20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/1

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY (3) laadittiin selkeyden vuoksi uudelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 661/2010/EU (4).

(2)

Euroopan laajuisten liikenneverkkojen suunnittelu, kehittäminen ja toiminta auttavat osaltaan saavuttamaan muun muassa Eurooppa 2020 -strategiassa ja komission valkoisessa kirjassa ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää”, jäljempänä ’valkoinen kirja’, esitettyjä tärkeitä unionin tavoitteita, joihin kuuluvat muun muassa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen. Niiden erityistavoitteisiin sisältyvät myös henkilöiden ja tavaroiden saumaton, turvallinen ja kestävä liikkuvuus, kaikkien unionin alueiden saavutettavuuden ja toimivien yhteyksien varmistaminen sekä talouden kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen kokonaisvaltaisesti. Nämä erityistavoitteet olisi saavutettava perustamalla resurssitehokkaalla ja kestävällä tavalla kansalliset liikenneverkot, jotka ovat yhteenliitettäviä ja yhteentoimivia. Esimerkiksi rautateiden yhteentoimivuutta voitaisiin tehostaa innovatiivisin ratkaisuin, kuten veturilaittein ja useamman raideleveyden raitein, joilla pyritään parantamaan järjestelmien yhteensopivuutta.

(3)

Liikenteen lisääntyminen on johtanut ruuhkien lisääntymiseen kansainvälisessä liikenteessä. Jotta henkilöiden ja tavaroiden kansainvälinen liikkuvuus varmistettaisiin, Euroopan laajuisen liikenneverkon kapasiteetti ja tämän kapasiteetin käyttö olisi optimoitava, ja sitä olisi tarvittaessa laajennettava poistamalla infrastruktuurin pullonkaulat ja rakentamalla puuttuvat infrastruktuuriyhteydet jäsenvaltioiden sisälle ja niiden välille sekä tarvittaessa jäsenvaltioiden ja naapurimaiden välille sekä ottamalla huomioon käynnissä olevat neuvottelut ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kanssa.

(4)

Kuten valkoisessa kirjassa todetaan, liikenteen tehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa huomattavasti varmistamalla, että liikennemuodot integroidaan paremmin koko verkossa infrastruktuurin, tietovirtojen ja menettelyjen osalta.

(5)

Valkoisessa kirjassa kehotetaan käyttämään liikenteeseen liittyvää tieto- ja viestintätekniikkaa paremman ja yhdennetyn liikenteen ohjauksen varmistamiseksi ja hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi tavaraliikennelogistiikan, lastin seurannan ja jäljityksen parantamisen sekä aikataulujen ja liikennevirtojen optimoinnin avulla. Koska tällaisilla toimenpiteillä edistetään liikenneinfrastruktuurin tehokasta hoitoa ja käyttöä, niiden olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan.

(6)

Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevassa politiikassa on otettava huomioon liikennepolitiikan kehitys ja infrastruktuurin omistajuus. Liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhä pääasiassa jäsenvaltiot. Nyt kuitenkin myös alue- ja paikallisviranomaisten, infrastruktuurin haltijoiden, toimiluvan haltijoiden sekä satama- ja lentoasemaviranomaisten kaltaisista muista toimijoista, joiden joukossa on myös yksityisen sektorin kumppaneita, on tullut merkittäviä Euroopan laajuisen multimodaalisen liikenneverkon ja siihen liittyvien investointien täytäntöönpanijoita.

(7)

Euroopan laajuinen liikenneverkko koostuu suuressa määrin jo olemassa olevasta infrastruktuurista. Jotta Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevan uuden politiikan tavoitteet voitaisiin kokonaisuudessaan saavuttaa, infrastruktuuria koskevat yhdenmukaiset vaatimukset olisi säädettävä asetuksella niiden saattamiseksi yhteensopiviksi Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuurin kanssa.

(8)

Euroopan laajuinen liikenneverkko olisi kehitettävä luomalla uutta liikenneinfrastruktuuria, kunnostamalla ja parantamalla olemassa olevaa infrastruktuuria sekä toteuttamalla toimenpiteitä sen resurssien tehokkaan käytön edistämiseksi. Tietyissä tapauksissa säännöllisessä kunnossapidossa aiemmin olleiden puutteiden vuoksi rautatieinfrastruktuurin kunnostaminen on tarpeen. Kunnostaminen on prosessi, jonka tuloksena saavutetaan olemassa olevan rautatieinfrastruktuurin alkuperäiset rakennusparametrit ja pitkän aikavälin parannuksia sen laatuun nykyiseen tilaan verrattuna soveltamalla tämän asetuksen vaatimuksia ja säännöksiä.

(9)

Toteutettaessa yhteistä etua koskevia hankkeita olisi kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota asianomaisen yksittäisen hankkeen erityispiirteisiin. Olisi hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan yhteisvaikutuksia muiden politiikanalojen kuten matkailun kanssa sisällyttämällä siltojen ja tunnelien kaltaisiin maa- ja vesirakennuskohteisiin EuroVelo-reitteihin ja muihin pitkiin pyöräilyreitteihin liittyvää pyöräilyinfrastruktuuria.

(10)

Euroopan laajuista liikenneverkkoa olisi mieluiten kehitettävä kaksitasoisella rakenteella, johon kuuluvat kattava verkko ja ydinverkko ja joka perustuu yhteiseen ja avoimeen menetelmään, siten että nämä kaksi tasoa ovat infrastruktuurisuunnittelun korkein taso unionissa.

(11)

Kattavan verkon olisi muodostuttava Euroopan laajuisesta liikenneverkosta, jossa yhdennetyn meripolitiikan tapaan, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1255/2011 (5), kaikkien unionin alueiden, mukaan lukien syrjäiset alueet, saarialueet ja syrjäisimmät alueet, saavutettavuus ja yhteyksien toimivuus on varmistettu ja joka vahvistaa alueiden välistä sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta. Tällä asetuksella vahvistettavissa suuntaviivoissa, jäljempänä ’suuntaviivat’, olisi määritettävä kattavan verkon infrastruktuuria koskevat vaatimukset, jotta edistetään korkealaatuisen verkon kehittämistä koko unionin alueelle vuoteen 2050 mennessä.

(12)

Valkoisessa kirjassa todetaan myös, että unionin itä- ja länsiosien välillä on edelleen merkittäviä liikenneinfrastruktuuriin liittyviä eroavaisuuksia. Nämä eroavaisuudet on poistettava, jotta saadaan aikaan täysin yhdennetty eurooppalainen liikenneinfrastruktuuriverkko.

(13)

Ydinverkko olisi määritettävä ja sen kehittämiseksi vuoteen 2030 mennessä olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet ensisijaisena tavoitteena kattavan verkon muodostamassa kehyksessä. Ydinverkon olisi muodostettava runko kestävän multimodaalisen liikenneverkon kehittämiselle ja edistettävä koko kattavan verkon kehittämistä. Unionin toimet olisi voitava kohdentaa niihin Euroopan laajuisen liikenneverkon osiin, joista saadaan suurin lisäarvo Euroopan tasolla, eli erityisesti rajanylityskohtiin, puuttuviin yhteyksiin, multimodaalisiin yhteyskohtiin ja vakavimpiin pullonkauloihin, minkä avulla myös edistettäisiin valkoisessa kirjassa asetettua tavoitetta vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä.

(14)

Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa olisi voitava myöntää poikkeuksia ydinverkkoon sovellettavien infrastruktuurivaatimusten osalta. Niihin olisi kuuluttava tapaukset, joissa investointi ei ole perusteltavissa, esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla.

(15)

Erillään olevien tai osittain erillään olevien rautatieverkkojen erityistilanne olisi tunnustettava myöntämällä niille poikkeuksia tietyistä infrastruktuurivaatimuksista.

(16)

Suorittaessaan ydinverkon toteuttamisen uudelleentarkastelua vuoteen 2023 mennessä komission olisi otettava huomioon kansalliset toteutussuunnitelmat ja tulevat laajentumiset.

(17)

Euroopan laajuinen liikenneverkko kattaa ainoastaan osan olemassa olevista liikenneverkoista. Komission olisi vuoteen 2023 mennessä tehtävän ydinverkon toteuttamista koskevan uudelleentarkastelun yhteydessä arvioitava yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, olisiko verkkoon sisällytettävä muitakin osia, kuten tiettyjä luokkaan III kuuluvia sisävesiväyliä. Komission olisi tämän uudelleentarkastelun yhteydessä arvioitava myös hankkeiden etenemistä, ja sen olisi voitava tarvittaessa harkita kyseisiä määräaikoja uudelleen ottaen huomioon kehityssuunnat, jotka saattavat vaikuttaa näissä määräajoissa pysymisen todennäköisyyteen.

(18)

Suorittaessaan ydinverkon toteuttamisen uudelleentarkastelua vuoteen 2023 mennessä komission olisi jäsenvaltioita kuultuaan arvioitava, sisällytetäänkö verkkoon muita osia, erityisesti päätökseen N:o 661/2010/EU sisältyvät ensisijaiset hankkeet.

(19)

Jotta ydinverkko voitaisiin rakentaa koordinoidulla tavalla ja nopeasti, jolloin verkosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toteutetaan tarvittavat toimenpiteet yhteistä etua koskevien hankkeiden viimeistelemiseksi vuoteen 2030 mennessä. Jäsenvaltioiden olisi kaikin mahdollisin tavoin pyrittävä saattamaan kattava verkko päätökseen ja noudattamaan suuntaviivojen asiaankuuluvia säännöksiä vuoteen 2050 mennessä.

(20)

On tarpeen yksilöidä Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamista edistävät yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka edistävät suuntaviivoissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja vastaavat niissä vahvistettuja painopisteitä. Hankkeiden täytäntöönpanon olisi riiputtava niiden kehitysvaiheesta, siitä, miten niissä noudatetaan unionin ja kansallisen tason oikeudellisia menettelyjä, sekä taloudellisten voimavarojen saatavuudesta, sanotun kuitenkaan ennakolta ratkaisematta jäsenvaltion tai unionin taloudellista sitoutumista.

(21)

Yhteistä etua koskevista hankkeista olisi saatava eurooppalaista lisäarvoa. Rajatylittävistä hankkeista saadaan yleensä suurta eurooppalaista lisäarvoa, mutta niillä voi olla vähäisemmät suorat taloudelliset vaikutukset kuin puhtaasti kansallisilla hankkeilla. Tällaisten rajatylittävien hankkeiden olisi niiden toteutuksen varmistamiseksi oltava unionin toimien ensisijaisia kohteita.

(22)

Yhteistä etua koskevista hankkeista, joille haetaan unionin rahoitusta, olisi lisäksi tehtävä sosioekonominen kustannus-hyötyanalyysi, joka perustuu tunnustettuun menetelmään ja jossa otetaan huomioon asiaankuuluvat sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt sekä ilmastoon ja ympäristöön liittyvät hyödyt ja kustannukset. Ilmastoon ja ympäristöön liittyviä kustannuksia ja hyötyjä koskevan analyysin olisi perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU (6) nojalla tehtyyn ympäristövaikutusten arviointiin.

(23)

Jotta voidaan liikenteen valkoisen kirjan päästövähennystavoitteiden mukaisesti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä, olisi arvioitava uuteen liikenneinfrastruktuuriin, liikenneinfrastruktuurin laajentamiseen tai sen parantamiseen liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden kasvihuonekaasuvaikutukset.

(24)

Joitakin verkon osia hoitavat muut toimijat kuin jäsenvaltiot. Jäsenvaltioiden velvollisuutena on kuitenkin varmistaa verkkoa koskevien sääntöjen asianmukainen soveltaminen alueellaan. Koska Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittäminen ja täytäntöönpano edellyttää tämän asetuksen yhteistä soveltamista, verkon kaikkiin osiin olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä muun asian kannalta merkityksellisen unionin ja kansallisen oikeuden mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia.

(25)

Naapurimaiden ja kolmansien maiden kanssa on tarpeen tehdä yhteistyötä asiaankuuluvien infrastruktuuriverkkojen välisten yhteyksien ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Sen vuoksi unionin olisi soveltuvin osin edistettävä näiden maiden kanssa toteutettavia yhteistä etua koskevia hankkeita.

(26)

Jotta liikennemuodot voitaisiin yhdentää koko verkossa, Euroopan laajuinen liikenneverkko on suunniteltava asianmukaisella tavalla. Tämä edellyttää myös, että infrastruktuuria, telemaattisia sovelluksia, varusteita ja palveluja koskevat erityisvaatimukset pannaan täytäntöön koko verkossa. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa, että tällaisia vaatimuksia sovelletaan asianmukaisella ja yhteisellä tavalla koko Euroopassa kaikkiin liikennemuotoihin ja niiden välisiin yhteyksiin Euroopan laajuisessa liikenneverkossa ja sen ulkopuolella, jotta verkostovaikutuksen etuja voitaisiin hyödyntää ja jotta tehokkaat Euroopan laajuiset pitkän matkan kuljetustoiminnot olisivat mahdollisia.

(27)

Jotta olemassa olevat ja suunnitteilla olevat kattavan verkon ja ydinverkon liikenneinfrastruktuurit voitaisiin määrittää, olisi laadittava karttoja, joita mukautetaan ajan mittaan liikennevirtojen kehittymisen huomioon ottamiseksi. Näiden karttojen teknisenä perustana toimii Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskeva interaktiivinen maantieteellinen ja tekninen tietojärjestelmä (TENtec), joka sisältää yksityiskohtaisempia tietoja Euroopan laajuisesta liikenneinfrastruktuurista.

(28)

Suuntaviivoissa olisi vahvistettava painopisteet, jotta Euroopan laajuinen liikenneverkko saadaan kehitettyä määrätyssä aikataulussa.

(29)

Telemaattisia sovelluksia tarvitaan perustaksi liikenne- ja kuljetustoimintojen ja liikenneturvallisuuden optimoinnille sekä niihin liittyvien palvelujen parantamiselle. Matkustajille annettavat tiedot, mukaan lukien tiedot varaus- ja lipunkirjoitusjärjestelmistä, olisi toimitettava komission asetuksen (EU) N:o 454/2011 (7) mukaisesti.

(30)

Suuntaviivoissa olisi käsiteltävä kestävää kaupunkiliikennettä koskevien unionin tavoitteiden mukaisen kattavan verkon kehittämistä kaupunkisolmukohdissa, sillä tällaiset solmukohdat ovat Euroopan laajuisessa liikenneverkossa liikkuvien henkilöiden ja tavaroiden lähtö- tai määräpaikkoja (”last mile”) sekä paikkoja, joissa kuljetusvälinettä vaihdetaan saman liikennemuodon sisällä tai eri liikennemuotojen välillä.

(31)

Euroopan laajuisen liikenneverkon olisi laajuutensa vuoksi muodostettava perusta uusien teknologioiden ja innovaatioiden laajamittaiselle käytölle, mikä voi esimerkiksi parantaa Euroopan liikennealan kokonaistehokkuutta ja pienentää sen hiilijalanjälkeä. Tämä auttaa saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja valkoisen kirjan tavoitteen, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on alennettava 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä (vuoteen 1990 verrattuna), ja samalla edistää unionin polttoaineen toimitusvarmuuden parantamista koskevan tavoitteen saavuttamista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olisi parannettava vaihtoehtoisten puhtaiden polttoaineiden saatavuutta kaikkialla Euroopan laajuisessa liikenneverkossa. Vaihtoehtoisten puhtaiden polttoaineiden saatavuuden olisi perustuttava kyseisten polttoaineiden kysyntään, eikä pitäisi edellyttää, että jokaista vaihtoehtoista puhdasta polttoainetta olisi saatavana jokaisella huoltoasemalla.

(32)

Euroopan laajuisella liikenneverkolla on varmistettava tehokas multimodaalisuus, jotta voidaan valita parempi ja kestävämpi liikennemuoto henkilöiden ja tavaroiden kuljetusta varten sekä koota yhteen suuria kuljetusmääriä pitkiä kuljetusosuuksia varten. Tämä tekee multimodaalisuudesta taloudellisesti houkuttelevamman vaihtoehdon matkustajille, käyttäjille ja huolitsijoille.

(33)

Jotta kaikille liikennemuodoille rakennettaisiin korkeatasoinen ja tehokas liikenneinfrastruktuuri, Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämisessä olisi otettava huomioon henkilö- ja tavaraliikenteen turvallisuus ja varmuus, vaikutus ilmastonmuutokseen sekä ilmastonmuutoksen, mahdollisten luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien vaikutus infrastruktuuriin ja infrastruktuurin saavutettavuus kaikkien liikenteen käyttäjien kannalta.

(34)

Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien olisi infrastruktuurin suunnitteluvaiheessa asianmukaisella tavalla tarkasteltava riskiarviointia ja mukautustoimenpiteitä, joilla parannetaan kestävyyttä ilmastonmuutosta ja ympäristökatastrofeja vastaan.

(35)

Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottoreiden olisi tehtävä suunnitelmista ja hankkeista ympäristöarvioinnit neuvoston direktiivissä 92/43/ETY (8), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY (9), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/42/EY (10), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/147/EY (11) sekä direktiivissä 2011/92/EU säädetyn mukaisesti, jotta estetään ympäristölle aiheutuvat kielteiset vaikutukset tai, kun tämä ei ole mahdollista, lievennetään ympäristölle aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia, kuten maiseman rikkoutumista, maaperän sulkemista, ilman ja veden pilaantumista sekä melusaastetta, ja jotta biologista monimuotoisuutta suojellaan tehokkaalla tavalla.

(36)

Myös ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelu sekä sisävesiliikenteen strategiset vaatimukset olisi otettava huomioon.

(37)

Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien olisi varmistettava, että yhteistä etua koskevien hankkeiden arvioinnit suoritetaan tehokkaasti ja välttäen tarpeettomia viivästyksiä.

(38)

Liikenneinfrastruktuurin olisi edistettävä saumatonta liikkuvuutta ja saavutettavuutta kaikkien käyttäjien, erityisesti vanhusten, liikuntarajoitteisten henkilöiden ja vammaisten matkustajien kannalta.

(39)

Jäsenvaltioiden olisi suoritettava ennakkoarviointeja infrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen saavutettavuudesta.

(40)

Ydinverkon olisi oltava osa sen kanssa päällekkäistä kattavaa verkkoa. Siihen olisi kuuluttava Euroopan laajuisen liikenneverkon strategisesti tärkeimmät solmukohdat ja yhteydet liikennetarpeiden mukaisesti. Sen olisi oltava multimodaalinen, eli sen olisi sisällettävä kaikki liikennemuodot ja niiden yhteydet sekä asiaankuuluvat liikenteenhallinta- ja tietohallintajärjestelmät.

(41)

Ydinverkko on yksilöity objektiivisen suunnittelumenetelmän perusteella. Tässä menetelmässä on yksilöity tärkeimmät kaupunkisolmukohdat, satamat ja lentoasemat sekä rajanylityspaikat. Nämä solmukohdat liitetään mahdollisuuksien mukaan multimodaaliyhteyksiin, kunhan ne ovat taloudellisesti kannattavia, ympäristön kannalta kestäviä ja toteutettavissa vuoteen 2030 mennessä. Menetelmä on varmistanut yhteenliitettävyyden kaikkien jäsenvaltioiden osalta sekä tärkeimpien saarten integroinnin ydinverkkoon.

(42)

Jotta ydinverkko toteutettaisiin annetussa aikataulussa, eri hankkeiden rajatylittävässä koordinoinnissa ja käytävän kehityksen synkronoinnissa voitaisiin käyttää välineenä käytäviin perustuvaa lähestymistapaa, jolloin verkosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Tätä välinettä ei saisi pitää perustana tiettyjen ydinverkkoa koskevien hankkeiden priorisoinnille. Ydinverkkokäytävien olisi autettava kehittämään ydinverkon infrastruktuuria tavalla, jolla poistetaan pullonkauloja, parannetaan rajat ylittäviä yhteyksiä sekä lisätään tehokkuutta ja kestävyyttä. Niiden olisi edistettävä yhteenkuuluvuutta parantamalla alueellista yhteistyötä.

(43)

Ydinverkkokäytävillä olisi vastattava myös laajempiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin ja helpotettava yhteentoimivuutta, liikennemuotojen yhdentämistä ja multimodaalikuljetuksia. Näin voitaisiin ottaa käyttöön varta vasten kehitettyjä käytäviä, jotka on optimoitu päästöjen kannalta ja joiden ympäristövaikutukset on näin ollen minimoitu, jotka lisäävät kilpailukykyä ja jotka ovat samalla houkuttelevia vaihtoehtoja luotettavuutensa, vähäisten ruuhkiensa ja alhaisten toiminta- ja hallintokustannustensa ansiosta. Verkkokäytäviä koskevan lähestymistavan olisi oltava avoin ja selkeä, ja tällaisten käytävien hallinta ei saisi aiheuttaa ylimääräisiä hallinnollisia rasitteita tai kustannuksia.

(44)

Tässä asetuksessa tarkoitettujen eurooppalaisten koordinaattoreiden olisi yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa helpotettava toimenpiteitä oikean hallinnointirakenteen suunnittelemiseksi ja niin yksityisten kuin julkisten rahoituslähteiden yksilöimiseksi monimutkaisille rajatylittäville hankkeille kunkin ydinverkkokäytävän osalta. Eurooppalaisten koordinaattoreiden olisi helpotettava ydinverkkokäytävien koordinoitua täytäntöönpanoa.

(45)

Eurooppalaisilla koordinaattoreilla on erittäin suuri merkitys käytävien kehittämisessä ja niiden varrella tehtävässä yhteistyössä.

(46)

Ydinverkkokäytävien olisi vastattava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 (12) mukaisesti perustettuja rautateiden tavaraliikennekäytäviä sekä komission päätöksessä 2009/561/EY (13) säädettyä Eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) eurooppalaista käyttöönottosuunnitelmaa.

(47)

Jotta suuntaviivat ja unionin tasolla käytettävissä olevien asiaankuuluvien rahoitusvälineiden ohjelmasuunnittelu olisivat mahdollisimman johdonmukaisia, Euroopan laajuisen liikenneverkon rahoituksessa olisi noudatettava tätä asetusta ja sen olisi perustuttava erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1316/2013 (14). Sillä olisi vastaavasti pyrittävä suuntaamaan ja yhdistämään rahoitusta, jota saadaan asiaankuuluvista sisäisistä ja ulkoisista välineistä, kuten rakenne- ja koheesiorahastoista, naapuruuspolitiikan investointivälineestä ja liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (15), sekä Euroopan investointipankista, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankista ja muista rahoituslaitoksista.

(48)

Jotta liitteeseen I sisältyvät kartat voitaisiin päivittää ottaen huomioon mahdolliset muutokset, jotka johtuvat etukäteen määriteltyjä määrällisiä kynnyksiä vasten analysoitujen tiettyjen liikenneinfrastruktuurin osien tosiasiallisesta käytöstä, komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti ja jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 172 artiklasta muuta johdu siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä liitteisiin I ja II tehtävien muutosten osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(49)

Yhteistä etua koskevien hankkeiden vaikutuspiirissä olevien alue- ja paikallisviranomaisten sekä paikallisen kansalaisyhteiskunnan edut olisi otettava asianmukaisesti huomioon hankkeiden suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.

(50)

Liikenneinfrastruktuurin suunnittelun ja täytäntöönpanon sekä liikennepalvelujen tarjoamisen eurooppalaiset ja kansalliset puitteet tarjoavat sidosryhmille mahdollisuuksia myötävaikuttaa tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Euroopan laajuisen liikenneverkon uusi täytäntöönpanoväline eli ydinverkkokäytävät on vahva keino, jolla saadaan käyttöön sidosryhmien potentiaalia, edistetään niiden välistä yhteistyötä ja vahvistetaan täydentävyyttä suhteessa jäsenvaltioiden toimiin.

(51)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (16) mukaisesti.

(52)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita ja erityisesti Euroopan laajuisen liikenneverkon perustamista ja kehittämistä koordinoidulla tavalla, vaan ne voidaan kyseisten tavoitteiden koordinointitarpeen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(53)

Päätös N:o 661/2010/EU olisi kumottava.

(54)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jotta sen nojalla annettavat delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset voidaan hyväksyä ajoissa,

a)

’yhteistä etua koskevalla hankkeella’ tämän asetuksen vaatimusten ja säännösten mukaisesti toteutettua hanketta;

b)

’naapurimaalla’ Euroopan naapuruuspolitiikkaan, mukaan lukien strateginen kumppanuus, laajentumispolitiikkaan, Euroopan talousalueeseen tai Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvaa maata;

c)

’kolmannella maalla’ kaikkia naapurimaita tai muita maita, joiden kanssa unioni voi tehdä yhteistyötä tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi;

d)

’Euroopan tasolla saatavalla lisäarvolla’ hankkeen arvoa, jota saadaan pelkästään kunkin jäsenvaltion mahdollisesti saavuttaman arvon lisäksi ja joka johtaa jäsenvaltioiden välisten liikenneyhteyksien ja liikennevirtojen merkittävään parantumiseen tehokkuuden, kestävyyden, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden kannalta 4 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti;

e)

’infrastruktuurin haltijalla’ elintä tai yritystä, joka vastaa erityisesti liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta tai ylläpidosta. Tähän voi kuulua myös infrastruktuurin valvonta- ja turvajärjestelmien hallinnointi;

f)

’telemaattisilla sovelluksilla’ tietoja, viestintää, navigointia tai paikannus-/lokalisointiteknologiaa käyttäviä järjestelmiä, joilla hallitaan tehokkaasti infrastruktuuria, liikkuvuutta ja liikennettä Euroopan laajuisessa liikenneverkossa ja joista kansalaiset ja liikenteenharjoittajat saavat lisäarvopalveluita, mukaan lukien verkon turvallista, varmaa, ympäristöystävällistä ja resurssitehokasta käyttöä koskevat järjestelmät. Niihin voivat kuulua myös ajoneuvoissa olevat laitteet, jos ne muodostavat erottamattoman järjestelmän vastaavien infrastruktuurin osien kanssa. Niihin sisältyvät g–1 alakohdassa tarkoitetut järjestelmät, teknologiat ja palvelut;

g)

’älykkäällä liikennejärjestelmällä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/40/EU (17) määritettyä järjestelmää;

h)

’ilmaliikenteen hallintajärjestelmällä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/2004 (18) sekä eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman, sellaisena kuin se on määritetty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 219/2007 (19), mukaista järjestelmää;

i)

’alusliikenteen ohjaus- ja tietojärjestelmällä’ (VTMIS) järjestelmiä, joilla seurataan ja hallitaan liikennettä ja merikuljetuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/59/EY (20) säädettyjä alusten automaattista tunnistusjärjestelmää (AIS), alusten kaukotunnistus- ja seurantajärjestelmää (LRIT) sekä rannikkotutkajärjestelmiä ja radioviestintää käyttäen, ja se käsittää kansallisten merenkulun tietojärjestelmien integroinnin SafeSeaNetin kautta;

j)

’jokiliikenteen tietopalveluilla’ (RIS) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/44/EY (21) määritettyä sisävesien tieto- ja viestintäteknologiaa;

k)

’sähköisillä meriliikennepalveluilla’ palveluita, joissa käytetään edistynyttä ja yhteentoimivaa meriliikennealan tietotekniikkaa hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja lastin käsittelyn helpottamiseksi merellä ja satama-alueilla, mukaan lukien keskitetyt palvelupisteet, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/65/EU (22) säädetty integroitu merenkulkualan keskitetty palvelupiste, sataman sisäiset tiedonvaihtojärjestelmät ja asiaankuuluvat tullin tietojärjestelmät;

l)

’Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä’ (ERTMS) komission päätöksessä 2006/679/EY (23) ja komission päätöksessä 2006/860/EY (24) määriteltyä järjestelmää;

m)

’rajanylityskohdalla’ osuutta, joka varmistaa kahden jäsenvaltion tai jäsenvaltion ja naapurimaan välisten eri puolilla rajaa sijaitsevien lähimpien kaupunkisolmukohtien välisen yhteistä etua koskevan hankkeen jatkuvuuden;

n)

’multimodaalisella liikenteellä’ henkilöiden tai tavaroiden taikka niiden molempien kuljettamista kahta tai useampaa liikennemuotoa käyttäen;

o)

’yhteentoimivuudella’ tietyn liikennemuodon infrastruktuurin kykyä, mukaan lukien kaikki sääntelyä koskevat, tekniset ja toiminnalliset edellytykset, mahdollistaa turvalliset ja keskeytymättömät liikennevirrat sellaisella suoritustasolla, joka kyseiseltä infrastruktuurilta tai muodolta vaaditaan;

p)

’kaupunkisolmukohdalla’ kaupunkialuetta, jolla Euroopan laajuisen liikenneverkon liikenneinfrastruktuuri, kuten taajama-alueella ja sen ympärillä sijaitsevat satamat, mukaan lukien matkustajaliikenneterminaalit, lentoasemat, rautatieasemat, logistiset alustat ja tavaraliikenneterminaalit, on liitetty kyseisen infrastruktuurin muihin osiin sekä alue- ja paikallisliikenteen infrastruktuuriin;

q)

’pullonkaulalla’ fyysistä, teknistä tai toiminnallista estettä, josta aiheutuva järjestelmäkatkos vaikuttaa kaukoliikennevirtojen tai rajatylittävien virtojen sujuvuuteen ja joka voidaan poistaa ottamalla käyttöön uutta infrastruktuuria tai parantamalla merkittävästi olemassa olevaa infrastruktuuria, mikä voisi synnyttää huomattavia parannuksia, jotka ratkaisevat pullonkaulojen aiheuttamat rajoitukset;

r)

’logistisella alustalla’ aluetta, joka on liitetty suoraan Euroopan laajuisen liikenneverkon liikenneinfrastruktuuriin, mukaan lukien vähintään yksi tavaraliikenneterminaali, ja joka mahdollistaa logististen toimintojen suorittamisen;

s)

’tavaraliikenneterminaalilla’ rakennetta, joka on varustettu siten, että siellä voidaan suorittaa vähintään kahden liikennemuodon välinen tai kahden erilaisen rautatiejärjestelmän välinen uudelleenlastaus ja varastoida rahtia väliaikaisesti, kuten satamia, sisävesisatamia, lentoasemia ja rautatie-/maantieterminaaleja;

t)

’sosioekonomisella kustannus-hyötyanalyysilla’ tunnustettuun menetelmään perustuvaa hankkeen arvon määrällistä ennakkoarviointia, jossa otetaan huomioon kaikki asiaankuuluvat sosiaaliset ja taloudelliset sekä ilmastoon ja ympäristöön liittyvät hyödyt ja kustannukset. Ilmastoon ja ympäristöön liittyviä kustannuksia ja hyötyjä koskevan analyysin on perustuttava direktiivin 2011/92/EU nojalla tehtyyn ympäristövaikutusten arviointiin;

u)

’erillään olevalla verkolla’ jäsenvaltion rautatieverkkoa tai sen osaa, jonka raideleveys poikkeaa eurooppalaisten vaatimusten mukaisesta nimellisestä raideleveydestä (1 435 mm), mistä syystä tietyt mittavat investoinnit infrastruktuuriin eivät sen osalta ole taloudellisen kustannus-hyötysuhteensa puolesta perusteltavissa tuon verkon erityisominaisuuksien eli maantieteellisen erillisyyden tai syrjäisen sijainnin vuoksi;

v)

’NUTS-alueella’ aluetta, joka määritetään tilastollisessa alueluokituksessa;

w)

’vaihtoehtoisilla puhtailla polttoaineilla’ muun muassa sähköä, vetyä, biopolttoaineita (nesteet), synteettisiä polttoaineita, metaania (maakaasu (CNG ja LNG) ja biometaani) ja nestekaasupolttoaineita, joilla korvataan ainakin osittain fossiiliset öljylähteet liikenteen energiahuollossa, edistetään sen hiilettömyyttä sekä parannetaan liikenteen alan ympäristötehokkuutta.

a)

yhteenkuuluvuus, keinoina

b)

tehokkuus, keinoina

c)

kestävyys, keinoina

d)

käyttäjien saamien hyötyjen lisääminen, keinoina

a)

kehitetään, parannetaan ja pidetään kunnossa olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria;

b)

optimoidaan infrastruktuurin yhdentämistä ja yhteenliittämistä;

c)

käytetään uutta teknologiaa ja telemaattisia sovelluksia, jos tällainen käyttö on taloudellisesti järkevää;

d)

otetaan huomioon mahdolliset yhteisvaikutukset muiden verkkojen ja erityisesti Euroopan laajuisten energia- tai televiestintäverkkojen kanssa;

e)

arvioidaan strategisia ympäristövaikutuksia ja ilmastonmuutoksen torjunnan vaikutuksia sekä laaditaan asianmukaiset suunnitelmat ja ohjelmat;

f)

suunnitellaan ja laajennetaan infrastruktuurikapasiteettia tarpeen mukaan;

g)

otetaan riittävällä tavalla huomioon ilmaston muuttumisesta sekä luonnon tai ihmisen aiheuttamista suuronnettomuuksista johtuva liikenneinfrastruktuurin haavoittuvuus näihin haasteisiin vastaamiseksi.

a)

se myötävaikuttaa niiden tavoitteiden saavuttamiseen, jotka kuuluvat vähintään kahteen neljästä 4 artiklassa säädetystä kategoriasta;

b)

siinä noudatetaan II luvun ja, jos kyseessä on ydinverkko, myös III luvun säännöksiä;

c)

se on taloudellisesti elinkelpoinen sosioekonomisen kustannus-hyötyanalyysin hyötyjen perusteella;

d)

sillä on eurooppalaista lisäarvoa.

a)

liitetään ydinverkko yhteen rajanylityskohdissa ja jos ne koskevat liikennevirran, rajatarkastusten, rajavartioinnin ja muiden rajavalvontamenettelyjen saumattomuuden varmistamiseksi tarvittavaa infrastruktuuria;

b)

varmistetaan ydinverkon ja kolmansien maiden liikenneverkkojen välinen yhteys talouskasvun ja kilpailukyvyn lisäämiseksi;

c)

saatetaan päätökseen sellaisten kolmansien maiden liikenneinfrastruktuuri, jotka liittävät yhteen unionin ydinverkon osia;

d)

toteutetaan liikenteenhallintajärjestelmiä näissä maissa;

e)

edistetään meriliikennettä ja merten moottoriteitä, lukuun ottamatta rahoitustukea kolmansien maiden satamille;

f)

helpotetaan sisävesiliikennettä kolmansien maiden kanssa.

a)

edistämään Euroopan laajuisen liikenneverkon ja kolmansien maiden verkkojen yhteentoimivuutta;

b)

edistämään Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan politiikan laajentamista kolmansiin maihin;

c)

helpottamaan lentoliikennettä kolmansien maiden kanssa tehokkaan ja kestävän talouskasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi muun muassa laajentamalla yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa ja parantamalla ilmaliikenteen hallintaa koskevaa yhteistyötä;

d)

helpottamaan meriliikennettä ja edistämään merten moottoriteitä kolmansien maiden kanssa.

a)

eritellään liitteessä I ja liitteessä II olevassa 2 osassa olevissa kartoissa ja luetteloissa;

b)

eritellään tarkemmin kuvaamalla infrastruktuurin osat;

c)

täyttää tässä luvussa vahvistetut liikenneinfrastruktuureja koskevat vaatimukset;

d)

muodostaa perustan yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöimiselle;

e)

ottaa huomioon yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä (YTE) yksilöidyt jäsenvaltioiden liikenneinfrastruktuurien fyysiset rajoitukset ja topografiset erityispiirteet.

a)

varmistamaan kaikkien unionin alueiden entistä parempi saavutettavuus ja yhteyksien toimivuus ottaen huomioon saarten, erillään olevien verkkojen sekä harvaan asuttujen, syrjäisten ja syrjäisimpien alueiden erityistilanne;

b)

varmistamaan liikennemuotojen optimaalinen yhdentäminen ja yhteentoimivuus;

c)

rakentamaan puuttuvat yhteydet ja poistamaan pullonkaulat erityisesti rajanylityskohdissa;

d)

edistämään infrastruktuurin tehokasta ja kestävää käyttöä ja tarvittaessa lisäämään kapasiteettia;

e)

parantamaan tai ylläpitämään infrastruktuurin laatua erityisesti siltä osin kuin se koskee turvallisuutta, varmuutta, tehokkuutta, kestävyyttä ilmastonmuutoksen ja soveltuvin osin onnettomuuksien osalta, ympäristönsuojelun tasoa, sosiaalisia olosuhteita, saavutettavuutta kaikkien käyttäjien kannalta, mukaan lukien vanhukset, liikuntarajoitteiset henkilöt ja vammaiset matkustajat, sekä palvelujen laatua ja liikennevirtojen jatkuvuutta;

f)

toteuttamaan ja ottamaan käyttöön telemaattisia sovelluksia sekä edistämään innovatiivisen teknologian kehittämistä.

a)

varmistetaan polttoaineen toimitusvarmuus parantamalla energiatehokkuutta ja edistetään vaihtoehtoisten ja erityisesti vähähiilisten tai hiilettömien energianlähteiden ja käyttövoimajärjestelmien käyttöä;

b)

vähennetään kaupunkialueiden altistumista rautateitse ja maanteitse tapahtuvan kauttakulkuliikenteen kielteisille vaikutuksille;

c)

poistetaan hallinnolliset ja tekniset esteet erityisesti Euroopan laajuisen liikenneverkon yhteentoimivuudelta ja kilpailulta.

a)

suurnopeusradat ja tavanomaiset radat, mukaan lukien

b)

tavaraliikenneterminaalit ja logistiset alustat tavaroiden uudelleenlastaamiseksi rautatieliikenteessä tai rautatieliikenteen ja muiden liikennemuotojen välillä;

c)

liitteeseen I merkittyjen ratojen varrella olevat asemat, joilla matkustajat voivat vaihtaa kuljetusvälinettä rautatieliikenteessä tai rautatieliikenteen ja muiden liikennemuotojen välillä;

d)

asemien, tavaraliikenneterminaalien ja logististen alustojen yhteydet muihin liikennemuotoihin Euroopan laajuisessa liikenneverkossa;

e)

infrastruktuuriin liittyvät varusteet;

f)

telemaattiset sovellukset.

a)

suurnopeusliikenteeseen tarkoitetut radat, joita ovat

b)

tavanomaiseen liikenteeseen tarkoitetut radat.

a)

varustettu ERTMS:llä erillään olevia verkkoja lukuun ottamatta;

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (25) ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukainen, jotta kattavan verkon yhteentoimivuus voidaan saavuttaa;

c)

direktiivin 2008/57/EY 6 artiklan nojalla hyväksytyn YTE:n vaatimusten mukainen, lukuun ottamatta tapauksia, jotka ovat sallittuja asiaankuuluvan YTE:n tai direktiivin 2008/57/EY 9 artiklassa säädetyn menettelyn nojalla;

d)

kokonaan sähköistetty ratojen ja, siinä määrin kuin se on tarpeen sähköjunien liikennettä varten, sivuraiteiden osalta, erillään olevia verkkoja lukuun ottamatta;

e)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/34/EU (26) säädettyjen vaatimusten mukainen tavaraliikenneterminaaleihin pääsyn osalta.

a)

ERTMS:n käyttöönotossa;

b)

siirtymisessä 1 435 millimetrin nimelliseen raideleveyteen;

c)

rautatieliikenteen aiheuttaman melun ja tärinän vaikutusten lieventämisessä erityisesti liikkuvaa kalustoa ja infrastruktuuria koskevilla toimenpiteillä, meluesteet mukaan lukien;

d)

infrastruktuurivaatimusten täyttämisessä ja yhteentoimivuuden parantamisessa;

e)

tasoristeyksien turvallisuuden parantamisessa;

f)

rautatieliikenneinfrastruktuurin liittämisessä tarvittaessa sisävesiväylien satamainfrastruktuuriin.

a)

joet;

b)

kanavat;

c)

järvet;

d)

edellisiin liittyvä infrastruktuuri, kuten sulut, elevaattorit, sillat, tekoaltaat ja niihin liittyvät tulvien torjuntatoimenpiteet, joilla voi olla myönteisiä vaikutuksia sisävesiliikenteeseen;

e)

sisävesisatamat, mukaan lukien satama-alueella suoritettaviin kuljetustoimintoihin tarvittava infrastruktuuri;

f)

infrastruktuuriin liittyvät varusteet;

g)

telemaattiset sovellukset, mukaan lukien jokiliikenteen tietopalvelut (RIS);

h)

sisävesisatamien yhteydet muihin liikennemuotoihin Euroopan laajuisessa liikenneverkossa.

a)

jokien, kanavien ja järvien osalta noudatetaan Euroopan liikenneministerikonferenssin laatiman uuden sisävesiväyläluokituksen mukaisia luokkaan IV kuuluvien sisävesiväylien vähimmäisvaatimuksia ja että siltojen alikulkukorkeus on kaikkina aikoina riittävä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 35 ja 36 artiklan soveltamista.

Komissio myöntää jäsenvaltion pyynnöstä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa poikkeuksia vähimmäisvaatimuksista, jotka koskevat syväystä (alle 2,50 m) ja siltojen alikulun vähimmäiskorkeutta (alle 5,25 m);

b)

joet, kanavat ja järvet pidetään kunnossa hyvien navigointiolojen säilyttämiseksi sovellettavaa ympäristölainsäädäntöä noudattaen;

c)

joet, kanavat ja järvet on varustettu RIS:llä.

a)

olemassa olevien sisävesiväylien osalta: luokan IV sisävesiväyliä koskevien vaatimusten täyttämiseksi tarvittavissa täytäntöönpanotoimenpiteissä;

b)

soveltuvin osin olemassa olevien vesiväylien ajanmukaistamista ja uusien vesiväylien luomista koskevien tiukempien vaatimusten saavuttamisessa Euroopan liikenneministerikonferenssin määrittelemien infrastruktuurin teknisten näkökohtien mukaisesti markkinakysynnän tyydyttämiseksi;

c)

telemaattisten sovellusten, mukaan lukien RIS, täytäntöönpanossa;

d)

sisävesisatamainfrastruktuurin liittämisessä rautateiden tavaraliikenneinfrastruktuuriin ja maantieliikenneinfrastruktuuriin;

e)

erityisen huomion kiinnittämisessä lähes luonnontilaisiin vapaana virtaaviin jokiin, joihin voidaan sen vuoksi kohdistaa erityistoimenpiteitä;

f)

kestävän sisävesiliikenteen edistämisessä;

g)

satama-alueella suoritettaviin kuljetustoimintoihin tarvittavan infrastruktuurin uudistamisessa ja laajentamisessa.

a)

korkeatasoiset maantiet, mukaan lukien

b)

pysäköinti- ja lepoalueet;

c)

infrastruktuuriin liittyvät varusteet;

d)

telemaattiset sovellukset, mukaan lukien ITS;

e)

tavaraliikenneterminaalit ja logistiset alustat;

f)

tavaraliikenneterminaalien ja logististen alustojen yhteydet muihin liikennemuotoihin Euroopan laajuisessa liikenneverkossa;

g)

linja-autoasemat.

a)

Moottoritie on tie, joka on erityisesti suunniteltu ja rakennettu moottoriliikennettä varten ja jolle sen varrella olevilta kiinteistöiltä ei ole välittömiä liittymiä ja

b)

Moottoriliikennetie on tie, joka on suunniteltu moottoriliikenteelle ja jolle päästään etupäässä eritasoliittymistä tai valvotuista liittymistä ja

c)

Perinteinen strateginen tie on tie, joka ei ole moottori- tai moottoriliikennetie, mutta joka on kuitenkin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu korkeatasoinen maantie.

a)

maantiet ovat 17 artiklan 3 kohdan a, b tai c alakohdan säännösten mukaisia;

b)

maantieliikenneinfrastruktuurin turvallisuus varmistetaan ja sitä seurataan ja tarvittaessa parannetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/96/EY (27) säädetyn menettelyn mukaisesti;

c)

yli 500 metriä pitkät maantietunnelit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/54/EY (28) mukaisia;

d)

tiemaksujen keruujärjestelmien yhteentoimivuus varmistetaan soveltuvin osin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/52/EY (29) ja komission päätöksen 2009/750/EY (30) mukaisesti;

e)

viranomaisen maantieliikenneinfrastruktuurissa käyttöön ottama älykäs liikennejärjestelmä on direktiivin 2010/40/EU mukainen ja sitä käytetään kyseisen direktiivin mukaisesti hyväksyttyjen delegoitujen säädösten mukaisella tavalla.

a)

maantieturvallisuuden parantamisessa ja edistämisessä;

b)

ITS:n käytössä, erityisesti multimodaalisissa tiedonhallinta- ja liikenteenohjausjärjestelmissä sekä yhtenäisissä viestintä- ja maksujärjestelmissä;

c)

uusien teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönotossa vähähiilisen liikenteen edistämiseksi;

d)

kaupallisille tienkäyttäjille tarkoitetuissa asianmukaisissa ja asiaankuuluvan turvallisissa ja varmoissa pysäköintialueissa;

e)

nykyisten teiden ruuhkautumisen vähentämisessä.

a)

merialue;

b)

merikanavat;

c)

merisatamat, mukaan lukien satama-alueella suoritettaviin kuljetustoimintoihin tarvittava infrastruktuuri;

d)

satamien yhteydet muihin liikennemuotoihin Euroopan laajuisessa liikenneverkossa;

e)

padot, sulut ja satama-altaat;

f)

navigoinnin apuvälineet;

g)

satamien lähestymis- ja kulkuväylät;

h)

aallonmurtajat;

i)

merten moottoritiet;

j)

infrastruktuuriin liittyvät varusteet;

k)

telemaattiset sovellukset, mukaan lukien sähköiset meriliikennepalvelut ja VTMIS.

a)

vuotuinen kokonaismatkustajamäärä on yli 0,1 prosenttia unionin kaikkien merisatamien vuotuisesta kokonaismatkustajamäärästä. Tämän kokonaismäärän viitemäärä on viimeisin saatavilla oleva kolmen vuoden keskiarvo, jonka Eurostat on julkaissut;

b)

vuotuinen kokonaislastimäärä – kun kyseessä on joko irtolastin tai muun lastin käsittely – on yli 0,1 prosenttia unionin kaikissa merisatamissa vuosittain käsitellystä kokonaislastimäärästä. Tämän kokonaismäärän viitemäärä on viimeisin saatavilla oleva kolmen vuoden keskiarvo, jonka Eurostat on julkaissut;

c)

merisatama sijaitsee saarella ja se on ainoa yhteyskohta jollekin kattavan verkon NUTS 3 -alueelle;

d)

merisatama sijaitsee syrjäisimmällä alueella tai muulla syrjäseutualueella yli 200 kilometrin päässä lähimmästä toisesta kattavan verkon satamasta.

a)

kattavan verkon merisatamien väliset meriyhteydet tai kattavan verkon sataman ja kolmannen maan sataman väliset yhteydet, jos tällaiset yhteydet ovat unionille strategisesti tärkeitä;

b)

satamalaitteet, satama-alueen ulkopuolella sijaitsevat mutta satamatoimintoihin liittyvät tavaraliikenneterminaalit, logistiset alustat ja tavaraliikennekeskukset, tieto- ja viestintäteknologia, kuten sähköiset logistiikan hallinnointijärjestelmät, sekä turvallisuus-, varmuus-, hallinto- ja tullimenettelyt vähintään yhdessä jäsenvaltiossa;

c)

infrastruktuuri suoraa maa- ja meriyhteyttä varten.

a)

ydinverkon meriyhteys ja sen sisämaayhteydet vähintään kahden ydinverkkoon kuuluvan sataman välillä; tai

b)

ydinverkkoon kuuluvan sataman ja kattavaan verkkoon kuuluvien satamien välinen meriyhteys ja sen sisämaayhteydet painottuen erityisesti ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon kuuluvien satamien sisämaayhteyksiin.

a)

merisatamat liitetään kattavan verkon ratoihin tai maanteihin ja mahdollisuuksien mukaan sisävesiväyliin, paitsi jos liittäminen on fyysisten esteiden vuoksi mahdotonta;

b)

kaikissa tavaraliikennettä palvelevissa merisatamissa on vähintään yksi terminaali, jonne käyttäjillä on syrjimätön pääsy ja jossa maksut määräytyvät avoimin perustein;

c)

merikanavat, satamaväylät ja estuaarit liittävät kaksi merta toisiinsa tai muodostavat yhteyden mereltä merisatamiin ja vastaavat vähintään luokan VI sisävesiväylää.

a)

merten moottoriteiden, mukaan lukien lähimerenkulku, edistämisessä, sisämaayhteyksien kehittämisen helpottamisessa ja erityisesti meriliikenteen ympäristötehokkuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämisessä unionin lainsäädännön tai asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten vaatimusten mukaisesti;

b)

merisatamien liittämisessä sisävesiväyliin;

c)

VTMIS:n ja sähköisten meriliikennepalvelujen täytäntöönpanossa;

d)

uusien tekniikoiden ja innovaatioiden käyttöönotossa vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energiatehokkaan meriliikenteen, nesteytetty maakaasu mukaan lukien, edistämiseksi;

e)

satama-alueella suoritettaviin kuljetustoimintoihin tarvittavan infrastruktuurin uudistamisessa ja laajentamisessa.

a)

ilmatila, lentoreitit ja lentoväylät;

b)

lentoasemat;

c)

lentoasemien yhteydet muihin liikennemuotoihin Euroopan laajuisessa liikenneverkossa;

d)

infrastruktuuriin liittyvät varusteet;

e)

lennonvarmistusjärjestelmät, mukaan lukien uuden sukupolven eurooppalainen lentoliikenteen hallintajärjestelmä, jäljempänä ’SESAR-järjestelmä’.

a)

matkustajaliikenteen lentoasemien vuotuinen kokonaismatkustajamäärä on vähintään 0,1 prosenttia unionin kaikkien lentoasemien vuotuisesta kokonaismatkustajamäärästä, paitsi jos kyseinen lentoasema sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä lähimmästä kattavan verkon lentoasemasta tai yli 200 kilometrin etäisyydellä, jos sen sijaintialueella on suurnopeusrata;

b)

rahtiliikenteen lentoasemien vuotuinen kokonaislastimäärä on vähintään 0,2 prosenttia unionin kaikkien lentoasemien vuotuisesta kokonaislastimäärästä.

a)

lentoasemien kapasiteetin lisäämisessä;

b)

yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ja lentoliikenteen hallintajärjestelmien, erityisesti SESAR-järjestelmää käyttävien järjestelmien, täytäntöönpanon tukemisessa;

c)

sellaisten multimodaalisten yhteenliitosten parantamisessa, joilla lentoasemat liitetään muiden liikennemuotojen infrastruktuuriin;

d)

ilmailun kestävyyden parantamisessa ja sen ympäristövaikutusten lieventämisessä.

a)

niiden uudelleenlastatun vuotuisen rahdin määrä ylittää muun kuin irtolastin osalta 800 000 tonnia tai irtolastin osalta 0,1 prosenttia unionin kaikissa merisatamissa vuosittain käsitellystä kokonaislastimäärästä;

b)

jos NUTS 2 -alueella ei ole a alakohdan mukaista tavaraliikenneterminaalia tai logistista alustaa, kyseinen terminaali tai alusta on asianomaisen jäsenvaltion nimeämä tärkein tavaraliikenneterminaali tai logistinen alusta, joka on yhdistetty kyseisellä NUTS 2-alueella ainakin maanteihin ja rautateihin, tai pelkästään maanteihin, jos jäsenvaltiossa ei ole rautatiejärjestelmää.

a)

liikennemuodot on liitetty joko tavaraliikenneterminaaleihin, matkustaja-asemiin, sisävesisatamiin, lentoasemiin tai merisatamiin niin, että multimodaalinen henkilö- ja tavaraliikenne on mahdollista;

b)

tavaraliikenneterminaalit, logistiset alustat, sisävesi- ja merisatamat sekä lentoasemat, joilla käsitellään rahtia, varustetaan tietovirtojen tarjoamiseen tässä infrastruktuurissa ja eri liikennemuotojen välillä logistiikkaketjun aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ja kansallisen lainsäädännön soveltamista. Tällaisten järjestelmien on erityisesti mahdollistettava käytettävissä olevaa infrastruktuurikapasiteettia, liikennevirtoja, paikanmääritystä, seurantaa ja jäljitystä koskevien reaaliaikaisten tietojen toimittaminen sekä varmistettava turvallisuus ja varmuus koko multimodaalisen matkan ajan;

c)

kattavan verkon henkilöliikenteen keskeytymättömyyttä helpotetaan asianmukaisilla varusteilla ja telemaattisten sovellusten käyttömahdollisuudella rautatieasemilla, linja-autoasemilla, lentoasemilla ja soveltuvin osin meri- ja sisävesisatamissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ja kansallisen lainsäädännön soveltamista.

a)

kattavan verkon infrastruktuurin tosiasiallisen yhteenliittämisen ja yhdentämisen mahdollistamisessa tarpeen mukaan muun muassa liityntäinfrastruktuurilla sekä tavaraliikenneterminaaleilla ja logistisilla alustoilla;

b)

multimodaaliliikenteen tärkeimpien teknisten ja hallinnollisten esteiden poistamisessa;

c)

sujuvien tietovirtojen kehittämisessä eri liikennemuotojen välillä sekä multimodaalisten ja yhtä liikennemuotoa koskevien palvelujen tarjoamisessa koko Euroopan laajuisessa liikennejärjestelmässä.

a)

kattavan verkon rautatie-, maantie- ja lentoliikenneinfrastruktuuri sekä soveltuvin osin sisävesi- ja meriliikenneinfrastruktuuri liitetään yhteen henkilöliikenteessä;

b)

kattavan verkon rautatie- ja maantieliikenneinfrastruktuuri sekä soveltuvin osin sisävesi-, lento- ja meriliikenneinfrastruktuuri liitetään yhteen tavaraliikenteessä;

c)

kattavan verkon kaupunkisolmukohdissa on riittävät yhteydet kattavan verkon eri rautatieasemien, satamien tai lentoasemien välillä;

d)

kattavan verkon infrastruktuurin sekä alue- ja paikallisliikenteen ja kaupunkien tavarantoimitusten infrastruktuurin, mukaan lukien logistiset koonti- ja jakelukeskukset, välillä on saumattomat yhteydet;

e)

vähennetään kaupunkialueiden altistumista rautateitse ja maanteitse tapahtuvan kauttakulkuliikenteen, johon voi sisältyä kaupunkialueiden ohikulkuliikenne, kielteisille vaikutuksille;

f)

tehokkaita, hiljaisia ja vähähiilisiä tavaratoimituksia edistetään kaupungeissa.

—

rautatieliikenne: ERTMS;

—

sisävesiliikenne: RIS;

—

maantieliikenne: ITS;

—

meriliikenne: VTMIS ja sähköiset meripalvelut (eMaritime), mukaan lukien keskitetyt palvelupisteet, kuten merenkulkualan keskitetty palvelupiste, sataman sisäiset tiedonvaihtojärjestelmät ja asiaankuuluvat tullin tietojärjestelmät;

—

lentoliikenne: lentoliikenteen hallintajärjestelmät, erityisesti ne, jotka ovat seurausta SESAR-järjestelmästä.

a)

parantamaan liikenneinfrastruktuurin kestävää käyttöä, mukaan lukien sen tehokasta hallinnointia;

b)

edistämään innovatiivisten liikennepalvelujen käyttöä, mukaan lukien merten moottoriteiden ja telemaattisten sovellusten avulla ja kehittämällä täydentävää infrastruktuuria, jota tarvitaan näitä palveluja koskevien, pääasiassa ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä asiaankuuluvia hallintorakenteita perustamalla;

c)

helpottamaan multimodaalisia liikennepalvelutoimintoja, muun muassa niihin liittyviä tarvittavia tietovirtoja, ja parantamaan liikennepalvelun tarjoajien välistä yhteistyötä;

d)

kannustamaan resurssi- ja hiilitehokkuutta erityisesti siltä osin kuin kyseessä ovat ajovoima, ajaminen/höyrytys, järjestelmä- ja toimintasuunnittelu;

e)

analysoimaan ajoneuvokannan ominaisuuksia ja suorituskykyä, hallinnollisia vaatimuksia ja henkilöresursseja sekä antamaan niistä tietoja;

f)

parantamaan yhteyksiä haavoittuvimpiin ja eristäytyneimpiin unionin osiin, erityisesti syrjäisimpiin alueisiin, saarialueisiin, syrjäisiin alueisiin ja vuoristoalueisiin.

a)

tukemaan ja edistämään hiilen määrän vähentämistä liikenteen alalla siirtymällä käyttämään innovatiivisia ja kestäviä liikenneteknologioita;

b)

mahdollistamaan kaikkien liikennemuotojen saattaminen hiilivapaaksi edistämällä energiatehokkuutta, ottamaan käyttöön vaihtoehtoisia käyttövoimajärjestelmiä, mukaan lukien sähkönjakelujärjestelmiä, ja tarjoamaan vastaava infrastruktuuri. Tällaiseen infrastruktuuriin voivat kuulua jakeluverkot ja muut energiahuoltoon tarvittavat laitteet, siinä voidaan ottaa huomioon infrastruktuurin ja ajoneuvon välinen rajapinta ja siinä voi olla telemaattisia sovelluksia;

c)

parantamaan henkilöiden liikkuvuuden ja tavaraliikenteen turvallisuutta ja kestävyyttä;

d)

parantamaan verkon toimintaa, hallintaa, saavutettavuutta, yhteentoimivuutta, multimodaalisuutta ja tehokkuutta, mukaan lukien multimodaalisen lipunkirjoituksen ja aikataulujen koordinoinnin avulla;

e)

edistämään tehokkaita tapoja, joiden avulla kaikille kansalaisille voidaan tarjota helposti saatavilla olevia ja ymmärrettäviä tietoja yhteenliittämisestä, yhteentoimivuudesta ja multimodaalisuudesta;

f)

edistämään toimenpiteitä, joilla vähennetään ulkoisia kustannuksia, kuten ruuhkia, terveyshaittoja ja kaikenlaista ympäristön pilaantumista, mukaan lukien melu ja päästöt;

g)

ottamaan käyttöön turvallisuusteknologiaa ja verkoissa sovellettavia yhteensopivia tunnistusstandardeja;

h)

parantamaan valmiuksia torjua ilmastonmuutosta;

i)

edistämään edelleen telemaattisten sovellusten kehittämistä ja käyttöä eri liikennemuodoissa ja niiden välillä.

a)

rautatieliikenneinfrastruktuuri:

Erillään olevat verkot vapautetaan i–iii alakohdan vaatimuksista;

b)

sisävesi- ja meriliikenneinfrastruktuuri:

c)

maantieliikenneinfrastruktuuri:

d)

lentoliikenneinfrastruktuuri:

a)

kaupunkisolmukohdat, mukaan lukien niiden satamat ja lentoasemat;

b)

merisatamat ja sisävesisatamat;

c)

rajanylityspaikat naapurimaihin;

d)

rautatie-/maantieterminaalit;

e)

matkustaja- ja tavaraliikenteen lentoasemat.

a)

liikennemuotojen integrointia,

b)

yhteentoimivuutta, ja

c)

infrastruktuurin koordinoitua kehittämistä erityisesti rajanylityskohdissa ja pullonkauloissa.

a)

tukee asianomaisen ydinverkkokäytävän koordinoitua toteuttamista ja erityisesti kyseisen ydinverkkokäytävän työsuunnitelman toteuttamista ajallaan;

b)

laatii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa käytävää koskevan työsuunnitelman ja seuraa sen toteuttamista;

c)

kuulee käytäväfoorumia suunnitelmasta ja sen toteutuksesta;

d)

raportoi mahdollisista havaituista vaikeuksista ja etenkin käytävän kehittämisen esteistä jäsenvaltioille, komissiolle ja soveltuvin osin kaikille muille laitoksille, jotka osallistuvat suoraan ydinverkkokäytävän kehittämiseen, ja osallistuu asianmukaisten ratkaisujen etsimiseen;

e)

laatii vuosittain raportin Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisille jäsenvaltioille ydinverkkokäytävän toteuttamisen etenemisestä;

f)

tutkii liikennepalvelujen kysyntää, mahdollisuuksia saada investointirahoitusta ja sitä, mitä toimia on toteutettava ja mitä ehtoja täytettävä tällaisen rahoituksen saamisen helpottamiseksi, sekä antaa asianmukaisia suosituksia.

a)

liikennemuotojen integrointia,

b)

yhteentoimivuutta,

c)

rajanylityskohtien infrastruktuurin koordinoitua kehittämistä.

a)

yhteentoimivien liikenteenhallintajärjestelmien käyttöönotto;

b)

suunnitelma fyysisten, teknisten, operatiivisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi eri liikennemuodoista ja niiden väliltä sekä multimodaaliliikenteen ja -palvelujen tehokkuuden parantamiseksi;

c)

tarvittaessa toimenpiteet, joilla parannetaan yhteistä etua koskevien hankkeiden alustavaan ja yksityiskohtaiseen suunnitteluun, niihin sisältyviin hankintoihin sekä niiden toteuttamiseen ja seurantaan vaadittavaa hallinnollista ja teknistä kapasiteettia;

d)

ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset infrastruktuuriin ja soveltuvin osin toimenpide-ehdotukset, joilla parannetaan kestävyyttä ilmastonmuutosta vastaan;

e)

kasvihuonekaasupäästöjen, melun ja tarvittaessa muiden kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi toteutettavat toimenpiteet.

—

luettelo 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun liikenneinfrastruktuurin laajentamista, uudistamista tai uudelleen käyttöön ottamista koskevista hankkeista kunkin ydinverkkokäytävään kuuluvan liikennemuodon osalta;

—

yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa suunnitellut kansainväliset, kansalliset, alueelliset, paikalliset ja unionin tason rahoituslähteet, mukaan lukien, jos mahdollista, suunnitellut ristiinrahoitusjärjestelmät ja yksityinen pääoma sekä jo annettujen sitoumusten määrä ja soveltuvin osin viittaus unionin rahoitukseen, jota suunnitellaan saatavan unionin rahoitusohjelmista.

a)

investointisuunnitelma, siihen liittyvät kustannukset ja toteuttamisaikataulu, joita pidetään tarpeellisina ydinverkkokäytävien toteuttamiseksi;

b)

määritelmä kaikista toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään uuden teknologian käyttöönottoa liikenteessä ja kapasiteetin hallinnassa sekä soveltuvin osin vähentämään ulkoisia kustannuksia, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä ja melua.

a)

sisällyttää logistiset alustat, tavaraliikenneterminaalit, rautatie-/maantieterminaalit, sisävesisatamat, merisatamat ja lentoasemat kattavaan verkkoon, jos osoitetaan, että niiden liikennemääriä koskeva viimeisin kaksivuotinen keskiarvo ylittää asiaankuuluvan raja-arvon;

b)

poistaa logistisia alustoja, tavaraliikenneterminaaleja, rautatie-/maantieterminaaleja, sisävesisatamia, merisatamia ja lentoasemia kattavasta verkosta, jos osoitetaan, että niiden liikennemääriä koskeva viimeisin kaksivuotinen keskiarvo alittaa asiaankuuluvan raja-arvon;

c)

mukauttaa maantie-, rautatie- ja sisävesi-infrastruktuuria koskevat kartat tiukasti rajatulla tavalla siten, että otetaan huomioon verkon toteuttamisessa saavutettu edistys. Näitä karttoja mukauttaessaan komissio ei hyväksy reitin linjauksen muuttamista enempää kuin mitä sallitaan asiaankuuluvassa hankkeen lupamenettelyssä.

a)

alueellisen liikkuvuuden parantaminen, millä edistetään Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon pääsyä unionin kaikilla alueilla;

b)

rajatylittävien hankkeiden edistäminen;

c)

kaupunkisolmukohtien integroiminen Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (kestävän kaupunkiliikenteen edistäminen mukaan lukien);

d)

kestävien liikenneratkaisujen edistäminen, kuten saavutettavuuden parantaminen julkisen liikenteen avulla, telemaattiset sovellukset, intermodaaliterminaalit / multimodaaliset liikenneketjut, vähähiiliset ja muut innovatiiviset liikenneratkaisut sekä ympäristöön liittyvät parannukset;

e)

yhteistyön tehostaminen eri sidosryhmien välillä.

a)

tämän asetuksen säännösten noudattamista;

b)

tämän asetuksen täytäntöönpanon etenemistä;

c)

matkustaja- ja tavaraliikennevirtojen muutoksia;

d)

kansallisten liikenneinfrastruktuuri-investointien kehitystä;

e)

tämän asetuksen muutostarvetta.