääräisessä toteuttamisessa. Komitea on myös tyytyväinen siihen, että yhdenmukaisuuteen pyritään velvoittamalla kaikki jäsenvaltiot yksinkertaistamiseen, kuten se aikanaan esitti.

4.6   Toinen mainitsemisen arvoinen uudistus, joka on ilman muuta tärkeä sisämarkkinoiden edistämiseksi, on kokoon liittyvien kriteerien määritteleminen ja niiden soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa. Vain näin voidaan varmistaa samankokoisten yritysten yhdenvertainen kohtelu kaikkialla EU:ssa. Direktiivin 3 artiklassa mainittuihin luokkiin ei ole kuitenkaan sisällytetty mikroyrityksiä, mikä on ristiriidassa niiden määritelmien kanssa, joita käytetään eräillä muilla aloilla, kuten valtiontukien alalla, rakennerahastoissa ja yhteisön ohjelmissa. Tämä tunnustetusti yrittäjyyttä ja työpaikkojen luomista edistävä yritysluokka on sisällytetty suositukseen 2003/361/EY. Mikroyritysten luokan määritelmä on näin ollen sisällytettävä käsiteltävänä olevaan direktiiviin, jotta yksi asiakirja kattaisi kaikki EU:ssa yleisesti esiintyvät yritysluokat.

4.7   Mikroyrityksiä koskevasta vuoden 2009 direktiiviehdotuksesta neuvotellaan edelleenkin. Samojen aiheiden käsittely kahdessa erillisessä asiankirjassa ei vaikuta järkevältä. Tiedon hajauttaminen aiheuttaa käyttäjille kustannuksia ja sekaannusta, joita on vältettävä ja joita tässä tapauksessa voidaan välttää. On tärkeää, että mikroyhteisöjen sääntelykehys on yhdenmukainen nyt tarkasteltavana olevan ehdotetun direktiivin kanssa tai että se jopa sisällytetään siihen, jotta voidaan välttää tiedon hajaantuminen ja se, että yritysten ja kirjanpitäjien on turvauduttava useisiin asiakirjoihin.

4.8   Hallituksille suoritettavien maksujen ilmoittamisen kohdalla saatetaan mahdollisesti vastustaa toimenpiteen soveltamista kaivannaisteollisuuden ja aarniometsien puunkorjuun ohella muihin yleistä etua koskeviin tai julkisia hankintoja sisältäviin aloihin. ETSK katsoo, että tähän tavoitteeseen tulee pyrkiä ja että yhtiöiden ja julkisen sektorin väliset suhteet on tehtävä tiettäväksi liikenne-, vesi-, energia- ja televiestintäverkkoihin sekä rahapelitoimintaan liittyvissä liiketoimissa. Toimenpide on innovatiivinen, mutta sen soveltamisen laajentaminen on mahdollista ja toivottavaa.

4.9   Osa säännöksistä näyttää olevan ristiriidassa kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) kanssa. Suurin osa EU-maista on jo hyväksynyt kansainväliset säännöt, mutta Euroopassa ei ole yleistä velvollisuutta hyväksyä näitä sääntöjä pk-yrityksille. Kansainvälisten tilinpäätösstandardien noudattaminen on jo pakollista pörssiyhtiöiden tilinpäätösten laatimisessa. Suuntauksena on, että kirjanpitokäytäntöjä yhdenmukaistetaan näiden standardien pohjalta, joten käsillä olevassa direktiivissä olisi seurattava tätä suuntausta. Todettakoon, että ristiriitaisuuksia on kahdessa asiassa: maksamaton pääoma sisällytetään taseeseen pääoman yhteyteen ja liikearvo on poistettava viiden vuoden kuluessa. Sitten kun kaikki pk-yrityksiä koskevien tuoreiden kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta kansainvälisellä tasolla saadut opetukset on otettu huomioon eikä näiden kahden ristiriitaisuuden poistaminen ole menettelyjen yksinkertaistamisen vastaista, olisi tärkeää, että EU:ssa sovellettavat säännöt olisivat yhdenmukaisia kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien kanssa.