22.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 229/67

1)

Se, ettei EU kommunikoi riittävästi unionin kansalaisten kanssa, viittaa demokratiavajeeseen. Eurooppalaisten elämään vaikuttavat suuret päätökset tehdään hallitustenvälisissä ja toimielinten välisissä monipolvisissa neuvotteluissa, joita kansalaiset voivat seurata lähinnä vain passiivisesti ja hetkittäin.

2)

Siihen asti kun yhtäältä saadaan demokratiavaje kurotuksi umpeen institutionaalisin uudistuksin, jotka käynnistyvät ehdotetun perustuslakisopimuksen myötä, ja toisaalta vihdoin hyväksytään Euroopan unionin nykyisten demokraattisten elinten rooli ja työskentely, on unionin toimielinten ensisijaisena tehtävänä pyrkiä muin keinoin poistamaan demokratiavajeen keskeisiä osatekijöitä ja antaa kansalaisille mahdollisuus ilmaista näkemyksensä Eurooppa-hankkeen poliittisesta tulevaisuudesta.

3)

Tehokkaiden tiedottamistapojen lisäksi tulee kiireesti määritellä tiedotustoiminnan tavoitteet ja tuoda ne julki. On myös tehostettava kansalaisosallistumista ja sisällytettävä Euroopan yhdentymisen perusteet yleissivistävään koulutukseen. Päämääränä on poistaa demokratiavajeen keskeiset osatekijät, antaa kansalaisille mahdollisuus ilmaista näkemyksensä Eurooppa-hankkeen poliittisesta tulevaisuudesta ja erityisesti unionin institutionaalisista ja poliittisista ominaispiirteistä: halutaanko yhteisen politiikan alaa laajentaa vai supistaa, ja tuleeko taloudellista ja poliittista yhdentymistä vahvistaa vai heikentää vai tuleeko se säilyttää ennallaan.

4)

Euroopan unionin viestintäpolitiikkaa on suunnattava entistä laajemman eurooppalaisen tietoisuuden kehittämiseen. Tällainen tietoisuus voi syntyä vain, jos kansalaisten keskuuteen saadaan rakennettua kannatusta eurooppalaiselle yhteistyölle. Tätä varten on tukeuduttava aiheisiin ja aloihin, jotka vaikuttavat kansalaisten päivittäiseen elämään ja joissa eurooppalainen yhteistyö tuo selkeää lisäarvoa. Tässä yhteydessä jokaisen on muistettava, että kyse on pitkän aikavälin tuloksista.

5)

Alue- ja paikallisviranomaisilla on perustavan tärkeä rooli unionin tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa, sillä ne voivat aktivoida kansalaiset keskustelemaan heille läheisimmistä aiheista ja organisoida kansalaisten, alue- ja paikallisvaltuutettujen ja europarlamentaarikoiden välisiä järjestelmällisiä keskusteluja. Toivomuksena on, että alue- ja paikallisviranomaisia edustava alueiden komitea ja kansalliset rajat ylittävää kansalaisuutta ilmentävä Euroopan parlamentti voisivat osallistua tiiviisti kyseiseen prosessiin ja että viestintä olisi siten todellakin monitasoista.

1.1

toteaa, että pohdinta-aika tarjoaa tilaisuuden elvyttää yhteisön dynaamisuutta ja että eurooppalaisen hallintotavan nykyisen kriisin ei pidä antaa kyseenalaistaa Euroopan yhdentymishankkeen tarkoituksenmukaisuutta. Minkäänlainen viestintäpolitiikka ei kanna hedelmää, ellei se pohjaudu Eurooppa-hankkeen perusteelliseen ja demokraattiseen uudistamiseen.

1.2

huomauttaa, ettei unionista voi muodostua kohtalonyhteyttä tuntevaa yhteisöä, ellei se onnistu juurruttamaan ja valamaan kansalaisiin tunnetta yhdestä moninaisuudessaan yhtenäisestä identiteetistä, ellei se pysty välittämään perusarvojaan uusille sukupolville ja ilmaisemaan ja edistämään niitä suhteissaan muuhun maailmaan, ellei se saa kansalaisiaan ymmärtämään toimielinten kanssa käytävän vuoropuhelun ja vuorovaikutuksen mahdollistavia tärkeimpiä mekanismeja ja onnistu välittämään heille perustietoja Euroopan yhdentymisen keskeisistä taloudellisista, poliittisista, historiallisista ja sosiaalisista näkökohdista sekä ennen kaikkea saamaan heitä osallistumaan aktiivisesti Euroopan rakentamisprosessiin ja päätöksentekoon.

1.3

muistuttaa, että perustuslakiprosessin jatkuminen kuuluu komitean tavoitteisiin. Komitea siis vastustaa perustuslakisopimuksen hylkäämistä ja palaamista Nizzan sopimukseen sekä valikointia, jonka avulla pyritään poimimaan ”rusinat pullasta”. Komitea toivoo, että Euroopalle hyväksytään vauraan, voimakkaan ja kansalaisläheisen poliittisen unionin rakentamista tehostava perustuslakisopimus. Komitea kehottaa asettamaan tavoitteeksi, että vuoteen 2009 mennessä ratifioidaan sellainen perustuslakisopimus, jossa otetaan huomioon niin eräiden jäsenvaltioiden kohtaamat ongelmat kuin sopimuksen jo ratifioineiden valtioiden näkemykset. Siksi se korostaa, että on jatkettava harkinta-aikaa, jonka kuluessa ei pidä sulkea pois mitään mahdollisuuksia aikaansaada sellaista edistymistä Euroopan rakentamisessa, jonka avulla parannetaan Euroopan kuvaa kansalaisten silmissä joko osittaisen tai yleisen sopimusten avulla.

1.4

tuo tässä yhteydessä esiin Euroopan unionissa ilmenneen nationalismiin ja protektionismiin johtavan kehityssuunnan. Kyseinen ilmiö vaarantaa unionin tulevan kehityksen.

1.5

korostaa, että harkintatauon aikana voidaan yhteisössä käytävässä keskustelussa keskittyä pohtimaan, vastaisiko monitasoinen hallinto Eurooppa-hankkeen ihannetta, joka on tiivistetty perustuslakisopimuksen tunnuslauseeseen ”moninaisuudessaan yhtenäinen”.

1.6

katsoo, että tehokkuuden ja legitiimiyden varmistamiseksi tulee toissijaisuus- ja läheisyysperiaate sisällyttää täysimääräisesti yhteisömetodiin, sillä sen soveltaminen on tässä vaiheessa välttämätöntä kansalaisten lähentämiseksi Euroopan unioniin.

1.7

toteaa, että ”eurooppalaisen julkisen tilan” syntyminen edellyttää unionilta uutta sysäystä poliittiselle yhdentymiselle, jonka yhteydessä kansalaiset voivat toimia aktiivisesti selkeiden poliittisten linjojen valitsemiseksi Euroopan tulevaisuudelle.

1.8

toteaa, että eurooppalaisen kansalaishengen kehitystä tulee tukea kaikin tavoin; se edistää kansalaisten täysipainoista ja harkittua osallistumista Eurooppa-hankkeen eteenpäin viemiseen.

1.9

toteaa, että kaikki vaaleilla valitut edustajat ovat vastuussa näihin kiireellisiin vaatimuksiin vastaamisesta, ja kehottaa paikallis-, alue-, valtio- ja unionitason edustajia pyrkimään yhteistuumin luomaan demokraattisen yhteyden kansalaisiin. Tässä yhteydessä komitea toivoo, että toimielinten välistä yhteistyötä Euroopan parlamentin ja muiden toimielinten kanssa voimistetaan, jotta aluetason kuuleminen EU:ssa vahvistuisi huomattavasti.

1.10

on vakuuttunut siitä, että niin kansalaisten kuin poliittisten organisaatioiden ja ammattijärjestöjen sekä yhdistysten kanssa tulee käydä jatkuvasti vuoropuhelua ja että sen tulee perustua luottamukseen. Pohdinta-aikaa tulisi hyödyntää tiedon keräämiseksi kansalaisten vaatimuksista. Se edellyttää, että EU:n toimielimet noudattavat avoimuuden ja tietojen saatavuuden periaatteita, mikä helpottaa kansalaisten osallistumista keskusteluihin. Sitä varten tarvitaan kuulemisen organisoinnista vastaavien elinten pysyvää ja järjestelmällistä yhteistyötä.

1.11

katsoo, että EU:n sekä kaikkien sen toimielinten ja elinten on korostettava järjestelmällisesti jäsenvaltioiden voimakkaan alue- ja paikallisulottuvuuden merkitystä Euroopan yhdentymisprosessissa. Tämä territoriaalinen ulottuvuus on Euroopan yhdentymisprosessin ainutlaatuinen erityispiirre, joka lisää osaltaan EU:n päätöksenteon demokraattista legitiimiyttä. AK:n lausunnot olisi otettava nykyistä paljon paremmin huomioon, jos unionin demokraattista legitiimiyttä halutaan vahvistaa.

1.12

tähdentää, että eurooppalaista hallintotapaa koskevassa valkoisessa kirjassa sekä Euroopan perustuslakiluonnoksessa esitetyn mukaisesti AK:lla tulisi olla välineitä, joiden avulla se kykenee seuraamaan — ainakin niissä kysymyksissä, joista sitä on kuultava — lausunnossaan hyväksymiensä toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyviä komission toimia.

1.13

katsoo, että hajautettujen viestintästrategioiden yhteydessä tulee käyttää hyödyksi AK:n jäsenten demokraattista potentiaalia ja heidän mandaattiaan unionissa. Se edellyttää, että jäsenet otetaan mukaan K-suunnitelman mukaisiin, osin jo toteutettavina oleviin kansallisiin suunnitelmiin, että jäsenvaltioissa toimivat komission edustustot tunnustavat jäsenten aseman ja että jäsenet osallistuvat K-suunnitelmassa ehdotettuihin yhteisöaloitteisiin sekä Euroopan parlamentin toimiin. Euroopan unionin on varattava tähän tarkoitukseen riittävät määrärahat, koska muuten suunnitelma jää kuolleeksi kirjaimeksi.

1.14

katsoo, että pohdinta-ajasta tulee päästä ylitse ja että unionin toimielinten ja vaaleilla valittujen edustajien tulee käydä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa järjestelmällistä keskustelua käyttäen perustuslakia käsitelleen valmistelukunnan mukaista menettelyä. Keskustelun lähtökohtana tulee olla unionin kansalaisten elämään liittyvien konkreettisten ongelmien, kuten hyvinvointi-, työllisyys-, ympäristönsuojelu- ja energiakysymysten pohtiminen, ja sen yhteydessä tulee käsitellä Euroopan parlamentin ehdotuksen mukaisesti vain muutamia tärkeimpiä Euroopan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä, joita ovat esimerkiksi seuraavat:

1.15

katsoo, että kansalaisten luottamuksen voittaminen edellyttää enemmän kuin pelkästään vuoropuhelun järjestämistä ja kansalaisten toiveiden kirjaamista. EU:n kansalaisten on tiedostettava, että viime kädessä he itse päättävät valitsemiensa edustajien välityksellä EU:n tulevaisuudesta. Edellisessä kohdassa käsiteltyihin kysymyksiin on siis vastattava mahdollisuuksien mukaan yhteisillä kaikkien paikallisten, alueellisten ja valtiollisten viranomaisten poliittisilla kannanotoilla.

1.16

katsoo, että vaaleilla valitut kuntien, alueiden, jäsenvaltioiden ja EU:n edustajat ovat tiedotuskampanjoiden ja viestinnän lisäksi velvollisia huolehtimaan siitä, että heidän edustamansa instituutiot, viranomaiset ja elimet ryhtyvät osana tavanomaista toimintaansa tiedottamaan oman alansa eurooppalaisesta ulottuvuudesta. Tässä yhteydessä alueiden komitea korostaa, että käsillä olevan lausunnon jatkotoimena laaditaan parhaillaan julkaisua hyvistä käytänteistä. Siinä esitetään esimerkkejä K-suunnitelman (kansanvalta, kuunteleminen ja keskustelu) täytäntöönpanoon paikallis- ja aluetasolla liittyvistä käytännön toimista.

1.17

katsoo, että kansanvaltaa, kuuntelemista ja keskustelua koskevaan K-suunnitelmaan tulee lisätä neljäs, keskusjohtoisuuden vähentämistä koskeva ulottuvuus, jota toteutetaan hyödyntämällä ulkoisia viestintäkanavia, kuten paikallis- ja alueviranomaisia. Niillä on toimivaltuuksiensa johdosta perustava rooli asiaan liittyvissä foorumeissa, aloitteissa ja keskusteluissa. Keskustelun tulee pohjautua tällaisiin paikallisiin ja alueellisiin foorumeihin, joihin osallistuu (paikallis- ja aluetason sekä valtio- ja unionitason) vaaleilla valittuja edustajia sekä kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Niiden avulla keskustelun tulokset voidaan välittää jäsenvaltioiden parlamentteihin ja Strasbourgissa pidettäviin täysistuntoihin.

2.1

toivoo, että toimet koordinoidaan paikallis- ja aluetason kanssa, sillä EU:n ja alueiden esille tuoman monitasoisen hallinnon avulla viestinnästäkin voidaan tehdä monitasoista, jolloin siihen sisältyy toissijaisuusperiaatteen hengen mukaisesti vastavuoroiseen tunnustamiseen tähtääviä toimia. Komitea lähtee siitä, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat aktiivisesti eurooppalaiseen viestintäpolitiikkaan. Kun otetaan huomioon EU:n sisällä vallitseva monimuotoisuus sekä toissijaisuusperiaatteen noudattaminen, paikallis- ja alueviranomaiset ovat kansalaisia lähimpänä olevana hallintotasona oikea taho välittämään kansalaisille tietoa Eurooppa-hankkeesta.

2.2

suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että Euroopan viestintäpolitiikasta on julkaistu valkoinen kirja, joka perustuu vuoropuhelun voimistamiseen, kansalaisläheisyyteen ja lähestymistavan hajauttamiseen. Komitea pahoittelee kuitenkin, ettei asiakirjassa esitetä poliittisia hahmotelmia ja että sitä voidaan siis käyttää vain välineenä. Komitea huomauttaa erityisesti, että asiakirjasta puuttuu strateginen visio siitä, millainen luonne ja rooli Euroopan unionilla on tulevina vuosina unionin kansalaisten etujen ja tarpeiden suojelussa ja edistämisessä.

2.3

on hyvillään, että valkoisessa kirjassa tunnustetaan paikallis- ja alueviranomaisten sekä erityisesti paikallisten ja alueellisten viestimien rooli kansalaisvuoropuhelun vakiinnuttamisessa sekä sen varmistamisessa, että paikallis- ja alueyhteisöt osallistuvat aktiivisesti Eurooppa-asioiden käsittelyyn. Komitea kehottaa verkottamaan Brysselissä toimivien viestimien laaja-alaisen kirjeenvaihtajaverkon entistä paremmin paikallistoimitusten kanssa soveltuvin toimin (työpajat, toimittajien kutsuminen Brysseliin). Tässä yhteydessä komitea muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisten tehokas toiminta edellyttää asianmukaisia toimintaresursseja.

2.4

korostaa, että Euroopan unionilla on — eikä vähiten komitean panoksen sekä paikallis- ja aluevaltuutettujen panoksen ansiosta — asianmukaiset demokraattiset puitteet kansalaisvuoropuhelun elvyttämiseksi, eurooppalaisen kansalaishengen kehittämiseksi ja yhteisön toimien uudelleenmuotoilemiseksi läheisyystavoitteen mukaisesti. Komitea muistuttaa, että paikallis- ja aluelehdistö on perustavan tärkeä linkki viestinnässä kansalaisten kanssa.

2.5

pahoittelee, että sille on varattu valkoisen kirjan ehdotuksissa vain sivurooli. Komitea on kuitenkin valmis kantamaan vastuunsa paikallis- ja alueviranomaisten sekä paikallis- ja aluelehdistön kannustamisesta ja niiden toiminnan koordinoinnista. Näin ollen komitea on myös valmis tekemään yhteistyötä muiden toimielinten kanssa ja osallistumaan hyvin aktiivisesti pohdinta-ajan toimiin. Komitea korostaa tässä yhteydessä, että sen käytettävissä olevia budjettimäärärahoja tulee lisätä ja että sille tulee osoittaa tarvittavat määrärahat, jotta se voi antaa panoksensa tiedotus- ja viestintäpolitiikan uudistamiseen.

2.6

kannattaa tässä yhteydessä neuvotteluiden käynnistämistä komission asianomaisten yksiköiden kanssa tiedotus- ja viestintäpolitiikkaa käsittelevän lisäyksen tekemiseksi Euroopan komission ja alueiden komitean marraskuussa 2005 uudistettuun yhteistyösopimukseen.

2.7

haluaa antaa oman panoksensa viestinnän käytännesääntöjä koskevaan eurooppalaiseen peruskirjaan ja pyytää komissiota täsmentämään, millaisesta asiakirjasta on kyse, mitkä sen tavoitteet ovat ja millaista lisäarvoa siitä saataisiin.

2.8

katsoo, että viestintäpolitiikka on nivottava aktiiviseen kansalaisuuteen tukemalla laajaa julkisuutta saavia tapahtumia sekä tutkimuksia, tiedottamisen välineitä, vuoropuhelu- ja pohdintafoorumeja, joiden kohderyhmä on mahdollisimman laaja ja rajoista riippumaton. Lisäksi on käsiteltävä kansalaisia lähellä olevia kysymyksiä, kuten työllisyyttä, kaupunkien ja maaseudun kehittämistä, turvallisuutta, maahanmuuttoa, ympäristönsuojelua ja energiahuoltoa, joilla EU:n toimilla on selkeä lisäarvo. Kyseisillä aiheilla on myös merkittävä vaikutus paikallis- ja alueviranomaisten politiikkaan: näin unionista voidaan tehdä kansalaisille nykyistä konkreettisempi.

2.9

toteaa, että valkoisen kirjan yhtenä tavoitteena on julkisen mielipiteen yhä parempi ymmärtäminen Eurobarometri-selvitysten avulla. Komitea ehdottaa, että mielipidetutkimuksista tehtäisiin nykyistä paremmin paikallis- ja aluetasolle soveltuvia ja että Eurobarometrillä olisi paremmat yhteydet AK:hon ja sen jäseniin. Viranomaisten paikalliset ja alueelliset toimijat voivat suorimmin välittää kansalaisten näkökantoja.

2.10

kannustaa sisällyttämään oppilaitosten opetussuunnitelmiin eurooppalaisen kansalaistaidon kursseja, joilla opetettaisiin, mistä Eurooppa-hankkeessa on kyse, mitkä ovat unionin perusarvot, miten se syntyi, mitkä olivat sen alkuperäiset tavoitteet ja millaisia haasteita tulevaisuudessa on edessä. Koulujen ja yliopistojen opetusohjelmiin tulisi myös varata riittävästi aikaa ja opettajia.

2.11

katsoo, että eurooppalaisen viestintäpolitiikan avulla tulee varmistaa, että EU:lla on käytettävissään riippumattomia tiedottamisen välineitä. Komitea toivoo erityisesti, että alueellisten uutistoimistojen yhteydessä kehitetään välineitä Eurooppa-asioista tiedottamiseksi, että virkamiehille järjestetään viestinnän koulutusohjelmia ja että Europe by Satellite -palvelua kehitetään audiovisuaalisen viestinnän välineestä aidoksi eurooppalaiseksi uutistoimistoksi.

2.12

ehdottaa, että vahvistetaan yksinkertaisia, hajautettuja rahoitusmahdollisuuksia pienten valtiosta riippumattomien organisaatioiden tukemiseksi, jotta vahvistetaan niiden suoraan kansalaisille suunnattua, EU-asioita koskevaa tiedotusta esimerkiksi keskustelutilaisuuksien, opinto-ohjelmien, alueellisiin tarpeisiin mukautettujen esitteiden tai Brysselin-vierailujen avulla.

2.13

suosittaa, että tietoa kootaan ja levitetään alueellisten ja paikallisten elinten välityksellä. Komitea toivoo, että unionin muut elimet ryhtyvät sen kanssa pysyvään yhteistyöhön, jotta viestintä- ja tiedotussuunnitelmat voidaan laatia suunnitellun mukaisesti yhdessä.

2.14

toivoo, että unionista tiedottaminen ja viestittäminen miellettäisiin vihdoin loogiseksi viitekehykseksi, joka kuntien, alueiden ja jäsenvaltioiden elinten, viranomaisten ja instituutioiden sekä viestimien on otettava lähtökohdakseen voidakseen antaa unionista oikeanlaista ja kokonaisvaltaista tietoa.