4.8.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 182/65

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean Lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu 2000-luvun Euroopassa

KOM(2008) 412 lopullinen

(2009/C 182/14)

Esittelijä: Evelyn REGNER

Apulaisesittelijä: Antonello PEZZINI

Komissio päätti 2. heinäkuuta 2008 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu 2000-luvun Euroopassa

KOM(2008) 412 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 10. joulukuuta 2008. Esittelijä oli Evelyn REGNER ja apulaisesittelijä Antonello PEZZINI.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 14. ja 15. tammikuuta 2009 pitämässään 450. täysistunnossa (tammikuun 14. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 162 ääntä puolesta ja 21 vastaan 25:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   ETSK suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon uudistetusta sosiaalisesta toimintaohjelmasta ja katsoo, että se on yhdessä muiden ajankohtaisten sosiaalisten aloitteiden kanssa askel oikeaan suuntaan pyrittäessä ajanmukaistamaan eurooppalaista hyvinvointivaltiota, jossa ihmisille annetaan mahdollisuus hyödyntää koko potentiaaliaan ja Euroopan unionille annetaan nykyistä sosiaalisemmat kasvot.

1.2   Vakavan maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin vuoksi Euroopan unionin on entistäkin tärkeämpää ponnistella vahvan sosiaalisen ja kilpailukykyisen Euroopan hyväksi. Siksi ETSK kannattaa (uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman lisäksi) voimakkaasti todellista sosiaalipoliittista toimenpideohjelmaa.

1.3   Komission tiedonannossa keskitytään lähinnä siihen, miten reagoida muuttuviin olosuhteisiin. Siinä käsitellään erityisesti sosiaalipolitiikan mukauttamista yhteiskuntien muutoksiin, ennen kaikkea talouden ja työmarkkinoiden muutoksiin. Eurooppa tarvitsee pikaisesti ajanmukaista työmarkkinapolitiikkaa sekä vahvoja, kestäviä ja työllisyyttä edistäviä sosiaalijärjestelmiä.

1.4   ETSK toteaa komission suhtautuvan pidättyvästi työoikeudellisten vähimmäisnormien kehittämiseen. Vähimmäisnormit olivat aiemmin eurooppalaisen sosiaalipolitiikan sekä elin- ja työolojen parantamisen selkäranka, ja niiden tulisi tulevaisuudessakin olla osa sosiaalisia toimintaohjelmia silloin, kun sen on tarpeen ja tarkoituksenmukaista.

1.5   ETSK toteaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on edelleen Euroopan sosiaalisen mallin tärkeimpiä kulmakiviä niin jäsenvaltio- kuin unionitasollakin. Työmarkkinaosapuolilla on ratkaiseva rooli kaikissa sosiaaliseen muutokseen liittyvissä kysymyksissä, ja siksi niiden on voitava osallistua kaikkien uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman mukaisten toimenpiteiden valmisteluun, toteuttamiseen ja tarkistamiseen. Tulevaisuudessa toisen kulmakiven muodostaa kansalaisvuoropuhelu.

1.6   Avointa koordinointimenetelmää tulisi vahvistaa etenkin lisäämällä laadullisten ja määrällisten tavoitteiden käyttöä. ETSK suosittaakin Euroopan parlamentin nykyistä tiiviimpää osallistumista menetelmään sekä sosiaalisten tavoitteiden ja suuntaviivojen pakollista huomioon ottamista julkisten hankintojen yhteydessä.

1.7   ETSK:n mielestä on välttämätöntä, että unioni – tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa – tukee jäsenvaltioita yhteisten joustoturvaperiaatteiden soveltamisessa, yhdenmukaistamisessa ja soveltamisen seurannassa. Siksi ETSK kehottaa nivomaan joustoturvakeskustelun nykyistä tiiviimmin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kehittämiseen kaikilla tasoilla sekä kytkemään sen vahvemmin kullakin tasolla käytäviin työehtosopimusneuvotteluihin.

1.8   Yhteisön toimia tasa-arvon edistämiseksi, vammaisten tukemiseksi, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja aktiivisen osallisuuden lisäämiseksi tulisi komitean mielestä täydentää entistä voimakkaammilla ja aktiivisilla poliittisilla toimenpiteillä, jotka koskevat ikääntyvien ihmisten työllisyyttä sekä muita heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä ja työttömiä. Myös köyhyyden torjunnan on kuuluttava ensisijaisiin tavoitteisiin.

1.9   ETSK:n mielestä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen viimeaikaisiin tuomioihin työntekijöiden lähettämisestä toiseen jäsenvaltioon ja ammattijärjestöjen toimenpiteistä on syytä reagoida asianmukaisesti. Komission koolle kutsuma keskustelufoorumi on ensimmäinen askel. Erityisesti tulisi tuoda esiin erilaisia vaihtoehtoja ratkaista sisämarkkinavapauksien ja perusoikeuksien välinen ristiriita. Olisi ryhdyttävä mahdollisimman pian asianmukaisiin ja konkreettisiin toimiin työntekijöiden suojelemiseksi, jos se on tarpeen ja tarkoituksenmukaista, jotta ilmaistaan selvästi, etteivät taloudelliset vapaudet eivätkä kilpailusäännöt ole sosiaalisten perusoikeuksien edellä.

1.10   Koska suuri osa Euroopan väestöstä pelkää, että 20 vuoden kuluttua laadukkaiden terveydenhoitopalveluiden saanti (1) ei enää ole taattua kaikille, olisi asetettava selviä ja avoimia tavoitteita asian hoitamiseksi ja pyrittävä niihin asianmukaisten seuranta- ja tiedotustoimien avulla.

1.11   Uusien mahdollisuuksien sekä talouskasvun ja kilpailukyvyn vahvistumisen lisäksi muuttoliikkeellä on myös varjopuolensa. Komission tulisi vastaisuudessa tarkastella myös näitä epäkohtia ja kehittää toimenpiteitä niiden torjumiseksi.

1.12   Komission tapaan myös ETSK pitää nykyisten säädösten soveltamista ja noudattamista erittäin tärkeänä. Pelkät jäsenvaltioille suunnatut kehotukset eivät kuitenkaan riitä, etenkään lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin kohdalla. Tässä yhteydessä on etenkin annettava nykyistä enemmän painoarvoa tehokkaiden toimien kehittämiselle rajatylittävien kysymysten hoidossa. Komitea suhtautuu myönteisesti myös siihen, että komissio kehottaa kaikkia jäsenvaltioita näyttämään esimerkkiä ratifioimalla ja panemalla täytäntöön ne Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukset, jotka ILO on luokitellut ajan tasalla oleviksi.

2.   Komission ehdotus

2.1   Euroopan komissio antoi 2. heinäkuuta 2008 tiedonannon uudistetusta sosiaalisesta toimintaohjelmasta (2). Siinä todetaan, että uusi sosiaalinen todellisuus edellyttää uudenlaisia vastauksia. Muutos on nopeaa, ja politiikan on pysyttävä vauhdissa mukana ja reagoitava innovatiivisesti ja joustavasti globalisaation, teknologian kehityksen ja väestönkehityksen haasteisiin.

2.2   Komission mukaan potentiaalinen toimintakenttä on erittäin laaja, joten priorisointi on paikallaan. Siksi toimintaohjelmassa keskitytään useisiin avainaloihin, joilla EU:n toimet tuovat selkeää lisäarvoa ja joilla toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita voidaan noudattaa kauttaaltaan. Avainaloja ovat

—	lapset ja nuoret – huomisen Eurooppa

—	panostaminen ihmisiin, uusiin ja parempiin työpaikkoihin ja uusiin taitoihin

—	liikkuvuus

—	pidempi ja terveempi elämä

—	köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta

—	syrjinnän torjunta

—	mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuullisuus maailmanlaajuisesti.

2.3   Näillä aloilla toteutettavin toimin edistetään toimintaohjelman kolmen päämäärän saavuttamista: mahdollisuuksien luomista, väylien tarjoamista ja yhteisvastuullisuuden osoittamista.

2.4   Komission mukaan sosiaalisen todellisuuden kartoittamiseksi järjestetty kuuleminen vahvisti, että kansalaiset ja sidosryhmät odottavat EU:n tuovan eurooppalaista lisäarvoa sosiaaliseen kehitykseen.

2.5   Komissio aikoo edelleen käyttää EY:n perustamissopimuksen mukaisia välineitä (säädökset, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, yhteisömenetelmä, avoin koordinointimenetelmä, EU:n rahoitus, kansalaisyhteiskunnan osallistuminen) ja lisäksi hyödyntää kattavasti niiden yhteisvaikutuksia kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja entistä harkitumman poliittisten välineiden yhdistelmän avulla. Myös talous- ja budjettipolitiikan koordinoinnilla ja valvonnalla on tässä yhteydessä tärkeä merkitys.

3.   Yleistä

3.1   Komissio toteaa uudistetussa sosiaalisessa toimintaohjelmassa, että EU:n politiikalla on jo nyt vahva sosiaalinen ulottuvuus ja myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia. ETSK on asiasta samaa mieltä mutta katsoo, että EU:lla on oltava vahva sosiaalinen ulottuvuus ja myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, etenkin nyt, kun ns. maailmankylässä on finanssikriisi. Finanssikriisi tuo mukanaan talouskriisin, ja jäsenvaltioissa alkaa näkyä taantuman merkkejä. Tämä taas merkitsee vaikeuksia yrityksille ja vaikeita aikoja työtekijöille ja koko yhteiskunnalle. Vaikka sosiaalipolitiikka kuuluu suureksi osaksi jäsenvaltioiden toimivaltaan, ETSK suhtautuu myönteisesti aloitteisiin, joita komissio on käynnistänyt vuonna 2007 toteuttamalla sosiaalisen todellisuuden kartoituksen ja nyt esittämällä uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman. Komitea uskoo, että yhteinen strategia auttaa hälventämään huolta tulevasta hyvinvointikehityksestä. Unionin kansalaisille olisi kuitenkin välitettävä vielä huomattavasti voimakkaampi sosiaalinen viesti.

3.2   Komitea suhtautuu periaatteessa myönteisesti myös siihen, että toimintaohjelma ei rajoitu vain perinteisiin sosiaalipolitiikan osa-alueisiin vaan kattaa myös koulutuksen, terveydenhoidon ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun kaltaisia aloja.

3.3   Komitean mielestä yhteisön tavanomainen, vaikkakin uudistettu ja uusille aloille laajennettu, lähestymistapa ei tällä hetkellä kuitenkaan riitä. Kysymystä perusluonteisista makrotaloudellisista toimintalinjoista ei saa jättää huomiotta. Muutoin on vaarana, että tärkeillä valinnoilla ei jatkossakaan ole konkreettista sosiaalista ulottuvuutta.

3.4   Komitea katsoo, että Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden tulisi konkretisoitua muun muassa todellisena sosiaalisena toimenpideohjelmana. Pelkkä sosiaalisen toimintaohjelman uudistus ei riitä. Toimenpideohjelman olisi perustuttava myönteiseen jäsenvaltioiden yhteistyöhön, ei kilpailuun sosiaalioikeuksien, sosiaaliturvan ja työolojen heikentämisestä (3). Siinä on keskityttävä niihin näkökohtiin, jotka tuottavat tulosta parannettaessa elin- ja työoloja, vahvistettaessa sosiaaliturvajärjestelmiä niiden kestävyyttä sekä työllistäviä vaikutuksia ajatellen, parannettaessa kilpailukykyä ja yritysten ja työntekijöiden sopeutumiskykyä sekä luotaessa uusia ja entistä parempia työpaikkoja.

3.5   Sosiaalisia tavoitteita on syytä ryhtyä toteuttamaan aktiivisesti. Reaktiivinen lähestymistapa, jonka mukaan sosiaalipolitiikan tehtävänä on reagoida muutoksiin ja sopeuttaa ihmiset talouden uusiin vaatimuksiin, ei riitä. Etusijalle on asetettava ihmiset ja ihmisiin panostaminen, tavoitteena on oltava elin- ja työolojen parantaminen, ja eurooppalaisen sosiaalipolitiikan perustan on muodostuttava selkeistä, tehokkaista ja sitovista välineistä.

3.6   Nimenomaan ajankohtaista kriisiä ajatellen ei nimittäin saa unohtua, että yksittäisten ihmisten hyvinvointi on koko yhteiskunnan vastuulla. Tämä tarkoittaa erityisesti oikeudenmukaista tulonjakoa, riittäviä työllistymismahdollisuuksia kilpailukykyisissä yrityksissä, sosiaaliturvaa sairauksien, invaliditeetin ja työttömyyden kaltaisten riskien varalta sekä vanhuuden turvaksi, perheiden tukemista, koulutusmahdollisuuksien tarjoamista kaikille, suojaa köyhyydeltä sekä laadukkaita ja kohtuuhintaisia yleishyödyllisiä palveluita.

3.7   Talouden dynaamisuus ja sosiaalinen edistys eivät ole vastavoimia vaan tukevat toisiaan. Sosiaalisessa markkinataloudessa kilpailukyky yhdistyy sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. On tärkeää asettaa sosiaaliasiat, talous ja ympäristö keskenään samanarvoiseen asemaan.

4.   Tavoitteet ja painopisteet

4.1   ETSK:n mielestä on järkevää ja välttämätöntä, että unioni – tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa – tukee jäsenvaltioita yhteisten joustoturvaperiaatteiden soveltamisessa, yhdenmukaistamisessa ja soveltamisen seurannassa. Tässä yhteydessä olisi oltava ensisijaisesti kyse ihmisten tukemisesta ja heidän elin- ja työolojensa parantamisesta. Sosiaalisiin näkökohtiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä yhdistämään mahdollisista uudistuksista käytävä keskustelu työsuhteiden vahvistamiseen ja modernisoimiseen kaikilla eri tasoilla. Siksi ETSK kehottaa nivomaan joustoturvakeskustelun kaikilla tasoilla nykyistä tiiviimmin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kehittämiseen sekä kytkemään sen vahvemmin kullakin tasolla käytäviin työehtosopimusneuvotteluihin. Joustoturvan käsitteen tulisi edistää tasapainoisesti sekä joustavuutta että turvaa. Joustoturva ei merkitse yksipuolista ja perusteetonta työntekijöiden oikeuksien heikentämistä, jota ETSK vastustaa (4).

4.2   Ennen kaikkea nuorilla työnhakijoilla on suuria vaikeuksia päästä töihin. ”Harjoittelijasukupolvea” odottavat työmarkkinoilla usein epätyypilliset työmuodot, mikä saattaa eräissä tilanteissa johtaa epävarmoihin työsuhteisiin (5). Toimet aktiivisen osallisuuden edistämiseksi ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi ovat erittäin tervetulleita. Laadukkaiden ja varmojen työpaikkojen saanti riippuu pitkälti hyvästä ja laaja-alaisesta koulutuksesta. Euroopan unionin ja erityisesti jäsenvaltioiden on kuitenkin lisäksi kehitettävä politiikkayhdistelmä, jonka avulla voidaan sovittaa työnhakijoiden taidot ja pätevyydet sekä yritysten vaatimukset nykyistä paremmin yhteen. Tulisi varmistaa, että valmistuneiden työllistettävyys on entistä parempi, ja parantaa yritysten edellytyksiä luoda laadukkaita työpaikkoja. Lisäksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin epävarmojen työsuhteiden välttämiseksi. Eurooppalaisen nuorisosopimuksen (2005) arvioinnin kynnyksellä olisi hyödyllistä ryhtyä vihdoinkin toimiin.

4.3   Olisi myös järkevää käynnistää yhteisöaloite nuorille tarkoitettujen laadukkaiden työpaikkojen lisäämiseksi. Sen avulla olisi pyrittävä antaamaan vastavalmistuneiden ansioille ja suorituksille tunnustusta työmarkkinaosapuolten aktiivisella tuella perustamalla uusi yhteyspiste JASMINE-mikroluotto-ohjelman (6) puitteissa.

4.4   ETSK pitää yrittäjyyden edistämistä, yrittäjyyskoulutusta ja talousvalistuksen tukemista EU:ssa tärkeänä. Yrittäjyys laajimmassa merkityksessään voi edistää ja ruokkia innovatiivista ja luovaa ajattelutapaa, ja se on Lissabonin ohjelman keskeisiä välineitä kasvun vahvistamiseksi, entistä parempien työpaikkojen luomiseksi, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden aikaansaamiseksi ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi (7).

4.5   Työllisyysstrategian ja avoimen koordinointimenetelmän yhteydessä tulisi asettaa paljon nykyistä kunnianhimoisempia, tehokkaampia ja paremmin mitattavissa olevia tavoitteita ja antaa komissiolle enemmän toimeenpanovaltaa. Jälleen on syytä keskittyä määrällisiin eurooppalaisiin tavoitteisiin, erityisesti sellaisissa asioissa kuin aktivointi, koulutus ja elinikäinen oppiminen, nuorten työllisyys, mahdollisuudet saada laadukkaita terveydenhoitopalveluita ja sukupuolten tasa-arvo (8).

4.6   Elinikäistä oppimista tuettaessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen koulutuspoliittiseen paradoksiin, että vähän koulutetut ovat jatko- ja täydennyskoulutuksessa muita heikommassa asemassa.

4.7   On torjuttava pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä, edistettävä tasa-arvoa ja naisten työllisyysasteen parantamista sekä vahvistettava työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevaa yhteisön ohjelmaa Progress 2007–2013 (9). Tarkoituksena on erityisesti lisätä unionin tärkeimpien verkostojen kapasiteettia yhteisöpolitiikkojen edistämiseksi ja tukemiseksi ja ottaa käyttöön edistyksellisiä välineitä tarpeiden ja näkymien selvittämiseksi alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaisesti osallistavaa menettelyä soveltaen.

4.8   Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edellytyksiä on parannettava. Komitea panee tässä yhteydessä merkille, että vuoden 2005 sosiaalipoliittisen ohjelman (10) mukaista vapaaehtoista kehystä valtioiden rajat ylittäville työehtosopimusneuvotteluille ei ole vielä luotu.

4.9   ETSK pitää komission tavoin tärkeänä, että työaikaa (11) ja vuokratyötä (12) koskevista direktiiviehdotuksista saadaan nopeasti aikaan myönteinen sopuratkaisu. Näin ollen ETSK on tyytyväinen siihen, että neuvosto on hyväksynyt vuokratyödirektiivin.

4.10   Monet Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen hiljattain antamat tuomiot (asiat Laval (13), Viking (14) ja Rüffert (15)) ovat tuoneet sisämarkkinavapauksien ja perusoikeuksien välisen ristiriidan silmiinpistävällä tavalla esiin ja herättäneet perusluonteisia kysymyksiä. Tämän vuoksi tarvitaan toimia tilanteen ratkaisemiseksi. Komission koolle kutsuma keskustelufoorumi on ensimmäinen askel. Nyt komission olisi selvitettävä perusteellisesti, miten sisämarkkinat vaikuttavat työntekijöiden oikeuksiin ja työehtosopimusneuvotteluihin. Sen jälkeen olisi ryhdyttävä mahdollisimman pian asianmukaisiin ja konkreettisiin toimiin työntekijöiden suojelemiseksi, jos se on tarpeen ja tarkoituksenmukaista, jotta ilmaistaan selvästi, etteivät taloudelliset vapaudet eivätkä kilpailusäännöt ole sosiaalisten perusoikeuksien edellä.

4.11   Ihmisten liikkuvuus tarjoaa moninaisia mahdollisuuksia ja tukee talouskasvun ja kilpailukyvyn vahvistumista. Komitean mielestä näiden myönteisten näkökohtien ohella on kuitenkin tarpeellista tarkastella myös liikkuvuuden ja erityisesti suurehkojen muuttoaaltojen kielteisiä puolia. Tällä viitataan etenkin sosiaalisiin vaikutuksiin, kuten maahanmuuttajien ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliseen ja perhetilanteeseen, sosiaaliseen polkumyyntiin ennen kaikkea laittoman työnteon yhteydessä, maahanmuuttajien asuinoloihin sekä mahdollisiin työmarkkinavaikutuksiin. Lisäksi olisi selvitettävä alkuperämaan koulutusjärjestelmään kohdistuvia vaikutuksia sekä aivovuodon (16) vaikutuksia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tarkastelun tulosten pohjalta olisi toteutettava toimia tällaisten vaikutusten torjumiseksi.

4.12   ETSK on tyytyväinen komission pyrkimyksiin edistää laadukkaiden, helposti saatavien ja kestävien sosiaalipalveluiden kehittämistä. Komitea on varauksetta sitä mieltä, että tällaisten palveluiden yleishyödyllisyys on asetettava sisämarkkina- ja kilpailusääntöjen edelle. Asiaan liittyviä käsitteitä ja säännöksiä on joka tapauksessa selkiytettävä. Komitea ehdottaakin monitahoista ja asteittaista toimintamallia, jossa yhdistetään ala- ja aihekohtaiset lähtökohdat. Sen tulisi johtaa tarpeen mukaan säädösten antamiseen ja/tai periaatteiden ja ehtojen mukauttamiseen kulloistenkin alojen mukaisesti (horisontaalinen, aloittain suuntautunut lähestymistapa) (17).

4.13   Koska suuri osa Euroopan väestöstä pelkää, että 20 vuoden kuluttua laadukkaiden terveydenhoitopalveluiden saanti (18) ei enää ole taattua kaikille, olisi asetettava selviä ja avoimia tavoitteita asian hoitamiseksi ja pyrittävä niihin asianmukaisten seuranta- ja tiedotustoimien avulla.

4.14   Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Rüffert antaman tuomion valossa on uskaliasta puhua sosiaalisten vaikutusten vahvasta huomioonottamisesta (19) juuri julkisten hankintojen yhteydessä. Ei myöskään pidä unohtaa, että julkisista hankinnoista annetut yhteisön direktiivit koskevat pääosin taloudellisia näkökohtia ja että käytännössä julkiset hankinnat tehdään lähes yksinomaan taloudellisin perustein. Voidakseen ottaa sosiaaliset näkökohdat asianmukaisesti huomioon, hankintaviranomaiset tarvitsevat selkeät ja sitovat toimintapuitteet. Lisäksi julkinen hankintatoiminta saisi sosiaaliset kasvot, jos tiettyjen sosiaalisten näkökohtien huomioimiseen ei pelkästään annettaisi mahdollisuutta vaan se myös säädettäisiin pakolliseksi. ETSK:n mielestä onkin tarkoituksenmukaista, että komissio pohtii tämänsuuntaisia konkreettisia toimia. Tässä yhteydessä voitaisiin esimerkiksi asettaa eurooppalaisiin suuntaviivoihin pohjautuvia sosiaalisia vaatimuksia, jotta avoimen koordinointimenetelmän tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää entistä paremmin.

4.15   ETSK on jo työaikadirektiivistä antamassaan lausunnossa (20) pahoitellut, että Euroopan unioni menettää yhden mahdollisuuden, jos se ei kiinnitä huomiota työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen. Siksi komitea on erittäin tyytyväinen komission työmarkkinaosapuolille järjestämän, työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista käsitelleen kuulemisen tuloksiin sekä nyttemmin julkaistuihin ehdotuksiin äitiysloman ehtojen parantamisesta (21) ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien naisten oikeuksien lisäämisestä (22). Komitea on niin ikään tyytyväinen siihen, että Euroopan työmarkkinaosapuolet ryhtyvät toimiin vanhempainlomadirektiiviin tarkistamiseksi.

4.16   Yhteisön toimia tasa-arvon edistämiseksi, vammaisten tukemiseksi, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja aktiivisen osallisuuden edistämiseksi tulisi komitean mielestä täydentää entistä voimakkaammilla ja aktiivisilla poliittisilla toimenpiteillä, jotka koskevat ikääntyvien ihmisten työllisyyttä sekä muita heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä ja työttömiä. Myös köyhyyden torjunnan on kuuluttava ensisijaisiin tavoitteisiin, ja siinä tulisi kiinnittää erityistä huomiota naisiin ja yksinhuoltajiin. Lisäksi on suotavaa vahvistaa poliittisia toimia maahanmuuttajien tasapainoiseksi kotouttamiseksi. ETSK voi työmarkkinoiden seurantaryhmän välityksellä osallistua aktiivisesti näiden näkökohtien analysointiin.

5.   Välineet

5.1   EU on viimeksi kuluneina vuosikymmeninä laatinut oikeudellisia vähimmäisnormeja naisten ja miesten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevissa kysymyksissä sekä muutamilla työoloihin ja työntekijöiden oikeuksien kollektiiviseen puolustamiseen liittyvillä aloilla. Nämä säädökset ovat hyvin olennainen osa eurooppalaista sosiaalipolitiikkaa. Vaikka muutamia edistysaskelia onkin otettu, parantamisen varaa on vielä runsaasti.

5.2   ETSK kannattaa sitä, että hyödynnetään sosiaalipoliittisten välineiden koko kirjoa (säädöksiä, avointa koordinointimenetelmää, työmarkkinaosapuolten itsenäisiä sopimuksia) ja käytetään kulloinkin asian hoitamiseen parhaiten soveltuvaa välinettä. On tosiasia, ettei monia aloja ole vielä lainkaan tarkasteltu unionin tasolla, kuten palkanmaksun jatkumista sairaustapauksissa, työntekijän aseman määrittämistä tai siirtosuojaa. Toisia aloja, esimerkiksi työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja irtisanomissuoja, taas on säännelty vain osittain.

5.3   Nykyisten säädösten tehokas voimaansaattaminen, soveltaminen ja noudattaminen on eittämättä tärkeää. Tästä ETSK on komission kanssa täysin samaa mieltä. Lisäksi on tärkeää, että saatettaessa vähimmäisnormeja voimaan niitä pidetään elin- ja työolojen todellisen kohentamisen lähtökohtana eikä kehityksen päätepisteenä. Onnistunut voimaansaattaminen edellyttää tehokkaita ja asianmukaisia välineitä sekä tukea ennen kaikkea silloin, kun on kyse rajatylittävistä kysymyksistä. Viimeksi mainittu tarve on tullut esiin erityisesti lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin (23) voimaansaattamisen ja soveltamisen yhteydessä. Tässä tapauksessa ei riitä pelkkä kehotus tehdä yhteistyötä, vaan tarvitaan unioninlaajuisia sitovia puitteita. Etenkin on annettava nykyistä enemmän painoarvoa tehokkaiden toimien kehittämiselle rajatylittävien kysymysten hoidossa.

5.4   Monialainen, alakohtainen ja rajatylittävä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on edelleen sosiaalisen mallin kulmakiviä sekä jäsenvaltio- että unionitasolla. Työnantajilla ja ammattiliitoilla on sosiaalipoliittisten haasteiden voittamisessa avainrooli, sillä ne ovat taloudellisen ja yhteiskunnallisen edistyksen kantavia voimia (24).

5.5   Tulevaisuudessa kulmakiviin lukeutuu myös kansalaisvuoropuhelu, joka on erotettava selkeästi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta. Kaikkien kansalaisten ja heidän organisaatioidensa nivominen Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden rakentamiseen kaikilla tasoilla on todellinen haaste (25).

5.6   ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että avoimen koordinointimenetelmän potentiaalia on kehitettävä ja että tässä yhteydessä on hyödynnettävä sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita. ETSK vahvistaa, että avointa koordinointimenetelmää tulisi soveltaa nykyistä enemmän itse paikalla, jotta se kuvastaisi osallistavan menettelyn mukaista alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa ja sillä varmistettaisiin kumppanien ja poliittisten toimien välinen välttämätön koordinointi (26). Lisäksi komitea suosittaa, että Euroopan parlamentti osallistuu entistä tiiviimmin avoimeen koordinointimenetelmään. Näin voitaisiin lisätä avoimen koordinointimenetelmän demokraattista oikeutusta.

5.7   Komitea kannattaa kansalaisten hyvinvointia edistävien tavoitteiden kehittämistä siten, että ne ulottuvat tavanomaista asukaskohtaisen bkt:n indikaattoria pidemmälle. Näin voidaan osaltaan suhteuttaa kansantalouksien suoritusten pääosin taloudellista tarkastelutapaa (27).

---

(1)  Ks. Expectations of European citizens regarding the social reality in 20 years time, Analytic Report, toukokuu 2008, kohta 2.9, Flash Eurobarometer Series #227.

(2)  KOM(2008) 412 lopullinen, komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu 2000-luvun Euroopassa.

(3)  ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Yhteisön uusi sosiaalinen toimintaohjelma”, kohta 4.1, esittelijä: Jan Olsson (EUVL C 27, 3.2.2009, s. 99).

(4)  Ks. ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Työelämän joustoturva (työehtosopimusneuvottelut ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkitys)”, kohta 1.4, esittelijä: Thomas Janson (EUVL C 256, 27.10.2007, s. 108).

(5)  Ks. ETSK:n ehdottama toimenpidepaketti, jonka mukaan nuorille tulisi mahdollisuuksien mukaan antaa tulevaisuudennäkymät muulla tavoin kuin epävarmojen työsuhteiden kautta. Komitean 12. heinäkuuta 2007 antama oma-aloitteinen lausunto ”Ensisijaisten ryhmien työllistäminen”, esittelijä: Wolfgang Greif, kohta 5: Nuorisotyöttömyyden tehokas torjunta (EUVL C 256, 27. lokakuuta 2007, s. 93).

(6)  Ks. ETSK:n antama lausunto mikroluotoista CESE, esittelijä: Antonello Pezzini, EUVL C 77, 31.3.2009, s. 23.

(7)  Ks. ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Yrittäjyyttä suosiva ajattelutapa ja Lissabonin ohjelma”, kohta 1.1, esittelijä: Madi Sharma, apulaisesittelijä: Jan Olsson (EUVL C 44, 16.2.2008, s. 84).

(8)  Ks. ETSK:n antama lausunto työllisyyspolitiikan suuntaviivoista CESE, kohta 2.1, esittelijä: Wolfgang Greif (EUVL C 162, 25.6.2008, s. 92).

(9)  Työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman perustamisesta 24. lokakuuta 2006 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1672/2006/EY, EUVL L 315, 15.11.2006.

(10)  Komission 9. helmikuuta 2005 antama tiedonanto ”Sosiaalipoliittinen ohjelma”, KOM(2005) 33 lopullinen.

(11)  Muutettu ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun direktiivin 2003/88/EY muuttamisesta, KOM(2005) 246 lopullinen.

(12)  Muutettu ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi vuokratyöntekijöiden työehdoista, KOM(2002) 701 lopullinen.

(13)  EY:n tuomioistuin, asia C-341/05: Laval un Partneri Ltd v. Svenska Byggnadsarbetareförbundet (Ruotsin rakennustyöntekijöiden ammattijärjestö).

(14)  EY:n tuomioistuin, asia C-438/05: International Transport Workers' Federation ym. v. Viking Line ABP ym.

(15)  EY:n tuomioistuin, asia C-346/06: asianajaja Dirk Rüffert Objekt und Bauregie GmbH & Co. KG:n selvitysmiehenä v. Niedersachsenin osavaltio.

(16)  Erittäin koulutettujen tai lahjakkaiden maastamuutto.

(17)  Ks. ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – 2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinat”, kohdat 1.13 ja 1.15, esittelijä: Bryan Cassidy, apulaisesittelijät: Raymond Hencks ja Claudio Cappellini (EUVL C 77, 31.3.2009, s. 15).

(18)  Ks. Expectations of European citizens regarding the social reality in 20 years time, Analytic Report, toukokuu 2008, kohta 2.9, Flash Eurobarometer Series #227. Tutkimuksen on tehnyt unkarilainen mielipidetutkimusyritys Gallup Organization Hungary komission työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosaston toimeksiannosta.

(19)  KOM(2008) 412 lopullinen, kohta 5.6.

(20)  Ks. ETSK:n antama lausunto aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun direktiivin 2003/88/EY muuttamisesta”, esittelijä: Ursula Engelen-Kefer (EUVL C 267, 27.10.2005, s. 16).

(21)  Ehdotus direktiivin 92/85/EY muuttamisesta, 3. lokakuuta 2008, KOM(2008) 600/4.

(22)  Ehdotus direktiiviksi miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta, 2008, KOM(2008) 636 lopullinen.

(23)  Palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16. joulukuuta 1996 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY (EYVL L 18, 21.1.1997).

(24)  Ks. ETSK:n 9. heinäkuuta 2008 antama lausunto aiheesta ”Yhteisön uusi sosiaalinen toimintaohjelma”, esittelijä: Jan Olsson (EUVL C 27, 3.2.2009, s. 99), kohta 5.6.

(25)  Ks. ETSK:n 9. heinäkuuta 2008 antama lausunto aiheesta ”Yhteisön uusi sosiaalinen toimintaohjelma”, esittelijä: Jan Olsson (EUVL C 27, 3.2.2009, s. 99), kohta 5.7.

(26)  Ks. ETSK:n 9. heinäkuuta 2008 antama lausunto aiheesta ”Yhteisön uusi sosiaalinen toimintaohjelma”, esittelijä: Jan Olsson (EUVL C 27, 3.2.2009, s. 99), kohta 7.9.3.

(27)  Ks. ETSK:n 9. heinäkuuta 2008 antama lausunto aiheesta ”Yhteisön uusi sosiaalinen toimintaohjelma”, esittelijä: Jan Olsson (EUVL C 27, 3.2.2009, s. 99), kohta 7.9.2.

---