16.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 242/1

(1)

Euroopan yhteisö ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet Lissabonin toimintaohjelman mukaisesti lisäämään Euroopassa toimivien yritysten kilpailukykyä. Yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivasta toimittamisesta julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille (HVTYK) 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 2004/387/EY (3) mukaisesti komission ja jäsenvaltioiden olisi tarjottava julkishallintojen ja yhteisön kansalaisten väliseen tiedonvaihtoon tehokkaat ja yhteentoimivat tiedotus- ja viestintäjärjestelmät.

(2)

Päätöksen 2004/387/EY mukaiset yleiseurooppalaiset sähköiset viranomaispalvelut vaativat toimenpiteitä tullivalvonnan järjestämisen tehokkuuden parantamiseksi ja saumattoman tiedonkulun varmistamiseksi, jotta voidaan tehostaa tulliselvitystä, vähentää hallinnollista rasitusta, torjua petoksia, järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia, huolehtia fiskaalisista eduista, suojata teollis- ja tekijänoikeuksia sekä kulttuuriperintöä, lisätä tavaroiden ja kansainvälisen kaupan turvallisuutta sekä parantaa terveyden- ja ympäristönsuojelua. Tätä varten on ratkaisevan tärkeää käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa (ICT) tullitarkoituksiin.

(3)

Yksinkertaisen, sähköiseen tiedonsiirtoon perustuvan toimintaympäristön luomisesta tullille ja kaupalle 5 päivänä joulukuuta 2003 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (4), joka seurasi komission tiedonantoa ”Yksinkertainen, sähköiseen tiedonsiirtoon perustuva toimintaympäristö tullille ja kaupalle”, kehotetaan komissiota laatimaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa monivuotinen strateginen suunnitelma yhdenmukaisen ja yhteentoimivan sähköisen toimintaympäristön luomiseksi yhteisöön tullin alalla. Yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2913/92 (5) edellytetään tietotekniikan käyttöä yleisilmoitusten esittämisessä ja sähköisessä tiedonvaihdossa tulliviranomaisten välillä, jotta tullivalvonta perustuisi automaattisiin riskianalyysijärjestelmiin.

(4)

Sen vuoksi on tarpeellista määritellä paperittoman tulli- ja kauppaympäristön luomisen tavoitteet samoin kuin siinä tarvittavat rakenne, keinot ja määräajat.

(5)

Komission olisi pantava tämä päätös täytäntöön tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Sen vuoksi on tarpeellista määritellä asianomaisten osapuolten vastuut ja tehtävät ja säätää siitä, kuinka kustannukset on jaettava komission ja jäsenvaltioiden välillä.

(6)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi jaettava viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien yhteisön vastuulla ja kansallisella vastuulla olevia osia koskeva vastuu yhteisön tullitoimintaa koskevan toimintaohjelman (Tulli 2007) hyväksymisestä 11 päivänä helmikuuta 2003 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 253/2003/EY (6) periaatteita noudattaen ja ottaen huomioon sisämarkkinoiden verotuksen järjestelmiä vahvistavasta yhteisön ohjelmasta (Fiscalis 2003–2007 -ohjelma) 3 päivänä joulukuuta 2002 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2235/2002/EY (7).

(7)

Tämän päätöksen noudattamisen ja erilaisten kehitettävien järjestelmien keskinäisen johdonmukaisuuden turvaamiseksi on tarpeellista luoda seurantamekanismi.

(8)

Säännöllisissä jäsenvaltioiden ja komission kertomuksissa olisi annettava tietoja tämän päätöksen täytäntöönpanon edistymisestä.

(9)

Komission, tulliviranomaisten ja talouden toimijoiden tiivis yhteistyö on tarpeen paperittoman ympäristön toteuttamiseksi. Yhteistyön helpottamiseksi tullipoliittisen ryhmän olisi varmistettava tämän päätöksen täytäntöönpanon edellyttämien toimien yhteensovittaminen. Talouden toimijoita olisi kuultava sekä kansallisella että yhteisön tasolla näiden toimien valmistelun kaikissa vaiheissa.

(10)

Liittyvien ja ehdokasmaiden olisi saatava osallistua näihin toimiin osana liittymisvalmisteluja.

(11)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli paperittoman toimintaympäristön luomista tullille ja kaupalle, vaan se voidaan sen laajuuden tai vaikutusten vuoksi siksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(12)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) mukaisesti.

(13)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta pidentää tämän päätöksen 4 artiklan 2, 3 ja 5 kohdassa säädettyjä määräaikoja. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän päätöksen muita kuin keskeisiä osia, niistä on päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen,

a)

helpottaa tuonti- ja vientimenettelyjä;

b)

vähentää säännösten noudattamisesta aiheutuvia ja hallinnollisia kustannuksia sekä lyhentää tulliselvitysaikoja;

c)

sovittaa yhteen yhteinen lähestymistapa tavaroiden valvontaan;

d)

auttaa turvaamaan kaikkien tullien ja muiden maksujen asianmukainen kantaminen;

e)

turvata kansainvälistä toimitusketjua koskevan asiaankuuluvan tiedon nopea vaihto;

f)

mahdollistaa viejä- ja tuojamaiden viranomaisten sekä tulliviranomaisten ja talouden toimijoiden välinen saumaton tiedonkulku sallimalla järjestelmään syötettyjen tietojen uudelleen käyttö.

a)

yhdenmukaistettu tiedonvaihto kansainvälisesti hyväksyttyjen tietomallien ja sanomamuotojen pohjalta;

b)

tulli- ja tulliin liittyvien prosessien uudelleen suunnittelu niiden tehokkuuden optimoimiseksi, niiden yksinkertaistamiseksi ja tullisääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kulujen vähentämiseksi;

c)

laajan sähköisten tullipalvelujen valikoiman tarjoaminen talouden toimijoille niin että nämä voivat toimia samalla tavalla kaikkien jäsenvaltioiden tulliviranomaisten kanssa.

a)

talouden toimijat;

b)

komissio;

c)

tavaroiden kansainväliseen liikkumiseen osallistuvat muut hallinnot tai virastot, jäljempänä ’muut hallinnot tai virastot’.

a)

tuonti- ja vientiselvitysjärjestelmät, jotka ovat yhteentoimivia passitusjärjestelmän kanssa ja mahdollistavat saumattoman tiedonkulun tullijärjestelmien välillä koko yhteisössä,

b)

talouden toimijoiden tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmä, joka on yhteentoimiva valtuutettujen talouden toimijoiden järjestelmän kanssa ja mahdollistaa näiden talouden toimijoiden rekisteröitymisen yhdellä kertaa kaikkea yhteydenpitoa varten tulliviranomaisten kanssa koko yhteisön alueella, ottaen huomioon jo olemassa olevat yhteisön tai kansalliset järjestelmät,

c)

järjestelmä, joka koskee valtuutusmenettelyä, mukaan lukien tiedottaminen ja kuuleminen, valtuutetuille talouden toimijoille myönnettävien lupien hallinnointia sekä näiden lupien rekisteröintiä tulliviranomaisten saavavilla olevaan tietokantaan.

a)

yhteisten liityntäpisteiden puitteet, jotka antavat talouden toimijoille mahdollisuuden käyttää samaa liityntää sähköisten tulli-ilmoitusten esittämiseen myös silloin, kun tullimenettely tapahtuu toisessa jäsenvaltiossa;

b)

talouden toimijoille tarkoitetut sähköiset rajapinnat, joiden avulla nämä voivat hoitaa kaiken tulliin liittyvän asioinnin tulliviranomaisten kanssa siinä jäsenvaltiossa, johon ne ovat sijoittuneet, vaikka asia koskisi useita jäsenvaltioita; ja

c)

yhden luukun palvelut, jotka tarjoavat saumattoman tiedonkulun talouden toimijoiden ja tulliviranomaisten, tulliviranomaisten ja komission sekä tulliviranomaisten ja muiden hallintojen ja virastojen välillä ja joiden avulla talouden toimijat voivat antaa tullille kaikki tuonti- tai vientiselvityksen vaatimat tiedot myös silloin, kun muu kuin tullia koskeva lainsäädäntö niitä vaatii.

a)

asiaa koskevat toteutettavuustutkimukset sekä yhteiset toiminnalliset ja tekniset järjestelmämäärittelyt;

b)

yhteiset tuotteet ja palvelut, mukaan luettuina tarvittavat tullitietoja ja muita tulliin liittyviä tietoja sisältävät yhteiset viitejärjestelmät;

c)

yhteisen tietoliikenneverkon ja yhteisen järjestelmärajapinnan (CCN/CSI) palvelut jäsenvaltioille;

d)

sähköisten tullijärjestelmien toteutuksen ja käytön aikaiset jäsenvaltioiden ja komission toteuttamat yhteisön yleisen toimialueen yhteensovittamistoimet;

e)

komission sähköisten tullijärjestelmien toteutuksen ja käytön aikana toteuttamat yhteisön ulkoisen toimialueen yhteensovittamistoimet, ei kuitenkaan kansallisiin tarpeisiin suunnitellut palvelut.

a)

kansalliset toiminnalliset ja tekniset järjestelmämäärittelyt;

b)

kansalliset järjestelmät, myös tietokannat;

c)

verkkoyhteydet tulliviranomaisten ja talouden toimijoiden välillä sekä tulliviranomaisten ja muiden hallintojen tai virastojen välillä samassa jäsenvaltiossa;

d)

ohjelmistot tai laitteistot, joita jäsenvaltio pitää tarpeellisina, jotta järjestelmää voitaisiin käyttää täysimääräisesti.

a)

yhteisön vastuulla olevien sähköisten tullijärjestelmien osien perustamisen, vaatimustenmukaisuuden testauksen, käyttöönoton, käytön ja tuen yhteensovittaminen;

b)

tässä päätöksessä tarkoitettujen järjestelmien ja palveluiden yhteensovittaminen muiden asiaankuuluvien sähköisiin viranomaispalveluihin liittyvien hankkeiden kanssa yhteisön tasolla;

c)

sille 8 artiklan 2 kohdassa edellytetyn monivuotisen strategisen suunnitelman nojalla osoitettujen tehtävien suorittaminen;

d)

yhteisön vastuulla ja kansallisella vastuulla olevien osien kehittämisen yhteensovittaminen, jotta hankkeet voidaan toteuttaa synkronoidusti;

e)

sähköisten tullipalvelujen ja yhden luukun palvelujen yhteensovittaminen yhteisön tasolla näiden palvelujen edistämiseksi ja toteuttamiseksi kansallisella tasolla;

f)

koulutustarpeiden yhteensovittaminen.

a)

sähköisten tullijärjestelmien kansallisten osien perustamisen, niiden vaatimustenmukaisuuden testauksen, käyttöönoton, käytön ja tuen yhteensovittaminen;

b)

tässä päätöksessä tarkoitettujen järjestelmien ja palveluiden yhteensovittaminen muiden asiaankuuluvien sähköisiin viranomaispalveluihin liittyvien hankkeiden kanssa kansallisella tasolla;

c)

niille 8 artiklan 2 kohdassa edellytetyn monivuotisen strategisen suunnitelman nojalla osoitettujen tehtävien suorittaminen;

d)

tiedottaminen säännöllisesti komissiolle niistä toimenpiteistä, jotka on toteutettu, jotta kansalliset viranomaiset tai talouden toimijat voivat täysipainoisesti hyödyntää sähköisiä tullijärjestelmiä;

e)

sähköisten tullipalvelujen ja yhden luukun palvelujen edistäminen ja toteuttaminen kansallisella tasolla;

f)

tarvittavan koulutuksen tarjoaminen tullivirkamiehille ja muille toimivaltaisille virkamiehille.

a)

strategioiden, tarvittavien voimavarojen ja kehitysvaiheiden määrittäminen;

b)

kaikkien sähköisiä tullitoimintoja koskevien toimintojen yhteensovittaminen, jotta varmistetaan voimavarojen, myös niiden, jotka jo ovat käytössä kansallisella ja yhteisön tasolla, käyttäminen mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti;

c)

oikeudellisten ja toiminnallisten sekä koulutukseen ja tietotekniseen kehittämiseen liittyvien näkökohtien yhteensovittaminen ja tiedottaminen näistä näkökohdista tulliviranomaisille ja talouden toimijoille;

d)

kaikkien asianomaisten osapuolten täytäntöönpanotoimien yhteensovittaminen;

e)

asianomaisille osapuolille 4 artiklassa asetettujen määräaikojen noudattaminen.

16.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 242/11

(1)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden suvereniteettiin ja lainkäyttövaltaan kuuluvia merivesiä on Välimerellä, Itämerellä, Mustallamerellä ja Koillis-Atlantilla, mukaan lukien Azoreja, Madeiraa ja Kanariansaaria ympäröivät vedet.

(2)

On ilmeistä, että merellisiin luonnonvaroihin kohdistuvat paineet ja merten tarjoamien ekologisten palvelujen kysyntä ovat usein liian suuria ja että yhteisön on rajoitettava merivesiin kohdistuvaa vaikutustaan.

(3)

Meriympäristö on arvokas perintö, jota on suojeltava, säilytettävä ja mahdollisuuksien mukaan ennallistettava siten, että perimmäisenä tavoitteena on säilyttää biologinen monimuotoisuus ja turvata monimuotoiset ja dynaamiset meret ja valtameret, jotka ovat puhtaita, terveitä ja tuottavia. Tällä direktiivillä olisi toteutettava Euroopan unionin tulevan meripolitiikan ympäristöosuus.

(4)

Kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1600/2002/EY (4) mukaisesti on laadittu meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskeva teemakohtainen strategia, jonka yleisenä tavoitteena on merien kestävän käytön edistäminen ja meriekosysteemien säilyttäminen.

(5)

Teemakohtaisen strategian kehittämisessä ja täytäntöönpanossa olisi pyrittävä meriekosysteemien säilyttämiseen. Tähän lähestymistapaan olisi sisällytettävä suojelualueet, ja sitä olisi sovellettava kaikkeen meriympäristöön vaikuttavaan ihmisen toimintaan.

(6)

On tarpeen jatkaa sellaisten biologisten ja ympäristötavoitteiden sekä viitekehysten määrittelyä, joissa otetaan huomioon elinympäristöjen sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/43/ETY (5) (jäljempänä ’luontotyyppidirektiivi’), luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetussa neuvoston direktiivissä 79/409/ETY (6) (jäljempänä ’lintudirektiivi’) ja yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY (7) vahvistetut tavoitteet sekä asiaan liittyvät kansainväliset sopimukset.

(7)

Sovellettaessa ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa ihmisen toiminnan hallintaan siten, että samalla mahdollistetaan merten tarjoamien hyödykkeiden ja palvelujen kestävä käyttö, ensisijaisena tavoitteena olisi pidettävä yhteisön meriympäristön hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitoa, sen suojelun ja säilyttämisen jatkamista sekä merien tilan huonontumisen estämistä.

(8)

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan avoin ja johdonmukainen lainsäädäntökehys. Tämän kehyksen olisi myötävaikutettava eri politiikkojen johdonmukaisuuteen ja edistettävä ympäristönäkökohtien sisällyttämistä muihin politiikan aloihin, kuten yhteiseen kalastuspolitiikkaan, yhteiseen maatalouspolitiikkaan sekä muihin asiaan liittyviin yhteisön politiikan aloihin. Lainsäädäntökehyksen olisi muodostettava yleinen perusta toimille ja mahdollistettava toteutettavien toimien koordinointi ja johdonmukaisuus sekä niiden yhdentäminen asianmukaisella tavalla yhteisön muun lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten nojalla toteutettaviin toimiin.

(9)

Yhteisön meriympäristön muodostavien merialueiden tai osa-alueiden erilaiset olosuhteet, ongelmat ja tarpeet edellyttävät erilaisia ja yksilöllisiä ratkaisuja. Erilaisuus olisi otettava huomioon meristrategioiden valmistelun kaikissa vaiheissa, mutta erityisesti valmisteltaessa, suunniteltaessa ja pantaessa täytäntöön toimenpiteitä yhteisön meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi merialueiden ja osa-alueiden tasolla.

(10)

Tämän vuoksi kunkin jäsenvaltion olisi laadittava merivesiään varten meristrategia, joka koskee erityisesti kyseisen jäsenvaltion omia vesiä, mutta jossa otetaan samalla huomioon kyseessä olevan merialueen tai osa-alueen yleinen tilanne. Meristrategioiden olisi johdettava ympäristön hyvän tilan saavuttamiseen tai ylläpitoon tähtäävien toimenpideohjelmien toteuttamiseen. Jäsenvaltioita ei kuitenkaan pitäisi vaatia ryhtymään erityisiin toimenpiteisiin, jos meriympäristö ei ole merkittävässä vaarassa tai jos kustannukset olisivat kohtuuttomat meriympäristöön kohdistuviin riskeihin nähden, edellyttäen että päätös olla toteuttamatta toimia on asianmukaisesti perusteltu.

(11)

Koska meriympäristö on luonteeltaan rajat ylittävä, jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä varmistaakseen kutakin merialuetta tai osa-aluetta koskevan meristrategian laatimisen koordinoidusti. Koska merialueet tai osa-alueet kuuluvat osittain sekä muille jäsenvaltioille että kolmansille maille, jäsenvaltioiden olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan tiivis koordinointi kaikkien kyseessä olevien jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa. Merialueilla tai osa-alueilla jo olemassa olevia institutionaalisia rakenteita, erityisesti meriä koskevia alueellisia yleissopimuksia, olisi käytettävä, mikäli se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, kyseisen koordinoinnin varmistamiseksi.

(12)

Jos meren tila on siinä määrin kriittinen, että kiireelliset toimet ovat tarpeen, jäsenvaltioiden, joilla on yhteisiä rajoja tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvalla merialueella tai osa-alueella, olisi pyrittävä sopimaan toimintasuunnitelmasta, johon sisältyy toimenpideohjelmien toteuttamisen aikaistaminen. Tällaisissa tapauksissa komissiota olisi kehotettava harkitsemaan mahdollisuuksia tukea jäsenvaltioita näiden tehostetuissa pyrkimyksissä parantaa meriympäristöä määrittelemällä kyseinen alue pilottihankkeeksi.

(13)

Koska kaikilla jäsenvaltioilla ei ole tässä direktiivissä tarkoitettuja merivesiä, direktiivin sellaisten säännösten vaikutus, jotka koskevat yksinomaan jäsenvaltioita, joilla on merivesiä, olisi rajattava koskemaan ainoastaan kyseisiä jäsenvaltioita.

(14)

Koska kansainvälisen tason toimet ovat välttämättömiä yhteistyön ja koordinaation saavuttamiseksi, tällä direktiivillä olisi edelleen lisättävä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sellaisten toimien johdonmukaisuutta, jotka perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin.

(15)

Yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat sopimuspuolina Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, joka hyväksyttiin merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 23 päivänä maaliskuuta 1998 tehdyllä neuvoston päätöksellä 98/392/EY (8). Tässä direktiivissä olisi sen vuoksi otettava kaikilta osin huomioon yhteisön ja sen jäsenvaltioiden velvoitteet, jotka perustuvat mainittuihin sopimuksiin.

(16)

Direktiivillä olisi lisäksi tuettava yhteisön voimakasta kantaa, jonka se on ilmaissut hyväksyessään biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 25 päivänä lokakuuta 1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä 93/626/ETY (9), biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämisestä, merien biologisen monimuotoisuuden säilyttävästä ja kestävästä käytöstä ja merien suojelualueiden maailmanlaajuisen verkon luomisesta vuoteen 2012 mennessä. Lisäksi sillä olisi myötävaikutettava biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten seitsemännessä konferenssissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Konferenssissa hyväksyttiin merien ja rannikoiden biologista monimuotoisuutta koskeva laaja työohjelma sekä päämääriä, tavoitteita ja toimia, joilla pyritään pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden häviäminen kansallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti sekä varmistamaan meriekosysteemien mahdollisuudet tukea hyödykkeiden ja palvelujen tarjontaa, sekä suojeltuja alueita koskeva työohjelma, jonka tavoitteena on luoda suojeltujen merialueiden ekologisesti edustavat järjestelmät vuoteen 2012 mennessä ja varmistaa niiden ylläpito. Jäsenvaltioiden velvollisuus nimetä Natura 2000 -alueita lintudirektiivin ja luontotyyppidirektiivin mukaisesti edistää osaltaan merkittävästi tätä prosessia.

(17)

Direktiivillä olisi myötävaikutettava siihen, että yhteisö ja jäsenvaltiot voivat täyttää useaan kansainväliseen sopimukseen perustuvat velvoitteensa ja merkittävät sitoumuksensa, jotka liittyvät meriympäristön suojeluun pilaantumiselta; näitä sopimuksia ovat neuvoston päätöksellä 94/157/EY (10) hyväksytty Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus, neuvoston päätöksellä 98/249/EY (11) hyväksytty Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus, mukaan lukien sen uusi, neuvoston päätöksellä 2000/340/EY (12) hyväksytty merialueen ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelua ja säilyttämistä koskeva liite V sekä vastaava lisäys 3, neuvoston päätöksellä 77/585/ETY (13) hyväksytty Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskeva yleissopimus ja siihen vuonna 1995 tehdyt, neuvoston päätöksellä 1999/802/EY (14) hyväksytyt muutokset, sekä neuvoston päätöksellä 83/101/ETY (15) hyväksytty Välimeren suojelemista maalta peräisin olevalta pilaantumiselta koskeva pöytäkirja ja siihen vuonna 1996 tehdyt, neuvoston päätöksellä 1999/801/EY (16) hyväksytyt muutokset. Tällä direktiivillä olisi myötävaikutettava myös siihen, että jäsenvaltiot voivat täyttää Mustanmeren suojelemisesta pilaantumiselta tehtyyn yleissopimukseen perustuvat velvoitteensa ja noudattaa sopimuksen yhteydessä tehtyjä merkittäviä sitoumuksia, jotka liittyvät meriympäristön suojeluun pilaantumiselta. Yhteisö ei ole vielä yleissopimuksen sopimuspuolena, mutta sillä on yleissopimuksen suhteen tarkkailija-asema.

(18)

Kolmannet maat, joilla on vesialueita samalla merialueella tai osa-alueella kuin jollakin jäsenvaltiolla, olisi kutsuttava osallistumaan tällä direktiivillä säädettyyn prosessiin. Tällä tavoin edistetään kyseessä olevan merialueen tai osa-alueen ympäristön hyvän tilan saavuttamista.

(19)

Tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että jäsenvaltioiden mahdollisesti osana toimenpideohjelmia määrittämät merensuojelualueita koskevat säilyttämistavoitteet, hallintatoimenpiteet sekä seuranta- ja arviointitoimet otetaan huomioon.

(20)

Koska meristrategioiden perusteella toteutetut toimenpideohjelmat ovat tehokkaita ainoastaan, jos ne suunnitellaan tietyn alueen meriympäristön tilaa koskevan luotettavan tiedon perusteella ja mukautetaan mahdollisimman hyvin kyseisten vesien tarpeisiin kunkin jäsenvaltion tapauksessa ja kyseisen merialueen tai osa-alueen yleistilanteen huomioon ottaen, olisi säädettävä asianmukaisten puitteiden valmistelusta kansallisella tasolla perusteltua päätöksentekoa varten, mukaan lukien meriympäristön tutkimus- ja seurantatoimet. Tähän liittyvää tutkimusta olisi jatkuvasti ja vakaasti tuettava yhteisön tutkimus- ja kehityspolitiikassa. Meriympäristöön liittyvien asioiden huomioon ottaminen seitsemännessä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmassa on merkittävä askel tähän suuntaan.

(21)

Toimenpideohjelmien valmistelun ensimmäisenä askeleena merialuetta tai osa-aluetta ympäröivien jäsenvaltioiden olisi tehtävä merivesiensä ominaisuuksia ja niihin kohdistuvia paineita ja vaikutuksia koskeva analyysi, jossa määritetään tärkeimmät kyseisiin vesiin kohdistuvat paineet ja vaikutukset, sekä taloudellinen ja sosiaalinen analyysi niiden käytöstä ja meriympäristön tilan huonontumisesta aiheutuvista kustannuksista. Jäsenvaltiot voivat käyttää analyysiensä perustana arvioita, joita on jo aiemmin tehty meriä koskevien alueellisten yleissopimusten yhteydessä.

(22)

Analyysien perusteella jäsenvaltioiden olisi määritettävä merivesiään varten ne ominaisuudet, joilla ympäristön hyvää tilaa kuvataan. Tätä varten on tarkoituksenmukaista säätää sellaisten vertailuperusteiden ja menetelmästandardien kehittämisestä, joilla varmistetaan johdonmukaisuus ja joiden perusteella merialueita tai osa-alueita voidaan vertailla keskenään siltä osin, missä määrin ympäristön hyvä tila saavutetaan.

(23)

Seuraavana askeleena kohti ympäristön hyvän tilan saavuttamista olisi laadittava ympäristötavoitteet ja jatkuvan arvioinnin mahdollistavat seurantaohjelmat, joiden avulla asianomaisten merivesien tilaa voidaan arvioida säännöllisesti.

(24)

Sen jälkeen jäsenvaltioiden olisi laadittava ja pantava täytäntöön toimenpideohjelmat, joiden tarkoituksena on ympäristön hyvän tilan saavuttaminen tai ylläpito kyseisillä vesillä siten, että samalla otetaan huomioon voimassa olevat yhteisön ja kansainväliset vaatimukset sekä kyseisen merialueen tai osa-alueen tarpeet.

(25)

Edellä mainittujen toimien toteuttaminen kuuluu jäsenvaltioille, koska niiden kohdistamisen on oltava tarkkaa. Sen varmistamiseksi, että eri puolilla yhteisöä toteutettavat toimet ovat yhdenmukaisia kokonaisuutena ja maailmanlaajuisten sitoumusten kanssa, on oleellista, että jäsenvaltiot ilmoittavat toteuttamistaan toimista komissiolle, jotta komissio voi arvioida asianomaisella merialueella tai osa-alueella toteutettujen toimien johdonmukaisuuden ja tarvittaessa antaa jäsenvaltioille neuvoja.

(26)

Oikeudenmukaisuuden ja toteutettavuuden vuoksi on tarkoituksenmukaista säätää tapauksista, joissa jäsenvaltioiden ei ole mahdollista saavuttaa asetettujen ympäristötavoitteiden haluttua tasoa.

(27)

Tässä yhteydessä olisi tarpeen säätää kahdentyyppisistä erityistapauksista. Ensimmäinen erityistapaus on tilanne, jossa jäsenvaltio ei voi saavuttaa ympäristötavoitteita sellaisen toimen tai toimien puutteen vuoksi, josta asianomainen jäsenvaltio ei ole vastuussa, luonnon tai ylivoimaisen esteen aiheuttamien olosuhteiden vuoksi, sellaisten kyseisen jäsenvaltion itsensä toteuttamien toimien vuoksi, joiden perusteena on pakottava yleinen etu, joka on merkittävämpi kuin ympäristöön kohdistuvat kielteiset vaikutukset, taikka sellaisten luonnonolojen vuoksi, joista johtuen merivesien tilan parantaminen ei ole tiettynä aikana mahdollista. Asianomaisen jäsenvaltion olisi perusteltava, mistä syystä se katsoo tällaisen erityistapauksen syntyneen, ja täsmennettävä asianomainen alue, ja sen olisi toteutettava tarvittavat tilapäiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on edelleen pyrkiä ympäristötavoitteisiin ja joilla estetään kyseisten merivesien tilan huonontuminen edelleen sekä lievennetään haitallisia vaikutuksia kyseisellä merialueella tai osa-alueella.

(28)

Toisentyyppinen erityistapaus on tilanne, jossa jäsenvaltio havaitsee seikan, jolla on vaikutusta sille kuuluvien merivesien ympäristön tilaan ja jopa koko merialueeseen tai osa-alueeseen, mutta jota ei voida ratkaista kansallisilla toimenpiteillä tai joka liittyy johonkin muuhun yhteisön politiikkaan tai kansainväliseen sopimukseen. Tällaisten tapausten varalle olisi säädettävä järjestelyistä, joiden mukaisesti komissiolle ilmoitetaan asiasta toimenpideohjelmista ilmoittamisen yhteydessä, ja jos yhteisön toimet ovat tarpeen, annetaan komissiolle ja neuvostolle asianmukaisia suosituksia.

(29)

Erityistapauksiin sovellettavaa joustavuutta olisi kuitenkin valvottava yhteisön tasolla. Ensimmäisen erityistapauksen osalta on sen vuoksi tarkoituksenmukaista, että tilapäisten toimenpiteiden tehokkuutta tarkastellaan riittävästi arvioinnin yhteydessä. Lisäksi tapauksissa, joissa jäsenvaltio perustelee toteutettuja toimia yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä, olisi varmistettava, että niistä aiheutuneet muutokset meriympäristöön eivät pysyvästi estä tai vaaranna ympäristön hyvän tilan saavuttamista asianomaisella merialueella tai osa-alueella taikka muiden jäsenvaltioiden vesillä. Komission olisi ilmoitettava jäsenvaltioille, jos se katsoo, että suunnitellut toimenpiteet eivät ole riittävät tai tarkoituksenmukaiset varmistamaan toimien yhdenmukaisuutta kyseisellä merialueella tai osa-alueella.

(30)

Jälkimmäisessä erityistapauksessa komission olisi tarkasteltava asiaa ja annettava vastaus kuuden kuukauden kuluessa. Komission olisi otettava soveltuvin osin huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden esittämät suositukset esittäessään asiaa koskevia ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(31)

Koska meriekosysteemit ovat dynaamisia ja luonnostaan vaihtelevia ja koska niihin kohdistuvat paineet ja vaikutukset voivat muuttua ihmisten toimintatapojen kehittyessä ja ilmastonmuutoksen seurauksena, on tärkeää tunnustaa, että ympäristön hyvän tilan määrittämistä saatetaan joutua mukauttamaan ajan myötä. Vastaavasti on tarkoituksenmukaista, että meriympäristön suojelua ja hallintaa koskevat toimenpideohjelmat ovat joustavia ja mukautuvia ja että niissä otetaan huomioon tieteen ja tekniikan kehittyminen. Tämän vuoksi olisi säädettävä meristrategioiden säännöllisestä päivittämisestä.

(32)

Lisäksi olisi säädettävä toimenpideohjelmien ja niiden päivitysten julkaisemisesta sekä komissiolle toimitettavista välikertomuksista, joissa kuvataan näiden ohjelmien täytäntöönpanon edistymistä.

(33)

Jotta yleisön aktiivinen osallistuminen meristrategioiden laatimiseen, täytäntöönpanoon ja päivittämiseen voidaan varmistaa, olisi säädettävä asianmukaisen tiedon antamisesta yleisölle meristrategioiden eri osista tai niiden päivityksistä sekä pyydettäessä niiden asiaan liittyvien tietojen antamisesta, joita meristrategioiden laatimisessa on käytetty, yleisön oikeutta saada tutustua ympäristötietoihin koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

(34)

Komission olisi esitettävä ensimmäinen arviointikertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut kaikki toimenpideohjelmat, ja joka tapauksessa viimeistään vuonna 2021. Tämän jälkeen komission kertomukset olisi julkaistava joka kuudes vuosi.

(35)

Yhdenmukaisesti Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (Inspire) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY (17) kanssa olisi säädettävä meriympäristön tilan arviointia, seurantaa, ympäristötavoitteita sekä tiedon siirtoon ja käsittelyyn tarvittavien teknisten formaattien vahvistamista koskevista menetelmästandardeista.

(36)

Kalastuksenhoitoa säänteleviä toimenpiteitä olisi toteutettava ainoastaan yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (18) mukaisesti ja tieteellisten lausuntojen perusteella, eikä tämä direktiivi sen vuoksi koske näitä toimenpiteitä. Radioaktiivisten aineiden käytöstä johtuvien päästöjen valvontaan sovelletaan Euratomin perustamissopimuksen 30 ja 31 artiklaa, eikä tämän direktiivin tulisi sen vuoksi koskea sitä.

(37)

Yhteisessä kalastuspolitiikassa olisi otettava huomioon kalastuksen ympäristövaikutukset ja tämän direktiivin tavoitteet.

(38)

Jos jäsenvaltiot pitävät edellä mainituilla aloilla tai jollakin yhteisön muuhun politiikkaan tai kansainväliseen sopimukseen liittyvällä alalla toteutettavia toimia toivottavina, niiden olisi esitettävä tarkoituksenmukaisia suosituksia yhteisön toimiksi.

(39)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat meriympäristön suojelu ja säilyttäminen sekä sen tilan huonontumisen ehkäiseminen ja mahdollisuuksien mukaan kyseisen ympäristön ennallistaminen alueilla, joilla se on kärsinyt, vaan ne voidaan direktiivin laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(40)

Jäsenvaltioiden laatimien toimenpideohjelmien ja niiden mukaisesti suunniteltujen toimien olisi perustuttava ekosysteemiin perustuvaan lähestymistapaan, jota sovelletaan ihmisen toiminnan hallintaan, ja niissä olisi noudatettava perustamissopimuksen 174 artiklassa tarkoitettuja periaatteita, erityisesti ennalta varautumisen periaatetta.

(41)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (19) tunnustettuja perusoikeuksia ja otetaan huomioon siinä tunnustetut periaatteet, erityisesti sen 37 artikla, jonka tarkoituksena on edistää sitä, että ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen sisällytetään unionin politiikkoihin kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

(42)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (20) mukaisesti.

(43)

Komissiolle olisi siirrettävä toimivalta mukauttaa tämän direktiivin liitteitä III, IV ja V tieteen ja tekniikan kehitykseen. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, niistä on päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(44)

Komissiolle olisi siirrettävä toimivalta vahvistaa ympäristön hyvän tilan toteamisessa käytettävät vertailuperusteet ja menetelmästandardit sekä päättää seurannassa ja arvioinnissa käytettävistä eritelmistä ja standardoiduista menetelmistä. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on täydentää tätä direktiiviä lisäämällä uusia muita kuin keskeisiä osia, niistä on päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen,

1.

’merivesillä’ tarkoitetaan vesiä, kyseisten vesien pohjaa ja tämän sisustaa merenpuoleisella alueella perusviivasta, josta aluevesien leveys mitataan, ulottuen sen alueen ulkorajaan saakka, jolla jäsenvaltiolla on ja/tai jolla se käyttää lainkäyttöoikeuksia Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen mukaisesti, lukuun ottamatta perustamissopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden viereisiä vesiä sekä Ranskan merentakaisia departementteja ja alueellisia yhteisöjä. Merenpuoleisella alueella perusviivasta olevat merivedet, joihin sovelletaan direktiiviä 2000/60/EY, luetaan mukaan ainoastaan siltä osin kuin on kyse meriympäristön suojelun kannalta merkittävistä tekijöistä, jotka eivät kuulu direktiivin 2000/60/EY soveltamisalaan;

2.

’merialueella’ tarkoitetaan 4 artiklassa mainittua merialuetta. Merialueet ja niiden osa-alueet on määritetty tämän direktiivin täytäntöönpanon helpottamiseksi, ja niiden määrittämisessä on otettu huomioon hydrologiset, oseanografiset ja biogeografiset ominaisuudet;

3.

’meristrategialla’ tarkoitetaan strategiaa, joka on kehitettävä ja toteutettava jokaista merialuetta ja osa-aluetta varten 5 artiklassa säädetyn mukaisesti;

4.

’ympäristön tilalla’ tarkoitetaan ympäristön yleistä tilaa merivesillä, kun otetaan huomioon meriympäristön muodostavien ekosysteemien rakenne, toiminta ja prosessit sekä luonnolliset fysiografiset, maantieteelliset ja ilmastolliset tekijät sekä fysikaaliset ja kemialliset olosuhteet, mukaan luettuina ne, jotka johtuvat ihmisen toiminnasta kyseisellä alueella;

5.

’ympäristön hyvällä tilalla’ tarkoitetaan ympäristön tilaa merivesissä, kun nämä ovat ekologisesti monimuotoisia ja dynaamisia valtameriä ja meriä, jotka ovat luontaisissa olosuhteissaan puhtaita, terveitä ja tuottavia, ja kun meriympäristön käyttö on kestävää ja turvaa nykyisten ja tulevien sukupolvien käyttö- ja toimintamahdollisuudet, toisin sanoen:

Ympäristön hyvä tila on määritettävä 4 artiklassa tarkoitetun merialueen tai osa-alueen tasolla liitteessä I olevien yleisten laadullisten kuvaajien perusteella. Ympäristön hyvän tilan tavoittelemisessa sovelletaan mukautuvaa hoitoa ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan pohjalta;

6.

’vertailuperusteilla’ tarkoitetaan yleisiin laadullisiin kuvaajiin läheisesti liittyviä erottavia teknisiä piirteitä;

7.

’ympäristötavoitteella’ tarkoitetaan merivesien eri tekijöiden haluttua tilaa koskevaa laadullista tai määrällistä kuvausta kunkin merialueen tai osa-alueen osalta. Ympäristötavoitteet on asetettava 10 artiklan mukaisesti;

8.

’pilaantumisella’ tarkoitetaan ihmisen toimesta suoraan tai välillisesti tapahtuvaa aineiden tai energian, ihmisen aiheuttama vedenalainen melu mukaan luettuna, johtamista meriympäristöön niin, että sillä on tosiasiallisesti tai todennäköisesti haitallisia seurauksia, kuten elollisten luonnonvarojen ja merien ekosysteemien vahingoittuminen, ihmisten terveyden vaarantuminen, merellä tapahtuvan toiminnan, kuten kalastuksen, matkailun ja virkistyskäytön sekä muun laillisen meren käytön vaikeutuminen, meriveden käyttöominaisuuksien huonontuminen tai viihtyisyyden väheneminen, tai yleisesti merellisten luonnonvarojen ja luontopalveluiden kestävän käytön vaarantuminen;

9.

’erityisalueella’ tarkoitetaan jäsenvaltion merivesillä sijaitsevaa aluetta, jolla ei jäsenvaltion toteuttamilla toimenpiteillä päästä ympäristötavoitteisiin 14 artiklassa mainituista syistä;

10.

’alueellisella yhteistyöllä’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden ja aina kun mahdollista saman merialueen tai osa-alueen jakavien kolmansien maiden välisiä yhteistyö- ja koordinointitoimia meristrategioiden laatimiseksi ja toteuttamiseksi;

11.

’meriä koskevalla alueellisella yleissopimuksella’ tarkoitetaan 4 artiklassa mainittujen merialueiden meriympäristön suojelemiseksi laadittuja kansainvälisiä yleissopimuksia tai kansainvälisiä sopimuksia ja niiden hallintoelimiä, kuten yleissopimusta Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusta, yleissopimusta Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta ja yleissopimusta Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemisesta.

a)

Itämeri;

b)

Koillis-Atlantti;

c)

Välimeri;

d)

Mustameri.

a)

Koillis-Atlantilla:

b)

Välimerellä:

a)

valmistelu:

b)

toimenpideohjelmat:

a)

asianomaiset jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle uudesta tarkistetusta aikataulustaan ja menettelevät sen mukaisesti;

b)

komissiota pyydetään harkitsemaan jäsenvaltioiden tukemista näiden tehostetuissa pyrkimyksissä meriympäristön parantamiseksi tekemällä kyseisestä alueesta pilottihanke.

a)

kyseisten vesien olennaisia ominaisuuksia sekä ympäristön senhetkistä tilaa koskeva analyysi, joka perustuu liitteessä III olevassa taulukossa 1 oleviin ohjeellisiin luetteloihin eri tekijöistä ja jossa käsitellään fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia, elinympäristöjä, biologisia ominaisuuksia sekä hydromorfologiaa;

b)

analyysi vallitsevista paineista ja vaikutuksista, ihmisen toiminta mukaan luettuna, jotka kohdistuvat kyseisten vesien ominaisuuksiin ja ympäristön tilaan, liitteessä III olevassa taulukossa 2 olevien ohjeellisten eri tekijöiden luetteloiden perusteella; analyysissä on tarkasteltava myös eri paineiden laadullista ja määrällistä yhdistelmää sekä havaittavissa olevia suuntauksia;

c)

taloudellinen ja sosiaalinen analyysi kyseisten vesien käytöstä sekä meriympäristön tilan huonontumisesta johtuvista kustannuksista.

a)

toimi tai toimien puute, joista asianomainen jäsenvaltio ei ole vastuussa;

b)

luonnon aiheuttamat olosuhteet;

c)

ylivoimaisen esteen aiheuttamat olosuhteet;

d)

merivesien ominaisuuksien muutokset sellaisten toimien seurauksena, joiden perusteena on ympäristöön kohdistuvia kielteisiä — myös rajat ylittäviä — vaikutuksia merkittävämpi yleinen etu;

e)

luonnonolot, jotka eivät mahdollista kyseisten merivesien tilan paranemista ajoissa.

a)

8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu alustava arviointi sekä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ympäristön hyvän tilan määrittäminen;

b)

10 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetetut ympäristötavoitteet;

c)

11 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditut seurantaohjelmat;

d)

13 artiklan 2 kohdan mukaisesti laaditut toimenpideohjelmat.

a)

8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu alustava arviointi sekä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ympäristön hyvän tilan määrittäminen;

b)

10 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetetut ympäristötavoitteet;

c)

11 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditut seurantaohjelmat;

d)

13 artiklan 2 kohdan mukaisesti laaditut toimenpideohjelmat.

a)

katsaus direktiivin täytäntöönpanon edistymisestä;

b)

meriympäristön tilaa yhteisössä koskeva selvitys, joka on laadittu koordinoidusti Euroopan ympäristökeskuksen sekä asiaan liittyvien alueellisten meri- ja kalastusorganisaatioiden ja -yleissopimusten kanssa;

c)

katsaus meristrategioista sekä niiden parantamista koskevia ehdotuksia;

d)

yhteenveto jäsenvaltioilta 12 ja 16 artiklan mukaisesti saaduista tiedoista ja komission 16 artiklan mukaisesti tekemistä arvioinneista, jotka liittyvät jäsenvaltioilta 15 artiklan mukaisesti saatuihin tietoihin;

e)

yhteenveto vastauksista, jotka komissio on antanut jäsenvaltioiden 18 artiklan mukaisesti toimittamiin kertomuksiin;

f)

yhteenveto vastauksista huomautuksiin, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat esittäneet edellisistä meristrategioista:

g)

yhteenveto muiden asiaa koskevien yhteisön politiikkojen panoksesta tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseen.

a)

menetelmästandardit liitteiden I, III, IV ja V soveltamista varten;

b)

tekniset formaatit tietoaineistojen siirtoa ja käsittelyä varten, mukaan luettuina tilastolliset ja kartografiset tietoaineistot.