22.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 143/39

1.1

Yhdistyneet Kansakunnat on kutsunut koolle kestävän kehityksen konferenssin, joka järjestetään 20.–22. kesäkuuta Rio de Janeirossa Brasiliassa. Tämän konferenssin valmistelukomitean toisessa kokouksessa kaikkia jäsenvaltioita, Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään kuuluvia asianomaisia organisaatioita sekä asianomaisia sidosryhmiä pyydettiin toimittamaan kannanottoja sihteeristöön marraskuun 1. päivään 2011 mennessä niiden sisällyttämiseksi koontiasiakirjaan, jota käytettäisiin pohjana valmisteltaessa tammikuussa 2012 julkaistavaksi suunniteltua alustavaa luonnosta päätösasiakirjaksi.

1.2

ETSK on antanut oman panoksensa EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteiseen kantaan koontiasiakirjaa varten aiheesta "Rio+20: kohti vihreää taloutta ja parempaa hallintoa – Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan panos" antamallaan lausunnolla (1), joka hyväksyttiin syyskuussa 2011.

1.3

Kuten edellä mainitun lausunnon käsittämässä toimintasuunnitelmassa todetaan, ETSK on jatkanut vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella. Kansainvälisellä tasolla vuoropuhelua käydään EU:n ja Brasilian sekä EU:n ja Kiinan kansalaisyhteiskuntien pyöreän pöydän ryhmien puitteissa sekä ETSK:n kokouksissa Venäjän kansankamarin ja AICESISin kanssa. Lisätoimia on suunnitteilla AKT-yhteistyön puitteissa.

1.4

EU:n tasolla ETSK on järjestänyt laajan vuoropuheluprosessin Rio+20-konferenssissa käsiteltävistä aiheista, ensimmäiset reaktiot 10. tammikuuta julkistetun päätösasiakirjan alustavaan luonnokseen mukaan luettuina. Tämän vuoropuheluprosessin tarkoituksena oli valmistella merkittävää kansalaisyhteiskunnan konferenssia, jonka ETSK järjesti 7.-8. helmikuuta 2012 aiheesta Go sustainable, be responsible! European civil society on the road to Rio+20 ("Edistä kestävyyttä, osoita vastuullisuutta! Euroopan kansalaisyhteiskunta matkalla Rio+20-konferenssiin"), sekä saavuttaa yhteisymmärrys yhteisestä viestistä, jonka osallistujat välittäisivät konferenssista.

1.5

Käsillä olevassa lausunnossa toistetaan aiheesta "Rio+20: kohti vihreää taloutta ja parempaa hallintoa – Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan panos" annetussa ETSK:n aiemmassa lausunnossa (2) esitetyt suositukset ja päätelmät ja annetaan täysi tuki ETSK:n konferenssin Go sustainable, be responsible! European civil society on the road to Rio+20 viestille.

2.1

ETSK on vakuuttunut siitä, että vallitsevat talous-, sosiaali- ja ympäristökriisit liittyvät tiiviisti toisiinsa ja ettei nykytilan säilyttäminen ole enää mahdollista.

2.2

ETSK muistuttaa Brysselissä 7.–8. helmikuuta 2012 järjestämänsä konferenssin Go sustainable, be responsible! European civil society on the road to Rio+20 viestistä, joka on seuraava:

2.3

YK:n Rio+20-konferenssissa maailman johtajien on sitouduttava konkreettiseen toimintasuunnitelmaan, joka johtaa kestävään kehitykseen ja köyhyyden poistamiseen maapallon asettamien rajojen puitteissa. Vihreän talouden edistämisen on oltava osa yleistä kestävän kehityksen strategiaa, jossa sosiaali-, ympäristö- ja talousnäkökohdat otetaan huomioon tasapainoisella tavalla ja jossa samalla huolehditaan jakoa koskevasta ja sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.

2.4

Köyhyyden poistamisen sekä kaikille turvatun riittävän ruoan, puhtaan veden ja kestäväpohjaisen energiahuollon saatavuuden on oltava ensisijaisia tavoitteita Rio+20-konferenssin asialistalla. Ympäristömyötäisen paikallisen maatalouden edistämisellä kehitysmaissa on ratkaiseva rooli torjuttaessa köyhyyttä ja parannettaessa ruokaturvaa, ja se on liikkeelle paneva voima kehitettäessä taloudellisesti kukoistavia maaseutualueita. Naisten tasa-arvoiset poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet on turvattava.

2.5

Poliittisten päättäjien on täytettävä lupauksensa saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet ja ryhdyttävä lisätoimenpiteisiin tarvittavan tehokkaan rahoituksen varmistamiseksi. Erityisesti kehittyneiden maiden on pantava tehokkaasti täytäntöön sitoumuksensa osoittaa vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun.

2.6

Eurooppalaisten neuvottelijoiden on painotettava kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta huomattavasti alustavassa luonnoksessa suunniteltua enemmän. Kasvavat sosiaaliset ja varallisuuserot maiden sisällä ja välillä edellyttävät kiireellisiä toimia, sillä ne estävät toimia kestävän kehityksen ja oikeudenmukaisen jaon varmistamiseksi. Oikeudenmukaisessa siirtymässä työntekijöille on lisäksi taattava ihmisarvoinen työ ja korkealaatuiset työpaikat. Työelämää koskevat ILO:n perusnormit on ratifioitava ja pantava täytäntöön, ja sosiaalista perusturvaa koskevalle ILO:n aloitteelle (Social Protection Floor Initiative) on annettava täysi tuki.

2.7

Poliittisten johtajien on sitouduttava Riossa vihreän talouden etenemissuunnitelmaan selkein tavoittein ja seurantamekanismein varmistamalla taloudellisesti tehokas, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja ympäristön kannalta järkevä siirtyminen kestävyysperiaatteiden mukaisiin yhteiskuntiin. Siirtymäprosessin on perustuttava jatkuvaan vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan kanssa, työmarkkinavuoropuhelu mukaan luettuna.

2.8

Euroopan maiden ja muiden kehittyneiden maiden on sitouduttava Riossa vähentämään maapallon rajallisten luonnonvarojen kulutustaan huomattavasti. Eurooppalaisten johtajien on pantava täytäntöön sovitut EU:n tavoitteet ja valmistauduttava kunnianhimoisempiin toimiin. Nopeasti kehittyvän talouden maiden tulisi käyttää luonnonvaroja nykyistä tehokkaammin.

2.9

Kestämättömistä kulutus- ja tuotantomalleista on luovuttava asteittain käyttämällä monia erilaisia politiikan välineitä, joista mainittakoon esimerkiksi sääntelytoimenpiteet, veropoliittiset välineet, ympäristöystävälliset ja sosiaaliset julkiset hankinnat, asteittainen luopuminen ympäristölle haitallisista tuista, ekoinnovointia koskeva tutkimus, ympäristökustannusten sisällyttäminen hintoihin sekä muut markkinaehtoiset kannustimet, sekä edistämällä samanaikaisesti kestävyysperiaatteiden mukaisia elämäntapoja ja kuluttajien aktiivista osallistumista siirtymävaiheeseen. Riossa on hyväksyttävä kestäväpohjaista kulutusta ja tuotantoa koskeva kymmenvuotinen työohjelma.

2.10

Alustavassa luonnoksessa todetaan bkt:n puutteet hyvinvoinnin mittarina; kansalaisyhteiskunta on nyt kutsuttava mukaan kehittämään kiireellisesti täydentäviä indikaattoreita.

2.11

Aloite asettaa vuoteen 2015 mennessä joukko maailmanlaajuisia kestävän kehityksen tavoitteita, joiden puitteissa sovelletaan tasapainoista lähestymistapaa kaikkiin kolmeen kestävän kehityksen ulottuvuuteen nähden, on tervetullut. Riossa on käynnistettävä osallistava prosessi, jonka puitteissa vuosituhannen kehitystavoitteet yhdistetään kattaviin kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä luodaan strategia ja kestävän kehityksen indikaattorit selkeine vastuujärjestelmineen.

2.12

Riossa on solmittava uusi maailmanlaajuinen sopimus, jotta varmistetaan tarvittavat investoinnit talouden muuttamiseksi ympäristöystävällisemmäksi.

2.13

Komitea tunnustaa yksityisen sektorin avainroolin ja vastuun toteutettaessa siirtyminen kestäväpohjaiseen kehitykseen. Talouden viherryttäminen on liiketoiminnalle mahdollisuus. Yritysten ja teollisuuden tulisi tarttua tähän mahdollisuuteen. Poliittisten johtajien on laadittava selkeät, vakaat ja ennustettavissa olevat vihreän talouden toimintapuitteet, jotta yrityksille luodaan luottamuksen ilmapiiri, sääntelykehys ja kannustimet tarvittavia investointeja varten.

2.14

Olisi perustettava uusi kestävän kehityksen neuvosto, joka korvaa kestävän kehityksen toimikunnan, sekä uusi YK:n ympäristöjärjestö YK:n ympäristöohjelman pohjalta. Näiden molempien elinten tulisi mahdollistaa merkittävien ryhmien edustaman kansalaisyhteiskunnan tehokas osallistuminen.

2.15

Ehdotus oikeusasiamiehen perustamiseksi tulevia sukupolvia varten on tervetullut.

2.16

Poliittisten johtajien on sovittava Rio+20-konferenssissa lisätoimenpiteistä kansalaisyhteiskunnan tosiasiallisen osallistumisen parantamiseksi ja vaikutusmahdollisuuksien aikaansaamiseksi globaalilla, valtiollisella ja paikallisella tasolla kestäväpohjaisiin yhteiskuntiin siirryttäessä. On luotava oikeudelliset ja institutionaaliset puitteet, joilla varmistetaan tietojen julkinen saatavuus, vuoropuhelu sekä demokraattinen osallistuminen ja valvonta. On tuettava talous- ja sosiaalineuvostojen sekä kestävän kehityksen kansallisten neuvostojen kaltaisia useita eri sidosryhmiä käsittäviä foorumeita malleina kansalaisyhteiskunnan keskustelun edistämiseksi. On käynnistettävä nykyistä lukuisampia valistuskampanjoita kestävästä kehityksestä ja kyseistä aihetta käsitteleviä koulutusohjelmia.

2.17

Kansalaisyhteiskunnan tulisi kaikkialla maailmassa jatkaa ponnisteluitaan sen hyväksi, että konferenssin tulokset mahdollistavat vastaamisen edessämme oleviin haasteisiin. Kansalaisyhteiskunnan on otettava harteilleen globaali vastuu!

2.18

YK:n Rio+20-konferenssin työvaliokunnan julkistama alustava luonnos päätösasiakirjaksi on hyvä lähtökohta jatkoneuvotteluille, mutta se ei kuitenkaan ole vielä alkuunkaan edessämme olevien haasteiden tasalla.

2.19

Euroopan hallitusten päämiesten on kannettava vastuunsa ja osallistuttava Rio+20-konferenssiin. EU:n neuvottelijoiden on pyrittävä aikaansaamaan nykyistä kunnianhimoisempi asiakirja tavoitteiden, aikataulujen, rahoituksen, oikeudellisen sitovuuden ja seurannan osalta. EU:n yleistä kestävän kehityksen strategiaa on tarkistettava ja elvytettävä Rio+20-konferenssin myötä.