22.5.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 143/94

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Neuvoston päätös jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista”

COM(2011) 813 final – 2011/0390 CNS

2012/C 143/18

Esittelijä: Wolfgang GREIF

Euroopan neuvosto päätti 12. joulukuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohdan ja 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Neuvoston päätös jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

COM(2011) 813 final – 2011/0390 CNS.

Asian valmistelusta vastannut "työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 25. tammikuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. helmikuuta 2012 pitämässään 478. täysistunnossa (helmikuun 22. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 111 ääntä puolesta ja 1 vastaan 3:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Vaatimukset ja suositukset

1.1   Rahoituskriisin neljäntenä vuotena työmarkkinanäkymät heikkenevät Euroopan laajuisesti yhä enemmän. ETSK on syvästi huolissaan siitä, että kun ajatellaan EU:ssa nykyisin vahvistuneita poliittisia lähtökohtia säästötoimiin tähtäävän kriisinhallinnan toteuttamiseksi, ei Eurooppa 2020 -strategian osallistavan kasvun ensisijaisessa tavoitteessa esitettyjä työllisyystavoitteita voida todennäköisesti saavuttaa. Säästöohjelmien samanaikaisessa käyttöönotossa EU:ssa piilee se vaara, että vastavuoroisesti vahvistuva laskusuuntaus nopeutuu ja kasvunäkymät heikkenevät edelleen, mikä alentaa unionin sisäistä kysyntää taloudellisen tilanteen viimeisenä tukena, samoin kuin vakauttamista ja työpaikkojen luomista.

1.2   Euroopan työllisyystilanne on tulevina vuosina erittäin kireä. Tämä koskee keskimääräistä enemmän tiettyjä ryhmiä, joita ovat nuoret, heikosti koulutetut, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajataustaiset henkilöt, romanit ja yksinhuoltajat. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pikaisesti Euroopan ja jäsenvaltiotason kohdennettuja investointeja, jotka edistävät huomattavasti työllisyyttä ja jotka on toteutettava koordinoidusti, jotta parannetaan työllisyyspoliittisia vaikutuksia.

1.3   Kärjistyvän nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömien suurena pysyvän määrän vuoksi ETSK esittää seuraavat työllisyyteen keskittyvät poliittiset suositukset työllisyyssuuntaviivojen toteuttamiseksi:

—

EU:n laajuisen yleisen työllisyystavoitteen lisäksi olisi tulevaisuudessa määriteltävä mitattavissa olevat EU:n tavoitteet myös erityisiä kohderyhmiä, kuten pitkäaikaistyöttömiä, naisia, iäkkäitä ja etenkin nuoria, varten (työttömyyden torjunta, työllisyystilanteen parantaminen). Konkreettisten tavoitteiden esittämisen laaja-alainen siirtäminen jäsenvaltioiden tasolla työllisyyspolitiikan alalla ei tähän mennessä ole osoittautunut onnistuneeksi.

—	Tässä yhteydessä on etenkin ajateltava niiden nuorten määrän huomattavaa vähenemistä tarkastelevaa indikaattoria, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa (ns. NEET).

—

ETSK on tyytyväinen komission ehdottamaan "nuorisotakuuseen", jonka mukaisesti jäsenvaltioiden on määrä varmistaa, että kaikki nuoret ovat neljän kuukauden kuluessa oppivelvollisuuskoulun päättymisestä työelämässä tai että he jatkavat koulutustaan taikka osallistuvat aktivointitoimiin ja työmarkkinoille pääsemiseen tähtääviin toimiin. Kansallisissa uudistusohjelmissa on esitettävä tämän mukaisesti konkreettisia toimia.

—	Maiden, joiden työmarkkinatilanne on nuorten osalta erityisen kireä ja joiden on samalla kiristettävä budjettia, olisi saatava EU:n rahastoista nykyistä helpommin varoja "nuorisotakuun" edellyttämiin toimiin (varojen käytön yksinkertaistaminen ja kansallisen osarahoituksen tilapäinen poistaminen).

—

Jäsenvaltioiden kireästä budjettitilanteesta huolimatta on säilytettävä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien koulutukseen ja työllisyyteen kohdennettavat kansalliset ja unionin varat ja tarvittaessa lisättävä niitä. Tämän mukaisesti on uudessa vuonna 2014 käynnistyvässä rahoitussuunnitelmassa varmistettava riittävästi niin ESR:n kuin muidenkin EU:n rahastojen varoja nuorisoon kohdennettuihin aloitteisiin.

—	Kaikissa EU-maissa on tutkittava ja tarvittaessa parannettava työ- tai opiskelupaikkaa etsiviin pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin työttömiin kohdennettavaa tukea. Komitea kehottaa sisällyttämään vastaavat tavoitteet kansallisiin uudistusohjelmiin.

—

ETSK varoittaa liian monista epävakaista ja näköalattomista ratkaisuista integroitaessa nuoria työelämään. Epävarmojen työpaikkojen ja työsopimusten sijaan on toteutettava toimia, joilla varmistetaan, ettei määräaikaistyöstä eikä matalapalkkaisista ja huonon sosiaaliturvan tarjoavista työpaikoista tule sääntö.

—

ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityishuomiota sellaisten osallistavien välillisten työmarkkinoiden luomiseen, joilla luodaan julkisin resurssein tarkoituksenmukainen määrä sopivia työpaikkoja, jotta voidaan varmistaa, että pitkäaikaistyöttömät voivat säilyttää tuntuman työntekoon ja parantaa taitojaan ja osaamistaan. Näin estetään työssäkäyvien köyhyyden lisääntyminen ja annetaan heille mahdollisuus siirtyä jouhevasti avoimille työmarkkinoille sitten kun kriisi on ohi.

—

Komission aloitteeseen sisältyvien työharjoittelua käsittelevien seikkojen osalta ETSK kannattaa asianmukaisia eurooppalaisia laatupuitteita, jotta edistetään oppimiseen tähtäävää työskentelyä ja sitovia sopimuksia. Eräissä jäsenvaltioissa on sovellettu opetuksessa jo pidemmän aikaa menestyksekkäästi peruskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhdistävää vuorottelukoulutusjärjestelmää, ja sen siirrettävyyttä olisi tutkittava.

2.   Johdanto

2.1   Euroopan unionin neuvosto päätti 21. lokakuuta 2010 jättää uudet vuoteen 2014 voimassa olevat työllisyyspoliittiset suuntaviivat sinälleen, jotta päähuomio kiinnitettäisiin niiden toteuttamiseen. Ajantasaistukset olisi rajoitettava minimiin.

2.2   ETSK hyödyntää kuitenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa mainittua vuosittaista kuulemista tilaisuutena puuttua suuntaviivojen toteuttamiseen, jotta

—	tarkastellaan sitä, voidaanko asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa edistyä, kun ajatellaan työmarkkinoiden nykysuuntauksia ja EU:ssa nykyisin vahvistuneita poliittisia lähtökohtia kriisin hallitsemiseksi

—	tutkitaan myös ja ennen kaikkea nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen kärjistymistä ja esitetään tässä yhteydessä välttämättä tarvittavia poliittisia suosituksia.

2.3   ETSK on tyytyväinen siihen, että neuvosto otti suuntaviivoista vuonna 2010 antamassaan lopullisessa päätöksessä huomioon useita komitean ehdotuksia (1), mutta toteaa samalla, ettei toisiin esiin tuotuihin puutteisiin ole kiinnitetty huomiota. Komitea toistaa tämän vuoksi eräitä aiemman lausuntonsa keskeisiä huomioita, jotka ovat edelleen erittäin tärkeitä. Komitea on muun muassa esittänyt, että

—	suuntaviivoista ei kriisiä ajatellen heijastu tarpeeksi työttömyyden torjunta ensisijaisena painopisteenä

—	uusissa suuntaviivoissa eurooppalainen lähestymistapa on aiempaa selvästi heikompi, sillä työllisyyspoliittisten tavoitteiden muotoilu jätetään harvoja eurooppalaisia avaintavoitteita lukuun ottamatta jäsenvaltioille

—	yleisesti tavoiteltavan työllisyysasteen ohella on määriteltävä mitattavissa olevia EU:n tavoitteita myös erityisiä kohderyhmiä, kuten pitkäaikaistyöttömiä, naisia, iäkkäitä ja myös nuoria, varten

—	EU:n tavoitteita tarvitaan myös muilla aloilla, joita ovat sukupuolten tasa-arvo sekä pitkäaikaistyöttömyyden, heikon sosiaaliturvan tarjoavien työpaikkojen, nuorisotyöttömyyden sekä lasten ja nuorten köyhyyden torjunta

—	suuntaviivoissa ei mainita mitään konkreettista työn laadusta.

2.4   Käsillä olevassa lausunnossa tarkastellaan kyseisiä seikkoja Euroopan työmarkkinoiden nykysuuntausten ja meneillään olevan talouskriisin valossa.

3.   Kriisin johdosta yhä kiristyvä työllisyystilanne

3.1   Rahoituskriisi on kehittynyt perusluonteiseksi talous-, velka- ja sosiaalikriisiksi (2). Virallisesti on todettu, että EU:n talouden elpyminen on päättynyt. Myös työmarkkinanäkymät heikkenevät yhä enemmän. (3) Kriisin seuraukset kärjistyvät, ja tämä johtuu paitsi talouden taantumisesta monissa EU-maissa, ennen kaikkea myös siitä, että suuri enemmistö hallituksista reagoi ns. velkakriisiin – joka on syntynyt muun muassa viime vuosina toteutetun rahoitusmarkkinoiden sääntelyn huomattavan purkamisen vuoksi – vahvistuneella säästöpolitiikalla ja pyrkii näin rauhoittamaan rahoitusmarkkinat. Lähes kaikissa EU-maissa tulevan vakauttamisen keskipisteessä ovat talouspoliittista ohjausta euroalueella käsittelevien äskettäin hyväksyttyjen uusien sääntöjen toteuttaminen ja julkistalouden alijäämien vähentäminen, johon liittyy julkisten menojen osittain kipeitä leikkauksia, jotka kohdistuvat sosiaalimenoihin ja julkispalveluihin. (4) Tällainen politiikka rajoittaa työmarkkinamahdollisuuksia ennen kaikkea jo entuudestaan heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden keskuudessa.

3.2   Tätä taustaa vasten Euroopan työllisyystilanne on tulevina vuosina erittäin kireä. Rahoitus- ja talouskriisin neljäntenä vuotena työllisyysnäkymät heikkenevät edelleen. Taloudellista tilannetta tukevista ensimmäistä kriisitoimista sekä yksittäisten EU-maiden talouden elpymisestä huolimatta työttömyys nousi vuosina 2008–2011 EU:ssa 6,9 prosentista 9,4 prosenttiin. (5)

3.3   Näin ollen EU:ssa on nykyisin 22 miljoonaa työtöntä, vaikkakin unionin sisällä on suuria eroja. Työttömyysasteet vaihtelivat vuoden 2011 toisella neljänneksellä Itävallan, Luxemburgin ja Alankomaiden alle 5,5 prosentista Irlannin, Liettuan, Latvian ja Kreikan yli 14 prosenttiin ja Espanjan 21 prosenttiin. Työttömyys kohdistuu vielä paljon voimakkaammin nuoriin. Useissa maissa – ei vain Etelä-Euroopassa – kriisi on kärjistänyt tilannetta huolestuttavasti: työttömyysaste on kaksinkertaistunut esimerkiksi Espanjassa, Irlannissa ja – vaikkakin alhaiselta tasolta – myös Tanskassa, ja jopa kolminkertaistunut Baltian maissa. Vain Saksassa ja Luxemburgissa työttömyys aleni vuoteen 2010 asti. Työttömyyden lisääntymisestä huolimatta avoimien työpaikkojen määrä on eräissä maissa noussut. Väestökehityksen sekä jatkuvan rakennemuutoksen johdosta on odotettavissa, että tämä paradoksi kärjistyy edelleen tulevina vuosina.

—	Työttömyyden lisääntyminen kohdistui kriisin aikana erityisesti nuoriin ja heikosti koulutettuihin, ja työttömyys oli molemmissa ryhmissä jo entuudestaan selvästi keskimääräistä korkeampi.

—	Matalasti koulutettujen työttömyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 16,3 prosenttia, keski- tai korkea-asteen koulutuksen saaneiden keskuudessa vastaavasti 8,6 prosenttia ja 5,3 prosenttia.

—

Kaikissa ikäryhmissä sekä miesten että naisten työttömyysaste on noussut. Se oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä miehillä 9,4 prosenttia ja naisilla 9,5 prosenttia. Kriisin ensimmäisessä vaiheessa miesten työttömyysaste nousi nopeammin, sillä kriisi kohdistui voimakkaammin miesvaltaisiin aloihin (esimerkiksi jalostus- ja rakennusteollisuus). Kriisin toisessa vaiheessa naisten työttömyys kasvoi nopeammin, sillä nyt kriisi kohdistui säästötoimien johdosta naisvaltaisiin aloihin (esimerkiksi palvelut ja julkinen sektori).

—	Työttömyyden lisääntyminen on kohdistunut erityisen voimakkaasti työvoimamuuttajiin, joiden työttömyysaste oli jo ennen kriisiä keskimääräistä korkeampi. Heidän työttömyysasteensa oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 16,3 prosenttia.

—

Pitkäaikaistyöttömyys (yli 12 kuukautta), joka oli tilastoissa tilapäisesti huomattavasti vähentynyt voimakkaiden toimenpiteiden ansiosta, oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä EU:ssa keskimäärin jälleen kriisiä edeltävällä 43 prosentin tasolla. Maissa, joihin kriisi iski vahvasti ja varhaisessa vaiheessa (Espanja, Irlanti ja Baltian maat), työttömyys on lisääntynyt huomattavasti vuoteen 2008 nähden. Tämä ryhmä kasvaa lähitulevaisuudessa merkittävästi, koska kysyntä polkee paikallaan.

3.4   Nuorisotyöttömyys oli huolestuttavalla tasolla jo ennen kriisiä, ja ETSK on tämän johdosta aiemminkin todennut, että se on noussut yhdeksi Euroopan työmarkkinoiden suurimmista ongelmista (6). Nuorisotyöttömyys on kasvanut yleisesti ottaen jyrkästi ja on tällä hetkellä EU:ssa melkein 21 prosenttia. Yli 5 miljoonaa nuorta (15–24-vuotiasta) on nyt vailla työtä ja opiskelupaikkaa, millä on valtavia henkilökohtaisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia seurauksia: Eurofoundin tämänhetkisten arvioiden mukaan nuorten työmarkkinoille pääsyn estymisestä aiheutuu vuosittain yli 100 miljardin euron kustannukset. (7) Kreikassa ja Espanjassa nuorista on työttömänä yli 40 prosenttia ja Latviassa, Liettuassa ja Slovakiassa melkein joka kolmas.

—

Huolta nuorisotyöttömyydestä vahvistavat kaksi indikaattoria: työttömyysaste (8) ja NEET-ryhmään kuuluvien osuus, jotka molemmat ovat kohonneet. NEET-indikaattori on tässä yhteydessä erityisen kiinnostava, sillä sen avulla saadaan tietoa niiden 15–24-vuotiaiden nuorten tilanteesta, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa (Not in Employment, Education or Training).

—

Jäsenvaltioiden välillä on selviä eroja: tilanne on paras Tanskassa, Alankomaissa, Sloveniassa ja Itävallassa, joissa osuus on alle 7 prosenttia, ja erityisen vaikea Italiassa ja Bulgariassa, joissa osuus on 19,1 ja 21,8 prosenttia. EU:n 27 jäsenvaltion keskiarvo oli 12,8 prosenttia vuonna 2010. NEET-indikaattorit ovat huonontuneet kriisin takia erityisesti Espanjassa, Irlannissa, Liettuassa, Virossa ja Latviassa.

—

Koulunkäynnin keskeyttäneet ovat toinen väestöryhmä, jolla on matalan koulutustason takia suuri työttömyysriski. Vaikka koulun keskeyttäneiden osuus on vähentynyt kriisin aikana eräissä maissa (esim. Espanjassa, Portugalissa, Virossa, Latviassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa), vuonna 2010 Euroopan keskiarvo oli 14,1 prosenttia eli edelleen selvästi yli Eurooppa 2020 -tavoitteen, joka on alle 10 prosenttia (9). Maiden välillä on suuria eroja: Portugalissa ja Espanjassa koulun keskeyttäneiden osuus on yli 28 prosenttia ja Maltassa melkein 37 prosenttia, kun taas Slovakiassa, Tšekissä ja Sloveniassa se on alle 5 prosenttia (10).

3.5   Työttömyysasteen kehitys heijastuu myös työllisyysasteeseen, joka on laskenut tuntuvasti kriisin aikana: EU:n keskiarvo 20–64-vuotiaiden osalta on laskenut vuoden 2008 toisen neljänneksen 70,5 prosentista 68,9 prosenttiin vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Jo vuoden 2010 suuntaviivoja hyväksyttäessä oli selvää, että kriisin puhkeamisesta lähtien menetettyjen yli 10 miljoonan työpaikan takaisin saaminen kestää kokonaisen vuosikymmenen. Tilanne ei ole sittemmin juuri parantunut. Työllisyys kasvoi vuosien 2010 ja 2011 toisten neljännesten välillä EU:ssa keskimäärin vain hyvin vähän. Toisissa maissa (Virossa, Liettuassa, Latviassa ja Maltassa) kasvu oli viime vuoden aikana selvää, mutta toisissa maissa (Kreikassa, Bulgariassa, Sloveniassa ja Romaniassa) työllisyys heikkeni edelleen huomattavasti. Kaiken kaikkiaan EU-maat ovat edelleen kaukana EU 2020 -yleistavoitteesta, jonka mukaan (20–64-vuotiaiden) yleisen työllisyysasteen olisi noustava 75 prosenttiin (11). Talouskriisin aikana työttömyys on koetellut nuoria huomattavasti kovemmin kuin muita ikäryhmiä, ja myös nuorten työllisyys on vähentynyt paljon enemmän.

3.6   Lissabonin kaudella tapahtuneen kehityksen mukaisesti osa-aikatyön vähittäinen yleistyminen on jatkunut kriisin aikana. Maiden väliset erot ovat huomattavia, mutta osa-aikatyötä tekevien osuus kokonaistyövoimasta nousi EU:ssa vuosien 2008 ja 2011 toisten neljännesten välillä 17,6 prosentista 18,8 prosenttiin.

—	Naiset ovat osa-aikatyössä selvästi yliedustettuina, sillä vuoden 2011 toisella neljänneksellä heistä teki osa-aikatyötä keskimäärin 31,6 prosenttia ja miehistä 8,1 prosenttia.

—	Osa-aikatyötä tekevien nuorten työntekijöiden osuus on kasvanut EU:n laajuisesti, joten ilmiö koskee heitä siis paljon selvemmin kuin keski-ikäisiä tai ikääntyviä työntekijöitä.

—	Osa-aikatyö on lisääntynyt voimakkaammin heikoimmin koulutettujen työntekijöiden keskuudessa.

—	Lyhennetyn työajan järjestelyt antavat ihmisille mahdollisuuden olla kriisin aikana yhteydessä työmarkkinoihin ja tarjoavat heille hyvän lähtökohdan siirtyä täystyöllisyyteen kriisin jälkeen.

—

Myös niiden työntekijöiden määrä, jotka eivät tee osa-aikatyötä omasta tahdostaan  (12), on kuitenkin kasvanut kriisin aikana huomattavasti. Muuten kuin omasta tahdosta tehtävän osa-aikatyön osuus kasvoi kriisistä eniten kärsivissä maissa (Baltian maissa, Espanjassa, Irlannissa) vuosina 2008–2010 keskiarvoa enemmän. Monissa maissa naiset tekevät edelleen paljon osa-aikatyötä lasten tai kyvyttömien aikuisten hoitamisen takia.

3.7   Määräaikaisten työsuhteiden osuus nousi EU:ssa huippuunsa vuoden 2007 toisella neljänneksellä, jolloin se oli 14,6 prosenttia. EU:n työvoimatutkimuksessa luetaan tähän ryhmään myös vuokratyöntekijät, vaikka he olisivatkin solmineet toistaiseksi voimassa olevan kirjallisen työsopimuksen. (13) Koska määräaikaisessa työsuhteessa olleita ja vuokratyöntekijöitä jäi kriisin takia paljon työttömäksi, heidän yhteenlaskettu osuutensa laski vuoden 2009 toisella neljänneksellä alimmilleen eli 13,5 prosenttiin. Vuoden 2011 toisella neljänneksellä määrä oli noussut 14,2 prosenttiin, mikä osoittaa, että yrityksillä on taipumus palkata uusia työntekijöitä määräaikaisiin työsuhteisiin tai vuokratyöyritysten kautta. Tästä voidaan päätellä erityisesti, että työnantajat eivät sanottavasti luota noususuhdanteen pitkäkestoisuuteen ja pyrkivät reagoimaan tilanteeseen.

—

Maiden välillä on huomattavia eroja määräaikaisissa työsuhteissa tehtävän työn laajuuden suhteen: eräissä Keski- ja Itä-Euroopan maissa, kuten Romaniassa, Bulgariassa, Liettuassa ja Virossa, tällaisen työn osuus on alle 5 prosenttia, kun taas Portugalissa, Espanjassa ja Puolassa se on 23–27 prosenttia.

—

Määräaikaiset työsuhteet ovat selvästi todennäköisimpiä nuorten (15–24-vuotiaiden) työntekijöiden keskuudessa (2010: 42,2 prosenttia). Tämä koskee lähes kaikkia maita. Monilla aloilla on jossain määrin tullut tavaksi se, että nuoret työskentelevät aluksi määräaikaisessa työsuhteessa, usein tosin tahtomattaan. Tämä on yksi syy siihen, että nuorten työmarkkinatilanne on heikentynyt jyrkästi kriisin aikana.

—	Lisäksi noin 20 prosenttia heikosti koulutetuista on määräaikaisessa työsuhteessa; osuus on paljon suurempi kuin keski- ja korkean tason koulutuksen saaneilla työntekijöillä (noin 12–13 prosenttia).

—	Niiden osuus, jotka eivät ole määräaikaisessa työsuhteessa omasta tahdostaan, nousi vuosina 2008–2010 noin 2 prosenttia. Tämä näkyy erityisesti Liettuassa ja Irlannissa, jotka kuuluvat kriisistä eniten kärsiviin maihin, sekä Tšekissä, Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

3.8   Työssäkäyvien köyhyys: vuotta 2009 koskevista Eurostatin tiedoista ilmenee, että määräaikaisissa työsuhteissa olevilla ja osa-aikatyötä tekevillä sekä nuorilla ja yksinhuoltajilla on suurempi riski ajautua työssäkäyvänä köyhyyteen kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja kokopäivätoimisesti työskentelevillä.

—	Nuorilla työntekijöillä (18–24-vuotiailla) on paljon suurempi riski ajautua työssäkäyvänä köyhyyteen  (14) kuin 25–64-vuotiailla useissa EU:n jäsenvaltioissa keskimäärin.

—

Vuokratyö ja osa-aikatyö ovat suhteettoman yleisiä myös yksinhuoltajien keskuudessa, sillä heidän on usein pakko tehdä osa-aikatyötä, sekä heikosti koulutettujen keskuudessa. Näihin ryhmiin kuuluvia on myös keskimääräistä enemmän matalapalkkaisessa kokopäivätyössä. Tämän johdosta heidän osuutensa köyhistä työssäkäyvistä on muita suurempi.

4.   EU:n laajuinen tiukka säästöpolitiikka kiristää työmarkkinatilannetta ja vaikeuttaa työllisyyspoliittisten tavoitteiden saavuttamista

4.1   Kun EU:ssa on ryhdytty samanaikaisesti soveltamaan säästöohjelmia, laskukierre saattaa kiihtyä ja kasvunäkymät saattavat synkentyä entisestään. Koska monissa maissa ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota tarvittaviin rakenneuudistuksiin eikä uusia kasvumahdollisuuksia avaudu, menoleikkaukset vaikuttavat kielteisesti unionin sisäiseen kysyntään, joka on taloussuhdanteen viimeinen tukipylväs, ja johtavat verotulojen pienenemiseen ja sosiaalimenojen kasvuun. Vaarana on jälleen julkistalouksien alijäämän kasvu ja yhä useampien jäsenvaltioiden talouspoliittisen toimintakyvyn jatkuva heikkeneminen. Tällainen julkisen talouden vakauttaminen, jossa tukeudutaan ennen muuta tiukkoihin säästötoimiin, on siis sosiaalisesti kyseenalaista ja murentaa lisäksi tulevaisuuteen suuntautuvan talouselvytyksen mahdollisuuksia. ETSK on syvästi huolissaan siitä, että näiden toimenpiteiden avulla ei kyetä nousemaan kriisistä eikä myöskään saavuttamaan EU:n työllisyysstrategiassa määriteltyjä tavoitteita.

4.2   ETSK toistaakin kehotuksensa siitä, että olisi hyväksyttävä uusi Euroopan talouden elvytyssuunnitelma, jolla olisi laajoja työmarkkinapoliittisia vaikutuksia ja joka olisi suuruusluokaltaan 2 prosenttia bkt:stä. (15) Kansalliset lisäinvestoinnit tulee toteuttaa koordinoidusti työllisyyspoliittisten vaikutusten vahvistamiseksi, ja lisäksi on määriteltävä unionitason investointihankkeita. Suunnitelluista menoista tulee kohdentaa 1 prosentti investointeihin, joilla on voimakkaita työllisyysvaikutuksia, sekä nimenomaisesti työmarkkinapoliittisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaihdella jäsenvaltioiden alueellisen työmarkkinatilanteen mukaan.

4.3   Julkisin varoin ei voida rahoittaa kaikkea pankkien pelastamisesta ja sosiaalisista ja innovaatiota edistävistä investoinneista aina yritysten tukemiseen saakka. ETSK:n mielestä julkisen talouden älykäs vakauttaminen edellyttää paitsi menoleikkauksia, jotka on toteutettava yhteiskunnallisesti hyväksyttävällä tavalla, myös uusien tulonlähteiden määrittelemistä. Erityisesti on laajennettava jäsenvaltioiden käytettävissä olevaa veropohjaa. Lisäksi verojärjestelmien yleinen tarkistus on paikallaan, ja tässä yhteydessä on otettava huomioon kysymys eri tulomuotojen ja omaisuuden verotukseen sovellettavista kannoista. Samalla on edistettävä julkisten varojen tehokasta ja tuloksekasta käyttöä.

4.4   ETSK:n katsoo, että säästötoimet eivät saa lisätä köyhyysriskiä eivätkä kasvattaa entisestään viime vuosina jo jyrkentyneitä eroja. Kaikkien kriisin ratkaisemiseen tähtäävien toimien yhteydessä on huolehdittava siitä, etteivät ne ole ristiriidassa kriisin aikaisen ja jälkeisen kysynnän ja työllisyyden elvyttämisen eivätkä sosiaalisten ongelmien lieventämisen kanssa. Jäsenvaltioiden on otettava tässä myös huomioon, että talouskriisin ja valtion velkaantumisen vastaiset toimenpiteet eivät saa vaarantaa julkisia investointeja työmarkkinapolitiikkaan sekä yleiseen ja ammattikoulutukseen. ETSK vaatii tehokkaiden arvioiden laatimista sosiaalisista seurauksista, jotta voitaisiin tarkastella keinoja saavuttaa EU:n tavoite, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 miljoonalle ihmiselle olisi tarjottava ulospääsy köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä.

4.5   Säästötoimet osuvat yleensä kovimmin sosiaalisista tulonsiirroista riippuvaisiin ryhmiin, mm. epävarmoissa työsuhteissa oleviin ja muihin työmarkkinoilla heikossa asemassa oleviin ryhmiin. Työttömyys vaikuttaa yleensä eniten myös niihin, joille tukien saaminen on vaikeaa ja rajoitettua. Siksi tarvitaan riittäviä, tehokkaita ja kestäväpohjaisia sosiaalisia tukiverkkoja, joissa erityistä huomiota on kiinnitettävä työmarkkinoiden eniten kärsiviin ja heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin (mm. nuoriin, maahanmuuttajiin, romaneihin, vammaisiin, yksinhuoltajiin ja heikosti koulutettuihin).

4.6   ETSK on hiljattain antanut eurooppalaisiin työmarkkinoihin ikääntymisen myötä kohdistuviin haasteisiin liittyvän lausunnon, jossa se toteaa, että selkeästi tehokkain strategia on olemassa olevan työllisyyspotentiaalin mahdollisimman laaja hyödyntäminen. Tämä voidaan saavuttaa ainoastaan määrätietoisella kasvupolitiikalla ja osallistumismahdollisuuksia tarjoavan politiikan toteuttamisella. Tähän kuuluu muun muassa työelämän muokkaaminen sellaiseksi, että ikä otetaan huomioon, koulutuksen sekä jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen, laadukkaiden ja tuottavien työpaikkojen luominen, tehokkaiden sosiaaliturvajärjestelmien turvaaminen sekä monipuolisia toimia työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi. (16) Lisäksi on hyödynnettävä täysin senioritalouden (silver economy) tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet.

5.   Nuorison työllistämistä ja pitkäaikaistyöttömyyttä koskevia vaatimuksia ja suosituksia

5.1   Nuorisotyöllisyyttä koskevien kunnianhimoisten EU-tavoitteiden määrittely

5.1.1

Voimassa olevat suuntaviivat sisältävät indikaattorin, joka koskee sellaisten nuorten osuuden vähentämistä, joilla ei ole työpaikkaa ja jotka eivät myöskään ole koulutuksessa (NEET – Not in Employment, Education or Training). Vaikka jäsenvaltiot ovat mukauttaneet toimiaan eri NEET-alaryhmien erityisyyksiin ja kiinnittäneet siinä myös erityistä huomiota erityisen huonossa asemassa oleviin ryhmiin (17), niin kuitenkaan ei ole edelleenkään määritelty konkreettisia tavoitteita nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ja nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi. ETSK toistaa vaatimuksensa, jonka mukaan tämä keskeinen kohta on tuotava suuntaviivoissa paljon selkeämmin esiin, erityisesti nuorisotyöllisyyttä koskevien mitattavissa olevien EU:n tavoitteiden osalta. Olisikin määriteltävä erityisesti 1) nuorisotyöttömyyden merkittävä vähentämistavoite ja 2) neljän kuukauden enimmäisaika työtä tai oppisopimuspaikkaa etsivien nuorten aktivoimiseksi. Nuorison työllistämistä koskevien erityistavoitteiden jättäminen jäsenvaltioiden päätettäväksi ei ainakaan ole tuottanut merkittäviä tuloksia: vain yksittäiset maat ovat muotoilleet asianmukaisia tavoitteita kansallisiin uudistusohjelmiinsa. (18)

5.2   Jäsenvaltioiden on täytettävä johdonmukaisesti "nuorisotakuu" NEET-nuorten kohdalla.

5.2.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että lippulaiva-aloitteeseen "Nuoret liikkeellä" (19) on sisällytetty "nuorisotakuuta" koskevan ehdotuksen muodossa komitean vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden tulisi taata, että kaikilla nuorilla on neljän kuukauden kuluessa koulunsa päättämisestä työ- tai opiskelupaikka tai he osallistuvat aktivointitoimiin ja työmarkkinoille pääsemiseen tähtääviin toimiin. ETSK yhtyy tässä yhteydessä varauksettomasti komission kehotukseen, jonka mukaan jäsenvaltioiden tulee välittömästi tunnistaa asiaa haittaavat esteet. Kansallisten uudistussuunnitelmien puitteissa on määriteltävä konkreettiset toimenpiteet näiden esteiden poistamiseksi. Monissa maissa tämä edellyttää, että julkisten työvoimapalveluiden tarjoamia erityistukia laajennetaan merkittävästi ja että tässä kiinnitetään yhä enemmän huomiota heikossa asemassa oleviin ryhmiin (etenkin myös maahanmuuttajataustaisiin nuoriin ja romaneihin).

5.2.2

Jäsenvaltioiden on myös toteutettava tehokkaasti työllisyyssuuntaviivoissa yleisesti sovitut painopisteet myös nuorten osalta ja asetettava itselleen asianmukaisen kunnianhimoisia päämääriä ja tavoitteita, joihin kuuluvat mm. tasapainoiset toimenpiteet joustavuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi, työvoiman liikkuvuuden edistäminen, toimivien sosiaaliturvajärjestelmien luominen työmarkkinoilla siirtymisen turvaamiseksi sekä yrittäjyyden ja riittävien toimintapuitteiden edistäminen työpaikkojen säilyttämiseksi ja luomiseksi erityisesti myös pk-yritysten alalla.

5.3   EU-tukien lisääminen ja niiden saatavuuden helpottaminen nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi

5.3.1

Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi lyhyellä aikavälillä ETSK kannattaa erillisiä toimia sosiaali-, koulutus- ja työmarkkinapolitiikan alalla – erityisesti jännittyneen taloustilanteen aikana. Komissio toteaa vastikään julkaisemassaan Mahdollisuuksia nuorille -aloitteessa (20), että tarvitaan nopeaa ja epäbyrokraattista apua etenkin niissä maissa, joissa nuorisotyöttömyys muodostaa erityisen ongelman. (21) Jäsenvaltioiden, joilla on varsinkin suuri nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyysongelma ja joiden on samalla noudatettava rajoittavia talousarvioehtoja, tulisi saada helpommin tukia EU-rahastoista erityisesti "nuorisotakuun" mukaisia toimenpiteitä sekä työpaikkoja luovia investointeja varten. Tarvitaan käytännönläheisiä ja joustavia hallinnollisia menettelytapoja varojen käytön yksinkertaistamiseksi, ja tulisi harkita jopa kansallisen osarahoituksen tilapäistä poistamista Euroopan sosiaalirahaston ja muiden EU-rahastojen tukia jaettaessa.

5.4   Asianmukaiset varat EU:n uuteen talousarvioon nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaa varten

5.4.1

ETSK on jo korostanut kuinka tärkeää on pitää yllä ja tarpeen mukaan lisätä kansallisten ja eurooppalaisten varojen osoittamista nuorten ja pitkäaikaistyöttömien koulutukseen ja työllistämiseen kaikissa EU-maissa – talouskriisin myötä tarpeelliseksi tulleesta talouden painopisteiden uudelleenarvioinnista huolimatta. (22) Tässä mielessä ETSK vaatii, että uudessa rahoitussuunnittelussa vuodesta 2014 eteenpäin varataan riittävästi Euroopan sosiaalirahaston varoja nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä koskeviin aloitteisiin.  (23) Lisäksi ETSK pitää aiheellisena tarkastella myös, miten muita EU-rahastoja voitaisiin hyödyntää nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa.

5.5   Työttömille nuorille ja pitkäaikaistyöttömille tarkoitettujen tukipalveluiden saatavuuden parantaminen

5.5.1

EU:n jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja mm. nuorille tarkoitettujen sosiaaliturvapalveluiden saatavuuden ja kattavuuden suhteen. Työllisyyssuuntaviivoissa jäsenvaltioita kehotetaan oikeutetusti korjaamaan sosiaaliturvajärjestelmiään siten, etteivät joustavammat työmarkkinat synnytä turva-aukkoja. Tämä koskee tasapuolisesti kaikkia ikäryhmiä. ETSK:n mielestä useimmissa jäsenvaltioissa todettavissa olevaa työttömien nuorten kokemaa tukipalveluiden hyvin rajoitettua saatavuutta ei ole käsitelty riittävästi. (24) Muutamat maat ovat kriisin aikana parantaneet tietyissä olosuhteissa työttömyystukien saatavuutta heikossa asemassa olevien ryhmien ja myös nuorten kannalta. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin olleet määräaikaisia tai ne saatetaan perua suunniteltujen säästötoimien puitteissa.

5.5.2

ETSK vaatii, että kaikissa jäsenvaltioissa tarkastellaan ja tarvittaessa parannetaan työhaluisten ja työ- tai opiskelupaikkaa etsivien työttömien nuorten ja pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia hyödyntää tukipalveluita. Olisi myös suositeltavaa sisällyttää vastaavia tavoitteita kansallisiin uudistusohjelmiin. Näin parannettaisiin merkittävästi monien nuorten epävarmaa tilannetta siinä vaiheessa, kun he ovat siirtymässä työmarkkinoille.

5.6   Epävarmojen työsuhteiden ja sääntelemättömien oppisopimus- ja harjoittelumuotojen torjuminen

5.6.1

Paitsi että 15–24-vuotiaiden kohdalla työttömyys on kaksi kertaa yleisempää kuin aikuisten kohdalla, niin myös epävarmojen työsuhteiden osuus (joissain maissa yli 60 prosenttia) on korkeampi, sääntelemättömien oppisopimuskoulutusten ja harjoittelujen määrä on lisääntymässä (etenkin eteläisissä maissa (25)) ja nuoret joutuvat useammin tekemään koulutustasoaan vastaamatonta työtä. Komitea varoittaa liian monista epävarmoista ja näköalattomista ratkaisuista pyrittäessä edistämään työelämään integroitumista. Sen sijaan että panostetaan epävarmoihin työsuhteisiin ja -sopimuksiin, tulisi toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, etteivät määräaikaiset työsuhteet ja matalapalkkaiset ja heikon sosiaaliturvan tarjoavat työpaikat muodostu nuorison kohdalla säännöksi.

5.6.2

ETSK on lukuisissa lausunnoissa suosittanut tarvittavia sopeuttamistoimia koulutuksen ja osaamisen alalla muun muassa sen varmistamiseksi, että nuoret hankkivat koulutuksen, jolle työmarkkinoilta löytyy myös kysyntää. (26) Jotta voitaisiin parantaa – esimerkiksi riittämättömän koulutuksen, rajoitetun maantieteellisen liikkuvuuden tai alipalkkauksen aiheuttamaa – kysynnän ja tarjonnan puutteellista kohtaamista nykyisillä työmarkkinoilla (27), koulutuslaitosten on mukautettava opetussuunnitelmiaan myös työmarkkinoiden vaatimuksiin. Samalla kuitenkin myös työnantajien tulisi laajentaa kanaviaan uusien työntekijöiden rekrytoimiseksi, ja viranomaisten on investoitava tehokkaisiin ja aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin. Lisäksi koulutettavilla itsellään on oma vastuunsa tulevasta työllistyvyydestään.

5.6.3

Harjoittelujaksoja koskevaan komission aloitteeseen liittyen ETSK tukee asiaa koskevia eurooppalaisia laatupuitteita, joita tulisi mainostaa myös yrityksille, jotta ne tarjoaisivat oppimista edistäviä työtilanteita molemminpuolisesti sitovilla sopimuksilla erityisesti myös vähän koulutetuille nuorille. Vuorottelukoulutusoppisopimusjärjestelmä, jossa yhdistyy sekä perus- että ammatillinen koulutus, on tuottanut useissa maissa myönteisiä tuloksia, ja sen osittaista siirrettävyyttä olisi tutkittava.

5.7   Nuorisotyöttömyyden torjumisen pääperiaatteet

5.7.1

ETSK ehdottaa nuorisotyöttömyyden torjumiseksi seuraavien perusperiaatteiden mukaisia toimenpiteitä: parannetaan nuorten työllistettävyyttä uudistamalla koulutusjärjestelmiä siten, että saadaan osaaminen vastaamaan paremmin työmarkkinoiden vaatimuksia ja hyödynnetään koulujen, elinkeinoelämän ja työmarkkinaosapuolten kumppanuuksia; toteutetaan aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, muun muassa lisätään nuorille annettavaa tukea ja kannustetaan heitä enemmän ottamaan työtä vastaan; tarkastellaan työsuhdeturvalainsäädännön (employment protection legislation, EPL) vaikutuksia ja tuetaan nuorten yrittäjyyttä.

5.8   Keinoja puuttua pitkäaikaistyöttömyyteen ja työmarkkinayhteyksien menettämiseen

5.8.1

Jatkuva, kriisiin liittyvä taantuma työvoiman kysynnässä johtaa pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymiseen, mikä aiheuttaa vakavia vaikeuksia työmarkkinoille sijoittumisessa ja lisää työssäkäyvien köyhyyttä. ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityishuomiota myös sellaisten välillisten työmarkkinoiden luomiseen, joilla luodaan julkisin resurssein tarkoituksenmukainen määrä sopivia työpaikkoja, jotta voidaan varmistaa, että pitkäaikaistyöttömät voivat säilyttää kosketuksen työelämään ja parantaa osaamistaan. Näin estetään työssäkäyvien köyhyyden lisääntyminen ja annetaan heille mahdollisuus siirtyä jouhevasti avoimille työmarkkinoille sitten kun kriisi on ohi.

---

(1)  ETSK:n 27. toukokuuta 2010 antama lausunto "Ehdotus neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista – Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa", esittelijä Wolfgang Greif, (EUVL C 21, 21.1.2011, s. 66).

(2)  ETSK on lukuisissa lausunnoissaan ja erilaisissa yhteyksissä ottanut kantaa kriisin vaikutuksiin ja sen voittamiseksi tarvittaviin toimiin. Näkyvänä esimerkkinä mainittakoon joulukuun 2011 täysistunnossa annettu komitean puheenjohtajan julkilausuma: http://www.eesc.europa.eu/resources/docs/di_ces20-2011_di_fi.doc.

(3)  Ks. esimerkiksi Euroopan komission äskettäin julkaisema syksyn talousennuste 2011–2013.

(4)  Uuden talouspolitiikan ohjausjärjestelmän sosiaalisia seurauksia on tarkasteltu ETSK:n 22. helmikuuta 2012 antamassa lausunnossa "Uutta taloushallintoa koskevan lainsäädännön sosiaaliset vaikutukset" (Ks. tämän virallisen lehden sivu 23), esittelijä Gabriele Bischoff.

(5)  Jos muutoin ei mainita, tiedot perustuvat Euroopan unionin työvoimatutkimukseen: (http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/labour_market/introduction) ja koskevat vuoden 2011 toista neljännestä. Ikäryhmänä ovat yleensä 15–64-vuotiaat.

(6)  Ks. kohta 7 ETSK:n 15. maaliskuuta 2011 antamassa lausunnossa "Nuoret liikkeellä", esittelijä Pavel Trantina, toinen esittelijä Juan Mendoza Castro (EUVL C 132, 3.5.2011, s. 55).

(7)  Eurofoundin tuoreimpien laskelmien mukaan nuorten työmarkkinoille pääsyn estymisestä aiheutuu vuosittain lähes 100 miljardin euron kustannukset.

(8)  Tässä otetaan huomioon kaikki työvoimaan kuuluvat nuoret, jotta voidaan vähentää mahdollisia vääristymiä, jotka johtuvat korkeasta työmarkkinoiden ulkopuolella olevien osuudesta vielä opiskelevien nuorten keskuudessa.

(9)  http://ec.europa.eu/europe2020/priorities/smart-growth/index_fi.htm

(10)  http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/education/introduction

(11)  Ks. EMCO/28/130911/EN-rev3, sivulta 27 eteenpäin.

(12)  Muuten kuin omasta tahdostaan osa-aikatyötä tekevät määritellään työntekijöiksi, jotka eivät ole saaneet kokopäivätyötä.

(13)  Olisi suotavaa, että Eurostat erittelisi jatkossa määräaikaisessa työsuhteessa olevien ja vuokratyöntekijöiden määrät.

(14)  Alle 60 prosenttia vastaavien kotitalouksien mediaanituloista.

(15)  Ks. kohta 3.1 ETSK:n 11. kesäkuuta 2009 antamassa lausunnossa "Työllisyyshuippukokouksen tulokset", esittelijä Wolfgang Greif (EUVL C 306, 16.12.2009, s. 70).

(16)  ETSK:n 13. heinäkuuta 2011 antama lausunto "Työmarkkinoiden tulevaisuus Euroopassa – mistä löytää väestökehityksen edellyttämät toimivat ratkaisut?", esittelijä Wolfgang Greif (EUVL C 318/1, 29.10.2011).

(17)  "Young People and NEETs in Europe: first findings" – EUROFOUND – EF1172EN, http://www.eurofound.europa.eu/pubdocs/2011/72/en/1/EF1172EN.pdf.

(18)  Vain neljä jäsenvaltiota (Belgia, Tšekki, Bulgaria ja Viro) sisällyttivät kansallisiin uudistusohjelmiinsa vuonna 2011 kansallisia tavoitteita nuorisotyöttömyyden torjumiseksi.

(19)  "Nuoret liikkeellä". COM(2010) 477 final, kohta 5.4.

(20)  Ks. komission asiaankuuluvat ehdotukset tuoreessa Mahdollisuuksia nuorille -aloitteessa, COM(2011) 933 final.

(21)  Suuntaviivassa 7, neuvoston päätös 2010/707/EU.

(22)  Ks. ETSK:n 15. maaliskuuta 2011 antama lausunto "Nuoret liikkeellä" (EUVL 132, 3.5.2011, s. 55), ETSK:n 14. heinäkuuta 2011 aiheesta "Kriisi, koulutus ja työmarkkinat" antaman lausunnon kohta 8, esittelijä: Mário Soares (EUVL C 318, 29.10.2011, s. 50).

(23)  ETSK vaatii, että vähintään 40 prosenttia Euroopan sosiaalirahaston varoista osoitetaan työllisyyden ja ammatillisen liikkuvuuden edistämiseen, mikä tarkoittaisi, että käynnistettyjen hankkeiden keskipisteenä olisi pitkälti nuorille kohdistettuja toimenpiteitä. Ks. tähän liittyen ETSK:n 22. helmikuuta 2012 Euroopan sosiaalirahastosta antama lausunto, asiakokonaisuus, Ks. tämän virallisen lehden sivu 82, Esittelijä Xavier Verboven ja toinen esittelijä Miguel Ángel Cabra de Luna, kohdat 1.5 ja 4.1,.

(24)  Eurostatin työvoimatutkimuksen tiedot osoittavat, että (15–24-vuotiailla) nuorilla on 27 jäsenvaltion EU:ssa keskimäärin kolme kertaa huonommat mahdollisuudet hyödyntää palveluita työttömyytensä aikana kuin muilla ryhmillä, eikä tässä ole ollut havaittavissa pysyvää parannusta kriisin aikana.

(25)  Ongelma ei koske niinkään pohjoisen Euroopan maita, joilla on pitkäaikaista käytännön kokemusta koulutuksessa olevien, koulutuslaitosten ja työnantajien välisten suhteiden sääntelystä. Se ei myöskään koske maita, joissa on ajan myötä kehittynyt ja hyväksi osoittautunut vuorottelukoulutusjärjestelmä (Saksa, Itävalta).

(26)  Ks. tähän liittyen valmisteilla oleva ETSK:n lausunto aiheesta "Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma" (ei vielä julkaistu EUVL:ssä), ETSK:n 18. tammikuuta 2012 antama lausunto aiheesta "Nuorten työllisyys, ammattipätevyys ja liikkuvuus" (EUVL C 68/11, 6.3.2012), esittelijä Dorthe Andersen, sekä ETSK:n 19. tammikuuta 2012 antama lausunto aiheesta "Korkea-asteen ammatillinen koulutus" (EUVL C 68/1, 6.3.2012), esittelijä Vladimíra Drbalová.

(27)  Ks. COM(2011) 933 final, Mahdollisuuksia nuorille -aloite.

---