12.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 236/65

A.

ottaa huomioon, että nykyinen rahoitus- ja talouskriisi on osoittanut vahvemman talouden ja rahapolitiikan ohjausjärjestelmän tarpeellisuuden,

B.

ottaa huomioon, että Eurooppa 2020 -strategialla olisi edistettävä talouskasvua ja luotava työpaikkoja, ja ottaa huomioon, että BKT:n supistuminen 4 prosentilla, teollisuustuotannon vähentyminen ja yhteensä 23 miljoonaa työtöntä naista ja miestä muodostavat merkittävän sosiaalisen ja taloudellisen haasteen,

1.

katsoo, että 9. toukokuuta 2010 tehty sopimus Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta euroalueen ja sen ulkopuolisten maiden talouksien auttamiseksi oli ratkaiseva hetki Euroopan historiassa; pitää valitettavana, että Euroopan poliittiset päätöksentekijät eivät ryhtyneet päättäväisiin toimiin aikaisemmin rahoituskriisin syventymisestä huolimatta;

2.

palauttaa komission ja jäsenvaltioiden mieliin, että Euroopan parlamentin on annettava hyväksyntänsä, jos komissio ja neuvosto haluavat soveltaa Euroopan rahoituksenvakautusmekanismia kansainvälisillä pääomamarkkinoilla;

3.

katsoo, että sopimus on tärkeä ensimmäinen vaihe kehityksessä kohti Euroopan unionin vakaamman ja kestävämmän talous- ja rahapolitiikan luomista;

4.

korostaa viimeaikaisten tapahtumien osoittaneen, että euroalue tarvitsee voimakkaampaa talouden ohjausjärjestelmää ja että ilman sosiaalista ja taloudellista pilaria rahapoliittinen pilari on tuomittu epäonnistumaan;

5.

korostaa, että hyvien kasvulukujen ja kestävän taloudellisen kehityksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden saavuttamiseksi etusijalle olisi asetettava myös jatkuvan ja merkittävän makrotaloudellisen epätasapainon sekä euroalueen kilpailukykyerojen käsittely; pitää myönteisenä, että komissio tunnustaa tämän välttämättömyyden talouspolitiikan koordinointia koskevassa tiedonannossaan;

6.

kehottaa siksi Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2010 perustamaa työryhmää nopeuttamaan työtään ja tekemään syyskuuhun 2010 mennessä yhteisömenetelmään perustuvia konkreettisia ehdotuksia entistä syvemmästä ja laajemmasta talouden koordinoinnista;

7.

korostaa, että julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys on vakauden ja kasvun kannalta ratkaisevan tärkeä tekijä; pitää myönteisenä komission ehdotuksia euroalueen hallinnon vahvistamisesta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä nykyisen valuuttakriisin toistumisen välttämiseksi ja on komission kansaa yhtä mieltä siitä, että vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä on sovellettava tehokkaampia kannustin- ja seuraamusmekanismeja;

8.

pitää kuitenkin valitettavana sitä, että talouden ohjausjärjestelmää koskevassa ehdotuksessaan komissio ei ole esittänyt ratkaisuja niin, että siirryttäisiin kohti päämäärätietoista talouspolitiikan koordinointia tavoitteena yhteisen budjettistrategian kehittäminen kattavan Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä talouden pitkän aikavälin hyvien kasvulukujen palauttamiseksi ja turvaamiseksi;

9.

korostaa, että kestävän julkisen talouden saavuttaminen edellyttää paitsi varojen vastuullista käyttöä myös asianmukaista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista verotusta, kansallisten veroviranomaisten tehokkaampaa veronkantoa ja veronkierron tehokkaampaa torjuntaa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ehdottamaan toimenpiteitä, joiden avulla jäsenvaltiot kykenevät palauttamaan taloutensa tasapainoon ja rahoittamaan julkisia investointeja innovatiivisilla rahoitusvälineillä;

10.

korostaa EU:n rahoituksen valvontaviranomaisten läheisen yhteistyön tarvetta sekä mikro- ja makrotasolla valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi;

11.

katsoo, että Eurostatin valtuuksia olisi vahvistettava, Eurostatille annetut tutkimusvaltuudet mukaan lukien; katsoo, että tilastotietojen avoimuuden olisi oltava rakennerahaston tukien myöntämisen edellytys; katsoo, että komission on otettava vastuu jäsenvaltioiden toimittamien tilastotietojen arvioinnista;

12.

kehottaa luomaan ”Euroopan valuuttarahaston”, johon euroalueen jäsenvaltiot osallistuisivat BKT:nsa kokoa suhteellisesti vastaavalla määrällä ja sakoilla, jotka määritellään niiden liiallisen valtionvelan ja budjettivajeen suuruuden perusteella; katsoo, että jäsenvaltio voisi nostaa Euroopan valuuttarahastosta enintään sen määrän, jonka se aiemmin on rahastoon sijoittanut; katsoo kuitenkin, että jos jäsenvaltio tarvitsee lisärahoitusta tai takuita, sen olisi hyväksyttävä räätälöity uudistusohjelma, jonka täytäntöönpanoa komissio valvoisi;

13.

pyytää komissiota ottamaan käyttöön toimenpidepaketin makrotaloudellisten vaikutusten arvioinnin Euroopan unionin rahoitusvakauden turvaamiseksi ja pyytää komissiota antamaan tiedonannon euro-obligaatioannin toteutettavuudesta, riskeistä ja eduista;

14.

katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian hallinnointirakennetta olisi vahvistettava, jotta sen tavoitteet, toisin kuin Lissabonin strategian tavoitteet, voidaan saavuttaa; pitää näin ollen syvästi valitettavana sitä, että komissio ja neuvosto eivät ole esittäneet mainittua asiaa koskevia ehdotuksia huolimatta siitä, että parlamentti vaati sitä ehdottomasti Eurooppa 2020 -strategiasta 10. maaliskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa;

15.

korostaa, että on tärkeää luoda vahva yhteys vakaus- ja kasvusopimuksen makrotaloudellisten välineiden ja Eurooppa 2020 -strategian mukaisten kansallisten uudistusohjelmien välille esittämällä ne yhdenmukaisesti, mikä mahdollistaa myös kansallisten talousarvioiden paremman vertailtavuuden eri menoluokkiin sisältyvien menojen osalta; katsoo, että jäsenvaltioiden ei tulisi tarkastella omaa talouspolitiikkaansa vain kansallisen edun näkökulmasta vaan myös yhteisen edun kannalta ja muotoiltava talouspolitiikkansa sen mukaisesti; muistuttaa jäsenvaltioita talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen korostetusta merkityksestä;

16.

katsoo, että sitovien toimien laajempi soveltaminen on välttämätöntä uuden strategian onnistumisen kannalta sen sijaan, että jatkettaisiin avoimen koordinoinnin menetelmän käyttöä talouspolitiikan alalla;

17.

katsoo, että Eurooppa 2020 -strategia ei keskity riittävästi jäsenvaltioiden suurimpiin ongelmiin ja korostaa, että ”lippulaivahankkeiden” ja ”tavoitteiden” sisällössä ja hallinnoinnissa on merkittäviä ongelmia;

18.

toistaa aiemmat pyyntönsä laatia unionille yksi yhtenäinen kehitysstrategia, jossa määritetään selvästi talouskasvun pitkän aikavälin suuntaviivat, jotta voidaan kehittää entistä parempi, oikeudenmukaisempi ja kestävämpi talous, joka tuottaa hyvinvointia kaikille;

19.

vaatii jälleen yhdistämään Eurooppa 2020 -strategian, kestävän kehityksen strategian sekä vakaus- ja kasvusopimuksen kaltaiset päällekkäiset strategiat; pahoittelee, että Eurooppa-neuvosto on hylännyt tämän lähestymistavan jättäen toiminnan epäyhtenäisyyden ongelman ratkaisematta;

20.

katsoo, että talouden tehokas ohjaus edellyttää asianmukaisen ja vahvemman hallinnointivastuun antamista komissiolle, jolloin se pystyy käyttämään sekä nykyisiä välineitään että Lissabonin sopimuksessa sille vastikään annettuja uusia välineitä (kuten 121, 122, 136, 172, 173 ja 194 artiklaa), joissa komissiolle siirretään uudistuksia koskevien suunnitelmien ja toimien koordinoinnin ja yhteisen strategian laatimisen kaltaisia tehtäviä;

21.

vaatii Eurooppa-neuvostoa ja komissiota ottamaan käyttöön ”keppi ja porkkana” -lähestymistavan ja käyttämään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan puitteissa valvontamekanismeja, kuten taloudellisia kannustimia (esimerkiksi EU:n lisärahoitusta) sekä seuraamuksia, joilla pyritään tukemaan EU:n talouden tehostettua ohjausjärjestelmää ja täsmällisemmin tehostettua hallinnointia Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti;

22.

katsoo, että talouden ohjausta on vahvistettava samaan aikaan eurooppalaisen hallintomallin demokraattisen legitimiteetin vahvistamisen kanssa, mikä on saavutettava Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien läheisemmällä ja oikea-aikaisella osallistumisella prosessin eri vaiheissa; kehottaa erityisesti neuvostoa ja komissiota soveltamaan asianmukaisesti Lissabonin sopimuksen määräyksiä parlamentin aktiivisen osallistumisen varmistamiseksi talouspolitiikan alalla 121 artiklan 5 ja 6 kohdassa määritellyllä tavalla, ja kehottaa komissiota antamaan yksityiskohtaisia ehdotuksia säännöllisen poliittisen ja toimielintenvälisen lainsäädännöllisen vuoropuhelun käyttöönottamiseksi tällä ratkaisevan tärkeällä toiminnan alalla;

23.

katsoo, että jos Eurooppa 2020 -strategian halutaan olevan uskottava, edellytyksenä on entistä parempi yhteensopivuus ja täydentävyys EU:n 27 jäsenvaltion kansallisten talousarvioiden ja EU:n talousarvion välillä; korostaa, että EU:n talousarvion pitäisi olla entistä tärkeämmässä asemassa varoja kokoavana välineenä;

24.

korostaa pitkän aikavälin julkisten tai yksityisten sijoitusten merkitystä sellaisten rahoitusinfrastruktuurien kannalta, joita tarvitaan Eurooppa 2020 -strategiassa ehdotettujen lippulaiva-aloitteiden toteuttamisessa, ja pyytää komissiota ehdottamaan toimia, joilla EU:n sääntelykehystä voidaan mukauttaa pitkäaikaisten sijoittajien yhteistyön edistämiseksi;

25.

korostaa, että Eurooppa 2020 -strategia voi olla uskottava ainoastaan, jos sitä varten myönnetään riittävästi rahoitusta, ja haluaa, että vuoden 2011 talousarvioluonnoksessa käytetään kunnianhimoisempaa lähestymistapaa, jotta Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpano voidaan toteuttaa menestyksellisesti; pitää valitettavana, että Eurooppa 2020 -strategian lippulaivaohjelmat eivät saa riittävästi rahoitusta vuoden 2011 talousarvioesityksessä; korostaa, että Euroopan investointipankin (EIP) julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus voisi muodostaa tehokkaan lähestymistavan ilman, että niitä pidetään ratkaisuna kaikkiin tilanteisiin; pitää valitettavana sitä, että Eurooppa-neuvosto ja komissio eivät kumpikaan ole käsitelleet tätä asiaa;

26.

kehottaa komissiota selkeyttämään budjettikohtien ja niihin liittyvien Eurooppa 2020 -strategiaperustaisten tavoitteiden välistä suhdetta; vaatii, että komissio tekee vuoden 2010 puoliväliin mennessä ehdotuksen nykyisen, vuodet 2007–2013 kattavan monivuotisen rahoituskehyksen ylärajojen tarkistamiseksi, jotta talousarviosta saataisiin lisää varoja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteuttamiseen;

27.

pyytää lisätietoja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin seurauksista EU:n talousarviolle, joista Ecofin-neuvosto päätti ylimääräisessä kokouksessaan 9.–10. toukokuuta 2010;

28.

korostaa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen merkitystä, jotta siinä noudatetaan 15.–16. joulukuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä ja jotta se mukautetaan vastaamaan Lissabonin sopimuksen vaatimuksia, jotta voidaan myöntää rahoitusta Eurooppa 2020 -strategiassa mainitulle aloitteille sekä useille nykyiseen ja seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyville aloitteille ja poliittisille sitoumuksille;

29.

korostaa vaatimusta, jonka mukaan EU:n talousarvion on heijastettava tarvetta rahoittaa siirtymää kohti ympäristön kannalta kestävää taloutta;

30.

korostaa, että parlamentti tekee päätöksensä työllisyyspolitiikan suuntaviivoista sen jälkeen, kun se on saanut tyydyttävän vastauksen Eurooppa 2020 -strategian hallintorakenteesta ja budjettikehyksestä;

31.

korostaa, että komission jäsenvaltioille vuosittain antamien suositusten ja varoitusten Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden noudattamisesta olisi oltava Eurooppa-neuvoston päätösten pohjana; katsoo, että näistä kertomuksista olisi keskusteltava parlamentissa ennen kuin Eurooppa-neuvosto käsittelee niitä;

32.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle ja komissiolle.