EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52012AE0475

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan unionin tullitoimintaa ja verotusta kaudella 2014–2020 koskevan toimintaohjelman (FISCUS) perustamisesta ja päätösten N:o 1482/2007/EY ja N:o 624/2007/EY kumoamisesta” COM(2011) 706 final – 2011/0341 COD

EUVL C 143, 22.5.2012, p. 48–50 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

22.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 143/48


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan unionin tullitoimintaa ja verotusta kaudella 2014–2020 koskevan toimintaohjelman (FISCUS) perustamisesta ja päätösten N:o 1482/2007/EY ja N:o 624/2007/EY kumoamisesta”

COM(2011) 706 final – 2011/0341 COD

2012/C 143/11

Esittelijä: Bryan CASSIDY

Neuvosto päätti 20. joulukuuta 2011 ja Euroopan parlamentti 14. joulukuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 33 ja 114 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan unionin tullitoimintaa ja verotusta kaudella 2014–2020 koskevan toimintaohjelman (FISCUS) perustamisesta ja päätösten N:o 1482/2007/EY ja N:o 624/2007/EY kumoamisesta

COM(2011) 706 final – 2011/0341 COD.

Asian valmistelusta vastannut "talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 2. helmikuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. helmikuuta 2012 pitämässään 478. täysistunnossa (helmikuun 22. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin ääniä 231 puolesta ja 3 vastaan 11:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK kannattaa yleisesti FISCUS-ohjelmasta tehtyä ehdotusta. Se korostaa kuitenkin seuraavia näkökohtia:

On varmistettava, että kansallisilla tulli- ja verohallinnoilla on riittävät valmiudet vastata tulevan vuosikymmenen haasteisiin.

On varmistettava ajanmukaisten ja tehokkaiden tietoteknisten järjestelmien käyttöönotto vero- ja tullialalla. Tähän kuuluu yhtenä osana muun muassa uudistettu tullikoodeksi.

Komitean mielestä vaikutukset EU:n ja jäsenvaltioiden talousarvioihin olisi arvioitava yksityiskohtaisemmin.

FISCUS-ohjelman talousarvion tiivistelmän mukaan vero- sekä tullialan kokonaismäärärahat lisääntyvät 9 prosenttia nykyiseen toimintaan verrattuna. Tullia koskevan osan suunnitellut määrärahat ovat 479 622 792 euroa (ja verotusta koskevan osan 23 692 892 euroa). Tämä merkitsee tullia koskevan osan määrärahojen lisääntymistä 13 prosentilla ja verotusta koskevan osan määrärahojen vähentymistä 1 prosentilla.

1.2

Komitea on tietoinen jäsenvaltioiden eriävistä mielipiteistä neuvoston työryhmissä. Sen mielestä on tärkeää, että komissio kykenee osoittamaan FISCUS-ohjelman talousarvion tuovan jäsenvaltioille merkittäviä säästöjä nykyisiin toimintajärjestelyihin verrattuna. Komitean käsityksen mukaan komission voi olla hyvinkin vaikea saada Euroopan parlamentti hyväksymään menolisäykset EU:n talousarvioon ilman tietoa kompensoivista säästöistä jäsenvaltioiden talousarvioissa.

1.3

Komitea muistuttaa tullitoimintaa koskevasta toimintaohjelmasta antamansa lausunnon (1) kohdassa 1.3 esittämästään kommentista, jossa se kehottaa yhtenäistämään nykyistä aktiivisemmin tullikäytänteitä Lissabonin strategian tavoitteiden mukaisesti mutta korostaa, että tämän aktiivisemman yhtenäistämisen tulisi tapahtua ilman että pyrittäisiin varsinaisten tullihallintojen yhtenäistämiseen.

1.4

Oleellinen osa uutta ohjelmaa on jäsenvaltioiden virkamiesten koulutuksen parantaminen ja tehostaminen. (2)

2.   Johdanto ja tausta

2.1

EU:n tulli- ja veropolitiikka auttaa merkittävästi keräämään tuloja EU:n ja jäsenvaltioiden talousarvioihin joka vuosi. Nämä politiikat tuovat lisäksi huomattavia hyötyjä EU:n kansalaisille ja yrityksille estämällä muun muassa turvallisuusvaatimusten vastaista tai laitonta tuontia, helpottamalla vaivatonta kaupankäyntiä, edistämällä vahvoja sisämarkkinoita sekä vähentämällä rajatylittävää toimintaa harjoittaville yrityksille säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja byrokratiaa.

2.2

Asetusehdotus (COM(2011) 706 final) on tärkeä edistysaskel jo vuosia sitten käynnistetyssä pyrkimyksessä järkeistää ja koordinoida jäsenvaltioiden toimenpiteitä jäsenvaltioiden sekä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi: vuonna 2010 tullien ja niihin liittyvien maksujen osuus EU:n talousarviosta oli 12,3 prosenttia. Komission vuonna 2011 hyväksymässä tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä kaudelle 2014–2020 ehdotetaan muun muassa Tulli- ja Fiscalis-ohjelmien uusien sukupolvien perustamista. Näitä kahta ohjelmaa on vuosien kuluessa kehitetty erikseen, joskin rinnakkain. Viimeisimmät ohjelmat ovat Tulli 2013 ja Fiscalis 2013. Ne on nyt yhdistetty yhdeksi ohjelmaksi (FISCUS), mikä on todellinen innovaatio komission strategiassa.

2.3

FISCUS ei ole syntynyt ainoastaan "yksinkertaistamista koskevan politiikan" tuloksena, kuten komissio itse toteaa, vaan sillä tunnustetaan, että on elintärkeää tehdä "yhteistyötä tulli- ja veroviranomaisten sekä muiden asianomaisten tahojen välillä". Tärkein tällaiseen ohjelmaan liittyvä myönteinen näkökulma on inhimillisen tekijän merkityksen korostaminen: tulli- ja veroalan yhteistyötä tuetaan "verkostoitumisen ja toimintaedellytysten kehittämisen ympärille keskittyvillä toimilla" (3). Teknisten ja tietoteknisten valmiuksien lisääminen on tietysti välttämätöntä, mutta inhimillinen tekijä on ensisijaisen tärkeä, ja myös ETSK arvostaa suuresti tätä näkökulmaa.

2.4

Komission FISCUS-hankkeen tavoitteena on, että ohjelma on käynnissä seitsemän vuoden ajan 1. tammikuuta 2014 alkaen. Ohjelman kustannusten kattamiseksi koko sen voimassaoloaikana (2014–2020) tarvitaan nykyhinnoilla 777 600 000 euron kokonaisrahoitus. Tämä on huomattava summa, jonka johdonmukaisuutta tavoitteiden kanssa on vaikea arvioida. Ohjelmasta rahoitetaan yhdeksään eri tyyppiin kuuluvia yhteisiä toimenpiteitä. Tukea voidaan antaa avustuksina tai hankintasopimuksina tai korvaamalla ulkopuolisten asiantuntijoiden kuluja.

2.5

Suurin osa kuluista liittyy virkamiesten kouluttamiseen tai yhteisiin tietotekniikka-aloitteisiin, mutta määrärahoista voidaan kattaa myös "valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimista aiheutuvat menot" (4). ETSK ymmärtää tämän vaativan yhteisten toimenpiteiden täytäntöönpanon erityisen huolellista valvontaa mutta toivoo, että yhdenmukaisuuden puutteen torjumiseksi huomiota kiinnitetään yhtä lailla myös kansallisen tason toimenpiteiden täytäntöönpanoon.

2.6

Toimintaohjelman erityistavoitteet ovat samat kuin aikaisempien ja nykyisten ohjelmien. ETSK on jo kommentoinut asiaa, eikä näitä kommentteja olisi mitään syytä toistaa, ellei kyseessä olisi aihe, johon on jo useita kertoja kiinnitetty huomiota nähtävästi saamatta toistaiseksi mitään vastausta: tulli- ja veroviranomaisten säännöllinen keskinäinen tiedonvaihto keinona paljastaa petoksia ja/tai veronkiertoa (5).

2.7

Ensimmäisen keskittymän (verkostoituminen) toimilla pitäisi päästä vaihtamaan hyviä toimintatapoja ja operatiivisen tason osaamista. Tämä ei ole uutta, koska sama asia on otettu esille – jopa tarkalleen samaa sanamuotoa käyttäen – useimmissa ellei jopa kaikissa aikaisemmissa ohjelmissa. Aikaisemmat toimenpiteet eivät aina ole olleet menestyksekkäitä useista syistä, joista tärkeimpinä mainittakoon kieliongelmat sekä osanottajien toisistaan poikkeavat kokemukset ja taustat. FISCUS-ohjelmalla pyritään lisäämään eri hallintotahojen yhteistyötä, ja tämän uuden tavoitteen tulisi edistää kokemusten vaihtoa ja korkean tason ammattilaisten esiintuloa. EU:n olisikin tuettava tätä toimintaa.

2.8

Komission mukaan toisen keskittymän toimet "tekevät mahdolliseksi sen, että ohjelmasta voidaan rahoittaa huipputason tietoteknistä infrastruktuuria ja järjestelmiä, joiden ansiosta unionin tulli- ja verohallinnot voivat täysimittaisesti omaksua sähköisen hallinnon periaatteet" (6). Voidaan jälleen todeta, että samaan asiaa on kiinnitetty lähes samaa sanamuotoa käyttäen huomiota myös aikaisemmissa ohjelmissa. Tällä alalla tulokset ovat olleet kaikkea muuta kuin tyydyttäviä. Syynä siihen ovat tietotekniikan tason suuret erot jäsenvaltioiden välillä mutta myös – valitettavan usein – eräiden (tai useiden) jäsenvaltioiden haluttomuus muuttaa toimintamenetelmiään tai välineitään.

2.9

Tehokkaan eurooppalaisen veroalan verkoston rakentamisen suurimpana esteenä on jäsenvaltioiden yhteistyöhaluttomuus. Se ei rajoitu todellakaan tietotekniikkaan, mutta näkyy kaikkein selvimmin juuri tällä alalla. ETSK on arvostellut tällaista suhtautumista useissa lausunnoissa, joita se on antanut verotukseen liittyvistä EU:n aloitteista. (7) Se toivoo nykyisen kriisin osoittaneen, ettei mikään maa voi eristäytyä tapahtumista, joilla on kansainvälisiä vaikutuksia, ja että ainoana vastauksena on yhteistyö.

2.10

Vuonna 2011 toimeksisaaja laati kaupan edustajia kuultuaan väliarvion nykyisestä kahdesta erillisestä ohjelmasta eli Tulli 2013 ja Fiscalis 2013 -ohjelmasta. Toinen toimeksisaaja toteutti tutkimuksen tulevan FISCALIS-ohjelman mahdollisista puitteista. Väliarvioinnin tulosten perusteella ei ilmennyt mitään huomattavia esteitä kuten ei myöskään syitä ehdottaa erityistoimenpiteitä ei-toivottujen tapahtumien oikaisemiseksi.

2.11

FISCUS-ohjelma yhdistää tulli- ja veroalan kaksi nykyistä erillistä ohjelmaa yhdeksi ohjelmaksi ja täyttää siten komission asettamat yksinkertaistamis- ja kustannusleikkaustavoitteet vaarantamatta toimintaa näillä yksittäisillä aloilla.

2.12

Uusi asetus korvaa päätöksen N:o 1482/2007/EY, jolla perustettiin sisämarkkinoiden verotuksen järjestelmiä vahvistava yhteisön ohjelma (Fiscalis 2013). Päätöksellä N:o 624/2007/EY perustettiin puolestaan yhteisön tullitoimintaa koskeva toimintaohjelma (Tulli 2013). Nämä kaksi päätöstä siis molemmat kumotaan.

2.13

Komissio on toteuttanut mittavat kuulemismenettelyt tulli- ja veroaloilla. Niiden perusteella laadittiin luettelot esille tulleista ongelmista. Ne esitetään komission yksiköiden valmisteluasiakirjan "Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista" osissa I (Tulli) ja II (Verotus). (8)

2.14

Komissio arvioi uuden ohjelman vaikutukset etukäteen. Arviointi toi selvästi esille suuren epävarmuuden, joka liittyy edelleen eurooppalaisiin tietojärjestelmiin ja tiedonvaihtoon tulevaa poliittista kehitystä ajatellen. Eräisiin näihin epävarmuustekijöihin viitataan ETSK:n lausunnossa tullitoimintaa koskevasta toimintaohjelmasta (9). Fiscalis-ohjelman parantamiseksi tarvittavia toimenpiteitä kuvattiin yksityiskohtaisesti ETSK:n lausunnossa sisämarkkinoiden verotuksen järjestelmiä vahvistavasta yhteisön ohjelmasta (Fiscalis 2013) (10).

2.15

ETSK kannattaa periaatteessa komission ehdottamia toimenpiteitä. Se huomauttaa kuitenkin, että eräänlaisena johtoajatuksena useissa EU-kysymyksissä on eri viranomaisten yhteistyö sekä jäsenvaltio- että Euroopan tasolla. Eteneminen tällä alalla on tavallisesti hidasta ja vaikeaa useista syistä, joista tärkeimpänä mainittakoon jäsenvaltioiden viranomaisten innostuksen puute.

2.16

ETSK kannattaa komission ehdotusta tulli- ja veroviranomaisten yhteistyön vahvistamisesta. Tämän tulisi kuitenkin olla vain alkulaukaus toiminnalle, jota ETSK on ehdottanut useasti aikaisemmin (11), eli kaikkien niiden jäsenvaltio- ja Euroopan tason viranomaisten yhteistyölle, jotka työskentelevä taloudellisten petosten tai rikosten, muun muassa rahanpesun, järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja salakuljetuksen, parissa.

Bryssel 22. helmikuuta 2012

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON


(1)  EUVL C 324, 30.12.2006, s. 78, kohta 1.3.

(2)  Tähän asiaan kiinnitettiin huomiota sisämarkkinoiden verotuksen järjestelmiä vahvistavasta yhteisön ohjelmasta (Fiscalis 2013) annetun ETSK:n lausunnon kohdassa 1.2 (EUVL C 93, 27.4.2007, s. 1).

(3)  COM(2011) 706 final, s. 2, kohdan 1 kolmas kappale.

(4)  COM(2011) 706 final, s. 21, 10 artiklan 2 kohta.

(5)  ETSK:n lausunto petostentorjunnasta arvonlisäverotuksen alalla, EUVL C 347, 18.12.2010, s. 73, ja lausunto hyvän hallintotavan edistämisestä verotusalalla, EUVL C 255, 22.9.2010, s. 61.

(6)  COM(2011) 706 final, s. 2, kohdan 1 kolmas kappale.

(7)  ETSK:n lausunto petostentorjunnasta arvonlisäverotuksen alalla, EUVL C 347, 18.12.2010, s. 73, lausunto hyvän hallintotavan edistämisestä verotusalalla, EUVL C 255, 22.9.2010, s. 61, lausunto rajatylittäviin liiketoimiin liittyvien veropetosten torjumisesta, EUVL C 277, 17.11.2009, s. 112 sekä lausunnot veroihin liittyvien saatavien perinnästä ja hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla, EUVL C 317, 23.12.2009, s. 120.

(8)  Komission yksiköiden työasiakirja, vaikutusten arviointi, SEC(2011) 1318 final.

(9)  EUVL C 324, 30.12.2006, s. 78.

(10)  EUVL C 93, 27.4.2007, s. 1.

(11)  ETSK:n lausunto petostentorjunnasta arvonlisäverotuksen alalla, EUVL C 347, 18.12.2010, s. 73, lausunto hyvän hallintotavan edistämisestä verotusalalla, EUVL C 255, 22.9.2010, s. 61, lausunto rajatylittäviin liiketoimiin liittyvien veropetosten torjumisesta, EUVL C 277, 17.11.2009, s. 112 sekä lausunnot veroihin liittyvien saatavien perinnästä ja hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla, EUVL C 317, 23.12.2009, s. 120.


Top