21.6.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 181/35

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta”

COM(2011) 785 final – 2011/0370 COD

2012/C 181/07

Yleisesittelijä: Dumitru FORNEA

Euroopan parlamentti päätti 30. marraskuuta 2011 ja neuvosto 15. joulukuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 173 artiklan 3 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta

COM(2011) 785 final – 2011/0370 (COD).

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunta päätti 6. joulukuuta 2011 antaa asian valmistelun neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” tehtäväksi.

Asian kiireellisyyden vuoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nimesi 28.–29. maaliskuuta 2012 pitämässään 479. täysistunnossa (maaliskuun 28. päivän kokouksessa) yleisesittelijäksi Dumitru Fornean ja hyväksyi seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 168 ääntä puolesta ja 1 vastaan 3:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Suositukset

1.1   Luovia toimialoja tulee lähestyä elinkeinoelämän uuden kehityssyklin näkökulmasta eikä niitä tule tarkastella erillään muista palveluista ja tuotantoprosesseista, vaan tiiviissä monialaisessa yhteydessä niihin. Niitä tulisi pitää innovatiivisen kehityksen liikkeellepanevana voimana teollisuudessa ja palvelualalla.

1.2   Kulttuurialalla ja luovilla aloilla tulee olla keskeinen asema Eurooppa 2020 -strategiassa, sillä ne edistävät uudenlaista kasvua EU:ssa. On tärkeää korostaa, että luovien alojen teollisuuden kehitys on tervetullutta koko Euroopassa, eikä se saa rajoittua tiettyihin maihin tai alueisiin.

1.3   Komitea painottaa taloudellisten näkökohtien merkitystä Luova Eurooppa -ohjelmassa ja tukee ajatusta, että tämän tulee kannustaa kaikkia kulttuurialan ja luovien alojen toimijoita pyrkimään taloudelliseen riippumattomuuteen. Ohjelma vaikuttaa kuitenkin olevan painottunut liian voimakkaasti kilpailukykyä koskevaan yleiseen tavoitteeseen, eikä siinä anneta riittävästi painoarvoa Euroopan kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta koskevalle tavoitteelle.

1.4   Komitea tukee ponnekkaasti ehdotusta määrärahojen korottamisesta ja katsoo, että Luova Eurooppa -ohjelmaan osoitetut 1,8 miljardin euron kokonaismäärärahat on pidettävä ennallaan. Kyseessä on huomattava lisäys, mutta summa on silti melko vaatimaton suhteutettuna EU:n talousarvioon tai määrärahoihin, joilla eräät jäsenvaltiot tukevat kulttuuritoimintaa.

1.5   Kulttuuri- ja Media-ohjelmien yhdistäminen on hyväksyttävissä, mikäli ehdotetut osa-alueet määritellään selkeästi ja niiden asema taataan. Tämä edellyttää, että oikeusperustan pohjalta määritellään prosenttiosuudet, joiden mukaan määrärahoja jaetaan kullekin osa-alueelle, sekä niille osoitettavat vähimmäisosuudet. Avoimuuden ja selkeyden parantamiseksi on myös toivottavaa määritellä vuosittaisia toimintalinjoja.

1.6   Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo, että Luova Eurooppa -ohjelman menestyminen on pitkälti riippuvainen mediaohjelmalohkon ja kulttuuriohjelmalohkon yhdistämisestä ja samalla sellaisen monialaisen lähestymistavan toteuttamisesta, jolla autetaan luomaan yhteisiä toimintalinjoja Euroopan unionin rahoittamien eri ohjelmien välillä. (1)

1.7   Komitea panee merkille, että ehdotetusta asetuksesta ei käy selkeästi ilmi, millä tavoin komissio aikoo ottaa täytäntöönpanomenettelyyn mukaan kaikkien kiinnostuneiden osapuolten edustajat. Ehdotetun asetuksen 7 artikla ei ole riittävän selkeä. (2) Olisi asianmukaista, että rahoituksen saanti olisi helpompaa kaikille siviilioikeuden piiriin kuuluville organisaatioille, jotka harjoittavat kulttuuritoimintaa ja luovaa toimintaa ja kuuluvat täten asetuksen soveltamisalaan. Myös alalla toimivien yhteisötalouden järjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden pitäisi kyetä hyötymään tästä tukivälineestä.

1.8   Olisi yksinkertaistettava hallinnollisia menettelyjä ja kehitettävä nopeampia verkon välityksellä toimivia menettelyjä ja sovelluksia ohjelmien seurannan ja hallinnan varmistamiseksi (3). Samoin on parannettava viestintään, kysyntään sekä väli- ja loppuraporttien laatimiseen ja esittämiseen liittyviä menettelyitä ja teknisiä valmiuksia. Lisäksi on varmistettava ohjelman avustuksia saavien toimijoiden hakemuksien tehokkaampi käsittely.

1.9   Koska asetus on muodoltaan varsin avoin ja joustava, ehdotettu komiteamenettely ei takaa, että jäsenvaltiot pystyvät valvomaan ohjelman täytäntöönpanon etenemistä riittävän hyvin. Komiteamenettelyä olisi mukautettava, jotta jäsenvaltioiden asiantuntijat voivat kokoontua säännöllisesti neuvottelemaan valituista hankkeista. On myös suunniteltava yksinkertaistettu menetelmä, jolla toimintalinjojen erityisiä kriteerejä mukautetaan säännöllisen arvion perusteella.

1.10   Avoimen ja joustavan muodon vuoksi ohjelmaopas on erityisen tärkeä, sillä siinä määritellään tarkasti toteutettavat toimet, täytäntöönpanon ehdot, yhteisrahoitusosuudet jne. Komitea kehottaa komissiota laatimaan oppaan avoimella ja läpinäkyvällä tavalla sekä ilmoittaa olevansa kiinnostunut osallistumaan tähän prosessiin.

1.11   Komitea pitää tärkeänä, että komission ehdotusta Kulttuuri- ja Media-ohjelmien yhteyspisteiden yhdistämiseksi Luova Eurooppa -tiedotustoimistoihin käsitellään joustavammin ja että jäsenvaltioiden alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon. Komitea korostaa, että on tärkeää säilyttää molempien alojen toimijoiden välinen maantieteellinen läheisyys samoin kuin kulttuuri- ja mediaohjelmalohkojen oma asiantuntemus, koska niiden välillä esiintyy huomattavia eroja, kun kyseessä ovat niiden yhteydessä toteutettujen toimien realiteetit ja toimintatavat. Uusien ”Luova Eurooppa” -tiedotustoimistojen perustamisen tulee tapahtua Kulttuuri- ja Media-yhteyspisteiden tähän mennessä keräämän kokemuksen pohjalta.

1.12   Rahoitusväline on askel oikeaan suuntaan, mutta se olisi tehtävä tunnetuksi, jotta rahoituslaitokset muuttaisivat suhtautumistaan kulttuurialan ja luovien alojen yrittäjiin. Välineellä on oltava tasapainoinen maantieteellinen kattavuus, eikä sen toiminta saa haitata avustuksiin perustuvia tukimekanismeja.

1.13   Tekijänoikeuksilla on keskeinen merkitys, kun halutaan kannustaa uusia hankkeita ja investointeja kulttuuri- ja luovan sisällön tuottamiseksi, palkita luovan työn tekijät sekä parantaa työllistymismahdollisuuksia alalla. Tämän vuoksi ETSK painottaa, että tekijänoikeuksia on tärkeää noudattaa tehokkaasti sekä EU:n tasolla että maailmanlaajuisesti.

1.14   Luova Eurooppa -ohjelman kautta rahoitettavien hankkeiden valinnassa ja toteutuksessa on noudatettava täysimääräisesti EU:n periaatteita ja arvoja, jotka liittyvät demokratiaan, ihmisoikeuksiin, työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliseen vastuuseen. Olisi myös luotava mekanismi, jolla estetään väkivallan ja syrjinnän esiintyminen välineen kautta rahoitettavien hankkeiden toteutuksen yhteydessä.

2.   Komission ehdotuksen pääsisältö

2.1   Tarkasteltavana olevalla asetuksella perustetaan Luova Eurooppa -ohjelma, jolla tuetaan kulttuurialaa ja luovia toimialoja Euroopassa 1. tammikuuta 2014 alkavan ja 31. joulukuuta 2020 päättyvän ajanjakson aikana. Ohjelmasta tuetaan vain sellaisia toimia, joista voidaan saada eurooppalaista lisäarvoa ja jotka edistävät Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden tavoitteiden saavuttamista.

2.2   Ohjelman yleisinä tavoitteina on tukea Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden vaalimista ja edistämistä sekä vahvistaa kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi.

2.3   Ohjelman erityistavoitteita ovat:

—	tukea Euroopan kulttuurialaa ja luovia toimialoja kansainvälisessä toiminnassa

—	edistää kulttuuriteosten ja -toimijoiden rajatylittävää liikkuvuutta uusien ja laajempien yleisöjen löytämiseksi Euroopasta ja sen ulkopuolelta

—	vahvistaa kulttuurialan ja luovien toimialojen rahoituspohjaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen osalta

—	tukea kansainvälistä yhteistyötä politiikan kehittämiseksi, innovoinnin tehostamiseksi, uuden ja entistä laajemman yleisön saavuttamiseksi ja uusien liiketoimintamallien löytämiseksi.

2.4   Ohjelman rakenne on seuraavanlainen:

—	monialainen lohko, joka kattaa kulttuurialan ja luovat toimialat kokonaisuudessaan (15 % kokonaismäärärahoista)

—	kulttuurilohko, jonka piiriin kuuluvat kulttuuriala ja luovat toimialat (30 % kokonaismäärärahoista)

—	medialohko, joka koskee audiovisuaalialaa (50 % kokonaismäärärahoista).

3.   Yleisiä huomioita

3.1   Kulttuuriala ja luovat toimialat työllistivät 3,8 prosenttia EU:n työvoimasta vuonna 2008, ja niiden osuus unionin bkt:sta oli 4,5 prosenttia. ETSK on vakuuttunut siitä, että Luova Eurooppa -puiteohjelma tukee Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteuttamista. Komitea yhtyy komission näkemykseen siitä, että innovaatiolla, luovuudella ja kulttuurilla on oltava tärkeä asema EU:n kansalaisten nykyaikaisessa koulutuksessa ja että sen on siten myötävaikutettava yrittäjyyteen, älykkääseen ja kestävään kasvuun sekä sosiaalista osallisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseen Euroopan unionissa.

3.2   Poliittinen näkökohta kulttuurin aseman uudelleenarviointiin kansallisissa ja unionin toimintalinjoissa olisi määriteltävä sen kannalta, mikä on sen monitahoinen suhde talouteen, miten kulttuuri- ja luova teollisuus edistävät jäsenvaltioiden kehitystä, vahvistavat sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja lujittavat eurooppalaiseen alueeseen kuulumisen tunnetta. Sen vuoksi on tärkeää, että uudessa taloudellisen tuen ohjelmassa otetaan huomioon kulttuurialan ja luovan alan tarpeet digitaalisella aikakaudella ja siten hyväksytään käytännöllisempi ja kattavampi toimintamalli.

3.3   Kulttuuriala ei ole homogeeninen ja monet sen toimintatavat ovat erityislaatuisia. Siten esimerkiksi musiikin ja äänilevyalan tuotantoon liittyvällä toiminnalla on omanlaisensa talousmalli ja toiminta suoritetaan ympäristössä, joka poikkeaa huomattavasti esittävästä taiteesta. Tämän vuoksi Luova Eurooppa -ohjelman ohjelmalohkoissa on oltava mahdollista soveltaa joustavia lähestymistapoja, joiden ansiosta ohjelma on paremmin asetusehdotuksessa tarkoitettujen mahdollisten edunsaajien ulottuvilla ja ne voivat käyttää sitä tehokkaasti.

4.   Erityisiä huomioita

4.1   ETSK on jo ilmaissut näkemyksensä kulttuuriteollisuudesta ja luovan alan teollisuudesta samannimisessä lausunnossa, jonka se hyväksyi täysistunnossa lokakuussa 2010 ja jonka esittelijänä toimi Claudio Cappellini ja toisena esittelijänä Jörg Lennardt. Tämä asiakirja laadittiin kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöä koskevasta vihreästä kirjasta järjestetyn kuulemismenettelyn yhteydessä.

4.2   Nyt käsillä olevassa lausunnossa, joka koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta, ei tarkastella samoja aiheita kuin vihreästä kirjasta annetussa lausunnossa, vaan sillä pyritään tarjoamaan tukea komissiolle esittämällä havaintoja sen 23. marraskuuta 2011 ehdottamasta asiakirjasta COM(2011) 785 final.

4.3   Näiden alojen toimijat ovat hyväksyneet, että ohjelman talousarviota korotetaan 1,8 miljardiin euroon ajanjakson 2014-2020, vaikka määrärahojen lisäystä on tarkasteltava suhteessa siihen, että edunsaajamaiden määrä on kasvanut ja ohjelman kattama luovan teollisuuden ala on laajentunut. Asetuksessa ei määritellä selkeästi ilmaisua ”luova teollisuus”, joten olisi asianmukaista antaa tarkempia tietoja siitä, mitä toiminta-aloja se kattaa ja mitkä toimijat ovat kyseessä.

4.4   Kulttuuri- ja audiovisuaalialan toimijat pitävät tämänhetkisten Kulttuuriohjelma 2007-2013 sekä Media- ja Media Mundus -ohjelmien yhdistämistä yhdeksi puiteohjelmaksi nimeltä ”Luova Eurooppa” myönteisenä ja rakentavana Euroopan komission aloitteena. On kuitenkin kiinnitettävä enemmän huomiota tapaan, miten nämä kaksi osa-aluetta – luonteeltaan poliittisia tai yleisluontoisia prosesseja – sisällytetään ohjelmaan, koska on otettava huomioon kullekin alalle tyypilliset ominaisuudet. Alat eroavat toisistaan keskeisten toimijoiden, taloudellisen logiikan, tuotannon ja jakelun näkökulmasta.

4.5   Ensinnäkin kulttuurialan toimijat kiinnittävät huomiota ohjelman julkisiin rahoitusmuotoihin sekä sen saatavuutta koskeviin ehtoihin ja kelpoisuusvaatimuksiin. Kyseisistä arviointiperusteista riippuu pitkälti, kuinka voimakkaasti ne sitoutuvat ja kuinka paljon ne antavat tukea toimille, joita ehdotetaan uudessa puiteohjelmassa.

4.6   Ammatillisesti tarkasteltuna vaikuttaa siltä, että audiovisuaalialalla ollaan tyytyväisiä nykyisen Media-ohjelman tehokkuuteen samoin kuin Luova Eurooppa -puiteohjelman uusiin toimintalinjoihin. Alan ammattilaiset arvostavat Media-ohjelmaa sen tarjoaman avun ja sillä audiovisuaalialan markkinoilla olevan merkityksen vuoksi. Uudessa puiteohjelmassa suunniteltu mediaohjelmalohko ei eroa juurikaan nykyisestä ohjelmasta. Uudessa asetuksessa voitaisiin kuitenkin antaa tarkempia tietoja liitteissä, joissa eriteltäisiin toimintalinjat ja niiden toteuttamiseen varatut määrärahat.

4.7   ETSK pitää myönteisenä komission aloitetta yksinkertaistaa Kulttuuri- ja Media-ohjelmien hallintaa käyttämällä enemmän kiinteämääräisiä tukia, kumppanuutta koskevia puitesopimuksia ja sähköisiä menettelyitä sekä uudistamalla koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston työvälineitä.

4.8   On kehitettävä asianmukaisia toimia, joilla taataan ”entistä tasapuolisemman toimintaympäristön luominen Euroopan kulttuurialalle ja luoville toimialoille niin, että otetaan huomioon alhaisen tuotantokapasiteetin maat ja/tai maantieteellisesti tai kielellisesti suppea-alaiset maat tai alueet” (4).

4.9   ETSK katsoo, että painopistealoihin olisi lisättävä toimenpiteitä, joilla edistetään taiteilijoiden liikkuvuutta, kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja taidekasvatusta. Tarkasteltavana olevan asetuksen säännöksiä olisi myös yhteensovitettava näitä aloja koskevien muiden EU:n asiakirjojen kanssa, ja maansa ulkopuolella kulttuuritoimintaan ja kiertueisiin osallistuvia taiteilijoita varten olisi kehitettävä kannustaviin toimiin perustuvia mekanismeja.

4.10   Ehdotetussa asetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä yksittäisiin luovan työn tekijöihin. Ammattijärjestöt pahoittelevat kuitenkin, että asetuksessa pidetään kulttuurialan tekijöitä, alan luovia henkilöitä ja yrityksiä pelkkinä palveluntoimittajina, ja ne pitävät erityisen tarpeellisena, että rahoitustuen saanti olisi riippuvainen sosiaalisen suojelun normien noudattamisesta. Näin voidaan poistaa epävarmuustekijät, jotka liittyvät tällä alalla tyypillisiin lyhytaikaisiin sopimuksiin.

Uuden asetusehdotuksen haasteet ja heikkoudet

Yleisellä tasolla:

4.11

Määrärahojen lisääminen on hyvä asia, mutta on otettava huomioon seuraavat näkökohdat: — edunsaajamaiden määrän lisääntyminen — rahoitusta saavien alojen suurempi määrä — uudet tarpeet siirryttäessä digitaaliyhteiskuntaan — rahan arvon alentuminen — tarve verrata asetuksessa ehdotettuja määrärahoja, jotka ovat 1,8 miljardia euroa ajanjaksoksi 2014-2020, ja Ranskan (7,5 miljardia euroa) ja Saksan (1,1 miljardia euroa) vuosittain myöntämiin määrärahoihin ja suhteuttaa määrärahat EU:n talousarvion kokonaismäärään.

4.12	Eri jäsenvaltioissa sovelletaan hyvin monenlaisia toimintalinjoja. Se luo maiden välille vääristymiä, jotka vaikuttavat toimijoiden mahdollisuuksiin käyttää audiovisuaali- ja kulttuurialalle tarkoitettuja julkisesti rahoitettuja ohjelmia.

4.13

Kun kyseessä on luova teollisuus, yritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten innovaatioon ja kilpailukykyyn tarkoitettujen ohjelmien ja Luova Eurooppa -ohjelman välinen synergia on heikko tai sitä ei ole ollenkaan. Pitäisi olla helpompaa yhdistää niitä tiiviimmin digitaalitekniikan kehityksen tarjoamien mahdollisuuksien ansiosta.

Toiminnallisella tasolla:

4.14	Toimijoiden suorittama ohjelmien hallinnointi ja valvonta on monimutkaista ja aiheuttaa merkittäviä hallintokustannuksia, mikä käytännössä vähentää hankkeiden tuotantoon ja levittämiseen myönnettävien määrärahojen määrää.

4.15	Alan toimijoiden usein esiin tuoma toistuva ongelma, joka vaikuttaa etenkin pieniin yrityksiin, on avustuksien saantia koskevan määräajan pituus.

4.16

Uusi rahoituksen tukiväline on suunniteltu sitä varten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut toimijat voivat saada helpommin määrärahoja. Tällaisen rahoitusvälineen käyttö ei ole kulttuurialalla yleistä. Vaarana on, että rahoituslaitokset eivät ole kiinnostuneita siihen osallistumisesta, koska rahamäärät ovat pieniä, kulttuurialan erityisongelmista ei ole tietoa ja koska tietynlaisten hanketyyppien kannattavuus on heikko eikä niitä voisi olla olemassa ilman julkisia varoja.

4.17	Euroopan investointirahasto (EIR) vastaa toiminnan seurannasta ja tukivälineen tarjoamien takuiden hallinnoinnista. Sillä ei ole erityistä kulttuurialan asiantuntemusta.

4.18	Vuonna 2010 perustettu Media-ohjelman tuotannon takuurahasto, jonka asiantuntemus alalla tunnustetaan yleisesti, osoittaa, että uuden rahoitusvälineen ja jo olemassa olevien mekanismien (5) välille tarvitaan enemmän synergiaa.

4.19	Teoriassa on hyvä ajatus yhdistää Kulttuuri- ja Media-ohjelmien yhteyspisteet yhdeksi Luova Eurooppa -tiedotustoimistoksi. Tämän uudelleenjärjestelyn tavoitteena on varmistaa tietojen keskittäminen käytettävissä olevista ohjelmista sekä saada aikaan mittakaavaetuja voimavaroja yhdistämällä.

4.20

Synergiaedut ovat mahdollisia toiminnallisella tasolla erityisesti yhteisen hallinnoinnin ja tiedotuksen alalla, mutta on tärkeää pitää mielessä, että tietyt valtiot, kuten Ranska ja Saksa, ovat luoneet alueellisten toimistojen verkoston. Ne heijastavat kulttuurin monimuotoisuutta ja niiden tehtävänä on olla tiiviissä yhteydessä ruohonjuuritason toimijoiden kanssa. Lisäksi kulttuuri- ja audiovisuaalialalla on melko erilaisia perustoimintoja: niiden tuotanto- ja jakeluverkostot eroavat toisistaan ja niiden tärkeitä toimijoita varten tarvitaan erilaista asiantuntemusta.

4.21

Tästä syystä tällaisella keskittämisellä saattaa olla se haitallinen vaikutus, että asiantuntemus kärsii tasapuolistamisesta. Näin aikaansaadut säästöt voivat olla mitättömät, ja niillä ei voida perustella ehdotettuja muutoksia. Komitea suhtautuu hieman epäilevästi myös siihen, että toimistojen lisätehtävänä on antaa tilastotietoja, avustaa komissiota asianmukaisessa tiedon välityksessä ja julkistaa ohjelman tulokset ja vaikutukset ilman, että tähän tehtävään myönnetään tarvittava rahoitus.

4.22

Komiteamenettelyyn ehdotetut muutokset voivat aiheuttaa erimielisyyttä, koska komissio ehdottaa menettelyä koskevia muutoksia komiteoihin kaikissa ohjelmissa. Jäsenvaltioiden edustajat menettävät komissiolle yhteispäätöstä ja jaettua hallinnointia koskevat valtuutensa, ja tästä lähtien niiden rooli rajoittuu valittujen hankkeiden vahvistamiseen.

---

(1)  Kyseessä ovat ohjelmat, jotka mainitaan yksityiskohtaisesti asetusehdotuksen 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa.

(2)  Asetusehdotuksen 7 artiklassa viitataan tukivälineeseen, jolla helpotetaan rahoituksen saantia ”kulttuurialan ja luovien toimialojen pienille ja keskisuurille yrityksille ja organisaatioille Euroopassa”.

(3)  Menettelyä pidetään nykyisessä muodossaan hankalana, koska kaikki asiakirjat on lähetettävä postitse ja vastaukset saapuvat joskus vasta kolmen tai neljän kuukauden kuluttua.

(4)  Ehdotetun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan d alakohta.

(5)  Esimerkiksi IFCIC (Institut pour le financement du cinéma et des industries culturelles) Ranskassa ja Audiovisual SGR Espanjassa. Jälkimmäinen organisaatio luotiin Espanjan kulttuuriministeriön aloitteesta vuonna 2005 ja siihen osallistuvat Elokuva- ja audiovisuaalitaiteen instituutti (ICAA) sekä audiovisuaalisten teosten tuottajien oikeuksia Espanjassa hoitavat tahot.

---