16.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 306/1

1.1

EU:n ja Pohjois-Amerikan välinen yhteys on mannertenvälisessä lentomatkustajaliikenteessä selvästi kaikkein merkittävin. Vuonna 2007 kuljetettiin yli 60 miljoonaa matkustajaa ja yli 3,1 miljoonaa tonnia rahtia, joten kyseisen yhteyden lentoliikennevirrat ovat selvästi maailman eri alueiden välisen liikenteen suurimmat.

1.2

EU ja Kanada sekä EU ja Yhdysvallat ovat käynnistäneet neuvottelut avointen ilmailualueiden (open aviation area, AOO) luomisesta. Tällaisella alueella ilmailu on täysin vapaata molemmille osapuolille.

1.3

Komissio allekirjoitti 30. huhtikuuta 2007 Amerikan Yhdysvaltojen kanssa tehtävän ensimmäisen vaiheen laaja-alaisen lentoliikennesopimuksen (ensimmäisen vaiheen sopimus).

1.3.1

Vaikka ensimmäisen vaiheen sopimus oli valtava edistysaskel, ei päätavoitetta, eli avoimen ilmailualueen luomista, kuitenkaan saavutettu.

1.4

Liikenneministerineuvosto hyväksyi 30. maaliskuuta 2009 poliittisen kannan, jossa hyväksytään EU:n ja Kanadan välisen sopimuksen allekirjoittaminen. Sopimuksen lopullinen teksti vahvistettiin 6. toukokuuta 2009 EU:n ja Kanadan huippukokouksessa Prahassa.

1.4.1

EU:n ja Kanadan sopimus on ensimmäinen unionin tekemä sopimus, jolla markkinat avataan kokonaan liikenneoikeuksien ja investointien osalta ja jonka ansiosta myös sääntöjen lähentäminen ja viranomaisyhteistyö etenevät ennätyksellisen pitkälle.

1.4.2

ETSK on tyytyväinen EU:n ja Kanadan lentoliikennesopimukseen. Se on ensimmäinen sopimus, jossa noudatetaan kaikissa suhteissa neuvoston vuonna 2005 antamien päätelmien mukaista EU:n ulkopolitiikan uutta kehitystä.

1.4.3

ETSK on voimakkaasti sillä kannalla, että komission tulee pyrkiä samanlaisiin tuloksiin EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä toisen vaiheen neuvotteluissa.

1.5

Vuonna 2008 käynnistetyissä EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä toisen vaiheen neuvotteluissa on ensimmäisen vaiheen sopimuksen 21 artiklan mukaisesti määrä käsitellä seuraavia kysymyksiä, jotka ovat ensisijaisia joko toiselle osapuolelle tai molemmille osapuolille: liikenneoikeuksien lisävapauttaminen, ulkomaisten investointimahdollisuuksien laajentaminen, ympäristötoimien ja infrastruktuurirajoitusten vaikutus liikenneoikeuksien käyttöön, valtiorahoitteiseen lentoliikenteeseen mukaan pääsyn laajentaminen ja ilma-aluksen toimittaminen miehistöineen. Eurooppalaiset sidosryhmät odottavat toisen vaiheen neuvotteluilta sääntöjen yhä tehokkaampaa lähentämistä.

1.5.1

ETSK muistuttaa, ettei aikaa ole hukattavaksi ja että EU:n ja Yhdysvaltojen toimivaltaisten edustajien tulee ryhtyä neuvotteluihin niin nopeasti kuin se on käytännössä mahdollista. Ellei vuoden 2010 marraskuuhun mennessä ole saavutettu huomattavaa edistystä, EU voi päättää keskeyttää tietyt yhdysvaltalaislentoyhtiöille myönnetyt oikeudet.

1.5.2

Toisen vaiheen neuvotteluissa merkittävällä sijalla oleviin työmarkkinakysymyksiin tulee kiinnittää erityishuomiota. Tuen saanti työntekijöiltä on erittäin tärkeää. ETSK kannustaa Brysselissä kesäkuussa 2009 pidettävää toista työmarkkinafoorumia laatimaan konkreettisia suosituksia tärkeistä sosiaalisista kysymyksistä.

1.5.3

Avoimen ilmailualueen toteuttaminen lisää EU:n ja Yhdysvaltojen välistä liikennettä, millä voi olla kielteisiä ympäristövaikutuksia. ETSK kehottaa komissiota laatimaan mahdollisen sopimuksen ympäristövaikutuksista strategisen analyysin.

1.6

Toisen vaiheen sopimuksessa tulisi määritellä avoimen ilmailualueen keskeiset elementit, ja ETSK pitää sen yhteydessä tärkeimpinä seuraavia seikkoja:

1.7

ETSK kannustaa voimakkaasti transatlanttista talousneuvostoa (Transatlantic Economic Council, TEC) tukemaan toisen vaiheen neuvotteluja nostamalla ne korkealle poliittisella asialistalla ja huolehtimaan, että eri tahoja voidaan kuulla transatlanttisen työmarkkinoita käsittelevän vuoropuhelun (TALD), transatlanttisen ympäristövuoropuhelun (TAED) ja muiden TEC:n yhteydessä käytävien virallisten vuoropuheluiden yhteydessä.

1.8

EU:n ja Yhdysvaltojen toisen vaiheen sopimuksen vertailukohtana tulisi käyttää EU:n ja Kanadan lentoliikennesopimusta. EU:n ja Kanadan välisten neuvottelujen keskeinen sanoma on, että muutos on mahdollinen.

2.1

Mannertenvälistä lentomatkustajaliikennettä koskevien Eurostatin tietojen mukaan EU:n ja Pohjois-Amerikan välinen yhteys on selvästi kaikkein merkittävin. Vuonna 2007 kuljetettiin yli 60 miljoonaa matkustajaa (5,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006; 22,3 prosenttia EU27-maiden ulkopuolisesta liikenteestä).

2.2

IATAn mukaan matkustajaliikenne Pohjois-Amerikan ja Euroopan (Venäjä mukaan luettuna) välisellä reitillä kasvoi (vuodesta 2006) 7,6 prosenttia 57,3 miljoonaan matkustajaan vuonna 2007. Kyseisen reitin lentoliikennevirrat ovat siis selvästi maailman eri alueiden välisen liikenteen suurimmat.

2.3

Pohjois-Amerikan ja Euroopan välillä kuljetettiin vuonna 2007 yli 3,1 miljoonaa tonnia lentorahtia. Kyseinen reitti oli siis maailman kolmen merkittävimmän kuljetusreitin joukossa.

2.4

EU:n ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikenteen markkinoiden laajuuteen on maantieteelliset, kulttuuriset ja taloudelliset syyt. Vuonna 2007 EU:n ja Yhdysvaltojen yhteenlaskettu osuus maailmankaupasta oli 40 prosenttia ja kaikista suorista ulkomaisista investoinneista 60 prosenttia. Lentoliikenne on epäilemättä edistänyt maailman merkittävimmän kauppa- ja investointisuhteen kehittymistä. Myös EU:n ja Kanadan välinen yhteys on hyvin vahva (EU on toiseksi suurin Kanadaan suuntautuvien suorien investointien lähde).

2.5

EU:n ja Pohjois-Amerikan laaja-alaisia talousyhteyksiä tukee tiivistyvä sääntely-yhteistyö. Vuonna 2007 perustettu transatlanttinen talousneuvosto (TEC) tarjoaa EU:lle ja Yhdysvalloille korkean tason foorumin keskustella strategisista talouskysymyksistä, tavoitteena sääntöjen lähentämisen sekä kaupan ja investointitoiminnan tehostaminen. Parhaillaan käydään alustavia keskusteluja mahdollisuudesta solmia laaja kauppasopimus EU:n ja Kanadan välillä.

2.6

Tämä sääntely- ja talousyhteistyö oli taustalla, kun käynnistettiin EU:n ja Kanadan sekä EU:n ja Yhdysvaltojen neuvottelut avointen ilmailualueiden luomisesta. Komission (ennen nykyistä kriisiä) teettämässä selvityksessä todettiin, että EU:n ja Yhdysvaltojen yhteinen avoin ilmailualue lisäisi näiden alueiden välistä matkustajamäärää ensimmäisinä viitenä vuotena yli 25 miljoonalla. Tästä syntyisi yli 15 miljardin euron hyöty kuluttajille ja yhteensä 80 000 uutta työpaikkaa EU:hun ja Yhdysvaltoihin. Se olisi mahdollista seuraavista syistä:

2.6.1

Avoimen ilmailualueen toteuttaminen lisää EU:n ja Yhdysvaltojen välistä liikennettä. Sillä voi olla kielteisiä ympäristövaikutuksia, kuten päästöjen, jätteiden ja melun lisääntyminen. Näihin sekä muihin ympäristökysymyksiin on puututtu aiemminkin, muttei kovin tuloksekkaasti.

2.7

Avoimella ilmailualueella ilmailu on täysin vapaata molemmille osapuolille, ulkomaisilla toimijoilla ei ole investointirajoituksia ja ilma-aluksia voidaan vuokrata miehistöineen (wet leasing) syrjimättömin ja avoimin ehdoin. Avoimen ilmailualueen luominen tarkoittaa yleistä sitoutumista sääntöjen lähentämiseen sekä lentoliikenteen toimintavarmuutta, turvallisuutta ja ympäristöä koskevien normien yhdenmukaistamiseen.

3.1

Komissio käynnisti neuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen uudesta lentoliikennesopimuksesta liikenneministerineuvostossa 5. kesäkuuta 2003 sovitun valtuutuksen perusteella.

3.2

Komissio allekirjoitti 30. huhtikuuta 2007 Amerikan Yhdysvaltojen kanssa tehtävän ensimmäisen vaiheen laaja-alaisen lentoliikennesopimuksen (ensimmäisen vaiheen sopimus). Sopimusta on sovellettu maaliskuun 30. päivästä 2008, ja se korvaa jäsenvaltioiden aiemmin solmimat kahdenväliset sopimukset.

3.3

EU:n ja Yhdysvaltojen lentoliikennesopimuksen pääkohdat ovat seuraavat:

3.4

Ensimmäisen vaiheen sopimus oli merkittävä askel kohti avoimen ilmailualueen luomista. Siinä määriteltiin tärkeitä sääntely-yhteistyöperiaatteita ja määrättiin yhteiskomitean perustamisesta valvomaan sopimuskysymysten edistymistä. Sopimus edisti eräiden markkinoille pääsyä haittaavien esteiden purkamista.

3.5

Vaikka ensimmäinen vaihe oli valtava edistysaskel, ei päätavoitetta, eli avoimen ilmailualueen luomista kuitenkaan saavutettu. Ensimmäisen vaiheen sopimus on epätasapainoinen erityisesti markkinoille pääsyn osalta, sillä yhdysvaltalaislentoyhtiöillä on sen nojalla rajoittamattomat viidennen vapauden mukaiset oikeudet EU:ssa, mutta EU:n lentoyhtiöillä ei ole vastaavia oikeuksia Yhdysvaltain markkinoilla (viidennen vapauden mukaisten oikeuksien perusteella lentoyhtiöt voivat liikennöidä kotimaastaan toisen osapuolen alueelle ja edelleen kolmansiin maihin). Valitut markkinakäytänteet suosivat edelleen yhdysvaltalaislentoyhtiöitä (esim. Fly America -ohjelma). Lisäksi yhdysvaltalaissijoittajilla voi sopimuksen perusteella olla suurempi osuus (49 prosenttia) äänivallasta EU:n lentoyhtiöissä kuin EU-alueen sijoittajilla yhdysvaltalaislentoyhtiöissä (25 prosenttia).

3.6

Molemmat osapuolet sopivat, että toisen vaiheen neuvottelut käynnistetään 60 päivän kuluttua ensimmäisen sopimuksen voimaantulosta.

4.1

Solmittuaan ensimmäisen vaiheen sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa komissio sai neuvostolta vuoden 2007 lokakuun alussa valtuudet käynnistää neuvottelut EU:n ja Kanadan lentoliikennesopimuksesta. Komissio parafoi luonnoksen EU:n ja Kanadan lentoliikennesopimukseksi 30. marraskuuta 2008 neljän neuvottelukierroksen jälkeen ja Quebecissä pidetystä EU:n ja Kanadan huippukokouksesta saatujen ohjeiden mukaisesti. Liikenneministerineuvosto hyväksyi 30. maaliskuuta 2009 poliittisen kannan, jossa hyväksytään EU:n ja Kanadan välisen sopimuksen allekirjoittaminen. Sopimuksen lopullinen teksti vahvistettiin 6. toukokuuta 2009 EU:n ja Kanadan huippukokouksessa Prahassa.

4.2

Sopimusluonnoksen merkittävimmät kohdat ovat seuraavat:

4.3

EU:n ja Kanadan sopimus on ensimmäinen unionin tekemä sopimus, jolla markkinat avataan kokonaan liikenneoikeuksien ja investointien osalta ja jonka ansiosta myös sääntöjen lähentäminen ja viranomaisyhteistyö etenevät ennätyksellisen pitkälle.

4.4

ETSK on tyytyväinen EU:n ja Kanadan ilmailusopimukseen. Se on ensimmäinen sopimus, jossa noudatetaan kaikissa suhteissa neuvoston vuonna 2005 antamien päätelmien mukaista EU:n ulkopolitiikan uutta kehitystä.

4.5

ETSK tukee komission pyrkimyksiä samanlaisiin tuloksiin EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä toisen vaiheen neuvotteluissa.

5.1

Toisen vaiheen neuvotteluissa on ensimmäisen vaiheen sopimuksen 21 artiklan mukaisesti määrä käsitellä seuraavia kysymyksiä, jotka ovat ensisijaisia joko toiselle osapuolelle tai molemmille osapuolille:

5.2

Kuulemisprosessin perusteella eurooppalaiset sidosryhmät odottavat toisen vaiheen neuvotteluilta sääntöjen yhä tehokkaampaa lähentämistä.

5.3

Osapuolet voivat saada toisessa vaiheessa aikaan lisäedistystä mm. seuraavilla ensimmäisessä vaiheessa käynnistetyillä yhteistyöaloilla:

6.1

Toisen vaiheen neuvotteluissa merkittävällä sijalla oleviin työmarkkinakysymyksiin tulee kiinnittää erityishuomiota. Etenkin lupaavia tuloksia tuottanutta, markkinoiden vapauttamisen ja työmarkkinoiden aiempia vaiheita, nykytilannetta ja tulevaisuutta käsitellyttä EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailufoorumia, joka järjestettiin Washingtonissa joulukuussa 2008, olisi tarkasteltava perusteellisemmin. Foorumin tulokset olisi otettava mahdollisimman laajasti huomioon mm. kysymyksissä, jotka liittyvät työehtosopimuksiin ja yksilön oikeuksiin sopimus-, työaika-, ammattikoulutus-, sosiaalietuus- ja ay-edustusasioissa.

6.2

ETSK kannustaa Brysselissä kesäkuussa 2009 pidettävää toista työmarkkinafoorumia laatimaan konkreettisia suosituksia avoimen ilmailualueen tulevaan toteutukseen liittyvistä tärkeistä sosiaalisista kysymyksistä. Toisen vaiheen neuvottelujen onnistumisen kannalta on hyvin tärkeää, että asialle saadaan työntekijöiden tuki.

6.3

Transatlanttinen työmarkkinoita käsittelevä vuoropuhelu (TALD) olisi nivottava toisen vaiheen neuvotteluihin. ETSK ilmaisee aiheesta ”Transatlanttiset suhteet – Miten edistää kansalaisyhteiskunnan osallistumista?” (1) antamassaan lausunnossa voimakkaan tukensa TALD:n liittämiselle osaksi EU:n ja Yhdysvaltojen virallista vuoropuhelua. ETSK suosittaa lausunnossaan lisäksi transatlanttisen talousneuvoston (TEC) neuvonantajaryhmän laajentamista ottamalla mukaan TALD ja transatlanttinen ympäristövuoropuhelu (TAED).

7.1

Ensimmäisen vaiheen sopimuksen osapuolet sopivat toisen vaiheen neuvottelujen aikataulusta, joka on seuraavanlainen:

7.2

Ellei vuoden 2010 marraskuuhun mennessä ole saavutettu huomattavaa edistystä, EU voi päättää keskeyttää tietyt yhdysvaltalaislentoyhtiöille myönnetyt oikeudet. ETSK haluaa muistuttaa, ettei aikaa ole hukattavaksi ja että EU:n ja Yhdysvaltojen toimivaltaisten edustajien tulee ryhtyä neuvotteluihin niin nopeasti kuin se on käytännössä mahdollista.

8.1

Toisen vaiheen sopimuksessa tulisi määritellä avoimen ilmailualueen keskeiset elementit seuraavasti:

8.2

Toisen vaiheen neuvotteluihin tulee niiden merkittävyyden takia kiinnittää erittäin paljon huomiota, ja niitä tulee käsitellä transatlanttisessa talousneuvostossa. ETSK kannustaa voimakkaasti TEC:tä tukemaan toisen vaiheen neuvotteluja nostamalla ne korkealle poliittisella asialistalla ja huolehtimalla, että eri tahoja voidaan kuulla TALD:n ja muiden TEC:n yhteydessä käytävien virallisten vuoropuheluiden yhteydessä.

8.3

ETSK kehottaa komissiota laatimaan (toisen vaiheen neuvottelujen alussa) strategisen analyysin ympäristövaikutuksista. Mahdolliset kielteiset ympäristövaikutukset kartoittava strateginen vaikutusanalyysi auttaisi välttämään tai minimoimaan kyseiset haittavaikutukset EU:n ja Yhdysvaltojen välisten neuvottelujen kaikissa vaiheissa.

8.4

EU:n ja Yhdysvaltojen toisen vaiheen sopimuksen vertailukohtana tulisi käyttää EU:n ja Kanadan ilmailusopimusta. EU:n ja Kanadan välisten neuvottelujen keskeinen sanoma on, että muutos on mahdollinen.

8.5

EU:n ja Kanadan sopimuksen onnistunut täytäntöönpano sekä EU:n ja Yhdysvaltojen välisten neuvotteluiden toisen vaiheen onnistunut loppuun saattaminen voi edistää EU:n ja Latinalaisen Amerikan maiden lentoliikennesopimusten jatkokehittämistä.

9.1

EU:n ja Yhdysvaltojen markkinoiden painoarvon johdosta näiden tahojen sopimus voi avata tien Chicagon yleissopimuksen jälkeiseen uuteen ilmailun aikakauteen.

9.2

EU:n ja Yhdysvaltojen sopimus voi muodostaa sääntöjen lähentämisen ja avoimuuden ”keitaan”, joka on avoin myös uusille toimijoille, ja korvata vuonna 1944 solmitun Chicagon yleissopimuksen, mikäli sopimukseen liittyy muita samanhenkisiä valtioita. Kaiken kaikkiaan sopimus voi kannustaa yhä useampia maita tarkistamaan toimintalinjojaan, jotta ne voivat hyödyntää sopimuksen periaatteita.