31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/1

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/1

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/1

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/2

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/3

1.

’toimivaltaisella viranomaisella’

tai muuta viranomaista, jonka asianomainen sopimuspuoli voi milloin tahansa ilmoittaa kirjallisesti toiselle sopimuspuolelle;

2.

’laitteilla’ IAEA:n asiakirjan INFCIRC/254/Rev.10/Part 1 (ydinaineiden siirtoja koskevat ohjeet) liitteessä B olevassa 1, 3, 4, 5, 6 ja 7 kohdassa lueteltuja laitteita;

3.

’tiedoilla’ yhteisiin tutkimushankkeisiin perustuvia tieteellisiä tai teknisiä tietoja, tuloksia tai tutkimus- ja kehitysmenetelmiä sekä kaikkia muita tietoja, joiden antamista tai vaihtamista sopimuspuolet ja/tai yhteisiin tutkimushankkeisiin osallistuvat osanottajat pitävät välttämättömänä tämän sopimuksen tai sen nojalla tehdyn tutkimustyön toteuttamisen yhteydessä;

4.

’teollis- ja tekijänoikeuksilla’ Maailman henkisen omaisuuden järjestön perustamisesta 14 päivänä heinäkuuta 1967 tehdyn ja 28 päivänä syyskuuta 1979 muutetun yleissopimuksen 2 artiklassa tarkoitettua henkistä omaisuutta. Sillä voidaan tarkoittaa myös muuta sopimuspuolten yhteisesti sopimaa asiaa;

5.

’yhteisillä tutkimushankkeilla’ tutkimusta tai teknologista kehittämistä, joka toteutetaan toisen tai molempien sopimuspuolten taloudellisella tuella tai ilman sitä ja jossa on osanottajia sekä yhteisöstä että Etelä-Afrikasta ja jonka sopimuspuolet tai niiden tieteellisiä tutkimusohjelmia toteuttavat tieteelliset ja teknologiset organisaatiot ja virastot ovat kirjallisesti nimenneet yhteiseksi tutkimukseksi. Mikäli rahoittajana on vain toinen sopimuspuoli, tämä sopimuspuoli ja kyseisen hankkeen osanottaja huolehtivat nimeämisestä;

6.

’ydinaineilla’ kaikkia lähtöaineita tai erityisiä halkeamiskelpoisia aineita sellaisina kuin ne määritellään IAEA:n perussäännön XX artiklassa. IAEA:n hallintoneuvoston IAEA:n perussäännön XX artiklan nojalla tekemät päätökset, joilla muutetaan ”lähtöaineina” tai ”erityisinä halkeamiskelpoisina aineina” pidettyjen aineiden luetteloa, tulevat tämän sopimuksen mukaisesti voimaan vasta, kun molemmat sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen kirjallisesti muutoksen hyväksymisestä;

7.

’muilla kuin ydinaineilla’

8.

’osanottajalla’ henkilöä, tutkimuslaitosta, oikeushenkilöä, muuta elintä tai yritystä tai muuta tahoa, jonka jompikumpi sopimuspuoli sallii osallistuvan yhteistyötoimiin ja/tai yhteisiin tutkimushankkeisiin tämän sopimuksen nojalla, mukaan lukien sopimuspuolet itse;

9.

’henkilöllä’ luonnollista henkilöä tai yritystä tai muuta yksikköä, johon sovelletaan kyseisen sopimuspuolen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella voimassa olevaa lainsäädäntöä, mutta ei itse sopimuspuolia;

10.

’henkisillä tuotteilla’ tietoa ja/tai teollis- tai tekijänoikeuksia;

11.

’sopimuspuolilla’ Etelä-Afrikan tasavaltaa ja yhteisöä;

’yhteisöllä’ sekä

12.

’teknologialla’ IAEA:n asiakirjan INFCIRC/254/Rev.10/Part 1 liitteessä A määriteltyä teknologiaa.

a)

ydinenergia-alan tutkimus ja kehittäminen, mukaan lukien ydinfuusioteknologiat;

b)

ydinaineiden ja ydinteknologioiden käyttö muun muassa lääketieteessä ja maataloudessa;

c)

ydinaineiden ja laitteiden siirrot;

d)

ydinturvallisuus, radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen huolto, ydinvoimaloiden käytöstäpoisto, säteilysuojelu, myös pelastusvalmius ja pelastustoimet;

e)

ydinmateriaalivalvonta;

f)

muut alat, joista sopimuspuolet sopivat keskenään, mikäli alat kuuluvat sopimuspuolten ohjelmiin.

a)

ydinaineiden, muiden kuin ydinaineiden, laitteiden ja asiaan liittyvien teknologioiden toimitus;

b)

ydinpolttoainekiertoon liittyvien palveluiden tarjoaminen;

c)

tarvittaessa työryhmien perustaminen toteuttamaan erityisselvityksiä ja hankkeita tieteellisen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla;

d)

asiantuntijoiden sekä tieteellisten ja teknologisten tietojen vaihto, tieteellisten seminaarien ja konferenssien järjestäminen sekä hallinnollisen, tieteellisen ja teknisen henkilöstön koulutus;

e)

tutkimukseen ja teknologisiin kysymyksiin liittyvistä asioista kuuleminen ja yhteisen tutkimuksen tekeminen sovittujen ohjelmien puitteissa;

f)

yhteistyötoimet ydinturvallisuuden edistämiseksi; ja

g)

muut sopimuspuolten kirjallisesti sopimat yhteistyömuodot.

a)

tällaiset aineet ja laitteet on uudelleen siirretty vastaanottavan sopimuspuolen lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen ulkopuolelle tämän sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti; tai

b)

ydinainetta ei voida enää käyttää missään tämän sopimuksen VI artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ydinmateriaalivalvonnan kannalta merkityksellisessä ydinenergia-alan toiminnassa tai sitä ei voida käytännössä saada talteen; tai

c)

laitteita tai muita kuin ydinaineita ei voida enää käyttää ydinenergia-alan tarkoituksiin; tai

d)

sopimuspuolet päättävät yhdessä, että aineisiin tai laitteisiin ei enää sovelleta tätä sopimusta.

a)

yhteisössä Euratomin ydinmateriaalivalvontaa Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti ja IAEA:n ydinmateriaalivalvontaa seuraavien ydinmateriaalivalvontasopimusten mukaisesti (ydinmateriaalivalvontasopimuksia sovelletaan tapauksen mukaan ja sellaisina kuin ne ovat tarkistettuina ja korvattuina, mikäli niissä on määräykset ydinsulkusopimuksessa edellytetyistä asioista):

b)

Etelä-Afrikassa IAEA:n ydinmateriaalivalvontaa Etelä-Afrikan tasavallan hallituksen ja IAEA:n ydinsulkusopimuksen yhteydessä tekemän ydinmateriaalivalvonnan soveltamista koskevan sopimuksen mukaisesti; sopimus allekirjoitettiin ja se tuli voimaan 16 päivänä syyskuuta 1991 ja julkaistiin asiakirjana INFCIRC/394; siihen liittyy lisäpöytäkirja, joka allekirjoitettiin ja tuli voimaan 13 päivänä syyskuuta 2002, sekä Afrikan ydinaseetonta vyöhykettä koskevaa sopimusta, joka allekirjoitettiin 11 päivänä huhtikuuta 1996 ja tuli voimaan 15 päivänä heinäkuuta 2009.

a)

yhteisön on, siltä osin kuin asia sitä koskee, sovellettava Euratomin ydinmateriaalivalvontajärjestelmään perustuvaa ydinmateriaalivalvontaa, joka vaikutuksiltaan ja soveltamisalaltaan vastaa tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja ydinmateriaalivalvontasopimuksia, tai jos tämä ei ole mahdollista,

b)

sopimuspuolten on ydinmateriaalivalvonnan soveltamiseksi sovittava järjestelyistä, jotka vaikutuksiltaan ja soveltamisalaltaan vastaavat tämän artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa mainittuja ydinmateriaalivalvontasopimuksia.

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/11

(1)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 994/98 (1) komissio valtuutetaan antamaan asetuksia tiettyjen määriteltyjen tukimuotojen soveltuvuudesta sisämarkkinoille ja niiden vapauttamisesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta.

(2)

Valtiontuki on SEUT 107 artiklan 1 kohdassa määritelty objektiivinen käsite. Komissiolla olevaa toimivaltaa hyväksyä ryhmäpoikkeuksia asetuksen (EY) N:o 994/98 mukaisesti sovelletaan ainoastaan sellaisiin toimenpiteisiin, jotka täyttävät kaikki SEUT 107 artiklan 1 kohdan kriteerit ja jotka näin ollen katsotaan valtiontueksi. Sillä, että tietyt tukimuodot sisällytetään asetukseen (EY) N:o 994/98 tai poikkeusasetukseen, ei oteta ennalta kantaa toimenpiteen määrittelyyn SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan säätämään, että pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, myönnettävä tuki, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki, ympäristönsuojelutuki, työllisyys- ja koulutustuki sekä komission kunkin jäsenvaltion osalta alueellisen tuen myöntämistä varten hyväksymien karttojen mukainen tuki soveltuu tietyin edellytyksin sisämarkkinoille ja vapautetaan ilmoitusvaatimuksesta.

(4)

Asetuksessa (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan vapauttamaan ilmoitusvelvollisuudesta tutkimus- ja kehitystyöhön tarkoitettu tuki, mutta ei innovaatiotukea. Innovoinnista on asetuksen antamisen jälkeen tullut innovaatiounioniin liittyvä unionin poliittinen tavoite, yksi Eurooppa 2020 -lippulaiva-aloitteista. Lisäksi monet innovaatiotukitoimenpiteet ovat suhteellisen vähäisiä eivätkä vääristä kilpailua merkittävästi.

(5)

Kulttuurin ja kulttuuriperinnön säilyttämisen alalla monia jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä ei voitaisi katsoa tueksi, koska ne eivät täytä kaikkia SEUT 107 artiklan 1 kohdan kriteereitä, esimerkiksi siksi, että tuensaaja ei harjoita taloudellista toimintaa, tai siksi, että ne eivät vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kuitenkin siltä osin kuin kulttuurin edistämisen ja kulttuuriperinnön säilyttämisen alalla toteutettavat tukitoimenpiteet voidaan katsoa SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaiseksi valtiontueksi, jäsenvaltioiden on tällä hetkellä ilmoitettava niistä komissiolle. Asetuksessa (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan myöntämään poikkeus pk-yrityksille myönnetylle tuelle, mutta tämän poikkeuksen hyöty olisi kulttuurialalla rajallinen, sillä tuensaajat ovat usein suuria yrityksiä. Pienet kulttuurin ja luovan työn edistämiseen ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät hankkeet, vaikka niiden toteuttaja olisi suuri yritys, eivät yleensä aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä, ja viimeaikaisten tapausten perusteella kauppaan kohdistuvat vaikutukset ovat rajalliset.

(6)

Vapautukset kulttuurin ja kulttuuriperinnön säilyttämisen alalla voitaisiin määritellä suuntaviivoissa esitettyjen komission kokemusten perusteella, esimerkiksi elokuva- ja audiovisuaalialan teosten osalta, tai kehittää tapauskohtaisesti. Tällaisia ryhmäpoikkeuksia laatiessaan komission olisi otettava huomioon, että ne saisivat kattaa vain valtiontukitoimenpiteet ja että niiden olisi periaatteessa painotuttava EU:n valtiontukiuudistuksen tavoitteita edistäviin toimenpiteisiin ja että vain sellainen valtiontuki sisällytetään ryhmäpoikkeukseen, josta komissiolla on jo huomattavasti kokemusta. Lisäksi olisi otettava huomioon, että ensisijainen toimivalta kulttuurin alalla on jäsenvaltioilla ja että kulttuurien monimuotoisuus nauttii erityistä suojelua SEUT 167 artiklan 1 kohdan nojalla, sekä kulttuurin erityisluonne.

(7)

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle myös valtiontukitoimenpiteet luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Tällä alalla myönnetyt määrät ovat yleensä rajallisia ja selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä. Asetuksessa (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan vapauttamaan ilmoitusvelvollisuudesta tällainen tuki ainoastaan silloin, kun se myönnetään pk-yrityksille. Luonnonmullistukset voivat kuitenkin vaikuttaa myös suuriin yrityksiin. Komission kokemuksen mukaan tällainen tuki ei aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä, ja saadun kokemuksen perusteella voidaan määritellä selkeät soveltuvuusedellytykset.

(8)

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle myös valtiontukitoimenpiteet, joilla korvataan tiettyjen epäsuotuisten sääolosuhteiden aiheuttamia vahinkoja kalastusalalla. Tällä alalla myönnetyt määrät ovat yleensä rajallisia ja selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä. Asetuksessa (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan vapauttamaan ilmoitusvelvollisuudesta tällainen tuki ainoastaan silloin, kun se myönnetään pk-yrityksille. Epäsuotuisat sääolosuhteet voivat kuitenkin vaikuttaa myös kalastusalan suuriin yrityksiin. Komission kokemuksen mukaan tällainen tuki ei aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä, ja saadun kokemuksen perusteella voidaan määritellä selkeät soveltuvuusedellytykset.

(9)

SEUT 42 artiklan mukaisesti valtiontukisääntöjä ei sovelleta tietyin edellytyksin eräisiin SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltuja maataloustuotteita koskeviin tukitoimenpiteisiin. SEUT 42 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta metsäalaan tai liitteeseen I kuulumattomiin tuotteisiin. Tämän vuoksi asetuksen (EY) N:o 994/98 perusteella metsäalan tuelle ja liitteeseen I kuulumattomien elintarvikkeiden menekinedistämiseen voidaan myöntää poikkeus ainoastaan, jos se rajoittuu pk-yrityksiin. Komission olisi voitava myöntää poikkeus tietyille metsäalan tukimuodoille, kuten maaseudun kehittämisohjelmiin sisältyville tuille sekä liitteeseen I kuulumattomien elintarvikkeiden menekinedistämiseen ja mainontaan tarkoitetuille tuille silloin, kun komission kokemuksen mukaan kilpailun vääristymät ovat vähäisiä ja selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä.

(10)

Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 (2) 7 artiklan mukaan jäsenvaltioiden kalatalousalan yrityksille myöntämään tukeen sovelletaan SEUT 107, 108 ja 109 artiklaa, lukuun ottamatta maksuja, jotka jäsenvaltiot suorittavat asetuksen (EY) N:o 1198/2006 mukaisesti. Meren ja makean veden elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen myönnettävällä valtion lisätuella on yleensä rajallinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, ja se edistää unionin tavoitteita meri- ja kalastuspolitiikan alalla eikä aiheuta vakavia kilpailun vääristymiä. Myönnetyt määrät ovat yleensä rajallisia ja selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä.

(11)

Urheilun ja erityisesti amatööriurheilun alalla monia jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä ei voitaisi katsoa tueksi, koska ne eivät täytä kaikkia SEUT 107 artiklan 1 kohdan kriteereitä, esimerkiksi siksi, että tuensaaja ei harjoita taloudellista toimintaa, tai siksi, että ne eivät vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kuitenkin siltä osin kuin urheilun alalla toteutettavat tukitoimenpiteet voidaan katsoa SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaiseksi valtiontueksi, jäsenvaltioiden on tällä hetkellä ilmoitettava niistä komissiolle. Urheilua koskevilla valtiontukitoimenpiteillä, erityisesti amatööriurheilun alan toimenpiteillä tai pienimuotoisilla toimenpiteillä, on usein rajallinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan eivätkä ne aiheuta vakavia kilpailun vääristymiä. Lisäksi myönnetyt määrät ovat yleensä vähäisiä. Selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä saadun kokemuksen perusteella niin, että voidaan varmistaa, että urheilulle myönnettävä tuki ei vääristä merkittävästi kilpailua.

(12)

Lento- ja meriliikenteen tuen osalta komission kokemuksen mukaan sosiaaliluonteinen tuki, jota myönnetään kuljetusta varten syrjäseutujen, kuten syrjäisimpien alueiden ja saarten, myös yhdestä alueesta muodostuvien saarijäsenvaltioiden ja harvaan asuttujen alueiden, asukkaille ei aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä sillä edellytyksellä, että se myönnetään syrjimättä liikenteenharjoittajaa tämän identiteetin perusteella. Lisäksi selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä.

(13)

Komissio on viime vuosina saanut hyvin laajalti kokemusta laajakaistainfrastruktuurin tuesta ja laatinut suuntaviivat (3). Komission kokemuksen mukaan tuki tietynlaisille laajakaistainfrastruktuureille ei johda merkittäviin kilpailun vääristymiin ja se voitaisiin ottaa ryhmäpoikkeuksen piiriin edellyttäen, että tietyt soveltuvuusedellytykset täyttyvät ja että infrastruktuuri otetaan käyttöön ”valkeilla alueilla” eli alueilla, joilla ei ole samaan kategoriaan kuuluvaa infrastruktuuria (ei laajakaistaa eikä hyvin nopeita seuraavan sukupolven liityntäverkkoja, jäljempänä ’NGA-verkot’) ja joille sellaista ei todennäköisesti rakenneta lähitulevaisuudessa, kuten suuntaviivojen kriteereissä esitetään. Tämä pätee tukeen, joka kattaa peruslaajakaistan tarjonnan, ja pieniin yksittäisiin tukitoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat NGA-verkkoihin, sekä laajakaistaan liittyviin rakennustöihin ja passiiviseen laajakaistainfrastruktuuriin myönnettävään tukeen.

(14)

Infrastruktuurin alalla monia jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä ei voitaisi katsoa tueksi, koska ne eivät täytä kaikkia SEUT 107 artiklan 1 kohdan kriteereitä, esimerkiksi koska tuensaaja ei harjoita taloudellista toimintaa tai koska ne eivät vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan tai koska toimenpide on korvaus yleistä taloudellista etua koskevasta palvelusta, joka täyttää asiassa Altmark vahvistetun oikeuskäytännön (4) perusteet. Kuitenkin siltä osin kuin infrastruktuurin rahoittaminen katsotaan SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaiseksi valtiontueksi, jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle. Infrastruktuurin osalta infrastruktuurihankkeille myönnettävät pienet tukimäärät voivat olla tehokas tapa tukea unionin tavoitteita, siltä osin kuin tuki vähentää kustannuksia ja mahdolliset kilpailun vääristymät ovat rajallisia. Komission olisi sen vuoksi voitava myöntää poikkeus niille infrastruktuurihankkeille myönnettävälle valtiontuelle, joilla tuetaan tässä asetuksessa tarkoitettuja tavoitteita ja muita yleisen edun mukaisia tavoitteita, erityisesti Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita (5). Tähän voisivat sisältyä tukitoimet hankkeille, joihin kuuluu monialaisia verkostoja tai monitoimitiloja, joiden osalta tarvitaan verraten pieniä tukimääriä. Ryhmäpoikkeuksia voidaan kuitenkin myöntää vain infrastruktuurihankkeille, joiden osalta komissiolla on riittävästi kokemusta sellaisten selkeiden ja tiukkojen soveltuvuuskriteerien määrittämiseksi, joilla varmistetaan, että mahdollisten kilpailun vääristymien riski on vähäinen ja että suuriin tukimääriin sovelletaan edelleen SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvaatimusta.

(15)

Asetuksen (EY) N:o 994/98 soveltamisalaa olisi tämän vuoksi laajennettava uusiin tukimuotoihin. Tämä laajentaminen ei vaikuta siihen, määritelläänkö toimenpide valtiontueksi niiden tukimuotojen osalta tai niillä aloilla, joilla jäsenvaltiot jo toimivat.

(16)

Asetuksessa (EY) N:o 994/98 edellytetään, että kynnysarvot ilmaistaan kunkin sellaisen tukimuodon osalta, jota varten komissio antaa ryhmäpoikkeusasetuksen, joko tuki-intensiteetteinä suhteessa kaikkiin tukikelpoisiin kustannuksiin tai tuen enimmäismäärinä. Tämä edellytys vaikeuttaa ryhmäpoikkeuksen myöntämistä tietyntyyppisille toimenpiteille, joihin liittyy valtion tukea ja joita ei niiden erityisen suunnittelutavan vuoksi voida ilmaista täsmällisesti tuki-intensiteetteinä tai tuen enimmäismäärinä; näitä ovat esimerkiksi rahoitusjärjestelyvälineet tai tietyt riskipääomasijoitusten edistämiseen tarkoitetut tukitoimenpiteet. Tämä johtuu erityisesti siitä, että tällaisiin monimutkaisiin toimenpiteisiin voi liittyä tukea eri tasoilla: suorat tuensaajat, välitason tuensaajat ja epäsuorat tuensaajat. Kun otetaan huomioon tällaisten toimenpiteiden entistä suurempi merkitys ja niiden vaikutus unionin tavoitteisiin, olisi oltava enemmän joustoa, jotta nämä toimenpiteet voisivat kuulua poikkeuksen piiriin. Sen vuoksi tällaisten toimenpiteiden ollessa kyseessä olisi oltava mahdollista määritellä kynnysarvot yksittäin myönnettävälle tuelle kyseistä toimenpidettä koskevan tai siihen liittyvän valtion tukitoimen enimmäistasoina. Valtion tukitoimen enimmäistasoon voi sisältyä tukielementti, joka ei saa olla valtiontukea, edellyttäen että toimenpiteeseen kuuluu ainakin jonkin verran SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja että tukielementti ei ole vain vähäinen.

(17)

Asetuksen (EY) N:o 994/98 mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava yhteenvetotiedot toteuttamistaan poikkeusasetuksen piiriin kuuluvista tukitoimenpiteistä. Näiden yhteenvetojen julkaiseminen on tarpeen jäsenvaltioiden toteuttamien toimenpiteiden avoimuuden varmistamiseksi. Niiden julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä oli tehokkain avoimuuden takaava keino asetuksen (EY) N:o 994/98 antamisen aikaan. Uusien sähköisten viestintävälineiden lisääntymisen myötä vaikuttaa kuitenkin siltä, että näiden yhteenvetojen julkaiseminen komission internetsivuilla olisi yhtä nopea ja tehokkaampi keino, joka lisäisi avoimuutta asianosaisia henkilöitä hyödyttävällä tavalla. Sen vuoksi olisi syytä korvata kyseisten yhteenvetojen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä komission internetsivuilla tapahtuvalla julkaisemisella.

(18)

Myös asetusehdotukset ja muut asiakirjat, jotka toimitetaan neuvoa-antavan valtiontukikomitean tarkasteltavaksi asetuksen (EY) N:o 994/98 mukaisesti, olisi suuremman avoimuuden varmistamiseksi sekä hallinnollisen taakan pienentämiseksi ja julkaisuviiveen lyhentämiseksi julkaistava komission internetsivuilla Euroopan unionin virallisen lehden sijaan.

(19)

Asetuksen (EY) N:o 994/98 8 artiklassa säädetyn kuulemismenettelyn mukaisesti neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa on kuultava ennen asetusehdotuksen julkaisemista. Suuremman avoimuuden vuoksi asetusehdotus olisi kuitenkin julkaistava komission internetsivuilla samaan aikaan kun komissio kuulee neuvoa-antavaa komiteaa ensimmäisen kerran.

(20)

Asetusta (EY) N:o 994/98 olisi sen vuoksi muutettava,

1)

Korvataan asetuksen otsikko seuraavasti:

”Neuvoston asetus (EY) N:o 994/98, annettu 7 päivänä toukokuuta 1998 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin”.

2)

Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

3)

Korvataan 3 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Heti, kun pannaan täytäntöön tukijärjestelyjä tai järjestelyn ulkopuolella myönnettyjä yksittäisiä tukia, joille on myönnetty poikkeus 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asetusten nojalla, jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle komission internetsivuilla julkaistavaksi yhteenveto tiedoista, jotka liittyvät kyseisiin tukijärjestelyihin tai yksittäisiin tukiin, jotka eivät kuulu vapautetun tukijärjestelyn piiriin.”

4)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/15

(1)

Valtiontukisääntöjen perusteellinen uudistaminen edistää osaltaan sekä kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian (1) täytäntöönpanoa että julkisen talouden vakauttamista, ja sen yhteydessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklaa olisi sovellettava tehokkaasti ja yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa. Neuvoston asetuksella (EY) N:o 659/1999 (2) kodifioitiin komission aikaisempi käytäntö ja vahvistettiin sitä, jotta voitaisiin lisätä oikeusvarmuutta ja tukea valtiontukipolitiikan kehitystä avoimissa olosuhteissa. Kyseisen asetuksen soveltamisesta saadun kokemuksen ja viimeaikaisen kehityksen, kuten unionin laajentumisen ja talous- ja rahoituskriisin, perusteella joitakin asetuksen (EY) N:o 659/1999 näkökohtia olisi muutettava, jotta komission toiminnan tehokkuus lisääntyisi.

(2)

Jotta olisi mahdollista arvioida kaiken ilmoitetun tai sääntöjenvastaisen valtiontuen soveltuvuus sisämarkkinoille, mikä kuuluu komission yksinomaisen toimivallan piiriin SEUT 108 artiklan nojalla, on aiheellista varmistaa, että komissiolla on valtiontukisääntöjen soveltamisen valvomiseksi valtuudet pyytää kaikki tarvittavat markkinatiedot jäsenvaltiolta, yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä, jos se epäilee kyseessä olevan toimenpiteen soveltuvuutta sisämarkkinoille ja on sen vuoksi aloittanut muodollisen tutkintamenettelyn. Komission olisi käytettävä näitä valtuuksia erityisesti tapauksissa, joissa monitahoinen sisällön arviointi vaikuttaa tarpeelliselta. Komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon alustavan tutkinnan kesto, kun se päättää näiden valtuuksien käyttämisestä.

(3)

Tukitoimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuuden arvioimiseksi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen, erityisesti sisällön arvioinnin kohteena olevien teknisesti monimutkaisten tapausten osalta, komission olisi voitava yksinkertaisella pyynnöllä tai päätöksellä vaatia jäsenvaltiota, yritystä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan kaikki markkinatiedot, jotka ovat tarpeen arvioinnin loppuun saattamiseksi, jos asianomaisen jäsenvaltion alustavan tutkinnan aikana toimittamat tiedot eivät riitä, suhteellisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

(4)

Tuensaajien ja asianomaisen jäsenvaltion välinen erityissuhde huomioon ottaen komission olisi voitava pyytää tietoja tuensaajalta vain asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella. Sen, että tietyn tukitoimenpiteen edunsaaja toimittaa tietoja, ei muodosta oikeusperustaa kahdenvälisille neuvotteluille komission ja kyseisen edunsaajan välillä.

(5)

Komission olisi valittava tietopyyntöjen vastaanottajat kuhunkin tapaukseen soveltuvien puolueettomien kriteerien perusteella varmistaen samalla, että kun pyyntö esitetään yritysten tai niiden yhteenliittymien otokselle, vastaajien otos on edustava kussakin luokassa. Pyydettyjen tietojen olisi koostuttava erityisesti tosiasiallisista yritys- ja markkinatiedoista ja tosiseikkoihin perustuvasta markkinoiden toiminnan analyysista.

(6)

Komission olisi tutkintamenettelyn alullepanijana oltava vastuussa sekä kolmannelta jäsenvaltiolta, yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä saatavien tietojen toimittamisen varmistamisesta että ilmaistujen tietojen oletetun luottamuksellisuuden varmentamisesta.

(7)

Komission olisi voitava tarvittaessa varmistaa yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle osoitettuihin tietopyyntöihin vastaaminen määräämällä kohtuullisia sakkoja ja uhkasakkoja. Vahvistaessaan sakkojen ja uhkasakkojen määrät komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaate ja tarkoituksenmukaisuusperiaate erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Niiden osapuolten oikeudet, joilta on pyydetty tietoja, olisi taattava antamalla niille tilaisuus esittää kantansa ennen kuin päätös sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä tehdään. Euroopan unionin tuomioistuimella olisi oltava SEUT 261 artiklassa tarkoitettu täysi harkintavalta tällaisten sakkojen ja uhkasakkojen suhteen.

(8)

Komissio olisi voitava suhteellisuusperiaatteen ja tarkoituksenmukaisuusperiaatteen asianmukaisesti huomioon ottaen alentaa uhkasakkojen määrää tai kokonaan vapauttaa uhkasakoista, kun tietopyyntöjen vastaanottajat lopulta toimittavat pyydetyt tiedot, vaikka tämä tapahtuisi määräajan umpeutumisen jälkeenkin.

(9)

Sakkoja ja uhkasakkoja ei sovelleta jäsenvaltioihin, sillä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 4 artiklan mukaisesti niiden on toimittava vilpittömästi yhteistyössä komission kanssa ja toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat tiedot, jotta se voi toteuttaa asetuksen (EY) N:o 659/1999 mukaiset tehtävänsä.

(10)

Asianomaisen jäsenvaltion puolustautumisoikeuksien takaamiseksi jäsenvaltioille olisi toimitettava jäljennökset jäsenvaltioille, yrityksille tai yritysten yhteenliittymille lähetetyistä tietopyynnöistä, ja niiden olisi voitava kommentoida saatuja huomautuksia. Niille olisi myös annettava tiedoksi kuultujen yritysten ja niiden yhteenliittymien nimet, sikäli kuin nämä yhteisöt eivät ole osoittaneet, että niillä on oikeutettu etu suojata identiteettinsä.

(11)

Komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta. Sen ei olisi pystyttävä käyttämään päätöksessä vastaajien toimittamia luottamuksellisia tietoja, joita ei voida yhdistää tai muulla tavoin tehdä anonyymeiksi, jollei se ole ennakolta saanut niiden suostumusta kyseisten tietojen ilmaisemiseen asianomaiselle jäsenvaltiolle.

(12)

Niissä tapauksissa, joissa luottamuksellisiksi merkityt tiedot eivät näytä kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin, on asianmukaista vahvistaa menettely, jonka avulla komissio voi päättää, missä määrin kyseiset tiedot voidaan paljastaa. Kaikissa päätöksissä, joissa tietojen luottamuksellisuutta koskeva väite hylätään, olisi ilmoitettava ajankohta, jolloin tiedot paljastetaan, jotta vastaaja voi turvautua käytettävissään oleviin oikeussuojakeinoihin, välitoimenpiteet mukaan luettuina.

(13)

Komission olisi voitava omasta aloitteestaan tutkia miltä tahansa taholta sääntöjenvastaisesta tuesta saamiaan tietoja varmistaakseen SEUT 108 artiklan, ja erityisesti SEUT 108 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoitusvelvollisuuden ja täytäntöönpanokiellon, noudattamisen ja arvioidakseen tuen soveltuvuuden sisämarkkinoille. Tässä yhteydessä kantelut ovat tärkeä tietolähde unionin valtiontukisääntöjen rikkomisen havaitsemiseksi.

(14)

Komissiolle tehtyjen kantelujen laadun parantamiseksi ja samanaikaisesti avoimuuden ja oikeusvarmuuden lisäämiseksi on aiheellista määritellä edellytykset, jotka kantelun olisi täytettävä, jotta se antaisi komissiolle tietoja oletetusta sääntöjenvastaisesta tuesta alustavan tutkimuksen käynnistämistä varten. Kantelut, jotka eivät täytä näitä edellytyksiä, olisi säilytettävä yleisinä markkinatietoina, eikä niiden olisi välttämättä johdettava viran puolesta tehtävään tutkintaan.

(15)

Kantelijoita olisi vaadittava osoittamaan, että ne ovat SEUT 108 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan h alakohdassa tarkoitettuja asianomaisia osapuolia. Niitä olisi myös vaadittava toimittamaan tietty määrä tietoja lomakkeella, joka komission olisi voitava määritellä täytäntöönpanosäännöksessä. Jotta mahdollisten kantelijoiden toiminnalle ei asetettaisi esteitä, mainitussa täytäntöönpanosäännöksessä olisi otettava huomioon se, etteivät kantelun tekemistä koskevat vaatimukset saisi olla asianomaisille osapuolille raskaat.

(16)

Oikeusvarmuuden vuoksi on aiheellista vahvistaa vanhentumisajat sakkojen ja uhkasakkojen määräämiselle ja täytäntöönpanolle.

(17)

Sen varmistamiseksi, että komissio käsittelee samankaltaisia kysymyksiä johdonmukaisella tavalla kaikkialla sisämarkkinoilla, on aiheellista täydentää komissiolla jo olevia valtuuksia ottamalla käyttöön erityinen oikeusperusta, jonka nojalla voidaan aloittaa toimialoja tai tiettyjä tukivälineitä useissa jäsenvaltioissa koskevia tutkintoja. Suhteellisuuteen liittyvistä syistä ja tällaisen tutkinnan aiheuttaman suuren hallinnollisen rasitteen takia toimialatutkinta olisi suoritettava ainoastaan, jos saatavilla olevien tietojen perusteella voidaan kohtuudella epäillä, että valtiontukitoimenpiteet tietyllä toimialalla voisivat olennaisesti rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla useissa jäsenvaltioissa tai että tietyllä toimialalla useissa jäsenvaltioissa olemassa olevat tukitoimenpiteet eivät ole tai eivät enää ole sisämarkkinoille soveltuvia. Tällaisten tutkintatoimien ansiosta komissio voisi käsitellä valtiontukeen liittyviä horisontaalisia kysymyksiä tehokkaalla ja avoimella tavalla ja saada kokonaisvaltaisen ennakkonäkemyksen asianomaisesta toimialasta.

(18)

Valtiontukisääntöjen johdonmukainen soveltaminen edellyttää jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja komission välisten yhteistyöjärjestelyjen luomista. Tällainen yhteistyö koskee kaikkia niitä jäsenvaltioiden tuomioistuimia, jotka soveltavat SEUT 107 artiklan 1 kohtaa ja 108 artiklaa jossain yhteydessä. Kansallisille tuomioistuimille olisi erityisesti annettava mahdollisuus pyytää komissiolta tietoja tai lausuntoja valtiontukisääntöjen soveltamisesta. Komissiolle olisi myös annettava mahdollisuus esittää kirjallisia tai suullisia huomautuksia tuomioistuimille, jotka joutuvat soveltamaan SEUT 107 artiklan 1 kohtaa tai 108 artiklaa. Kun komissio avustaa kansallisia tuomioistuimia tässä suhteessa, sen olisi toimittava noudattaen velvollisuuttaan puolustaa yleistä etua.

(19)

Komission huomautusten ja lausuntojen ei olisi rajoitettava SEUT 267 artiklan soveltamista eikä niiden olisi sidottava kansallisia tuomioistuimia oikeudellisesti. Ne olisi annettava kansallisten menettelysääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, joihin kuuluvat myös osapuolten oikeudet turvaavat säännöt, kansallisten tuomioistuinten riippumattomuutta täysin kunnioittaen. Komission omasta aloitteestaan toimittamat huomautukset olisi rajattava tapauksiin, jotka ovat tärkeitä SEUT 107 artiklan 1 kohdan tai 108 artiklan johdonmukaisen soveltamisen kannalta, erityisesti valtiontukea koskevan unionin oikeuskäytännön täytäntöönpanon tai jatkokehittämisen kannalta merkittäviin tapauksiin.

(20)

Avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi komission päätöksistä olisi tiedotettava yleisölle. Sen vuoksi on aiheellista julkaista päätökset, joissa määrätään sakkoja tai uhkasakkoja, sillä ne vaikuttavat asianomaisten tahojen etuihin. Julkaistessaan päätöksiään komission olisi noudatettava salassapitovelvollisuutta, myös kaikkien luottamuksellisten tietojen ja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä SEUT 339 artiklan mukaisesti.

(21)

Komission olisi tiiviissä yhteistyössä neuvoa-antavan valtiontukikomitean kanssa voitava hyväksyä täytäntöönpanosäännöksiä, joissa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 659/1999 mukaisesti tehtyjen kantelujen muotoa, sisältöä ja muita arviointiperusteita koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(22)

Asetus (EY) N:o 659/1999 olisi sen vuoksi muutettava,

1)

Korvataan asetuksen otsikko seuraavasti:

”NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 659/1999, ANNETTU 22 PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 1999, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHDYN SOPIMUKSEN 108 ARTIKLAN SOVELTAMISTA KOSKEVISTA YKSITYISKOHTAISISTA SÄÄNNÖISTÄ”

2)

Korvataan 5 artiklan otsikko seuraavasti:

”Pyyntö saada tietoja ilmoituksen tehneeltä jäsenvaltiolta”

3)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”6 a artikla

Pyyntö saada tietoja muilta tahoilta

1.   Sen jälkeen kun 6 artiklassa tarkoitettu muodollinen tutkintamenettely on aloitettu, erityisesti kun on kyse teknisesti monimutkaisista tapauksista, jotka edellyttävät sisällön arviointia, komissio voi pyytää toista jäsenvaltiota, yritystä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan kaikki tarvittavat markkinatiedot, jotta se voi saattaa kyseisen toimenpiteen arvioinnin päätökseen, jos asianomaisen jäsenvaltion alustavan tutkinnan aikana toimittamat tiedot eivät riitä, suhteellisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

2.   Komissio voi pyytää tietoja ainoastaan:

3.   Yritysten tai yritysten yhteenliittymien, jotka toimittavat komission pyynnöstä markkinatietoja 6 ja 7 kohdan nojalla, on toimitettava vastauksensa samanaikaisesti komissiolle ja asianomaiselle jäsenvaltiolle siltä osin kuin toimitettavat asiakirjat eivät sisällä tietoja, jotka ovat luottamuksellisia suhteessa mainittuun jäsenvaltioon.

Komissio ohjaa ja seuraa tietojen toimittamista asianomaisten jäsenvaltioiden, yritysten tai yritysten yhteenliittymien välillä ja varmentaa toimitettujen tietojen oletetun luottamuksellisuuden.

4.   Pyynnöllä komissio voi pyytää ainoastaan tietoja, jotka ovat asianomaisen jäsenvaltion, yrityksen tai yritysten yhteenliittymän käytettävissä.

5.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot yksinkertaisen pyynnön perusteella komission asettamassa määräajassa, jonka ei yleensä olisi ylitettävä yhtä kuukautta. Jos jäsenvaltio ei toimita pyydettyjä tietoja mainitussa määräajassa tai jos sen toimittamat tiedot ovat puutteelliset, komissio lähettää muistutuksen.

6.   Komissio voi vaatia yksinkertaisella pyynnöllä yritystä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan tietoja. Pyytäessään yritykseltä tai yritysten yhteenliittymältä tietoja yksinkertaisella pyynnöllä komissio mainitsee tietopyynnön oikeusperustan ja tarkoituksen, täsmentää tarvitsemansa tiedot ja asettaa oikeasuhteisen määräajan, jonka kuluessa tiedot on toimitettava. Se viittaa myös 6 b artiklan 1 kohdassa säädettyihin sakkoihin, joita voidaan määrätä virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen toimittamisesta.

7.   Komissio voi vaatia päätöksellä yritystä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan tietoja. Kun komissio vaatii päätöksellä yritystä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan tietoja, se mainitsee vaatimuksen oikeusperustan ja tarkoituksen, täsmentää tarvitsemansa tiedot ja asettaa oikeasuhteisen määräajan, jonka kuluessa tiedot on toimitettava. Se viittaa tarvittaessa myös 6 b artiklan 1 kohdassa säädettyihin sakkoihin ja 6 b artiklan 2 kohdassa säädettyihin uhkasakkoihin tai määrää uhkasakkoja. Lisäksi se mainitsee yrityksen tai yritysten yhteenliittymän oikeuden hakea päätökseen muutosta Euroopan unionin tuomioistuimelta.

8.   Lähettäessään 1 tai 6 kohdan mukaisen tietopyynnön tai hyväksyessään 7 kohdan mukaisen päätöksen komissio toimittaa samanaikaisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle jäljennöksen siitä. Komissio ilmoittaa tietopyynnön tai päätöksen vastaanottajien valitsemiseen soveltamansa kriteerit.

9.   Velvollisuus pyydettyjen tai vaadittujen tietojen antamiseen asianomaisten yritysten puolesta on yritysten omistajilla tai niiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden, yhtiöiden tai oikeushenkilöyttä vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on valtuudet edustaa niitä. Asianmukaisesti valtuutetut henkilöt voivat antaa pyydetyt tiedot valtuuttajan nimissä; viimeksi mainittujen katsotaan kuitenkin olevan täysimääräisesti vastuussa siitä, jos annetut tiedot ovat virheellisiä, puutteellisia, tai harhaanjohtavia.

6 b artikla

Sakot ja uhkasakot

1.   Komissio voi sen tarpeelliseksi ja oikeasuhteiseksi katsoessaan päätöksellä määrätä yrityksille tai yritysten yhteenliittymille sakon, joka on enintään 1 prosentti edellisen tilikauden liikevaihdosta, jos ne tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta:

2.   Komissio voi päätöksellä määrätä yrityksille tai yritysten yhteenliittymille uhkasakon, jos yritys tai yritysten yhteenliittymä ei toimita täydellisiä ja virheettömiä tietoja, jotka komissio on pyytänyt 6 a artiklan 7 kohdan nojalla annetulla päätöksellä.

Uhkasakko on enintään 5 prosenttia asianomaisen yrityksen tai yritysten yhteenliittymän edellisen tilikauden keskimääräisestä päivittäisestä liikevaihdosta, kultakin työpäivinä lasketulta viivästyspäivältä päätöksessä säädetystä päivästä alkaen, kunnes se toimittaa täydelliset ja virheettömät tiedot, joita komissio on pyytänyt tai vaatinut.

3.   Sakon tai uhkasakon suuruutta määrättäessä on otettava huomioon rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto sekä otettava asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaate ja tarkoituksenmukaisuusperiaate erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

4.   Kun yritykset tai yritysten yhteenliittymät ovat täyttäneet velvoitteen, jonka tehosteeksi uhkasakko määrättiin, komissio voi määrätä uhkasakon lopullisen määrän pienemmäksi kuin mitä se olisi uhkasakon määräämisestä annetun alkuperäisen päätöksen perusteella. Komissio voi myös vapauttaa ne uhkasakoista täysin.

5.   Ennen 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen antamista komissio asettaa puuttuvien markkinatietojen vastaanottamiselle asianomaisilta yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä lopullisen kahden viikon määräajan ja antaa lisäksi niille tilaisuuden esittää kantansa.

6.   Euroopan unionin tuomioistuimella on SEUT 261 artiklassa tarkoitettu täysi harkintavalta tarkastella uudelleen komission määräämiä sakkoja tai uhkasakkoja. Se voi kumota sakon tai uhkasakon taikka alentaa tai korottaa sitä.”

4)

Lisätään 7 artiklaan kohdat seuraavasti:

”8.   Ennen 2–5 kohdassa tarkoitetun päätöksen antamista komissio antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää kantansa määräajassa, joka ei yleensä ylitä yhtä kuukautta, komission 6 a artiklan 3 kohdan mukaisesti saamista ja asianomaiselle jäsenvaltioille toimitetuista tiedoista.

9.   Komissio ei käytä vastaajien toimittamia luottamuksellisia tietoja, joita ei voida yhdistää tai muulla tavoin tehdä anonyymeiksi, missään 2–5 kohdan mukaisessa päätöksessä, jollei se ole ennakolta saanut vastaajien suostumusta kyseisten tietojen ilmaisemiseen asianomaiselle jäsenvaltiolle. Komissio voi tehdä perustellun päätöksen, joka annetaan tiedoksi asianomaiselle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle ja jossa todetaan, että vastaajan antamia ja luottamuksellisiksi merkitsemiä tietoja ei suojella, ja asetetaan määräaika, jonka jälkeen tiedot paljastetaan. Määräajan on oltava vähintään yksi kuukausi.

10.   Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon yritysten oikeutetut edut suojella liikesalaisuuksiaan ja muita luottamuksellisia tietoja. Jos 6 a artiklan mukaisesti tietoja toimittava yritys tai yritysten yhteenliittymä, joka ei ole valtiontuensaaja kyseessä olevan toimenpiteen suhteen, voi sille mahdollisesti aiheutuvan vahingon vuoksi pyytää, että sen henkilöllisyyttä ei ilmaista asianomaiselle jäsenvaltiolle.”

5)

Korvataan 10 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Rajoittamatta 20 artiklan soveltamista komissio voi omasta aloitteestaan tutkia miltä tahansa taholta saamiaan tietoja, jotka koskevat oletettua sääntöjenvastaista tukea.

Komissio tutkii viipymättä minkä tahansa asianomaisen osapuolen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti tekemän kantelun ja varmistaa, että asianomaiselle jäsenvaltiolle tiedotetaan kattavasti ja säännöllisesti tutkimuksen edistymisestä ja tuloksista.

2.   Komissio pyytää tarvittaessa tietoja asianomaiselta jäsenvaltiolta. Tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohtaa sekä 5 artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen komissio voi myös pyytää tietoja toiselta jäsenvaltiolta, yritykseltä tai yritysten yhteenliittymältä 6 a ja 6 b artiklan, joita sovelletaan soveltuvin osin, mukaisesti.”

6)

Lisätään 14 artiklan jälkeen luvun otsikko seuraavasti:

”III A   LUKU

VANHENTUMISAJAT”

7)

Korvataan 15 artiklan otsikko seuraavasti:

”Tuen takaisinperintään sovellettava vanhentumisaika”

8)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”15 a artikla

Sakkojen ja uhkasakkojen määräämiseen sovellettava vanhentumisaika

1.   Komissiolle 6 b artiklassa myönnettyihin toimivaltuuksiin sovelletaan kolmen vuoden vanhentumisaikaa.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetty vanhentumisaika alkaa päivästä, jona 6 b artiklassa tarkoitettu rikkominen tapahtui. Jatketun tai uusitun rikkomisen osalta vanhentumisaika alkaa kuitenkin siitä päivästä, jona rikkominen lakkaa.

3.   Edellä 6 b artiklassa tarkoitettua rikkomista koskevaan tutkintaan tai menettelyyn liittyvät komission toimet keskeyttävät sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen sovellettavan vanhentumisajan siitä päivästä alkaen, jona toimesta ilmoitetaan asianomaiselle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle.

4.   Vanhentumisaika alkaa uudelleen jokaisesta keskeytymisestä. Vanhentumisaika päättyy kuitenkin viimeistään sinä päivänä, jona kuuden vuoden aika on kulunut komission määräämättä sakkoa tai uhkasakkoa. Tämä määräaika pitenee ajalla, joksi vanhentuminen katkeaa 5 kohdan mukaisesti.

5.   Sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen sovellettava vanhentumisaika katkeaa ajaksi, jonka komission päätöstä koskeva menettely on vireillä Euroopan unionin tuomioistuimessa.

15 b artikla

Sakkojen ja uhkasakkojen täytäntöönpanoon sovellettava vanhentumisaika

1.   Komission toimivaltuuksiin panna täytäntöön 6 b artiklan nojalla hyväksytyt päätökset sovelletaan viiden vuoden vanhentumisaikaa.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetty vanhentumisaika alkaa päivästä, jona 6 b artiklan nojalla tehty päätös on tullut lainvoimaiseksi.

3.   Edellä 1 kohdassa säädetyn vanhentumisajan keskeyttää:

4.   Vanhentumisaika alkaa uudelleen jokaisesta keskeytymisestä.

5.   Edellä 1 kohdassa säädetty vanhentumisaika katkeaa ajaksi,

9)

Korvataan 16 artikla seuraavasti:

”16 artikla

Tuen väärinkäyttö

Tuen väärinkäyttötapauksissa komissio voi aloittaa 4 artiklan 4 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan soveltamista. Tämän asetuksen 6,6 a, 6 b, 7, 9 ja 10 artiklaa, 11 artiklan 1 kohtaa sekä 12–15 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.”

10)

Korvataan 20 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Asianomaiset osapuolet voivat tehdä kantelun antaakseen komissiolle tietoja oletetuista sääntöjenvastaisista tuista tai oletetusta tuen väärinkäytöstä. Tätä tarkoitusta varten asianomaisen osapuolen on täytettävä asianmukaisesti lomake, joka on määritelty 27 artiklassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäännöksessä, ja annettava siinä pyydetyt pakolliset tiedot.

Jos komissio katsoo, että asianomainen osapuoli ei ole noudattanut kantelulle säädettyä lomakepakkoa tai että asianomaisen osapuolen esittämät tosiseikat ja oikeudelliset seikat eivät riitä osoittamaan alustavan tarkastelun perusteella sääntöjenvastaisen tuen olemassaoloa tai tuen väärinkäyttöä, se ilmoittaa tästä asianomaiselle osapuolelle ja kehottaa sitä esittämään huomautuksensa asetetussa määräajassa, joka ei yleensä ylitä yhtä kuukautta. Jos asianomainen osapuoli ei esitä kantaansa asetetussa määräajassa, kantelu katsotaan peruutetuksi. Komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle, kun kantelu on katsottu peruutetuksi.

Komissio lähettää kantelijalle jäljennöksen kantelun aihetta koskevassa asiassa annetusta päätöksestä.”

11)

Lisätään 20 artiklan jälkeen luku seuraavasti:

”VI A   LUKU

TOIMIALOJA JA TUKIVÄLINEITÄ KOSKEVAT TUTKINNAT

20 a artikla

Toimialoja ja tukivälineitä koskevat tutkinnat

1.   Jos saatavilla olevien tietojen perusteella voidaan kohtuudella epäillä, että tietyllä toimialalla toteutetut tai tiettyyn tukivälineeseen perustuvat valtiontukitoimenpiteet voivat olennaisesti rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla useissa jäsenvaltioissa tai että tietyllä toimialalla toteutetut tukitoimenpiteet useissa jäsenvaltioissa eivät ole tai eivät enää ole sisämarkkinoille soveltuvia, komissio voi suorittaa eri jäsenvaltioissa toimialaa tai kyseisen tukivälineen käyttöä koskevan tutkinnan. Komissio voi tämän tutkinnan aikana pyytää jäsenvaltioilta ja/tai asianomaisilta yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä tietoja, jotka ovat tarpeen SEUT 107 ja 108 artiklan soveltamiseksi, ja se ottaa tässä yhteydessä asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaatteen.

Komission on esitettävä kaikissa tämän artiklan nojalla lähetetyissä tietopyynnöissä perustelut tutkinnan suorittamiselle ja vastaanottajien valinnalle.

Komission on julkaistava kertomus tiettyjä toimialoja tai tiettyjä tukivälineitä eri jäsenvaltioissa koskevan tutkintansa tuloksista ja pyydettävä huomautuksia jäsenvaltioilta ja asianomaisilta yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä.

2.   Toimialatutkinnasta saatuja tietoja voidaan käyttää tämän asetuksen mukaisten menettelyjen puitteissa.

3.   Edellä olevia 5, 6 a ja 6 b artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.”

12)

Lisätään 23 artiklan jälkeen luku seuraavasti:

”VII A   LUKU

YHTEISTYÖ KANSALLISTEN TUOMIOISTUINTEN KANSSA

23 a artikla

Yhteistyö kansallisten tuomioistuinten kanssa

1.   Jäsenvaltioiden tuomioistuimet voivat SEUT 107 artiklan 1 kohtaa tai 108 artiklaa soveltaessaan pyytää komissiota toimittamaan niille hallussaan olevia tietoja tai esittämään lausuntonsa valtiontukisääntöjen soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä.

2.   Jos SEUT 107 artiklan 1 kohdan tai 108 artiklan johdonmukainen soveltaminen sitä edellyttää, komissio voi omasta aloitteestaan esittää kirjallisia huomautuksia jäsenvaltioiden tuomioistuimille, jotka vastaavat valtiontukisääntöjen soveltamisesta. Se voi esittää myös suullisia huomautuksia asianomaisen tuomioistuimen luvalla.

Ennen huomautusten virallista esittämistä komissio ilmoittaa aikomuksestaan asianomaiselle jäsenvaltiolle.

Komissio voi pyytää jäsenvaltion asianomaista tuomioistuinta toimittamaan sille tuomioistuimen käytettävissä olevat asian arvioinnissa tarvittavat asiakirjat ainoastaan komission huomautusten laatimista varten.”

13)

Korvataan 25 artikla seuraavasti:

”25 artikla

Päätösten vastaanottajat

1.   Tämän asetuksen 6 a artiklan 7 kohdan, 6 b artiklan 1 ja 2 kohdan ja 7 artiklan 9 kohdan nojalla annetut päätökset osoitetaan asianomaiselle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle. Komissio antaa päätökset viipymättä tiedoksi päätöksen vastaanottajalle ja antaa sille tilaisuuden ilmoittaa komissiolle, minkä tietojen se katsoo kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin.

2.   Kaikki muut II, III, IV, V ja VII luvun nojalla annetut komission päätökset osoitetaan asianomaiselle jäsenvaltiolle. Komissio antaa päätökset viipymättä tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle ja antaa sille tilaisuuden ilmoittaa komissiolle, minkä tietojen se katsoo kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin.”

14)

Lisätään 26 artiklaan kohta seuraavasti:

”2 a.   Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä päätökset, jotka se antaa 6 b artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla.”

15)

Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla

Täytäntöönpanosäännökset

Komissiolla on 29 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen toimivalta antaa täytäntöönpanosäännöksiä, jotka koskevat

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/23

(1)

Neuvosto antoi 4 päivänä helmikuuta 2011 asetuksen (EU) N:o 101/2011.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 101/2011 liitteessä I olevan luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen ja elinten luettelon kolmea henkilöä koskevat kohdat olisi korvattava ja annettava uudet perusteet heidän luetteloon merkitsemiselleen.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 101/2011 liite I olisi muutettava vastaavasti,

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/25

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 528/2012 säädetään biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (2) 16 artiklan 2 kohdan nojalla käynnistetyn kaikkien biosidivalmisteissa käytettyjen vanhojen tehoaineiden järjestelmällistä arviointia koskevan työohjelman jatkamisesta.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 528/2012 89 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään työohjelman saattamisesta päätökseen 14 päivään toukokuuta 2014 mennessä.

(3)

Komission tuoreimpien arvioiden mukaan, jotka se on esittänyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa neuvoston vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi biosidivalmisteiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä (3), kaikkien biosidivalmisteissa käytettyjen vanhojen tehoaineiden arviointi saatetaan kuitenkin päätökseen vasta 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.

(4)

Sen vuoksi on aiheellista jatkaa työohjelmaa kyseiseen päivämäärään asti,

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/26

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 501/2008 (2) vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 3/2008 säädettyjen tiedotus- ja menekinedistämistoimien laadintaa, valintaa, toteutusta, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännöt.

(2)

Luettelo aiheista ja tuotteista, joiden osalta voidaan toteuttaa toimia sisämarkkinoilla asetuksen (EY) N:o 3/2008 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti, esitetään asetuksen (EY) N:o 501/2008 liitteessä I olevassa A osassa ja luettelo tuotteista, joita kolmansissa maissa toteutettavat menekinedistämistoimet voivat koskea, asetuksen (EY) N:o 3/2008 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti, esitetään asetuksen (EY) N:o 501/2008 liitteessä II olevassa A osassa. Kyseiset luettelot tarkistetaan joka toinen vuosi.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 3/2008 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut suuntaviivat vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 501/2008 liitteessä I olevassa B osassa.

(4)

Koska lampaanliha-ala on kriisissä, lampaanliha-alan ammattialan järjestöjen ja ammattialojen välisten järjestöjen olisi lampaanlihaa ja sen tuotantoa ja kulutusta koskevan tietoisuuden lisäämiseksi voitava saada unionin yhteisrahoitusta unionin alkuperää olevaa lampaanlihaa koskeviin yleisluonteisiin tiedostus- ja menekinedistämisohjelmiin.

(5)

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1151/2012 (3) käyttöön otetut vapaaehtoiset laatuilmaisut ovat lisäarvoa tuovien laatujärjestelmien toinen taso. Näiden sisämarkkinoilla käytettävien laatuilmaisujen olisi liityttävä yhden tai useamman tuoteluokan, tuotannon tai jalostuksen ominaisuuksiin, jotka pätevät tietyillä alueilla. Jotta kaikkia nykyisiä laatujärjestelmiä varten voitaisiin toteuttaa menekinedistämisohjelmia sisämarkkinoilla, vapaaehtoisten laatuilmaisujen järjestelmään kuuluvien tuotteiden olisi voitava olla toimien kohteena samalla tavalla kuin suojattujen alkuperänimitysten (SAN), suojattujen maantieteellisten merkintöjen (SMM) tai aitojen perinteisten tuotteiden (APT) järjestelmään kuuluvien tuotteiden.

(6)

Siipikarjanlihan pitäminen niiden tuotteiden joukossa, jotka voivat olla toimien kohteena, ei ole enää perusteltua, koska lintuinfluenssakriisistä on jo niin kauan, että kuluttajien luottamus on palautunut. Sen vuoksi viittaukset siipikarjanlihaan olisi poistettava.

(7)

Silloin kun asetuksen (EY) N:o 501/2008 liitteessä II olevaan B osaan valitaan kolmansia maita, on otettava huomioon sellaisten kolmansien maiden markkinat, joilla on tosiasiallista tai potentiaalista kysyntää. Kun otetaan huomioon vakaasti kasvava kulutus, unionin maataloustuotteiden potentiaali ja kiinnostavuus sekä unionin ohjelmien ja yhteistyöhankkeiden laaja ulottuvuus, olisi otettava uusia maita ja alueita markkinoiksi, joilla voidaan toteuttaa menekinedistämisohjelmia.

(8)

Koska Kroatia liittyi unioniin 1 päivänä heinäkuuta 2013, se olisi poistettava niiden kolmansien maiden luettelosta, joissa voidaan toteuttaa toimia.

(9)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 501/2008 olisi muutettava.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/32

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

(2)

Mainittua luetteloa voidaan muuttaa elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1331/2008 (2) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen menettelyn mukaisesti komission aloitteesta tai hakemuksesta.

(3)

Hakemus tiettyjen lisäaineiden käytöstä merileväpohjaisissa kalanmätiä jäljittelevissä valmisteissa esitettiin 1 päivänä helmikuuta 2011 ja toimitettiin jäsenvaltioiden saataville.

(4)

Merileväpohjaiset kalanmätiä jäljittelevät valmisteet on kehitetty merileväuutteista, joiden osuus on noin 85 prosenttia valmisteesta. Muina ainesosina käytetään vettä, mausteita ja sallittuja lisäaineita. Merileväpohjaiset kalanmätiä jäljittelevät valmisteet kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II olevan unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelon D osan mukaan elintarvikeryhmään 04.2.4.1 ”Hedelmä- ja kasvisvalmisteet, paitsi hilloke”.

(5)

Koska kyseisten valmisteiden ulkonäkö ei ole houkutteleva, tiettyjen elintarvikeväriaineiden käyttö on tarpeen. Makeutusaineita tarvitaan säätelemään makua ja peittämään kitkeryyttä, ja samalla pyritään siihen, ettei kyseisten valmisteiden mikrobiologista stabiliteettia ja säilyvyysaikaa rajoitettaisi sokerin käytöllä. Lisäksi hakemuksen kohteena olevia lisäaineita tarvitaan stabilointiaineina ja antioksidantteina.

(6)

Merileväpohjaiset kalanmätiä jäljittelevät valmisteet on ensisijaisesti tarkoitettu lisukkeeksi tai annosten koristeluun, vaihtoehtona kalanmädille. Sen vuoksi näiden lisäaineiden käytöstä aiheutuva lisäaltistus olisi vähäinen verrattuna niiden käyttöön muissa elintarvikkeissa, eikä sillä todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Sen vuoksi on aiheellista sallia tiettyjen väriaineiden, makeutusaineiden, antioksidanttien ja stabilointiaineiden käyttö kalanmätiä jäljittelevissä valmisteissa.

(7)

Komission on pyydettävä asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 2 kohdan nojalla Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta lausunto asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetun unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelon saattamiseksi ajan tasalle, paitsi jos kyseisellä ajan tasalle saattamisella ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Koska kurkumiinin (E 100), riboflaviinien (E 101), kokkiniilin, karmiinihapon ja karmiinien (E 120), klorofylli- ja klorofylliinikuparikompleksien (E 141), sokerikulöörien (E 150a), kasviperäisen lääkehiilen (E 153), karoteenien (E 160a), paprikauutteen, kapsantiinin, kapsorubiinin (E 160c), beta-apo-8’-karotenaalin (C 30) (E 160e), punajuurivärin, betaniinin (E 162), antosyaanien (E 163), titaanidioksidin (E 171), rautaoksidien ja -hydroksidien (E 172), rosmariiniuutteiden (E 392), fosforihapon – fosfaattien – di-, tri- ja polyfosfaattien (E 338–452) sekä sakariinin ja sen natrium-, kalium- ja kalsiumsuolojen (E 954) käytön salliminen merileväpohjaisissa kalanmätiä jäljittelevissä valmisteissa on sellainen kyseisen luettelon päivitys, jolla ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen, elintarviketurvallisuusviranomaiselta ei ole tarpeen pyytää lausuntoa.

(8)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitettä II olisi muutettava.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, eikä Euroopan parlamentti tai neuvosto ole vastustanut niitä,

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/35

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

(2)

Komission asetuksessa (EU) N:o 231/2012 (3) vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II lueteltujen elintarvikelisäaineiden eritelmät.

(3)

Kyseiset luettelot voidaan saattaa ajan tasalle asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisen menettelyn mukaisesti joko komission aloitteesta tai asiaa koskevan hakemuksen johdosta.

(4)

Runsaasti stigmasterolia sisältävien kasvisterolien käytön hyväksymisestä stabilointiaineena jäädytettäväksi tarkoitetuissa alkoholipitoisissa juomasekoituksissa tehtiin 11 päivänä helmikuuta 2011 hakemus, joka asetettiin jäsenvaltioiden saataville.

(5)

On olemassa tekninen tarve käyttää runsaasti stigmasterolia sisältäviä kasvisteroleita stabilointiaineena (jään kiteyttämisaineena) jäädispersion aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi eräissä jäädytettäväksi tarkoitetuissa alkoholipitoisissa juomasekoituksissa. Nämä tuotteet on tarkoitettu kuluttajien ostettavaksi nestemäisessä muodossa ja laitettavaksi kotitaloudessa käytettävään pakastimeen, jolloin syntyy puolittain jäässä oleva juoma. Runsaasti stigmasterolia sisältävät kasvisterolit lisättynä juomasekoitukseen jään kiteyttämisaineina (stabilointiaineina) varmistavat sen, että juomasekoitukset jäätyvät kuluttajan pakastimessa toivotulla tavalla puolijäiseksi juomaksi. Jos runsaasti stigmasterolia sisältäviä kasvisteroleita ei käytetä, juoma voi alijäähtyä, jolloin jään muodostumista ei voida taata, ja tuote ei käyttäydy toivotulla tavalla.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 2 kohdan mukaan komissio pyytää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta lausunnon asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II esitetyn unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelon saattamiseksi ajan tasalle.

(7)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen arvioi runsaasti stigmasterolia sisältävien kasvisterolien turvallisuuden, kun niitä käytetään elintarvikelisäaineena jäädytettäväksi tarkoitetuissa alkoholipitoisissa juomasekoituksissa ja antoi siitä lausuntonsa 14 päivänä toukokuuta 2012 (4). Se katsoi, että saatavilla olevat runsaasti stigmasterolia sisältäviä kasvisteroleita koskevat toksikologiset tiedot ovat riittämättömät hyväksyttävän päiväsaannin määrittämiseksi. Käytettävissä olevien tietojen perusteella se kuitenkin päätteli, että runsaasti stigmasterolia sisältävien kasvisterolien ehdotettu käyttö ja ehdotetut käyttömäärät stabilointiaineena jäädytettäväksi tarkoitetuissa alkoholipitoisissa juomasekoituksissa eivät vaaranna turvallisuutta. Lisäksi elintarviketurvallisuusviranomainen katsoo, että kun otetaan huomioon arvioitu kasvisterolien saanti kaikista lähteistä (eli uusista käyttömuodoista, luonnollisista lähteistä ja käytöstä elintarvikkeiden uutena aineosana), keskimääräinen päiväsaanti ei ylitä arvoa 3 g/päivä.

(8)

Siksi on asianmukaista sallia runsaasti stigmasterolia sisältävien kasvisterolien käyttö stabilointiaineena jäädytettäväksi tarkoitetuissa alkoholipitoisissa juomasekoituksissa ja antaa kyseisen elintarvikelisäaineen E-numeroksi E 499.

(9)

Monet tieteelliset asiantuntijatahot, kuten elintarvikealan tiedekomitea, FAO:n ja WHO:n yhteinen elintarvikelisäaineita käsittelevä asiantuntijakomitea ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ovat aiemmin arvioineet fytosteroleita, fytostanoleita ja niiden estereitä, ja niiden käyttö unionissa on hyväksytty erilaisissa elintarvikkeissa, kun saanti on enintään 3 g päivässä. Mainittuja aineita käytetään elintarvikkeiden uusina aineosina tarkoituksena auttaa korkeasta kolesterolitasosta kärsiviä henkilöitä alentamaan veren LDL-kolesterolitasoa.

(10)

Sellaisten elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden ainesosien, joihin on lisätty fytosteroleita, fytosteroliestereitä, fytostanoleita ja/tai fytostanoliestereitä, pakkausmerkinnöistä 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 608/2004 (5) säädetään pakollisista tiedoista tällaisten elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä sen lisäksi, mitä säädetään myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY (6) 3 artiklassa. Kyseiset merkintävaatimukset liittyvät fytosterolien, fytosteroliestereiden, fytostanolien ja/tai fytostanoliestereiden vaikutuksiin veren kolesterolitasoihin.

(11)

Runsaasti stigmasterolia sisältävien kasvisterolien määrät aiotussa käytössä alkoholijuomissa eivät ole riittävän suuria vaikuttaakseen veren kolesterolipitoisuuteen, joten stigmasterolipitoisia kasvisteroleita sisältävät jäädytettäväksi tarkoitetut alkoholipitoiset juomasekoitukset olisi vapautettava asetuksessa (EY) N:o 608/2004 vahvistetuista merkintävaatimuksista.

(12)

Asetukseen (EU) N:o 231/2012 olisi sisällytettävä runsaasti stigmasterolia sisältävien kasvisterolien eritelmät.

(13)

Runsaasti stigmasterolia sisältävistä kasvisteroleista 14 päivänä toukokuuta 2012 annetussa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnossa tarkasteltiin kyseisen elintarvikelisäaineen eritelmiä hakemuksen tekijän esittämässä muodossa ja sellaisina kuin ne on vahvistettu tämän asetuksen liitteessä II. Lausunnossa todettiin, että eritelmät perustuvat niihin eritelmiin, jotka FAO:n ja WHO:n yhteinen elintarvikelisäaineita käsittelevä asiantuntijakomitea on vahvistanut fytosteroleita, fytostanoleita ja niiden estereitä varten (7), ja runsaasti stigmasterolia sisältävien kasvisterolien analyysin tulokset vahvistavat, että tuotantoprosessissa tuotetaan tasalaatuista tuotetta, joka on ehdotettujen eritelmien mukainen.

(14)

Asetuksessa (EU) N:o 231/2012 vahvistettujen eritelmien ajan tasalle saattamisen yhteydessä on tarpeen ottaa huomioon lisäaineiden eritelmät ja analyysitekniikat, jotka on vahvistettu FAO:n ja WHO:n yhteisen elintarvikelisäaineita käsittelevän asiantuntijakomitean laatimassa Codex Alimentariuksessa.

(15)

Sen vuoksi asetuksia (EY) N:o 1333/2008 ja (EU) N:o 231/2012 olisi muutettava.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, eikä Euroopan parlamentti tai neuvosto ole vastustanut niitä,

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/40

(1)

Neuvosto valtuutti päätöksellä 2012/735/EU Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja Perun välisen kauppasopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoittamisen unionin puolesta. Päätöksen 2012/735/EU mukaisesti sopimusta olisi sovellettava väliaikaisesti, kunnes sen tekemistä varten tarvittavat menettelyt on saatettu päätökseen. Sopimusta sovelletaan väliaikaisesti 1 päivästä elokuuta 2013 alkaen.

(2)

Sopimuksen liite II koskee käsitteen ”alkuperätuotteet” määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä. Liitteen lisäyksessä 2 A määrätään eräiden tuotteiden osalta vuotuisten kiintiöiden yhteydessä sovellettavista poikkeuksista mainitussa liitteessä vahvistettuihin alkuperäsääntöihin. Sen vuoksi on tarpeen säätää näiden poikkeusten soveltamista koskevista edellytyksistä Kolumbiasta peräisin olevan tuonnin osalta.

(3)

Komission olisi hallinnoitava liitteessä II olevassa lisäyksessä 2 A vahvistettuja kiintiöitä aikajärjestyksen perusteella tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (2) mukaisesti.

(4)

Oikeuden tullimyönnytyksiin olisi edellytettävä asianmukaisen alkuperätodistuksen esittämistä tulliviranomaisille, kuten sopimuksessa määrätään.

(5)

Koska sopimus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2013, tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä alkaen.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/43

(1)

Päätöksellä 2012/735/EU neuvosto antoi valtuutuksen allekirjoittaa Euroopan unionin puolesta unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja Perun välinen kauppasopimus, jäljempänä ’sopimus’. Päätöksen 2012/735/EU mukaisesti sopimusta olisi sovellettava väliaikaisesti, kunnes sen tekemistä varten tarvittavat menettelyt on saatettu päätökseen. Sopimusta sovelletaan väliaikaisesti 1 päivästä elokuuta 2013.

(2)

Sopimuksen liitteen I lisäyksessä 1 olevan B jakson 1 alajakso koskee EU-osapuolen tullien poistoluetteloa Kolumbian alkuperätavaroiden osalta. Joidenkin tuotteiden osalta siinä säädetään tariffikiintiöiden soveltamisesta. Sen vuoksi on tarpeen avata näille tuotteille tariffikiintiöt.

(3)

Komission olisi hallinnoitava tariffikiintiöitä ”ensiksi tullutta palvellaan ensiksi” -periaatetta noudattaen tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (2) mukaisesti.

(4)

Oikeuden tullimyönnytyksiin olisi edellytettävä asianmukaisen alkuperätodistuksen antamista tulliviranomaisille, kuten sopimuksessa määrätään.

(5)

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (3), sellaisena kuin se on muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 927/2012 (4), liite I sisältää uusia CN-koodeja, jotka eroavat sopimuksessa tarkoitetuista. Uudet koodit olisi sen vuoksi otettava huomioon tämän asetuksen liitteessä.

(6)

Koska sopimus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2013, tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä alkaen.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/47

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/49

(1)

Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta 4 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, IA tai IB. Luettelossa on mukana jauhettu maissintähkä.

(2)

Jauhetun maissintähkän käyttöä tuotetyypissä 14 (jyrsijämyrkyt), siten kuin se on määriteltynä direktiivin 98/8/EY liitteessä V, on asetuksen (EY) N:o 1451/2007 nojalla arvioitu direktiivin 98/8/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(3)

Kreikka, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, toimitti komissiolle 22 päivänä lokakuuta 2009 toimivaltaisen viranomaisen kertomuksen sekä asiaa koskevan suosituksen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 14 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat toimivaltaisen viranomaisen kertomusta; tarkasteluun osallistui myös hakija. Biosidivalmisteita käsittelevä pysyvä komitea sisällytti 21 päivänä syyskuuta 2012 tarkastelun tulokset arviointikertomukseen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(5)

Arviointikertomuksen perusteella jyrsijämyrkkyinä käytettävien ja jauhettua maissintähkää sisältävien biosidituotteiden voidaan odottaa täyttävän direktiivin 98/8/EY 5 artiklassa säädetyt vaatimukset. Se suosittelee sen vuoksi, että tuotetyypissä 14 käytetty jauhettu maissintähkä lisätään mainitun direktiivin liitteeseen I. On syytä noudattaa kyseistä suositusta.

(6)

Arvioiden perusteella voidaan myös olettaa, että jyrsijämyrkkyinä käytetyt ja jauhettua maissintähkää sisältävät biosidituotteet aiheuttavat ainoastaan vähäisen riskin ihmisille, muille eläimille kuin kohde-eläimille ja ympäristölle, erityisesti sen käyttötarkoituksen osalta, jota on tarkasteltu ja käsitelty yksityiskohtaisesti arviointikertomuksessa, eli käyttö pelletteinä kuivissa tiloissa. Kertomuksessa suositellaan sen vuoksi, että kyseiseen tarkoitukseen käytetty jauhettu maissintähkä lisätään direktiivin 98/8/EY liitteeseen IA. On syytä noudattaa kyseistä suositusta.

(7)

Vakiintuneen käytännön perusteella ja direktiivin 98/8/EY 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti on syytä rajoittaa liitteeseen sisällyttäminen kymmeneen vuoteen.

(8)

Unionin tasolla ei ole arvioitu kaikkia mahdollisia käyttötarkoituksia ja altistumisskenaarioita. Jäsenvaltioiden olisi siksi tarkasteltava sellaisia käyttötarkoituksia tai altistusskenaarioita sekä sellaisia ympäristön osille ja väestölle aiheutuvia riskejä, joita ei ole tarkasteltu edustavasti riskinarvioinnissa unionin tasolla, ja myöntäessään tuotteille lupia varmistettava, että toteutetaan asianmukaisia toimia tai asetetaan erityisehtoja, jotta todetut riskit voidaan vähentää hyväksyttävälle tasolle.

(9)

Tämän direktiivin säännöksiä olisi sovellettava samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan jauhettua maissintähkää tehoaineena sisältävien tuotetyyppiin 14 kuuluvien biosidituotteiden yhtäläinen kohtelu unionin markkinoilla ja myös jotta helpotetaan biosidituotteiden markkinoiden moitteetonta toimintaa yleisesti.

(10)

Olisi sallittava kohtuullinen siirtymäaika ennen tehoaineen sisällyttämistä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I ja IA, jotta jäsenvaltiot ja asianomaiset osapuolet voivat valmistautua uusiin vaatimuksiin ja varmistaa, että asiakirjat valmistelleet hakijat voivat hyötyä täysimääräisesti kymmenen vuoden tietosuojakaudesta, joka direktiivin 98/8/EY 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti alkaa siitä päivästä, jona tehoaine sisällytetään liitteeseen.

(11)

Kun tehoaine on sisällytetty liitteeseen, jäsenvaltioille olisi varattava kohtuullinen aika direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohdan panemiseksi täytäntöön.

(12)

Sen vuoksi direktiiviä 98/8/EY olisi muutettava vastaavasti.

(13)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (3) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään täytäntöönpanotoimenpiteitään koskevaan ilmoitukseen yhden tai useamman asiakirjan, josta käy ilmi direktiivin osien ja vastaavien kansallisten täytäntöönpanovälineiden osien väline suhde.

(14)

Direktiivin 98/8/EY 28 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei ole antanut lausuntoa tässä direktiivissä säädetyistä toimenpiteistä, ja komissio esitti sen vuoksi neuvostolle toimenpiteitä koskevan ehdotuksen, joka toimitettiin Euroopan parlamentille. Neuvosto ei käsitellyt asiaa kahden kuukauden määräajassa, josta säädetään menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston päätöksen 1999/468/EY (4) 5 a artiklassa, ja komissio toimitti sen vuoksi ehdotuksen viipymättä Euroopan parlamentille. Euroopan parlamentti ei ole vastustanut toimenpidettä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun ehdotus on toimitettu sille edellä mainitulla tavalla,

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/52

(1)

Neuvosto antoi 31 päivänä tammikuuta 2011 päätöksen 2011/72/YUTP.

(2)

Päätöksen 2011/72/YUTP liitteessä olevan henkilöiden ja yhteisöjen luettelon kolmea henkilöä koskevat kohdat olisi korvattava ja annettava uudet perusteet heidän luetteloon merkitsemiselleen.

(3)

Päätöksen 2011/72/YUTP liite olisi muutettava tämän mukaisesti,

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/54

(1)

Komissio määritti 9 päivänä lokakuuta 2012 päivätyssä kirjeessään ensisijaiset aihealueet, joita rahoitetaan Euroopan unionin kalastuksen valvontaohjelmien osana. Näihin ensisijaisiin aihealueisiin kuuluvat jäsenvaltion valvontajärjestelmän parantaminen, konetehon mittaukset ja kalastustuotteiden jäljitettävyys. Komissio tarkensi 14 päivänä toukokuuta 2012 päivätyssä kirjeessään lisäksi vaatimukset, jotka toimijoiden ja jäsenvaltioiden on täytettävä toteuttaessaan investointeja jäljitettävyyshankkeisiin.

(2)

Jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle vuotta 2013 koskevat kalastuksenvalvontaohjelmansa asetuksen (EY) N:o 861/2006 20 artiklan mukaisesti sekä näihin ohjelmiin sisältyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin myönnettävää unionin rahoitusosuutta koskevat hakemuksensa.

(3)

Niiden perusteella ja ottaen huomioon talousarvioon liittyvät rajoitukset, unionin rahoitusta koskevat hakemukset, jotka liittyivät muihin kuin ensisijaisiin toimiin, kuten automaattisten tunnistusjärjestelmien (AIS) asentaminen kalastusaluksille sekä koulutusohjelmat, joilla ei ole yhteyttä jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien parantamiseen, samoin kuin kalastuksen valvonnassa käytettävien partioalusten ja ilma-alusten hankinta tai nykyaikaistaminen, hylättiin, koska niissä ei keskitytä ensisijaisiin aihealueisiin.

(4)

On aiheellista vahvistaa unionin rahoitusosuuden enimmäismäärät ja prosentuaaliset osuudet asetuksen (EY) N:o 861/2006 15 artiklassa säädetyissä rajoissa sekä säätää tällaisen rahoituksen myöntämisedellytykset.

(5)

Jäljitettävyyshankkeista on tärkeää varmistaa, että ne kehitetään kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien perusteella, kuten neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 8 päivänä huhtikuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 (2) 67 artiklan 8 kohdassa edellytetään.

(6)

Unionin rahoitusta koskevat hakemukset on arvioitu sen mukaan, ovatko ne neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä jäsenvaltioille yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavien seuranta- ja valvontajärjestelmien toteutuksesta aiheutuvien menojen osalta 11 päivänä huhtikuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 391/2007 (3) vahvistettujen sääntöjen mukaisia.

(7)

Komissio on arvioinut hankkeet, joiden kustannukset eivät ylitä ilman alv:tä 40 000:ta euroa, ja valinnut niiden joukosta hankkeet, joille on perusteltua myöntää unionin osarahoitusta ottaen huomioon ne parannukset, joita ne todennäköisesti tuovat hakemuksen esittäneiden jäsenvaltioiden valvontajärjestelmään.

(8)

Jotta kannustettaisiin investoimaan komission määrittelemiin ensisijaisiin aihealueisiin ja ottaen huomioon finanssikriisin kielteinen vaikutus jäsenvaltioiden talousarvioihin, näihin ensisijaisiin aihealueisiin liittyviin menoihin olisi myönnettävä huomattava osarahoitusosuus asetuksen (EY) N:o 861/2006 15 artiklassa vahvistetuissa rajoissa.

(9)

Automaattisten paikannuslaitteiden sekä kalastusaluksilla olevien sähköisten kirjaamis- ja raportointilaitteiden olisi rahoitusosuuden saamiseksi täytettävä yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetussa täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 404/2011 vahvistetut vaatimukset.

(10)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,