25.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 115/1

(1)

Riskipääomalla rahoitetaan yrityksiä, jotka ovat yleensä hyvin pieniä ja yritystoimintansa alkuvaiheessa mutta joilla on selkeitä kasvu- ja laajentumismahdollisuuksia. Yritykset saavat riskipääomarahastojen kautta myös arvokasta asiantuntemusta ja tietoa, kontakteja, lisää arvoa tuotemerkilleen sekä strategisia neuvoja. Rahoittaessaan ja neuvoessaan tällaisia yrityksiä riskipääomarahastot lisäävät talouskasvua, myötävaikuttavat työpaikkojen luomiseen ja varainhankintaan, edistävät innovatiivisten yritysten perustamista ja laajentumista, kasvattavat niiden tutkimus- ja kehitysinvestointeja sekä tukevat yrittäjyyttä, innovaatioita ja kilpailukykyä komission 3 päivänä maaliskuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” esitettyjen Eurooppa 2020 -strategian (Eurooppa 2020) tavoitteiden saavuttamiseen ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden pitkän aikavälin haasteet, kuten globaaleja suuntauksia käsittelevässä unionin strategian ja politiikan analysointijärjestelmän maaliskuun 2012 raportissa ”Global Trends 2030 – citizens in an interconnected and polycentric world” mainitut haasteet.

(2)

On tarpeen vahvistaa yhteiset säännöt, jotka koskevat ”EuVECA”-nimityksen käyttöä tarkoittamaan vaatimukset täyttäviä riskipääomarahastoja ja jotka koskevat erityisesti tätä nimitystä käyttävien rahastojen sijoitussalkun koostumusta, kyseisille rahastoille sallittavia sijoituskohteita ja -välineitä sekä sijoittajaryhmiä, jotka voivat sijoittaa unionissa kyseisiin rahastoihin yhdenmukaisten sääntöjen nojalla. Ilman tällaista yhteistä kehystä vaarana on, että jäsenvaltiot toteuttavat kansallisella tasolla toisistaan poikkeavia toimenpiteitä, joilla on välitön kielteinen, esteitä luova vaikutus sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, koska koko unionin alueella toimimaan pyrkiviin riskipääomarahastoihin sovellettavat säännöt vaihtelisivat jäsenvaltioittain. Lisäksi sijoitussalkun koostumusta, sijoituskohteita ja kelpoisuusehdot täyttäviä sijoittajia koskevien vaatimusten erilaisuudesta saattaisi olla seurauksena sijoittajansuojan vaihtelua sekä epäselvyyttä vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen tarjoamista sijoitusmahdollisuuksista. Sijoittajien olisi myös voitava verrata erilaisten vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen tarjoamia sijoitusmahdollisuuksia. On tarpeen poistaa merkittävät esteet vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen rajat ylittävältä varainhankinnalta, torjua rahastojen välisen kilpailun vääristyminen ja estää kaikenlaisten todennäköisten kaupan esteiden ja merkittävien kilpailun vääristymien syntyminen jatkossa. Sopivin oikeusperusta tälle asetukselle on näin ollen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla, sellaisena kuin sitä on tulkittu Euroopan unionin tuomioistuimen yhtenäisessä oikeuskäytännössä.

(3)

On tarpeen hyväksyä asetus, jolla vahvistetaan vaatimukset täyttäviä riskipääomarahastoja koskevat yhdenmukaiset säännöt ja säädetään vastaavista velvoitteista niiden kaikissa jäsenvaltioissa toimiville hoitajille, jotka aikovat kerätä pääomia koko unionin alueella ”EuVECA”-nimitystä käyttäen. Näillä vaatimuksilla olisi voitava varmistaa riskipääomarahastoihin sijoittamisesta kiinnostuneiden sijoittajien luottamus.

(4)

Määrittelemällä ”EuVECA”-nimityksen käyttöön liittyvät laatuvaatimukset asetuksen muodossa varmistetaan, että näitä vaatimuksia sovelletaan suoraan sellaisten yhteissijoitusyritysten hoitajiin, jotka käyttävät tätä nimitystä varainhankinnassa. Näin myös varmistetaan yhdenmukaiset edellytykset tämän nimityksen käytölle ja estetään toisistaan poikkeavat kansalliset vaatimukset, jotka aiheutuisivat direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Mainittua nimitystä käyttävien yhteissijoitusyritysten hoitajien olisi noudatettava samoja sääntöjä koko unionin alueella, millä myös lisättäisiin sijoittajien luottamusta. Tällä asetuksella vähennetään sääntelyn monimutkaisuutta ja riskipääomarahastoja koskevien, usein toisistaan poikkeavien kansallisten säännösten noudattamisesta rahastojen hoitajille aiheutuvia kustannuksia, erityisesti sellaisille hoitajille, jotka haluavat kerätä pääomia yli rajojen. Sillä myös edistetään kilpailun vääristymien poistamista.

(5)

Kuten 7 päivänä joulukuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa ”Toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi” todetaan, komission piti saattaa päätökseen rajat ylittävien riskipääomasijoitusten veroesteitä koskevan tutkimuksensa vuonna 2012 esittääkseen vuonna 2013 ratkaisuja, joiden tarkoituksena on poistaa esteet ja samalla estää veron välttämistä ja veronkiertoa.

(6)

Vaatimukset täyttäviä riskipääomarahastoja olisi oltava mahdollista hoitaa joko ulkopuolelta tai sisäisesti. Kun vaatimukset täyttävää riskipääomarahastoa hoidetaan sisäisesti, kyseinen rahasto on myös rahaston hoitaja, ja sen olisi siksi noudatettava kaikkia tämän asetuksen mukaisia rahastojen hoitajia koskevia vaatimuksia ja se olisi rekisteröitävä tämän asetuksen mukaisesti. Sisäisesti hoidetun vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston ei olisi kuitenkaan sallittava toimia muiden yhteissijoitusyritysten tai siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten ulkopuolisena hoitajana.

(7)

Tämän asetuksen sekä yhteissijoitusyrityksiä ja niiden hoitajia koskevien muiden sääntöjen välisen suhteen selventämiseksi on tarpeen säätää, että tätä asetusta sovelletaan vain sellaisten yhteissijoitusyritysten hoitajiin, jotka eivät kuulu siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (4) soveltamisalaan, jotka ovat sijoittautuneet unioniin ja jotka niiden kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU (5) mukaisesti, edellyttäen, että nämä hoitajat hallinnoivat vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen sijoitussalkkuja. Vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen ulkopuolisten hoitajien, jotka on rekisteröity tämän asetuksen mukaisesti, olisi kuitenkin sallittava hoitaa myös siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä, edellyttäen että niillä on direktiivin 2009/65/EY mukainen toimilupa.

(8)

Lisäksi tätä asetusta sovelletaan vain sellaisten yhteissijoitusyritysten hoitajiin, jotka hallinnoivat sijoituskohteita, joiden yhteisarvo ei ylitä direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua kynnysarvoa. Sovellettaessa tätä asetusta kynnysarvo lasketaan samalla tavoin kuin direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kynnysarvo.

(9)

Tämän asetuksen nojalla rekisteröityjen riskipääomarahastojen hoitajien, jotka hoitavat sijoituskohteita, joiden yhteisarvo myöhemmin ylittää direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kynnysarvon ja joiden on sen vuoksi saatava kotijäsenvaltionsa toimivaltaisilta viranomaisilta toimilupa mainitun direktiivin 6 artiklan mukaisesti, olisi kuitenkin voitava edelleen käyttää ”EuVECA”-nimitystä markkinoidessaan vaatimukset täyttäviä riskipääomarahastoja unionin alueella edellyttäen, että ne täyttävät mainitussa direktiivissä säädetyt vaatimukset ja että ne kaikkina aikoina edelleen noudattavat tässä asetuksessa säädettyjä ”EuVECA”-nimityksen käyttöä koskevia vaatimuksia vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen osalta. Tätä sovelletaan sekä olemassa oleviin vaatimukset täyttäviin riskipääomarahastoihin että kynnysarvon ylittämisen jälkeen perustettuihin vaatimukset täyttäviin riskipääomarahastoihin.

(10)

Jos yhteissijoitusyrityksen hoitaja ei halua käyttää ”EuVECA”-nimitystä, tätä asetusta ei sovelleta. Tässä tapauksessa olisi sovellettava edelleen jo olemassa olevia kansallisia säännöksiä ja unionin yleisiä säännöksiä.

(11)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen luonnetta, erityisesti niitä vaatimukset täyttäviä salkkuyrityksiä, joihin vaatimukset täyttävät riskipääomarahastot voivat sijoittaa, sekä käytettäviä sijoitusvälineitä. Tämä on tarpeen, jotta on mahdollista erottaa toisistaan selkeästi yhtäältä vaatimukset täyttävä riskipääomarahasto sekä toisaalta vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, joiden sijoitusstrategiat ovat vähemmän erikoistuneita ja jotka tekevät esimerkiksi yritysostoja tai spekulatiivisia kiinteistösijoituksia, joita tällä asetuksella ei pyritä edistämään.

(12)

Koska tavoitteena on määritellä tarkasti tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat yhteissijoitusyritykset ja varmistaa, että niiden sijoitusten kohteena ovat nimenomaan yritystoimintansa alkuvaiheessa olevat pienet yritykset, vaatimukset täyttävinä riskipääomarahastoina olisi pidettävä rahastoja, joiden on tarkoitus sijoittaa yhteenlasketuista pääomasijoituksistaan ja maksamattomista pääomasitoumuksistaan vähintään 70 prosenttia tällaisiin yrityksiin. Vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston ei tulisi sallia sijoittaa yli 30:tä prosenttia yhteenlasketuista pääomasijoituksistaan ja maksamattomista pääomasitoumuksistaan muihin kuin vaatimukset täyttäviin sijoituksiin. Tämä tarkoittaa, että muiden kuin vaatimukset täyttävien sijoitusten enimmäisrajan kynnysarvona olisi aina oltava 30 prosenttia ja että 70 prosenttia vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston toiminta-ajan sijoituksista olisi varattava vaatimukset täyttäviin sijoituksiin. Nämä kynnysarvot olisi laskettava kaikkien asiaankuuluvien kustannusten sekä käteis- ja sitä vastaavien varojen vähentämisen jälkeen sijoitettavissa olevien määrien perusteella. Tässä asetuksessa olisi täsmennettävä edellä mainittujen kynnysarvojen laskemiseksi tarvittavat tiedot.

(13)

Tämän asetuksen tarkoituksena on edistää kasvua ja innovointia pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jäljempänä ’pk-yritykset’, unionin alueella. Sijoitukset kolmansiin maihin sijoittautuneisiin vaatimukset täyttäviin salkkuyrityksiin voivat tuoda lisää pääomaa vaatimukset täyttäviin riskipääomarahastoihin ja siten hyödyttää pk-yrityksiä unionin alueella. Tämä asetus ei saisi kuitenkaan missään olosuhteissa hyödyttää sijoituksia sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneisiin salkkuyrityksiin, joista puuttuvat asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja kunkin muun sellaisen jäsenvaltion kanssa, jossa vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston osuuksia tai osakkeita on tarkoitus markkinoida, tai joista puuttuu tosiasiallinen tietojenvaihto veroasioissa.

(14)

Vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston olisi ensivaiheessa oltava sijoittautunut unioniin, jotta se voi käyttää tässä asetuksessa vahvistettua ”EuVECA”-nimitystä. Komission olisi kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen soveltamisesta tarkasteltava uudelleen ”EuVECA”-nimityksen käytön rajoittamista unioniin sijoittautuneisiin rahastoihin ja otettava siinä huomioon kokemukset, jotka on saatu sovellettaessa komission suositusta toimenpiteistä, joilla kannustetaan kolmansia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotuksen alalla.

(15)

Vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajien olisi voitava houkutella uusia pääomasitoumuksia rahaston toiminta-aikana. Tällaiset vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston toiminta-aikana saadut uudet pääomasitoumukset olisi otettava huomioon, kun harkitaan seuraavaa sijoitusta muuhun kuin vaatimukset täyttävään sijoituskohteeseen. Uudet pääomasitoumukset olisi sallittava vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa vahvistettujen kriteerien ja edellytysten mukaisesti.

(16)

Vaatimukset täyttävät sijoitukset olisi tehtävä oman pääoman ehtoisten tai oman pääoman luonteisten sijoitusvälineiden muodossa. Oman pääoman luonteiset välineet ovat rahoitusvälinetyyppi, joka on oman ja vieraan pääoman yhdistelmä, jonka tuotot kytketään vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen tuottamaan voittoon tai tappioon ja jonka takaisinmaksu maksulaiminlyönnin yhteydessä ei ole täysin taattu. Tällaisiin välineisiin sisältyy monenlaisia rahoitusvälineitä, kuten pääomalainat, äänettömät osakkuudet, osakkuuslainat, voitto-osuusoikeudet, vaihtovelkakirjalainat ja optiolainat. Oman pääoman ehtoisten ja oman pääoman luonteisten sijoitusvälineiden mahdollisena täydennyksenä – mutta ei niiden korvaajana – olisi sallittava sellaiset vakuudelliset tai vakuudettomat lainat, kuten siltarahoitus, joita vaatimukset täyttävä riskipääomarahasto myöntää sellaiselle vaatimukset täyttävälle salkkuyritykselle, jossa vaatimukset täyttävällä riskipääomarahastolla on jo vaatimukset täyttäviä sijoituksia, edellyttäen että tällaisiin lainoihin ei käytetä yli 30:tä prosenttia vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston yhteenlasketuista pääomasijoituksista ja maksamattomista pääomasitoumuksista. Riskipääomamarkkinoilla nykyisin sovellettavien liiketoimintakäytäntöjen mukaisesti vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston olisi lisäksi sallittava ostaa vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen olemassa olevia osakkeita kyseisen yrityksen olemassa olevilta osakkeenomistajilta. Mahdollisimman kattavien varainhankintamahdollisuuksien varmistamiseksi olisi myös sallittava muihin vaatimukset täyttäviin riskipääomarahastoihin tehtävät sijoitukset. Jotta voidaan estää vaatimukset täyttäviin salkkuyrityksiin tehtävien sijoitusten heikkeneminen, vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen olisi sallittava sijoittaa muihin vaatimukset täyttäviin riskipääomarahastoihin vain, kun nämä vaatimukset täyttävät riskipääomarahastot eivät ole itse sijoittaneet yli 10:tä prosenttia yhteenlasketuista pääomasijoituksistaan ja maksamattomista pääomasitoumuksistaan muihin vaatimukset täyttäviin riskipääomarahastoihin.

(17)

Riskipääomarahastojen ydintoimintoihin kuuluu rahoituksen tarjoaminen pk-yrityksille ensisijaisten sijoitusten kautta. Riskipääomarahastojen ei pitäisi osallistua systeemisesti merkittävään pankkitoimintaan tavanomaisen vakavaraisuutta koskevan sääntelykehyksen ulkopuolella (ns. varjopankkitoimintaan). Niiden ei pitäisi myöskään noudattaa tyypillisiä pääomasijoitusstrategioita, kuten vivutettuja yritysostoja.

(18)

Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti tällä asetuksella pyritään edistämään reaalitaloudessa toimiviin innovatiivisiin pk-yrityksiin tehtäviä riskipääomasijoituksia. Luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset, vakuutusyhtiöt, rahoitusalan holdingyhtiöt ja monialaiset holdingyhtiöt olisi sen vuoksi jätettävä tämän asetuksen mukaisten vaatimukset täyttävien salkkuyritysten määritelmän ulkopuolelle.

(19)

Jotta voidaan erottaa tämän asetuksen mukaiset vaatimukset täyttävät riskipääomarahastot vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista, jotka tekevät kauppaa liikkeeseen laskettujen arvopaperien jälkimarkkinoilla, on tarpeen vahvistaa säännöt, joiden mukaisesti vaatimukset täyttävät riskipääomarahastot sijoittavat ensisijaisesti suoraan liikkeeseen laskettuihin välineisiin.

(20)

Jotta vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajilla olisi jonkin verran joustavuutta vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen sijoitusten ja maksuvalmiuden hoidossa, kaupankäynnin, kuten muilla kuin vaatimukset täyttävillä salkkuyritysten osakkeilla tai osakkuuksilla käytävän kaupan taikka muiden kuin vaatimukset täyttävien sijoitusten hankinnan, olisi oltava sallittua, kunhan sen osuus yhteenlasketuista pääomasijoituksista ja maksamattomista pääomasitoumuksista ei ylitä 30 prosentin kynnysarvoa.

(21)

Jotta voidaan varmistaa, että ”EuVECA”-nimitys on kaikkien unionin alueen sijoittajien silmissä luotettava ja helposti tunnistettava, ainoastaan tässä asetuksessa säädettyjä yhdenmukaisia laatukriteereitä noudattavien vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajien olisi voitava käyttää ”EuVECA”-nimitystä markkinoidessaan vaatimukset täyttäviä riskipääomarahastoja unionin alueella.

(22)

Vaatimukset täyttävillä riskipääomarahastoilla on oltava oma, tunnistettava, niiden tarkoitukseen soveltuva profiili, minkä varmistamiseksi tällaisille rahastoille sallittavasta sijoitussalkun koostumuksesta ja sijoitustekniikoista on oltava yhdenmukaiset säännöt.

(23)

Sen varmistamiseksi, että vaatimukset täyttävät riskipääomarahastot eivät osaltaan myötävaikuta systeemisten riskien muodostumiseen ja että ne sijoitustoiminnassaan keskittyvät vaatimukset täyttävien salkkuyritysten tukemiseen, rahaston tasolla ei olisi sallittava vivutuksen käyttöä. Vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajien olisi voitava ottaa lainaa, laskea liikkeeseen velkasitoumuksia tai antaa takuita vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston tasolla vain, jos tällainen lainanotto tai tällaiset velkasitoumukset tai takuut katetaan maksamattomilla sitoumuksilla eivätkä ne siten kasvata rahaston riskiä sen pääomasitoumusten tasoa suuremmaksi. Vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston sijoittajien antamat käteisennakot, jotka katetaan täysin kyseisten sijoittajien pääomasitoumuksilla, eivät kasvata vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston riskiä, joten ne olisi sallittava. Rahaston on myös pystyttävä kattamaan epätavalliset likviditeettitarpeet, joita saattaa syntyä sijoittajien pääomasitoumusten maksun ja näiden pääomien tosiasiallisen tilille saamisen välissä, minkä vuoksi lyhytaikainen lainanotto olisi sallittava edellyttäen, että tällaisen lainan määrä ei ylitä rahaston maksamattomien pääomasitoumusten määrää.

(24)

Vaatimukset täyttäviä riskipääomarahastoja on markkinoitava vain sellaisille sijoittajille, joilla on kokemusta, tietoa ja asiantuntemusta tehdä omat sijoituspäätöksensä ja arvioida asianmukaisesti rahastoihin liittyviä riskejä, ja sijoittajien luottamus ja usko vaatimukset täyttäviin riskipääomarahastoihin on säilytettävä, minkä varmistamiseksi olisi säädettävä eräistä erityisistä suojatoimista. Vaatimukset täyttäviä riskipääomarahastoja olisi tästä syystä markkinoitava vain sellaisille sijoittajille, jotka ovat ammattimaisia asiakkaita tai joita voidaan pitää sellaisina rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (6) nojalla. Jotta vaatimukset täyttäviin riskipääomarahastoihin tehtäviä sijoituksia varten olisi kuitenkin olemassa riittävän laaja sijoittajapohja, on toivottavaa, että myös tietyillä muilla sijoittajilla, kuten varakkailla yksityishenkilöillä, on mahdollisuus tehdä sijoituksia vaatimukset täyttäviin riskipääomarahastoihin. Kyseisiä muita sijoittajia varten olisi kuitenkin säädettävä erityisistä suojakeinoista, jotta voidaan varmistaa, että vaatimukset täyttäviä riskipääomarahastoja markkinoidaan vain sellaisille sijoittajille, joiden sijoittajaprofiili sopii tällaisten sijoitusten tekemiseen. Nämä suojakeinot sulkevat pois säännöllisen pitkäaikaissäästämiseen perustuvan markkinoinnin. Vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajan hallinnointiin osallistuvien johtohenkilöiden ja työntekijöiden olisi myös voitava tehdä sijoituksia hoitamaansa vaatimukset täyttävään riskipääomarahastoon, sillä nämä henkilöt ovat riittävän perehtyneitä voidakseen osallistua riskipääomasijoituksiin.

(25)

Jotta voidaan varmistaa, että vain sellaiset vaatimukset täyttävät riskipääomarahastojen hoitajat, jotka täyttävät yhdenmukaiset markkinakäyttäytymistä koskevat laatuvaatimukset, käyttävät ”EuVECA”-nimitystä, olisi oltava säännöt liiketoiminnan harjoittamisesta sekä kyseisten hoitajien ja niiden sijoittajien välisestä suhteesta. Samasta syystä olisi vahvistettava yhdenmukaiset ehdot, jotka koskevat tällaisten hoitajien eturistiriitojen käsittelyä. Kyseisissä säännöissä ja ehdoissa olisi myös edellytettävä, että hoitajilla on käytössä tarvittavat organisaatio- ja hallintojärjestelyt, joilla eturistiriitojen asianmukainen käsittely voidaan varmistaa.

(26)

Kun vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja aikoo siirtää tehtäviä kolmannelle osapuolelle, tällainen tehtävien siirtäminen kolmannelle osapuolelle ei saisi vaikuttaa hoitajan vastuuseen riskipääomarahastoa ja sen sijoittajia kohtaan. Hoitaja ei myöskään saisi siirtää tehtäviään niin laajasti, että sen ei enää käytännössä katsottaisi olevan vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja, ja että siitä tulee postilaatikkoyhteisö. Hoitajan olisi oltava edelleen aina vastuussa siirrettyjen tehtävien asianmukaisesta hoitamisesta sekä tämän asetuksen noudattamisesta. Tehtävien siirto ei saisi vaarantaa hoitajan tehokasta valvontaa eikä varsinkaan estää hoitajaa toimimasta eikä rahastoa tulemasta hoidetuksi sijoittajien parhaan edun mukaisesti.

(27)

”EuVECA”-nimityksen luotettavuuden varmistamiseksi olisi säädettävä myös vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajan organisaatiota koskevista laatuvaatimuksista. Tästä syystä olisi säädettävä yhdenmukaisista ja oikeasuhteisista vaatimuksista, jotka koskevat huolehtimista riittävistä teknisistä ja henkilöstöresursseista.

(28)

Jotta voidaan varmistaa vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen asianmukainen hallinnointi ja rahastojen hoitajien kyky kattaa niiden toiminnasta aiheutuvat mahdolliset riskit, olisi säädettävä vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajiin sovellettavista yhdenmukaisista ja oikeasuhteisista vaatimuksista, jotka koskevat riittävistä omista varoista huolehtimista. Omien varojen määrän olisi oltava riittävä vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen jatkuvuuden ja asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi.

(29)

Sijoittajansuojan vuoksi on tarpeen varmistaa, että vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston varat arvotetaan asianmukaisesti. Vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen säännöissä tai perustamisasiakirjoissa olisi näin ollen oltava varojen arvostamista koskevat säännökset. Tämän pitäisi varmistaa arvostamisen luotettavuus ja avoimuus.

(30)

”EuVECA”-nimitystä käyttävien vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajien riittävä raportoiminen toiminnastaan on varmistettava antamalla yhdenmukaiset vuosikertomuksia koskevat säännöt.

(31)

Jotta ”EuVECA”-nimityksen luotettavuus sijoittajien silmissä voidaan varmistaa, on välttämätöntä, että nimitystä käyttävät vain sellaiset vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajat, joiden sijoituspolitiikka ja -tavoitteet ovat täysin avoimet. Olisi tämän vuoksi säädettävä yhdenmukaisista säännöistä, jotka koskevat tällaisten hoitajien tiedonantovelvollisuutta sijoittajia kohtaan. Näissä säännöissä olisi vahvistettava erityisesti sopimuksen laatimista edeltävät tiedonantovelvoitteet, jotka koskevat vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen sijoitusstrategiaa ja -tavoitteita, käytettyjä sijoitusvälineitä, kustannuksia ja maksuja sekä vaatimukset täyttävän rahaston ehdottaman sijoituksen riski-tuottoprofiilia. Avoimuussyistä tiedonantovelvoitteissa olisi mainittava myös, miten vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajien saama korvaus lasketaan.

(32)

Tähän asetukseen sisältyvien yhdenmukaisten vaatimusten tehokkaan valvonnan varmistamiseksi kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi valvottava, että vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja noudattaa tässä asetuksessa säädettyjä yhdenmukaisia vaatimuksia. Tätä varten hoitajien, jotka aikovat markkinoida rahastojaan ”EuVECA”-nimityksellä, olisi ilmoitettava aikomuksestaan kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle. Toimivaltaisen viranomaisen olisi rekisteröitävä hoitaja, jos kaikki tarvittavat tiedot on toimitettu ja jos tämän asetuksen vaatimusten noudattamista varten tarvittavat järjestelyt on tehty. Tällaisen rekisteröinnin olisi oltava voimassa koko unionin alueella.

(33)

Vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen tehokkaan rajat ylittävän markkinoinnin helpottamiseksi rahaston hoitajan rekisteröinnin olisi tapahduttava mahdollisimman nopeasti.

(34)

Vaikka tähän asetukseen sisältyy suojakeinoja rahastojen asianmukaisen käytön varmistamiseksi, valvontaviranomaisten olisi tehokkaasti varmistettava, että suojakeinoja noudatetaan.

(35)

Tässä asetuksessa säädettyjen yhdenmukaisten vaatimusten noudattamisen tehokkaan valvonnan varmistamiseksi olisi vahvistettava sääntöjä siitä, missä olosuhteissa kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle toimitetut tiedot on saatettava ajan tasalle.

(36)

Tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten noudattamisen tehokkaan valvonnan vuoksi olisi säädettävä myös toimivaltaisten valvontaviranomaisten välisestä rajat ylittävästä ilmoitusmenettelystä, jolla ilmoitetaan siitä, että vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja on rekisteröitynyt omassa kotijäsenvaltiossaan.

(37)

Vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen markkinointitoimenpiteitä koskevien olosuhteiden on säilyttävä koko unionin alueella avoimina, minkä vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (7) perustetulle Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) (EAMV) olisi annettava tehtäväksi ylläpitää tietokantaa, jossa on lueteltu tämän asetuksen mukaisesti rekisteröidyt vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajat ja niiden hoitamat vaatimukset täyttävät riskipääomarahastot.

(38)

Jos isäntäjäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on selkeitä ja todistettavissa olevia syitä uskoa, että vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja rikkoo tätä asetusta sen alueella, sen olisi ilmoitettava tästä viipymättä kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka olisi toteutettava aiheelliset toimenpiteet.

(39)

Jos vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja toimii edelleen tavalla, joka on selvästi ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen toteuttamista toimenpiteistä huolimatta tai siksi, että kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ei toteuta toimenpiteitä kohtuullisen ajan kuluessa, isäntäjäsenvaltion toimivaltainen viranomaisen olisi voitava ilmoitettuaan asiasta kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle toteuttaa kaikki aiheelliset toimenpiteet sijoittajien suojelemiseksi, mukaan luettuna mahdollisuus estää kyseistä hoitajaa jatkamasta hoitamiensa riskipääomarahastojen markkinointia isäntäjäsenvaltion alueella.

(40)

Tässä asetuksessa säädettyjen yhdenmukaisten kriteerien tehokkaan noudattamisen valvonnan varmistamiseksi olisi tässä asetuksessa oltava luettelo valvontavaltuuksista, jotka toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava käytettävissään.

(41)

Asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi tässä asetuksessa säädetään tämän asetuksen keskeisten säännösten rikkomisesta aiheutuvista hallinnollisista seuraamuksista ja muista toimenpiteistä; keskeisiä säännöksiä ovat ne, jotka koskevat sijoitussalkun koostumusta, kelpoisuusehdot täyttävien sijoittajien henkilöllisyyteen liittyviä takeita sekä vaatimusta, jonka mukaan ”EuVECA”-nimitystä saa käyttää vain tämän asetuksen mukaisesti rekisteröity vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja. Näiden keskeisten säännösten rikkomisen seurauksena nimityksen käyttäminen olisi tarvittaessa kiellettävä ja asianomainen hoitaja poistettava rekisteristä.

(42)

Valvontatietoja olisi vaihdettava koti- ja isäntäjäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten sekä EAMV:n kesken.

(43)

Tässä asetuksessa säädettyjen yhdenmukaisten kriteerien noudattamisen valvonnasta vastaavien tahojen tehokas sääntely-yhteistyö edellyttää, että kaikkien kansallisten viranomaisten sekä EAMV:n on noudatettava tiukkaa salassapitovelvollisuutta.

(44)

Komissiolle olisi tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täsmentämiseksi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sen määrittämistä, millaisia eturistiriitoja vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajien on vältettävä ja mihin toimiin niiden on tämän vuoksi ryhdyttävä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(45)

Rahoituspalveluita koskevilla teknisillä standardeilla olisi varmistettava jatkuva yhdenmukaistaminen sekä huolellinen valvonta koko unionin alueella. EAMV:llä on erittäin erikoistunutta asiantuntemusta, minkä vuoksi on tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia, silloin kun niihin ei liity toimintavalintoja, luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi ja toimittaa ne komission hyväksyttäväksi.

(46)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä teknisiä täytäntöönpanostandardeja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti. EAMV:lle olisi annettava tehtäväksi laatia tekniset täytäntöönpanostandardit tässä asetuksessa tarkoitetun ilmoituksen muotoa varten.

(47)

Komission olisi suoritettava asetuksen uudelleentarkastelu neljän vuoden kuluessa tämän asetuksen soveltamispäivästä, jotta voidaan arvioida riskipääomamarkkinoilla tapahtuneet muutokset. Uudelleentarkasteluun olisi sisällyttävä yleinen selvitys tämän asetuksen sääntöjen toimivuudesta ja niiden soveltamisesta saaduista kokemuksista. Uudelleentarkastelun perusteella komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus ja tarvittaessa säädösehdotuksia.

(48)

Komission olisi lisäksi neljän vuoden kuluessa tämän asetuksen soveltamispäivästä, aloitettava uudelleentarkastelu, joka koskee tämän asetuksen ja muiden yhteissijoitusyrityksiin ja niiden hoitajiin sovellettavien, erityisesti direktiivin 2011/61/EU, sääntöjen vuorovaikutusta. Uudelleentarkastelussa olisi erityisesti käsiteltävä tämän asetuksen soveltamisalaa ja arvioitava, onko soveltamisalaa tarpeen laajentaa siten, että suurempien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat käyttää ”EuVECA”-nimitystä. Uudelleentarkastelun perusteella komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus ja tarvittaessa säädösehdotuksia.

(49)

Komission olisi uudelleentarkastelun yhteydessä arvioitava esteitä, jotka ovat saattaneet estää sijoittajia hyödyntämästä rahastoja, mukaan luettuna yhteisösijoittajiin mahdollisesti sovellettavan muun vakavaraisuutta koskevan sääntelyn vaikutus kyseisiin sijoittajiin. Komission olisi lisäksi kerättävä tietoa, jonka avulla voidaan arvioida ”EuVECA”-nimityksen vaikutusta Horisontti 2020 -puiteohjelman kaltaisiin unionin muihin ohjelmiin, joilla niin ikään pyritään tukemaan innovointia unionin alueella.

(50)

Lokakuun 6 päivänä 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke: Innovaatiounioni” ja 7 päivänä joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi” perusteella on tärkeää varmistaa tehokkaat julkiset järjestelyt riskipääomamarkkinoiden tukemiseksi koko unionin alueella sekä innovointia edistävien unionin eri toimintalinjojen, kuten kilpailua ja tutkimusta koskevien toimintalinjojen, koordinointi ja keskinäinen johdonmukaisuus. Innovointia ja kasvua koskevien unionin toimintalinjojen keskeisenä painopisteenä on vihreä teknologia, sillä unionin tavoitteena on olla maailmassa johtoasemassa älykkään ja kestävän kasvun sekä energia- ja resurssitehokkuuden alalla myös pk-yritysten rahoituksen osalta. Tämän asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä komission olisi arvioitava sen vaikutusta tämän tavoitteen saavuttamiseen.

(51)

EAMV:n olisi arvioitava tämän asetuksen mukaisten valtuuksiensa ja tehtäviensä vastaanottamisesta aiheutuvat henkilöstö- ja resurssitarpeensa ja toimitettava kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

(52)

Euroopan investointirahasto (EIR) sijoittaa muun muassa riskipääomarahastoihin eri puolilla unionia. Tähän asetukseen sisältyvien toimenpiteiden avulla voidaan vaivattomasti tunnistaa riskipääomarahastot, joilla on määritellyt yhteiset piirteet, joten EIR:n pitäisi voida näin entistä helpommin tunnistaa tämän asetuksen mukaiset riskipääomarahastot mahdollisiksi sijoituskohteiksi. EIR:ää olisi sen vuoksi kannustettava sijoittamaan vaatimukset täyttäviin riskipääomarahastoihin.

(53)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, mukaan lukien oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioitukseen (7 artikla) sekä elinkeinovapautta (16 artikla).

(54)

Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY (8) ohjaa henkilötietojen käsittelyä jäsenvaltioissa tämän asetuksen puitteissa, kun se tapahtuu jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, erityisesti jäsenvaltioiden nimeämien riippumattomien viranomaisten, valvonnassa. Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001 (9) ohjaa EAMV:tä, kun se käsittelee henkilötietoja tämän asetuksen puitteissa ja Euroopan tietosuojavaltuutetun valvonnassa.

(55)

Tällä asetuksella ei rajoiteta vaatimukset täyttäviä riskipääomarahastoja koskevien valtiontukisäännösten soveltamista.

(56)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli varmistaa, että vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen markkinoinnissa sovelletaan yhdenmukaisia vaatimuksia, sekä säätää yksinkertaisen rekisteröintijärjestelmän luomisesta vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajille, mikä mahdollistaa vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen markkinoinnin koko unionin alueella, ja ottaa samalla täysimääräisesti huomioon tarve sovittaa tasapainoisesti yhteen ”EuVECA”-nimityksen käytön turvallisuus ja luotettavuus sekä toisaalta riskipääomamarkkinoiden tehokas toiminta ja eri markkinatoimijoille koituvat kustannukset, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

a)

niiden hallinnoimien sijoituskohteiden yhteisarvo ei ylitä direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua kynnysarvoa;

b)

ne ovat sijoittautuneet unionin alueelle;

c)

niitä koskee direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kotijäsenvaltionsa toimivaltaisilta viranomaisilta haettava rekisteröinti, ja

d)

ne hallinnoivat vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen sijoitussalkkuja.

a)

täyttävät direktiivissä 2011/61/EU asetetut vaatimukset ja

b)

edelleen aina noudattavat tämän asetuksen 3 ja 5 artiklaa sekä 13 artiklan 1 kohdan c ja i alakohtaa.

a)

’yhteissijoitusyrityksellä’ tarkoitetaan direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa;

b)

’vaatimukset täyttävällä riskipääomarahastolla’ tarkoitetaan yhteissijoitusyritystä, joka

c)

’vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajalla’ tarkoitetaan oikeushenkilöä, jonka säännöllisenä liiketoimena on ainakin yhden vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaminen;

d)

’vaatimukset täyttävällä salkkuyrityksellä’ tarkoitetaan yritystä,

e)

’vaatimukset täyttävillä sijoituksilla’ tarkoitetaan kaikkia seuraavassa mainittuja välineitä:

f)

’asiaankuuluvilla kustannuksilla’ tarkoitetaan kaikkia suoraan tai välillisesti sijoittajien maksettaviksi koituvia ja vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajan ja sijoittajien sopimia palkkioita, maksuja ja kuluja;

g)

’omalla pääomalla’ tarkoitetaan yrityksessä omistajuuden kautta syntynyttä osuutta, jota edustavat osakkeet tai muut sijoittajille tarjotut vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen pääomaan osallistumisen muodot;

h)

’oman pääoman luonteisella välineellä’ tarkoitetaan rahoitusvälinetyyppiä, joka on oman ja vieraan pääoman yhdistelmä, jonka tuotot kytketään vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen tuottamaan voittoon tai tappioon ja jonka takaisinmaksu maksulaiminlyönnin yhteydessä ei ole täysin taattu;

i)

’markkinoinnilla’ tarkoitetaan vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajan aloitteesta tai sen lukuun tapahtuvaa sen hoitaman vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston osuuksien tai osakkeiden suoraa tai välillistä tarjoamista tai kohdentamista sijoittajille, joiden kotipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on unionissa;

j)

’pääomasitoumuksella’ tarkoitetaan mitä hyvänsä sitoumusta, jonka nojalla sijoittajalla on vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa vahvistetun määräajan kuluessa velvollisuus hankkia osuus tai tehdä pääomasijoituksia kyseiseen rahastoon;

k)

’kotijäsenvaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, jossa vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajalla on kotipaikka ja jossa tätä koskee direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu toimivaltaiselta viranomaiselta haettava rekisteröinti;

l)

’isäntäjäsenvaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, joka ei ole kotijäsenvaltio ja jossa vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja markkinoi vaatimukset täyttäviä riskipääomarahastoja tämän asetuksen mukaisesti;

m)

’toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan kansallista viranomaista, jonka kotijäsenvaltio nimeää lailla tai asetuksella ottamaan tehtäväkseen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien yhteissijoitusyritysten hoitajien rekisteröinnin.

a)

sitoutuvat sijoittamaan vähintään 100 000 euroa; ja

b)

ilmoittavat kirjallisesti sijoitussitoumuksesta tehtävästä sopimuksesta erillisellä asiakirjalla, että he ovat tietoisia suunniteltuun sitoumukseen tai sijoitukseen liittyvistä riskeistä.

a)

toimittava rehellisesti, oikeudenmukaisesti sekä pätevästi, varovasti ja huolellisesti;

b)

käytettävä asianmukaisia toimia ja menettelyitä estääkseen väärinkäytökset, joiden voidaan kohtuudella odottaa vaikuttavan sijoittajien sekä vaatimukset täyttävien salkkuyritysten etuihin;

c)

harjoitettava liiketoimintaa siten, että ne edistävät hoitamiensa vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen ja niiden sijoittajien etua sekä markkinoiden häiriöttömyyttä;

d)

noudatettava suurta huolellisuutta vaatimukset täyttävien salkkuyritysten sijoitusten valinnassa ja jatkuvassa seurannassa;

e)

tunnettava riittävässä määrin ne vaatimukset täyttävät salkkuyritykset, joihin ne sijoittavat;

f)

kohdeltava sijoittajia oikeudenmukaisesti;

g)

varmistettava, että yhdellekään sijoittajalle ei anneta etuuskohtelua, jollei tällainen etuuskohtelu käy ilmi vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston säännöistä tai perustamisasiakirjoista.

a)

vaatimukset täyttävän riskipääomarahastojen hoitajat, henkilöt, jotka tosiasiallisesti hoitavat näiden hoitajien liiketoimintaa, työntekijät tai muu henkilö, joka suoraan tai epäsuorasti käyttää valtaa näihin hoitajiin hoitajaan nähden tai johon nämä käyttävät valtaa, sekä näiden hoitajien hallinnoimat vaatimukset täyttävät riskipääomarahastot tai näiden sijoittajat;

b)

vaatimukset täyttävä riskipääomarahasto tai sen sijoittajat sekä saman hoitajan hallinnoima toinen vaatimukset täyttävä riskipääomarahasto tai sen sijoittajat;

c)

vaatimukset täyttävä riskipääomarahasto tai sen sijoittajat sekä saman hoitajan hallinnoima yhteissijoitusjärjestely tai yhteissijoitusyritys tai näiden sijoittajat.

a)

tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen eturistiriitojen tyypit;

b)

toimenpiteet, jotka vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajien on toteutettava rakenteiden sekä organisaatio- ja hallintomenettelyjen osalta eturistiriitojen tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi, hallitsemiseksi, seuraamiseksi ja niistä ilmoittamiseksi.

a)

kyseisen hoitajan sekä kaikkien muiden kyseisen hoitajan palkkaamien vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hallinnoinnissa toimivien palveluntarjoajien henkilöllisyys ja kuvaus näiden henkilöiden tehtävistä;

b)

kyseisen hoitajan käytettävissä oleva omien varojen määrä sekä yksityiskohtainen lausunto siitä, millä perusteella kyseinen hoitaja katsoo tämän määrän olevan riittävä sen vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen asianmukaista hallinnointia varten tarvittavien teknisten ja henkilöstöresurssien kannalta;

c)

kuvaus vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston sijoitusstrategiasta ja -tavoitteista, mukaan lukien kuvaus seuraavista:

d)

kuvaus vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston riskiprofiilista sekä kaikista rahaston mahdollisiin sijoituskohteisiin sekä mahdollisesti käytettäviin sijoitustekniikoihin liittyvistä riskeistä;

e)

kuvaus vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston sijoituskohteiden arvostamisessa käytetystä menettelystä ja hinnoittelumenetelmästä, mukaan lukien menetelmät, joita käytetään vaatimukset täyttävien salkkuyritysten arvostamisessa;

f)

kuvaus siitä, miten vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajan saama korvaus lasketaan;

g)

kuvaus kaikista asiaankuuluvista kustannuksista sekä niiden enimmäismääristä;

h)

mahdollisuuksien mukaan kuvaus vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston aikaisemman toiminnan tuloksista;

i)

liiketoiminnan tukipalvelut ja muut tukitoimet, joita vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja tarjoaa tai joita tämä on kolmansien osapuolten välityksellä järjestänyt ja joiden tarkoituksena on helpottaa niiden vaatimukset täyttävien salkkuyritysten kehitystä, kasvua tai muun toiminnan jatkumista, joihin vaatimukset täyttävä riskipääomarahasto sijoittaa tai, jos tällaisia palveluja tai toimia ei tarjota, selvitys syistä;

j)

kuvaus menettelyistä, joilla vaatimukset täyttävä riskipääomarahasto voi muuttaa sijoitusstrategiaansa tai -politiikkaansa tai molempia.

a)

niiden henkilöiden nimet, jotka tosiasiallisesti hoitavat vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen liiketoimintaa;

b)

niiden vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen nimet, joiden osakkeet tai osuudet ovat markkinoinnin kohteena, sekä niiden sijoitusstrategiat;

c)

tietoa järjestelyistä, joita on tehty luvun II vaatimusten täyttämiseksi;

d)

luettelo jäsenvaltioista, joissa vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja aikoo kutakin vaatimukset täyttävää riskipääomarahastoa markkinoida;

e)

luettelo jäsenvaltioista, joihin vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja on perustanut tai aikoo perustaa vaatimukset täyttäviä riskipääomarahastoja.

a)

henkilöt, jotka tosiasiallisesti hoitavat vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston liiketoimintaa, ovat riittävän hyvämaineisia ja heillä on riittävästi kokemusta myös niistä sijoitusstrategioista, joita vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja käyttää;

b)

kaikki 1 kohdassa edellytetyt tiedot on toimitettu;

c)

edellä olevan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ilmoitetut järjestelyt ovat luvussa II olevien vaatimusten täyttämisen kannalta sopivia;

d)

edellä olevan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti toimitettu luettelo osoittaa, että kaikki vaatimukset täyttävät riskipääomarahastot ovat sijoittautuneet 3 artiklan b alakohdan iii alakohdan mukaisesti.

a)

uutta vaatimukset täyttävää riskipääomarahastoa; tai

b)

olemassa olevaa vaatimukset täyttävää riskipääomarahastoa jäsenvaltiossa, jota ei ole mainittu 14 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetussa luettelossa.

a)

oikeus pyytää tutustumista kaikkiin asiakirjoihin niiden muodosta riippumatta ja saada tai ottaa niistä jäljennös;

b)

oikeus pyytää vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajaa antamaan tietoja viivytyksettä;

c)

oikeus pyytää tietoa keneltä tahansa vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajan tai vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston toimintaan liittyvältä henkilöltä;

d)

oikeus tehdä tarkastuksia yrityksen tiloissa ilmoittaen tai ilmoittamatta etukäteen;

e)

oikeus varmistaa asianmukaisilla toimenpiteillä, että vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja noudattaa edelleen tämän asetuksen vaatimuksia;

f)

oikeus antaa määräys, jolla varmistetaan, että vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja noudattaa tämän asetuksen vaatimuksia ja pidättäytyy tekemästä uudelleen mitään sellaista, joka voidaan katsoa tämän asetuksen rikkomiseksi.

a)

ei noudata sijoitussalkun koostumusta koskevia vaatimuksia ja rikkoo näin 5 artiklaa;

b)

markkinoi vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston osuuksia ja osakkeita muille kuin kelpoisuusehdot täyttäville sijoittajille ja rikkoo näin 6 artiklaa;

c)

käyttää ”EuVECA”-nimitystä, vaikkei sen kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ole rekisteröinyt sitä 14 artiklan mukaisesti;

d)

käyttää ”EuVECA”-nimitystä markkinoidessaan rahastoja, jotka eivät ole sijoittautuneet 3 artiklan b alakohdan iii alakohdan mukaisesti;

e)

on saanut rekisteröinnin antamalla virheellisiä tietoja tai muutoin säännösten vastaisella tavalla ja rikkoo näin 14 artiklaa;

f)

ei toimi rehellisesti, oikeudenmukaisesti tai pätevästi, varovasti taikka huolellisesti harjoittaessaan liiketoimintaansa ja rikkoo näin 7 artiklan a alakohtaa;

g)

ei käytä asianmukaisia toimia ja menettelyitä estääkseen väärinkäytökset ja rikkoo näin 7 artiklan b alakohtaa;

h)

jättää toistuvasti noudattamatta vuosikertomusta koskevia 12 artiklan vaatimuksia;

i)

jättää toistuvasti noudattamatta tiedon antamista sijoittajille koskevaa 13 artiklan velvoitetta.

a)

toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseinen vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja noudattaa 5 ja 6 artiklan, 7 artiklan a ja b alakohdan sekä 12, 13 ja 14 artiklan vaatimuksia;

b)

kiellettävä ”EuVECA”-nimityksen käyttö ja poistettava kyseinen vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja rekisteristä.

a)

se, miten paljon vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajat ovat käyttäneet ”EuVECA”-nimitystä joko omassa maassaan tai muissa jäsenvaltioissa;

b)

eurooppalaisten riskipääomarahastojen tekemien sijoitusten maantieteellinen ja alakohtainen jakautuminen;

c)

edellä 13 artiklassa tarkoitettujen tiedonantovaatimusten tarkoituksenmukaisuus ja erityisesti se, ovatko tiedot riittäviä, jotta sijoittajat voivat tehdä perustellun sijoituspäätöksen;

d)

se, miten vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajat ovat käyttäneet erilaisia vaatimukset täyttäviä sijoituksia ja erityisesti, onko tämän asetuksen mukaisia vaatimukset täyttäviä sijoituksia tarpeen mukauttaa;

e)

mahdollisuus laajentaa vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen markkinointia vähittäissijoittajiin;

f)

jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti määräämien hallinnollisten seuraamusten ja muiden toimenpiteiden vaikuttavuus, oikeasuhteisuus ja soveltaminen;

g)

tämän asetuksen vaikutus riskipääomamarkkinoihin;

h)

mahdollisuus sallia kolmansiin maihin sijoittautuneiden riskipääomarahastojen käyttää ”EuVECA”-nimitystä ottaen huomioon kokemukset, jotka on saatu sovellettaessa komission suositusta toimenpiteistä, joilla kannustetaan EU:n ulkopuolisia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla;

i)

se, onko tätä asetusta aiheellista täydentää säilytysyhteisöjärjestelmällä;

j)

arviointi esteistä, jotka ovat saattaneet estää sijoittajia sijoittamasta ”EuVECA”-nimitystä käyttäviin rahastoihin, mukaan luettuna muun vakavaraisuutta koskevan unionin lainsäädännön vaikutus yhteisösijoittajiin.

a)

viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2017 a–g, i ja j alakohdan osalta ja

b)

viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2015 h alakohdan osalta.

25.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 115/18

(1)

Kun sijoittajat entistä useammin pyrkivät myös yhteiskunnallisiin tavoitteisiin pelkän taloudellisen tuoton tavoittelun sijasta, unionissa ovat alkaneet muotoutua yhteiskunnallisesti vastuullisten sijoitusten markkinat, joista osan muodostavat yhteiskunnallisiin yrityksiin suuntautuneet sijoitusrahastot. Tällaiset sijoitusrahastot rahoittavat yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka tarjotessaan yhteiskunnallisiin ongelmiin innovatiivisia ratkaisuja toimivat yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaajina esimerkiksi auttamalla tasaamaan rahoituskriisin sosiaalisia vaikutuksia ja vaikuttamalla merkittävästi 3 päivänä maaliskuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” esitettyjen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen.

(2)

Tämä asetus on osa yhteiskunnallisen yrittäjyyden aloitetta, jonka komissio esitti 25 päivänä lokakuuta 2011 antamassaan tiedonannossa ”Sosiaalisen yrittäjyyden aloite – Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille”.

(3)

On tarpeen vahvistaa yhteiset säännöt, jotka koskevat ”EuSEF”-nimityksen käyttöä tarkoittamaan vaatimukset täyttäviä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja ja jotka koskevat erityisesti tätä nimitystä käyttävien rahastojen sijoitussalkun koostumusta, kyseisille rahastoille sallittavia sijoituskohteita ja -välineitä sekä sijoittajaryhmiä, jotka voivat sijoittaa unionissa kyseisiin rahastoihin yhdenmukaisten sääntöjen nojalla. Ilman tällaista yhteistä kehystä vaarana on, että jäsenvaltiot toteuttavat kansallisella tasolla toisistaan poikkeavia toimenpiteitä, joilla on välitön kielteinen, esteitä luova vaikutus sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, koska koko unionin alueella toimimaan pyrkiviin rahastoihin sovellettavat säännöt vaihtelisivat jäsenvaltioittain. Lisäksi sijoitussalkun koostumusta, sijoituskohteita ja kelpoisuusehdot täyttäviä sijoittajia koskevien vaatimusten erilaisuudesta saattaisi olla seurauksena sijoittajansuojan vaihtelua sekä epäselvyyttä vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen tarjoamista sijoitusmahdollisuuksista. Sijoittajien olisi myös voitava verrata erilaisten vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen tarjoamia sijoitusmahdollisuuksia. On tarpeen poistaa merkittävät esteet vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen rajat ylittävältä varainhankinnalta, torjua rahastojen välisen kilpailun vääristyminen ja estää kaikenlaisten todennäköisten kaupan esteiden ja merkittävien kilpailun vääristymien syntyminen jatkossa. Sopivin oikeusperusta tälle asetukselle on näin ollen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla, sellaisena kuin sitä on tulkittu Euroopan unionin tuomioistuimen yhtenäisessä oikeuskäytännössä.

(4)

On tarpeen hyväksyä asetus, jolla vahvistetaan vaatimukset täyttäviä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja koskevat yhdenmukaiset säännöt ja säädetään vastaavista velvoitteista niiden kaikissa jäsenvaltioissa toimiville hoitajille, jotka haluavat kerätä pääomia koko unionin alueella ”EuSEF”-nimitystä käyttäen. Näillä vaatimuksilla olisi voitava varmistaa tällaisiin rahastoihin sijoittamisesta kiinnostuneiden sijoittajien luottamus. Asetusta ei olisi sovellettava nykyisiin kansallisiin järjestelyihin, jotka mahdollistavat yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen sijoittamisen ja joissa ei käytetä ”EuSEF”-nimitystä.

(5)

Määrittelemällä ”EuSEF”-nimityksen käyttöön liittyvät laatuvaatimukset asetuksen muodossa varmistetaan, että näitä vaatimuksia sovelletaan suoraan sellaisten yhteissijoitusyritysten hoitajiin, jotka käyttävät tätä nimitystä varainhankinnassa. Näin myös varmistetaan yhdenmukaiset edellytykset tämän nimityksen käytölle ja estetään toisistaan poikkeavat kansalliset vaatimukset, jotka aiheutuisivat direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Mainittua nimitystä käyttävien yhteissijoitusyritysten hoitajien olisi noudatettava samoja sääntöjä koko unionin alueella, mikä myös lisäisi sijoittajien luottamusta. Tällä asetuksella vähennetään sääntelyn monimutkaisuutta ja tällaisia rahastoja koskevien, usein toisistaan poikkeavien kansallisten säännösten noudattamisesta rahastojen hoitajille aiheutuvia kustannuksia, erityisesti sellaisille rahastojen hoitajille, jotka haluavat kerätä pääomia yli rajojen. Sillä myös edistetään kilpailun vääristymien poistamista.

(6)

Vaatimukset täyttäviä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja olisi oltava mahdollista hoitaa joko ulkopuolelta tai sisäisesti. Kun vaatimukset täyttävää yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistunutta rahastoa hoidetaan sisäisesti, tämä rahasto on myös rahaston hoitaja, ja sen olisi siksi noudatettava kaikkia tämän asetuksen mukaisia rahastojen hoitajia koskevia aiheellisia vaatimuksia ja se olisi rekisteröitävä tämän asetuksen mukaisesti. Sisäisesti hoidetun vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston ei olisi kuitenkaan sallittava toimia muiden yhteissijoitusyritysten tai siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten ulkopuolisena hoitajana.

(7)

Tämän asetuksen sekä muiden yhteissijoitusyrityksiä ja niiden hoitajia koskevien sääntöjen välisen suhteen selventämiseksi on tarpeen säätää, että tätä asetusta sovelletaan vain sellaisten yhteissijoitusyritysten hoitajiin, jotka eivät kuulu siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (4) soveltamisalaan, jotka ovat sijoittautuneet unioniin ja jotka niiden kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU (5) mukaisesti, edellyttäen että nämä hoitajat hallinnoivat vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen sijoitussalkkuja. Vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen ulkopuolisten hoitajien, jotka on rekisteröity tämän asetuksen mukaisesti, olisi kuitenkin sallittava hoitaa myös siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä, edellyttäen että niillä on direktiivin 2009/65/EY mukainen toimilupa.

(8)

Lisäksi tätä asetusta sovelletaan vain sellaisten yhteissijoitusyritysten hoitajiin, jotka hallinnoivat sijoituskohteita, joiden yhteisarvo ei ylitä direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua kynnysarvoa. Sovellettaessa tätä asetusta kynnysarvo lasketaan samalla tavoin kuin direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kynnysarvo.

(9)

Tämän asetuksen mukaisesti rekisteröityjen rahastojen hoitajien, jotka hoitavat sijoituskohteita, joiden yhteisarvo myöhemmin ylittää direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kynnysarvon ja joiden on sen vuoksi saatava kotijäsenvaltionsa toimivaltaisilta viranomaisilta toimilupa mainitun direktiivin 6 artiklan mukaisesti, olisi kuitenkin voitava edelleen käyttää ”EuSEF”-nimitystä markkinoidessaan vaatimukset täyttäviä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja unionin alueella edellyttäen, että ne täyttävät mainitussa direktiivissä säädetyt vaatimukset ja että ne kaikkina aikoina edelleen noudattavat tässä asetuksessa säädettyjä ”EuSEF”-nimityksen käyttöä koskevia vaatimuksia vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen osalta. Tätä sovelletaan sekä olemassa oleviin vaatimukset täyttäviin yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneisiin rahastoihin että kynnysarvon ylittämisen jälkeen perustettuihin vaatimukset täyttäviin yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneisiin rahastoihin.

(10)

Jos yhteissijoitusyrityksen hoitaja ei halua käyttää ”EuSEF”-nimitystä, tätä asetusta ei sovelleta. Tässä tapauksessa olisi sovellettava edelleen jo olemassa olevia kansallisia sääntöjä ja unionin yleisiä sääntöjä.

(11)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen luonnetta, erityisesti niitä vaatimukset täyttäviä salkkuyrityksiä, joihin vaatimukset täyttävät yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneet rahastot voivat sijoittaa, sekä käytettäviä sijoitusvälineitä. Tämä on tarpeen, jotta on mahdollista erottaa toisistaan selkeästi vaatimukset täyttävä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistunut rahasto sekä toisaalta vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, joiden sijoitusstrategiat ovat vähemmän erikoistuneita ja jotka tekevät esimerkiksi yritysostoja, joita tällä asetuksella ei pyritä edistämään.

(12)

Tarvittavan selkeyden ja varmuuden varmistamiseksi tässä asetuksessa olisi myös säädettävä yhdenmukaisista kriteereistä, joiden perusteella yhteiskunnallisten yritysten voidaan todeta olevan vaatimukset täyttäviä salkkuyrityksiä. Yhteiskunnallinen yritys olisi määriteltävä yhteisötalouden toimijana, jonka päätavoitteena on ennemminkin saada aikaan sosiaalinen vaikutus kuin tuottaa voittoa omistajilleen tai osakkailleen. Se toimii tuottamalla markkinoille tavaroita ja palveluita ja käyttää voitot ensisijaisesti yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sitä johdetaan vastuullisella ja avoimella tavalla, erityisesti osallistamalla työntekijät, kuluttajat ja sidosryhmät, joihin sen kaupallinen toiminta vaikuttaa.

(13)

Koska yhteiskunnallisten yritysten ensisijaisena tavoitteena on myönteisten yhteiskunnallisten vaikutusten aikaansaaminen voittojen maksimoinnin sijasta, tässä asetuksessa olisi edistettävä vain sellaisten vaatimukset täyttävien salkkuyritysten tukemista, joiden tavoitteena on mitattavissa olevien myönteisten yhteiskunnallisten vaikutusten aikaansaaminen. Mitattavissa oleviin myönteisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin voisi kuulua palvelujen tuottaminen maahanmuuttajille, jotka jäävät muutoin niiden ulkopuolelle, tai marginalisoituneiden ryhmien palauttaminen työmarkkinoille tarjoamalla työpaikkoja, koulutusta tai muuta tukea. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät tuottojaan ensisijaisen yhteiskunnallisen tavoitteensa saavuttamiseen, ja niitä johdetaan vastuullisella ja avoimella tavalla. Jos vaatimukset täyttävä salkkuyritys haluaa poikkeuksellisesti jakaa voittojaan osakkailleen ja omistajilleen, sillä olisi oltava ennalta määritellyt menettelyt ja säännöt siitä, miten voittoja jaetaan. Näissä säännöissä olisi mainittava, että tällainen voittojen jakaminen ei vaaranna vaatimukset täyttävän yhteiskunnallisen salkkuyrityksen ensisijaisen yhteiskunnallisen tavoitteen saavuttamista.

(14)

Yhteiskunnallisiin yrityksiin kuuluu monenlaisia, oikeudelliselta muodoltaan erilaisia yrityksiä, jotka tuottavat yhteiskunnallisia palveluja tai tuotteita haavoittuvassa asemassa oleville, marginalisoituneille, huono-osaisille tai syrjäytyneille henkilöille. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi asunnonvälitys, terveyspalvelut, iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden avustaminen, lastenhoito, työllisyys- ja koulutuspalvelut sekä huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden hoidon järjestäminen. Yhteiskunnallisia yrityksiä ovat myös yritykset, jotka tuottavat tavaroita tai palveluja käyttäen tuotantomenetelmää, joka on niiden yhteiskunnalliseen tavoitteeseen soveltuva, mutta joiden toiminta voi jäädä yhteiskunnallisten palvelujen tai tavaroiden tuotannon ulkopuolelle. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi sellaisten henkilöiden yhteiskunnallinen ja ammatillinen integroiminen työmahdollisuuksien avulla, jotka ovat haavoittuvassa asemassa erityisesti riittämättömän pätevyyden taikka syrjäytymiseen ja marginalisoitumiseen johtavien sosiaalisten tai ammatillisten ongelmien vuoksi. Tällaiseen toimintaan voi kuulua myös ympäristönsuojelu, jolla on yhteiskunnallista vaikutusta, kuten saastumisen torjunta, kierrättäminen ja uusiutuva energia.

(15)

Koska tavoitteena on määritellä tarkasti tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat yhteissijoitusyritykset ja varmistaa, että niiden sijoitusten kohteena ovat nimenomaan yhteiskunnalliset yritykset, vaatimukset täyttävinä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneina rahastoina olisi pidettävä rahastoja, joiden on tarkoitus sijoittaa yhteenlasketuista pääomasijoituksistaan ja maksamattomista pääomasitoumuksistaan vähintään 70 prosenttia tällaisiin yrityksiin. Vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston ei tulisi sallia sijoittaa yli 30:tä prosenttia yhteenlasketuista pääomasijoituksistaan ja maksamattomista pääomasitoumuksistaan muihin kuin vaatimukset täyttäviin sijoituskohteisiin. Tämä tarkoittaa, että muiden kuin vaatimukset täyttävien sijoitusten enimmäisrajan kynnysarvona olisi aina oltava 30 prosenttia ja että 70 prosenttia vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston toiminta-ajan sijoituksista olisi varattava vaatimukset täyttäviin sijoituksiin. Nämä kynnysarvot olisi laskettava kaikkien asiaankuuluvien kustannusten sekä käteis- ja sitä vastaavien varojen vähentämisen jälkeen sijoitettavissa olevien määrien perusteella. Tässä asetuksessa olisi täsmennettävä edellä mainittujen kynnysarvojen laskemiseksi tarvittavat tiedot.

(16)

Tämän asetuksen tarkoituksena on edistää yhteiskunnallisten yritysten kasvua unionin alueella. Sijoitukset kolmansiin maihin sijoittautuneisiin vaatimukset täyttäviin salkkuyrityksiin voivat tuoda lisää pääomaa vaatimukset täyttäviin yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneisiin rahastoihin ja siten hyödyttää yhteiskunnallisia yrityksiä unionin alueella. Tämä asetus ei saisi kuitenkaan missään olosuhteissa hyödyttää sijoituksia sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneisiin salkkuyrityksiin, joista puuttuvat asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja kunkin muun sellaisen jäsenvaltion kanssa, jossa vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston osuuksia tai osakkeita on tarkoitus markkinoida, tai joista puuttuu tosiasiallinen tietojenvaihto veroasioissa.

(17)

Vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston olisi ensivaiheessa oltava sijoittautunut unioniin, jotta se voi käyttää tässä asetuksessa vahvistettua nimitystä ”EuSEF”. Komission olisi kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen soveltamispäivästä tarkasteltava uudelleen ”EuSEF”-nimityksen käytön rajoittamista unioniin sijoittautuneisiin rahastoihin ja otettava siinä huomioon kokemukset, jotka on saatu sovellettaessa komission suositusta toimenpiteistä, joilla kannustetaan kolmansia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotuksen alalla.

(18)

Vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajien olisi voitava houkutella uusia pääomasitoumuksia rahaston toiminta-aikana. Tällaiset vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston toiminta-aikana saadut uudet pääomasitoumukset olisi otettava huomioon, kun harkitaan seuraavaa sijoitusta muuhun kuin vaatimukset täyttävään sijoituskohteeseen. Uudet pääomasitoumukset olisi sallittava vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa vahvistettujen kriteerien ja edellytysten mukaisesti.

(19)

Yhteiskunnallisten yritysten erityiset rahoitustarpeet huomioon ottaen on tarpeen määritellä selkeästi, millaisia välineitä vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston olisi käytettävä tällaiseen rahoitukseen. Tästä syystä tässä asetuksessa säädetään yhtenäisistä säännöistä koskien sijoitusvälineitä, joita vaatimukset täyttävät yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneet rahastot voivat käyttää, ja joihin sisältyvät oman pääoman ehtoiset ja oman pääoman luonteiset välineet, velkainstrumentit, kuten omat vekselit ja sijoitustodistukset, sijoitukset muihin vaatimukset täyttäviin yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneisiin rahastoihin, vakuudelliset tai vakuudettomat lainat ja avustukset. Jotta voidaan estää vaatimukset täyttäviin salkkuyrityksiin tehtävien sijoitusten heikkeneminen, vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen olisi sallittava sijoittaa muihin vaatimukset täyttäviin yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneisiin rahastoihin vain, kun nämä muut yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneet rahastot eivät ole itse sijoittaneet yli 10:tä prosenttia yhteenlasketuista pääomasijoituksistaan ja maksamattomista pääomasitoumuksistaan muihin vaatimukset täyttäviin yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneisiin rahastoihin.

(20)

Vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen ydintoimintoihin kuuluu rahoituksen tarjoaminen yhteiskunnallisille yrityksille ensisijaisten sijoitusten kautta. Vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen ei pitäisi osallistua systeemisesti merkittävään pankkitoimintaan tavanomaisen vakavaraisuutta koskevan sääntelykehyksen ulkopuolella (ns. varjopankkitoimintaan). Niiden ei pitäisi myöskään noudattaa tyypillisiä pääomasijoitusstrategioita, kuten vivutettuja yritysostoja.

(21)

Sijoitussalkulle tarpeellisen joustavuuden säilyttämiseksi vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston olisi voitava sijoittaa muihin kuin vaatimukset täyttäviin kohteisiin, kunhan tällaiset muut sijoitukset eivät ylitä muille kuin vaatimukset täyttäville sijoituksille säädettyä 30 prosentin kynnysarvoa. Käteisvaroja ja sitä vastaavia varoja ei olisi otettava huomioon tätä kynnysarvoa laskettaessa, sillä tällaisia varoja ei tulisi pitää sijoituksina. Vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen olisi tehtävä sijoituksia tavalla, joka on yhdenmukainen niiden eettisen sijoitusstrategian kanssa, ja niiden ei esimerkiksi pitäisi tehdä sijoituksia, joilla rahoitetaan aseteollisuutta, joilla saatetaan loukata ihmisoikeuksia tai joihin liittyy elektroniikkajätteen valvomatonta hävittämistä.

(22)

Jotta voidaan varmistaa, että ”EuSEF”-nimitys on kaikkien unionin alueen sijoittajien silmissä luotettava ja helposti tunnistettava, ainoastaan tässä asetuksessa säädettyjä yhdenmukaisia laatukriteereitä noudattavien vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajien olisi voitava käyttää ”EuSEF”-nimitystä markkinoidessaan vaatimukset täyttäviä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja unionin alueella.

(23)

Vaatimukset täyttävillä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneilla rahastoilla olisi oltava oma, tunnistettava, niiden tarkoitukseen soveltuva profiili, minkä varmistamiseksi tällaisille rahastoille sallittavasta sijoitussalkun koostumuksesta ja sijoitustekniikoista on oltava yhdenmukaiset säännöt.

(24)

Sen varmistamiseksi, että vaatimukset täyttävät yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneet rahastot eivät osaltaan myötävaikuta systeemisten riskien muodostumiseen ja että ne sijoitustoiminnassaan keskittyvät vaatimukset täyttävien salkkuyritysten tukemiseen, rahaston tasolla ei olisi sallittava vivutuksen käyttöä. Vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajien olisi voitava ottaa lainaa, laskea liikkeeseen velkasitoumuksia tai antaa takuita vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen tasolla vain, jos tällainen lainanotto tai tällaiset velkasitoumukset tai takuut katetaan maksamattomilla sitoumuksilla eivätkä ne siten kasvata rahaston riskiä sen pääomasitoumusten tasoa suuremmaksi. Vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston sijoittajien antamat käteisennakot, jotka katetaan täysin kyseisten sijoittajien pääomasitoumuksilla, eivät kasvata vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston riskiä, joten ne olisi sallittava. Rahaston on myös pystyttävä kattamaan epätavalliset likviditeettitarpeet, joita saattaa syntyä sijoittajien pääomasitoumusten maksun ja näiden pääomien tosiasiallisen tilille saamisen välissä, minkä vuoksi lyhytaikainen lainanotto olisi sallittava edellyttäen, että tällaisen lainan määrä ei ylitä rahaston maksamattomien pääomasitoumusten määrää.

(25)

Vaatimukset täyttäviä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja on markkinoitava vain sellaisille sijoittajille, joilla on kokemusta, tietoa ja asiantuntemusta tehdä omat sijoituspäätöksensä ja arvioida asianmukaisesti rahastoihin liittyviä riskejä, ja sijoittajien luottamus ja usko vaatimukset täyttäviin yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneisiin rahastoihin on säilytettävä, minkä varmistamiseksi olisi säädettävä eräistä erityisistä suojatoimista. Vaatimukset täyttäviä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja olisi tästä syystä markkinoitava vain sellaisille sijoittajille, jotka ovat ammattimaisia asiakkaita tai joita voidaan pitää sellaisina rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (6) nojalla. Jotta vaatimukset täyttäviin yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneisiin rahastoihin tehtäviä sijoituksia varten olisi kuitenkin olemassa riittävän laaja sijoittajapohja, on toivottavaa, että myös tietyillä muilla sijoittajilla, kuten varakkailla yksityishenkilöillä, on mahdollisuus tehdä sijoituksia näihin rahastoihin. Kyseisiä muita sijoittajia varten olisi säädettävä erityisistä suojakeinoista, jotta voidaan varmistaa, että vaatimukset täyttäviä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja markkinoidaan vain sellaisille sijoittajille, joiden sijoittajaprofiili sopii tällaisten sijoitusten tekemiseen. Nämä suojakeinot sulkevat pois pitkäaikaissäästämiseen perustuvan markkinoinnin. Vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajan hallinnointiin osallistuvien johtohenkilöiden ja työntekijöiden olisi myös voitava tehdä sijoituksia hoitamaansa vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneeseen rahastoon, sillä nämä henkilöt ovat riittävän perehtyneitä voidakseen osallistua tällaisiin sijoituksiin.

(26)

Jotta voidaan varmistaa, että vain sellaiset vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajat, jotka täyttävät yhdenmukaiset markkinakäyttäytymistä koskevat vaatimukset, käyttävät ”EuSEF”-nimitystä, olisi oltava säännöt liiketoiminnan harjoittamisesta sekä kyseisten hoitajien ja niiden sijoittajien välisestä suhteesta. Samasta syystä olisi vahvistettava yhdenmukaiset ehdot, jotka koskevat tällaisten hoitajien eturistiriitojen käsittelyä. Kyseisissä säännöissä ja ehdoissa olisi myös edellytettävä, että hoitajalla on käytössä tarvittavat organisaatio- ja hallintojärjestelyt, joilla eturistiriitojen asianmukainen käsittely voidaan varmistaa.

(27)

Kun vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja aikoo siirtää tehtäviä kolmannelle osapuolelle, tällainen tehtävien siirtäminen kolmannelle osapuolelle ei saisi vaikuttaa hoitajan vastuuseen vaatimukset täyttävää yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistunutta rahastoa ja sen sijoittajia kohtaan. Hoitaja ei myöskään saisi siirtää tehtäviään niin laajasti, että sen ei enää käytännössä katsottaisi olevan vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja ja että siitä tulee postilaatikkoyhteisö. Hoitajan olisi oltava edelleen aina vastuussa siirrettyjen tehtävien asianmukaisesta hoitamisesta sekä tämän asetuksen noudattamisesta. Tehtävien siirto ei saisi vaarantaa hoitajan tehokasta valvontaa eikä varsinkaan estää hoitajaa toimimasta eikä rahastoa tulemasta hoidetuksi sijoittajien parhaan edun mukaisesti.

(28)

Myönteisten yhteiskunnallisten vaikutusten aikaansaaminen sijoittajien saaman taloudellisen tuoton lisäksi on erityisesti yhteiskunnallisiin yrityksiin keskittyvien sijoitusrahastojen olennainen piirre, joka erottaa ne muista sijoitusrahastoista. Tästä syystä tässä asetuksessa olisi edellytettävä, että vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajat ottavat käyttöön menettelyitä, joilla vaatimukset täyttäviin salkkuyrityksiin sijoittamalla aikaansaatuja myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan mitata.

(29)

Nykyisin yhteiskunnallisiin tuloksiin tai vaikutuksiin tähtäävät rahastot tavallisesti arvioivat ja keräävät tietoa siitä, miten yhteiskunnalliset yritykset saavuttavat tavoittelemansa tulokset tai vaikutukset. Yhteiskunnalliset yritykset voivat pyrkiä monenlaisiin yhteiskunnallisiin tuloksiin tai vaikutuksiin. Siksi on kehitetty erilaisia tapoja, joilla voidaan tunnistaa ja mitata yhteiskunnalliset tulokset ja vaikutukset. Esimerkiksi yritys, joka pyrkii työllistämään huono-osaisia henkilöitä, voi ilmoittaa tällaisten työllistettyjen henkilöiden määrän, joilla ei muuten olisi työpaikkaa, ja yritys, joka pyrkii parantamaan vankien sopeutumista yhteiskuntaan, voi arvioida suoritustaan rikosten uusimista koskevien lukujen perusteella. Rahastot auttavat yhteiskunnallisia yrityksiä valmistelemaan ja tarjoamaan tietoa tavoitteistaan ja saavutuksistaan sekä keräämään sitä sijoittajille. Vaikka tieto yhteiskunnallisista tuloksista ja vaikutuksista on hyvin tärkeää sijoittajille, eri yhteiskunnallisia yrityksiä ja eri rahastoja on vaikeaa vertailla, koska niiden tavoittelemissa yhteiskunnallisissa tuloksissa ja vaikutuksissa on eroja ja koska nykyiset lähestymistavat vaihtelevat. Jotta voidaan edistää tällaisten tietojen yhdenmukaisuutta ja vertailtavuutta pitkällä aikavälillä ja tiedon hankkimista koskevien menettelyjen tehokkuutta, on syytä antaa delegoituja säädöksiä tällä alalla. Delegoiduilla säädöksillä olisi myös varmistettava suurempi selkeys valvonnasta vastaavien tahojen, vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen ja yhteiskunnallisten yritysten kannalta.

(30)

”EuSEF”-nimityksen luotettavuuden varmistamiseksi olisi tässä asetuksessa annettava myös vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajan organisaatiota koskevia laatuvaatimuksia. Tästä syystä asetuksessa olisi säädettävä yhdenmukaisista ja oikeasuhteisista vaatimuksista, jotka koskevat huolehtimista riittävistä teknisistä ja henkilöstöresursseista.

(31)

Jotta voidaan varmistaa vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen asianmukainen hallinnointi ja rahastojen hoitajien kyky kattaa niiden toiminnasta aiheutuvat mahdolliset riskit, tässä asetuksessa olisi säädettävä vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajiin sovellettavista yhdenmukaisista ja oikeasuhteisista vaatimuksista, jotka koskevat riittävistä omista varoista huolehtimista. Omien varojen määrän olisi oltava riittävä vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston jatkuvuuden ja asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi.

(32)

Sijoittajansuojan vuoksi on välttämätöntä varmistaa, että vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen varat arvotetaan asianmukaisesti. Vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen säännöissä tai perustamisasiakirjoissa olisi näin ollen annettava varojen arvostamista koskevat säännökset. Tällä olisi varmistettava arvostamisen luotettavuus ja avoimuus.

(33)

”EuSEF”-nimitystä käyttävien vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajien riittävä raportoiminen toiminnastaan on varmistettava antamalla yhdenmukaiset vuosikertomuksia koskevat säännöt.

(34)

Vaikka tähän asetukseen sisältyy suojakeinoja rahastojen asianmukaisen käytön varmistamiseksi, valvontaviranomaisten olisi tehokkaasti varmistettava, että suojakeinoja noudatetaan.

(35)

Jotta ”EuSEF”-nimityksen luotettavuus sijoittajien silmissä voidaan varmistaa, on välttämätöntä, että nimitystä käyttävät vain sellaiset vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajat, joiden sijoituspolitiikka ja -tavoitteet ovat täysin avoimet. Asetuksessa olisi tämän vuoksi säädettävä yhdenmukaisista säännöistä, jotka koskevat hoitajan tiedonantovelvollisuutta sijoittajia kohtaan. Sääntöjä olisi annettava yhteiskunnallisiin yrityksiin sijoittamiselle ominaisista seikoista, jotta annetut tiedot olisivat yhdenmukaisia ja vertailtavia. Tietoja olisi annettava myös kriteereistä ja menettelyistä, joita käytetään valittaessa tietyt vaatimukset täyttäviä salkkuyrityksiä sijoituskohteiksi. Lisäksi olisi annettava tietoja sijoituspolitiikalla aikaansaatavista myönteisistä yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä niiden seurannasta ja arvioinnista. Sijoittajien tällaisia sijoituksia kohtaan tunteman luottamuksen ja uskon takaamiseksi olisi annettava tietoja myös niistä vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston sijoituskohteista, jotka ovat muita kuin vaatimukset täyttäviä salkkuyrityksiä, sekä näiden valintaperusteista.

(36)

Tässä asetuksessa säädettyjen yhdenmukaisten vaatimusten tehokkaan valvonnan varmistamiseksi kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi valvottava, että vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja noudattaa tässä asetuksessa säädettyjä yhdenmukaisia vaatimuksia. Tätä varten hoitajan, joka aikoo markkinoida rahastojaan ”EuSEF”-nimityksellä, olisi ilmoitettava aikomuksestaan kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle. Toimivaltaisen viranomaisen olisi rekisteröitävä rahaston hoitaja, jos kaikki tarvittavat tiedot on toimitettu ja jos tämän asetuksen vaatimusten noudattamista varten tarvittavat järjestelyt ovat käytössä. Tällaisen rekisteröinnin olisi oltava voimassa koko unionin alueella.

(37)

Vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen tehokkaan rajat ylittävän markkinoinnin helpottamiseksi rahaston hoitajan rekisteröinnin olisi tapahduttava mahdollisimman nopeasti.

(38)

Tässä asetuksessa säädettyjen yhdenmukaisten vaatimusten noudattamisen tehokkaan valvonnan varmistamiseksi olisi vahvistettava sääntöjä siitä, missä olosuhteissa kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle toimitetut tiedot on saatettava ajan tasalle.

(39)

Tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten tehokkaan valvonnan vuoksi olisi säädettävä myös toimivaltaisten valvontaviranomaisten välisestä rajat ylittävästä ilmoitusmenettelystä, jolla ilmoitetaan siitä, että vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja on rekisteröitynyt omassa kotijäsenvaltiossaan.

(40)

Vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajien markkinointitoimenpiteitä koskevien edellytysten on säilyttävä avoimina, minkä vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (7) perustetulle Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) (EAMV) olisi annettava tehtäväksi ylläpitää tietokantaa, jossa on lueteltu kaikki tämän asetuksen mukaisesti rekisteröityneet vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajat ja niiden hoitamat vaatimukset täyttävät yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneet rahastot.

(41)

Jos isäntäjäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on selkeitä ja todistettavissa olevia syitä uskoa, että vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja rikkoo tätä asetusta sen alueella, sen olisi ilmoitettava tästä viipymättä kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka olisi toteutettava aiheelliset toimenpiteet.

(42)

Jos vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja toimii edelleen tavalla, joka on selvästi ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen toteuttamista toimenpiteistä huolimatta tai siksi, että kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ei toteuta toimenpiteitä kohtuullisen ajan kuluessa, isäntäjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava ilmoitettuaan asiasta kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle toteuttaa kaikki aiheelliset toimenpiteet sijoittajien suojelemiseksi, mukaan luettuna mahdollisuus estää kyseistä hoitajaa jatkamasta hoitamiensa vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen markkinointia isäntäjäsenvaltion alueella.

(43)

Säädettyjen yhdenmukaisten vaatimusten tehokkaan valvonnan varmistamiseksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava luettelo valvontavaltuuksista, jotka toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava käytettävissään.

(44)

Asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi tässä asetuksessa säädetään sen keskeisten säännösten rikkomisesta aiheutuvista hallinnollisista seuraamuksista ja muista toimenpiteistä; keskeisiä säännöksiä ovat ne, jotka koskevat sijoitussalkun koostumusta, kelpoisuusehdot täyttävien sijoittajien henkilöllisyyteen liittyviä takeita sekä vaatimusta, jonka mukaan ”EuSEF”-nimitystä saa käyttää vain tämän asetuksen mukaisesti rekisteröity vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja. Näiden keskeisten säännösten rikkomisen seurauksena nimityksen käyttäminen olisi tarvittaessa kiellettävä ja asianomainen hoitaja poistettava rekisteristä.

(45)

Valvontatietoja olisi vaihdettava koti- ja isäntäjäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten sekä EAMV:n kesken.

(46)

Tässä asetuksessa säädettyjen yhdenmukaisten kriteerien noudattamisen valvonnasta vastaavien tahojen tehokas sääntely-yhteistyö edellyttää, että kaikkien kansallisten viranomaisten sekä EAMV:n on noudatettava tiukkaa salassapitovelvollisuutta.

(47)

Vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen panos unionin yhteiskunnallisesti vastuullisen sijoittamisen markkinoiden kasvuun riippuu siitä, missä määrin vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajat ottavat ”EuSEF”-nimityksen käyttöön, ja siitä, tunnistavatko sijoittajat nimityksen ja kehitetäänkö unionin alueella yhteiskunnallisia yrityksiä varten vahva ekosysteemi, jolla autetaan yrityksiä hyödyntämään käytettävissä olevia rahoitusvaihtoehtoja. Tätä varten kaikkien sidosryhmien, markkinatoimijat, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, komissio ja unionin alueen muut asianosaiset tahot mukaan luettuina, olisi pyrittävä varmistamaan, että tämän asetuksen tarjoamista mahdollisuuksista ollaan yleisesti tietoisia.

(48)

Komissiolle olisi tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täsmentämiseksi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla määritellään vaatimukset täyttävien salkkuyritysten tavoitteena olevien yhteiskunnallisten vaikutusten mittausmenetelmien yksityiskohdat, sellaiset tuotteet tai palvelut sekä tuotteiden tai palvelujen tuotantomenetelmät, jotka ovat yhteiskunnalliseen tavoitteeseen soveltuvia, ja tilanteet, joissa voittoja voidaan jakaa omistajille ja sijoittajille, sijoittajille annettavien tietojen sisältö ja siihen käytettävä menettely sekä se, millaisia eturistiriitoja vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajien on vältettävä ja mihin toimiin niiden on tämän vuoksi ryhdyttävä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja ottaa huomioon itsesääntelyä koskevat aloitteet sekä käytännesäännöt. Komission olisi otettava mukaan asianosaiset sidosryhmät ja EAMV, kun se toteuttaa kuulemismenettelyjä vaatimukset täyttävien salkkuyritysten tavoitteena olevien yhteiskunnallisten vaikutusten mittausmenetelmien yksityiskohtia koskevia delegoituja säädöksiä valmistellessaan. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(49)

Rahoituspalveluja koskevilla teknisillä standardeilla olisi varmistettava jatkuva yhdenmukaistaminen sekä huolellinen valvonta koko unionin alueella. EAMV:llä on erittäin erikoistunutta asiantuntemusta, minkä vuoksi on tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia, silloin kun niihin ei liity toimintavalintoja, luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi ja toimittaa ne komission hyväksyttäväksi.

(50)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä teknisiä täytäntöönpanostandardeja täytäntöönpanosäädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti. EAMV:lle olisi annettava tehtäväksi laatia tekniset täytäntöönpanostandardit tässä asetuksessa tarkoitetun ilmoituksen muotoa varten.

(51)

Komission olisi suoritettava asetuksen uudelleentarkastelu neljän vuoden kuluessa tämän asetuksen soveltamispäivästä, jotta voidaan arvioida vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen markkinoilla tapahtuneet muutokset koko unionin alueella. Uudelleentarkasteluun olisi sisällyttävä yleinen selvitys tämän asetuksen sääntöjen toimivuudesta ja niiden soveltamisesta saaduista kokemuksista. Uudelleentarkastelun perusteella komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus ja tarvittaessa säädösehdotuksia.

(52)

Komission olisi lisäksi neljän vuoden kuluessa tämän asetuksen soveltamispäivästä aloitettava uudelleentarkastelu, joka koskee tämän asetuksen ja muiden yhteissijoitusyrityksiin ja niiden hoitajiin sovellettavien, erityisesti direktiivin 2011/61/EU, sääntöjen vuorovaikutusta. Uudelleentarkastelussa olisi erityisesti käsiteltävä tämän asetuksen soveltamisalaa ja arvioitava, onko soveltamisalaa tarpeen laajentaa siten, että suurempien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat käyttää ”EuSEF”-nimitystä. Uudelleentarkastelun perusteella komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus ja tarvittaessa säädösehdotuksia.

(53)

Komission olisi uudelleentarkastelun yhteydessä arvioitava esteitä, jotka ovat saattaneet estää sijoittajia hyödyntämästä rahastoja, mukaan luettuna yhteisösijoittajiin mahdollisesti sovellettavan muun vakavaraisuutta koskevan sääntelyn vaikutus kyseisiin sijoittajiin. Komission olisi lisäksi kerättävä tietoa, jonka avulla voidaan arvioida ”EuSEF”-nimityksen vaikutusta Horisontti 2020 -puiteohjelman kaltaisiin unionin muihin ohjelmiin, joilla niin ikään pyritään tukemaan innovointia unionin alueella.

(54)

Toimintasuunnitelmasta pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi 7 päivänä joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon mukaisesti toteutettavan rajat ylittävien riskipääomasijoitusten veroesteitä koskevan komission tutkimuksen ja tämän asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä komission olisi harkittava vastaavan tutkimuksen suorittamista mahdollisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen veroesteistä ja arvioitava mahdollisia veroetuja, joilla kannustettaisiin yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen unionissa.

(55)

EAMV:n olisi arvioitava tämän asetuksen mukaisten valtuuksiensa ja tehtäviensä vastaanottamisesta aiheutuvat henkilöstö- ja resurssitarpeensa ja toimitettava kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

(56)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, mukaan lukien oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioitukseen (7 artikla) sekä elinkeinovapautta (16 artikla).

(57)

Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY (8) ohjaa henkilötietojen käsittelyä jäsenvaltioissa tämän asetuksen puitteissa, kun se tapahtuu jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, erityisesti jäsenvaltioiden nimeämien riippumattomien viranomaisten, valvonnassa. Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001 (9) ohjaa EAMV:tä, kun se käsittelee henkilötietoja tämän asetuksen puitteissa ja Euroopan tietosuojavaltuutetun valvonnassa.

(58)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on sisämarkkinoiden muodostaminen vaatimukset täyttäville yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneille rahastoille säätämällä puitteet vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajien rekisteröitymiselle, mikä mahdollistaa vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen markkinoinnin koko unionin alueella, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

a)

niiden hallinnoimien sijoituskohteiden yhteisarvo ei ylitä direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua kynnysarvoa;

b)

ne ovat sijoittautuneet unionin alueelle;

c)

niitä koskee direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kotijäsenvaltionsa toimivaltaisilta viranomaisilta haettava rekisteröinti;

d)

ne hallinnoivat vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen sijoitussalkkuja.

a)

täyttävät direktiivissä 2011/61/EU asetetut vaatimukset, ja

b)

edelleen aina noudattavat tämän asetuksen 3, 5 ja 10 artiklaa, 13 artiklan 2 kohtaa ja 14 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohtaa.

a)

’yhteissijoitusyrityksellä’ tarkoitetaan direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa;

b)

’vaatimukset täyttävällä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneella rahastolla’ tarkoitetaan yhteissijoitusyritystä, joka

c)

’vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajalla’ tarkoitetaan oikeushenkilöä, jonka säännöllisenä liiketoimena on ainakin yhden vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaminen;

d)

’vaatimukset täyttävällä salkkuyrityksellä’ tarkoitetaan yritystä,

e)

’vaatimukset täyttävillä sijoituksilla’ tarkoitetaan kaikkia seuraavassa mainittuja välineitä:

f)

’asiaankuuluvilla kustannuksilla’ tarkoitetaan kaikkia suoraan tai välillisesti sijoittajien maksettavaksi koituvia ja vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajan ja sijoittajien sopimia palkkioita, maksuja ja kuluja;

g)

’omalla pääomalla’ tarkoitetaan yrityksessä omistajuuden kautta syntynyttä osuutta, jota edustavat osakkeet tai muut sijoittajille tarjotut vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen pääomaan osallistumisen muodot;

h)

’oman pääoman luonteisella välineellä’ tarkoitetaan rahoitusvälinetyyppiä, joka on oman ja vieraan pääoman yhdistelmä, jonka tuotot kytketään vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen tuottamaan voittoon tai tappioon ja jonka takaisinmaksu maksulaiminlyönnin yhteydessä ei ole täysin taattu;

i)

’markkinoinnilla’ tarkoitetaan vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajan aloitteesta tai sen lukuun tapahtuvaa sen hoitaman vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston osuuksien tai osakkeiden suoraa tai välillistä tarjoamista tai kohdentamista sijoittajille, joiden kotipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on unionissa;

j)

’pääomasitoumuksella’ tarkoitetaan mitä hyvänsä sitoumusta, jonka nojalla sijoittajalla on vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa vahvistetun määräajan kuluessa velvollisuus hankkia intressi vaatimukset täyttävästä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneesta rahastosta tai tehdä pääomasijoituksia vaatimukset täyttävään yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneeseen rahastoon;

k)

’kotijäsenvaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, jossa vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajalla on kotipaikka ja jossa tätä koskee direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu toimivaltaiselta viranomaiselta haettava rekisteröinti;

l)

’isäntäjäsenvaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, joka ei ole kotijäsenvaltio ja jossa vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja markkinoi vaatimukset täyttäviä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja tämän asetuksen mukaisesti;

m)

’toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan kansallista viranomaista, jonka kotijäsenvaltio nimeää lailla tai asetuksella ottamaan tehtäväkseen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien yhteissijoitusyritysten hoitajien rekisteröinnin.

a)

sitoutuvat sijoittamaan vähintään 100 000 euroa; ja

b)

ilmoittavat kirjallisesti sijoitussitoumuksesta tehtävästä sopimuksesta erillisellä asiakirjalla, että he ovat tietoisia suunniteltuun sitoumukseen liittyvistä riskeistä.

a)

toimittava rehellisesti, oikeudenmukaisesti sekä pätevästi, varovasti ja huolellisesti;

b)

käytettävä asianmukaisia toimia ja menettelyitä estääkseen väärinkäytökset, joiden voidaan kohtuudella odottaa vaikuttavan sijoittajien sekä vaatimukset täyttävien salkkuyritysten etuihin;

c)

harjoitettava liiketoimintaa siten, että ne edistävät sijoituksen kohteena olevien vaatimukset täyttävien salkkuyritysten myönteistä yhteiskunnallista vaikutusta, hoitamiensa vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen ja niiden sijoittajien etua sekä markkinoiden häiriöttömyyttä;

d)

noudatettava suurta huolellisuutta vaatimukset täyttävien salkkuyritysten sijoitusten ja kyseisten yritysten myönteisen yhteiskunnallisen vaikutuksen valinnassa ja jatkuvassa seurannassa;

e)

tunnettava riittävässä määrin vaatimukset täyttävät salkkuyritykset, joihin ne sijoittavat;

f)

kohdeltava sijoittajia oikeudenmukaisesti;

g)

varmistettava, että yhdellekään sijoittajalle ei anneta suosituimmuuskohtelua, jollei tällainen suosituimmuuskohtelu käy ilmi vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston säännöistä tai perustamisasiakirjoista.

a)

Vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajat, henkilöt, jotka tosiasiallisesti hoitavat hoitajien liiketoimintaa, työntekijät tai muut henkilöt, jotka suoraan tai epäsuorasti käyttävät valtaa näihin hoitajiin nähden tai johon nämä käyttävät valtaa, sekä näiden hoitajien hallinnoimat vaatimukset täyttävät yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneet rahastot tai näiden sijoittajat;

b)

vaatimukset täyttävä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistunut rahasto tai sen sijoittajat sekä saman hoitajan hallinnoima toinen vaatimukset täyttävä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistunut rahasto, tai sen sijoittajat;

c)

vaatimukset täyttävä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistunut rahasto tai sen sijoittajat sekä saman hoitajan hallinnoima yhteissijoitusjärjestely tai yhteissijoitusyritys tai näiden sijoittajat.

a)

tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen eturistiriitojen tyypit;

b)

toimenpiteet, jotka vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajien on toteutettava rakenteiden sekä organisaatiota ja hallintoa koskevien menettelyjen osalta eturistiriitojen tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi, hallitsemiseksi, seuraamiseksi ja niistä ilmoittamiseksi.

a)

työllisyys ja työmarkkinat;

b)

työpaikkojen laatuun liittyvät vaatimukset ja oikeudet;

c)

sosiaalinen osallisuus ja erityisryhmien suojelu;

d)

yhdenvertainen kohtelu, yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys;

e)

kansanterveys ja turvallisuus;

f)

sosiaaliturvan saatavuus, pääsy terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmiin ja niihin kohdistuvat vaikutukset.

a)

tarvittavalla tarkkuudella ilmoitetut tiedot sijoituspolitiikan avulla aikaansaaduista yhteiskunnallisista kokonaistuloksista sekä näiden tulosten mittaamisessa käytetyistä menetelmistä;

b)

lausunto, josta käyvät ilmi mahdolliset luopumiset vaatimukset täyttävistä salkkuyrityksistä;

c)

ilmoitus siitä, tapahtuiko vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston muista sellaisista sijoituskohteista luopuminen, joita ei ole investoitu vaatimukset täyttäviin salkkuyrityksiin, 14 artiklan 1 kohdan f alakohdassa mainittujen kriteerien mukaisesti;

d)

yhteenveto niistä 14 artiklan 1 kohdan l alakohdan mukaisista toimista, joihin vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja on ryhtynyt vaatimukset täyttävien salkkuyritysten suhteen;

e)

tiedot muiden kuin 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimukset täyttävien sijoitusten luonteesta ja tarkoituksesta.

a)

kyseisen hoitajan sekä kaikkien muiden kyseisen hoitajan palkkaamien rahastojen hallinnoinnissa toimivien palveluntarjoajien henkilöllisyys ja kuvaus näiden henkilöiden tehtävistä;

b)

kyseisen hoitajan käytettävissä oleva omien varojen määrä sekä yksityiskohtainen lausunto siitä, millä perusteella kyseinen hoitaja katsoo tämän määrän olevan riittävä sen vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen asianmukaista hallinnointia varten tarvittavien teknisten ja henkilöstöresurssien kannalta;

c)

kuvaus vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston sijoitusstrategiasta ja -tavoitteista, mukaan lukien kuvaus seuraavista:

d)

myönteiset yhteiskunnalliset vaikutukset, joihin vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston sijoituspolitiikalla tähdätään, sekä mahdollisuuksien mukaan ennusteita näistä tuloksista sekä tietoa aiemmista tällä alueella saavutetuista tuloksista;

e)

menetelmät, joita yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamisessa käytetään;

f)

kuvaus muista sijoituskohteista kuin vaatimukset täyttävistä salkkuyrityksistä sekä menettelystä ja kriteereistä, joita näiden sijoituskohteiden valinnassa käytetään, ellei kyse ole käteis- tai sitä vastaavista varoista;

g)

kuvaus vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston riskiprofiilista sekä kaikista rahaston mahdollisiin sijoituskohteisiin sekä mahdollisesti käytettäviin sijoitustekniikoihin liittyvistä riskeistä;

h)

kuvaus vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston sijoituskohteiden arvostamisessa käytetystä menettelystä ja hinnoittelumenetelmästä, mukaan lukien menetelmät, joita käytetään vaatimukset täyttävien salkkuyritysten arvostamisessa;

i)

kuvaus siitä, miten vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajan saama korvaus lasketaan;

j)

kuvaus kaikista asiaankuuluvista kustannuksista sekä niiden enimmäismääristä;

k)

vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston aikaisemman toiminnan tulokset, jos ne ovat saatavilla;

l)

liiketoiminnan tukipalvelut ja muut tukitoimet, joita vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja tarjoaa tai joita tämä on kolmansien osapuolten välityksellä järjestänyt ja joiden tarkoituksena on helpottaa niiden vaatimukset täyttävien salkkuyritysten kehitystä, kasvua tai muun toiminnan jatkumista, joihin vaatimukset täyttävä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistunut rahasto sijoittaa tai, jos tällaisia palveluita tai toimia ei tarjota, selvitys syistä;

m)

kuvaus menettelyistä, joilla vaatimukset täyttävä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistunut rahasto voi muuttaa sijoitusstrategiaansa tai -politiikkaansa tai molempia.

a)

tämän artiklan 1 kohdan c–f ja l alakohdassa tarkoitettujen tietojen sisältö;

b)

se, miten tämän artiklan 1 kohdan c–f ja l alakohdassa tarkoitetut tiedot esitetään yhdenmukaisella tavalla, jotta varmistetaan niiden mahdollisimman hyvä vertailtavuus.

a)

niiden henkilöiden nimet, jotka tosiasiallisesti hoitavat vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen liiketoimintaa;

b)

niiden vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen nimet, joiden osakkeet tai osuudet ovat markkinoinnin kohteena, sekä niiden sijoitusstrategiat;

c)

tietoa järjestelyistä, joita on tehty luvussa II olevien vaatimusten täyttämiseksi;

d)

luettelo jäsenvaltioista, joissa vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja aikoo kutakin vaatimukset täyttävää yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistunutta rahastoa markkinoida;

e)

luettelo jäsenvaltioista, joihin vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja on perustanut tai aikoo perustaa vaatimukset täyttäviä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja.

a)

henkilöt, jotka tosiasiallisesti hoitavat vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston liiketoimintaa, ovat riittävän hyvämaineisia ja heillä on riittävästi kokemusta myös niistä sijoitusstrategioista, joita vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja käyttää;

b)

kaikki 1 kohdassa edellytetyt tiedot on toimitettu;

c)

edellä olevan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ilmoitetut järjestelyt ovat luvussa II olevien vaatimusten täyttämisen kannalta sopivia;

d)

edellä olevan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti toimitettu luettelo osoittaa, että kaikki vaatimukset täyttävät yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneet rahastot ovat sijoittautuneet tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdan mukaisesti.

a)

uutta vaatimukset täyttävää yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistunutta rahastoa; tai

b)

olemassa olevaa vaatimukset täyttävää yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistunutta rahastoa jäsenvaltiossa, jota ei ole mainittu 15 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetussa luettelossa.

a)

oikeus pyytää saada tutustua kaikkiin asiakirjoihin niiden muodosta riippumatta ja saada tai ottaa niistä jäljennös;

b)

oikeus pyytää vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajaa antamaan tietoja viivytyksettä;

c)

oikeus pyytää tietoja keneltä tahansa vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajan tai vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston toimintaan liittyvältä henkilöltä;

d)

oikeus tehdä tarkastuksia yrityksen tiloissa ilmoittaen tai ilmoittamatta etukäteen;

e)

oikeus varmistaa asianmukaisilla toimenpiteillä, että vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja noudattaa edelleen tämän asetuksen vaatimuksia;

f)

oikeus antaa määräys, jolla varmistetaan, että yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja noudattaa tämän asetuksen vaatimuksia ja pidättäytyy tekemästä uudelleen mitään sellaista, joka voidaan katsoa tämän asetuksen rikkomiseksi.

a)

ei noudata sijoitussalkun koostumusta koskevia vaatimuksia ja rikkoo näin 5 artiklaa;

b)

markkinoi vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston osuuksia ja osakkeita muille kuin kelpoisuusehdot täyttäville sijoittajille ja rikkoo näin 6 artiklaa;

c)

käyttää ”EuSEF”-nimitystä, vaikkei sen kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ole rekisteröinyt sitä 15 artiklan mukaisesti;

d)

käyttää ”EuSEF”-nimitystä markkinoidessaan rahastoja, jotka eivät ole sijoittautuneet 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdan mukaisesti;

e)

on saanut rekisteröinnin antamalla virheellisiä tietoja tai muutoin säännösten vastaisella tavalla ja rikkoo näin 15 artiklaa;

f)

ei toimi rehellisesti, oikeudenmukaisesti tai pätevästi, varovasti taikka huolellisesti harjoittaessaan liiketoimintaansa ja rikkoo näin 7 artiklan a alakohtaa;

g)

ei käytä asianmukaisia toimia ja menettelyitä estääkseen väärinkäytökset ja rikkoo näin 7 artiklan b alakohtaa;

h)

jättää toistuvasti noudattamatta vuosikertomusta koskevia 13 artiklan vaatimuksia;

i)

jättää toistuvasti noudattamatta tiedon antamista sijoittajille koskevaa 14 artiklan velvoitetta.

a)

toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseinen vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja noudattaa 5 ja 6 artiklan, 7 artiklan a ja b alakohdan sekä 13, 14 ja 15 artiklan vaatimuksia;

b)

kiellettävä vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajalta ”EuSEF”-nimityksen käyttö ja poistettava kyseinen rahaston hoitaja rekisteristä.

a)

se, miten paljon vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajat ovat käyttäneet ”EuSEF”-nimitystä joko omassa maassaan tai muissa jäsenvaltioissa;

b)

vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen tekemien sijoitusten maantieteellinen ja alakohtainen jakautuminen;

c)

edellä 14 artiklassa tarkoitettujen tiedonantovaatimusten tarkoituksenmukaisuus ja erityisesti se, ovatko tiedot riittäviä, jotta sijoittajat voivat tehdä perustellun sijoituspäätöksen;

d)

se, miten vaatimukset täyttävät yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneet rahastot ovat käyttäneet erilaisia vaatimukset täyttäviä sijoituksia ja miten tämä on vaikuttanut yhteiskunnallisten yritysten kehittymiseen eri puolilla unionia;

e)

mahdollisuus ottaa käyttöön unionin tason merkki yhteiskunnallisia yrityksiä varten;

f)

mahdollisuus sallia kolmansiin maihin sijoittautuneiden yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen käyttää ”EuSEF”-nimitystä ottaen huomioon kokemukset, jotka on saatu sovellettaessa komission suositusta toimenpiteistä, joilla kannustetaan EU:n ulkopuolisia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla;

g)

vaatimukset täyttävien salkkuyritysten tunnistamiskriteerien käytännön soveltaminen, tämän vaikutus yhteiskunnallisten yritysten kehittymiseen eri puolilla unionia ja yritysten myönteinen yhteiskunnallinen vaikutus;

h)

analyysi 10 artiklassa tarkoitetuista, vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajien täytäntöönpanemista menettelyistä vaatimukset täyttävien salkkuyritysten myönteisten yhteiskunnallisten vaikutusten arvioimiseksi ja arvio siitä, olisiko mahdollista ottaa käyttöön yhdenmukaiset vaatimukset yhteiskunnallisen vaikutuksen arviointia varten unionin tasolla tavalla, joka on yhdenmukainen unionin sosiaalipolitiikan kanssa;

i)

mahdollisuus laajentaa vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen markkinointia vähittäissijoittajiin;

j)

se, onko vaatimukset täyttävät yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneet rahastot aiheellista sisällyttää direktiivin 2009/65/EY mukaisiin sijoituskelpoisiin kohteisiin;

k)

se, onko tätä asetusta aiheellista täydentää säilytysyhteisöjärjestelmällä;

l)

tutkimus mahdollisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen veroesteistä ja arvio mahdollisista veroeduista, joilla kannustettaisiin yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen unionissa;

m)

arviointi esteistä, jotka ovat saattaneet estää sijoittamasta ”EuSEF”-nimitystä käyttäviin rahastoihin, mukaan luettuna muun vakavaraisuutta koskevan unionin lainsäädännön vaikutus yhteisösijoittajiin.

a)

viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2017 a–e ja g–m alakohdan osalta ja

b)

viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2015 f alakohdan osalta.

25.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 115/39

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen uuden Eurooppa 2020 -strategian käyttöönotosta. Yksi Eurooppa 2020 -strategian painopisteistä on kestävä kasvu, joka saavutetaan edistämällä resurssitehokkaampaa, kestävämpää ja kilpailukykyisempää taloutta. Energiainfrastruktuurit nostetaan keskeiseen asemaan strategian lippulaivahankkeessa ”Resurssitehokas Eurooppa”, jossa korostetaan tarvetta parantaa Euroopan verkkoja pikaisesti siten, että ne voidaan liittää yhteen koko mantereen laajuisesti, jotta mahdollistetaan erityisesti uusiutuvien energialähteiden liittäminen verkkoon.

(2)

Barcelonassa maaliskuussa 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä sovittua tavoitetta, jonka mukaan jäsenvaltioiden sähköverkkojen yhteenliitäntäasteen olisi vastattava vähintään kymmentä prosenttia niiden asennetusta tuotantokapasiteetista, ei ole vielä saavutettu.

(3)

Komission tiedonannossa ”Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen – Suunnitelma integroitua eurooppalaista energiaverkkoa varten” sekä sen pohjalta 28 päivänä helmikuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä ja Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (4) peräänkuulutettiin uutta energiainfrastruktuuripolitiikkaa, jonka avulla voidaan optimoida verkkojen kehittämistä Euroopan tasolla vuoteen 2020 ulottuvana ajanjaksona ja sen jälkeen, jotta unioni voisi saavuttaa kilpailukykyä, kestävyyttä ja toimitusvarmuutta koskevat keskeiset energiapoliittiset tavoitteensa.

(4)

Helmikuun 4 päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti tarvetta nykyaikaistaa ja laajentaa Euroopan energiainfrastruktuuria sekä liittää verkot yhteen yli rajojen, jotta jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus toimisi käytännössä, saataisiin toteutettua vaihtoehtoiset toimitus- ja kauttakuljetusreitit ja energialähteet ja uusiutuvat energialähteet voisivat kehittyä ja kilpailla perinteisten lähteiden rinnalla. Se painotti, että vuoden 2015 jälkeen mikään jäsenvaltio ei saisi olla eristyksissä Euroopan kaasu- ja sähköverkoista eikä minkään jäsenvaltion energiavarmuus saisi vaarantua asianmukaisten yhteenliitäntöjen puuttumisen vuoksi.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1364/2006/EY (5) vahvistetaan Euroopan laajuisia energiaverkkoja (TEN-E) koskevat suuntaviivat. Suuntaviivojen tavoitteena on tukea unionin energian sisämarkkinoiden toteuttamista sekä edistää energiavarojen järkiperäistä tuotantoa, kuljetusta, jakelua ja käyttöä, vähentää epäsuotuisten alueiden ja saarialueiden eristyneisyyttä, turvata unionin energiansaanti sekä energialähteet ja toimitusreitit ja monipuolistaa niitä myös yhteistyössä kolmansien maiden kanssa ja edistää kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua.

(6)

Nykyisen TEN-E-kehyksen arviointi on selvästi osoittanut, että tämä kehys on vaikuttanut myönteisesti valittuihin hankkeisiin antamalla niille poliittista näkyvyyttä, mutta siitä puuttuu kokonaisnäkemys eikä se ole riittävän kohdennettu ja joustava, jotta infrastruktuureissa havaitut puutteet voitaisiin korjata. Unionin olisi sen vuoksi lisättävä toimiaan vastatakseen tämän alan tuleviin haasteisiin ja kiinnitettävä asiaankuuluvaa huomiota siihen, että voidaan havaita mahdolliset tulevat puutteet energian kysynnässä ja tarjonnassa.

(7)

On olennaisen tärkeää nopeuttaa olemassa olevien energiainfrastruktuurien parantamista ja uusien energiainfrastruktuurien käyttöönottoa, jotta voidaan saavuttaa unionin energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet eli toteuttaa energian sisämarkkinat, turvata toimitusvarmuus, erityisesti kaasun ja öljyn osalta, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia (oikeissa olosuhteissa 30 prosenttia), kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukäytöstä 20 prosenttiin (6) ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä niin, että energiatehokkuuden lisääntyminen voi osaltaan vähentää uusien infrastruktuurien rakentamisen tarvetta. Samaan aikaan unionin on valmisteltava infrastruktuurejaan siihen, että sen energiajärjestelmässä irtaudutaan hiilestä vuoteen 2050 ulottuvalla pidemmällä aikavälillä. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi voitava ottaa huomioon myös unionin mahdolliset tulevat energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet.

(8)

Vaikka energian sisämarkkinoista säädetään sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/72/EY (7) ja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/73/EY (8), nämä sisämarkkinat ovat edelleen hajanaiset, koska kansallisia energiaverkkoja ei ole liitetty riittävällä tavalla yhteen ja koska olemassa olevia energiainfrastruktuureja ei käytetä parhaalla mahdollisella tavalla. Unionin laajuisilla integroiduilla verkoilla ja älykkäiden verkkojen käyttöönotolla on kuitenkin suuri merkitys, jotta voidaan varmistaa kilpaillut ja asianmukaisesti toimivat yhdennetyt markkinat, käyttää energiainfrastruktuureita mahdollisimman hyvin, lisätä energiatehokkuutta ja hajallaan olevien uusiutuvien energialähteiden liittämistä verkkoon sekä edistää kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä.

(9)

Unionin energiainfrastruktuureja olisi parannettava, jotta voidaan ehkäistä teknisiä häiriöitä ja parantaa niiden kykyä sietää tällaisia häiriöitä sekä luonnonkatastrofeja tai ihmisen aiheuttamia onnettomuuksia, ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia ja turvallisuusuhkia; sanottu koskee erityisesti Euroopan elintärkeitä infrastruktuureja, jotka on määritelty Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista, 8 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston direktiivissä 2008/114/EY (9).

(10)

Öljyn kuljetukseen liittyviä ympäristöriskejä voidaan merkittävästi vähentää, jos öljy kuljetetaan maaputkistojen kautta eikä vesitse.

(11)

Älykkäiden verkkojen merkitys unionin energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa tunnustetaan 12 päivänä huhtikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa ”Älykkäät verkot: innovoinnista käyttöönottoon”.

(12)

Energian varastointilaitoksilla sekä nesteytetyn maakaasun ja paineistetun maakaasun vastaanotto-, varastointi- ja kaasuttamislaitoksilla tai paineenvähennyslaitoksilla on kasvava merkitys Euroopan energiainfrastruktuureissa. Tällaisten energiainfrastruktuurien laajentaminen on tärkeä osa hyvin toimivaa verkkoinfrastruktuuria.

(13)

Syyskuun 7 päivänä 2011 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n energiapolitiikka: yhteistyö rajanaapureiden kanssa” korostetaan, että unionin olisi ulkosuhteissaan pyrittävä edistämään energiainfrastruktuurien kehittämistä sosioekonomisen kehityksen tukemiseksi unionin rajojen ulkopuolella. Unionin olisi edistettävä infrastruktuurihankkeita, joilla unionin energiaverkot liitetään kolmansien maiden verkkoihin, erityisesti naapurimaiden kanssa sekä sellaisten maiden kanssa, joiden kanssa unioni on sopinut erityisestä energiayhteistyöstä.

(14)

Jännite- ja taajuusvakavuuden takaamiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota unionin sähköverkon vakauteen, kun olosuhteet muuttuvat uusiutuvien, luonteeltaan vaihtelevien energialähteiden syötön lisääntyessä.

(15)

Euroopan kannalta merkittävien sähkön- ja kaasunsiirtoinfrastruktuurien investointitarpeiden arvioidaan olevan noin 200 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Investointimäärien huomattava lisäys aiempaan kehitykseen verrattuna ja kiireellinen tarve toteuttaa ensisijaiset energiainfrastruktuurit edellyttävät uutta toimintamallia energiainfrastruktuurien ja erityisesti luonteeltaan rajat ylittävien infrastruktuurien sääntelyyn ja rahoitukseen.

(16)

Kesäkuun 10 päivänä 2011 kokoontuneelle neuvostolle esitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ”Energiainfrastruktuurin investointi- ja rahoitustarpeet” varoitetaan, että noin puolet vuoteen 2020 mennessä tarvittavista kokonaisinvestoinneista on vaarassa joko myöhästyä tai jäädä kokonaan toteuttamatta lupien myöntämiseen, sääntelyyn ja rahoitukseen liittyvien esteiden takia.

(17)

Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan laajuisten energiaverkkojen viiveetöntä kehittämistä ja yhteentoimivuutta koskevat säännöt, jotta voidaan saavuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen energiapoliittiset tavoitteet eli varmistaa energian sisämarkkinoiden toimivuus ja energian toimitusvarmuus unionissa, edistää energiatehokkuutta ja energiansäästöä sekä uusiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien energiamuotojen kehittämistä ja edistää energiaverkkojen yhteenliittämistä. Näiden tavoitteiden kautta tämä asetus edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja tuo koko unionille kilpailukykyyn sekä taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviä hyötyjä.

(18)

Euroopan laajuisten verkkojen ja niiden tosiasiallisen yhteentoimivuuden kehittämiseksi on tärkeää varmistaa toiminnan koordinointi sähkön siirtoverkonhaltijoiden välillä. Jotta voidaan tältä osin varmistaa verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun asetuksen (EY) N:o 714/2009 (10) asiaa koskevien säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (11) mukaisesti. Suuntaviivat, jotka koskevat toiminnan koordinoinnin toteuttamista sähkön siirtoverkonhaltijoiden välillä unionin tasolla, olisi hyväksyttävä tarkastelumenettelyä noudattaen, sillä kyseisiä suuntaviivoja sovelletaan yleisesti kaikkiin siirtoverkonhaltijoihin.

(19)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 713/2009 (12) perustetulle energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle, jäljempänä ’virasto’, annetaan tällä asetuksella merkittäviä lisätehtäviä, ja sille olisi annettava oikeus periä maksuja joistakin näistä lisätehtävistä.

(20)

Kaikkien jäsenvaltioiden ja sidosryhmien tiiviin kuulemisen jälkeen komissio on määritellyt 12 strategista Euroopan laajuista ensisijaista energiainfrastruktuuria, joiden toteuttaminen vuoteen 2020 mennessä on olennaisen tärkeää unionin energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensisijaiset infrastruktuurit koskevat erilaisia maantieteellisiä alueita tai aihealueita sähkön siirtoa ja varastointia, kaasun siirtoa ja varastointia, nesteytettyä tai paineistettua maakaasua, älykkäitä verkkoja, sähkönsiirron valtaväyliä, hiilidioksidin siirtoa ja öljyä koskevien infrastruktuurien aloilla.

(21)

Yhteistä etua koskevissa hankkeissa olisi noudatettava yhteisiä, läpinäkyviä ja puolueettomia arviointiperusteita sen mukaan, miten ne vaikuttavat energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sähkön ja kaasun osalta hankkeiden olisi oltava osa viimeisintä saatavilla olevaa kymmenvuotista verkon kehittämissuunnitelmaa, jotta ne voitaisiin sisällyttää toiseen unionin luetteloon ja sitä seuraaviin luetteloihin. Suunnitelmassa olisi erityisesti otettava huomioon 4 päivänä helmikuuta 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät tarpeesta integroida reuna-alueiden energiamarkkinat unionin sisämarkkinoihin.

(22)

Olisi perustettava alueellisia ryhmiä, joiden tehtävänä on ehdottaa ja tarkastella uudelleen yhteistä etua koskevia hankkeita, jotta voidaan laatia yhteistä etua koskevien hankkeiden alueellisia luetteloja. Laajan yksimielisyyden saavuttamiseksi alueellisten ryhmien olisi varmistettava jäsenvaltioiden, kansallisten sääntelyviranomaisten, hankkeen toteuttajien ja asianomaisten sidosryhmien tiivis yhteistyö. Yhteistyön olisi mahdollisimman pitkälti perustuttava kansallisten sääntelyviranomaisten ja siirtoverkonhaltijoiden olemassa oleviin alueellisiin yhteistyörakenteisiin ja muihin jäsenvaltioiden ja komission perustamiin rakenteisiin. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi osana tällaista yhteistyötä tarvittaessa annettava alueellisille ryhmille neuvoja, jotka koskevat muun muassa ehdotettujen hankkeiden sääntelyyn liittyvien seikkojen toteutettavuutta ja lakisääteisen hyväksynnän ehdotetun aikataulun toteutettavuutta.

(23)

Sen varmistamiseksi, että yhteistä etua koskevien hankkeiden unionin luettelo, jäljempänä ’unionin luettelo’, rajoittuu hankkeisiin, jotka edistävät eniten strategisten energiainfrastruktuurien ensisijaisten käytävien ja alueiden toteuttamista, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä unionin luettelo ja tarkastella sitä uudelleen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, kunnioittaen kuitenkin jäsenvaltioiden oikeutta hyväksyä niiden alueeseen liittyvät yhteistä etua koskevat hankkeet. Tähän asetukseen johtaneeseen säädösehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa tehdyn analyysin mukaan tällaisten hankkeiden lukumääräksi arvioidaan sähkön alalla noin 100 ja kaasun alalla 50. Kun otetaan huomioon kyseinen arvio sekä tarve turvata tämän asetuksen tavoitteiden saavuttaminen, yhteistä etua koskevien hankkeiden kokonaismäärän olisi oltava hallittavissa, eikä se siten saisi merkittävästi ylittää 220:tä. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(24)

Uusi unionin luettelo olisi laadittava joka toinen vuosi. Seuraavassa unionin luettelossa ei saisi olla sellaisia yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka on saatu päätökseen tai jotka eivät enää täytä tässä asetuksessa säädettyjä asiaankuuluvia arviointiperusteita ja vaatimuksia. Olemassa oleviin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka on määrä sisällyttää seuraavaan unionin luetteloon, olisi sen vuoksi sovellettava samaa alueellisten luettelojen ja unionin luettelon laatimista koskevaa valintamenettelyä kuin ehdotettuihin hankkeisiin, mutta tästä aiheutuva hallinnollinen rasite olisi pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä, esimerkiksi käyttämällä mahdollisuuksien mukaan aiemmin toimitettuja tietoja ja ottamalla huomioon hankkeen toteuttajien vuosikertomukset.

(25)

Yhteistä etua koskevat hankkeet olisi toteutettava mahdollisimman pian, ja niitä olisi seurattava ja arvioitava tiiviisti aiheuttamatta kuitenkaan liiallista hallinnollista rasitetta hankkeen toteuttajille. Komission olisi nimitettävä eurooppalaisia koordinaattoreita hankkeille, joissa ilmenee erityisiä vaikeuksia.

(26)

Lupaprosessit eivät saisi aiheuttaa hankkeen kokoon tai monimutkaisuuteen nähden suhteetonta hallinnollista rasitetta eivätkä luoda esteitä Euroopan laajuisten verkkojen kehittämiselle ja markkinoille pääsylle. Helmikuun 19 päivänä 2009 kokoontunut neuvosto korosti päätelmissään tarvetta yksilöidä ja poistaa investoinnin esteet, muun muassa yksinkertaistamalla suunnittelu- ja konsultointimenettelyjä. Nämä päätelmät vahvistettiin 4 päivänä helmikuuta 2011 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa, joka päätelmissään korosti jälleen, että on tärkeää järkeistää ja parantaa lupaprosesseja, kuitenkin siten, että samalla otetaan huomioon kansalliset toimivaltuudet.

(27)

Unionin energia-, liikenne- ja televiestintäinfrastruktuurien alan yhteistä etua koskevien hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista olisi synergian luomiseksi koordinoitava silloin, kun se on taloudelliselta tai tekniseltä taikka ympäristön tai alueidenkäytön suunnittelun kannalta järkevää, ja siten, että turvallisuusnäkökohdat otetaan asiaankuuluvasti huomioon. Näin ollen voitaisiin erilaisia Euroopan laajuisia verkkoja suunniteltaessa asettaa etusijalle liikenne-, viestintä- ja energiaverkkojen yhteenliittäminen siten, että maa-alaa käytetään mahdollisimman vähän ja huolehditaan samalla mahdollisuuksien mukaan siitä, että olemassa olevia ja/tai käyttämättömiä reittejä käytetään uudelleen, jotta voidaan vähentää mahdollisimman paljon hankkeiden kielteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä ympäristö- ja rahoitusvaikutuksia.

(28)

Yhteistä etua koskeville hankkeille olisi annettava kansallisella tasolla ensisijainen asema, jotta voidaan varmistaa niiden nopea hallinnollinen käsittely. Toimivaltaisten viranomaisten olisi pidettävä yhteistä etua koskevia hankkeita yleisen edun mukaisina. Hankkeille, joilla on haitallisia ympäristövaikutuksia, olisi myönnettävä lupa yleisen edun kannalta pakottavista syistä, kun kaikki luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (13) ja yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (14) edellytykset täyttyvät.

(29)

Sen, että perustetaan yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen kokoamaan yhteen tai koordinoimaan kaikkia lupamenettelyjä (”keskitetty palvelupiste”), pitäisi vähentää monimutkaisuutta, parantaa tehokkuutta ja avoimuutta sekä tehostaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Toimivaltaisten viranomaisten pitäisi olla toimintakykyisiä mahdollisimman pian nimeämisensä jälkeen.

(30)

Vaikka yleisön osallistumisesta ympäristöalan päätöksentekomenettelyihin on olemassa vakiintuneita vaatimuksia, lisätoimenpiteet ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa korkeimpien mahdollisten avoimuutta ja yleisön osallistumista koskevien vaatimusten soveltaminen kaikissa yhteistä etua koskevien hankkeiden lupaprosessiin liittyvissä merkityksellisissä kysymyksissä.

(31)

Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 13 päivänä joulukuuta 2011 annetun parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU (15) ja, soveltuvin osin, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY (16), tiedon saatavuudesta, yleisön osallistumisesta päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuudesta ympäristöasioissa Århusissa 25 päivänä kesäkuuta 1998 allekirjoitetun yleissopimuksen (17) (Århusin yleissopimus) ja valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen (Espoon yleissopimus) moitteettomalla ja koordinoidulla täytäntöönpanolla olisi varmistettava ympäristövaikutusten arvioinnin pääperiaatteiden yhdenmukaistaminen myös rajat ylittävissä tapauksissa. Jäsenvaltioiden olisi koordinoitava yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liittyviä arviointejaan ja järjestettävä mahdollisuuksien mukaan yhteisiä arviointeja. Jäsenvaltioita olisi kannustettava vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja hallinnollisia valmiuksia lupaprosesseissa.

(32)

On tärkeää järkeistää ja parantaa lupaprosesseja kunnioittaen – niin pitkälle kuin mahdollista ja ottaen toissijaisuusperiaate asianmukaisesti huomioon – uuden infrastruktuurin rakentamista koskevia kansallisia toimivaltuuksia ja menettelyjä. Koska energiainfrastruktuureja on pikaisesti kehitettävä, lupaprosessien yksinkertaistamiseen olisi liitettävä selkeä määräaika, johon mennessä asianomaisten viranomaisten on tehtävä päätöksensä hankkeen rakentamisesta. Määräajan olisi tehostettava menettelyjen rakennetta ja toteuttamista, eikä se missään tapauksessa saisi vaarantaa ympäristönsuojelua ja yleisön osallistumista koskevien tiukkojen vaatimusten noudattamista. Jäsenvaltiot voisivat silti pyrkiä mahdollisuuksien mukaan lyhentämään entisestään tässä asetuksessa säädettyjä enimmäistason määräaikoja. Toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että määräaikoja noudatetaan, ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan, että valitukset, joissa riitautetaan kattavan päätöksen aineellinen tai prosessioikeudellinen laillisuus, käsitellään mahdollisimman tehokkaasti.

(33)

Jos jäsenvaltiot katsovat sen aiheelliseksi, ne voivat sisällyttää kattavaan päätökseen päätöksiä, jotka koskevat yksittäisten maanomistajien kanssa käytyjä neuvotteluja kiinteistön käyttöoikeuden myöntämisestä, kiinteistön omistuksesta tai oikeudesta hallita kiinteistöä, alueidenkäytön suunnittelua, jolla määritetään tietyn alueen, mukaan lukien muut rakennuskohteet, kuten moottoritiet, rautatiet, rakennukset ja luonnonsuojelualueet ja jota ei toteuteta nimenomaisesti suunniteltua hanketta varten, sekä toimintalupien myöntämistä. Yhteistä etua koskeva hanke voisi lupamenettelyjen yhteydessä kattaa siihen liittyvän infrastruktuurin, siltä osin kuin se on hankkeen rakentamisen tai toimivuuden kannalta olennaista.

(34)

Tämän asetuksen ja erityisesti sen lupien myöntämistä, yleisön osallistumista ja yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamista koskevien säännösten ei pitäisi rajoittaa kansainvälisen ja unionin oikeuden soveltamista, mukaan lukien ympäristön ja ihmisten terveyden suojelua koskevat säännökset sekä yhteisen kalastus- ja meripolitiikan nojalla hyväksytyt säännökset.

(35)

Infrastruktuurin käyttäjien olisi yleisesti ottaen vastattava täysin yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämis-, rakentamis-, toiminta- ja ylläpitokustannuksista. Yhteistä etua koskevien hankkeiden kustannukset pitäisi voida jakaa rajojen yli, kun kustannuksia ei markkinoiden kysyntää tai tariffeihin kohdistuvia odotettuja vaikutuksia koskevan arvion perusteella voida odottaa katettavan infrastruktuurin käyttäjien maksamilla tariffeilla.

(36)

Kustannusten asianmukaista jakamista koskevan keskustelun lähtökohtana olisi käytettävä infrastruktuurihankkeen kustannusten ja hyötyjen arviointia, joka tehdään energiajärjestelmän laajuiseen analyysiin perustuvan yhdenmukaistetun menetelmän pohjalta osana kymmenvuotisia verkon kehittämissuunnitelmia, jotka siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiset verkostot laativat asetuksen (EY) N:o 714/2009 ja maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 (18) nojalla ja jotka virasto arvioi. Kyseisessä arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon yksikkökohtaisten investointikustannusten vertailua koskevat indikaattorit ja vastaavat vertailuarvot.

(37)

Entistä yhdentyneemmillä energian sisämarkkinoilla tarvitaan selkeitä ja läpinäkyviä sääntöjä kustannusten jakamisesta rajojen yli, jotta voidaan nopeuttaa investointeja rajat ylittävään infrastruktuuriin. Helmikuun 4 päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto muistutti, että on tärkeää edistää verkkoinvestoinneille otollisia sääntelypuitteita ja vahvistaa tariffit rahoitustarpeita vastaavalle tasolle sekä jakaa rajat ylittävien investointien kustannukset asianmukaisesti kilpailua ja kilpailukykyä tehostaen ja ottaen huomioon kuluttajiin kohdistuvat vaikutukset. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi päättäessään kustannusten jakamisesta rajojen yli huolehdittava siitä, että sen vaikutukset kansallisiin tariffeihin eivät aiheuta suhteetonta rasitetta kuluttajille. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi lisäksi vältettävä hankkeiden päällekkäiseen tukeen liittyvät riskit ottamalla huomioon todelliset tai arvioidut maksut ja tulot. Maksut ja tulot olisi otettava huomioon vain siltä osin, kuin niiden tarkoituksena on kattaa asiaankuuluvat kustannukset, ja niiden olisi mahdollisimman pitkälti liityttävä kyseisiin hankkeisiin. Kun investointipyynnössä otetaan huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden rajojen yli ulottuvat hyödyt, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi kuultava kyseisiä siirtoverkonhaltijoita hankekohtaisesta kustannus-hyötyanalyysista.

(38)

Voimassa olevassa energian sisämarkkinoita koskevassa oikeudessa edellytetään, että sähkö- ja kaasuverkkoihin pääsystä perittävät tariffit kannustavat asianmukaisesti investointeihin. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi energian sisämarkkinoita koskevaa oikeutta soveltaessaan varmistettava vakaa ja ennustettava sääntelykehys sekä kannustimia yhteistä etua koskeville hankkeille, myös pitkän aikavälin kannustimia, jotka ovat oikeassa suhteessa hankkeen riskeihin. Tämä koskee erityisesti innovatiivisia sähkönsiirtoteknologioita, jotka mahdollistavat uusiutuvien energialähteiden, hajanaisten energiavarojen tai kysynnänohjauksen laajamittaisen integroinnin yhteenliitettyihin verkkoihin, ja kaasunsiirtoinfrastruktuureja, jotka tarjoavat markkinoille varakapasiteettia tai lisäävät niiden joustavuutta siten, että lyhyen aikavälin kaupankäynti tai korvaava toimitus on mahdollista toimitushäiriöiden aikana.

(39)

Tätä asetusta sovelletaan ainoastaan lupien myöntämiseen asetuksessa tarkoitettuihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, yleisön osallistumiseen tällaisiin hankkeisiin ja tällaisten hankkeiden säännöstämiseen. Jäsenvaltiot saavat kuitenkin kansallisen oikeutensa nojalla soveltaa samoja tai vastaavia sääntöjä muihin hankkeisiin, joilla ei ole tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan yhteistä etua koskevan hankkeen asemaa. Jäsenvaltiot saavat sääntelyyn liittyvien kannustimien osalta kansallisen oikeutensa nojalla soveltaa samoja tai vastaavia sääntöjä yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka kuuluvat sähkön varastoinnin luokkaan.

(40)

Niiden jäsenvaltioiden, joissa energiainfrastruktuurihankkeilla ei nykyisin ole kansallisessa tärkeysjärjestyksessä korkeinta mahdollista oikeudellista asemaa lupamenettelyissä, olisi harkittava tällaisen aseman käyttöönottoa ja erityisesti arvioitava, nopeuttaisiko tämä lupaprosessia.

(41)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 663/2009 (19) Euroopan energia-alan elvytysohjelma (EEPR) on osoittanut lisäarvon, jota saadaan kokoamalla yksityistä rahoitusta unionin merkittävän rahoitustuen avulla, jotta Euroopan kannalta merkittävät hankkeet voidaan toteuttaa. Helmikuun 4 päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että joihinkin energiainfrastruktuurihankkeisiin voidaan tarvita rajoitettua julkista rahoitusta yksityisen lisärahoituksen saamiseksi. Talous- ja finanssikriisin ja talousarviorajoitusten vuoksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi kehitettävä avustusten ja rahoitusvälineiden kautta annettavaa kohdennettua tukea, joka houkuttelee uusia sijoittajia investoimaan energiainfrastruktuurien ensisijaisiin käytäviin ja alueisiin samalla, kun unionin rahoitusosuus pidetään mahdollisimman pienenä. Toimenpiteissä olisi hyödynnettävä kokemuksia, joita saadaan kokeiluvaiheessa hankejoukkovelkakirjojen käyttämisestä infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen.

(42)

Sähkö-, kaasu- ja hiilidioksidialan yhteistä etua koskevien hankkeiden olisi voitava saada unionin rahoitustukea tutkimuksiin ja tietyin edellytyksin töihin, heti kun tällaista rahoitusta on käytettävissä Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen nojalla avustusten tai innovatiivisten rahoitusvälineiden muodossa. Näin voidaan varmistaa räätälöidyn tuen antaminen yhteistä etua koskeville hankkeille, jotka eivät ole kannattavia voimassa olevan sääntelykehyksen nojalla ja nykyisissä markkinaolosuhteissa. On tärkeää välttää kilpailun vääristyminen erityisesti sellaisten hankkeiden välillä, joilla edistetään unionin saman ensisijaisen käytävän toteuttamista. Rahoitustuen antamisessa olisi varmistettava tarvittava synergia rakennerahastojen kanssa, joista rahoitetaan paikallisesti tai alueellisesti merkittäviä älykkäitä energianjakeluverkkoja. Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtävissä investoinneissa olisi sovellettava kolmivaiheista harkintaa. Ensinnäkin markkinoille olisi annettava investoinneissa etusija. Toiseksi, jos investoinnit eivät toteudu markkinoilla, olisi tarkasteltava sääntelyyn liittyviä ratkaisuja ja tarvittaessa mukautettava sääntelykehystä sekä varmistettava sen asianmukainen soveltaminen. Kolmanneksi, jos kahden ensimmäisen vaiheen perusteella ei pystytä varmistamaan tarvittavia investointeja yhteistä etua koskevaan hankkeeseen, siihen voitaisiin myöntää unionin rahoitustukea, jos se täyttää sovellettavat kelpoisuusehdot.

(43)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli Euroopan laajuisten energiaverkkojen kehittämistä ja yhteentoimivuutta ja liitäntöjä näihin verkkoihin, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(44)

Näin ollen asetukset (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 olisi muutettava.

(45)

Näin ollen päätös N:o 1364/2006/EY olisi kumottava,

a)

käsitellään sellaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöintiä, jotka ovat välttämättömiä ensisijaisten käytävien ja alueiden toteuttamiseksi ja jotka kuuluvat liitteessä II määriteltyihin sähkön, kaasun, öljyn ja hiilidioksidin energiainfrastruktuuriluokkiin, jäljempänä ’energiainfrastruktuuriluokat’;

b)

helpotetaan yhteistä etua koskevien hankkeiden viiveetöntä toteuttamista järkeistämällä, koordinoimalla entistä tiiviimmin ja nopeuttamalla lupaprosesseja ja parantamalla yleisön osallistumista;

c)

vahvistetaan rajat ylittävää kustannusten jakamista ja riskisidonnaisia kannustimia koskevat säännöt ja ohjeistus yhteistä etua koskevia hankkeita varten;

d)

määritetään ehdot, joilla yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada unionin rahoitustukea.

1)

’energiainfrastruktuurilla’ kaikkia fyysisiä laitteita tai laitoksia, jotka kuuluvat energiainfrastruktuuriluokkiin ja jotka sijaitsevat unionin alueella tai yhdistävät unionin ja yhden tai useamman kolmannen maan;

2)

’kattavalla päätöksellä’ jäsenvaltion yhden tai useamman viranomaisen, tuomioistuimia lukuun ottamatta, tekemää päätöstä tai tekemien päätösten sarjaa, jolla määritetään, voidaanko hankkeen toteuttajalle myöntää lupa energiainfrastruktuurin rakentamiseen hankkeen toteuttamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hallinnollisen muutoksenhakumenettelyn yhteydessä tehtävien päätösten soveltamista;

3)

’hankkeella’ yhtä tai useampaa energiainfrastruktuuriluokkiin kuuluvaa johtoa, putkijohtoa, laitosta, laitetta tai laitteistoa;

4)

’yhteistä etua koskevalla hankkeella’ hanketta, joka on välttämätön liitteessä I määriteltyjen energiainfrastruktuurien ensisijaisten käytävien ja alueiden toteuttamiseksi ja joka kuuluu 3 artiklassa tarkoitettuun unionin luetteloon yhteistä etua koskevista hankkeista;

5)

’energiainfrastruktuurin pullonkaulalla’ energiajärjestelmän fyysisten virtojen rajoitusta, jonka syynä on riittämätön siirtokapasiteetti, mukaan lukien infrastruktuurin puuttuminen;

6)

’hankkeen toteuttajalla’ yhtä seuraavista:

7)

’älykkäällä verkolla’ sähköverkkoa, jossa voidaan ottaa kustannustehokkaalla tavalla huomioon kaikkien siihen liitettyjen käyttäjien – tuottajien ja kuluttajien sekä niiden, jotka ovat sekä tuottajia että kuluttajia – käyttötottumukset ja toiminta siten, että voidaan varmistaa taloudellisesti tehokkaat ja kestävät energiajärjestelmät, joissa hävikki on vähäistä ja laatu, toimitusvarmuus ja turvallisuus ovat korkeatasoisia;

8)

’töillä’ osien, järjestelmien ja palvelujen, mukaan lukien ohjelmistot, ostoa, hankintaa ja käyttöönottoa sekä hankkeeseen liittyvien kehittämis-, rakennus- ja asennustöiden toteuttamista, laitteistojen vastaanottoa ja hankkeen käynnistämistä;

9)

’tutkimuksila’ hankkeen toteuttamisen valmistelemiseksi tarvittavia toimia, mukaan lukien valmistelevat tutkimukset, toteutettavuustutkimukset, arvioinnit, testit ja validointitutkimukset, mukaan lukien ohjelmistot, sekä muut tekniset tukitoimet tai ennakolta toteutettavat toimet, joita tarvitaan hankkeen suunnittelussa ja kehittämisessä ja hankkeen rahoitusta koskevien päätösten tekemisessä; näitä ovat esimerkiksi kohteiden tutkiminen ja rahoitusjärjestelyn valmistelu;

10)

’kansallisella sääntelyviranomaisella’ direktiivin 2009/72/EY 35 artiklan 1 kohdan tai direktiivin 2009/73/EY 39 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyä kansallista sääntelyviranomaista;

11)

’käyttöönotolla’ prosessia, jossa hanke saatetaan käyttökuntoon sen jälkeen, kun se on rakennettu.

a)

kullekin yksittäiselle ehdotukselle yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi on saatava niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä, joiden alueeseen hanke liittyy, ja jos jäsenvaltio päättää olla antamatta hyväksyntäänsä, sen on perusteltava päätöksensä kyseiselle ryhmälle;

b)

sen on otettava huomioon komission neuvot, joiden tavoitteena on varmistaa, että yhteistä etua koskevien hankkeiden kokonaismäärä on hallittavissa.

a)

varmistaa, että siihen sisällytetään ainoastaan 4 artiklassa tarkoitetut arviointiperusteet täyttäviä hankkeita;

b)

varmistaa alueiden välisen johdonmukaisuuden ottaen huomioon liitteessä III olevassa 2 kohdan 12 alakohdassa tarkoitetun energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston, jäljempänä ’virasto’, lausunnon;

c)

ottaa huomioon liitteessä III olevassa 2 kohdan 9 alakohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden lausunnot; ja

d)

pyrkii varmistamaan, että yhteistä etua koskevien hankkeiden kokonaismäärä unionin luettelossa on hallittavissa.

a)

hanke on välttämätön vähintään yhden energiainfrastruktuurien ensisijaisen käytävän ja alueen toteuttamiseksi;

b)

hankkeen mahdolliset kokonaishyödyt, jotka on arvioitu 2 kohdassa säädettyjen erityisten arviointiperusteiden mukaisesti, ovat sen kustannuksia suuremmat, myös pidemmällä aikavälillä; ja

c)

hanke täyttää jonkin seuraavista kriteereistä:

a)

liitteessä II olevassa 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuihin energiainfrastruktuuriluokkiin kuuluvien sähkön siirto- ja varastointihankkeiden on edistettävä merkittävästi vähintään yhtä seuraavista erityistavoitteista:

b)

liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin energiainfrastruktuuriluokkiin kuuluvien kaasuhankkeiden on edistettävä merkittävästi vähintään yhtä seuraavista erityistavoitteista:

c)

liitteessä II olevassa 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun energiainfrastruktuuriluokkaan kuuluvien älykkään sähköverkon hankkeiden on edistettävä merkittävästi kaikkia seuraavia erityistavoitteita:

d)

liitteessä II olevassa 3 kohdassa tarkoitettuihin energiainfrastruktuuriluokkiin kuuluvien öljynsiirtohankkeiden on edistettävä merkittävästi kaikkia seuraavia erityistavoitteita:

e)

liitteessä II olevassa 4 kohdassa tarkoitettuihin energiainfrastruktuuriluokkiin kuuluvien hiilidioksidinsiirtohankkeiden on edistettävä merkittävästi kaikkia seuraavia erityistavoitteita:

a)

kunkin ehdotetun hankkeen kiireellisyys markkinoiden yhdentymistä, muun muassa vähintään yhden jäsenvaltion eristyneisyyden poistamista, sekä kilpailua, kestävyyttä ja toimitusvarmuutta koskevien unionin energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta;

b)

niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, joita kukin hanke koskee, sekä yhtäläisten mahdollisuuksien varmistaminen hankkeille, joihin osallistuu reuna-alueiden jäsenvaltioita;

c)

kunkin hankkeen vaikutus alueelliseen yhteenkuuluvuuteen, ja

d)

hankkeen täydentävyys muihin ehdotettuihin hankkeisiin nähden.

a)

toteutettavuus- ja suunnittelututkimukset;

b)

kansallisen sääntelyviranomaisen tai muun asianomaisen viranomaisen hyväksyntä;

c)

rakentaminen ja käyttöönotto;

d)

10 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu lupaprosessin aikataulu.

a)

hankkeen kehittämisessä, rakentamisessa ja käyttöönotossa saavutettu edistys, erityisesti lupa- ja kuulemismenettelyjen osalta;

b)

tarvittaessa viivästykset suhteessa toteuttamissuunnitelmaan, tällaisten viivästysten syyt ja tiedot muista ilmenneistä vaikeuksista;

c)

tarvittaessa tarkistettu suunnitelma viivästysten ratkaisemiseksi.

a)

siltä osin kuin direktiivien 2009/72/EY ja 2009/73/EY 22 artiklan 7 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä sovelletaan kansallisten lakien mukaisesti, kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että investointi toteutetaan;

b)

tapauksissa, joissa a alakohdan mukaisia kansallisten sääntelyviranomaisten toimenpiteitä ei sovelleta, hankkeen toteuttajan on valittava kolmas osapuoli rahoittamaan tai rakentamaan hanke kokonaan tai osittain. Hankkeen toteuttajan on tehtävä näin, ennen kuin viivästys toteuttamissuunnitelman mukaiseen käyttöönottopäivään verrattuna on yli kaksi vuotta;

c)

tapauksissa, joissa kolmatta osapuolta ei valita b alakohdan mukaisesti, jäsenvaltio tai, kun jäsenvaltio on niin säätänyt, kansallinen sääntelyviranomainen voi kahden kuukauden kuluessa b alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä nimetä kolmannen osapuolen rahoittamaan tai rakentamaan hanke, ja hankkeen toteuttajan on hyväksyttävä tämä;

d)

tapauksissa, joissa viivästys toteuttamissuunnitelman mukaiseen käyttöönottopäivään verrattuna on yli kaksi vuotta ja kaksi kuukautta, komissio voi asianomaisten jäsenvaltioiden hyväksynnän saatuaan ja niiden tehdessä täysimääräisesti yhteistyötä julkaista kaikille sellaisille kolmansille osapuolille, joista voi tulla hankkeen toteuttajia, avoimen ehdotuspyynnön hankkeen toteuttamiseksi sovitun aikataulun mukaisesti;

e)

sovellettaessa c tai d alakohtaa verkonhaltijan, jonka alueella investointi sijaitsee, on annettava toteuttaville verkonhaltijoille tai sijoittajille tai kolmannelle osapuolelle kaikki investoinnin toteuttamisessa tarvittavat tiedot, liitettävä uudet energiavarat siirtoverkkoon ja tehtävä yleensäkin parhaansa helpottaakseen investoinnin toteuttamista sekä yhteistä etua koskevan hankkeen turvallista, luotettavaa ja tehokasta toimintaa ja ylläpitoa.

a)

edistettävä hankkeita, joita varten hänet on nimetty eurooppalaiseksi koordinaattoriksi, sekä rajat ylittävää vuoropuhelua hankkeen toteuttajien ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien välillä;

b)

avustettava tarpeen mukaan kaikkia osapuolia asianomaisten sidosryhmien kuulemisessa ja tarvittavien lupien saamisessa hankkeille;

c)

tarvittaessa annettava hankkeen toteuttajille neuvoja hankkeen rahoituksesta;

d)

varmistettava, että asianomaiset jäsenvaltiot antavat asianmukaista tukea ja strategista ohjausta hankkeiden valmistelua ja toteutusta varten;

e)

toimitettava komissiolle vuosittain ja tarvittaessa toimeksiantonsa päättyessä kertomus hankkeiden edistymisestä sekä kaikista vaikeuksista ja esteistä, jotka voivat merkittävästi viivästyttää hankkeen (hankkeiden) käyttöönottopäivää. Komissio toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja asianomaisille ryhmille.

a)

toimivaltainen viranomainen ilmoittaa siirrosta komissiolle ja joko toimivaltainen viranomainen tai hankkeen toteuttaja julkaisee tätä koskevat tiedot 9 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla;

b)

vain yksi viranomainen on vastuussa tietystä yhteistä etua koskevasta hankkeesta, on hankkeen toteuttajan ainoa yhteyspiste kattavaa päätöstä koskevassa prosessissa tietystä yhteistä etua koskevasta hankkeesta ja koordinoi kaikkien asiaankuuluvien asiakirjojen ja tietojen toimittamista.

a)

Hakemusta edeltävä menettely, joka kattaa ajanjakson lupaprosessin alkamisesta siihen, kun toimivaltainen viranomainen hyväksyy jätetyt hakemusasiakirjat, toteutetaan kahden vuoden ohjeellisen ajanjakson kuluessa.

Kyseinen menettely sisältää hankkeen toteuttajien mahdollisesti laatimien ympäristöraporttien valmistelun.

Lupaprosessin alkamisajankohdan määrittämiseksi hankkeen toteuttajien on ilmoitettava hankkeesta kirjallisesti asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja liitettävä ilmoitukseen kohtuullisen yksityiskohtainen kuvaus hankkeesta. Toimivaltaisen viranomaisen on viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta todettava ilmoitus vastaanotetuksi myös muiden asianomaisten viranomaisten puolesta tai, jos se ei katso hankkeen olevan riittävän kypsä lupaprosessiin, hylättävä se kirjallisesti. Toimivaltaisen viranomaisen on perusteltava ilmoituksen hylkääminen myös muiden asianomaisten viranomaisten puolesta. Toimivaltaisen viranomaisen antaman vastaanottoilmoituksen allekirjoituspäivä on lupaprosessin alkamispäivä. Jos hanke koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota, lupaprosessin alkamispäivä on päivä, jona asianomainen toimivaltainen viranomainen hyväksyy viimeisen ilmoituksen.

b)

Lakisääteinen lupamenettely, joka kattaa ajanjakson jätettyjen hakemusasiakirjojen hyväksymispäivästä siihen, kun tehdään kattava päätös, saa kestää enintään vuoden ja kuusi kuukautta. Jäsenvaltiot voivat asettaa lyhyemmän määräajan, jos sitä pidetään asianmukaisena.

a)

Toimivaltaisen viranomaisen on todettuaan ilmoituksen vastaanotetuksi 1 kohdan a alakohdan mukaisesti yksilöitävä tiiviissä yhteistyössä muiden asianomaisten viranomaisten kanssa ja tarvittaessa hankkeen toteuttajan ehdotuksen perusteella niiden tietojen kattavuus ja yksityiskohtaisuus, jotka hankkeen toteuttajan on toimitettava osana hakemusasiakirjoja kattavan päätöksen hakemiseksi. Yksilöinti tehdään liitteessä VI olevassa 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun tarkistuslistan pohjalta.

b)

Toimivaltaisen viranomaisen on tiiviissä yhteistyössä hankkeen toteuttajan ja muiden asianomaisten viranomaisten kanssa ja ottaen huomioon a alakohdan mukaisesti toteutettujen toimien tulokset määriteltävä lupaprosessin yksityiskohtainen aikataulu liitteessä VI olevan 2 kohdan suuntaviivojen mukaisesti.

Kahden tai useamman jäsenvaltion rajan ylittävien hankkeiden osalta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on laadittava yhteinen aikataulu, jossa ne pyrkivät sovittamaan yhteen omat aikataulunsa.

c)

Toimivaltaisen viranomaisen on hakemusasiakirjojen luonnoksen vastaanotettuaan tarvittaessa ja myös muiden asianomaisten viranomaisten puolesta esitettävä hankkeen toteuttajalle pyyntö, joka koskee puuttuvien tietojen toimittamista ja jossa voidaan käsitellä ainoastaan a alakohdassa yksilöityjä kysymyksiä. Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä hakemus tarkastelua varten kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa puuttuvien tietojen toimittamisesta. Lisätietoja voidaan pyytää vain siinä tapauksessa, että se on perusteltua muuttuneiden olosuhteiden vuoksi.

a)

11 artiklan mukaisesti laaditun menetelmän mukainen hankekohtainen kustannus-hyötyanalyysi, jossa otetaan huomioon kyseisen jäsenvaltion rajojen yli ulottuvat hyödyt;

b)

liiketoimintasuunnitelma, jossa arvioidaan hankkeen taloudellista kannattavuutta, mukaan lukien valittu rahoitusratkaisu, sekä liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvan yhteistä etua koskevan hankkeen osalta markkinatestauksen tulokset; ja

c)

jos hankkeen toteuttajat pääsevät asiasta yhteisymmärrykseen, rajat ylittävää kustannusten jakamista koskeva perusteltu ehdotus.

—

siirtorajoitusmaksut tai muut maksut;

—

tulot, jotka saadaan asetuksen (EY) N:o 714/2009 13 artiklan nojalla perustetusta siirtoverkonhaltijoiden välisestä korvausmekanismista.

a)

kuhunkin asianomaiseen jäsenvaltioon kohdistuvien vaikutusten arviointi, myös verkkotariffien osalta;

b)

3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun liiketoimintasuunnitelman arviointi;

c)

alueelliset tai unionin laajuiset myönteiset ulkoisvaikutukset, joita hankkeesta aiheutuisi;

d)

asianomaisten hankkeen toteuttajien kuulemisen tulokset.

a)

vapautus direktiivin 2009/73/EY 32, 33 ja 34 artiklan sekä 41 artiklan 6, 8 ja 10 kohdan säännösten soveltamisesta kyseisen direktiivin 36 artiklan nojalla;

b)

vapautus asetuksen (EY) N:o 714/2009 16 artiklan 6 kohdan tai direktiivin 2009/72/EY 32 artiklan sekä 37 artiklan 6 ja 10 kohdan säännösten soveltamisesta asetuksen (EY) N:o 714/2009 17 artiklan nojalla;

c)

vapautus direktiivin 2003/55/EY (20) 22 artiklan nojalla; tai

d)

vapautus asetuksen (EY) N:o 1228/2003 (21) 7 artiklan nojalla.

a)

vapautus direktiivin 2009/73/EY 32, 33 ja 34 artiklan sekä 41 artiklan 6, 8 ja 10 kohdan säännösten soveltamisesta kyseisen direktiivin 36 artiklan nojalla;

b)

vapautus asetuksen (EY) N:o 714/2009 16 artiklan 6 kohdan tai direktiivin 2009/72/EY 32 artiklan sekä 37 artiklan 6 ja 10 kohdan säännösten soveltamisesta asetuksen (EY) N:o 714/2009 17 artiklan nojalla;

c)

vapautus direktiivin 2003/55/EY 22 artiklan nojalla; tai

d)

vapautus asetuksen (EY) N:o 1228/2003 7 artiklan nojalla.

a)

ennakoivaa investointia koskevat säännöt; tai

b)

ennen hankkeen käyttöönottoa tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten huomioon ottamista koskevat säännöt; tai

c)

säännöt, jotka koskevat lisätuoton saamista hankkeeseen investoidusta pääomasta; tai

d)

kaikki muut tarpeellisiksi ja asianmukaisiksi katsotut toimenpiteet.

a)

1 kohdassa tarkoitetuista kannustimista kansallisten sääntelyviranomaisten parhaiden käytäntöjen vertailuanalyysin pohjalta;

b)

yhteisestä menetelmästä, jolla arvioidaan sähkö- ja kaasualan infrastruktuurihankkeisiin tehtävistä investoinneista aiheutuvia tavanomaista suurempia riskejä.

a)

12 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukainen hankekohtainen kustannus-hyötyanalyysi antaa näyttöä merkittävistä myönteisistä ulkoisvaikutuksista esimerkiksi toimitusvarmuuden, yhteisvastuun tai innovoinnin alalla;

b)

hankkeesta on tehty rajat ylittävää kustannusten jakamista koskeva päätös 12 artiklan nojalla; tai, kun on kyse yhteistä etua koskevista hankkeista, jotka kuuluvat liitteessä II olevassa 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun luokkaan ja joista ei sen vuoksi tehdä rajat ylittävää kustannusten jakamista koskevaa päätöstä, hankkeessa on pyrittävä tarjoamaan palveluja rajojen yli, kehittämään teknologisia innovaatioita ja varmistamaan rajat ylittävien verkkojen toiminnan turvallisuus;

c)

hanke ei ole liiketoimintasuunnitelman ja muiden, erityisesti mahdollisten sijoittajien tai luotonantajien taikka kansallisen sääntelyviranomaisen tekemien arviointien mukaan kaupallisesti kannattava. Hankkeen kaupallista kannattavuutta arvioitaessa on otettava huomioon 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kannustimia koskeva päätös ja sen perustelut.

a)

edistyminen 3 artiklan mukaisesti valittujen yhteistä etua koskevien hankkeiden suunnittelussa, kehittämisessä, rakentamisessa ja käyttöönotossa ja tapauksen mukaan toteutuksen viivästykset ja muut ilmenneet vaikeudet;

b)

varat, jotka unioni on sitonut ja maksanut yhteistä etua koskeviin hankkeisiin verrattuna rahoitettujen yhteistä etua koskevien hankkeiden kokonaisarvoon;

c)

sähkö- ja kaasualan osalta jäsenvaltioiden välisen yhteenliitäntäasteen kehitys, vastaava energian hintojen kehitys sekä verkon järjestelmähäiriöiden lukumäärä, niiden syyt ja niihin liittyvät taloudelliset kustannukset;

d)

lupien myöntämisen ja yleisön osallistumisen osalta erityisesti:

e)

sääntelyn osalta erityisesti:

f)

se, miten tehokkaasti tällä asetuksella edistetään markkinoiden yhdentymistä vuoteen 2014 ja 2015 mennessä koskevia tavoitteita, vuotta 2020 koskevia energia- ja ilmastotavoitteita sekä pidemmällä aikavälillä siirtymistä vähähiiliseen talouteen vuoteen 2050 mennessä.

a)

yleiset, päivitetyt tiedot kustakin yhteistä etua koskevasta hankkeesta, mukaan lukien maantieteelliset tiedot;

b)

5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kunkin yhteistä etua koskevan hankkeen toteuttamissuunnitelma;

c)

11 artiklan mukaisesti laaditun menetelmän pohjalta tehdyn kustannus-hyötyanalyysin keskeiset tulokset asianomaisista yhteistä etua koskevista hankkeista, lukuun ottamatta kaupallisesti arkaluonteisia tietoja;

d)

unionin luettelo;

e)

varat, jotka unioni on jakanut ja maksanut kuhunkin yhteistä etua koskevaan hankkeeseen.

1)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

2)

Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

Kulut

Tämän asetuksen 4–12 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 347/2013 11 artiklassa tarkoitettuihin Sähkö-ENTSOn toimintoihin liittyvistä kustannuksista vastaavat siirtoverkonhaltijat, ja kustannukset otetaan huomioon tariffeja laskettaessa. Sääntelyviranomaiset hyväksyvät kustannukset ainoastaan, jos ne ovat kohtuullisia ja oikeasuhteisia.”

3)

Lisätään 18 artiklaan uusi kohta seuraavasti:

”4 a.   Komissio voi antaa suuntaviivoja toiminnan koordinoinnin täytäntöönpanosta siirtoverkonhaltijoiden välillä unionin tasolla. Näiden suuntaviivojen on oltava sopusoinnussa tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitettujen verkkosääntöjen kanssa ja perustuttava niihin sekä tämän asetuksen 8 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin hyväksyttyihin määrityksiin ja viraston lausuntoon. Komissio ottaa suuntaviivoja antaessaan huomioon erilaiset alueelliset ja kansalliset toimintavaatimukset.

Kyseiset suuntaviivat hyväksytään 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

4)

Lisätään 23 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (26) 5 artiklaa.

1)

Korvataan 8 artiklan 10 kohdan a alakohta seuraavasti:

2)

Korvataan 11 artikla seuraavasti:

‘11 artikla

Kulut

Tämän asetuksen 4–12 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 347/2013 11 artiklassa tarkoitettuihin Kaasu-ENTSOn toimintoihin liittyvistä kustannuksista vastaavat siirtoverkonhaltijat, ja kustannukset otetaan huomioon tariffeja laskettaessa. Sääntelyviranomaiset hyväksyvät kustannukset ainoastaan, jos ne ovat kohtuullisia ja oikeasuhteisia.”