16.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 306/70

1.1

Vallitseva rahoitusmarkkina- ja talouskriisi on koetellut EU:n jäsenvaltioita tuntuvasti, ja työttömyys lisääntyy huolestuttavasti. Siksi kaikkialla EU:ssa on ensi sijassa pyrittävä välttämään joukkoirtisanomisia ja estämään työttömyyden kasvun jatkuminen. ETSK:sta on selvää, että tämä vaatii erityisponnisteluja kaikilta jäsenvaltioiden ja EU:n vastuutahoilta. Tavanomaiset toimet eivät missään tapauksessa riitä vallitsevan poikkeustilanteen ratkaisemiseen, eivätkä ne tällä hetkellä ole mikään työllisyyspoliittinen vaihtoehto.

1.2

Tässä lausunnossa ETSK esittää suosituksia vallitsevan työmarkkinakriisin ratkaisemiseksi. Niiden on tarkoitus olla komitean panos 18.–19. kesäkuuta 2009 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston päätösten valmisteluun. Komitea suosittaa seuraavaa:

1.3

Työmarkkinaosapuolilla ja muilla järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajilla on keskeinen tehtävä kriisin ratkaisemisessa. Kaikilla talous- ja yhteiskuntaelämän sekä politiikan vastuutahoilla on nyt velvollisuus varmistaa, ettei tällainen kriisi enää toistu.

2.1

Vallitseva rahoitusmarkkina- ja talouskriisi on koetellut EU:n jäsenvaltioita tuntuvasti. Taloudellisia iskuja kokeneiden yritysten määrä on kasvanut voimakkaasti vuoden 2008 syyskuusta, ja työttömyys lisääntyy huolestuttavasti:

2.2

Työmarkkinoiden huolestuttavan kehityksen vuoksi kaikkialla EU:ssa on nyt ensisijaisesti pyrittävä välttämään joukkoirtisanomisia ja estämään työttömyyden kasvun jatkuminen. ETSK:sta on selvää, että tämä vaatii erityisponnisteluja kaikilta jäsenvaltioiden ja EU:n vastuutahoilta. Tavanomaiset toimet eivät missään tapauksessa riitä vallitsevan poikkeustilanteen ratkaisemiseen, eivätkä ne ole tällä hetkellä työllisyyspoliittinen vaihtoehto. Tästä syystä ETSK on tyytyväinen työllisyyshuippukokouksen järjestämiseen ja katsoo, että kokous tarjosi hyvän tilaisuuden käynnistää pohdinnat siitä, mitä on tehtävä, ettei tällainen työmarkkinoihin kohtalokkaasti vaikuttava kriisi enää toistu. Komitea onkin ottanut vastaan työmarkkinaosapuolille ja kansalaisyhteiskunnan eturyhmille osoitetun kutsun osallistua toimintaan aktiivisesti.

2.3

ETSK on jo Eurooppa-ohjelmassaan (3) ja (ennen kaikkea Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa käsittelevissä) aiemmissa lausunnoissaan korostanut keskeisiä toimia, jotka ovat lyhyellä aikavälillä erityisen tärkeitä kriisin voittamiseksi.

2.4

Aiempien näkemystensä täydentämiseksi ETSK esittää tässä lausunnossa suosituksia siitä, miten työttömyyden jatkuvaan kasvuun tulee puuttua. Tällä tavoin komitea antaa oman panoksensa 18.–19. kesäkuuta 2009 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston päätösten valmisteluun.

3.1.1

Työmarkkinapolitiikka sinänsä ei luo uusia työpaikkoja. Sen avulla voidaan tukea työllisyyden luomista, mutta se ei voi korvata työpaikkojen luonnin edellyttämää dynamiikkaa. Vakaa talous on tehokkaan työmarkkinapolitiikan perusta. Ilman talouden elvyttämistä ei myöskään myönteinen työllisyyskehitys ole mahdollista. Juuri tällaisessa jännittyneessä työmarkkinatilanteessa työmarkkinapoliittiset toimet voivat näin ollen onnistua vain sinä tapauksessa, että makrotaloudellinen toimintaympäristö on suotuisampi. Tämän vuoksi ETSK kannattaa joulukuussa 2008 hyväksyttyä Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa. Komitea katsoo, että se on oikea lähtökohta vastata edessä oleviin haasteisiin, ja kehottaa toisaalta komissiota ja jäsenvaltioissa toimivia sidosryhmiä panemaan laaditut suunnitelmat täytäntöön enemmittä viivytyksittä (4).

3.1.2

Nykytilanteessa joukkoirtisanomisten välttämiseksi ja joukkotyöttömyyden torjumiseksi tarvitaan kuitenkin huomattavasti tehokkaampia toimia sekä jäsenvaltio- että unionitasolla. ETSK toistaakin jo esittämänsä epäilyksen, että tähän mennessä laaditut elvytyssuunnitelmat ovat volyymiltaan liian niukkoja (5). Jos tähänastiset toimenpiteet joukkotyöttömyyden estämiseksi osoittautuvat syksyllä riittämättömiksi, komitea kehottaa hyväksymään vielä toisen Euroopan talouden elvytyssuunnitelman, jolla olisi laajoja työmarkkinapoliittisia vaikutuksia ja joka olisi suuruusluokaltaan 2 prosenttia BKT:stä. Kansalliset lisäinvestoinnit tulee toteuttaa huomattavasti tähänastista koordinoidummin työllisyyspoliittisten vaikutusten vahvistamiseksi, ja lisäksi on yksilöitävä merkittäviä unionitason investointihankkeita.

3.1.3

Työmarkkinapoliittiset toimenpiteet ovat talouden elvytystoimien ohessa oleellisia. Sen vuoksi suunnitelluista menoista tulee kohdentaa 1 prosentti nimenomaisesti työmarkkinapoliittisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaihdella jäsenvaltioiden työmarkkinatilanteen mukaan (esimerkiksi työttömyystuen vahvistaminen, joustoturvamallien edistäminen, erilaisten lyhennetyn työajan mallien tukeminen ja asianmukainen toimentuloturva, koulutus- ja jatkokoulutusinvestoinnit, työllistämiskannustinten nykyistä laajempi käyttö, ennalta ehkäisevät ja yritystasolla toteutettavat toimenpiteet, työpaikkojen luominen kolmannelle sektorille jne.), ja lisäksi 1 prosentti tulee osoittaa työllisyysvaikutuksiltaan huomattaviin investointeihin. On syytä huomata, että investoinnit ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi ja innovoinnin edistämiseksi lupaavat kaksinkertaista hyötyä, sillä ne sekä elvyttävät taloutta lyhyellä aikavälillä että parantavat kilpailukykyä ja tulevaa kasvupotentiaalia Lissabonin strategian mukaisesti.

3.2.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että yhä useammat jäsenvaltiot ovat erittäin vakavan työmarkkinatilanteen ja monien yritysten vaikeuksien vuoksi ottaneet käyttöön julkisin varoin tuettuja aktiivisen työmarkkinapolitiikan välineitä, jotta työntekijät voidaan irtisanomisten sijaan pitää yrityksissä ja työvoiman pätevyyttä voidaan lisätä (avainsana: työajan lyhentäminen). Sellaisten toimintamallien soveltaminen, jotka antavat yrityksille mahdollisuuden pitää työntekijänsä kriisitilanteissa ja joihin liittyy vakaan toimeentulotuen takaaminen työaikaa lyhennettäessä, ovat ETSK:n mielestä huomattavasti järkevämpi tapa hallita kriisiä kuin sanoa pätevät työntekijät yksioikoisesti irti heti, kun tilaukset vähenevät. Näiden mallien mukainen toiminta takaa nimittäin sen, että pätevää ammattityövoimaa on riittävästi jäljellä, kun talous alkaa taas vahvistua. ETSK katsoo, että tällaiset mallit olisi otettava käyttöön myös niissä jäsenvaltioissa, joissa niitä ei vielä ole, ja että ne olisi ulotettava koskemaan myös epätavanomaisin työsopimuksin palkattuja työntekijöitä.

3.2.2

Vaikka tällaiset toimintamallit helpottavat suurimmissa vaikeuksissa olevien alojen ja yritysten tilannetta väliaikaisesti, on pohdittava, mitä tulee tehdä, jos talouden taantuma jatkuu eivätkä yrityskohtaiset välineet enää riitä estämään irtisanomisia. Tällöin on yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kehitettävä kattavan työllisyysturvan ja uudelleenkoulutuksen mahdollistavia lisävälineitä ja taattava niiden rahoitus, jotta voidaan lieventää kriisin kokonaisvaikutusta työmarkkinoihin (esimerkiksi alakohtaiset turvaverkot ja kysyntään perustuvan osaamisen hankkiminen ympäristö- energia- ja terveysalojen kaltaisilla tulevaisuuden aloilla).

3.2.3

Lisäksi tarvitaan riittäviä, tehokkaita ja kestäviä sosiaalisia turvaverkkoja. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että apua kohdennetaan suurimmissa vaikeuksissa oleville, eli sosiaalisesti heikossa ja työmarkkinoilla muita epäsuotuisammassa asemassa oleville väestöryhmille. Kriisi kohdistuu nimittäin yleensä ensin heikoimmassa asemassa oleviin työntekijöihin, jotka ovat epävarmassa työsuhteessa ja tekevät esimerkiksi vuokra- tai määräaikaistyötä, tai työmarkkinoilla muita epäsuotuisammassa asemassa oleviin ryhmiin. Myös nuoriin kohdistuvat vaikutukset ovat suhteettoman voimakkaita, ja siksi nuorten integrointi työmarkkinoille on kriisiaikana ensisijaisen tärkeää. Osuus- ja yhteisötaloudella voi olla merkittävä rooli kriisin voittamisessa, erityisesti silloin, kun on kyse mielekkäiden ja yhteiskunnan kannalta arvokkaiden työpaikkojen luomisesta. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei kilpailu vääristy.

3.3.1

Työttömyyden tämänhetkinen voimakas kasvu ja lyhennetyn työajan mallien soveltaminen osoittavat, että useimpien jäsenmaiden työmarkkinat ovat nykyisellään riittävän joustavat, jotta yritykset voivat reagoida tilausten vähenemiseen nopeasti. Näin ollen ei voida puhua siitä, että Euroopan työmarkkinat olisivat liian joustamattomat. Vallitsevassa kriisitilanteessa ei ole mitään todellisia perusteita kehottaa heikentämään nykyisiä työsuhdeturvasäännöksiä. Koska työmarkkinatilanteen kiristyminen aiheuttaa yhä enemmän riskejä yhä useammille työntekijöille, todellista varmuutta työmarkkinoilla olisi pikemminkin syytä lisätä. Tähän kuuluu ETSK:n mielestä myös sosiaaliturvaetuuksien saannin helpottaminen erityisesti työttömyystapauksissa sekä etuuksien korottaminen, jotta eriarvoisuuden lisääntyminen entisestään voidaan estää. Tässä yhteydessä ETSK kehottaa komissiota ottamaan uudestaan esiin ehdotuksen työttömille myönnettävien etuuksien keston pidentämisestä (6).

3.3.2

Kaikkien kriisin ratkaisemiseen tähtäävien toimien yhteydessä on joka tapauksessa huolehdittava siitä, etteivät ne ole ristiriidassa kysynnän ja työllisyyden elvyttämisen eivätkä sosiaalisten ongelmien lieventämisen kanssa. Toimet on toteutettava yhteiskunnallisesti hyväksyttävällä tavalla, ja niiden on edistettävä kasvua ja työllisyyttä. Tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa vauhditettava myös yksityistä kulutusta asianmukaisen vero- ja tulopolitiikan avulla.

3.3.3

ETSK on jo aiemmin todennut, että palkkapolitiikalla, jossa otetaan huomioon palkkojen kahtalainen rooli taloudessa, on keskeinen merkitys kriisin voittamisessa. Koska yritykset investoivat ja työpaikkoja syntyy vain, jos vastaavat kysyntäodotukset ovat olemassa, turvataan kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna palkkakehityksen keskipitkän aikavälin mukauttamisella kulloisenkin valtion kokonaistaloudelliseen tuotannon kasvuun riittävä tasapaino kysynnän kehityksen ja hintojen kilpailukyvyn säilyttämisen välillä. Työmarkkinaosapuolten on näin ollen pyrittävä väistämään protektionistisen ”oma suu lähinnä” -politiikan mukaiset palkanalennukset (7). ETSK korostaa nimenomaan vaikean taloustaantuman aikana tarvetta sovittaa palkkapolitiikka yhteen kokonaistaloudellisen tuottavuuskehityksen kanssa.

3.4.1

Toimet talouden elvyttämiseksi ja työmarkkinoiden vakauttamiseksi ovat kalliita. Useimmissa EU-maissa ylitetään velkaantumiselle asetettu kolmen prosentin raja. ETSK on jo aiemmin todennut, että uudistetun vakaus- ja kasvusopimuksen salliman jouston rajoissa tämä on vallitsevassa poikkeustilanteessa järkevää ja välttämätöntä eikä siitä siksi tule rankaista. Sopimuksen ehdot eivät kuitenkaan saa missään tapauksessa estää tulevaisuuteen tähtääviä julkisia innovointi-, koulutus- ja tutkimusinvestointeja, jotta luodaan tulevan kasvun edellyttämää potentiaalia (8). Tämä kasvu luo perustan sille, että julkistaloudet voidaan kriisin päätyttyä jälleen palauttaa nopeasti kestävälle kurssille. Näin ollen onkin jo nyt paikallaan pohtia sitä, miten kriisin jälkeen pystytään palaamaan pitkäjänteisesti kestävälle uralle.

3.4.2

Julkisin varoin ei voida rahoittaa kaikkea pankkien pelastamisesta ja sosiaalimenojen kasvusta aina innovaatiota edistäviin investointeihin ja yritysten tukemiseen saakka. Valtioiden on välttämättä löydettävä uusia tulonlähteitä. ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden käytettävissä olevaa veropohjaa on laajennettava mm. sulkemalla veroparatiisit, lopettamalla verokilpailu sekä torjumalla veronkiertoa. Lisäksi verojärjestelmien yleinen tarkistus lienee paikallaan. Tässä yhteydessä on otettava huomioon eri tulomuotojen ja omaisuuden verotukseen sovellettavat maksukysymykset (9).

3.4.3

Eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen edellyttää myös yhteisten eurooppalaisten hankkeiden harkitsemista esimerkiksi energianhuollon perusrakenteiden alalla. EU:n talousarvion budjettikohtien välisen joustavuuden lisääminen mahdollistaisi sen, että tällaiset hankkeet voitaisiin osittain rahoittaa käyttämättä jäänein varoin. Tässä yhteydessä tulisi myös tutkia ajatusta eurooppalaisen valtionsijoitusrahaston myöntämästä eurooppalaisesta lainasta.

3.5.1

Myönnettäessä varoja EU:n eri rahastoista on varojen tuoman vaikutuksen nopeuttamiseksi korostettava tehokkaan käytön ohella myös joustavuutta ja käytännöllistä menettelytapaa. Tämä tarkoittaa varojen käyttöön liittyvien hallinnollisten näkökohtien välttämätöntä yksinkertaistamista sekä tukivarojen mahdollista lisäämistä hyödyntämällä yhteisön muilla politiikanaloilla käyttämättä jääneitä määrärahoja.

3.5.2

ETSK on äskettäin antanut Euroopan globalisaatiorahastosta oman lausuntonsa (10), jossa se tukee voimakkaasti komission ehdotusta ulottaa rahaston soveltamisala väliaikaisesti koskemaan myös vallitsevan maailmanlaajuisen talouskriisin takia irtisanottuja työntekijöitä.

3.5.3

Edellä mainitussa lausunnossa ETSK myös ehdottaa, että globalisaatiorahaston talousarvio olisi 1 miljardi euroa, mikä on kaksi kertaa suunniteltua enemmän, ja että tukiajan kesto kaksinkertaistettaisiin 24 kuukauteen. Komitea ehdottaa niin ikään irtisanottujen työntekijöiden kynnysmäärän puolittamista 500:aan ja EU:n rahoitusosuuden kasvattamista. Lisäksi ETSK vaatii, että työmarkkinaosapuolet voivat osallistua tukihakemusten käsittelyyn kaikilla eri tasoilla. Talouskriisin jatkuessa olisi harkittava varojen lisäämistä entisestään ja pohdittava mahdollisuutta pienentää tuen hakemiseksi edellytettävää irtisanomisten vähimmäismäärää alle 500:aan.

3.6.1

Taitojen kehittäminen on ratkaisevan tärkeää Euroopan tulevan kasvun ja tuottavuuden, sen muutoksiin sopeutumisen sekä yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta. Se on paras tapa hyödyntää uusia mahdollisuuksia kestävien työpaikkojen luomiseksi.

3.6.2

Kun talous alkaa elpyä, kaikkia työmarkkinoiden resursseja tarvitaan myös siksi, että väestörakenne muuttuu ja työikäisten osuus vähenee.

3.6.3

Työntekijöiden liikkuvuus on olennainen tekijä tehokkaasti toimivilla yhtenäismarkkinoilla. Se on tärkeää myös siksi, että yhä useammat voivat näin löytää entistä paremman työpaikan, mikä on yksi Lissabonin strategian keskeisistä tavoitteista. Työntekijöiden liikkuvuutta tulee lisätä sekä työpaikkojen että alueiden ja jäsenvaltioiden välillä edellyttäen, että se on voimassa olevien työehtosopimusten ja kansallisen työlainsäädännön mukaista. Liikkuvuus edistää myös talouskasvua ja EU:n kilpailukykyä maailmanlaajuisessa kilpailutilanteessa.

4.1

Edellä esitettyjen keskeisten näkökohtien pohjalta ETSK kannattaa työllisyyshuippukokouksessa asetettuja ensisijaisia tavoitteita, joiden avulla työmarkkinatilannetta voidaan vakauttaa.

4.1.1

Työllisyyden ylläpitäminen: ETSK pitää erittäin tärkeänä, että tässä yhteydessä asetetaan etualalle myös työn laatunäkökohdat (luodaan ”uusia ja parempia” työpaikkoja) ja työpaikan vaihdon kannattavuus. ”Joustoturvan” on luotava tehokasta turvaa muutosten keskelle, ja työmarkkinaturvalle, vakaille työsuhteille, työllistymiskyvyn säilyttämiselle, sosiaaliturvalle ja työmarkkinoiden joustavuudelle on käytännössä annettava yhtä tärkeä asema. Pyrkimyksiä kriisin voittamiseksi ja kasvun elvyttämiseksi on siis tuettava lisäämällä työntekijöiden turvaa sekä vähentämällä joustavuutta ja epävarmoja työsuhteita.

4.1.2

Liikkuvuuden edistäminen: Muuttuvat taloudelliset olosuhteet vaativat runsaasti innovatiivista sopeutumiskykyä myös työmarkkinoilla. Nopeasti muuttuviin rakenteisiin on kyettävä reagoimaan järkevästi. Joustoturva-käsitteen mukaisesti on varmistettava, että työntekijöillä on sellaiset valmiudet vastata työelämän uusiin haasteisiin, että siirtyminen hyvästä työpaikasta toiseen on mahdollista. Vallitsevassa kriisitilanteessa on kiinnitettävä erityishuomiota työllistymiskyvyn säilyttämiseen. Tärkeää on luoda ja säilyttää työpaikkoja, sen sijaan että tyydyttäisiin pelkästään tukemaan työttömiä. On lisäksi käytettävä kaikki keinot, jotta työmarkkina- ja työllisyyspoliittiset toimet todella johtavat siihen, että menetetyistä työpaikoista siirrytään juuri luotuihin uusiin työpaikkoihin, eivätkä siihen, että työelämästä siirrytään työttömyyskortistoon tai työntekijät joutuvat aiempaa huonompien työpaikkojen ansaan.

4.1.3

Työmarkkinoiden tarpeita vastaava jatko- ja täydennyskoulutus: ETSK pitää kouluttautumismahdollisuuksia, koulutuksen rahoitusta sekä työajan käyttöä elinikäiseen oppimiseen ensisijaisen tärkeänä. Kaiken tämän on kuitenkin kuljettava käsi kädessä tuottavien, laadukkaiden ja hyväpalkkaisten työpaikkojen kanssa, etteivät koulutetut työntekijät joudu ottamaan vastaan vain vähän ammattitaitoa vaativia töitä, kuten aivan liian usein tapahtuu. Hyvin koulutettu työvoima ja tuottavat työpaikat ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta nuoret saadaan työmarkkinoille ja voidaan edistää kilpailua ja hyvinvointia.

4.1.4

Työmarkkinoille pääsyn helpottaminen: Tämä on erityisen keskeinen kysymys, sillä vallitseva kriisi lisää eriarvoisuutta ja aiheuttaa perusluonteisia toimeentulo-ongelmia yhä useammille. Tärkeää on ennen kaikkea luoda työpaikkoja niille, jotka ovat jääneet työmarkkinoiden ulkopuolelle, ja toteuttaa tehokkaita toimia työmarkkinoille pääsyyn ja työmarkkinoilla pysymiseen vaikuttavan syrjinnän torjumiseksi. ETSK on ottanut erillisessä lausunnossaan kantaa siihen, miten ensisijaisten ryhmien pääsyä työmarkkinoille tulee edistää, ja todennut, että työelämään siirtymistä (tai paluuta) on aina tuettava toimin, jotka mahdollistavat työntekijöiden pysymisen ja etenemisen työmarkkinoilla (11). Näin ollen EU:n on yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa ja niiden itsenäisyyttä kunnioittaen luotava epätavanomaisia työsuhteita koskevat asianmukaiset säännöt. Tässä yhteydessä on kuitenkin jälleen todettava selvästi, että pysyvien työsuhteiden on myös jatkossa oltava vallitseva käytäntö.

4.1.5

Yrittäjyyden ja työpaikkojen luomisen edistäminen: ETSK toteaa, että lyhyen aikavälin toimien lisäksi tarvitaan pitkän aikavälin toimia ja ennakoivaa strategiaa. Yrityksiä on autettava selviytymään luottokriisistä ja elvyttämään jokapäiväistä toimintaansa, jotta ne kykenevät tuottamaan, tarjoamaan palveluita ja luomaan työpaikkoja. Yrittäjähenkisyyttä tulee edistää. Ennen kaikkea nuoria työttömiä, jotka ovat halukkaita perustamaan oman yrityksen, olisi tuettava taloudellisin välinein sekä edistämällä tuottavia investointeja ja kohdennettua kouluttautumista.

4.1.6

EU:n kasvu- ja työllisyysstrategian mukaisia rakenneuudistuksia on tarkoitus jatkaa. Uudistukset on toteutettava yhteiskunnallisesti hyväksyttävällä tavalla, eivätkä ne saa olla ristiriidassa yksityisen ja julkisen kysynnän vahvistamiseen sekä sosiaalisten ongelmien lieventämiseen tähtäävien ponnistelujen kanssa.

4.2

Työmarkkinaosapuolilla ja muilla järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajilla on keskeinen tehtävä kriisin ratkaisemisessa. Työmarkkinavuoropuhelun ja erityisesti työehtosopimusten vahvistaminen on välttämätöntä sellaisen politiikan määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi, jonka avulla kriisistä selvitään mahdollisimman nopeasti, ja lisäksi se on tarpeen, jotta kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia kansalaisiin voidaan lieventää parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikilla talous- ja yhteiskuntaelämän sekä politiikan vastuutahoilla on nyt velvollisuus varmistaa, ettei tällainen kriisi enää toistu.