29.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/1

(1)

Kahviuutteista ja sikuriuutteista 22 päivänä helmikuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/4/EY (3), elintarvikkeena käytettävistä kaakao- ja suklaatuotteista 23 päivänä kesäkuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/36/EY (4), tietyistä elintarvikkeina käytettävistä sokereista 20 päivänä joulukuuta 2001 annetussa neuvoston direktiivissä 2001/111/EY (5), elintarvikkeina käytettävistä hedelmähilloista, hyytelöistä ja marmeladeista sekä makeutetusta kastanjasoseesta 20 päivänä joulukuuta 2001 annetussa neuvoston direktiivissä 2001/113/EY (6) ja tietyistä osittain tai kokonaan kuivatuista elintarvikkeena käytettävistä säilötyistä maidoista 20 päivänä joulukuuta 2001 annetussa neuvoston direktiivissä 2001/114/EY (7) siirretään komissiolle valta panna täytäntöön joitakin näiden direktiivien säännöksiä. Tätä valtaa on käytetty menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) mukaisesti. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan on aiheellista saattaa kyseinen täytäntöönpanovallan siirtäminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaiseksi.

(2)

Direktiiveissä 2000/36/EY, 2001/111/EY, 2001/113/EY ja 2001/114/EY komissiolle siirretään valta hyväksyä tarvittavat toimenpiteet näiden direktiivien täytäntöönpanemiseksi ja mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen. Näihin toimenpiteisiin sovelletaan tällä hetkellä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä direktiivin 2000/36/EY osalta ja sääntelymenettelyä direktiivien 2001/111/EY, 2001/113/EY ja 2001/114/EY osalta. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan on aiheellista saattaa kyseinen täytäntöönpanovallan siirtäminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaiseksi, ja tämän täytäntöönpanovallan soveltamisalaa olisi tarkasteltava uudelleen.

(3)

Direktiivien 2000/36/EY, 2001/111/EY ja 2001/113/EY liitteissä on teknisiä osia, jotka on mahdollisesti mukautettava tai saatettava ajan tasalle asiaan liittyvien kansainvälisten standardien muutosten huomioon ottamiseksi. Direktiiveissä 2000/36/EY ja 2001/111/EY ei kuitenkaan siirretä komissiolle tarvittavaa valtaa muuttaa liitteitä nopeasti tällaisten muutosten huomioon ottamiseksi. Jotta voidaan varmistaa direktiivien 2000/36/EY ja 2001/111/EY yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi tämän vuoksi siirrettävä myös valta muuttaa direktiivin 2000/36/EY liitteessä I olevaa C ja D jaksoa sekä direktiivin 2001/111/EY liitteessä olevaa B osaa asiaan liittyvien kansainvälisten standardien muutosten huomioon ottamiseksi. Lisäksi direktiivissä 2001/113/EY siirretään komissiolle valta saattaa direktiivi asiaan liittyvien kansainvälisten standardien muutosten mukaiseksi sääntelymenettelyä noudattaen. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan on aiheellista saattaa kyseinen täytäntöönpanovallan siirtäminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaiseksi, ja tämän täytäntöönpanovallan soveltamisalaa olisi tarkasteltava uudelleen.

(4)

Jotta voidaan ottaa huomioon tekniikan kehitys ja asiaan liittyvien kansainvälisten standardien muutokset, komissiolle olisi sen vuoksi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 190 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan direktiivin 2000/36/EY liitteessä I olevaa C ja D jaksoa, direktiivin 2001/111/EY liitteessä olevaa B osaa ja direktiivin 2001/113/EY liitettä II sekä liitteessä III olevaa B osaa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(5)

Elintarvikkeita koskevia unionin yleisiä säännöksiä sovelletaan suoraan myös direktiivien 1999/4/EY, 2000/36/EY, 2001/111/EY, 2001/113/EY ja 2001/114/EY soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin sen jälkeen, kun on hyväksytty elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002 (9), jota sovelletaan elintarvikkeiden ja rehujen kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa unionin ja jäsenvaltioiden tasolla. Tämän vuoksi komissiolla ei ole enää tarpeen olla valtaa yhdenmukaistaa näiden direktiivien säännöksiä elintarvikkeita koskevien unionin yleisten säännösten kanssa. Tällaisten valtuuksien antamista koskevat säännökset olisi sen vuoksi kumottava.

(6)

Tällä asetuksella rajoitutaan saattamaan komissiolle direktiivien 1999/4/EY, 2000/36/EY, 2001/111/EY, 2001/113/EY ja 2001/114/EY mukaisesti siirretty tämänhetkinen täytäntöönpanovalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaiseksi ja tarkastelemaan tapauksen mukaan uudelleen tämän täytäntöönpanovallan soveltamisalaa. Jäsenvaltiot eivät edelleenkään voi riittävällä tavalla saavuttaa näiden direktiivien tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(7)

Direktiivit 1999/4/EY, 2000/36/EY, 2001/111/EY, 2001/113/EY ja 2001/114/EY olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti.

(8)

Koska direktiiveihin 1999/4/EY, 2000/36/EY, 2001/111/EY, 2001/113/EY ja 2001/114/EY tehtävät muutokset koskevat ainoastaan komission valtuuksia, niitä ei tarvitse saattaa osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä,

1)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Siirretään komissiolle valta antaa 6 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevaa C ja D jaksoa tekniikan kehityksen ja asiaan liittyvien kansainvälisten standardien muutosten huomioon ottamiseksi.”

2)

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 18 päivästä marraskuuta 2013 viiden vuoden ajaksi 5 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 5 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

1)

Korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Siirretään komissiolle valta antaa 5 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä olevaa B osaa tekniikan kehityksen ja asiaan liittyvien kansainvälisten standardien muutosten huomioon ottamiseksi.”

2)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 18 päivästä marraskuuta 2013 viiden vuoden ajaksi 4 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 4 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

1)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Siirretään komissiolle valta antaa 6 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II ja liitteessä III olevaa B osaa tekniikan kehityksen ja asiaan liittyvien kansainvälisten standardien muutosten huomioon ottamiseksi.”

2)

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 18 päivästä marraskuuta 2013 viiden vuoden ajaksi 5 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 5 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

29.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/5

(1)

Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiehet kehottivat komissiota 29 päivänä kesäkuuta 2012 esittämään ehdotuksia sellaisesta yhteisestä valvontamekanismista, jossa olisi mukana Euroopan keskuspankki (EKP). Eurooppa-neuvosto kehotti 29 päivänä kesäkuuta 2012 antamissaan päätelmissä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa kehittämään tiiviissä yhteistyössä komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan ja EKP:n johtokunnan puheenjohtajan kanssa täsmällisen ja aikataulutetun etenemissuunnitelman todellisen talous- ja rahaliiton aikaansaamiseksi ja sisällyttämään siihen konkreettisia ehdotuksia finanssipalvelujen sisämarkkinoiden yhtenäisyyden ja eheyden säilyttämisestä.

(2)

Yhteisestä valvontamekanismista säätäminen on ensimmäinen askel perustettaessa Euroopan pankkiunionia, jonka tukena on finanssipalvelujen todellinen yhteinen sääntökirja ja johon kuuluu uusi talletussuojajärjestelmä ja uusi kriisinratkaisujärjestelmä.

(3)

Yhteisestä valvontamekanismista säätämistä varten neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1024/2013 (4) annetaan EKP:lle erityistehtäviä, jotka koskevat niissä jäsenvaltioissa olevien luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaan liittyvää politiikkaa, joiden rahayksikkö on euro, ja annetaan muille jäsenvaltioille mahdollisuus ryhtyä tiiviiseen yhteistyöhön EKP:n kanssa.

(4)

Luottolaitoksia koskevien valvontatehtävien antaminen EKP:lle joidenkin jäsenvaltioiden osalta ei saisi millään tavoin häiritä finanssipalvelujen sisämarkkinoiden toimintaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (5) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen), jäljempänä 'EPV', olisi sen vuoksi säilytettävä asemansa ja kaikki nykyiset valtuutensa ja tehtävänsä: sen olisi edelleen jatkettava kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettavan yhteisen sääntökirjan luomista ja edistettävä sen yhdenmukaista soveltamista sekä lähennettävä valvontakäytäntöjä koko unionissa.

(5)

On ehdottoman tärkeää sisällyttää pankkiunioniin demokraattista vastuuta koskevia mekanismeja.

(6)

EPV:n olisi tehtäviään hoitaessaan ja ottaen asianmukaisesti huomioon luottolaitosten turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamista koskevan ensiarvoisen tärkeän tavoitteen otettava asianmukaisella tavalla huomioon luottolaitosten moninaisuus sekä niiden koko ja liiketoimintamallit ja myös Euroopan pankkialan moninaisuudesta koko järjestelmälle koituvat hyödyt.

(7)

Jotta sisämarkkinoilla voitaisiin edistää parhaita valvontakäytäntöjä, on erittäin tärkeää, että EPV laatii yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa finanssilaitosten valvontaa koskevan eurooppalaisen valvontakäsikirjan yhteisen sääntökirjan täydennykseksi. Valvontakäsikirjassa olisi esitettävä valvontamenetelmiin ja -prosesseihin liittyvät koko unionin parhaat käytännöt, jotta keskeisiä kansainvälisiä ja unionin periaatteita noudatetaan. Käsikirja ei saisi olla oikeudellisesti sitovien säädösten muodossa, eikä sillä saisi rajoittaa harkintaan perustuvaa valvontaa. Sen olisi katettava kaikki EPV:n valtuuksien piiriin kuuluvat asiat, mukaan lukien soveltuvin osin kuluttajansuoja ja rahanpesun torjunta. Siinä olisi esitettävä riskinarvioinnin mittarit ja menetelmät, varhaisten varoitusmerkkien tunnistaminen ja valvontatoimien perusteet. Toimivaltaisten viranomaisten olisi käytettävä käsikirjaa. Käsikirjan käyttöä olisi pidettävä merkittävänä osana valvontakäytäntöjen lähentämisen arviointia ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 mukaista vertaisarviointia.

(8)

EPV:n olisi voitava pyytää finanssilaitoksilta asetuksen (EU) N:o 1093/2010 mukaisesti kaikki tiedot, joihin näillä finanssilaitoksella on laillinen pääsy, mukaan luettuina sellaisten henkilöiden hallussa olevat tiedot, jotka saavat kyseisiltä finanssilaitoksilta korvausta asiaan liittyvien tehtävien hoitamisesta, ulkoisten tarkastajien kyseiselle finanssilaitokselle suorittamat tarkastukset sekä jäljennökset merkityksellisistä asiakirjoista, kirjanpidosta ja arkistoista.

(9)

EPV:n esittämien tietopyyntöjen olisi oltava asianmukaisesti perusteltuja. Jos tiettyä tietopyyntöä pidetään asetuksen (EU) N:o 1093/2010 vastaisena, vastalause olisi esitettävä asiaankuuluvien menettelyjen mukaisesti. Vastalauseen esittäminen ei saisi vapauttaa tietopyyntöjen vastaanottajaa pyydettyjen tietojen toimittamisesta. Euroopan unionin tuomioistuin olisi katsottava toimivaltaiseksi päättämään Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti, täyttääkö EPV:n tietty tietopyyntö mainitussa asetuksessa säädetyt vaatimukset.

(10)

Olisi turvattava sisämarkkinat ja unionin yhteenkuuluvuus, ja tätä silmällä pitäen olisi tarkasteltava perusteellisesti muun muassa EPV:n hallinto- ja äänestysjärjestelyjä sekä taattava asetuksella (EU) N:o 1024/2013 luotuun yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden ja muiden jäsenvaltioiden yhdenvertainen kohtelu.

(11)

Koska EPV, jonka toimintaan kaikki jäsenvaltiot osallistuvat yhtäläisin oikeuksin, perustettiin yhteisen sääntökirjan laatimiseksi ja sen yhdenmukaisen soveltamisen edistämiseksi sekä valvontakäytäntöjen yhtenäisyyden varmistamiseksi unionissa ja koska EKP:lla on johtava asema yhteisessä valvontamekanismissa, EPV:lle olisi annettava asianmukaiset välineet, joiden avulla se voisi tehokkaasti hoitaa sille annetut, sisämarkkinoiden eheyttä koskevat tehtävät.

(12)

Kun otetaan huomioon EKP:lle neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2013 annetut valvontatehtävät, EPV:n olisi voitava hoitaa tehtävänsä myös EKP:hen nähden samalla tavalla kuin muihin toimivaltaisiin viranomaisiin nähden. Erityisesti nykyisiä erimielisyyksien ratkaisumekanismeja ja kriisitilanteissa toteutettavia toimia olisi mukautettava asianmukaisesti, jotta ne säilyisivät tehokkaina.

(13)

Jotta EPV voisi hoitaa edistämis- ja yhteensovittamistehtäväänsä kriisitilanteissa, sille olisi ilmoitettava kaikista merkityksellisistä muutoksista ja se olisi kutsuttava tarkkailijaksi kaikkiin asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten asiaan liittyviin kokoontumisiin, ja sillä olisi myös oltava puheoikeus tai oikeus osallistua muilla tavoin.

(14)

Jotta varmistettaisiin kaikkien jäsenvaltioiden etujen riittävä huomioon ottaminen ja mahdollistettaisiin EPV:n moitteeton toiminta finanssipalvelujen sisämarkkinoiden ylläpitämiseksi ja syventämiseksi, EPV:n hallintoneuvoston äänestyssääntöjä olisi mukautettava.

(15)

Hallintoneuvoston nimittämän riippumattoman lautakunnan, joka koostuu hallintoneuvoston äänivaltaisista jäsenistä, joilla ei ole eturistiriitoja asiassa, olisi tutkittava päätökset, jotka koskevat unionin oikeuden rikkomisia ja erimielisyyksien ratkaisemista. Lautakunnan hallintoneuvostolle ehdottamat päätökset olisi hyväksyttävä hallintoneuvosto äänioikeutettujen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä, johon olisi sisällyttävä niiden hallintoneuvoston jäsenten yksinkertainen enemmistö, jotka edustavat yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden, jäljempänä 'osallistuvat jäsenvaltiot', toimivaltaisia viranomaisia, ja niiden hallintoneuvoston jäsenten yksinkertainen enemmistö, jotka edustavat yhteiseen valvontamekanismiin osallistumattomien jäsenvaltioiden, jäljempänä 'osallistumattomat jäsenvaltiot', toimivaltaisia viranomaisia.

(16)

Päätökset kriisitilanteissa toteutettavista toimista olisi hyväksyttävä hallintoneuvostossa yksinkertaisella enemmistöllä, johon olisi sisällyttävä niiden hallintoneuvoston jäsenten yksinkertainen enemmistö, jotka edustavat osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, ja niiden hallintoneuvoston jäsenten yksinkertainen enemmistö, jotka edustavat osallistumattomien jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia.

(17)

Päätökset, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–16 artiklassa tarkoitettuja säädöksiä sekä mainitun asetuksen 9 artiklan 5 kohdan kolmannen alakohdan ja VI luvun mukaisia toimenpiteitä ja päätöksiä, olisi hyväksyttävä hallintoneuvostossa määräenemmistöllä, johon olisi sisällyttävä vähintään niiden hallintoneuvoston jäsenten yksinkertainen enemmistö, jotka edustavat osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, ja niiden hallintoneuvoston jäsenten yksinkertainen enemmistö, jotka edustavat osallistumattomien jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia.

(18)

EPV:n olisi laadittava lautakuntaa varten menettelysäännöt, joilla varmistetaan lautakunnan riippumattomuus ja objektiivisuus.

(19)

Johtokunnan kokoonpanon olisi oltava tasapuolinen, ja osallistumattomien jäsenvaltioiden asianmukainen edustus olisi varmistettava.

(20)

Nimitettäessä jäseniä EPV:n sisäisiin elimiin ja komiteoihin olisi varmistettava jäsenvaltioiden välinen maantieteellinen tasapaino.

(21)

EPV:n moitteettoman toiminnan ja kaikkien jäsenvaltioiden asianmukaisen edustuksen varmistamiseksi äänestysjärjestelyjä, johtokunnan kokoonpanoa ja riippumattoman lautakunnan kokoonpanoa olisi seurattava. Niitä olisi tarkasteltava uudelleen sopivan ajan kuluttua ottaen huomioon saadut kokemukset ja tapahtuneet muutokset.

(22)

Mitään jäsenvaltiota tai jäsenvaltioryhmää ei saisi suoraan tai välillisesti syrjiä finanssipalvelupaikkana.

(23)

EPV:lle olisi annettava riittävä rahoitus ja henkilöstöresurssit, jotta se voi suorittaa sille tällä asetuksella annettavat mahdolliset lisätehtävät asianmukaisesti. Asetuksen (EU) N:o 1093/2010 63 ja 64 artiklassa säädetyssä EPV:n talousarvion laatimista, toteutusta ja valvontaa koskevassa menettelyssä olisi sen vuoksi otettava nämä lisätehtävät asianmukaisesti huomioon. EPV:n olisi varmistettava, että toiminta on mahdollisimman tehokasta.

(24)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli varmistaa tehokasta ja yhdenmukaista vakavaraisuuden valvontaa ja sitä koskevaa sääntelyä kaikissa jäsenvaltioissa, turvata finanssipalvelujen sisämarkkinoiden eheyttä, tehokkuutta ja moitteetonta toimintaa ja ylläpitää finanssijärjestelmän vakautta, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(25)

Asetus (EU) N:o 1093/2010 olisi sen vuoksi muutettava,

1)

Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

2)

Korvataan 2 artiklan 2 kohdan f alakohta seuraavasti:

3)

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

"3 artikla

Viranomaisten vastuu

Edellä 2 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetut viranomaiset vastaavat toiminnastaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Euroopan keskuspankki vastaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle toiminnastaan niiden valvontatehtävien suorittamisen osalta, jotka on annettu sille asetuksen (EU) N:o 1024/2013, ja joita se hoitaa mainitun asetuksen mukaisesti."

4)

Korvataan 4 artiklan 2 alakohdan i alakohta seuraavasti:

5)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

6)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

7)

Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

8)

Korvataan 19 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"1.   Jos toimivaltainen viranomainen on eri mieltä toisen toimivaltaisen viranomaisen toimeen liittyvästä menettelystä, toimen sisällöstä tai toimien puuttumisesta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä tarkoitetuissa tapauksissa, pankkiviranomainen voi yhden tai useamman asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä auttaa toimivaltaisia viranomaisia pääsemään sopimukseen tämän artiklan 2–4 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklassa säädettyjä valtuuksia."

9)

Lisätään artikla seuraavasti:

"20 a artikla

Vakavaraisuuden arviointiprosessin lähentäminen

Pankkiviranomainen edistää valtuuksiensa rajoissa vakavaraisuuden arviointiprosessin lähentämistä direktiivin 2013/36/EU 4 mukaisesti, jotta unioniin luodaan vahvat valvontastandardit."

10)

Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

11)

Lisätään 22 artiklaan kohta seuraavasti:

"1 a.   Pankkiviranomainen harkitsee vähintään vuosittain, onko syytä toteuttaa unionin laajuisia arviointeja finanssilaitosten kestokyvystä 32 artiklan mukaisesti, ja ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle harkintansa tuloksista. Kun tällaisia unionin laajuisia arviointeja toteutetaan, pankkiviranomainen antaa tietoja kutakin osallistuvaa finanssilaitosta koskevista tuloksista, jos se katsoo tämän olevan asianmukaista."

12)

Korvataan 25 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Pankkiviranomainen myötävaikuttaa ja osallistuu aktiivisesti tehokkaiden, yhdenmukaisten ja ajantasaisten finanssilaitoksille tarkoitettujen tervehdyttämis- ja kriisinratkaisusuunnitelmien kehittämiseen ja yhteensovittamiseen. Pankkiviranomainen avustaa myös 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä määritetyissä tapauksissa kriisitilanteessa noudatettavien menettelyjen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kehittämisessä, jotta mahdolliset häiriöt vaikuttaisivat järjestelmään mahdollisimman vähän."

13)

Korvataan 27 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"2.   Pankkiviranomainen arvioi sellaisen johdonmukaisten, vankkojen ja uskottavien rahoitusjärjestelyjen järjestelmän tarvetta, joka käsittää asianmukaisia rahoitusvälineitä ja on yhdistetty joukkoon yhteensovitettuja kriisinhallintajärjestelmiä."

14)

Lisätään 29 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

"Yhteisen valvontakulttuurin luomiseksi pankkiviranomainen laatii koko unionia varten ja pitää ajan tasalla finanssilaitosten valvontaa koskevan eurooppalaisen valvontakäsikirjan ottaen huomioon muun muassa finanssilaitosten muuttuvat liiketoimintakäytännöt ja -mallit. Eurooppalaisessa valvontakäsikirjassa on esitettävä menetelmiin ja prosesseihin liittyvät parhaat valvontakäytännöt."

15)

Korvataan 30 artiklan 3 kohta seuraavasti:

"3.   Pankkiviranomainen voi antaa vertaisarvioinnin perusteella 16 artiklassa tarkoitettuja ohjeita ja suosituksia. Toimivaltaisten viranomaisten on pyrittävä noudattamaan näitä ohjeita ja suosituksia 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Laatiessaan 10–15 artiklassa tarkoitettuja luonnoksia teknisiksi sääntely- tai täytäntöönpanostandardeiksi pankkiviranomainen ottaa huomioon vertaisarvioinnin tulokset sekä kaikki muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, varmistaakseen lähentymisen laadukkaimpiin standardeihin ja käytäntöihin.

3 a.   Pankkiviranomainen antaa komissiolle lausunnon, jos vertaisarviointi tai muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, osoittavat lainsäädäntöaloitteen olevan tarpeen vakavaraisuusvalvonnan sääntöjen yhdenmukaistamisen varmistamiseksi."

16)

Muutetaan 31 artiklan toinen alakohta seuraavasti:

17)

Muutetaan 32 artikla seuraavasti:

18)

Muutetaan 35 artikla seuraavasti:

19)

Muutetaan 36 artikla seuraavasti:

20)

Muutetaan 37 artikla seuraavasti:

21)

Muutetaan 40 artikla seuraavasti:

22)

Korvataan 41 artiklan 2, 3 ja 4 kohta seuraavasti:

"1 a.   Hallintoneuvosto kutsuu 17 artiklan soveltamiseksi koolle riippumattoman lautakunnan, joka koostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja kuudesta muusta jäsenestä, jotka eivät edusta toimivaltaista viranomaista, jonka väitetään rikkoneen unionin oikeutta, ja joilla ei ole omaa etua valvottavanaan asiassa eikä suoraa kytköstä kyseiseen toimivaltaiseen viranomaiseen.

Kullakin lautakunnan jäsenellä on yksi ääni.

Lautakunnan päätös hyväksytään, jos vähintään neljä lautakunnan jäsentä äänestää sen puolesta.

2.   Hallintoneuvosto kutsuu 19 artiklan soveltamiseksi koolle riippumattoman lautakunnan, joka koostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja kuudesta muusta jäsenestä, jotka eivät edusta erimielisyyden osapuolina olevia toimivaltaisia viranomaisia ja joilla ei ole omaa etua valvottavanaan kiistassa eikä suoraa kytköstä kyseisiin toimivaltaisiin viranomaisiin.

Kullakin lautakunnan jäsenellä on yksi ääni.

Lautakunnan päätös hyväksytään, jos vähintään neljä lautakunnan jäsentä äänestää sen puolesta.

3.   Tässä artiklassa tarkoitetut lautakunnat esittävät 17 tai 19 artiklan mukaiset päätökset hallintoneuvoston lopullisesti hyväksyttäväksi.

4.   Hallintoneuvosto hyväksyy tässä artiklassa tarkoitettujen riippumattomien lautakuntien työjärjestyksen."

23)

Lisätään 42 artiklaan kohta seuraavasti:

"Ensimmäinen ja toinen kohta eivät rajoita Euroopan keskuspankille asetuksella (EU) No 1024/2013 annettuja tehtäviä."

24)

Muutetaan 44 artikla seuraavasti:

25)

Korvataan 45 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

"Hallintoneuvoston valitsemien jäsenten toimikausi on kaksi ja puoli vuotta. Toimikautta voidaan jatkaa kerran. Johtokunnan kokoonpanon on oltava tasapuolinen ja oikeasuhteinen ja edustettava koko unionia. Johtokuntaan on kuuluttava vähintään kaksi edustajaa osallistumattomista jäsenvaltioista. Toimikausien on oltava limittäisiä, ja niihin sovelletaan asianmukaista vuorottelujärjestelmää."

26)

Korvataan 47 artiklan 4 kohta seuraavasti:

"4.   Johtokunta hyväksyy pankkiviranomaisen henkilöstöpolitiikkaa koskevan suunnitelman sekä tarvittavat henkilöstösääntöjen soveltamissäännöt 68 artiklan 2 kohdan mukaisesti."

27)

Lisätään artikla seuraavasti:

"49 a artikla

Kulut

Puheenjohtaja julkistaa tiedon pidetyistä kokouksista ja saadusta kestityksestä. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti."

28)

Lisätään artikla seuraavasti:

"52 a artikla

Kulut

Toimitusjohtaja julkistaa tiedon pidetyistä kokouksista ja saadusta kestityksestä. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti."

29)

Poistetaan 63 artiklan 7 kohta.

30)

Korvataan 81 artiklan 3 kohta seuraavasti:

"3.   Komissio laatii yleiseurooppalaisten laitosten tai infrastruktuurien suorasta valvonnasta vuosittain kertomuksen, jossa tarkastellaan, onko syytä lisätä pankkiviranomaisen tämän alan valvontatehtäviä, ottaen huomioon markkinakehityksen, sisämarkkinoiden vakauden ja koko unionin yhteenkuuluvuuden."

31)

Lisätään artikla seuraavasti:

"81 a artikla

Äänestysjärjestelyjen uudelleenarviointi

Siitä päivästä alkaen, jona yhteiseen valvontamekanismiin osallistumattomien jäsenvaltioiden lukumäärä on neljä, komissio arvioi 41 ja 44 artiklassa kuvattujen äänestysjärjestelyjen toimivuutta ja antaa asiasta kertomuksen Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle ottaen huomioon tämän asetuksen soveltamisesta saadut kokemukset."

a)

johtokunnan kokoonpanoa; ja

b)

niiden asetuksen (EU) N:o 1093/2010 41 artiklassa tarkoitettujen riippumattomien lautakuntien kokoonpanoa, jotka valmistelevat päätöksiä mainitun asetuksen 17 ja 19 artiklan soveltamiseksi.

29.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/15

(1)

Euroopan unionilla ja sen yli 50 toimielimellä ja virastolla olisi vastedeskin oltava korkeatasoinen eurooppalainen julkishallinto, jotta se pystyy saavuttamaan tavoitteensa, panemaan täytäntöön politiikkansa ja toimintansa sekä täyttämään tehtävänsä mahdollisimman korkeita vaatimuksia vastaavasti perussopimusten mukaisesti vastatakseen sekä sisäisiin että ulkoisiin tulevaisuuden haasteisiin ja palvelemaan unionin kansalaisia.

(2)

Tämän mukaisesti on tarpeen varmistaa sellainen sääntelykehys, jonka ansiosta voidaan houkutella, ottaa palvelukseen ja sitouttaa erittäin pätevää, monikielistä, riippumatonta ja tiukimpia ammatillisia normeja noudattavaa henkilöstöä jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta tasapainoinen sukupuolijakauma asianmukaisesti huomioon ottaen ja jonka ansiosta tämä henkilöstö voi hoitaa tehtävänsä mahdollisimman tuloksellisesti ja tehokkaasti. Tältä osin on voitettava toimielinten nykyiset vaikeudet rekrytoida virkamiehiä tai henkilöstöä tietyistä jäsenvaltioista.

(3)

Kun verrataan Euroopan unionin virkamieskunnan kokoa unionin tavoitteisiin ja sen väestömäärään, unionin toimielinten ja virastojen henkilöstön määrän vähentäminen ei saisi haitata niiden tehtävien hoitamista perussopimuksissa määrättyjen tehtävien, velvollisuuksien ja valtuuksien mukaisesti. Siksi kunkin toimielimen ja viraston on tarpeen noudattaa avoimuutta kaikista palveluksessaan olevista henkilöstöryhmistä aiheutuvien henkilöstökustannusten osalta.

(4)

Unionin virkamiesten odotetaan noudattavan mitä tiukimpia ammattietiikkaa koskevia normeja ja pysyvän aina riippumattomina. Niinpä henkilöstösääntöjen (4) II osastoa, jossa määritetään virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet, olisi selkiytettävä entisestään. Virkamiehelle tai entiselle virkamiehelle, joka laiminlyö nämä velvollisuutensa, olisi voitava määrätä kurinpitoseuraamus.

(5)

Unionin virkamieskunnan arvo on myös sen kulttuurisessa ja kielellisessä moninaisuudessa, joka voidaan taata vain varmistamalla, että virkamiehet edustavat sopivassa suhteessa eri kansalaisuuksia. Palvelukseen otossa ja nimityksissä olisi varmistettava, että henkilöstöä palkataan mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta Euroopan unionin kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta, ilman, että virkoja kuitenkaan varataan tietyn jäsenvaltion kansalaisille. Tätä varten ja jos virkamiesten kansalaisuusjakaumassa on havaittavissa merkittävää epätasapainoa, joka ei ole objektiivisesti perusteltavissa, toimielimille olisi annettava mahdollisuus toteuttaa perusteltuja ja asianmukaisia toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet eivät saisi koskaan johtaa muihin kuin ansioihin perustuviin palvelukseen ottoa koskeviin perusteisiin. Komission olisi raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianmukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta toimielimissä.

(6)

Jotta voitaisiin helpottaa palvelukseen ottamista mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta, toimielinten olisi pyrittävä tukemaan henkilöstönsä lapsille tarjottavaa monikielistä ja monikulttuurista koulutusta. On toivottavaa, että unionin talousarviosta maksetaan budjettivallan käyttäjän asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti määrittämä unionin osuus Eurooppa-koulujen rahoituksesta. Komission olisi voitava pyytää toimivaltaisia viranomaisia harkitsemaan uudelleen uuden Eurooppa-koulun sijoituspaikkaa, jos toimielinten toiminta sitä edellyttää.

(7)

Laajempana tavoitteena olisi oltava Euroopan unionin virkamieskunnan henkilöstöresurssien optimaalinen hallinta, ottamalla huomioon virkamieskunnalle ominaisen osaavuuden, pätevyyden, riippumattomuuden, lojaaliuden, puolueettomuuden ja pysyvyyden, sekä kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden ja houkuttelevat palvelukseen oton ehdot.

(8)

Kaikkien virkamiesten olisi suoritettava yhdeksän kuukauden koeaika. Päättäessään virkamiehen vakinaistamisesta nimittävän viranomaisen olisi otettava huomioon koeajan lopussa koeajalta laadittu kertomus ja koeajalla olevan virkamiehen asennoituminen henkilöstösäännöistä johtuviin velvollisuuksiinsa. Koeajalla olevasta virkamiehestä olisi voitava laatia arviointikertomus milloin tahansa, jos hänen työsuorituksensa on osoittautunut ilmeisen riittämättömäksi. Muutoin arviointikertomus olisi laadittava vasta koeajan lopussa.

(9)

Sen takaamiseksi, että Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön ostovoima kehittyy yhtäläisesti jäsenvaltioiden valtionhallinnon kansallisten virkamiesten ostovoiman kanssa, on tärkeää säilyttää palkkojen päivittämistä koskeva monivuotinen mekanismi, jota kutsutaan 'menetelmäksi', varmistamalla sen soveltaminen vuoden 2023 loppuun asti, tarkastelemalla sitä uudelleen vuoden 2022 alussa, ja sisällyttämällä siihen mekanismi, jolla menetelmää väliaikaisesti jatketaan. Jotta voidaan välttää menetelmän soveltamisessa aiemmin esiintyneet vaikeudet, olisi lisäksi säädettävä menetelmästä, joka mahdollistaa kaikkien palkkojen, eläkkeiden ja korvausten päivittämisen automaattisesti vuosittain ja johon sisältyy automaattinen kriisilauseke. Tämän vuoksi Euroopan unionin virkamiehiin sovellettaviin henkilöstösääntöihin ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettaviin palvelussuhteen ehtoihin sisältyviä asiaan liittyviä määriä olisi pidettävä viitteellisinä määrinä, joita päivitetään säännöllisesti ja automaattisesti. Komission olisi julkaistava nämä päivitetyt määrät tiedoksi Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa. Päivitysmekanismia olisi käytettävä myös kaikissa muissa tapauksissa, joissa tällaisesta päivittämisestä säädetään.

(10)

On tärkeää huolehtia palkkojen ja eläkkeiden päivittämiseen käytettävien tilastotietojen laadusta. Puolueettomuuden periaatteen mukaisesti kansallisten tilastolaitosten tai muiden kansallisten viranomaisten olisi kerättävä tiedot kansallisella tasolla ja toimitettava ne Eurostatille.

(11)

Menetelmän soveltamisesta Euroopan unionin virkamiehille ja muulle henkilöstölle koituvien mahdollisten etujen tasapainottamiseksi olisi otettava uudelleen käyttöön henkilöstöltä perittävän maksun järjestelmä. Kuten menetelmän soveltamista, myös tämän yhteisvastuumaksun soveltamista voidaan väliaikaisesti jatkaa. Tämänhetkisissä olosuhteissa vaikuttaa aiheelliselta nostaa yhteisvastuumaksun määrää verrattuna vuosina 2004–2012 sovellettuun erityismaksuun ja tehdä siitä progressiivisempi. Näin voidaan ottaa huomioon unionin erittäin vaikea taloudellinen ja sosiaalinen tilanne ja sen vaikutukset julkiseen talouteen koko unionissa. Julkisen talouden vakauttaminen unionissa myös lyhyellä aikavälillä edellyttää nopeita ja erityisiä yhteisvastuutoimia unionin toimielinten henkilöstöltä. Yhteisvastuumaksua olisi siten sovellettava kaikkiin unionin virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön 1 päivästä tammikuuta 2014.

(12)

Eurooppa-neuvosto totesi monivuotisesta rahoituskehyksestä 8 päivänä helmikuuta 2013 antamissaan päätelmissä, että julkisen talouden vakauttaminen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä edellyttää erityistoimia kaikilta julkishallinnoilta ja niiden henkilöstöltä tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi ja muuttuvaan taloustilanteeseen sopeutumiseksi. Päätelmissä esitettiin itse asiassa uudelleen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta vuonna 2011 annetun komission ehdotuksen tavoite, jossa pyrittiin varmistamaan kustannustehokkuus ja todettiin, että haasteet, joiden edessä Euroopan unioni tällä hetkellä on, edellyttävät kaikilta julkishallinnoilta ja kaikilta julkishallinnossa työskenteleviltä erityisiä ponnisteluja tehokkuuden parantamiseksi ja Euroopan muuttuvaan taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen sopeutumiseksi. Lisäksi Eurooppa-neuvosto vaati, että osana henkilöstösääntöjen uudistusta menetelmään perustuvat unionin toimielinten henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden mukautukset jäädytetään kahdeksi vuodeksi ja että menetelmää uudistettaessa otetaan käyttöön uusi yhteisvastuumaksu.

(13)

Näiden päätelmien ja tulevien talousarviorajoitteiden valossa sekä unionin virkamieskunnan yhteisvastuuhengen esiintuomiseksi tilanteessa, jossa jäsenvaltiot ovat toteuttaneet ankaria toimenpiteitä ennennäkemättömän rahoituskriisin sekä jäsenvaltioiden ja koko unionin erityisen vaikean sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen johdosta, on tarpeen säätää menetelmän jäädyttämisestä kahdeksi vuodeksi virkamiesten kaikkien palkkojen, eläkkeiden ja korvausten osalta ja ottaa tästä jäädyttämisestä huolimatta käyttöön yhteisvastuumaksu.

(14)

Väestön muutokset ja siihen liittyvä väestön muuttuva ikärakenne edellyttävät eläkeiän nostamista; jo palveluksessa oleviin Euroopan unionin virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön olisi kuitenkin sovellettava siirtymätoimenpiteitä. Siirtymätoimenpiteet ovat tarpeen jo palveluksessa olevien virkamiesten saavutettujen etujen kunnioittamiseksi, sillä he ovat suorittaneet maksuja Euroopan unionin virkamiesten laskennalliseen eläkerahastoon. Eläkeikää olisi myös joustavoitettava niin, että helpotetaan henkilöstön mahdollisuutta jatkaa halutessaan työntekoa 67-vuotiaaksi ja sallitaan poikkeustapauksissa ja tietyin edellytyksin työnteko 70 vuoden ikään saakka.

(15)

Koska Euroopan unionin eläkejärjestelmä on vakuutusmatemaattisessa tasapainossa, ja tämä tasapaino on säilytettävä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, ennen 1 päivää tammikuuta 2014 palvelukseen otetulle henkilöstölle olisi korvattava heidän maksamansa eläkemaksut siirtymätoimenpiteillä, kuten mukautetulla kartuntaprosentilla eläkeiän jälkeisten palvelusvuosien osalta (Barcelona-kannustin), ja puolittamalla varhaiseläkkeeseen liittyvät vähennykset 60 vuoden iän ja henkilöstösääntöjen mukaisen eläkeiän välisenä aikana.

(16)

Yleisesti hyväksytty vakuutusmatemaattinen käytäntö edellyttää, että korkojen ja palkkojen nousun osalta käytetään 20–40 vuoden aikaisempien havaintojen jaksoa, jotta eläkejärjestelmien tasapaino voidaan varmistaa. Sen vuoksi käytettävät korkojen ja palkkojen kasvun liikkuvat keskiarvot olisi pidennettävä 30 vuoteen soveltaen seitsemän vuoden siirtymäkautta.

(17)

Neuvosto on pyytänyt komissiota tekemään henkilöstösääntöjen 5 artiklan 4 kohtaan, liitteessä I olevaan A kohtaan ja 45 artiklan 1 kohtaan liittyvän selvityksen ja esittämään aiheellisia ehdotuksia selvän yhteyden luomiseksi tehtävien ja palkkaluokan välille ja sen varmistamiseksi, että ylennysten yhteydessä tehtävässä ansioiden vertailussa painotetaan enemmän tehtävien vastuullisuutta.

(18)

Tämä pyyntö huomioon ottaen on asianmukaista, että ylempään palkkaluokkaan ylentämisen ehdoksi olisi asetettava henkilökohtainen sitoutuminen, osaamisen ja pätevyyden parantaminen sekä sellaisten tehtävien hoitaminen, joiden merkityksen vuoksi on perusteltua nimittää virkamies kyseiseen ylempään palkkaluokkaan.

(19)

Tehtäväryhmien AD ja AST urarakennetta olisi uudistettava niin, että ylimmät palkkaluokat varataan rajoitetulle määrälle virkamiehiä, jotka hoitavat kaikkein vaativimpia tehtäviä. Hallintovirkamiehet voivat näin edetä ainoastaan palkkaluokkaan AD 12 asti, jollei heitä nimitetä tiettyyn tätä palkkaluokkaa ylempään virkaan, ja palkkaluokat AD 13 ja AD 14 olisi varattava virkamiehille, joiden tehtävät ovat huomattavan vastuullisia. Vastaavasti palkkaluokan AST 9 virkamies voidaan ylentää palkkaluokkaan AST 10 ainoastaan henkilöstösääntöjen 4 artiklassa ja 29 artiklan 1 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

(20)

AST-henkilöstön nykyisten tehtäväalojen urarakenteen mukauttamiseksi vastaamaan vielä paremmin eritasoisia tehtäviä sekä väistämättä tarvittavaan hallintomenojen rajoittamiseen osallistumiseksi olisi otettava käyttöön uusi sihteeri- ja virkailijahenkilöstön tehtäväryhmä AST/SC. Sen palkat ja ylennettävien määrät olisi määritettävä siten, että tehtävien vastuullisuus ja palkkataso vastaavat toisiaan asianmukaisesti. Tällä tavoin voidaan säilyttää vakaa ja kattava unionin virkamieskunta. Komission olisi arvioitava tämän uuden tehtäväryhmän käyttöönoton laajuutta ja vaikutuksia ja raportoitava niistä kiinnittäen erityistä huomiota naisten tilanteeseen, jotta voidaan säilyttää vakaa ja kattava unionin virkamieskunta.

(21)

Kahden vuoden vähimmäisaika palkkaluokassa ennen virkamiehen ylentämistä lähinnä ylempään palkkaluokkaan säilytetään, jotta erittäin ansioituneet virkamiehet voivat saada ylennyksiä nopeammin. Kunkin toimielimen olisi varmistettava, että sen sisäisessä henkilöstöpolitiikassa hyödynnetään henkilöstösääntöjen tarjoamia mahdollisuuksia asianmukaiseen urakehitykseen suuren potentiaalin omaaville ja erittäin ansioituneille virkamiehille.

(22)

Toimielimissä sovellettavat työajat olisi saatettava eräissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa voimassa olevien työaikojen mukaisiksi, jotta toimielinten henkilöstön vähentäminen voidaan kompensoida. Mukautuksessa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden julkishallinnossa sovellettavat työajat. Viikoittaisen vähimmäistyöajan käyttöönotolla varmistetaan, että toimielinten palveluksessa oleva henkilöstö pystyy hoitamaan Euroopan unionin poliittisista tavoitteista aiheutuvan työmäärän, ja samalla yhdenmukaistetaan toimielinten työehdot koko unionin virkamieskunnan yhteisvastuullisuuden vuoksi.

(23)

Joustavat työaikajärjestelyt ovat olennainen osa uudenaikaista ja tehokasta julkishallintoa, sillä ne mahdollistavat perheystävälliset työehdot ja toimielinten henkilöstön sopivan tasapainoisen sukupuolijakauman. Sen vuoksi henkilöstösääntöihin on tarpeen sisällyttää nimenomainen viittaus näihin järjestelyihin.

(24)

Vuotuisia matkapäiviä ja asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välisten matkakulujen vuotuista maksamista koskevia sääntöjä olisi uudenaikaistettava ja järkeistettävä, ja ne olisi liitettävä henkilön asemaan ulkomailla työskentelevänä, jotta niiden soveltamisesta tulisi yksinkertaisempaa ja läpinäkyvämpää. Olisi ennen muuta korvattava vuotuiset matkapäivät kotimaanlomalla, jonka kesto olisi rajoitettava enintään kahteen ja puoleen päivään.

(25)

Samoin muuttokulujen korvaamissääntöjä olisi yksinkertaistettava, jotta niiden soveltaminen olisi sekä hallinnon että kyseisen henkilöstön kannalta helpompaa. Tämän vuoksi olisi otettava käyttöön kustannuskattoja, joissa otetaan huomioon virkamiehen tai toimihenkilön perhetilanne sekä muuton ja siihen liittyvän vakuutuksen keskimääräiset kustannukset.

(26)

Joidenkin henkilöstöön kuuluvien on tehtävä toistuvasti virkamatkoja toimielimensä muihin päätoimipaikkoihin. Tällaisia tilanteita ei tällä hetkellä oteta asianmukaisesti huomioon virkamatkoja koskevissa säännöissä. Näitä sääntöjä olisi sen vuoksi mukautettava, jotta majoituskulut voidaan tällaisissa tapauksissa korvata kiinteämääräisen summan perusteella.

(27)

Kolmansissa maissa työskentelevien henkilöstöryhmien työehtoja on tarpeen uudenaikaistaa, ja niistä olisi tehtävä kustannustehokkaammat samalla menoja vähentäen. Vuosilomaoikeuksia olisi mukautettava ja olisi määrättävä mahdollisuudesta ottaa käyttöön enemmän muuttujia elinolosuhteista maksettavan korvauksen määrittämiseksi, kuitenkin niin, että ei vaikuteta menojen vähentämistä koskevaan yleistavoitteeseen. Asumiskorvauksen myöntämistä koskevia ehtoja olisi tarkistettava, jotta niissä otetaan paremmin huomioon paikalliset olosuhteet ja jotta vähennetään hallinnollista rasitetta.

(28)

Sopimussuhteisen henkilöstön palvelukseen ottamisen edellytyksiä on syytä joustavoittaa. Unionin toimielinten olisi voitava ottaa enintään kuuden vuoden ajaksi palvelukseensa sopimussuhteista henkilöstöä, joka hoitaa tehtäviä virkamiesten tai väliaikaisen henkilöstön valvonnassa. Vaikka suurin osa virkamiehistä otetaan edelleen palvelukseen avointen kilpailujen kautta, toimielinten olisi saatava lupa järjestää sisäisiä kilpailuja, joihin myös sopimussuhteinen henkilöstö voi poikkeustapauksissa ja tietyin edellytyksin osallistua.

(29)

Olisi vahvistettava siirtymäjärjestelyt, jotta uusia sääntöjä ja toimenpiteitä voidaan ryhtyä soveltamaan vähitellen, samalla kun otetaan huomioon ennen näiden henkilöstösääntöjen muutosten voimaantuloa palvelukseen otetun henkilöstön saavutetut edut ja oikeutetut odotukset.

(30)

Muun henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön tavoin virastojen henkilöstö kuuluu Euroopan unionin eläkejärjestelmän piiriin. Täysin omarahoitteiset virastot maksavat nykyisin työnantajamaksut kyseiseen järjestelmään. Jotta talousarviovarojen käyttö olisi avointa ja rahoitustaakka jakautuisi tasaisemmin, osittain Euroopan unionin yleisestä talousarviosta rahoitettavien virastojen olisi maksettava työnantajamaksuista osuus, joka vastaa ilman Euroopan unionin yleisestä talousarviosta myönnettävää avustusta muodostuvien viraston tulojen ja sen kokonaistulojen välistä suhdetta. Koska tämä uusi säännös saattaa edellyttää virastojen keräämiä maksuja koskevien sääntöjen mukauttamista, sitä olisi sovellettava vasta 1 päivästä tammikuuta 2016. Komission olisi tarvittaessa annettava ehdotuksia näiden sääntöjen mukauttamisesta.

(31)

Yksinkertaisuuden ja henkilöstöpolitiikan johdonmukaisuuden vuoksi komission henkilöstösääntöjen täytäntöönpanosta antamia sääntöjä olisi sovellettava soveltuvin osin myös virastoihin. Sen varmistamiseksi, että virastojen erityistilanne voidaan tarvittaessa ottaa huomioon, virastoilla olisi kuitenkin oltava oikeus pyytää komissiolta lupaa antaa täytäntöönpanosääntöjä, jotka poikkeavat komission antamista, tai olla kokonaan soveltamatta komission sääntöjä.

(32)

Kaikista henkilöstösääntöjen täytäntöönpanosta annetuista säännöistä olisi laadittava rekisteri, jota Euroopan unionin tuomioistuin hallinnoi. Tämä rekisteri, jota kaikki toimielimet, virastot ja jäsenvaltiot voivat käyttää, mahdollistaa läpinäkyvyyden ja edistää henkilöstösääntöjen yhdenmukaista soveltamista.

(33)

Täytäntöönpanosäännösten antamista koskevien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi ja selkeyttämiseksi ja ottaen huomioon niiden sisäisen ja hallinnollisen luonteen on aiheellista antaa asiaan liittyvä päätöksentekotoimivalta nimittävälle viranomaiselle ja viranomaiselle, jolla on toimivalta tehdä työsopimuksia.

(34)

Ottaen huomioon virastoissa työskentelevän väliaikaisen henkilöstön suuren määrän ja tarpeen määritellä johdonmukainen henkilöstöpolitiikka, on tarpeen luoda uusi väliaikaisen henkilöstön ryhmä ja vahvistaa sitä koskevat erityissäännöt.

(35)

Komission olisi jatkossakin seurattava yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän talousarviotilannetta ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jos järjestelmässä on rakenteellinen epätasapaino.

(36)

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan N:o 7 15 artiklassa määrätään, että tietyt virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevat tiedot toimitetaan tiedoksi jäsenvaltioiden hallituksille.

(37)

Henkilöstösäännöissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat erityisesti tiettyjä työehtojen näkökohtia. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti,

1)

Muutetaan 1 d artikla seuraavasti:

2)

Korvataan 1 e artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Työtehtävissä toimivilla virkamiehillä on mahdollisuus hyödyntää toimielinten hyväksymiä luonteeltaan sosiaalisia toimenpiteitä, mukaan lukien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tähtäävät erityistoimenpiteet, sekä 9 artiklassa tarkoitettujen sosiaaliturvaelinten tarjoamia palveluja. Entisillä virkamiehillä voi olla mahdollisuus hyödyntää luonteeltaan sosiaalisia erityistoimenpiteitä tietyiltä osin.".

3)

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

4)

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

"6 artikla

1.   Kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa kyseisen toimielimen henkilöstötaulukossa vahvistetaan virkojen määrä kussakin palkkaluokassa ja tehtäväryhmässä.

2.   Rajoittamatta 45 artiklan mukaisen ansioihin perustuvan ylennysperiaatteen soveltamista tämän taulukon avulla taataan, että kussakin toimielimessä henkilöstötaulukon kunkin palkkaluokan avoimien tointen määrä 1 päivänä tammikuuta kunakin vuonna vastaa edellisen vuoden 1 päivänä tammikuuta alemmassa palkkaluokassa työtehtävissä toimivien virkamiesten määrää kerrottuna liitteessä I olevassa B kohdassa kyseiselle palkkaluokalle vahvistetuilla prosenttiluvuilla. Kyseisiä prosenttilukuja sovelletaan viiden vuoden keskiarvon pohjalta 1 päivästä tammikuuta 2014.

3.   Liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistetut prosenttiluvut sisällytetään 113 artiklassa tarkoitettuun kertomukseen.

4.   Tehtäväryhmää AST/SC koskevien säännösten ja liitteessä XIII olevassa 31 artiklassa vahvistettujen siirtymäsäännösten täytäntöönpano, jossa otetaan huomioon sihteerin ja virkailijan tehtäviä hoitavan henkilöstön tarpeen kehitys kaikissa toimielimissä sekä vakinaisten ja väliaikaisten tointen kehitys tehtäväryhmissä AST ja AST/SC, sisällytetään 113 artiklassa tarkoitettuun kertomukseen.".

5)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

6)

Korvataan 10 artiklan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä sana "toimielinten" sanoilla "toimielinten nimittävien viranomaisten".

7)

Korvataan 11 artikla seuraavasti:

"11 artikla

Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä ja toimittava ainoastaan unionin edun mukaisesti. Virkamies ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, viranomaiselta, organisaatiolta tai toimielimensä ulkopuoliselta henkilöltä. Hänen on hoidettava hänelle annetut tehtävät objektiivisesti ja tasapuolisesti sekä noudattaen lojaalisuusvelvollisuuttaan unionia kohtaan.

Virkamies ei saa ilman nimittävän viranomaisen lupaa ottaa vastaan miltään hallitukselta tai muulta sen toimielimen ulkopuoliselta taholta, jossa hän työskentelee, kunnianosoitusta, kunniamerkkiä, suosionosoitusta, lahjaa tai palkkiota, paitsi sellaisista palveluksista, jotka hän on suorittanut ennen nimittämistään tai asepalveluksen tai muun kansallisen palvelun suorittamista varten annetun virkavapauden aikana, ja jos ne annetaan tällaisten palvelusten johdosta.

Ennen virkamiehen palvelukseen ottamista nimittävä viranomainen tutkii, onko hakijalla sellaista henkilökohtaista sidonnaisuutta, joka voi vaarantaa hänen riippumattomuutensa, tai muuta eturistiriitaa. Hakijan on tätä varten ilmoitettava nimittävälle viranomaiselle erityisellä lomakkeella kaikki todelliset ja mahdolliset eturistiriidat. Tällaisissa tapauksissa nimittävä viranomainen ottaa tämän tilanteen huomioon asianmukaisesti perustellussa lausunnossa. Nimittävä viranomainen toteuttaa tarvittaessa 11 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin virkamiehiin, jotka palaavat palvelukseen henkilökohtaisista syistä myönnetyltä virkavapaalta.".

8)

Korvataan 16 artikla seuraavasti:

"16 artikla

Virkamiehen on palvelussuhteensa päätyttyä edelleen noudatettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä hyväksyessään tiettyjä tehtäviä tai etuja.

Virkamies, joka aikoo harjoittaa vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa palvelussuhteensa päättymistä seuraavien kahden vuoden kuluessa, on ilmoitettava siitä toimielimelleen erityistä lomaketta käyttäen. Jos tämä toiminta liittyy työhön, jota virkamies on tehnyt palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana, ja saattaa johtaa ristiriitaan toimielimen oikeutetun edun kanssa, nimittävä viranomainen voi yksikön edun nimissä joko kieltää virkamiestä ottamasta tehtävää vastaan tai antaa siihen luvan asettaen aiheelliseksi katsomiaan edellytyksiä. Nimittävä viranomainen antaa pariteettikomiteaa kuultuaan päätöksensä tiedoksi 30 työpäivän kuluessa kyseisen tiedon saamisesta. Jos päätöstä ei ole annettu tiedoksi ennen kyseisen ajan päättymistä, tämä katsotaan hiljaiseksi hyväksynnäksi.

Nimittävä viranomainen kieltää soveltamisohjeissa määriteltyjä entisiä korkeita virkamiehiä palvelussuhteensa päättymistä seuraavien 12 kuukauden aikana lähtökohtaisesti harjoittamasta edunvalvontaa tai edistämästä entisen toimielimensä henkilöstön keskuudessa yrityksensä, asiakkaidensa tai työnantajansa lukuun asioita, joista he vastasivat palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (5) mukaisesti kukin toimielin julkaisee vuosittain kolmannen kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot, mukaan lukien luettelon arvioiduista tapauksista.

9)

Korvataan 18 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Kaikki oikeudet, jotka johtuvat virkamiehen kirjoituksista tai muusta toiminnasta työtehtäviensä osana, kuuluvat Euroopan unionille, mikäli tällaiset kirjoitukset tai toiminta liittyvät unionin toimintaan tai, jos tällaiset kirjoitukset tai toiminta liittyvät Euroopan Atomienergiayhteisön toimintaan, mainitulle yhteisölle. Unionilla tai tapauksen mukaan Euroopan atomienergiayhteisöllä on oikeus velvoittaa virkamies luovuttamaan sille tekijänoikeudet tällaisiin töihin.".

10)

Korvataan 19 artikla seuraavasti:

"19 artikla

Virkamies ei saa ilman nimittävän viranomaisen lupaa missään oikeudellisessa menettelyssä eikä millään perusteella ilmaista tietoja, jotka hän on saanut tietoonsa tehtäviään hoitaessaan. Lupa evätään ainoastaan, jos unionin etu sitä vaatii ja jos epääminen ei voi aiheuttaa asianomaiselle virkamiehelle rikosoikeudellisia seuraamuksia. Virkamiehen on noudatettava tätä velvollisuutta myös palvelussuhteensa päätyttyä.

Ensimmäisen kohdan säännöksiä ei sovelleta virkamieheen tai entiseen virkamieheen hänen todistaessaan Euroopan unionin tuomioistuimessa tai jonkin toimielimen kurinpitolautakunnassa asiassa, joka koskee Euroopan unionin palveluksessa olevaa tai ollutta henkilöä.".

11)

Lisätään 21 a artiklaan kohta seuraavasti:

"3.   Jos virkamies ilmoittaa esimiehelleen määräyksestä, jonka virkamies katsoo olevan sääntöjen vastainen tai jonka täytäntöönpanon hän arvioi aiheuttavan vakavaa haittaa, hänelle ei saa aiheuttaa tämän johdosta minkäänlaista haittaa.".

12)

Lisätään artikla seuraavasti:

"22 c artikla

Henkilöstösääntöjen 24 ja 90 artiklan mukaisesti kunkin toimielimen on otettava käyttöön menettely virkamiesten esittämien sellaisten valitusten käsittelemiseksi, jotka koskevat tapaa, jolla heitä on kohdeltu sen jälkeen kun tai sen johdosta, että he ovat täyttäneet 22 a artiklan tai 22 b artiklan mukaiset velvollisuutensa. Asianomaisen toimielimen on varmistettava, että nämä valitukset käsitellään luottamuksellisesti ja, jos se on olosuhteiden vuoksi perusteltua, ennen 90 artiklassa säädettyjen määräaikojen päättymistä.

Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa sisäiset säännöt muun muassa seuraavista seikoista:

13)

Korvataan 26 a artiklassa sana "toimielinten" sanoilla "toimielinten nimittävien viranomaisten".

14)

Korvataan 27 artikla seuraavasti:

"27 artikla

Palvelukseen ottamisessa on pyrittävä varmistamaan, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia virkamiehiä, jotka otetaan palvelukseen unionin jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta. Virkaa ei saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille.

Unionin kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti kukin toimielin voi hyväksyä asianmukaisia toimenpiteitä, jos virkamiesten kansalaisuuksien kesken on havaittu merkittävä epätasapaino, joka ei ole objektiivisesti perusteltavissa. Nämä asianmukaiset toimenpiteet on perusteltava eivätkä ne saa koskaan johtaa muihin kuin ansioihin perustuviin palvelukseen ottoa koskeviin perusteisiin. Ennen tällaisten asianmukaisten toimenpiteiden hyväksymistä kyseisen toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa yleiset säännökset tämän kohdan täytäntöönpanemiseksi 110 artiklan mukaisesti.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen toisen kohdan täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua 1 päivästä tammikuuta 2014.

Jotta voitaisiin helpottaa palvelukseen ottamista mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta, toimielinten on pyrittävä tukemaan henkilöstönsä lapsille tarjottavaa monikielistä ja monikulttuurista koulutusta.".

15)

Korvataan 29 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Ennen toimielimessä avoinna olevan viran täyttämistä nimittävä viranomainen tutkii ensiksi,

tai aloittaa joko tutkintotodistuksiin tai kokeisiin tai molempiin perustuva kilpailumenettely. Kilpailumenettely vahvistetaan liitteessä III.

Kilpailumenettely voidaan aloittaa myös varallaololuettelon laatimiseksi tulevia palvelukseen ottoa koskevia tarpeita varten.

Vaikka periaate, jonka mukaan suurin osa virkamiehistä otetaan palvelukseen avointen kilpailujen kautta, säilyy voimassa, nimittävä viranomainen voi päättää, poiketen siitä, mitä d alakohdassa säädetään, ja ainoastaan poikkeustapauksissa, järjestää toimielimen sisäisen kilpailun, joka on avoin myös Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 3 a ja 3 b artiklassa tarkoitetuille sopimussuhteisille toimihenkilöille. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluviin toimihenkilöihin sovelletaan tätä osallistumista koskevia rajoituksia Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 7 kohdan mukaisesti sekä rajoituksia, jotka koskevat heille sopimussuhteisina toimihenkilöinä uskottuja tehtäviä.".

16)

Korvataan 30 artikla seuraavasti:

"30 artikla

Nimittävä viranomainen nimeää jokaista kilpailua varten valintalautakunnan. Valintalautakunta laatii soveltuvien hakijoiden luettelon.

Nimittävä viranomainen valitsee tästä luettelosta hakijat, jotka nimitetään avoinna oleviin virkoihin.

Näillä hakijoilla on oikeus saada asianmukaista tietoa unionin toimielinten ja virastojen julkaisemista avoinna olevista soveltuvista viroista.".

17)

Korvataan 31 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"Virkamiehet voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan palkkaluokkiin SC 1–SC 2, AST 1–AST 4 tai AD 5–AD 8, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 artiklan 2 kohdan soveltamista.".

18)

Korvataan 32 artiklan kolmannessa kohdassa sana "toimielimen" sanoilla "kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen".

19)

Korvataan 34 artikla seuraavasti:

"34 artikla

1.   Kaikkien virkamiesten on suoritettava yhdeksän kuukauden koeaika ennen kuin heidät voidaan vakinaistaa. Päätös virkamiehen vakinaistamisesta tehdään 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen sekä niiden tietojen perusteella, joita nimittävällä viranomaisella on käytettävissään virkamiehen asennoitumisesta II osaston säännöksiin.

Jos virkamies on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, 58 artiklassa tarkoitetun äitiysloman tai tapaturman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, nimittävä viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla. Koeajan kokonaiskesto ei missään olosuhteissa voi ylittää viittätoista kuukautta.

2.   Jos koeajalla olevan virkamiehen työsuoritus osoittautuu ilmeisen riittämättömäksi, hänestä voidaan laatia kertomus milloin tahansa ennen koeajan päättymistä.

Tämä kertomus on annettava tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa. Koeajalla olevan lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä nimittävälle viranomaiselle, joka hankkii kolmen viikon kuluessa arviointeja käsittelevän pariteettikomitean lausunnon siitä, mitä toimia on toteutettava. Nimittävä viranomainen voi päättää koeaikaisen virkamiehen irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai määrätä virkamiehen toiseen yksikköön koeajan jäljellä olevaksi ajaksi.

3.   Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan kertomus koeaikaisen virkamiehen kyvyistä hoitaa toimeensa liittyviä tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa.

Jos kertomuksessa suositellaan irtisanomista tai, poikkeuksellisissa olosuhteissa, koeajan pidentämistä 1 kohdan mukaisesti, koeajalla olevan virkamiehen lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä nimittävälle viranomaiselle, joka hankkii kolmen viikon kuluessa arviointeja käsittelevän pariteettikomitean lausunnon siitä, mitä toimia on toteutettava.

Koeajalla oleva virkamies, jonka työsuoritus tai käytös ei ole osoittautunut riittävän hyväksi, jotta hänet voitaisiin vakinaistaa, irtisanotaan.

4.   Jollei erotetulla koeajalla olevalla virkamiehellä ole mahdollisuutta aloittaa välittömästi uudelleen ammatillista toimintaa toisaalla, hän saa kolmen kuukauden peruspalkkaansa vastaavan korvauksen, jos hän on ollut palveluksessa enemmän kuin vuoden, kahden kuukauden peruspalkkaansa vastaavan korvauksen, jos hän on ollut palveluksessa vähintään kuusi kuukautta, ja kuukauden peruspalkkaansa vastaavan korvauksen, jos hän on ollut palveluksessa vähemmän kuin kuusi kuukautta.

5.   Mitä 2, 3 ja 4 kohdassa säädetään, ei sovelleta virkamieheen, joka eroaa ennen koeaikansa päättymistä.".

20)

Lisätään 35 artiklaan alakohta seuraavasti:

21)

Korvataan 37 artiklan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa sana "toimielinten" sanoilla "toimielinten nimittävien viranomaisten".

22)

Muutetaan 40 artikla seuraavasti:

23)

Korvataan 42 a artikla seuraavasti:

"42 a artikla

Virkamiehellä on oikeus kunkin lapsen osalta enintään kuuden kuukauden pituiseen vanhempainlomaan ilman peruspalkkaa, ja se on pidettävä lapsen syntymää tai lapseksiottamista seuraavien 12 vuoden kuluessa. Loman pituus voi olla kaksinkertainen kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen vahvistamien yleisten täytäntöönpanosäännösten nojalla yksinhuoltajiksi tunnustettujen vanhempien ja niiden vanhempien kohdalla, joiden huollettavana olevalla lapsella on toimielimen asiantuntijalääkärin toteama vamma tai vakava sairaus. Loma on pidettävä vähintään kuukauden pituisissa jaksoissa.

Virkamies kuuluu vanhempainlomansa aikana edelleen sairausvakuutusjärjestelmään. Hänelle kertyy edelleen vanhuuseläkettä, ja hän säilyttää oikeutensa huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään ja koulutuslisään. Hän säilyttää myös virkansa, oikeutensa ikälisien kertymiseen ja mahdollisuutensa ylennykseen. Loma voidaan pitää jäämällä kokonaan työstä pois tai tekemällä puolipäivätyötä. Jos vanhempainloma otetaan puolipäiväisenä, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu enimmäispituus on kaksinkertainen. Vanhempainlomansa aikana virkamiehellä on oikeus 911,73 euron lisään kuukaudessa tai 50 prosenttiin tästä määrästä, jos hän tekee puolipäivätyötä. Hän ei saa harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa. Toimielin maksaa 72 ja 73 artiklassa säädetyn sosiaaliturvamaksun kokonaisuudessaan, ja se lasketaan virkamiehen peruspalkan perusteella. Jos loma pidetään puolipäiväisenä, tätä säännöstä sovelletaan kuitenkin ainoastaan koko peruspalkan ja suhteessa vähennetyn peruspalkan erotukseen. Tosiasiallisesti maksetusta peruspalkan osasta virkamiehen maksettavaksi tuleva osuus lasketaan soveltaen samoja prosenttilukuja kuin jos hän työskentelisi täysipäiväisesti.

Lisän suuruus on 1 215,63 euroa kuukaudessa tai 50 prosenttia tästä määrästä, jos virkamies tekee puolipäivätyötä, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen yksinhuoltajavanhempien ja niiden vanhempien kohdalla, joiden huollettavana olevalla lapsella on asiantuntijalääkärin toteama vamma tai vakava sairaus, sekä vanhempainloman kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta silloin, kun tällaisen loman pitää isä äitiysloman aikana tai kumpi tahansa vanhemmista välittömästi äitiysloman jälkeen, lapseksiottamisloman aikana tai välittömästi lapseksiottamisloman jälkeen.

Vanhempainlomaa voidaan jatkaa vielä kuudella kuukaudella, jolta ajalta maksettavan lisän määrä on 50 prosenttia toisessa kohdassa tarkoitetusta määrästä. Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen yksinhuoltajavanhempien osalta vanhempainlomaa voidaan jatkaa vielä 12 kuukaudella, jolta ajalta maksettavan lisän määrä on 50 prosenttia kolmannessa kohdassa tarkoitetusta määrästä.

Tässä artiklassa mainittuja määriä päivitetään yhdenmukaisesti palkkojen kanssa.".

24)

Lisätään III osaston 2 lukuun jakso seuraavasti:

"7   jakso

Yksikön edun vuoksi myönnettävä virkavapaa

42 c artikla

Vähintään kymmenen vuotta palveluksessa ollut virkamies voidaan aikaisintaan viisi vuotta ennen virkamiehen eläkeikää asettaa nimittävän viranomaisen päätöksellä virkavapaalle yksikön edun vuoksi sellaisten organisatoristen tarpeiden perusteella, jotka liittyvät uusien taitojen hankkimiseen toimielimissä.

Niiden virkamiesten kokonaismäärä, jotka kunakin vuonna on asetettu yksikön edun vuoksi myönnettävälle vapaalle, saa olla enintään 5 prosenttia kaikkien toimielinten edellisenä vuonna eläkkeelle siirtyneiden virkamiesten määrästä. Näin laskettu kokonaismäärä jaetaan toimielimille sen mukaan, kuinka monta virkamiestä kullakin oli palveluksessaan edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta. Näin saatu määrä pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaislukuun kussakin toimielimessä.

Tällainen virkavapaa ei ole kurinpitotoimenpide.

Virkavapaa kestää periaatteessa kunnes virkamies saavuttaa eläkeiän. Poikkeuksellisissa olosuhteissa nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää keskeyttää virkavapaan, jolloin virkamies palaa toimeen.

Kun yksikön edun vuoksi myönnetyllä virkavapaalla oleva virkamies saavuttaa eläkeiän, hänet siirretään ilman eri toimenpiteitä eläkkeelle.

Yksikön edun vuoksi myönnettyyn virkavapaaseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:

Tällaiselle virkavapaalle asetettu virkamies saa korvauksen, joka lasketaan liitteen IV mukaisesti.

Virkamiehen pyynnöstä korvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään osuus, joka lasketaan kyseisen korvauksen perusteella. Tällöin palvelusaika yksikön edun vuoksi virkavapaalla olevana virkamiehenä otetaan huomioon laskettaessa eläkkeeseen oikeuttavia palvelusvuosia liitteessä VIII olevan 2 artiklan mukaisesti.

Korvaukseen ei sovelleta korjauskerrointa.".

25)

Korvataan 43 artikla seuraavasti:

"43 artikla

Virkamiehen pätevyydestä, tehokkuudesta ja käytöksestä viranhoidossa laaditaan vuosittain arviointi kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen 110 artiklan mukaisesti vahvistamien säännösten mukaisesti. Arvioinnissa todetaan, onko virkamiehen suoritustaso ollut tyydyttävä. Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa säännökset, joilla annetaan oikeus hakea arviointimenettelyssä muutosta, mikä on tehtävä ennen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen tekemistä.

Palkkaluokasta AST 5 alkaen arviointiin voi sisältyä myös virkamiehen työsuorituksen perusteella annettava lausunto siitä, onko hänellä hallintovirkamiehen tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia.

Arviointi annetaan tiedoksi virkamiehelle. Virkamiehellä on oikeus tehdä siihen kaikki tarpeellisiksi katsomansa huomautukset.".

26)

Korvataan 44 artikla seuraavasti:

"44 artikla

Virkamies, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa yhdellä palkkatasolla, etenee ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle tasolle, jollei hänen työsuoritustaan ole arvioitu epätyydyttäväksi 43 artiklassa tarkoitetussa viimeisimmässä vuosittaisessa arvioinnissa. Virkamies etenee palkkaluokkansa seuraavalle tasolle viimeistään neljän vuoden kuluttua, jollei sovelleta 51 artiklan 1 kohdassa vahvistettua menettelyä.

Kun virkamies nimitetään yksikönpäälliköksi, johtajaksi tai pääjohtajaksi samassa palkkaluokassa, hän saa nimityksen voimaan tullessa takautuvasti yhden ikälisän tässä palkkaluokassa, edellyttäen että hänen työsuorituksensa ensimmäisten yhdeksän kuukauden ajalta on arvioitu tyydyttäväksi 43 artiklan mukaisesti. Tämä ikälisä merkitsee kuukausittaisen peruspalkan korotusta, joka vastaa prosentteina yhtä suurta osuutta kuin eteneminen kunkin palkkaluokan ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle. Jos korotuksen määrä on tätä pienempi tai jos virkamies on jo palkkaluokkansa viimeisellä palkkatasolla, hän saa peruspalkan korotuksen, jonka avulla varmistetaan korotus ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle, kunnes hänen seuraava ylennyksensä tulee voimaan.".

27)

Muutetaan 45 artikla seuraavasti:

28)

Muutetaan 45 a artikla seuraavasti:

29)

Korvataan 48 artiklan kolmannessa kohdassa sanat "tehtäväryhmässä AST" sanoilla "tehtäväryhmissä AST ja AST/SC".

30)

Korvataan 50 artiklan kahdeksannessa kohdassa luku "55" luvulla "58".

31)

Korvataan 51 artikla seuraavasti:

"51 artikla

1.   Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen määrittelee menettelyt, joiden avulla se voi havaita, käsitellä ja ratkaista epäpätevyystapaukset nopeasti ja asianmukaisesti.

Sisäisiä määräyksiä hyväksyessään kunkin toimielimen nimittävä viranomainen noudattaa seuraavia vaatimuksia:

2.   Virkamiehellä on oikeus tutustua kaikkiin itseään koskeviin asiakirjoihin ja ottaa kopiot kaikista menettelyyn liittyvistä asiakirjoista. Hänellä on aikaa valmistella puolustustaan vähintään 15 päivää ja enintään 30 päivää siitä päivästä, jona hän on vastaanottanut ehdotuksen. Hän voi valita avustajakseen haluamansa henkilön. Virkamies voi esittää kirjallisia huomautuksia. Neuvoa-antava pariteettikomitea kuulee häntä. Hän voi myös kutsua todistajia.

3.   Toimielintä edustaa neuvoa-antavassa pariteettikomiteassa nimittävän viranomaisen siihen tarkoitukseen nimeämä virkamies. Tällä virkamiehellä on samat oikeudet kuin kyseessä olevalla virkamiehellä.

4.   Kun neuvoa-antava pariteettikomitea on tutustunut 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun ehdotukseen ja tutkinut kyseisen virkamiehen ja todistajien kirjallisesti ja suullisesti antamat lausunnot, se antaa perustellun lausunnon enemmistöpäätöksellä ja ilmoittaa toimenpiteen, jonka se katsoo asianmukaiseksi sille pyynnöstä esitettyjen seikkojen perusteella. Komitea toimittaa tämän lausunnon nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle virkamiehelle kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona asia saatettiin sen käsiteltäväksi. Puheenjohtaja osallistuu neuvoa-antavan pariteettikomitean päätöksiä koskeviin äänestyksiin vain, kun on kyse menettelytapakysymyksistä tai kun äänet jakautuvat tasan.

5.   Epäpätevyyden vuoksi irtisanotulla virkamiehellä on 6 kohdassa määritellyn ajan oikeus kuukausittaiseen irtisanomiskorvaukseen, joka on yhtä suuri kuin palkkaluokan AST 1 ensimmäisen palkkatason virkamiehen kuukausittainen peruspalkka. Virkamiehellä on saman ajan oikeus myös 67 artiklassa säädettyihin perhelisiin. Kotitalouslisä lasketaan palkkaluokan AST 1 virkamiehen kuukausittaisen peruspalkan perusteella liitteessä VII olevan 1 artiklan mukaisesti.

Korvausta ei makseta, jos virkamies eroaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamisen jälkeen tai jos hänellä on oikeus välittömästi maksettavaan täyteen eläkkeeseen. Jos hän on oikeutettu saamaan kansallista työttömyyskorvausta, tätä etuutta vastaava määrä vähennetään edellä tarkoitetusta korvauksesta.

6.   Aika, jolta 5 kohdassa tarkoitetut maksut suoritetaan, on

7.   Jos virkamiehen palkkaluokkaa on alennettu epäpätevyyden vuoksi, hän voi kuuden vuoden määräajan kuluttua pyytää, että tätä toimenpidettä koskevat maininnat poistetaan hänen henkilökansiostaan.

8.   Asianomaisella virkamiehellä on oikeus hänelle menettelyn kuluessa aiheutuneiden kohtuullisten kulujen, mukaan lukien toimielimen ulkopuoliselle puolustajalle maksettavat palkkiot, korvaamiseen silloin, kun tämän artiklan mukainen käsittely päättyy ilman, että tehdään päätöstä irtisanoa virkamies tai alentaa tämän palkkaluokkaa.".

32)

Korvataan 52 artikla seuraavasti:

"52 artikla

Virkamies siirretään eläkkeelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 50 artiklan säännösten soveltamista,

Virkamies voi kuitenkin omasta pyynnöstään, siinä tapauksessa että nimittävä viranomainen pitää pyyntöä perusteltuna yksikön edun vuoksi, jatkaa työskentelyä 67-vuotiaaksi asti tai poikkeustapauksissa 70-vuotiaaksi asti; siinä tapauksessa hän jää ilman eri toimenpiteitä eläkkeelle sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona hän saavuttaa kyseisen iän.

Nimittävän viranomaisen päätös sallia virkamiehen jatkaa palveluksessa 66 ikävuoden jälkeen tehdään enintään yhden vuoden ajaksi. Se voidaan uusia virkamiehen pyynnöstä.".

33)

Muutetaan 55 artikla seuraavasti:

34)

Korvataan 55 a artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2.   Virkamiehellä on oikeus lupaan seuraavissa tapauksissa:

Kun lupaa osa-aikatyöhön on pyydetty täydennyskoulutukseen osallistumiseksi tai eläkeiän saavuttamista edeltävien kolmen viimeisen vuoden aikana, mutta ei ennen 58 vuoden ikää, nimittävä viranomainen voi ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa ja pakottavista yksikön edun mukaisista syistä evätä luvan tai lykätä sen voimaantuloa.

Kun tätä oikeutta käytetään vakavasti sairaan tai vammaisen puolison, ylenevää polvea olevan sukulaisen, alenevaa polvea olevan sukulaisen, veljen tai sisaren hoitamiseksi tai täydennyskoulutukseen osallistumiseksi, osa-aikatyöjaksojen yhteenlaskettu kesto saa olla enintään viisi vuotta virkamiehen koko uran aikana.".

35)

Korvataan 56 artiklan kolmas kohta seuraavasti:

"Tehtäväryhmien ja palkkaluokkien SC 1–SC 6 ja AST 1–AST 4 virkamiehillä on liitteessä VI vahvistetuin edellytyksin oikeus saada tekemistään ylitöistä korvaus vapaana tai palkkana, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista myöntää korvaavaa vapaata sitä kuukautta seuraavien kahden kuukauden kuluessa, jonka aikana ylityötunnit on tehty.".

36)

Korvataan 56 a artiklan toinen kohta seuraavasti:

"Komissio määrittää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tällaisiin korvauksiin oikeutettujen virkamiesten ryhmät, korvausten myöntämisen edellytykset ja korvausten määrät.".

37)

Korvataan 56 b artiklan toinen kohta seuraavasti:

"Komissio määrittää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tällaisiin korvauksiin oikeutettujen virkemiesten ryhmät, korvausten myöntämisen edellytykset ja korvausten määrät.".

38)

Korvataan 56 c artiklan toinen kohta seuraavasti:

"Komissio määrittää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tällaisiin korvauksiin oikeutettujen virkamiesten ryhmät, korvausten myöntämisen edellytykset ja korvausten määrät.".

39)

Korvataan 57 artiklan ensimmäisessä kohdassa sana "toimielimet" sanoilla "toimielinten nimittävät viranomaiset".

40)

Korvataan 58 artikla seuraavasti:

"58 artikla

Raskaana olevilla naisilla on 57 artiklassa säädettyjen lomien lisäksi lääkärintodistuksen perusteella oikeus 20 viikon lomaan. Loma saa alkaa aikaisintaan kuusi viikkoa ennen lääkärintodistuksessa ilmoitettua arvioitua laskettua synnytysaikaa, ja se saa päättyä aikaisintaan 14 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jos lapsia syntyy kaksi tai useampia tai jos kyseessä on ennenaikainen synnytys tai jos syntynyt lapsi on vammainen tai vakavasti sairas, loman pituus on 24 viikkoa. Tätä säännöstä sovellettaessa ennenaikaisella synnytyksellä tarkoitetaan synnytystä, joka tapahtuu ennen 34. raskausviikon päättymistä.".

41)

Korvataan 61 artikla seuraavasti:

"61 artikla

Luettelot yleisistä vapaapäivistä vahvistetaan unionin toimielinten nimittävien viranomaisten yhteisellä sopimuksella henkilöstösääntökomitean lausunnon saamisen jälkeen.".

42)

Korvataan 63 artikla seuraavasti:

"63 artikla

Virkamiehen palkka ilmaistaan euroina. Se maksetaan sen maan valuutassa, jossa hän hoitaa tehtäviään, tai euroina.

Kun palkka maksetaan muuna rahana kuin euroina, se lasketaan niiden vaihtokurssien perusteella, joita käytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamiseen 1 päivänä heinäkuuta kyseisenä vuonna.

Vaihtokurssit päivitetään vuosittain takautuvasti 65 artiklassa säädetyn palkkatason vuotuisen päivityksen yhteydessä.".

43)

Korvataan 64 artikla seuraavasti:

"64 artikla

Virkamiehen palkkaan, joka ilmaistaan euroina ja josta on vähennetty näissä henkilöstösäännöissä tai niiden täytäntöönpanoasetuksissa tarkoitetut pakolliset vähennykset, sovelletaan eri asemapaikkojen elinolosuhteiden mukaan korjauskerrointa, joka on joko suurempi, pienempi tai yhtä suuri kuin 100 prosenttia.

Korjauskertoimet lasketaan tai, peruutetaan ja päivitetään vuosittain liitteen XI mukaisesti. Päivittämisen osalta kaikkia arvoja on pidettävä viitteellisinä. Komissio julkaisee päivitetyt arvot kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

Mitään korjauskerrointa ei sovelleta Belgiaan eikä Luxemburgiin, koska nämä työskentelypaikat ovat useimpien unionin toimielinten pääasiallisia ja alkuperäisiä toimipaikkoja ja niitä käytetään vertailukohtana.".

44)

Korvataan 65 artikla seuraavasti:

"65 artikla

1.   Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen taso päivitetään vuosittain ja siinä otetaan huomioon unionin talous- ja sosiaalipolitiikka. Erityisesti huomioidaan palkkojen mahdollinen nousu jäsenvaltioiden julkishallinnossa ja palvelukseen ottoa koskevat tarpeet. Palkkojen päivittäminen toteutetaan liitteen XI mukaisesti. Päivitys suoritetaan ennen kunkin vuoden loppua komission esittämän kertomuksen perusteella; tämä kertomus perustuu Euroopan unionin tilastotoimiston yhteistyössä jäsenvaltioiden kansallisten tilastovirastojen kanssa laatimiin tilastotietoihin, joiden on vastattava tilannetta 1 päivänä heinäkuuta kussakin jäsenvaltiossa. Kertomus sisältää tietoa unionin virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden talousarviovaikutuksista. Se toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Edellä 42 a artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa, 66 ja 69 artiklassa, liitteessä VII olevan 1 artiklan 1 kohdassa, 2 artiklan 1 kohdassa, 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa ja 10 artiklan 1 kohdassa sekä liitteessä XIII olevan 8 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä VII olevassa entisessä 4 a artiklassa tarkoitetut määrät, jotka päivitetään liitteessä XIII olevan 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti, muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 24 artiklan 3 kohdassa, 28 a artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 28 a artiklan 7 kohdassa, 93 ja 94 artiklassa, 96 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 96 artiklan 7 kohdassa sekä 133, 134 ja 136 artiklassa tarkoitetut määrät, neuvoston asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 (6) 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut määrät ja neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 (7) 4 artiklassa tarkoitettuja määriä koskeva kerroin päivitetään vuosittain liitteen XI mukaisesti. Komissio julkaisee päivitetyt määrät kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

2.   Elinkustannusten muuttuessa huomattavasti 1 kohdassa tarkoitetut määrät ja 64 artiklassa tarkoitetut korjauskertoimet päivitetään liitteen XI mukaisesti. Komissio julkaisee päivitetyt määrät ja korjauskertoimet kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja määriä ja 64 artiklassa tarkoitettuja korjauskertoimia on pidettävä määrinä ja korjauskertoimina, joiden reaaliarvoa tiettynä ajankohtana voidaan päivittää muuta säädöstä antamatta.

4.   Rajoittamatta liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 ja 6 kohdan soveltamista vuosina 2013 ja 2014 ei tehdä 1 ja 2 kohdassa säädettyjä päivityksiä.

45)

Muutetaan 66 artikla seuraavasti:

46)

Korvataan 66 a artikla seuraavasti:

"66 a artikla

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, ja virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden päivittämistä koskevan menetelmän soveltamisen huomioon ottamiseksi, 65 artiklan 3 kohdan soveltamista rajoittamatta, sovelletaan unionin työtehtävissä toimivalle henkilökunnalle maksamaa palkkaa koskevaa väliaikaista toimenpidettä, jäljempänä 'yhteisvastuumaksu', ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2023.

2.   Yhteisvastuumaksua sovelletaan 3 kohdassa määritettyyn perusteeseen, ja sen määrä on 6 prosenttia. Palkkaluokan AD 15 toisesta palkkatasosta alkaen yhteisvastuumaksun määrä on kuitenkin 7 prosenttia.

4.   Yhteisvastuumaksu peritään kuukausittain ennakonpidätyksinä; sen tuotto kirjataan tuloina Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.".

47)

Korvataan 67 artiklan 3 kohta seuraavasti:

"3.   Huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä voidaan kaksinkertaistaa nimittävän viranomaisen erityisellä ja perustellulla päätöksellä, joka perustuu lääkärintodistuksiin, joissa vahvistetaan se, että kyseisellä lapsella on vamma tai pitkäaikaissairaus, joka aiheuttaa huomattavan taloudellisen rasitteen virkamiehelle.".

48)

Muutetaan 72 artikla seuraavasti:

49)

Korvataan 73 artiklan 1 kohdassa sana "toimielinten" sanoilla "toimielinten nimittävien viranomaisten".

50)

Korvataan 76 a artiklan toisessa virkkeessä sana "toimielinten" sanoilla "toimielinten nimittävien viranomaisten".

51)

Korvataan 77 artikla seuraavasti:

"77 artikla

Virkamiehellä, joka on ollut palveluksessa vähintään kymmenen vuotta, on oikeus vanhuuseläkkeeseen. Virkamiehellä on kuitenkin palvelusvuosien määrästä riippumatta oikeus tällaiseen eläkkeeseen, jos hän on saavuttanut eläkeiän tai jos häntä ei ole voitu ottaa uudelleen palvelukseen tehtävistä vapauttamisen jälkeen tai jos hänet on siirretty eläkkeelle yksikön edun vuoksi.

Vanhuuseläkkeen enimmäismäärä on 70 prosenttia sen palkkaluokan viimeisestä peruspalkasta, johon virkamies on kuulunut vähintään vuoden ajan. Virkamiehelle maksetaan 1,80 prosenttia tästä viimeisestä peruspalkasta kutakin liitteessä VIII olevan 3 artiklan mukaisesti laskettua palvelusvuotta kohti.

Niiden virkamiesten osalta, jotka ovat avustaneet Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyä tehtävää hoitavaa henkilöä, jonkin unionin toimielimen tai muun elimen puhemieheksi, puheenjohtajaksi tai presidentiksi valittua henkilöä taikka Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän puheenjohtajaksi valittua henkilöä, edellä mainituissa tehtävissä vietetyiltä palvelusvuosilta kertyneet eläkeoikeudet lasketaan kuitenkin kyseisiä tehtäviä hoidettaessa saadun viimeisen peruspalkan perusteella, jos kyseinen peruspalkka on suurempi kuin tämän artiklan toisen alakohdan mukaisesti huomioon otettava palkka.

Vanhuuseläkkeen määrä ei saa olla alle 4 prosenttia vähimmäistoimeentulosta palvelusvuotta kohti.

Vanhuuseläkkeeseen on oikeus 66 vuotta täyttäneellä henkilöllä.

Eläkeikää arvioidaan viiden vuoden välein 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimittaman kertomuksen pohjalta. Kertomuksessa tarkastellaan erityisesti jäsenvaltioiden julkishallinnon henkilöstön eläkeiän kehitystä ja unionin toimielinten virkamiesten elinajanodotteen kehitystä.

Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksen eläkeiän muuttamisesta mainitun kertomuksen päätelmien mukaisesti ja ottaa siinä erityisesti huomioon kehityksen jäsenvaltioissa.".

52)

Korvataan 78 artikla seuraavasti:

"78 artikla

Virkamiehellä on liitteessä VIII olevissa 13–16 artiklassa vahvistetuin edellytyksin oikeus työkyvyttömyyskorvaukseen, kun häntä kohtaa pysyvä täysi työkyvyttömyys, joka estää häntä hoitamasta tehtäväryhmänsä toimeen kuuluvia tehtäviä.

Mitä 52 artiklassa säädetään, sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksen saajiin. Jos työkyvyttömyyskorvauksen saaja siirtyy eläkkeelle ennen 66 vuoden ikää eikä ole saavuttanut täysiä eläkeoikeuksia, sovelletaan vanhuuseläkkeestä annettuja yleisiä sääntöjä. Vanhuuseläkkeen määrä perustuu sitä palkkaluokkaa ja palkkatasoa vastaavaan palkkaan, jossa virkamies oli työkyvyttömäksi tullessaan.

Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia virkamiehen viimeisestä peruspalkasta. Korvauksen on kuitenkin oltava vähintään vähimmäistoimeentulon suuruinen.

Työkyvyttömyyskorvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään osuus, joka lasketaan kyseisen korvauksen perusteella.

Jos työkyvyttömyyden syynä on virkamiehelle tehtävien hoidossa tai niiden hoitoon liittyen sattunut tapaturma, ammattitauti tai yleisen edun vuoksi suoritettu uroteko tai se, että hän on vaarantanut henkensä pelastaakseen toisen ihmisen hengen, työkyvyttömyyskorvauksen vähimmäismäärä on 120 prosenttia vähimmäistoimeentulosta. Tällaisessa tapauksessa eläkevakuutusmaksu maksetaan lisäksi kokonaan 1 b artiklassa tarkoitetun toimielimen tai viraston talousarviosta.".

53)

Korvataan 80 artiklan kuudes kohta seuraavasti:

"Ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kohdassa säädettyjä oikeuksia sovelletaan sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, jolla oli oikeus korvaukseen henkilöstösääntöjen 50 artiklan, neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (8) 5 artiklan, neuvoston asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2530/72 (9) 3 artiklan tai neuvoston asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1543/73 (10) 3 artiklan mukaisesti, samoin kuin sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli saavuttanut eläkeiän ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän.

54)

Muutetaan 81 a artiklan 1 kohta seuraavasti:

55)

Korvataan 82 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2.   Jos palkkoja päivitetään 65 artiklan 1 kohdan mukaisesti, samaa päivitystä sovelletaan eläkkeisiin.".

56)

Kumotaan 83 artiklan 1 kohdan toinen alakohta.

57)

Korvataan 83 a artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohta seuraavasti:

"2.   Virastot, jotka eivät saa avustusta Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, maksavat mainittuun talousarvioon eläkejärjestelmän rahoittamiseen tarvittavat maksut kokonaisuudessaan. Virastot, joita rahoitetaan osittain mainitusta talousarviosta, maksavat 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen työnantajan maksuosuuksien osan, joka vastaa ilman Euroopan unionin yleisestä talousarviosta myönnettävää avustusta muodostuvien viraston tulojen ja sen kokonaistulojen välistä suhdetta.

3.   Eläkejärjestelmän tasapaino varmistetaan eläkeiän ja järjestelmään suoritettavan maksun määrän avulla. Eläkejärjestelmään suoritettavan maksun määrää päivitetään XII liitteen mukaisesti viiden vuoden välein tehtävän eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattisen arvioinnin yhteydessä järjestelmän tasapainon varmistamiseksi.

4.   Komissio päivittää vuosittain 3 kohdassa tarkoitetun vakuutusmatemaattisen arvioinnin liitteessä XII olevan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jos parhaillaan sovellettavan eläkemaksun määrän ja vakuutusmatemaattisen tasapainon säilyttämiseksi tarvittavan maksuosuuden määrän välillä on vähintään 0,25 prosentin suuruinen ero, eläkemaksun määrää päivitetään liitteessä XII vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

5.   Edellä olevan 83 artiklan 2 kohdassa vahvistettua viitearvoa päivitetään tämän artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamiseksi. Komissio julkaisee päivitetyn eläkemaksun määrän kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.".

58)

Kumotaan VIII osasto.

59)

Korvataan 110 artikla seuraavasti:

"110 artikla

1.   Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen hyväksyy yleiset säännökset näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanemiseksi kuultuaan henkilöstökomiteaa ja henkilöstösääntökomiteaa.

2.   Komission näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi hyväksymiä täytäntöönpanosääntöjä, myös 1 kohdassa tarkoitettuja yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä, sovelletaan virastoihin soveltuvin osin. Tätä varten komissio ilmoittaa virastoille kaikista tällaisista täytäntöönpanosäännöistä viipymättä niiden antamisen jälkeen.

Tällaiset täytäntöönpanosäännöt tulevat voimaan virastoissa yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun ne ovat tulleet voimaan komissiossa, tai yhdeksän kuukautta sen päivän jälkeen, jona komissio on ilmoittanut virastoille kunkin täytäntöönpanosäännön antamisesta, sen mukaan, kumpi on myöhäisempi. Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, virasto voi myös päättää, että tällaiset täytäntöönpanosäännöt tulevat voimaan aikaisemmin.

Edellä esitetystä poiketen virasto voi ennen tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun yhdeksän kuukauden määräajan päättymistä ja henkilöstökomiteaansa kuultuaan esittää komission hyväksyttäväksi täytäntöönpanosääntöjä, jotka poikkeavat komission hyväksymistä täytäntöönpanosäännöistä. Samoin edellytyksin virasto voi pyytää komissiota antamaan suostumuksen siihen, että joitain näistä täytäntöönpanosäännöistä ei sovelleta. Jälkimmäisessä tapauksessa komissio voi pyynnön hyväksymisen tai hylkäämisen sijaan pyytää virastoa esittämään sen hyväksyttäväksi täytäntöönpanosääntöjä, jotka poikkeavat komission hyväksymistä.

Tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun yhdeksän kuukauden määräajan kuluminen keskeytyy päivästä, jona virasto pyytää komission hyväksyntää, päivään, jona komissio ilmoittaa kantansa.

Virasto voi henkilöstökomiteaansa kuultuaan esittää komission hyväksyttäväksi myös täytäntöönpanosääntöjä, jotka koskevat eri seikkoja kuin komission hyväksymät täytäntöönpanosäännöt.

Täytäntöönpanosääntöjen antamisen yhteydessä virastoja edustaa hallintoneuvosto tai vastaava elin, joka mainitaan kunkin viraston perustamisesta annetussa unionin säädöksessä.

3.   Kun sääntöjä hyväksytään toimielinten välisellä sopimuksella, virastoja ei pidetä toimieliminä. Komissio kuulee kuitenkin virastoja ennen sääntöjen vahvistamista.

4.   Näiden henkilöstösääntöjen soveltamista koskevat säännöt, myös 1 kohdassa tarkoitetut yleiset täytäntöönpanosäännökset, sekä toimielinten nimittävien viranomaisten välisellä sopimuksella hyväksytyt säännöt on saatettava henkilöstön tietoon.

5.   Toimielinten ja virastojen hallintoyksiköt neuvottelevat keskenään säännöllisesti näiden henkilöstösääntöjen soveltamisesta. Virastoilla on näissä neuvotteluissa yhteisedustus niiden välisellä sopimuksella vahvistettavien sääntöjen mukaisesti.

6.   Euroopan unionin tuomioistuin hallinnoi rekisteriä säännöistä, jotka kunkin toimielimen nimittävä viranomainen on hyväksynyt näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi, ja säännöistä, jotka virastot ovat hyväksyneet 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, siltä osin kuin ne poikkeavat komission antamista säännöistä, niiden mahdolliset muutokset mukaan lukien. Toimielimillä ja virastoilla on suora pääsy tähän rekisteriin ja täydet oikeudet muuttaa omia sääntöjään. Jäsenvaltioilla on suora pääsy rekisteriin. Komissio esittää lisäksi joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi hyväksymistä säännöistä.".

60)

Lisätään artiklat seuraavasti:

"111 artikla

Siirretään komissiolle valta antaa työehtojen tiettyjä näkökohtia sekä palkkaa ja sosiaaliturvajärjestelmää koskevien sääntöjen täytäntöönpanon tiettyjä näkökohtia koskevia delegoituja säädöksiä 112 artiklan mukaisesti.

112 artikla

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 1 päivästä tammikuuta 2014 määräämättömäksi ajaksi henkilöstösääntöjen 56 a, 56 b ja 56 c artiklassa, ja sen liitteessä VII olevan 13 artiklan 3 kohdassa, liitteessä XI olevan 9 artiklassa sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 11 kohdassa ja 96 artiklan 11 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa henkilöstösääntöjen 56 a, 56 b ja 56 c artiklassa, ja sen liitteessä VII olevan 13 artiklan 3 kohdassa, liitteessä XI olevan 9 artiklassa sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 11 kohdassa ja 96 artiklan 11 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Henkilöstösääntöjen 56 a, 56 b ja 56 c artiklan, ja sen liitteessä VII olevan 13 artiklan 3 kohdan, liitteessä XI olevan 9 artiklan tai muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 11 kohdan ja 96 artiklan 11 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

113 artikla

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan näiden henkilöstösääntöjen toimivuutta.".

61)

Muutetaan liite I seuraavasti:

62)

Muutetaan liite II seuraavasti:

63)

Muutetaan liitteessä IV oleva ainoa artikla seuraavasti:

64)

Muutetaan liite IV a seuraavasti:

65)

Muutetaan liite V seuraavasti:

66)

Muutetaan liite VI seuraavasti:

67)

Muutetaan liite VII seuraavasti:

68)

Muutetaan liite VIII seuraavasti:

69)

Muutetaan liite IX seuraavasti:

70)

Muutetaan liite X seuraavasti:

71)

Korvataan liite XI seuraavasti:

72)

Muutetaan liite XII seuraavasti:

73)

Muutetaan liite XIII seuraavasti:

1)

Kumotaan 1 artiklan toinen luetelmakohta.

2)

Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:

3)

Kumotaan 3 artikla.

4)

Korvataan 3 b artiklan b alakohdan i alakohta seuraavasti:

5)

Korvataan 8 artiklan ensimmäisessä kohdassa sanat "2 artiklan alakohdassa" sanoilla "2 artiklan a tai f alakohdassa".

6)

Kumotaan 10 artiklan 4 kohta.

7)

Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

8)

Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

9)

Korvataan 14 artikla seuraavasti:

"14 artikla

1.   Väliaikaisen toimihenkilön on oltava koeajalla yhdeksän kuukautta.

Jos väliaikainen toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, henkilöstösääntöjen 58 artiklassa tarkoitetun äitiysloman tai tapaturman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla. Koeajan kokonaiskesto voi olla enintään viisitoista kuukautta.

2.   Jos koeajalla olevan väliaikaisen toimihenkilön työsuoritus osoittautuu ilmeisen riittämättömäksi, hänestä voidaan laatia kertomus milloin tahansa ennen koeajan päättymistä.

Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa. Väliaikaisen toimihenkilön lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi kertomuksen perusteella päättää koeajalla olevan väliaikaisen toimihenkilön irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai määrätä väliaikaisen toimihenkilön toiseen yksikköön koeajan jäljellä olevaksi ajaksi.

3.   Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointikertomus väliaikaisen toimihenkilön kyvyistä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle väliaikaiselle toimihenkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa.

Jos kertomuksessa suositellaan irtisanomista tai, poikkeuksellisissa olosuhteissa, koeajan pidentämistä 1 kohdan mukaisesti, koeajalla olevan väliaikaisen toimihenkilön lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle.

Väliaikainen toimihenkilö, jonka työsuoritus tai käytös ei ole osoittautunut riittävän hyväksi hänen tullakseen nimitetyksi toimeen, irtisanotaan.

Lopullinen päätös tehdään tässä kohdassa tarkoitetun kertomuksen sekä niiden tietojen perusteella, joita 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulla viranomaisella on käytettävissään väliaikaisen toimihenkilön asennoitumisesta henkilöstösääntöjen II osaston säännöksiin.

4.   Irtisanottu väliaikainen toimihenkilö saa kunkin suoritetun koeajan kuukauden osalta korvauksen, joka on kolmannes hänen peruspalkastaan.".

10)

Lisätään 15 artiklan 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan virke seuraavasti:

"Väliaikainen toimihenkilö, jonka luokitus on vahvistettu 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen antamien luokitusperusteiden mukaisesti, säilyttää väliaikaisena toimihenkilönä hankkimansa ikälisät, jos hänet palkataan väliaikaiseksi toimihenkilöksi samassa palkkaluokassa välittömästi edeltävän väliaikaisen työskentelyjakson jälkeen.".

11)

Korvataan 16 artikla seuraavasti:

"16 artikla

Henkilöstösääntöjen 42 a ja 42 b artiklan sekä 55–61 artiklan säännöksiä, jotka koskevat lomia, työajan pituutta, ylityötunteja, keskeytymätöntä vuorotyötä, päivystämistä työpaikalla tai kotona ja yleisiä vapaapäiviä, sovelletaan soveltuvin osin. Erityisloma, vanhempainloma ja perheloma eivät voi kestää pidempään kuin työsopimus. Lisäksi henkilöstösääntöjen 41, 42, 45 ja 46 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 29 artiklassa tarkoitettuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin heidän palvelukseenottopäivästään riippumatta.;

Henkilöstösääntöjen 59 artiklassa säädetty palkallinen sairausloma voi kuitenkin olla enintään kolme kuukautta tai väliaikaisen toimihenkilön palveluksessaoloajan pituinen, jos se on pidempi kuin kolme kuukautta. Kyseinen loma ei voi kestää pidempään kuin asianomaisen henkilön työsopimus.

Edellä mainittujen määräaikojen päätyttyä toimihenkilö, jonka työsopimusta ei irtisanota, vaikka hän ei voi vielä palata tehtäviinsä, määrätään palkattomalle lomalle.

Jos toimihenkilö on sairastunut ammattitautiin tai joutunut tapaturmaan tehtäviään hoitaessaan, hän saa koko työkyvyttömyytensä ajan täyttä palkkaa niin kauan kuin hänelle ei ole myönnetty oikeutta 33 artiklassa tarkoitettuun työkyvyttömyyseläkkeeseen.".

12)

Korvataan 17 artikla seuraavasti:

"17 artikla

Väliaikainen toimihenkilö voi poikkeuksellisesti ja omasta pyynnöstään saada palkatonta lomaa pakottavien henkilökohtaisten syiden vuoksi. Henkilöstösääntöjen 12 b artiklaa sovelletaan myös henkilökohtaisista syistä myönnetyn palkattoman loman aikana.

Edellä 12 b artiklassa tarkoitettua lupaa ei myönnetä väliaikaiselle toimihenkilölle sellaista vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa varten, johon liittyy edunvalvontaa tai asioiden edistämistä hänen toimielimessään ja joka saattaa johtaa ristiriitaan toimihenkilön toimielimen oikeutetun edun kanssa.

Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen vahvistaa tämän loman pituuden, joka voi olla enintään neljännes kyseisen henkilön siihenastisesta palveluksessaoloajasta ja enintään

Edellisessä kohdassa tarkoitetun loman kestoa ei oteta huomioon henkilöstösääntöjen 44 artiklan ensimmäisen kohdan säännöksiä sovellettaessa.

Väliaikaisen toimihenkilön palkattoman loman aikana 28 artiklassa tarkoitetun sairaus- ja tapaturmavakuutuksen soveltaminen häneen keskeytetään.

Väliaikainen toimihenkilö, joka ei harjoita ansiotoimintaa, voi kuitenkin pyynnöstä, joka on esitettävä kuukauden kuluessa palkattoman loman alkamisesta, saada edelleen suojan 28 artiklassa tarkoitettujen riskien kattamiseksi edellyttäen, että hän maksaa lomansa aikana puolet mainitussa artiklassa säädetyistä maksuista; maksu lasketaan väliaikaisen toimihenkilön viimeisen peruspalkan perusteella.

Lisäksi 2 artiklan c tai d alakohdassa tarkoitettu väliaikainen toimihenkilö, joka voi osoittaa, että hän ei voi saada eläkeoikeuksia muusta eläkejärjestelmästä, voi pyynnöstä saada edelleen eläkeoikeuksia palkattoman lomansa ajalta edellyttäen, että hän suorittaa 41 artiklassa tarkoitetun maksun kolminkertaisena; maksu lasketaan väliaikaisen toimihenkilön palkkaluokan ja palkkatason peruspalkan perusteella.

Väliaikainen toimihenkilö, jonka äitiysloma alkaa ennen hänen työsopimuksensa päättymistä, on oikeutettu äitiyslomaan ja äitiysrahaan.".

13)

Muutetaan 20 artikla seuraavasti:

14)

Muutetaan 28 a artikla seuraavasti:

15)

Korvataan 33 artiklan toisessa alakohdassa sanat "65 vuoden ikää" sanoilla "66 vuoden ikää".

16)

Korvataan 34 artikla seuraavasti:

"34 artikla

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyille kuolleen toimihenkilön oikeudenomistajille maksetaan perhe-eläkettä 35–38 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Sellaisen työkyvyttömyyskorvausta saavan entisen toimihenkilön tai sellaisen 2 artiklan a, c, d, e tai f alakohdassa tarkoitetun entisen toimihenkilön kuollessa, joka sai vanhuuseläkettä tai jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen eläkeiän saavuttamista ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyt kuolleen toimihenkilön oikeudenomistajat saavat perhe-eläkettä mainitussa liitteessä säädetyin edellytyksin.

Jos väliaikainen toimihenkilö tai työkyvyttömyyskorvausta tai vanhuuseläkettä saava entinen väliaikainen toimihenkilö taikka entinen väliaikainen toimihenkilö, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen eläkeiän saavuttamista ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän, on ollut kadonneena yli vuoden, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 5 ja 6 luvun tilapäisiä eläkkeitä koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin puolisoon ja niihin henkilöihin, joiden on tunnustettu olevan kadonneen henkilön huollettavina.".

17)

Korvataan 36 artiklan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä sanat "2 artiklan a, c tai d alakohdassa" sanoilla "2 artiklan a, c, d, e tai f alakohdassa".

18)

Korvataan 37 artiklan neljännessä kohdassa sanat "63 vuoden ikää" sanoilla "eläkeikää" ja sanat "2 artiklan a, c tai d alakohdassa" sanoilla "2 artiklan a, c, d, e tai f alakohdassa".

19)

Korvataan 39 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Edellä 2 artiklassa tarkoitetulla toimihenkilöllä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus vanhuuseläkkeeseen, vakuutusmatemaattisen arvon siirtoon tai erorahaan henkilöstösääntöjen V osaston 3 luvussa ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin. Kun toimihenkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeeseen, hänen eläkeoikeuksiaan vähennetään suhteessa 42 artiklan perusteella maksettuihin määriin.".

20)

Korvataan 42 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

"Toimihenkilöllä on 6 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun viranomaisen vahvistamin edellytyksin oikeus pyytää, että kyseinen viranomainen suorittaa maksut, jotka hänen mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksiensa perustamiseksi tai säilyttämiseksi lähtömaassaan."

21)

Korvataan 47 artikla seuraavasti:

"47 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde päättyy hänen kuollessaan mutta myös seuraavissa tapauksissa:

22)

Lisätään artikla seuraavasti:

"48 a artikla

Vaalikauden aikana henkilöstösääntöjen 50 artiklaa voidaan soveltaa soveltuvin osin enintään viiteen Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien palveluksessa olevaan vanhempaan väliaikaiseen toimihenkilöön, jotka ovat palkkaluokassa AD 15 tai AD 16 edellyttäen, että he ovat täyttäneet 55 vuotta ja olleet unionin toimielinten palveluksessa kahdenkymmenen vuoden ajan ja vähintään kahden ja puolen vuoden ajan viimeisimmässä palkkaluokassaan.".

23)

Kumotaan 50 c artiklan 2 kohta.

24)

Lisätään II osastoon luku seuraavasti:

"11   LUKU

2 ARTIKLAN f ALAKOHDASSA TARKOITETTUJA VÄLIAIKAISIA TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

51 artikla

Henkilöstösääntöjen 37 artiklaa, ensimmäisen kohdan b alakohtaa lukuun ottamatta, ja 38 artiklaa sovelletaan 2 artiklan f alakohdassa tarkoitettuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin soveltuvin osin.

52 artikla

Poiketen siitä, mitä 17 artiklan kolmannessa kohdassa säädetään, 2 artiklan f alakohdassa tarkoitetuille väliaikaisille toimihenkilöille, joilla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, voidaan palvelusvuosista riippumatta myöntää palkatonta lomaa enintään vuoden pituisiksi jaksoiksi.

Tällaisen loman kokonaispituus saa olla enintään 12 vuotta toimihenkilön koko uran aikana.

Toinen henkilö voidaan palkata toimeen, jota väliaikainen toimihenkilö on hoitanut.

Loman päättyessä väliaikainen toimihenkilö on siirrettävä ensimmäiseen palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu hänen tehtäväryhmässään, jos hänellä on tämän toimen edellyttämät vaatimukset. Jos toimihenkilö kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hän säilyttää oikeudet palata samoin edellytyksin seuraavaan palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu hänen tehtäväryhmässään; jos toimihenkilö kieltäytyy toisen kerran, palvelussuhde voidaan irtisanoa toimielimen puolelta päättymään ilman irtisanomisaikaa. Siihen asti kun toimihenkilö tosiasiallisesti palaa aiempia tehtäviä vastaavaan toimeen tai hänet siirretään tilapäisesti muihin tehtäviin, toimihenkilön katsotaan olevan edelleen henkilökohtaisista syistä myönnetyllä palkattomalla lomalla.

53 artikla

Edellä 2 artiklan f kohdassa tarkoitettu väliaikainen henkilöstö palkataan yhden tai useamman viraston järjestämällä valintamenettelyllä. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto voi viraston tai virastojen pyynnöstä avustaa virastoja, erityisesti määrittelemällä kokeiden sisällön ja järjestämällä valintamenettelyt. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto varmistaa valintamenettelyjen avoimuuden.

Jos kyseessä on ulkoinen valintamenettely, 2 artiklan f alakohdassa tarkoitettua väliaikaista henkilöstöä palkataan ainoastaan palkkaluokkiin SC1–SC2, AST 1–AST 4 tai AD 5–AD 8. Virasto voi kuitenkin tarvittaessa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa antaa luvan palkata toimihenkilö palkkaluokkaan AD 9, AD 10, AD 11 tai poikkeustapauksessa palkkaluokkaan AD 12 vaativuudeltaan näitä tasoja vastaaviin tehtäviin ja hyväksytyn henkilöstötaulukon rajoissa. Palkkaluokkiin AD 9–AD 12 palkattavien kokonaismäärä ei saa virastossa ylittää 20:tä prosenttia tehtäväryhmään AD palkatun väliaikaisen henkilöstön kokonaismäärästä minkään viiden vuoden jakson aikana.

54 artikla

Edellä 2 artiklan f alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen henkilöstön osalta luokittelu lähinnä ylempään palkkaluokkaan voidaan toteuttaa ainoastaan valitsemalla luokiteltavat niiden toimihenkilöiden joukosta, jotka ovat palvelleet vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan, kyseisten väliaikaisten toimihenkilöiden ansioiden vertailun sekä heistä laadittujen arviointien perusteella. Henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohdan viimeistä virkettä ja 45 artiklan 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. Henkilöstösääntöjen liitteessä I olevassa B kohdassa asetettuja virkamiesten keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavia prosenttilukuja ei saa ylittää.

Kukin virasto antaa henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti yleiset säännökset tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi.

55 artikla

Kun 2 artiklan f kohdassa tarkoitettu väliaikainen toimihenkilö vaihtaa sisäisesti julkaistun avointa tointa koskevan ilmoituksen seurauksena tointa tehtäväryhmänsä sisällä, häntä ei voida luokitella aiempaa tointaan alempaan palkkaluokkaan tai alemmalle palkkatasolle, edellyttäen että hänen palkkaluokkansa on jokin avointa tointa koskevassa ilmoituksessa mainitun palkkaluokan mukainen.

Samoja säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin silloin kun väliaikainen toimihenkilö tekee viraston kanssa uuden sopimuksen alkamaan välittömästi toisen viraston kanssa tehdyn väliaikaisen toimihenkilön sopimuksen päätyttyä.

56 artikla

Kukin virasto hyväksyy henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti 2 artiklan f alakohdassa tarkoitettujen väliaikaisten toimihenkilöiden palkkaamista ja käyttöä koskevat yleiset säännökset."

25)

Kumotaan III osasto.

26)

Korvataan 79 artiklan 2 kohdassa sanat "Jokainen toimielin" sanoilla "Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen".

27)

Muutetaan 80 artikla seuraavasti:

28)

Muutetaan 82 artikla seuraavasti:

29)

Korvataan 84 artikla seuraavasti:

"84 artikla

1.   Sopimussuhteisen toimihenkilön, jonka työsopimus on tehty vähintään vuodeksi, on oltava tehtäväryhmässä I koeajalla ensimmäiset kuusi palveluskuukautta ja muissa tehtäväryhmissä ensimmäiset yhdeksän palveluskuukautta.

Jos sopimussuhteinen toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, henkilöstösääntöjen 58 artiklan mukaisen äitiysloman tai tapaturman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla. Koeajan kokonaiskesto voi olla enintään viisitoista kuukautta.

2.   Jos koeajalla olevan sopimussuhteisen toimihenkilön työsuoritus osoittautuu ilmeisen riittämättömäksi, hänestä voidaan laatia kertomus milloin tahansa ennen koeajan päättymistä.

Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa. Sopimussuhteisen toimihenkilön lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi kertomuksen perusteella päättää koeajalla olevan sopimussuhteisen toimihenkilön irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai määrätä sopimussuhteisen toimihenkilön toiseen yksikköön koeajan jäljellä olevaksi ajaksi.

3.   Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointikertomus sopimussuhteisen toimihenkilön kyvyistä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa.

Jos kertomuksessa suositellaan irtisanomista tai, poikkeuksellisissa olosuhteissa, koeajan pidentämistä 1 kohdan mukaisesti, koeajalla olevan sopimussuhteisen toimihenkilön lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle.

Sopimussuhteinen toimihenkilö, jonka työsuoritus tai käytös ei ole osoittautunut riittävän hyväksi hänen tullakseen nimitetyksi toimeen, irtisanotaan.

Lopullinen päätös tehdään 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen sekä niiden tietojen perusteella, joita 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulla viranomaisella on käytettävissään sopimussuhteisen toimihenkilön menettelystä henkilöstösääntöjen II osaston suhteen.

4.   Irtisanottu sopimussuhteinen toimihenkilö saa kunkin suoritetun koeajan kuukauden osalta korvauksen, joka on kolmannes hänen peruspalkastaan.".

30)

Korvataan 85 artiklan 3 kohdassa sanat "EY:n perustamissopimuksen 314 artiklassa" sanoilla "Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 55 artiklan 1 kohdassa".

31)

Muutetaan 86 artiklan 1 kohta seuraavasti:

32)

Korvataan 88 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa sanat "kolme vuotta" sanoilla "kuusi vuotta".

33)

Korvataan 91 artikla seuraavasti:

"91 artikla

Sovelletaan 16–18 artiklaa soveltuvin osin.

Henkilöstösääntöjen 55 artiklan 4 kohdan toisen virkkeen säännöksiä ei sovelleta sopimussuhteisiin toimihenkilöihin.

Tehtäväryhmään III ja IV kuuluvan sopimussuhteisten toimihenkilöiden tekemät ylityötunnit eivät anna oikeutta korvaukseen tai palkkaan.

Tehtäväryhmään I ja II kuuluvan sopimussuhteisten toimihenkilöiden tekemät ylityötunnit oikeuttavat henkilöstösääntöjen liitteessä VI säädetyin edellytyksin korvaavaan vapaaseen tai palkkaan, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista myöntää korvaavaa vapaata sitä kuukautta seuraavien kahden kuukauden kuluessa, jonka aikana ylityötunnit on tehty.".

34)

Korvataan 95 artiklassa sanat "63 ikävuoteen" sanoilla "eläkeikään".

35)

Muutetaan 96 artikla seuraavasti:

36)

Korvataan 101 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toisessa lauseessa sanat "65 vuoden ikää" sanoilla "66 vuoden ikää";

37)

Muutetaan 103 artikla seuraavasti:

38)

Korvataan 106 artiklan 4 kohdassa sanat "63 vuoden ikää" sanalla "eläkeikää" ja "täyttänyt 63 vuotta" sanoilla "saavuttanut eläkeiän";

39)

Korvataan 120 artiklassa sanat "kukin toimielin" sanoilla "6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen";

40)

Lisätään artikla seuraavasti:

"132 a artikla

Euroopan parlamentin jäsenen valtuutetulle avustajalle voidaan 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen soveltamisohjeiden mukaisesti ja hänen avustamansa parlamentin jäsenen tai jäsenten nimenomaisesta pyynnöstä suorittaa kertaluonteisesti joko asettautumiskorvaus tai uudelleenasettautumiskorvaus kyseisen parlamentin jäsenen avustajakorvauksesta edellyttäen, että asuinpaikan vaihtamisen välttämättömyys näytetään toteen. Korvauksen määrä ei voi olla suurempi kuin avustajan yhden kuukauden peruspalkka.";

41)

Muutetaan 139 artikla seuraavasti:

42)

Korvataan 141 artiklassa sanat "kukin toimielin" sanoilla "6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen".

43)

Lisätään artikla seuraavasti:

"142 a artikla

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan näiden muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen toimivuutta.".

44)

Muutetaan liite seuraavasti:

29.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/63

(1)

Unioni on viime vuosikymmenten aikana edistynyt huomattavasti pankkipalvelujen sisämarkkinoiden luomisessa. Näin ollen monissa jäsenvaltioissa pankkiryhmittymillä, joiden pääkonttori on jossakin toisessa jäsenvaltiossa, on huomattava markkinaosuus, ja luottolaitokset ovat hajauttaneet maantieteellisesti toimintaansa sekä euroalueella että euroalueen ulkopuolella.

(2)

Nykyinen finanssi- ja talouskriisi on osoittanut, että finanssisektorin sirpaloituminen saattaa uhata yhteisen rahan ja sisämarkkinoiden eheyttä. Näin ollen on olennaisen tärkeää tehostaa pankkivalvonnan yhdentymistä, jotta voidaan vahvistaa Euroopan unionia, palauttaa rahoitusvakaus ja luoda perusta talouden elvyttämiselle.

(3)

Pankkipalvelujen sisämarkkinoiden säilyttäminen ja syventäminen on olennaisen tärkeää talouskasvun edistämiseksi unionissa ja riittävän rahoituksen turvaamiseksi reaalitaloudessa. Tämä on kuitenkin yhä haastavampaa. On näyttöä siitä, että pankkimarkkinoiden yhdentyminen unionissa on pysähtymässä.

(4)

Vahvistetun unionin sääntelykehyksen hyväksymisen ohella valvontaviranomaisten on samaan aikaan kiristettävä valvontatoimiaan, jotta viime vuosien finanssikriisin opetukset voidaan ottaa huomioon ja voidaan valvoa hyvin monimutkaisia ja keskenään sidoksissa olevia markkinoita ja laitoksia.

(5)

Toimivalta valvoa yksittäisiä luottolaitoksia unionissa on enimmäkseen säilynyt kansallisella tasolla. Valvontaviranomaisten välinen koordinointi on erittäin tärkeää, mutta kriisi on osoittanut, että pelkkä yhteensovittaminen ei riitä etenkään yhteisen rahan yhteydessä. Jotta säilytettäisiin rahoitusvakaus unionissa ja lisättäisiin markkinoiden yhdentymisen positiivisia vaikutuksia kasvuun ja hyvinvointiin, valvontatehtävien yhdentämistä olisi lisättävä. Tämä on erityisen tärkeää koko pankkiryhmittymän sujuvan ja moitteettoman tarkastelun ja sen kokonaistilanteen arvioinnin varmistamiseksi ja vähentäisi erilaisten tulkintojen ja ristiriitaisten päätösten riskiä yksittäisen yhteisön tasolla.

(6)

Luottolaitosten vakaus on usein edelleen läheisessä yhteydessä luottolaitoksen sijoittautumisjäsenvaltioon. Epäilyt julkisen velan kestävyydestä, talouden kasvunäkymistä ja luottolaitosten elinkelpoisuudesta ovat luoneet negatiivisia markkinatrendejä, jotka vahvistavat toisiaan. Tämä voi vaarantaa joidenkin luottolaitosten elinkelpoisuuden ja rahoitusjärjestelmän vakauden euroalueella ja koko unionissa ja rasittaa tuntuvasti asianomaisten jäsenvaltioiden jo ennestään kireää julkisen talouden tilannetta.

(7)

Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen) (EPV), joka perustettiin Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (1) vuonna 2011, Euroopan finanssivalvojien järjestelmä (EFVJ), joka perustettiin kyseisen asetuksen 2 artiklalla, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) (EVLEV) perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 (2) 2 artikla, sekä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) (EAMV) perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (3) 2 artikla ovat tuntuvasti parantaneet pankkivalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä unionissa. EPV edistää huomattavasti unionissa tarjottavien rahoituspalvelujen yhteisen sääntökirjan luomista, ja se on ollut ratkaisevan tärkeässä asemassa toteutettaessa johdonmukaisella tavalla Eurooppa-neuvoston 26 päivänä lokakuuta 2011 sopimaa keskeisten unionin luottolaitosten pääomittamista, komission hyväksymiä valtiontukiin liittyviä suuntaviivoja ja edellytyksiä noudattaen.

(8)

Euroopan parlamentti on eri tilanteissa kehottanut perustamaan eurooppalaisen toimielimen, joka vastaisi suoraan joistakin finanssilaitosten valvontaan liittyvistä tehtävistä. Näin se on tehnyt komission tiedonannosta ”Rahoitusmarkkinoiden puitteiden toteuttamisesta: toimintasuunnitelma”13 päivänä huhtikuuta 2000 antamassaan päätöslauselmassa (4) ja toiminnan vakauden valvontaa koskevista säännöistä Euroopan unionissa 21 päivänä marraskuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa (5).

(9)

Eurooppa-neuvoston 29 päivänä kesäkuuta 2012 antamissa päätelmissä kehotettiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa kehittämään etenemissuunnitelma todellisen talous- ja rahaliiton aikaansaamiseksi. Samana päivänä euroalueen huippukokouksessa todettiin, että kun euroalueen pankkeja varten on käytössä tehokas yhteinen valvontamekanismi (YVM), jossa Euroopan keskuspankki (EKP) on mukana, voisi olla mahdollista, että Euroopan vakausmekanismi (EVM) tavanomaisen päätöksen nojalla pääomittaisi pankkeja suoraan ja että tässä noudatettaisiin asianmukaista ehdollisuutta, mukaan lukien valtiontukisääntöjen noudattaminen.

(10)

Eurooppa-neuvosto totesi 19 päivänä lokakuuta 2012, että tiiviimmän talous- ja rahaliiton muodostamiseen tähtäävän prosessin olisi perustuttava unionin institutionaalisiin ja oikeudellisiin puitteisiin, sen olisi oltava perusluonteeltaan avoin ja läpinäkyvä suhteessa jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö ei ole euro, ja siinä olisi huolehdittava sisämarkkinoiden eheydestä. Yhdennetyssä rahoituskehyksessä on yhteinen valvontamekanismi, joka on mahdollisuuksien mukaan avoin kaikille jäsenvaltioille, jotka haluavat osallistua siihen.

(11)

Sen vuoksi olisi perustettava Euroopan pankkiunioni, jonka tukena olisi koko sisämarkkinoita koskeva rahoituspalvelujen kattava ja yksityiskohtainen yhteinen sääntökirja ja joka koostuisi yhteisestä valvontamekanismista sekä uusista talletussuojaa ja kriisinratkaisua koskevista järjestelmistä. Kun otetaan huomioon niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, väliset läheiset yhteydet ja vuorovaikutukset, pankkiunionin olisi katettava vähintään kaikki euroalueen jäsenvaltiot. Sisämarkkinoiden säilyttämiseksi ja syventämiseksi pankkiunionin olisi myös oltava avoin kaikkien muiden jäsenvaltioiden osallistumiselle siinä määrin kuin tämä on institutionaalisesti mahdollista.

(12)

Yhteisellä valvontamekanismilla olisi ensimmäisenä askeleena kohti pankkiunionia varmistettava, että luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaa koskeva unionin politiikka pannaan täytäntöön yhdenmukaisella ja tehokkaalla tavalla, että rahoituspalvelujen yhteistä sääntökirjaa sovelletaan tasapuolisesti kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden luottolaitoksiin ja että kyseisiä luottolaitoksia valvotaan parhaalla mahdollisella tavalla vakavaraisuuteen liittymättömien muiden näkökohtien estämättä. Yhteisen valvontamekanismin olisi erityisesti oltava sopusoinnussa rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden toiminnan ja pääomien vapaan liikkuvuuden kanssa. Yhteinen valvontamekanismi muodostaa perustan seuraaville vaiheille edettäessä kohti pankkiunionia. Tässä noudatetaan sitä periaatetta, että Euroopan vakausmekanismilla (EVM) on mahdollisuus tavanomaisen päätöksen nojalla pääomittaa pankkeja suoraan, kun tehokas yhteinen valvontamekanismi on otettu käyttöön. Eurooppa-neuvosto totesi 13–14 päivänä joulukuuta 2012 antamissaan päätelmissä, että ”pankkien valvonnan siirtyessä tosiasiallisesti yhteiselle valvontamekanismille tarvitaan yhteinen kriisinratkaisuviranomainen, jolla on tarvittavat valtuudet varmistaa, että osallistuvissa jäsenvaltioissa minkä tahansa pankin kriisitilanne voidaan ratkaista asianmukaisin välinein” ja että ”yhteisen kriisinratkaisumekanismin olisi perustuttava rahoitusalalta itseltään saataviin osuuksiin, ja siihen olisi sisällyttävä asianmukaiset ja toimivat varautumisjärjestelyt”.

(13)

EKP:llä on euroalueen keskuspankkina laaja kokemus makrotalouden ja rahoitusalan vakauteen liittyvissä asioissa, joten sillä on hyvät edellytykset hoitaa selkeästi määritettyjä valvontatehtäviä keskittyen unionin rahoitusjärjestelmän vakauden suojaamiseen. Useiden jäsenvaltioiden keskuspankit vastaavatkin jo pankkivalvonnasta. EKP:lle olisi sen vuoksi annettava erityistehtäviä, jotka koskevat osallistuvien jäsenvaltioiden luottolaitosten valvontaan liittyvää politiikkaa.

(14)

EKP:n ja niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole osallistuvia jäsenvaltioita, jäljempänä ’osallistumattomat jäsenvaltiot’, toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä yhteisymmärryspöytäkirja, jossa kuvataan yleisesti, miten ne tekevät yhteistyötä keskenään suorittaessaan unionin lainsäädännön mukaisia valvontatehtäviään tässä asetuksessa tarkoitettujen finanssilaitosten osalta. Yhteisymmärryspöytäkirja voisi muun muassa selkeyttää niihin EKP:n päätöksiin liittyvää kuulemista, joilla on vaikutuksia osallistumattomaan jäsenvaltioon sijoittautuneisiin tytäryrityksiin ja sivuliikkeisiin, joiden emoyritys on sijoittautunut osallistuvaan jäsenvaltioon, sekä yhteistyötä hätätilanteissa, myös asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä vahvistettujen menettelyjen mukaisten varhaisvaroitusjärjestelmien osalta. Tämä yhteisymmärryspöytäkirja olisi tarkistettava säännöllisesti.

(15)

EKP:lle olisi annettava ne erityiset valvontatehtävät, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta varmistettaisiin luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvän unionin politiikan yhdenmukainen ja tehokas täytäntöönpano, kun taas muut tehtävät olisi jätettävä kansallisten viranomaisten vastuulle. EKP:n tehtäviin olisi sisällyttävä toimenpiteitä, joilla pyritään makrotason vakauden valvontaan, ottaen huomioon kansallisten viranomaisten rooliin liittyvät erityisjärjestelyt.

(16)

Suurten luottolaitosten toiminnan turvallisuus ja terve pohja ovat olennaisen tärkeitä, jotta varmistettaisiin rahoitusjärjestelmän vakaus. Viimeaikainen kokemus on kuitenkin osoittanut, että myös pienemmät luottolaitokset voivat olla uhka rahoitusvakaudelle. Sen vuoksi EKP:n olisi pystyttävä valvomaan kaikkia osallistuvissa jäsenvaltioissa toimiluvan saaneita luottolaitoksia ja osallistuviin jäsenvaltioihin perustettuja sivuliikkeitä.

(17)

Hoitaessaan sille annettuja tehtäviä ja tämän vaikuttamatta tavoitteeseen varmistaa luottolaitosten turvallisuus ja vakaus EKP:n olisi otettava täysin huomioon luottolaitosten moninaisuus, niiden koko ja liiketoimintamallit sekä unionin pankkialan monimuotoisuuden systeemiset edut.

(18)

EKP:n olisi tehtäviä hoitaessaan pyrittävä erityisesti varmistamaan, että luottolaitokset vastaavat kaikista kustannuksista, joita niiden toiminnasta aiheutuu, jolloin vältetään moraalikato ja siitä johtuva liiallinen riskinotto. Sen olisi otettava täysin huomioon jäsenvaltioiden makroekonomiset olosuhteet, erityisesti luotonannon vakaus ja koko talouden kannalta tuottavan toiminnan helpottaminen.

(19)

Minkään tässä asetuksessa olevan ei olisi katsottava muuttavan muiden unionin säädösten ja kansallisen lainsäädännön nojalla sovellettavaa tilinpitosäännöstöä.

(20)

Ennakkoluvan saaminen luottolaitoksen toiminnan aloittamiseksi on keskeinen vakavaraisuuden valvontatekniikka, jolla varmistetaan, että näitä toimintoja harjoittavat ainoastaan sellaiset toimijat, joilla on vakaa taloudellinen perusta, organisaatio, joka pystyy selviämään talletusten vastaanottoon ja luotonantoon liittyvistä erityisistä riskeistä, ja näiden tehtävien hoitamiseen sopivat johtajat. EKP:n tehtävänä olisi sen vuoksi oltava osallistuviin jäsenvaltioihin sijoittautuvien luottolaitosten toimilupien myöntäminen, ja sen vastuulla olisi myös oltava toimilupien peruuttaminen ottaen huomion kansallisten viranomaisten rooliin liittyvät erityisjärjestelyt.

(21)

Unionin lainsäädännössä luottolaitosten toimilupien myöntämiselle ja peruuttamiselle vahvistettujen edellytysten lisäksi jäsenvaltiot voivat nykyisin säätää toimilupia ja niiden peruuttamista koskevista lisäedellytyksistä. EKP:n olisi sen vuoksi hoidettava luottolaitosten toimilupien myöntämiseen ja peruuttamiseen liittyvää tehtäväänsä – jos kansallista lainsäädäntöä ei noudateta – asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen ehdotuksesta tämän arvioitua, täyttyvätkö kansallisessa lainsäädännössä säädetyt asiaa koskevat edellytykset.

(22)

Mahdollisen uuden omistajan soveltuvuus on välttämätöntä arvioida ennen kuin luottolaitoksesta ostetaan huomattava osuus, jotta varmistetaan, että luottolaitoksen omistajat ovat edelleen soveltuvia ja taloudellisesti vakaita. EKP:llä unionin toimielimenä on hyvät edellytykset tehdä tällainen arviointi niin, ettei sisämarkkinoille aseteta aiheettomia rajoituksia. EKP:n tehtävänä olisi oltava luottolaitoksista olevien merkittävien omistusosuuksien hankinnan ja luovutuksen arvioiminen, paitsi pankkien kriisinratkaisun yhteydessä.

(23)

Ennakkoedellytyksenä luottolaitosten moitteettomalle vakavaraisuudelle on se, että noudatetaan unionin sääntöjä, joilla luottolaitoksia vaaditaan ylläpitämään tiettyä, luottolaitostoimintaan liittyviltä riskeiltä suojaavaa pääomatasoa, rajoittamaan yksittäisiin vastapuoliin liittyvien vastuidensa kokoa, julkistamaan tiedot taloudellisesta tilanteestaan, ylläpitämään riittävästi likvidejä varoja markkinastressitilanteista selviämiseksi ja rajoittamaan velkaantuneisuutta. EKP:n tehtävänä olisi oltava varmistaa kyseisten sääntöjen noudattaminen, mukaan lukien erityisesti hyväksymällä kyseisiin sääntöihin sisältyviä hyväksyntöjä, lupia, poikkeuksia tai vapautuksia.

(24)

Täydentävät pääomapuskurit, mukaan lukien pääomaa säilyttävä pääomapuskuri, vastasyklinen pääomapuskuri, jolla varmistetaan, että luottolaitokset keräävät talouskasvun aikoina riittävän pääomapohjan, jolla pystytään kattamaan tappiot taloudellisesti kireinä aikoina, maailmanlaajuiset sekä muut s laitoskohtaiset järjestelmäriskipuskurit ja muut järjestelmäriskiin tai makrovakauteen kohdistuvaan riskiin liittyvät toimenpiteet, ovat keskeisiä vakavaraisuuden valvontavälineitä. EKP:lle olisi täysipainoisen koordinoinnin varmistamiseksi ilmoitettava asianmukaisesti, jos kansalliset toimivaltaiset viranomaiset tai kansalliset nimetyt viranomaiset määräävät tällaisia toimenpiteitä. Lisäksi EKP:n olisi tarvittaessa voitava soveltaa tiukempia vaatimuksia ja toimenpiteitä, jotka koordinoidaan tiiviisti kansallisten viranomaisten kanssa. Tämän asetuksen säännökset toimenpiteistä, joilla pyritään puuttumaan systeemiseen tai makrovakauteen kohdistuvaan riskiin, eivät rajoita unionin lainsäädännön muiden säädösten mukaisia koordinointimenettelyitä. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset tai kansalliset nimetyt viranomaiset sekä EKP noudattavat kyseisten säädösten mukaisia koordinointimenettelyjä sen jälkeen kun ne ovat suorittaneet tässä asetuksessa säädetyt menettelyt.

(25)

Luottolaitoksen toiminnan turvallisuus ja vakaus riippuvat myös riittävästä sisäisen pääoman kohdentamisesta – ottaen huomioon riskit, joille luottolaitos saattaa altistua –, tarkoituksenmukaisista sisäisen organisaation rakenteista ja hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. EKP:n tehtävänä olisi sen vuoksi oltava soveltaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että luottolaitoksilla osallistuvissa jäsenvaltioissa on vankat hallinto- ja ohjausjärjestelyt, -prosessit ja -mekanismit, mukaan lukien strategiat ja prosessit riittävän sisäisen pääoman arvioimiseksi ja säilyttämiseksi. Jos puutteita ilmenee, EKP:n tehtävänä olisi oltava toteuttaa tarkoituksenmukaiset toimenpiteet, mukaan lukien erityiset täydentävät omia varoja koskevat vaatimukset, erityiset tiedonantovaatimukset ja erityiset maksuvalmiusvaatimukset.

(26)

Luottolaitoksen toiminnan turvallisuuteen ja vakauteen kohdistuvia riskejä voi aiheutua sekä yksittäisten luottolaitosten että pankki- tai finanssiryhmittymien tasolla. Erityiset näitä riskejä vähentävät valvontajärjestelyt ovat tärkeitä luottolaitosten toiminnan turvallisuuden ja vakauden varmistamiseksi. Yksittäisten luottolaitosten valvonnan lisäksi EKP:n tehtäviin olisi kuuluttava valvonta konsolidoidulla tasolla, lisävalvonta, rahoitusalan holdingyhtiöiden valvonta ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden valvonta, lukuun ottamatta vakuutusyritysten valvontaa.