16.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 306/7

1.1

Komitea kannattaa komission ehdottamaa teollisoikeuksia koskevaa eurooppalaista strategiaa. Se korostaa uudelleen eräitä jo aiemmissa lausunnoissaan käsittelemiään seikkoja.

1.2

Ensimmäiseksi ETSK kehottaa jäsenvaltioita tukemaan strategiaa sekä tulevan yhteisöpatentin osalta että meneillään olevien, mm. Maailman henkisen omaisuuden järjestössä WIPOssa käytävien kansainvälisten neuvottelujen osalta. Kansalaisyhteiskunta ei ole hyvillään parhaillaan käytävästä keskustelusta, joka koskee yhteisöpatentin käyttöönottoa edelleen jarruttavaa patenttien verotuksen jakautumista. Kansalaisyhteiskunnalla on nimittäin pitkän aikavälin näkökulma edistykseen ja se odottaa tulosta tuottavia ja käytännöllisiä päätelmiä, joiden avulla vähennetään merkittävästi patentoinnin ja patentin säilyttämisen kustannuksia.

1.3

Komitean mielestä on erityisen tärkeää helpottaa teollisoikeuksien saamista, mutta myös suojella niitä tehokkaasti ja torjua – useimmiten mafian harjoittamaa – kaupallista väärentämistä, sillä se haittaa taloutta ja yrityksiä ja tuo mukanaan joskus vakaviakin vaaroja kuluttajille (lääkkeet, lelut, kodinkoneet jne.).

1.4

Tämä edellyttää riitojenratkaisumenettelyn tehostamista, yhdessä jäsenvaltiossa annettujen lopullisten tuomioiden liikkuvuutta (eksekvatuurimenettelyn poistamista) sekä hyvin organisoidun yhteistyön lisäämistä poliisi- ja tulliasioissa.

1.5

Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan entistä aktiivisempi osallistuminen kansainvälisiin neuvotteluihin antaisi mahdollisuuden vahvistaa eurooppalaisten neuvottelijoiden asemaa ja edistää teknologian siirtoa kaikkein vähiten kehittyneisiin maihin, kestävän teknologian kehityksen edistämiseksi.

2.1

Komission tiedonannon aiheena on teollisoikeuksia koskeva eurooppalainen strategia, mikä liittyy teollisoikeuksien merkityksen lisääntymiseen lisäarvon luomisessa ja innovaatiotoiminnassa sekä niiden rooliin teollisessa kehityksessä erityisesti pk-yrityksissä.

2.2

Vaikka valtaosa teollisista aineettoman omaisuuden muodoista kuuluu yhteisön yhdenmukaisen suojelun piiriin, tämä ei koske yhtä keskeistä muotoa eli keksintöjen patentoimista. On kyllä olemassa Münchenin yleissopimukseen perustuva yleiseurooppalainen järjestelmä, mutta siihen ei kuulu yhdennettyä oikeudenkäyntijärjestelmää, eikä kansallisilla tuomioistuimilla, jotka ovat patenttikysymyksiä käsitteleviä yleisiä tuomioistuimia, ole yhtenäistä oikeuskäytäntöä. Yleiseurooppalaista patenttia pidetään myös mm. kääntämiskustannusten vuoksi liian kalliina.

2.3

Lontoon sopimus, jonka tavoitteena on vähentää käännöskustannuksia, tuli voimaan 1. toukokuuta 2008, mutta kielikysymykset ja teollisoikeuksia käsitteleville kansallisille viranomaisille maksettavien summien suuruus ovat edelleen lopullisen ratkaisun esteenä.

2.4

Komissio katsoo, että yhteisöpatentin toteuttaminen on edistynyt viime aikoina merkittävästi, mikä tasoittaa tietä aineettomien teollisoikeuksien yhtenäiselle suojajärjestelmälle. Tämä voidaan havaita muun muassa komission suosituksesta neuvostolle, jossa kehotetaan käynnistämään neuvottelut yhtenäistä patenttioikeudenkäyntijärjestelmää koskevan sopimuksen hyväksymiseksi (1).

2.5

Komission mukaan ”immateriaalioikeuksia koskevan järjestelmän olisi edelleen kannustettava innovaatioihin ja edistettävä osaltaan Lissabonin kokonaisstrategian toteuttamista”. Tiedonannossa esitetään toimia, joiden avulla voidaan luoda tällainen teollisoikeuksien eurooppalainen järjestelmä, joka lisäksi tehostaisi väärentämisen torjuntaa.

3.1

Tiedonanto on osa ehdotus-, pohdinta- ja analyysikokonaisuutta, jota on kehitetty vuosien varrella 1970-luvun alusta alkaen, siitä asti kun yhteisöpatenttijärjestelmän luomiseen tähtäävä Luxemburgin yleissopimus epäonnistui. Komitea, joka on aina kannattanut yhteisöpatentin käyttöönottoa, voi vain olla tyytyväinen viimeaikaiseen merkittävään edistykseen.

3.2

Tiettyjen jäsenvaltioiden esittämät, kielikysymyksiä koskevat perusteet sille, miksi komission ehdotuksia ei tulisi hyväksyä, eivät ole koskaan vakuuttaneet komiteaa. Se on itse asiassa vakuuttunut, että teollisoikeuksia koskevat kysymykset kuuluvat yksityisoikeuden alaan ja että kysymys virallisista kielistä kuuluu kunkin valtion valtiosääntöoikeuden piiriin. Tämän ei tulisi periaatteessa vaikuttaa yksityisiin sopimuksiin tai riitoihin eikä heikentää omistusoikeuden tehokkuutta immateriaalisten teollisoikeuksien alalla yhteisön tasolla.

3.3

Oikeudellisten ja poliittisten näkökohtien lisäksi lähtökohtana tulisi olla Euroopan talouden, yritysten, keksijöiden ja kiistattomien immateriaalioikeuksien haltijoiden etu, jotta voidaan edistää lisäarvon tuottamista ja työpaikkojen luomista erityisesti pk-yrityksissä, joilla on käytännössä melko vähän varoja puolustaa teollisia oikeuksiaan laitonta valmistamista ja väärentämistä vastaan. Komitean lausunnot patenteista, väärentämisen vastaisesta toiminnasta (2) ja yhteisöpatentista (3) ovat edelleen ajankohtaisia, ja niissä puhutaan yhteiskunnallisesta tarpeesta, jolla on suuri merkitys työllisyyden ja teollisen kehityksen kannalta.

3.4

Tarkasteltavana olevan tiedonannon täytyy katsoa täydentävän tiedonantoa KOM(2007) 165 lopullinen, joka koskee Euroopan patenttijärjestelmän parantamista.

3.5.1

Komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että innovoinnin merkitys kilpailuedun lähteenä kasvaa tietoyhteiskunnassa; osaamisen siirto julkisin varoin rahoitetun tutkimuksen, yritysten ja yksityisen tutkimus- ja kehitystoiminnan välillä on keskeisen tärkeää Euroopan kilpailukyvylle. Komitea on hyvin kiinnostunut kehotuksesta luoda eurooppalaiset puitteet osaamisen siirrolle ja tukee erityisesti ehdotusta patenttirikkomuksiin tehtävien tutkimuspoikkeusten yhdenmukaisesta määrittelystä ja soveltamisesta.

3.5.2

Yhteisön puitteiden avulla on määrä parantaa mahdollisuuksia yhdistää perustutkimus, tutkimus ja kehitys ja innovatiivisten sovellusten kehittäminen sekä vahvistaa kunkin osapuolen oikeuksia perustutkimuksen riippumattomuutta kunnioittaen. Usein on nimittäin mahdotonta ennakoida tutkimusohjelmien käytännön sovelluksia, joten tutkimusohjelmia koskevia päätöksiä ei voi tehdä vain teollisten sovellusten kysynnän perusteella. Tutkimus on lisäksi osaamistalouden ja Lissabonin strategian keskeinen osatekijä.

3.5.3

Tämän lähestymistavan mukaisesti jäsenvaltioiden tulisi ottaa edelleen virikkeitä sääntelyn parantamista koskevasta ohjelmasta, ja muille asianomaisille tahoille (keksijät, yliopistot, tutkimuskeskukset, teollisuus ja loppukäyttäjät) tulee antaa mahdollisuudet tehdä tietoon perustuvia valintoja teollisoikeuksiensa hallinnoinnissa.

3.6.1

Komitea on samaa mieltä siitä, että eurooppalaisen teollisoikeuksien järjestelmän tulee edistää tutkimusta, innovointia sekä osaamisen ja teknologian levittämistä, joka taas tasoittaa tietä uudelle tutkimukselle ja uusille sovelluksille.

3.7.1

Tulee yhtä aikaa helpottaa teollisoikeuksien saamista yhteisöpatentin avulla ja estää patenttien käyttäminen suojajärjestelmän murtamiseen nk. patenttipeikkojen avulla; ne käyttävät hyväkseen patenttien huonoa laatua (ristikkäisviittaukset, päällekkäisyydet sekä vaatimusten äärimmäisen monimutkainen ja jopa käsittämättömän vaikea muotoilu) saadakseen jonkun muun tekemän keksinnön itselleen. Tämä estää uusien patenttien myöntämisen ja aiheuttaa sekaannusta, joka lopulta rikkoo kilpailusääntöjä ja kuormittaa tuomioistuimia sekä haittaa tiedottamista ja peräkkäisjärjestyksen selvittämistä.

3.7.2

Yhteisöpatentti tulisi myöntää vain tosiasiallisille keksinnöille, jotka vievät teknologiaa eteenpäin ja joita voidaan käyttää todellisissa teollisissa sovelluksissa. Hakemukset, jotka eivät sisällä aitoa innovatiivista ja konkreettista elementtiä, tulee hylätä. Lisäksi tulisi kannustaa luomaan todellisia patenttipooleja (patent pools) täydentävistä ja useisiin sovelluksiin sopivista patenteista. Esitettävien vaatimusten tulisi vastata tiukasti keksinnön teknistä innovaatiota, ja niitä tulisi tulkita suppeasti patenttia käytettäessä ja patentinhaltijoiden riitatilanteessa.

3.7.3

Asiantuntemuksen ja käytännesääntöjen hyödyntäminen hakemusten laadun parantamiseen on olennaisen tärkeää, sillä ei tule unohtaa, että patentinhaltijat saavat yksinoikeudet melko pitkäksi ajaksi. Yksinoikeutta vastaan niiden tulee julkistaa keksintönsä, mikä antaa mahdollisuuden levittää osaamista ja antaa muillekin mahdollisuuden valmistaa keksintöön perustuvaa tuotetta, mikä puolestaan kannustaa teollisuutta hakemaan lisenssejä.

3.7.4

Patentin laatu on komitean mielestä myös perustavan tärkeä tae lisenssin hakijoille, ja se kannustaa innovatiivisiin sovelluksiin. Komitea kannattaa siis komission ehdotuksia, jotka koskevat muun muassa patentin käsittelyn tieteellisen ja teknisen menettelyn laadun merkitystä, kansallisten ja eurooppalaisten patenttihakemusten käsittelijöiden yhteistyötä sekä pätevien hakemusten käsittelijöiden työhönoton merkitystä; nämä seikat muodostavat yhteisön asiantuntemuksen perustan teknologian ja sovellusten alalla. Erittäin pätevät hakemusten käsittelijät ja muut asiantuntijat ovat henkilöresursseja, joilla on olennaisen suuri merkitys yhteisöpatentin laadun kannalta. Komission tulisi pohtia tätä seikkaa perusteellisemmin, jotta parhaille ammattilaisille voidaan tarjota sellaiset aineettomat ja materiaaliset edellytykset, jotka ovat välttämättömiä hakemusten laadun selvittämisessä; tämä hyödyttää sekä hakemuksen tekijöitä että teollisuutta.

3.7.5

Niiden jäsenvaltioiden, jotka myöntävät patentteja tutkimatta hakemuksia eli ilman takuuta, tulisi komission ehdotuksen mukaan pohtia myöntämiensä patenttien laatua. Komitea katsoo näin ollen, että tietyissä monimutkaisissa ja epäselvissä tapauksissa näiden maiden tulisi hyödyntää hakemusten käsittelijöiden asiantuntemusta tai kansallisia tai jopa ulkomaalaisia asiantuntijoita myöntämiensä patenttien laadun parantamiseksi.

3.7.6

Patenttitoimistojen tulee myös valvoa tinkimättömästi niiden sääntöjen noudattamista, jotka koskevat Münchenin yleissopimuksella patentoitavuuden ulkopuolelle jätettyjä aloja; niitä ovat esimerkiksi tietokoneohjelmistot ja menetelmät, algoritmit sekä ihmiskehon osat kuten geenit (4). Nämä ovat tieteellisiä saavutuksia, joita ei voi patentoida.

3.7.7

Vaikka yhteisöpatentin teoreettinen voimassaoloaika on 20 vuotta (TRIPS-sopimus), keskimääräinen voimassaoloaika vaihtelee 5 ja kuuden vuoden välillä tieto- ja viestintätekniikassa ja 20:n ja 25 vuoden välillä lääkkeiden osalta, eli se on keskimäärin 10–12 vuotta kaikilla aloilla. Hyödyllisyysmallit ovat tosiasiallisesti voimassa vielä lyhyemmän ajan.

3.8.1

Komitea kannattaa komission ehdotusta tehdä perusteellinen tutkimus yhteisön tavaramerkkijärjestelmästä ja toivoo myös, että yhteisön tavaramerkkiviraston ja jäsenvaltioiden virastojen yhteistyötä kehitetään.

3.9.1

Komitea kannattaa myös ehdotettua arviointia kasvinjalostajanoikeuksista, joita ei tule sekoittaa muuntogeenisiin organismeihin. Se kannattaa niin ikään suunnitellun julkisen kuulemisen järjestämistä mahdollisuudesta käyttää suojattuja maantieteellisiä merkintöjä muissa kuin tyypillisissä maataloustuotteissa.

3.9.2

Komitea kohdistaa tarkasti huomionsa suojatun alkuperänimityksen ja suojatun maantieteellisen merkinnän järjestelyyn maataloustuotteiden ja alkoholijuomien suojattujen nimitysten osalta. ETSK:n mielestä suojattujen nimitysten käyttöä voitaisiin laajentaa muihin kuin tyypillisiin maataloustuotteisiin, esimerkiksi käsiteollisuustuotteisiin. Se toivoo myös, että muut, tuotteiden arvoa lisäävät maininnat, kuten maininta niiden luonnonmukaisuudesta tai kestävyysajattelun mukaisuudesta, olisivat tarpeen mukaan etiketissä yhdessä muiden mainintojen kanssa, vaikka ne eivät välttämättä olekaan näiden nimitysten myöntämisen edellytys.

3.9.3

Komissio haluaa vapauttaa autojen varaosien jälkimarkkinat. Komitean mielestä tämän vapauttamispolitiikan ja mallien suojelun välillä on tietty ristiriita. Komitea on kuitenkin antanut lausunnon, jossa kannatetaan tätä lähestymistapaa (5). On kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että tällöin puututaan yksinoikeuksien periaatteeseen ja että autonvalmistajilla on velvollisuus toimittaa alkuperäiset varaosat tietyksi ajaksi, kun taas muilla valmistajilla ei ole tätä velvollisuutta. Loogisesti tulisi säilyttää lisenssin pakollisuuden periaate ja samojen materiaalien käytön periaate, jos osat kuuluvat ajoneuvon rakenteeseen.

4.1

Komitea katsoo ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tapaan, että vaikuttaa siltä, että yhä lukuisammissa tapauksissa, joissa tietyistä maista peräisin olevat heikkolaatuiset patentit ovat menettäneet arvoaan, normikonfliktien ratkaiseminen edellyttää useimmiten oikeuden väärinkäytön teoriaan vetoamista. Seurauksena tulisi olla lisenssin pakollisuutta koskeva todellinen periaate, joka ilmenisi yksinkertaisena oletuksena, jonka mukaan lisenssi tulee myöntää kohtuuhintaan ja oikeudenmukaisin edellytyksin ilman syrjintää. Kaikissa tapauksissa yhteisön oikeuden ulkopuolisia aloja koskevia tai hyvin heikkolaatuisia ulkomaisia patentteja ei tulisi pitää voimassaolevina patentteina, joihin voi vedota.

4.2

Komission mukaan normien asettaminen parantaa osaltaan teollisuusympäristöä. Komitean mielestä standardointi hyödyttää kuluttajia ja pk-yrityksiä, ja on siis toteutettava avoimesti ja läpinäkyvästi. Komitea on yhtä mieltä siitä, että standardin kannalta olennaisen valmistajakohtaisen teknologian omistaja, jos teknologia sittemmin standardoidaan, saa oikeudelleen ylisuuren arvon, jos hän pitää patenttinsa salassa standardointia edeltävän kuulemismenettelyn aikana. Tällainen toiminta tulisi sanktioida.

4.3

Tulevan yhteisöpatentin tulee olla erittäin korkealaatuinen komission eurooppalaista strategiaa varten määrittämien kriteerien mukaisesti. Siihen tulee kuulua myös erikoistunut patenttioikeusjärjestelmä, jonka tavoitteena on mm. välttää patenttiväijytyksiä (patent ambushes) ja muita kilpailua vääristäviä, useimmiten patenttien heikkoon laatuun perustuvia seikkoja. Huonot patentit vahingoittavat hyviä patentteja.

4.4

Komitea pitää kiinnostavana ehdotusta tehdä tutkimus, jossa analysoidaan immateriaalioikeuksien ja standardien vuorovaikutusta innovoinnin edistämisessä. Se osallistuu myös suunniteltuun kuulemiseen tieto- ja viestintätekniikan alan standardoinnista, joka koskee osittain tätä vuorovaikutusta.

4.5

Tällä hetkellä kehitetään uutta, monimutkaista teknologiaa, ja tuotteen valmistamista edeltävät monet keksinnöt ja suuri määrä innovaatioita ja patentteja, minkä vuoksi tarvitaan yhteistyöstrategiaa, jossa hyödynnetään esimerkiksi ristikkäislisenssien järjestelmää tai patenttipooleja. On huolehdittava eri sidosryhmien tasapainosta, jotta voidaan välttää mahdolliset kilpailuvääristymät ja ”pienten keksijöiden” oikeuksien rikkominen, kun otetaan huomioon suuryritysten valtavat patenttisalkut: ne hankkivat tuhansia uusia patentteja joka vuosi tieto- ja viestintätekniikan alalla.

5.1

Kansainvälisillä markkinoilla pk-yrityksillä ja erittäin pienillä yrityksillä (6) on suuria vaikeuksia suojella tavaramerkkejään ja patenttejaan – silloin kun niillä niitä on – sillä monet niistä harjoittavat alihankintaa. Hyvin monet yritykset epäröivät tehdä patenttihakemuksia, mikä johtuu usein tiedonpuutteesta ja monimutkaisen ja kalliin järjestelmän pelosta. Joskus tietyissä maissa myönnettyjä yksinoikeuksia väärinkäytetään tekemällä väärennöksiä sellaisessa maassa, jossa ei suojella patentinhaltijoiden oikeuksia.

5.2

Näin ollen usein ainoa suojakeino on liikesalaisuuden suoja, mutta tuotteiden kemiallisen analyysin ja teollisuusvakoilun kehittymisen vuoksi salaisuudet eivät aina säily. Esimerkiksi parfyymien tuotannossa ei ole olemassa patentteja, sillä sitä varten olisi täytynyt julkistaa parfyymin ainesosien kemiallinen koostumus. Tällainen salaisuuden suojeleminen ei ole enää mahdollista nykyisten tekniikoiden vuoksi, ja lakiin tulisi sisällyttää moniosaisten tuotteiden asianmukainen suojelu, esimerkiksi tietyntyyppisen tekijänoikeuden muodossa.

5.3

Patenttihakemuksen tekemiseen kohdistuva epäröinti, joka johtuu muun muassa tämänhetkisen eurooppalaisen patentin saamiseen ja uudistamiseen liittyvistä kustannuksista, jarruttaa teknologian siirtoa, kun kiinnostuneet investoijat eivät voi saada lisenssejä. Tämä on taloudellinen menetys Euroopalle. On siis syytä tukea pk-yrityksiä ja erittäin pieniä yrityksiä ja kannustaa niitä hankkimaan teollisoikeuksia ja käyttämään niitä taloudellisissa strategioissa, joihin osallistuu samalla alalla toimivia eri patentinhaltijayrityksiä. Näin voidaan toteuttaa useita keksintöjä yhdistävät innovaatiot. Joka tapauksessa teollisoikeuksien saaminen parantaa mahdollisuuksia houkutella sijoittajia ja saada luottoa toimintansa kehittämiseksi.

5.4

Kuten komitea on jo useasti todennut, eurooppalainen teollisuus tarvitsee laadukkaita, kohtuuhintaisia patentteja, jotka ovat voimassa kaikissa jäsenvaltioissa ja jotka ovat omiaan antamaan uusia sysäyksiä sisämarkkinoiden toiminnalle.

5.5

Tarvitaan myös nopea ja kohtuuhintainen riitojenratkaisumenettely. Samoin sovittelua tulisi edistää tiettyjen riitojen ratkaisemiseksi. Myös välimiesmenettely on yksi vaihtoehto. Patenttioikeusjärjestelmän tulee puolestaan olla erikoistunut, ja kanteen nostamisen tulee olla helppoa ja nopeaa, jotta taloudellinen kehitys ei pysähdy.

5.6

Tässä on kysymys yleistä etua koskevista asioista, ja on vaikea ymmärtää, että ne ovat olleet pysähdyksissä näin monen vuoden ajan. On totta, että hyvin suurilla yrityksillä on mahdollisuus tehdä patenttihakemuksia nykyjärjestelmässä ja hankkia Euroopan patenttijärjestölle ja jäsenvaltioiden kansallisille virastoille suuria tuloja. Järjestelmän tavoite ei kuitenkaan ole tämä. Se on teollisuuden innovaatioiden ja kehityksen edistäminen yritysten tukemiseksi ja uusien, pätevyyttä edellyttävien työpaikkojen luomiseksi, vaikka tehokkuuden takaamisesta ja innovaatioita tuottaville yrityksille ja henkilöille myönnettyjen patenttien haltijoiden oikeuksien laajentamisesta syntyykin kustannuksia.

5.7

Komitea on vakuuttunut siitä, että niiden henkilöiden, jotka yrityksen sisällä antavat suoranaisen panoksensa innovaatioon ja patenttihakemukseen, tulisi saada oikeus saada osa keksintöjensä tuottamista tuloista (keksinnön tehneen palkansaajan tai vuokratyöntekijän ongelma). Tällainen järjestelmä on tietyissä maissa, mutta sitä tulisi laajentaa, jotta innovaatiot saisivat nykyistä enemmän tukea.

6.1

Komitea on jo ottanut eri lausunnoissaan ja erityisesti tätä aihetta koskevassa lausunnossa (7) yksityiskohtaisesti kantaa teollis- ja tekijänoikeuksien toteuttamisen varmistamiseen sekä laittoman valmistuksen ja väärentämisen torjuntaan.

6.2

On itse asiassa teollis- ja tekijänoikeuksia myöntäneen valtion tehtävä varmistaa, että niiden myöntämät yksinoikeudet toteutetaan, edellyttäen, että oikeuden väärinkäytön estämisen yleisperiaatetta noudatetaan. Väärentäminen loukkaa vakavasti innovatiivisten yritysten taloudellisia etuja sekä yhteisön teollisuuden julkisuuskuvaa. Se aiheuttaa lisäksi kuluttajille vakavia vaaroja. Lisäksi pk-yritysten on vaikea puolustaa itse itseään, ja ne tarvitsevat konkreettista apua.

6.3

Lainsäädännön, tuomioistuinten ja unionin rajoilla tehtävien tullitarkastusten laatu ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä väärentämisen torjunnassa.

6.4

Komitea kannattaa siis Bryssel I -asetuksen tinkimätöntä noudattamista ja siihen liittyvää oikeudellisen ja tulliyhteistyön kehittämistä. Yhdessä jäsenvaltiossa annetut lopulliset tuomiot tulisi tunnustaa ilman eksekvatuurimenettelyä kaikissa muissa jäsenvaltioissa.

6.5

Yhteisön oikeuden mukaisesti komission kannattama ”nollatoleranssi” teollisoikeuksien ja tekijänoikeuksien loukkauksia kohtaan käsittää väärennösten kaupallisen tuottamisen ja kopioimisen, kuten komitea on jo maininnut aiemmissa lausunnoissaan. Teollis- ja tekijänoikeuksia ei voi suojella käyttämällä kaikkiin tahoihin kohdistuvia rankaisutoimia. Toimet on kohdennettava suuriin tuottajiin ja väärennöksen mafiajoukkoihin, jotta voidaan lopettaa jäsenvaltioiden kasvua ja työllisyyttä haittaava omaksi toimialakseen muodostunut väärentäminen.

6.6

Myös koulutuksella ja tiedottamisella on tärkeä merkitys kuluttajille, joiden täytyy tietää, missä oloissa väärennöksiä tehdään; tähän kuuluvat muun muassa lapsityö ja pakkotyön eri muodot. Kuluttajia täytyy varoittaa vaaroista, jotka liittyvät tiettyjen tuotteiden, kuten lääkkeiden, ostamiseen tietyistä internet-sivustoista, joissa tarjotaan valtaosin väärennöksiä, jotka voivat olla terveydelle vaarallisia.

7.1

Kansainvälisellä tasolla on välttämätöntä kehittää strategia, jolla pyritään varmistamaan teollis- ja tekijänoikeuksien toteuttaminen sekä Euroopassa että sen ulkopuolella väärentämisen ja laittoman valmistamisen torjumiseksi. Samanaikaisesti unionin tulisi pyrkiä kannustamaan kestävyysajattelun mukaisen teknologian siirtoa kehitysmaihin.

7.2

Tavaramerkkejä, patentteja ja tekijänoikeuksia koskevat kansainväliset sopimukset perustuvat valtiosopimusoikeuden vanhoihin sääntöihin (Wienin yleissopimus). Komitea pahoittelee valitettavaa avoimuuden puutetta. Kysymys ei ole pelkästään parhaiden asiantuntijoiden löytämisestä kansallisiin valtuuskuntiin, vaan myös eurooppalaisen lähestymistavan omaksumisesta muun muassa suojattujen oikeuksien laadun varmistamiseksi. Kansalaisyhteiskunta ja sen organisaatiot tulisi kutsua nykyistä enemmän mukaan tällaisiin neuvotteluihin, jotta Euroopan unionin taloudelliset kumppanit tietävät, että ”eurooppalaiset valtuuskunnat” saavat laajaa tukea, joka perustuu ennakolta toteutettaviin kuulemisiin ja osallistumiseen neuvottelujen seurantaan, joka voi jatkua monien vuosien ajan.

7.3

Tähän tähtäävien kestävän kehityksen kriteerien ja kansainvälisen yhteistyön tulisi olla määräävässä asemassa maailmantaloudessa. Kaikissa neuvotteluissa tulee pyrkiä sopimaan ratkaisuista, jotka vastaavat kansalaisten odotuksia ja asianomaisen organisaatioiden etuja.

8.1

Komitea kannattaa komission ehdottamaa strategiaa sillä edellytyksellä, että tässä lausunnossa esitetyt varaumat ja ehdotukset otetaan huomioon.

8.2

Komitea on täysin tietoinen vaikeiden ja kalliiden uudistusten tiellä olevista esteistä ja vaikeuksista. Se uskoo kuitenkin vakaasti, että eurooppalaisen suojelujärjestelmän synnyttämä kestävä kasvu tuottaa verotuloja.

8.3

Yhteisöpatentti antaa uutta pontta innovatiiviseen teknologiaan tehtäville investoinneille.

8.4

Komitea tukee tällä alalla edelleen kaikkia konkreettisia yhteisöaloitteita, joilla pyritään parantamaan sovellettavaa lainsäädäntöä, riitojenratkaisua ja teollisoikeuksien haltijoiden suojelua väärentämisestä vastuussa olevien mafiajärjestöjen vastaisessa toiminnassa. Komitea korostaa taas kerran, että nyt tarvitaan kiireellisesti yritysten ja kansalaisten jo liian pitkään odottamia ratkaisuja.